Vapaus, July 14, 1951

              uriehdetr
saatu
a- • •
i €0 prosenttia
den tuloisia
lenee Toronto
viime s}7dama i'
Il tiiivuoden te
än yh kohnasoa
ehden tilauksista
put muista lähtäE
ien muodostaa ^
linta suurimaiyij
iteen nähden käj;
i *Q prosenttia
oihin lähes 30
3 tilivuoden piv
333. Tihkauden t
j a menot $17517.
n kansantanssei
niseen, sovittaaise
Nehän my«
Ä i n . itasuoffialais
ipitaisl vain:ffis
n-kertakaikikaah^
kansallisessa c
3ka on. oikeast
Itaa n suuren sr
peessa. , , '
S Garage
SULA, omisL
itojen ylelskorja»
lolla ja kohtijhij
in vetopalvelu, toit
. 0612. ^
e. Puh, WA.ra
:cll St. puolelta)
JTEAM BATH8
idmer Street
to, Ontario
E H S T :
a torstaina 3-U [n
12 i.p.
.R.-2 a.p. .
a.p.rl l.p.
i I S E T :
a torstaina 3-12 4
lauantaina 1-12 k
IN EL. 2571 ^
mm
Eduskuntaiiudistus
Suomessa v. 1906
Ve$a,Bi
lolicitor, NotaiT
ALAINEN
:IMIES
Z. 3392
th Ave.. Teroni
gnomen äskeisten edoskontavaa-lien>
bdoste on syytä palauttaa
mieliin se pitkällinen taistdo. Jota
ki.vtiin Suomessa ednsknntalaitok-nndistamiseksi,
ja jok» Johti
gootuisaan päätökseen saotoisan
ajankohdan johdosta 45 vuotta t a ­kaperin-
Tämä on Pauli Martin-mäen
kirjoituksen toinen Ja vii­meinen
osa.
Venäjän jatkuvat vastoinkäymiset
«odassa Japania vastaan j a Venäjällä
iyntyii.vt laaja vaUankumousllike
muuttivat kuitenkin nopeasti t i l a n ­teen
meidänkin maassanime. Venäjän
haliitusvallan heikentymistä o l i käy­tettävä
hyväksi Suomen oikeuksien
jaiauttamisessa. j a työväestö o l i s a a -
Uva mukaan tähän toimintaan. Työ­väestö
olikin valmis tulemaan m u ­kaan,
mutta ei i l m a n ehtoja. SUle
eivät vuoden 1905 tapahtumat mer-.
klnneet pelkästään t i l a i s u u t t a Suomen
aseman korjaamiseen maan suhteissa
Venäjään, vaan myös mahdollisuutta
maan sisäisten'-valtiollisten j a y h t e i s ­kunnallisten
epäkohtien korjaamiseen,
ja eräs keskeisimmistä taistelukysy-mykslstä
oli Jälleen äaniolkeusuudis-
••tus..
Tämän seikan merkitystä ei p o r v a -
riillisella taholla taaskaan täysin y m ­märretty.
Lupauksia äanioikeusuudis-tuksesta
annettiin tosin j o kesällä
1905. mutta käytännön toimenpiteitä
lykättiin lykkäämistään vedoten s i i ­hen;
että muut. tärkeimmät kysymyk­set
oli ensin saatava r a t k a i s t u i k s i.
Tarvittiin suurlakon tapahtumat
opettamaan, että äanioikeusuudistus
oli eräs kaikkem ;tarkeimmistä kysy­myksistä.
Vaikka s u u r l a k o l l a näet o l i ­kin
selvästi kansäliisen t a i s t e l u n . i i i o n -
iie ja vaikka siihen osallistui myös
paljon porvarillisiin lukeutuvia . h e n ­kilöitä/
oli? sen; aloite ja- Jolito k a i k ­kialla
työväiestön käsissä, jä sen v a a ­timuksina
olivat myöskin sisäiset u u ­distukset,
joista laajakantoisin oli
äanioikeusuudistus.
Nyt ei enää ollut kysymys siensuksen
alentamisesta tai lisä-äänten poista­misesta,
joiden vaatimusten merkeissä
vielä samana syksynä o l i p u u h a i l tu
raastuvankokouksissa, ei myöskään
tyjiymisestä yleisen j a yhtäläisen ää-
ET 1952!
.tte'- matkustaa SC
;tä tai Yhdysvattä
I johtamaan mad
;,New Yorkista:»
uatte matlcustaa,
iksemme; teille iu
KÄÄ TAPAAMAS
(4 .- .. puheliB
! A WA. 1«3
» W « WA
'Toronto 2. Oiö
TALON
S A S I O I S SA
IEN
lÄSEN
ohto 12. OnUri»
KYLMÄN
; 'eurooppalas
ppalaisenresep
lä, minkä joiun
jassaon tiBlea
itävänä teille
nne.
\ A otettuna')!
a vedessä 4 te
KYLMÄN aifc«
i^SKÄSSÄ,/^
-naan b'peää
ttaa asthmg
sa, korvabvj
jisenhyväbö
iskin muiha ™
aomaatte^etta
\ T ovat loytf
ikkiallaCan^
keenä tal^-e?'
; toista täics*
25.
NNE oikejj
o a h i n n a t »w
11a j o k a paJ^-
SUN
JORAAN .
IDA
ay •
imited
ronto.Onö^|
:n
tekee jokaisen päivän
JUHLAKSI
sukulaisillenne
SUOMESSA
Kahvia ei Suomessa osteta
enää vapaasti. Se meni kor-
Hlle viime lokakuun alusta.
Neljänneskilo (puoli paunaa)
öQ kolmen kuukauden annos
yhdelle hengelle.
Teidän valittavana bn kolme
SAL:n lahjapakettivaUota:
TYPE 'TA"
HINTA $10.80
4 paunaa kahvia
2 paunaa riisiä .
2 pak. sekahedelhilä
1 pauna luumuja
4—4 unssin pakettia makeata
suklaata
H paun. B a k e r i n kakaota
2 pakettia savukkeita
1 pari Nylon-sukkia, v a in
No. 10
Kokonaispaino 14 pauna»
!8
TYPETB"
HINTA $7.60
4 paunaa kahvia
2 paunaa valk. riisiä
1 paketti kuivattuja
hedelmiä . •
J pauna kuiv. luumuja
i - i unssia ka"neella
K<*onalspainö I f painuu
TYPE ' T C
HINTA $5.95
4 PAUNAA KAHVIA
Kokonaispaino 7 pannaa
^«^a^aa meidän huoltaa Teidän
Pokettilähetyksenne.
