1951-07-14-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
-MS
Sivu f 14 p, Saturday; July 14^ 1951
mm.:
mm
mm
$46 sJiista Suomen
^kaiippabivastossa >
; BeblniU. ~ (S.g) — suomen käi^-
palaivasto Ica^iUi mereiikulkuläitbk-sen
.antamien tilastojen mukaan vll-
'/mt kesäkuun lopussa 643 alusta, vcto-maäräitään
yhteensä 528.683 brutto-
TVkisteritonhia.. kaui:q}aIalvasto on
Mlelleenkih 125 pros. pienempi kuin
ennen sotia.
Suomalainen palo-ipi^
Untainsin(M>iiks
^': ÖiJt. Toronton yliopistosta
insinööriksi valmistunut tä-
Icääinen nuori mies. Pentti Koivukos-
".JU. on saanut palotorjuntälnsinöörin
toimen ; maakunnan - ylipalomestarin
toimiston yhteydessä. Ilmoitetaan tääl-
; U. Häneii; toimlnte-alucensa sijait-
S ' see Toronton läheisyydessä: ;
I-""-- V. ' V • .•• • .. •, :,.
Neuvostolattlajat
esittivät Maamme-suomeksi
p i i Simms & Pickering
• Vakuutuksia ja kllnteimlstöjä:
KUntelmlstöIalnoja ja bondeja /
20 Piti« SL N . V TImmins, Ont.
Puhelin 112
Barnes Drug Co.
— s KAVPFAA —
SsoMSte. Marie Oatatle
RCA Victor Radioita
Nyal-läiikkeitä
nydelUnen Tanufo liikkeftt.
Postitilaukset täyUiään
huolellisesti.
Ilebinkl. .— Suomessa vieraillut
neuvostoliittolainen Pjatnitskln kuoro
antoi kcaäk. 20 pnä ensimmäisen
koa«€rttinsa uudessa Messuhallissa
täydelle; katsomolle. Kuoro yllätti
heti aluksi yleifiöh esittäessään alkajaisiksi
Maamme-laulun v sujuvalla
suomenkielellä — ja ilman minkäänlaisia
"lunttalappuja".
Konsertti oli kokonaisuudessaan
unohtumaton juhla. Kuoro osoittautui
kaikkine täns-siryhmlneen .ja or-kestcrfneeh
. maineensa yerblseksl,
Supslonospitukset pauhasivat ja paljon
toistoja vaadittiin.
Tilaisuudessa näTntiinNäuvastollltpn
Ja kansandemokratian maiden täkäläiset
lähettiläät sekä opetasminlsterl
Heljas,
Työkansan Sanomain arvostelija
kirjoitti kon.sertin: johdosta mm, seuraavaan
tapaan:
."Riemuisa säveljvihla oli venäläisen
PJatnitski-Jcuoron tolssalltainen konsertti.
Oikeastaan cl ollut enää lainkaan
kysymys tavallisesta konsertista,
jäykästi Lstuvirie ylcisöineen ja aka-tcemlscri
tärkeännäköisinc esittäji-neen.
i vaan päinvastoin Jokainen kuulija
sai tuntea olevansa Ikäänkuin
osallisena iloisessa ja värikkäässä
juhlassa, j a tilaisuudesta poistuessaan
Eaattöi tiintca rikasturieensa,, saä-hccri.
sa Ulitta voimaa. Juuri.tällaisena
on taide parhaimmillaan. Jä mitä
kuultiin oli itse asiassa h y v i n yk-slnkertaistä.
Kansaniäulujen korut-toiriat
säveleet voivat "taiteentuntl-ja:
ita'v tuntua ehkä primitiivisiltä, tehottomilta,
mutta todellisuudessa niihin
o n ladattu valtava volraa.alkojen
kiiluessa on kaiJcki epäoleellinen: karsiutunut.
Sävelmät ovat hioutuneet
icirkastettuun muotoon, Toisaalta ei
kuitenkaan voi puhua mistään kivet-tymLsestä.-
Kansanlaulajat Ja niin
myöi; Kcllaisi.sta kokoonpantu Pjat-nitsJci-
kuoro omaavat esityksissään
, tietyn ' lm.proylsatoori.scn piirteen,
ikäänkuin laulu olisi Juuri slilä hetkellä
syntynyt.