VAPAUS TRAVEI
AGENCY
valtuutettu asiamies
^ ' ^ ^ HUDBURY. ONT.
nloikeuden saavuttamiseen v a i n k a h ­dessa
säädyssä toisten kahden edus-tu£
perusteiden jäädessä entiselleen.
Vaatimuksena o l i yksikamarinen edus­kunta.
J a k u n työväestö o l i menettä­nyt
luottamuksensa säätyjen uudistus­haluun,
v a a d i t t i i n kansalliskokouksen
valitsemista uutta perustuslakia sää­tämään.
L o k a k u u n 29 päivänä, s u u r l a k o n aat­tona,
perustuslaillisten kanssa käydyt
neuvottelut olivat rauenneet kysymyk­seen
yksikamarisesta eduskunnasta;
j o s t a provarilllsella taholla el vielä
siinä vaiheessa h a l u t t u k u u l l a puhut­tavankaan.
Seuraavana päivänä a l k oi
suurlakko. Sen a i k a n a j a t k e t t i i n neu­votteluja,
joissa p o r v a r i l l i s t en puoluei­den
edustajat lopulta olivat 'Valmiita
hyväksymään yleisen j a yhtäläisen
äänioikeuden, vieläpä yksikamarisen
eduskunnankin, m u t t a vaativat valtio­päivän
koollekutsumista, j o t t a ne s a i ­sivat
ratkaista asian Ja itse luopua
valtuuksistaan.
Samanaikaisesti k u i n työväestö neu­vottelujen
jälleen katkettua yhä y l e i ­semmin
r y h m i t t y i Tampereella mar­raskuun
1. päivänä laaditun J a siellä
yleisessä -kansalaiskokouksessa hyväk­s
y t y n ns. "punaisen julistuken", t u n ­nuksien
taakse vaatien kansallisko­kouksen
valitsemista Ja väliaikaisen
h a l l i t u k s e n asettamista, pyrkivät per
rustuslailliset kosketukseen Venäjän
h a l l i t u k s e n j a puolueiden kanssa asi­oiden
järjestämiseksi sitä tietä.
M a r r a s k u u n 4 päivä muodostui suur­l
a k o l l e j a äänioikeuskysymykselle r a t -
kaisevaksL Helsingissä Rautatiento­r
i l l a pidetyssä kansalaiskokouksessa
v a l i t t i i n väliäikahien hallitus, jonka
25 jäsenestä 8 o l i sosialisteja muut
perusttislailiisia J a vanhasuomalaisia.
Samana päivänä h a l l i t s i j a antoi tis.
" m a r r a s k u u n Julistuskixjarii" ; Suomen
oikeuksien palaiittamisesta. Ja siinä
a h h e t t i i r i . mrn. senaatille ohjeet v a l ­m
i s t a a :
:7'ehdotUs uudeksi valtiopäiväjärjes­tykseksi,
joka tarkoittaa Suomen
kansanediiskiinnan ajanmukaista u u -
destijärjestämistä s o v e 1 luttamallia
kansanedustajia - valittaessa yleisen j a
yhtäläisen vaalioikeuden periaatetta"
"ehdotus perustuslainsäännöksiksi,
j o t k a antavat kansaneduskunnalle o i ­keuden
tarkastaa h a l l i t u k s e n jäsenten
v i r k a t o i n t e n l a i l l i s u u t t a . .
Vanhasuomalainen senaatti yritti
nyfe hopealla tohninnalla pelastaa
oman asemansa. Samana päivänä
k u i n "marraskuun J u l i s t u s k i r j a " a n ­n
e t t i i n senaatti asetti komitean pro-fessorij
Hermaiisonln puheenjohdolla
valmistamaan esitystä eduskunnan-uudistuksesta
j ä määräsi yllinfärälset
valtiopäivät kutsuttavaksi koolle j o u ­l
u k u u n 20 päivänä asiaa käsittele­mään.
PerustusiaillisIIla o l i k u i t e n k i n omat
suunnitelmansa, k o m i t e a n perusttis-^
l a i l l i s e t jäsenet kieltäytyivät työsken-telemästä
vanhasuomalaisen senaatin
asettamassa komiteassa, j a v a s t a pe-r
u s t u s l a l l i l s en M«chelinin seiiaatin
asetettua uuden, pääasiassa samoista
jäsenistä : kokbonpannuh : komitean
pääsi uudistuksen suunnittelutyö Jou­l
u k u u n 8 päi-vänä käyntiin.
Työväiestö karisalliskokotisvaatimuk-sineen
j a yäliaikaLsine h a l l i t u k s l i i e eh
o l i tienhaarassa. Jatkaako suinrlak-koa.
vai tyytyä siihen, että eduskun-nanuudlstus
Jää säätyjen ratkaista­vaksi.
Lakkolilkkeen laantuessa V e ­näjällä
ja venäläisen sotaväen käyt­tämisen
u h a n ollessa edessä oli työ­väestön
k u i t e n k i n taivuttava Jä lope­tettava
suurlakko, :
Tampereella marraskuun 20-^22
päivinä pidetty soslalidemokraattls^ii
puolueen yllmaäTälnen puoluekokous
t e k i k u i t e n k i n Jälleen päätöksen vaa-l
l l a k o s t a väs t a lausetoimenpiteenä.
Käytännössä v a a l i l a k k o o h näissä vaa­l
e i s s a osaUlstyl vähän y l i 2/3 äänioi­keutetusta,
järjestäytyneestä työväes­töstä..
Kohoava sisäpollittineh jäimltys
a n t o i leimansa eduskunnaiiuudistuk-sen
valmisteluvaiheelle. Työväestön
t a h o l l a vaimlstäuduttiin uuteen suur­l
a k k o o n jos säädyt eivät Ilmastaisi
p o r v a r l l l l s t eh puolueiden suurlakon
a i k a n a äänlolkeusuudlstuksesta a n t a ­m
i a lupauksia. P o r v a r i l l i s t e n p i i r i en
vastavetona oli uhkaus yleisestä työ­sulusta.