45,000 IHMISTÄ KUNNIOITTI
UKRAINAN kAfsJSALLISSANKARIN
MUISTOPATSAAN PALJASTUSTA
Se oli; unohtumaton näky; kertoi
John 8tewärt Tribune-lehdes-sä, kun
ukrainalaisen runoilijan ja rauhan
niiehefnTarasShevchenkon muistopatsas
paljastettiin heinäkuun; 1 pnä
Palermossa- Noin 45,000 ihmistä seurasin
kun William Pylyplw, ensim-thälsen
eo vuotta sitten Canädäan
saapuheen .ukrainalaisen uutisasuk-kaanpofica,
suoritti patsaan paljastuksen.;':
k u n peite oli paijastettu, tuli när
kyy iin pronssinen, voimakasta jä y l västä,
kohti Itää katsovaa suurta
runoilijaa ja taistelijaa esittävä muistopatsas.
Patsa.s esittää hyvin elävällä
tavalla Ja majesteetillisesti miestä,
joka: ei milloinkaan :hemttänyt
taistelusta taantumusta ja sortoa
va.stäan ja joka runöillaah innosti
kansaansa seuraamaan itseään —
miestä jonka nimi merkitsee kaikille
demokraattisille ukrairialalsille vapautta
. ja rauhaa.
Hetlkohtaisesti 'patsaan paljastusta
seurasi hiijaisuus ja kuten syvä henkäisy^
Ikäänkutri olisivat ihmiset .tunteneet
suuren runoilijan j a kansan
ystävän astuvan joukkophsa, omiensa
joukköpri, joka joukko vaikka onkin
cänädalaistunut; m u i s t a vielä
hänen suuret sanansa: "Oppikaa
toisten kulttuuri, mutta älkää koskaan
unohtako omaamme^" Sitten
puhkesi valtavat "eläköön Schevchen-kd'-
huudot ilmoille, ja tuhannet silmät
kostuivat runoilijan suuren muiston;
vaikutuksesta,.-- '••'y.:':Z-r
Kpkohaisuiidessaän oli . patsaan
päljästamislllaisuus valtava mielenosoitus
veljeyden ja rauhan "hyväksi
tehtävän kulttuurityön puolesta; jossa
suurena innoittajana oli Ukrainasta
Canädäan aikoinaan siirtyneille, heidän
lapsilleen ja lasten lapsilleen lähetetty
ukrainalaisen.. kulttuurin jä
.vapauden esitaistelijan Täras Shcv-cherikon
muistopatsas. Muistopatsaan
ovat valmistaneet ukrainalaiset kuvanveistäjät
Kondratjewich Jä Pro-koifjewlch.
molemmat Stalln-palkiri-nolla
palkitut.
•. Tähän suuremrrioiseen rauhan Ja
kulttuuj-in Juhlaan ei osallistunut vain
Canadan ukrainalaisia; mutta paljon
rauhan j a ; dernokratian ystäviä kaikista
Canadan kansallisuusryhmistä.
'• Siten antoivat he tunnustuksen ukrainalaisten
•osuudelie. Canadan r a kennustyössä
ja heidän arvokkaalle
panpk-selleeri Canadan kulttuurls.sa.
Toronto. — T i l a i n e n taidegaller
i a suljettiin t J : , 9 pnä kqrjaiistöiden
suorittamista; varten, jotka tehdään
5ltäEiirnällä pitäen, että galleria kykenisi
mahdoUisimmah edullisella t a valla
ottanmah vastaan.; sen vieniläl-sen
Hapsburglen taidekpkoelinan,: jq^
ka asetetaan galleriassa ;iiäytteiUe
elokuun 5; päivänä seuraavien kuuden
viikon aja-ksi. NäytteiUe äsetet^
tavien taideteosten nykyiseksi, arvoksi
ihnoitetaan noin 80 miljoonaa dollaria.
Niiden Joukossa on paljon kuuluisien
mestarien maalauksia. Joita
canadalalsllla on tilaisuus nähdä a i noastaan
. täällä koska kokoelmaa ei
aseteta näytteille muualla Canädassa.
Muun muuassa T i t i an ön edustettuna
kaikkiaan 12 taululla Ja Rubens
•kahdeksalla, niiden joukossa: myöskin
kuuluisa; Rubensin kuva Itsestään.
• y:••i-y:'-
Keholtamme Toronton suomalaisia
taiteen harrastajia panemaan merkille
tämän näyttelyn. Toronton taidegalleria
sijaitsee 317 Dundas St.
West varrella. .
y:m0
Unkarilainen tehnyt
uiideh 1500 m. uinnin
maailmanennätyksen
Biidspest. — tään» beinSlman
7 pnä pidetyissä nlntlfcHpaiiiiitMKt
saavutti ; Gyoi^. CMtfdas. nadien;
maaHniantnnätyhfrT' 1(500 metrin
maticaUa. Hänen aikansa oli 18.-
493. Entinen maailmanennätys
18,58,8 on Japanilaisen T. Amanon
nimissä.
im
p i
mf t-i
1 M " _j
Nyt Teidän on aika suunnitella
loppukesän, syksyn Ja talven matkoja
SUOMEEN. Parempaa valintaa
el voi tehdä kuin ovat suositut
• moottorilalvat "GKIPSHOLM"
* tai "STOCKHOLM*'
Näillä laivoilla nautitte mukavuu-
" desta, levosta Ja virkLstyniisestä.
Ruoka on mainiota ja palvelu
moitteetonta.
Laiväiraorot Ne» Yorkista
Gdtebonriin:
GRIFSHOLM . . . . . Elokuun 8 p.
tiloja vain I luokassa
STOCKHOLM..... Elokaan 25 p.
GRIFSHOLM ....*. Syyskuun 4 p.
STOCKHOLM.....Syyskuun 18 p.
GRIFSHOLM .....Lokakuun 2 p.
STOCKHOLM..... Lokakuun 16 p.
Hallfaxlsta seur. pnä.v
GRIFSHOLM Marrask. 1 p.
STOCKHOLM..... Marrask. 10 p.
GRIFSHOLM .... .Joulokaun 5*p.
STOCKHOLM...Joulukuun 8*p.
Hallfaxlsta seur. pnä.
(•) /oulunuikoja.
• MATKATAVARA lähetetään
suoraan tärkeimmille paikkakunnille
Suomeen.
• SUORAT JUNAYHTEYDET
Göteborgista Tukholmaan, Josta
suora höyrylalvayhtcys Suo-
• . mecn.
• SUOMEA PUHUVA MATKAOPAS
seuraa matkustajia H c l -
Elnklln.
Alimmat hinnat:
Turistilnokassa $189—$199.50
Ensimmäisessä luokassa $299,25
Terveluljeia: libj* SiiomctM ori S.\L;n
Uhjap«k«lti, V*l<tu»ni kolme pakrtlia
• i i i l t i i » kahria, f i i r i i i h r d r l i n . a . kaäkaoia,
UTukkeita Ja njrlönaiikkia'himaan 'S.i.Q.':,
17.60,. 110.80. Nopra perille t n i m i lm l i r i.
aingia tuorectu Taraitotta. . TODELLINCN
LAHJA.
Tllatessanne paikkoja Ja pakctU-asiolasa
saatte parhaat tiedot
, asiamleheltämme.
Line
1255 FhlUlpsSq.. Montreal. Quc.
470 Main St.. WinhlpeK, Man.
Union Bank BIdK. Calgary. Alta
1835 HaUfax St., Regina. Sask.
Mazo de la Roche
saanut kirjaili'
suuspalkinnon
Viime viikolla Bänffissa pidetyssä
Canadan . kirjailijayhdistyksen 30.
vuosikokouksessa annettiin Albcrtan
yliopiston mitali, kun .se jaettiin ensimmäisen
kerran, kirjailijatar Mazo
dc. la Rochellc Torontosta. Tämä
mitali annetaan kerran vuodessa sUle
canadalalselle, joka oh huomattavalla
tavalla edistänyt canadalalsta kirjallisuutta,
maalaustaidetta tai musiikkia..
• .. ^
Miss dc la Roche on syntynyt ja
kasvanut Torontossa j a on Jo pitkän
aikaa ollut menestyksellisin canada-läineh
kirjailija Ja sukupolvensa yksi
huomatuimmista ammattikirjailijoista.
vHänen huomatulmmat tuotteensa
kuuluvat n.s. Jalnasarjaan, jossa
on tähän mennessä Ilmestynyt kaikkiaan
12 kirjaa, jotka on käännetty
lukuisille eri kielille, mmi. suomenkielelle.
Viimeisin tämän sarjan teos
"Renny"s Daughter" ilmestyy ensi
syyskuussa. • ;
V Suoranaisten teoksien lisäksi hän
on kirjoittanut näytelmiäkin, joista
eräs ("Whltcoaks") esitettiin vv.
1936—38 yhtämittaa kahden vuoden
ajan Lontoossa. 'Hänen tuotantonsa
käsittää kaikkiaan 26 hyvin kirjoitettua
teosta, yhdeksän novellia, matkailukirjoja
y m.'
Kun miiss dc la Roche sai vuosia
takaperin: Atlantic Morithlyn $10.000
növclllpjvikinnpn . merkitsi se hänen
icostensä tuhnetuksl tulemista kah-
.sainvälisesisä laajuudessa j a sen Jälkeen
vasta canadaläisetkln rupesivat
lukemaan hänen teoksiaan suurem-mac
«ä määrin. ;
Eräs hänen kirjoistaan bn muunnettu
myö-skin filmiksi. Joka esitettiin
ensimmäisen kerran . Broadwaylla
vuonna 1935. ;
Miss dc la iiochc sai vuonna 1935
Lorncf Picrccn mitalin ansioituneesta
osallistumisestaan canadalaiscen kirjallisuuteen.
irjailij
molla haava.poskessa ja paljon plls-kanjälklä.