Punakaarteja J a ' v a l k o k a a r ­t
e j a perustettiin eri p u o l i l l a maata.
K i m Helsingin katipunginvaltuusto
päätti myöntää 600,000 m a r k a n mää­rärahan
700 miehen suuruisen ns,
"Theslöffin k a a r t i n " ylläpitoon " v a l ­tiopäivien
suojelemiseksi ulkoapäin
tapahtuvaa painostusta vastaäiT, kä­s
i t e t t i in tämä työväestön taholta^ m e r -
iclksl siitä, että porvarilliset puolueet
aikovat luopua eduskunnanuudlxtuk-sesta.
Samanlaisena merkkinä p i d e t ­t
i i n u u d l s t i a e s i ^ k s e n vahnistelussa
lapahtuneltä viivytyksiä samoin k u in
t i e t o j a sUtä, että kakslkamarijärjestel-mä
saa kannatusta Hermansonln ko­miteassa.
Sosialidemokraattinen puo­lue
esitti julkisuudessa uhkauksen
suurlakosta, j a Helsingissä joulukuun
30 päivänä pidetyssä suuressa mle-lenosplttiksesa,
jossa o l f mukana maa­seudun
työväestön edustajia Ja j o n ka
l a s k e t t i i n edustaneen n. 195W) työ­läistä,
a n n e t t i i n säädyille "vUmelneh
v a r o i t u s " .
M i e l i a l a t kävivät yhä kiihtyneem-mlksl
ratkaisua odotettaessa.
K o m i t e a n mlethitö valmistui h e l m i ­k
u u n 26 päivänä 1906, m u t t a keisari
määriäsi kcnxaallkuvemöörin ehdotufc-scKta
sen venäläis-suomalaL-ien jieka-komitean
tariastettavaksl. Joten te
j o u t u i -Taltiopai\ien käsiteltäväksi
Helsingin olympia-laisi(
is(^en Idlpailu-olijelma
on seuraava
HelslnkL — T ä ä l l ä j u l k a i s t u n Joku
a i k a s i t t en vuoden 1952 olyinpialals-klsojen
ohjelma, Jonka mukaan e r i
alojen kUpallut tapahtuvat seuraa­vassa
Järjestyksessä:
Avajaiset hehiäk: 19 pnä-
R a t a - j a kenttäurheilu helnäk 2 0 -
27 pnä
P a i n i helnäk. 20—27 pnä ^
Voönistelu helnäk. 20—24 pnä
Jalkaparfo I sarja helnäk. 19-^21
pnä, n sarja heinak. 23—25 pnä, väli­erät
helnäk. 5a—29 pnä j a It^jpuerät
elok. 1—2 pnä
Maahockey helnäk. 20, 22 j a 24 pnä
S o u t u helnäk.'20—23 pnä
Purjehdus heinak. 20-^23 j a 26—28
pnä
V i i s i o t t e lu "helnäk. 2 1 ' - ^ pnä
U i n t i j a vesipallo helnäk. 25— elok.
2 pnä:^ . • •
Amptuninen helnäk. 25—29 pnä
Pyöräily helnäk. 28—29. 31 j a elok.
2.-pnä'.::
M e l o n t a helnäk. 27—28 pnä •
Painonnosto helnäk. 25—27 pnä
M i e k k a i l u helnäk. 21—elok. 1 pnä
NyrkkeUy helnäk. 28—elok. 2 pnä
Ratsastus helnäk.,28—elok. 3 pnä
K o r i p a l l o helnäk. 25—elok. 2 pnä
Näyte-esitykset elok. 30—31 pnä
Taidenäyttelyt -heinäk. 16-elok. 3
•pnä- ,. .•• •• . •
.'Lopettajaisjuhlalllsuudet elok. 3
pnä
K a i k k i k i l p a i l u t , viisiottelua j a v i s ­sejä
jalkapallo-ottelujen alkueriä l u ­kuunottamatta,
suoritetaan Helsin­gissa
tai sen läheisyydessä. Viisi­ottelu
suoritetaan Hämeenlinnassa,
n o i n 100 k m . pohjoiseen Helshigistä.
Suameii hyökkäyssodasta
Kymmenen vuotta a^tten
i
Muutamia tosiasioita ja asiakirjoja siitä,
miten Suomessa valmistuttiin sotaa varten
Suomen satotoiveet
hiukan parantuncieit
kesäkuun lopulla :
H e l s i n k i . — (S-S) — iMaataloushal-l
i t u k s en yuodentulokertomuksessä, j o ­ka
perustui kesäk. 15 pnä v a l l i n ­neeseen
tilanteeseen, annettiin sato­toiveista
verrattain synkkä kuva.
Poikkeuksellisen kylmän j a k u i v an
alkukesän seurauksena heinän kasvu
o l i tyrehtynyt j a luultavana pidet­t
i i n , että •heinäsato jää a i r a k i n k o l ­mannesta
normaalia .pienemmäksi:.
R u i s - j a vehnäsadosta arvioitiin
menetetyn ainakin noin viidesosa.
Kevätviljoihin nähden ei esitetty a r ­viota,
mutta k a t s o t t i i n tilanne u h ­kaavaksi
n i i d e n k i n kohdalta. Kesä­k
u u n 15 päivän jälkeen on tilanne
k u i t e n k i n parantunut, sillä sadetta on
saatu kohtalaisen runsaasti.
Englaiinih maksutase
huononee jatkuvasti
Lontoo. — Asioista hyvin perillä
olevalla taholla arvellaan maksuta­seen;
nopean huonontumisen aiheutta­neen
hallituksen keskuudessa jossa­k
i n määrin levottomuutta.
; Tämän vuoden viiden ensimmäisen
kuukauden aikana o l i .tuonti 404 m i i j .
puntaa vientiä suurempi, tuontlple-nenunyyden
oltua koko viime vuoden
a i k a n a vain 348 miljoonaa. Nousu
j o h t u u riiaallmanmarkkinählntojen
kohoamisesta j a varustelunienojen l i ­sääntymisestä.
.
N O P E A V A U M J T US
H e t i kun r y h d y t t i i n puhumaan
rauhanneuvotteluista, putosivat osak-
Icelden hinnat j o n k i n verran kautta
l i n j a n , tiesivät sanomalehdet.
vasta toukokuun 3 päivänä.
Toukokuun 28 p n ä esitys joutui
säädyissä ratkaisevaan käsittelyyn.
Työväestö, jonka mahdollisuus vai­k
u t t a a asian ratkaisuun .muutamien
säädyissä olevien edustajiensa kautta
o l i aivan m i n i m a a l i n e n . lähti asiasta
tiedon . saatuaan. mielenosoitukselle
uudistuksen puolesta. Helsingin työ­väenyhdistys
t o i m i t t i viestin pääkau­pungin
työpalkoille, pyörät seisahtui­vat
j a työläiset saapuivat työvaatteis­saan
Rautatientorille, josta marssit­t
i i n Säätytalolle. Säätytalon " p i i r i ­tystä"
J a t k e t t i i n s i t t en s i i h e n saakka,
kunnes asia t - r i r a a v an päivän a i k a na
oU r a t k a i s t u k a i k i s s a säädyissä.
S a m a l l a kuin tällainen tulos l u o n ­nollisesti
m e r k i t s i voittoa perustuslail­l
i s e l l e senaatille, jonka esitys melkein
sellaisenaan oli hyvälcsytty, saattoi
tämän tuloksen täydellä syyllä lukea
voitoksi Itselleen' myös sosialidemo­k
r a a t t i n e n puolue Ja m a a n työväestö.
Pienen edustajalukunsa johdosta so-slalMemokraattlnen
puolue tosin saat­toi
v a i k u t t a a suhteellisen vähän välit­tömästi
a s i a n käsittelyyn, m u t t a t o i ­saalta
sen v a i k u t u s ulkoparlamentaa­risen
painostuksen muodossa, viithe
kädessä s u u r l a k o l l a uhaten, o l i epäile­mättä
v a r s i n merkittävä. Vaikka se
k a r s i k i n tappion kansalliskokousta j a
äänioikeusikärajaa koslcevlssa kysy­myksissä,
m e r k i t s i eduskunnanuudls-tus
s i t t e n k i n s i l l e pitkäaikaisen Ja s i t ­keän
äänioikeustalstelun voitollista
päätepistettä.
Nähi s y n t y i vuoden 1905 k u m o u s l l i k -
keen j a s u u r l a k o n jälkimainingeissa,
ulkonaisen vaaran uhatessa j a kor­kealle
koiionneen sisäisen jännityksen
paineessa kansanedustttsjärjestelmä,
Jota s u u r i n osa isen hyväksymiseen v l l -
mcisUlä säätyvaltlopälvillä Ja suloises­sa
senaatissa myötävaikuttaneista o l i ­si
selcä vähän aikaisemmin että Jälleen
vähän myöhemminkin pitänyt aivan
l i l a n radikaalisena hyväksyttäväksi j a
joka sitten perusrakenteeltaan muut­tumattomana
on säilynyt meidän pä«-
^-llmme saakica.
Helsinkiläinen Työkansan SanJD-mat
Julkaisi Snomen toisen sodian
alkamisen vuosipäivän Johdosta ar­tikkelin,
jossa esitetään tosiasl<rits
Ja asiakirjalalnauksia siitä miten
sota alkoi. Koska ne ovat kiin­nostavia
sodan alkusyihin Ja-heisiin
nähden. Julkaisemme tässä.
mainitun artikkelin hiukan lyhen-:
• nettynä.
Kymmenen vuotta sitten, kesäkuun
22 päivän aamuna 1941; a l o i t t i H i t l er
r i k o l l i s en hyökkäyksensä Neuvosto­l
i i t t o a vastaan. Jo m o n i a kuukausia
aikaisemmin tehtyjen sopimusten ja
suunnitelmien mukaan H i t l e r i n v a -
s a l l i h a l l i t u k s e t Romaniassa. U n k a r i s ­sa
j a Suomessa liittivät tähän hyök­käykseen
omat sotajoukkonsa. • .
Suomessa dll määrä naamioida sota
puolustussodaksi. Tässä tarkoitukses­sa
liikekannallepano tapahtui h i l j a i ­suudessa,
k u t e n mm. S a k s a n H e l s i n ­gissä
ollut lähettiläs von B l u c h er
muistelmissaan kertoo: "Kesäkuun 10
pnä 1941 h a l l i t u s r y h t y i kutsumaan
asevelvollisia palveluksedn. tekemättä
asiaa j u l k i s e s t i tunnetuksi. Asevelvol­l
i s i l l e toimitettiin.mieskohtaiset kut­sut.
^Tamä menettelytapa toimi k a h ­nauksitta
eikä herättänyt huomiota".
Liikekannallepano käsitti 16 pros:
Suomen koko väestöstä.
RASKAS EIKÖS TAPAHTUU
A K S - j o h t a j a Helasen määräyksestä
V a l t i o n tiedoituslaltos oli l a a t i n u t e n ­nakolta
"propagandaa toistuvista ra4
j a l o u k k a i i k s i s t a j a pommituksista";
johon nojautuen R y t i kesäkuun 26
pnä radiopuheessa selitti, että Suonii
o l i "taas joutunut raa"an hyökkäyksen
kohteeksi" J a ryhtynyt • " p u o l u s t u s -
sotaan" Neuvostoliittoa vastaan.
H i t l e r ei ollut yhtä hienovarainen.
Sodan alkamispäivällä hän j u l i s ti
Saksan radiossa hatsljoukkojen hyök­käävän
" l i i t o s s a suomalaisten d i v i s i ­oonien
kanssa".
iNeuvostoliiton lähettiläs Orlov
tiedusteli Suomen ulkoministeriltä
illalla 22. 6„ mikä oli Suomen
asenne konfliktissa. Ulkoministe­ri
Molotov pyysi 23r 6. Suomen
Moskovan lähettiläältä tietoa Suo­men
hallituksen Rannasta Saksan
Jä Neuvostoliiton välisen sodan luo:-
. massa tilanteessa. Nämä tiedUste-iut
osoittivat, että Neuvostoliitto ei
halunnut sotaa Suomen Icanssa/
Mutta Neuvostoliiton tiednsteluihhi
ei Suomen hailitus vastannut y h ­tään
mitään. Hitler oli luvannut
suomalaisille pikkuimperlalisteiUe
Karjalan ja Leningradin, Ja seii
lupauksen lumoissa he olivat val­miit
rikkomaan kaikki sopimuksen-sa
ja pettämään oman kansansa.
kummallakin paikkakunnalta on
parisenkymmentä. NäiUe kaulem
ma pitäjän asukkaat kuIJetUval
ruokaa tai Jättävät eteiseen yöksi
ruoka-asUoita Ja ovet avoimiksi, jo
ten karkurit voivat öisin käydä
muonatäydennystä hankkimassa."