- ':Natchei-Cbu^ier'^ (Missouri^ 24. 8.
1838: Karannut: Neekerityttö Mary.
A r p i isllmäri yläpuolella, useita etu-häihpaita
polslyötyi kirjain A poltettu
otsaan j a poskiixj. .
Pohjoisvaltioissa astuivat useat s a -
nomälehtlmlehet orjuuden vastustajien
ie turlvlinjoutueinvuseinkin tilan-;
tieislhi, joissa tarvittiin kynää toisessa,
fevolveriä toisessa kädessä, kuten
ajan historioitsijat eloisasti kuvaavat.
100 Vuotta kulumt
•^Seiä Tuonia
I IM
4 i*.
.K I. * <• "
i i
KOKONAINEN TIETOKIRJASTO
YHDESSÄ TEOKSESSA
TIETOJEN KIRJA
Kutisi osaa, kukin ost käsittäen y l i 800 sivua
' Koko lepkscs hinta si<^ $15.00
kuusiasainen oplskeluteos, jossa annetaan kolmenkymmenen
eri tietoalan peruskurssit osa osalta edeten. So\t:ltuu yhtä hyvin
ominpäinopiskciuun kuin koulujen tai kurssien täydennykseksi
EI edellytä lukijaltaan alkeistlctoja. mutta tarjoaa täysopplneel-lekln
mahilon tilaisuuden kertaamiseen Jä tietojeni syvcntämlsecii.
TEOS SISALTAX SEURAAVIEN AINEIDEN KURSSIT:
biolofla, eläintiede, englannin kieli, filosofia ja sielutiede, fysiikka,
fysiologia, geologia. Suomen Ja maailmanhistoria, ilmatiede,
kansantalous, kasvitiede, kemia, kirjalllsuashlstoria, kirjanpito
Ja liikelaskenta, latinankieli, maantiede, maatalous, matematiikka,
musiikki, piirustus Jä maalaus, pikakirjoltus, rnnslcan
kieli, ruotsin kieli, saksan kieli, suomen kieli; taldelUstorla. tek-nikka,
tähtitiede, uskonto.
••, . . V • . •• • • :, , . -'
TILATKAA OSOITTEELLA:
VAPAUS PUBLISHING CO.
Box 69 Sudbury, Ontario
Sadan vuoden takainen alkakaa-
. si Amerikassa oli kiihkeän, sisäliis-sotaan
johtavan politiikan aikaa.
Häpeällinen nc»ekeriorJaus muodos-tui
ulkonaiseksi mielipitelafen vedenjakajaksi.
.. Samalla innostuksella
Ja tarmolla kuin nyt »ahan-puolustajat
oliraavat työnsä maailmanrauhan
hyväksi toimivat sil-loin
orjuudert; vastustajat. Ja kuten
niin asein Vastaavissa tilanteissa
Ilmaantui nytkin kirjailija, joka
ei voinut äänettömänä yksihäisyy.
dessä' katsella ytnpärillään näkemäänsä
vääryyttä vaan rylityi aktiiviseen,
taistelunn öikeiaden pno-
. lesta.Nälh syntyi käanökirjallihen
teos ''Setä Tuomon tnpa*V Sen
kirjoittaja' Harriet Beecher-Sfowe
liylkäsi täs-^^ä teoksessaan ta,änta-maksen
mielilauseen"taide taiteen
vuoksi'' Ja asettui rohkeasU kehitystä
eteenpäin Johtavien riyelhirii
ORJAKAUPAN ALKU : -
Samanaikaisesti, ikun ensimmäiset
uskonsa tähden Eriglannlssa vainotuiksi
joutuneet puritaanit. alkoivat
saapua Pchjois-Amerlkah itärannikolle
1600 luvun alkupuolella, laski ensimmäinen
orjakauppialden alus änk^
kiu"insa Uuden Mantereen rannikolle.
Hollantilaiset kauppamiehet olivat
keksineet uuden kauppatavaran, he
toivat Afrikan länsirannikolta neeke-reltä,
jotka myivät hyvästä hinnasta
orjiksi; Englantilaiset ottivat piani
tämän tuottavan kaupan käsiinsä Ja
orjakauppiaat kohosivat silloisen Julkisen
elämän huömättayimrhllle sijoille.