Suonacssa oli p a l j on rehellisiä mie­hiä,
j o t k a eivät tahtoneet ottaa osaa
rikolliseen sotaan. M u t t a yksityinen
kansalainen t a i p i e n i ryhmä c l enää
sodan puhjetessa pystynyt vastarhi-taan.
Hallitus o l i kyennyt tukahdut­tamaan
järjestetyn rauhanliikkeen k e ­hityksen.
TANNERIN "UUSI TULEMINEN"
" Y k s i m i e l i s y y d e n - täydellistämisek-si
otettiin Tanner hallitukseen sodan
puhjettua. T a n n e r i n uutta tulemista
valmisteltiin huolella. Seuraavassa
ote Valtion ticdoituslaitokscn johdon
neuvottelutilaisuuden pöytäkirjasta 27.
6. -41:
"Osastopäällikkö Helanen ilmolt..
ti: Tanner tulee hallitukseen. On
koottava laajahko häntä koskeva
elämäkerrallinen tietoaineisto, mo­nistettava
kotimaan lehdille. Käy­tävä
lapi Tannerin pitämät Isän­maalliset
puheet, erityisesti viime
sodan ajaltai ja otettava niistä so­pivia
kohtia. Valmistettava artik-keleita
Tannerista Suomen Työ-väenliiSlieen
johtajana Ja Tanne-
, rin eroamisesta hallituksesu. Ra-
' dioon Tannerille huomattava esjih-tymistlUisuus.
ilerätettävä sym­patioita:
Tanneria kohtaan miyos
Saksan taholla."
si)sdcm-puoluccn tärkeää osaa
hyökkäyssodassa kuvastaa scUraava
samoista pöytäkirjoista 29, 6. lainat-^
tu kohta:
•'Osastopääilikkö antoi seuraavat
uudet tehtävät: Sudmen sosdem-pnoloetta
on ryhdyttävä anojaa-maan.
: Saksan taholta on kiinni­tetty
huomiota siihen, että Suomea. [
sa toimii ad-puolne. On kerättävä
aineistoa. Joka toimitetaan Suomen
BerUinln-lähetystdön Ja Kämpin
Uetä saksalaliUle; Slinä on sehrl-tettävä,
minkälainen Snomen sd-pnolue
on, miten se on ansiokkaas­ti
toiminut.viime sotamme yhtey­dessä
Ja myös nyt Ja miten se on
bolshevismin vastaisilla Isänmaalli-plUa
linjoilla. On valettava marxi­laisuudesta,
Josta puolue teoriassa
vielä pitää kiinni. Kalkki myöntei-
: set puolet on saatava esille."
KUUTOS-RYHMA RAIVATAAN
POIS T l E i r rA
M a r x i l a i s u u d e n vaientamiseksi van­g
i t t i i n elokuussa k u l u i sosdem-edus-kuntaryhmän
Jäsentä, Jotka vastusti­vat
yhteistoimintaa natsien kanssa.
Tanner j a H a k k i l a alkoivat erikoisesti
kunnostautua puolueen natsllaistaml-s
e k s i omaksuen nito-hitlcriläiscn kie­lenkäytönkin.
Hakkila esim. puhui
näin:
"...tyynesti Ja täysin reaalipoliit-tisesti
muodostamme omasta luon­nostaan
meille kuuluvasta, hei­momme
• raivaamasta elintilaBtam-me
tosin entistä suuremman, mut­ta
ainoastaan sttomaUiaille kuulu­van
maan."
Vuoteen 1044 a s t i t o r j u t t i in p i l k a l l i ­sesti
Neuvostoliiton uudistuvat r|ku-hantarjoukset.
Häviön. p a r t a a l l a ke­sällä
1944 t e h t i i n suruULsen kuuluisa
Ribbentrop-sopimus.' k a n n a t t a a lai­nata
natsikcnraali J ^ f u r t h i n muistel­mia
tämänBoplmuksen teosta; •
•'Koetettiin löytää tie, mikä te^^
sl muuten kansainvttUsiin soplmuk-
:slin osallistuvan edttskuhhan asi­aan
sekaantumisen tarpeettomaksi.
^ ..; Buomalaiset . iaintuikitsljat
löysivät ratkaisun, mikä teki edua-
. kunnan osallistumisen tarpeetto-maksi."-"'
-
Lauantaina, heinäkuun 14 p. — Saturd^y, July 14,1951 ' ^ 8ivuW
AKSELI G ALLEN-KALLELAN SOMISTAMA
Koru' Kalevala
eivät
vaan
. E r ä s urheilukalastajain lehti j u l ­kaisi
äskettäin tauluiion suolattomas­t
a vedestä s i i m a l l a saaduista ennätys-
Xalolsta, J o t k a eivät päässeet k a r k u u n ,
k u t e n kalamiesten suurille kaloille
tavallisesti tapa/htuu, vaan Jotka on
p u n n i t t u todistajain läsnäollessa öl-
100-vuotias veijari
(tauhaa pajnaVa
IVasaga Beach, — Georgian Baysta
s a a t i i n tällä v i i k o l l a 242 paunaa pai­nava
sampi, j o k a arvioidaan y l i sadan
vuoden vanhaksi.
Tämä näiltä m a i n saaduista k a -
i o i s t a k a i k k e i n suurin o l i 7 J a l k a a 2
•uumaa pitkä J a se a r v i o i t i i n $535
KANSA SOTAA VASTAAN —
RAUHANySTÄVAt VANGITAAN
Suomen-Neuvostoliiton Rauhan j a
Ystävyyden Seura, jossa />1i y l i 40,000
jäsentä, o l i h a j o l t e t tu j a s en j o h to
vangittu. Tammikuussa 4941 vangit-semlsia
laajennettiin Mannerheimin
määräyksestä. Maaasa toimi kolme
u r k k l j a l a i t o s t a — i v a k i n a i n e n ohrana,
puolustusvoimien valvontatoimisto ja
lisäksi Suomen se v e l j i en Työjärjestö
(SAT) — " y k s i m i e l i s y y d e n " ylläpitä­miseksi.
Eduskunnassa mahdollLsesti
Ilmaantuvien . Opposition vuoksi sille
I l m o i t e t t i in tapahtumista — myös so­d
a n alolttamlsestai! —, vasta jälkeen-päin.:,^,
; Siitä-huoIlmatta-Valtion''tledoItus-laltoksen
mlellalatledoltuksessä 24. 6.
e s i i n t y i murheellinen toteamiis: " K o -
rostetaari p a k o i l u n j a vastahakoisuu­den
sllmllnplstävyyttä m o b l l l s o l h n ln
yhteydessä", '
K a n s a el h a l u n n u t lähteä Imperia­l
i s t i en t a k i a vertaan vuodattamaaa
UrkkiJajärjestö S A T l n miehet e r i puo­l
i l t a maata tiedolttlvat Tescrvllätslstä,
j o t k a eivät noudattaneet l l l k e k a n h a l -
lepanomääräystä. Seuraavassa ottei­t
a näistä tiedoltukslsta:
•'Siirtolainen M. N, nyt reserviin
hevosten Ja miesten oton alkupäivi-nä
oli ollut silmänä Ja korvana Jo.
ka paikassa. Sitten hävisi näyttä-inöliä
Jaoli noin kolme viikkoa tie-lyniättömiitsä.
£i likinaapuritkaan
tienreet, missä hän on. Tyttö vaan
oli puhunut eräänä päivänä, että
hänen pitää lähteä ilUsella 30 kmn
päähän Milolle> £
•'Vene- Ja Vaattojärven kylistä el
ole mennyt kuin mnatama mies re­serviin
Ja työvelvelllselikJn mra4
karttaneet työpalvelnkseen läJiidä
Ja menneet metsään fcarknpn.
Muutamat slvOUhenklldtlcIa ovat
kantaneet evästä j a maateakin o-saliistaneet
maanpefoikseen Ja t i -
hutekoihin mainituissa Vene- Ja
Vaattojärren sekä Körtakan kyläs.
sä. Mitä kantamme Isänmaalli-
Buuteen tulee, niin kirlu>nkylä on
ainoa, missä ei tiedettävästi maan­petosta
ilmaannu.*^
-Ruovedeltä saadun SATln r a -
poriin mokaan 'piileskeli paikka,
kannan metsissä vUtisenkymmentä
karkuria. Karknrfen vaimot muo­nittavat
heitä käyden vkmänä
heidän metiäkämppUnsä mokaa."
"Pöytyältä Ja gomerolis kuuluu
tietoja metakarknreista, JoiU
keillä vaaoilia ja merkitty asianmu- | aryoiseksi.
sidottuna nahkaselkäkansUn : . i
< K O R U . K A L E V A L A N H I N T A S U O M E S S A NOUSX 59» S M K . )
on sanan täydessä mielessä korkeimman luokan kansallinen ltuur«^
teos, j o k a samalla kertaa edustaa Suomen^ k a n s a n luovan- hengetii
suurinta saavutusta Ja suurimman suomalaisen taiteilijan
tuotantoa. Saatavana nyt nahkaselkäisenä laitoksena^
T i l a t k a a osoitteella: , -
VAPAUS PUBLISHING CO: LIMITEIJ
BOX 69 SUDBURY, ONTARIO
.• '^•.: • • - : r..•.^•••.:-::f. .•••.:••^'•••'^i';'^:;:^^'*::'-v^*>;v^
a
[EIC CBS
ff
IiIi
:ip
i i i i i i i i i i i i i i i i f i i i i i i f i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i ^ ^ ^
KIRJALLISBUm
Sttosittelemme allamainittttja kirjoja:
osastojen ja yksityisten kirjastoille z .
• * ^
kalsessa järjestyksessä ennätysluet-
' t e l o i h i n .
Luettelo näistä suurimmista k a l o i s ­t
a On seuraavanlainen:
Ba.ss, largemouth — 22 Ibs: J a 4
unssia 2) : ^ '
Muskellurige — 69 Ibs. j a 11 unssia
• 2 ) ; ; : - -:,-••:'
K u h a — 22 Ibs. j a 4 unssia 1)
Brook trout i . ; 14 Ibs. j a 8 unssia 1)
B r o w n trout — 39 lljs. j a 8 unssia 3)
L a k e t r o u t — 63 Ibs. 1)
R a i n b ow trout — 37 ibs. 2)
D o l l y -VVarden trout — 32 Ibs. 2)
C u t - t h r o a t t r o u t — 4 1 Ibs. 2)
K a r p p i (Carp) V 42 Ibs. 2)
: k i s s a k a l a 55 Ibs. 2) ;
A h v e n — 4 Ibs. j a 3,5 unssia 2)
N o r t h e r n Pike — 53 Ibs. 4)
; 1) K a l a on saatu Canadassa, 2)
Yhdysvalloissa, 3) Skotlannissa j a 4)
Irlannissa.
"Kaikki olivat
ei metsämiehet"
Fort Arthur. — V a i k k a mr, Coope­r
i n metsämiesten uhlon kokoukseen
y r i t e t t i i n työnantajien toimesta" mo­bilisoida
metsätyöiäisiä k a i k k i a l l a , ci
tämä täällä joku aika sitten pidetty
"edustajakokous* ollut mikään muu
k u i n A P L : n j a Trade» a n d Labor
Congressin palkätuh henkilökunnan
kokous, todetaan täällä julkaistussa
Canadan Metsä työläisten Union u u -
tlsbullctlinissa,
• S a a p u v i l l a o l i korkeapalkkaisia
v i r k a i l i j o i t a Ottawasta j a Torontosta.