Niinpä aatelpitlln heitä suurista
ansioistaan ritareiksi ja kirkollinen
maailmaikin antoi siunauksensa heidän
työlleen. Orjia kuljettavilla aluksilla
oli pyhiä raamatullisia nimiä.
Orjat myytiin etelävaltioiden suurille
tileille eli plantaaseille ja kun 1700-
luvun puolivälinä aloitettiin laajaperäinen
puuvillanviljelys näillä seuduilla,
kohosi orjakauppa kukoistukseenpa.
Tiedetään yuoslsadan aikana Af-rika.
stä Amerikkaan kuljetetun miljoonia
neckcreitä. parhaa5.sa iässä olevia
miehiä ja naisia. Jotka oli viekkaudella
saatu 'pyydystetyksi"' Afrikassa
j a kahlittu orjalaivan uumeniin. Ete-lävaltioiden_
rikkaat plahtaasinomis-t^
ijat saivat poliittisen vallan käsiinsä
Yhdysvalloissa. He eivät olleet kyee^
kareita eivätkä puritaaneja kuten
pohjoisvaltioihin muuttaneet vaan
useat heistä olivat aatelisia, hovimle-hiä
sekä pappeja, jotka olivat poliittisista
syisitä pudistaneet 'Englannin tomut
Jaloistaan. He muodostivat Y h dysvaltoihin
omaan ylhäisyyteensä
vetäytyvän yläluokäh.' Heidän' plantaaseilleen
tuotiin neekrJ>rjat," he saivat
miljoonansa näiden o r j i ^ j kärsimyksistä
j a kyyneleistä: Siksi heidän
pplitilkkansä kulmakiviä oli orjuuden
lujittaminen ja säils^tämirien.:
Pohjolsvaltoihin alkoi vähitellen v i ritä
teollisuutta ja niissä kehittyi jpjBJI^
tilkkoja, jotka ajoivat omaa näkemystään;
He Salyat etelävaltioiden, orjuudesta
äjankchtalsen ohjelman l y h -
tyen määrätietoisesti .taisteluun sen
ppistäniisekal. Länsiyaltibiden uudis-raiyaajatkin:
ilmaantuivat politiikan
häyttämölle ollen hiCidäri osansa aluksi
vähttäjäh tehtävä Pohjoisen J a
Etelän, yhä kriitilllsemmäksl kärjistyi
vässä poliittisessa taistelussa. Tässä
poliittisesa taitielussa hahmottui ;Ab-rahain
Lincolnin tuleva ura, joka johti
hänet neekeriorjuuden kukistajieh
symbooliksi ja Yhdysvaltojen presi-:
dentlksl.",
SANOMALEHDISTÖ TAISTELUSSA
Yhdysvaltojen sivistyselämä oli näinä
aikoina yei-etöntä ja ahdasmielisyyden
kuristamaa. Etenkin taiteet
olivat hyvin kehittymättömällä t a solla.
Niitä harrastivat etupäässä
haiset. EsimerkF^si sen ajan kirjallisuus
pohti pääasiassa. sellaisia kysymyksiä
kuin. sielun kuolemattomuus,
synnin j a autuuden kamppailu Ihmi-sen
sisällä jne. Syntyvä poliittinen
kamppailu painoi kuitenkin pian leimansa
sanomalehdistöön.
Jos sllmäiiemme 1800 luvun alkupuolella
etelävaltioissa ilmestjnneitä
sanomalehtiä näemme hiissä seuraa-yanlalsia
ilmoituksia:
"Standard of Union, 26.6. 1833: K a rannut
John niminen neekeri. Piiskan
jälkiä selässä, käsivarsissa j a säärissä.
"Macein Messenger", Etelä-Caix>li-nä,
25. 5. 1837: 100 dolfarin palkinto
karanneesta neekeristäni Gla5gowlsta
ja hänen vaimostaan Kalasta. Miehellä
selkä täynnä piiskanjälklä; vai-
SETÄ TUOMON TUPA
p h l o h valtiossa Cincinnatin jumaluusopillisen
semlnaarlh Johtajana
toimi näinä aikoina pappi Lyman Bee-cher,
jonka lapsista kaksi tuli näyttelemään
suurta° (»aa taistelussa örjuutr
ta vastaan. Y k s i pojista, Henry Ward
Beecher oh The Journal lehden toimittajana
ja -taittoi taitavasti ja sää-llmättä-
peistä edistyksen j a oikeuden
puolesta; Hänen sisarensa, syvän uskonnollisen
maailmankatsomuksen: ja
ajan hengen mukaisesti sielun kuole-mattomuiitta
pohtiva nubri nainen
harrasti kertomusten kirjoittamista
paikkakunnan sanomalehtiin. . Ne o l i -
.yat vähäpätöisiä kyhäelmiä. L i i o in ei
niitä kirjoittavalla nuorella naisella
ollut mitään suiirempaa kiinnostusta
orjakysyniykseen;. Olihan heidän o-massä
perheessäänkin orjia palvelijoina:.