Pulp, Sulphite :& Paper MlU-unlon
pifaivlrkaUijat olivat myös «Icllä,
K a i k k i olivat edustettuina paitsi
metsämiehet. Ainoastaan kouralli­nen
miehiä oli saapunut kämpiltä,
mutta he eivät olleet v i r a l l i s i a edus­tajia,
J a puhuivat v a i n omasta puo­lestaan";
sanotaan bulletilnissa.
MctsätyÖlälsten kuukauden vanhan
unlon kasvusta puhuttaessa todetaan,
että Quebecin maakunnassa toiminut
Qtiebec U n i o n of Bushworker8 on
päättänyt liittyä osastona no. 4 C a ­nadan
Metsätyöläisten Unioon. K a l k ­ki
vohnat työnantajista a i n a maakun­nan
pääministeriin saakka ovat y r i t ­täneet
cihkälstä tämän Quebecin met-
EätyÖlälsten union kasvua j a t o i m i n ­taa,
m u t t a siitä huolimatta siinä on
jo y l i 2,000 jäs«ntä.
Russ Eberhart sai tämän jättiläisen
pitkästä siimasta jonka syöttinä o l i
12 tuumaa pitkä "sqkkeri'^ (suckcr),
K a l a s t a j a Eberhard s a n o i : O l i k u in
t u k k i p l l s l tarttunut koukkuun,
. Charles Aberhard t l c d o l t t l kesäkuun
29 pä saaneensa 225 paunaa paina­neen
sämmen, j o n k a uskotaan olevan
suurimman kalan mitä o n Georgian
Baysta saatu käsisiimalla.
"Hätätila-apua"
A-pommiuhreille
' IVashington. — S e n .sijaan että vaJ-t
i on päämies toimisi n i i n ettei uutta
sotaa syttyisi, V h d y s y a H a l n president­t
i T r u m a n ehdotti t i i s t a i n a laajakan­t
o i s t a ohjelmaa, j e n k a mukaan" h a l l i ­tus
korvaisi j o t e n k i n n i i l l e k a n s a l a i s i ! ,
le, j o t k a joutuvat a t c m i o d a n uhreik­s
i - ' ; . .;, .••;;•:-••.::•;.•••:•:,.
Tämän suunnitelman mukaan v a ­r
a t t a i s i i n j o i l l e k i n atbmLsodan u h r e i l ­l
e v a k i t u i n e n t u l o k i n J a toisille hätä­tila-
avustusta k u n heidän tavallinen
toimeentuiomahdollisuutchsa häyiää.
B u d j c t t i l a u t a k u n n a n apulaisjohtaja
E l m e r B . S t a a t s sanoi, että " y h d e n a i ­noan
atomipommin räjähdys v o i m a on
suurempi kuin B r i t a n n i a a n kuuden
sotavuoden aikana pudotettujen kaik-k
i e n pommien yhteinen räjähdysvoi-ma."
•
Trumänin hallituksen tarkoitus Oi
ole toteuttaa, vakuutusohjelmaa, vaan
se, että pommituksen kohteeksi Jou-(
tuheeh alueen väestölle voitaisiin a n ­t
a a hätätila-apua — t a r k o i t t a a n i i l l e,
j o t k a vielä s i l l o in " a p u a " tarvitsevat.
N y k y a i k a i n e n ihmiskuvauksen lolstonäyte ' i
TALO VEDEN ALLA
KIrJ. Francis Brett Younf - Suom. VälnÖ MeltU *
489 sivua HlnU «Id. fZM
Nykyisen Englannin huomattavimpiin kertojiin kuuluvan F t a n c l s Brett
Y o u n g i n romaani kertoo hulmapttisillä r a h a n s i j o i t u k s l l l a 8elkkailev<ustii>
kiihkeän elämäntahtiinsa tuhoutuvasta O r i f f i t h T r c g a r o n i s t a Ja hJMi^d
perheestään, j o n k a Jäsenistä k u k i n elää oman kohtalonsaTregoironttl Itse­valtiuden
varjossa. Tapahtumat: l i i k k u v a t Wale8tssa ennen ensimmäistä
maailmansotaa j a sen a i k a n a . Tapabtumarikaa romaania {
GEORGIAN POIKA
KIrJ. Erskine Caldwell - 100 slvoa^ - Hinta ald. |2JU
" G e o r g i a n poika" on älykästä leikittelyä Ihmisten hcikkouksUIa J a nau­rettavuuksilla.
K i r j a i l i j a tarkkailee kuvattävlaan pienen pojan W l l l i a n l -
pojan näkökulmasta. Teoksen päähenkUtoä o n "meidän äijä". iBäpspiMl
Stroup, pienten inhimlllLstcn heikkouksien Ja lapsekkaan avuttomuuden
relmukas henkilöitymä. K i r j a t y y l l l l l s c s t l k ln o h mitä viehättävintä luet­tavaa.
SATEET TULIVAT
KIRJ. LOUIS BROMFIELD
Kaksi osaa - 718 sivua - Molemmat osat i l d , $6.50
Sateet tulivat on m a i n e i k k a a n amerikkalaisen kh-Jailijan Louis Bröm-f
l c l d i n pääteos. Sen tapahtumapaikkana on R a n c h i p u r i n valtakunta
Intiassa j a päähenkilönä maahan muuttanut, länsimaihin kylläst myt
e n g l a n t i l a i n en kapteeni T o m Ransomo, j o k a Ikäänkuin syrJästäkataoiBna
seuraa k i r j a v a n i n t i a l a i s e n yhdyskunnan elämää. Tapahtumat l i i k k u v at
m i l l o i n maharadzan hovissa; m i l l o i n sairaalassa, Jonka Johdossa oh ' E u ­roopassa
opinkäynyt I n t i a l a i n e n lääkäri, m i l l o i n eurooppalaisten lähetys-saarnBaJlen
J a koulunopcttajlcn,, i n t i a l a i s t e n virkamiesten Ja slenmlen
kastlluokklen parissa. Heti ensi a i v u l t a a l k a a Juoni kehittyä Jännlttiwiä;
tunnelma k i r i s t y y hetki hetkeltä, kunnes I n t i a n mahtava luonto kaikkine
väklvaltaisine volmlnccn puuttuu ratkaisevasti Ja musertavastl I h i
k o h t a l o i h i n : sateet tulivat . . . Ja tällä kertaa tuhoavan hirmumy
muodossa. Onnettomuuden vaikutuksen alaisena k i r j a n henkilöt
tavat sisimpänsä, toisista tulee elkklä »eläimiä,: toisetvkohoavat ei!
aavistamattomaan suuruuteen,: J a k u n m y r s k y n tauottua elämää ale
taaa rakentaa, on k o k o yhdyskunnassa j a i h m i s t e n keskeisissä suhteissa
>,apahtunut syvällekäypä puhdistus j a seestyminen. »
r o m f l e l d in kynä on lennokas, kerronnan rytmi etelämaalaisen temppe-amenttlnen
j a l u k i j a n mielenkiinto pysyyvlreänä alusta loppuuni 8ai|.kka.
JOKI TULVII 1 I
KIRJ. LOUIS BROHnELO t
374 sivua - HlnU sid 93,50 >: *
R o m a a n i n tapahtumat keskittyvät Bihjols-AmerlkanslsäUlssotteh aikai­seen
New Orleansiin,-Etelävaltioiden ylpeyteen. Joka Juuri o l i Joutunut
Pohjoisvaltioiden amujljan haltuun. ' v» .
Tämä romaani on k u i n Etelän kuunuusa, tuoksuvassa yössä eletty J 8 ^ -
tysnäytelmä. Sen päähenkilöltä ovat nun. j c h k k l m a j u r i T o m Bedk» --^
Muri sydäntenmurskaaja Ja vastustamaton mies — kaksi n u o r u k a i s t a — -
haaveileva runoilija j a j a l o aristokraatti — sekä kolme täysin e r i l a i s ta
naista, j o i l l e jokaiselle rakkaus käy kohtalokkaaksi. f
MAKSIM GORKI |
MAAILMALLA
381 sivua - HlnU sid. $3.00 i
M a k s im Gorki o n venäläisen k i r j a l l i s u u d e n tunnetuimpia J a huomatjilm-p
i a hahmoja. Hän omaksui kansalta tavattoman kielen rikkauden J a
värikkyyden, tutustui kansan näköaloihin j a kokosi muistiinsa suunnat-e
t o m a n joukon mitä m o n i n a i s i m p i a tyyppejä, . * ^
Nuoruutensa vaellusvuosien elämykset G o r k i on U l l e t U n u t teoksiinsa:
" L a p s u u t e n i " . " N u o r u u t e n i y l i o p i s t o t " Ja"Maallmälla", Jotka kmäuvat
k l a s s i l l i s i in omaelämäkerrallisiin teoksiin Euroopan kirjalllsuucussa.
Näissä hän c l k a v a h d a synkkien elämänkuvien esittämistä, m u t t a eslmi:
kuvatessaan lapsuuttaan Ja nuoruuttaan teoksessa " M a a i l m a l l a " häA l e ­vittää
kaiken ylle kauneuden hunnun luopuen t a v a l l i s e sU alastonjaata ^
naturalismistaan. Tässä n i i n k u i n kalkissa-muissakin.teoksissaan O o rU
o n toteuttanut vaatimustaan, että k i r j a l l i s u u d e n o n s a m o i n k u i n m u i d e n k in
taiteiden palveltava yhteiskuntaa viedäkseen sitä parempaa tuIcvaisdutU ;
k o h t i . T
MEREN URHOJA
Kertomus sunrilU meriltä .: : »,
KIrJ. B. Kipiinr - 258 sivua - HlnU tid. |L50 [
T i l a t k a a osoitteella:
r.
Koskaan en hyväksy
sotaa, lausui
katolinen pappi
Hamilton. - - S t . Stanixlousln k i r -
iroh pappi, Irit Cipc^a, canoi äsket-u
l n , että hänellä ei o ic mitään v i l -
Lcntoköne räjähti
Ja surmasi 3
Dnnviile. — K o l m e yhdysvaltalais­t
a sunnuntaikalastajaa kuoli viime
torstaina k u n heidän lentokoneensa
räjähti ihnaxsa J a putosi s i t t en H a r o ld
E l l i o t t i n farmille, n o i n k s h d e n m a l l in
päähän täältä. Koullcet ovat: T r i
Viriiiiam R. M a r s h a l l sharpesburgista,
P a ; R i c h a r d H . Boyles, Pittsburghista
j a w : N . S t e l t z myös Pittsburghista,
K a i k i l l a näillä henkilöillä o l i lentoko­neen
ohjaajan lupakirjat, mutta o h ­jaajana
otaksuUan bileen räjähtä­neen
lentokoneen omistaja t r i M a r ­shall.''.•.
VAPAUS PUBLISHING COMPANY Ltd.
BOX 69 SUDBURY. ONT»
l l l l l l l l i l l l M l l l l l l l l l l l i l l l l l l l l i i i l l l l l l l l l l M l l l l l l l l l l l l l l l l l i l i l l l l l l l l l l l l i l l l l l l l l l l l t l l l l l l l l
den suurvallan rauhanxoplmusvaati-m
u s t a vastaan. "Sota ei «civltä m i ­tään",
»anoi tämä pappi, j o n k a monta
ystävää, puolalaisten kirkkojen pap­peja,
- m u r h a t t i i n H i t l e r i n t ^ p o l e l -
relllä.
" K a t o l i s e t papit eivät koskaan h y ­väksy
sotaa", oli tämän papin tunr
nukxena. Hän sanoi tietävänsä, ettei
f o t a tuo muuta kuin hiivityctä Ja
murhetta Jhmlslllc.
MUSTIKOITA l
Lähettäkää mustikkanne -
STRONACH & SONS l
MARJOJEN TUKKUKAUPPIAAT ;
FRUIT MARKET - TORONt0
PARHAAT HINNAT - VARMAT SUORITUKSI^
NOPEAT NEUVOT -
Lähqtysleimasin tai osoiteliput lähetetään vapaasti
pyydettäessä. t ,>
Suositukset mistä hyvänsä canadalaisesta pankista. § '
KIRJOITTAKAA TÄNÄÄN ;
Jos teidän osoitteenne ci ole muuttunut, voitto käyttää
vanhaa lähetysleimasinta. -
•i
0{
IM
m
1, M , 21, 2S
'mm