Lilkkuessaah orjaseudiiilla näki
hän kuitenkin omin silmin orjuuden
kaikessa räikeydessään muodostuen
nämä havainnot myöhemmin hänelle
^erittäin msrkitykselllslksi.^^^^^^^^f^;
Hänen : veljensä, sanomalehtimies,
kehoitti nimittäin sisarta kirjoittar
maan irehellLsiä kuvauksia orjuudesta
Johonkin sanomalehteen; Sisar Harriet
Beecher-Stöwe ryhtyikin puuhaan
Ja tammikuun 5. päiyäriä'_185i alkoi
Wäshlngtonissa* Ilmestyvä •"The N a tional
Era"-leihti julkaista hänen k i r joittamaansa
jätkokertohiusta "Setä:
Tuomon tupa". Se el ollut milkään t a vallinen
mielikuvitus juttu vaan puo-llrepcttaaslmalnen
tödellisuuskuvaus
orjien elämästä; joskin eri osia y h disti
yhteriäihen keksitty juoni. iMal-nltaah,
ettei teki jällä 'ollut työhön r u vetessaan
mitään taiteellista suunnitelmaa,
vaan hän kirjoitti sitä numero
numerolta: Täten juoni rönsyili,
sai ussin mauttomia, ältelän hempeitä
ilmauksia ja kaiken aikaa huokui kertomuksessa
ajan voimakas puritaaninen
ääni raamatun julistuksen ihmiselle
antamasta voimasta. Mutta tällaisia
olivat kalkki sikäläiset senaikaiset
sanomalehtikertomukset. Setä
Tuomon tupa muodostui.kuitenkin heti
ilmestyessään sen ajan kirjallisen
maailman sensaatioksi. Vähän väliä
kertomuksessa esille tulevat realistiset
ikuvaukset orjakauppialden juonitteluista,:
orjamarkkinoista ja orjien
kohtelusta plantaaseilla oUyat niin
vaikuttavaa luettavaa sen ajan amerikkalaisissa
lehdissä, että sUle tuskin
löytyy maailmanhistoriassa vertaa.
Jatkokertomuksen Julkaiseminen jatkui
aina seuraavan vuoden huhtikuun
alkuun saakikä j a kun se heti tämän
jälkeen Julkaistiin kirjana, siitä paisui
600 sivuinen teos. Tuntematon, mitätön
kynäilijä oli tehnyt suurtyön suuren
aatteen hanolttamana. Hän oli
vtiödattanut siihen hciikiset voiman
Ea niin, ettei en^^
mitään samantasoista luomaan.
"Setä Tuomon tupa" levisi kulovalkean
tavoin kaikikialle Triaallrnäan,
miöä kir jallisuutta luettto. * JUnje^
kassa sitä myytiin vuoden aikana pa-slsataatuhatta
kappaletta, EnglannlSr
sa 30 painosta kuudiessa kuukaudessa.
Se käännettiin 20:lle eri kielelle, mm.
arabian, kiinan ja Japanin kielille.
Suomeksikin se käännettiin, tosin l y henneltynä,
jo iniin aiikaisln k u i i i 1856.
"Setä Tuomon tupa" nostatti kahsan-lllkkeen
orjuutta vastaan, se herätti
siyisityneen maailman oxnantunnpni
Korkeasti oppineet, akateemisesti pö-lyyttyneet
taantumukselliset kIrjalU-,
siiuisarvostelijat tosin kielsivät teokselta
kaiken taiteellisen arvon j a l e i masivat
sen pvihtaaksl propaganda-työksi.
Sensijaan maallmankisjalli-suuden
mantavlmplln kuuluva I*ö
Tolstoi, joka asetti kaunoklrjaUlsuu-delle
vaatimuksen julistaa, otti teoksen
ihastuksella vastaani tunnus taiesp
sen tositaiteeksl ;
Samanaikaisesti Setä Tuomon T u van
jatkokertomuksena julkalseinisen
kautena, kiihtyi jpolllttlneni taistelu ja
teoiBella oli suuri mei-kitys yleisen
mielipiteen yhtenäistämisessä j a vahvistamisessa
pohjoIsva.lloissa. Lincoln
valittiin presidentiksi. Pian tämän
jälkeen kärjistyi etelän ja pohjoisen
välhien kriisi aseelliseksi yhteenotoksi
ja veriseksi sisällissodaksi, jonka
seurauksena Lincolnin sodan aikana
1862 antama julistus orjien vapauttamisesta
saatettiin •yoimaan.: Lhicolnin
niurhasi poliittinen gangsteri pitkänäperjantaina
14. . päivänä huhtikuuta v.
liB65 eli sisällissodan päättymispäivänä,
jolloin kalkiklalla pöhjoisvaltlolBsa
riemuittiin etelävaltioista saavutetun
voiton johdosta.
menest^^
'Äiietiäii:^ (•darailU' \'•;• SnoniesBa:
X PiitnUUin le-iyksiä
HeUdngissä moilla fKOk-
. kaknhnllla. Lalnaaminr. «eaM|-
-•]• ;:|ialstpn->:.^'^^
liamrön
:oBtag^ :.;:Se
maiaisiei^^^^ rahtaotimt; neovostotal-
:,•:teesecn. \ my7r'[:%-r'.,:- ;,
Kyllä sana kulkee Helsingissä no-peasitl
silloin, kun on kjrsymyksessä
venäjäisten taiteilijoiden es^^^ Bi-mlsiet
:oyat tulleet suorastaan ahneiksi
iiliUe. Töissä
päivällä tietää, että Pjatnitskln kuoron
kenraaUharjoitus on illalla Pikku
tnessuhalllssa; Sihhe mennään, el
tarvitse jonottaa j a varsinaisita näytöksiin
on sitten tungosta muutamaa
henkilöä vähemmän. Näin me muu-tainat
toimittajat täällä ajattelimme.
Mutta eikö taryiimut Jonottaa? K un
saavuimme: Messuhallin eteen, pyöristyivät
silmämme. Melkein Messuhallin
ympäri, kiersi leveä ihmisjono..
NenTOfitoUItoRsa Järjestärät ämmattiUltot Lvten kehäleirejä, jotka ovat arolnai lapeille koko kesän. TUä-olera
kuva eräältä noista leireistä.
NEEKERIT TÄNÄÄN
Entä mikä merkitys Setä Tuomon
tuvalla ön esimerkiksi tämän päivän
eurooppalaiselle Kirjahan katsotaan
nykyään lastenkirjaksi Suomessakin.
Sen kirjallinen arvo onkin enää siinä,
että se on todistusvoimainen dokumentti
eräästä maailmanhistorian hä-peälllslmmästä,
kaudesta. :
Harriet Beecher-Stowe kohdisti toi-ken
toivonsa kristinuskoon, raamatun
sosiaaliseen julistukseen, uskoen sen
kykenevän ratkaisemaan orjakysy-myksen.
Se r i i t t i k in sUlä kertaa viemään
kehitystä vaaksan eteenpäin.
Mutta muutamia vuosikymmeniä sen-jäikeen
alkoi Amerikassa kehittyä k a pitalismi
enrieimäkeniättöiäällä vatih-dllla
ottaen vähitellen käsltasä koko
yhteiskuntakoneiston. : : Kristinusko
muodostui sen käsissä' aseeksi, jolla
neekerit saatUn painetuksi nöyriksi
Ja välmpitämättömiksi kohtalostaan.
Se alisti neekerit niinkuin suuret val-
'koihoistenkin joukot uuteen orjuuden
muotoon, rahan orjuuteen. Beecher-
Stowe on saanut seuraajia. Jatkuvasti
on noussut Amerikassa edistyksellisiä
kirjailijoita epätoivoiseen kapinaan
rahavaltaa vastaan, mutta heidän äänensä
on käynyt viime aikoina yihä
heikommaksi kapitalismin hallitessa
miltei täydelflsesti yleisen mielipiteen
muodostamista.
Tunnettu Nobel-kirjailija Pearl
Buck sanoi muutama vuosi sitten e-räässä
artikkelissaan: "Meidän t a vassamme
Kohdella neekereltä, ja
muita vähemmistöjä ei ole mitään
kansanvaltaista ... Neekereltä kohdellaan
toisen asteen kansalaisena
käsitykseni mukaan vain siitä ainoasta
syystä, että hänen Ihonsa on
tummempi .. . M;eidän kirkkojemme
ovet ovat aivan liian usein yhtä t i u kasti
kuin muutkin ovet suljettu neekereiltä."
On erityinen Järjestö K u
Klux Klan vainoamassa neekereltä.
Neekereltä lynkataan, heidän työvoimaansa
riistetään, heidän naisiaan
raiskataan. '
Imperialistiseen sotaan ryhtynyt kapitalismi
kuljettaa neekereltä taistelemaan
Aasian värillisiä heimoja vastaan.
Kristinusko Amerikassa hyväksyy
tämän lähettäen Koreaankin 200
kenttäpappia . uskoa vahvistamaan.
Samanaikaisesti tuomitaan syyttömiä
neekereltä miljoonista vastalauseista
huolimatta sähkötuoliin, heekerilau-laja
Paul Robesonllle el vuokrata konserttisaleja
eikä hänen anneta poistua
maasta ja Setä Tuomon miljoonat
jälkeläiset elävät välhipitämättömäs-sä
kurjuudessa.
Kristinusko teki tehtävänsä neekeriorjien
suhteen 100 vuotta sitten. A i noastaan
sosialismi kykenee täUä vtx>-
sisadalla antamaan kdUtykselle heidän
kohdallaan samanlaisen sysäyksen.
Ja tilanne ei olekaan aivan toivoton
siinä suhteessa vaikka fasismin
merkit kchoavätkin xihkaavlna Amerikan
taivaan rannalla. Tämän hetken
Amerikassakin on valkoisia miehiä
j a neekereltä, jotka lukevat, tutkivat
Ja Julistavat sosialismia, kuten
Setä Tuomo aikobiaan raamattua.
Kehityksen pyörää ei voi pysähdyttää.
— Heikki Karvonen. (Heltlngln
Vapaa Sanassa.)
J a ; k u i i : viimeiset jonosta olivat s i sällä,
oli pikku Messuhalli tupaten
täynnä.: -C,:;. •
: E n ole : nauranut sitten neuvosto-llittolaisen
nukketeatterin parodia-esitysten
vjäMseen' n i in makeasti kuin
toissailtana Messuhallissa Kurkltans-shi,
aikana: Kun.tanssi loppui, eivät
poskilihakset tahtoneet palata tavalliseen
asentoonsa.. Ja yhtä hymyä
olivat kasvot tyttöjen Ja poikien k i -
naisteiulauluh.aikana, sen, jossa pakkanen
puree - tyttöjen posket punais
i k s i , jä ' pojat 'pieriiksi. Ja monen
muun rätkihauskan tanssin Ja kauniin'läiulun
aikana. Ja silmät salvat
kerrankin tarpeekseen kansallispukujen
hehkuvista väreistä.
Nalli tämän, kuörori .silloin, kun he
saapuivat- sateiseen Helsinkiin. Vaa-tlmattbnUlta^
mielestähi melkein yaa-tlmättoinllta
näyttivät, nämä. maailmankuulun
kuoron' taiteilijat. Mutta
entäs .sltt«n Ulalla; Oli tulta s i l -:
missäs kepeyttä jaloissa, heleyttä äänessä
'ja viehkeyttä vaatteissa. Kyllä
nämä taiteilijat osaavat valloittaa
katsdjän-täiteili joina:'
Ei varataan veikata väärin, jos
PJatnilsKiri fc^ soittajat
ja tanssljäi''kokoayät.'t^ huoneita
kaikkialla siellä. misSä he vain esiintyvät,'''••'
/ ;•. • .
Jälleen; 'ties monennenko kerran,
herää ajatus: miksi ei suomalaisia
kansantansseja kehitetä meillä enemmän,
' miksi eivät taiteilijat tunne
Valtaosa suurlehden
tuloista on saatu
ilmoituksista
Toronto.- Y l i €0 prosenttia
aikaisen suurlehden tuloL^u &
ilmoituksista ilmenee Toronto
Star Limitedin viime
puun päättyneen tiiiv-uoden t
tomuksesta. Vähän yu kohna»
loista saadaan lehden tilaiöci
myynneistä ja loput.muista läi
Menoihm nähden muodostaa
malehtipaperin hinta suurinnns
noerän, tähän lehteen nähden \
tiln paperiin yli .40 prosentti;
noista Ja palkkoihin lähes 3c
senttiä.
; Toronto Starin tilivuoden c
voitto oli $1,189,633. Tilikauden
olivat $18,707,494 Ja menot $175
kimnostusta juuri; kansantans;
niiden muokkaamiseen, sqvitta:
j a esittämiseen, , Nehän mr&
kauniita, yarsinkln , Itäsuönu
tanssit. Niitä : .pitäisi vain
tanssia. Siinä'onkertakaikiiai
jelemätön sarka kansallisessa
tuurissamme, joka on. oika
muiltakin' saroiltaan suureh
muokkauksen tarpeessa.
Starky's Garat
J. A. NISULA, omist.
Kaikeblaista autojen ylelskw
ta ammattitaidolla ja kohti
hölliä. 24 tunnin vetöpalvelu,
takaa puh. IVA, 0612.
371 Spadina Ave. Puh, WA.
(Sisäänk. Cecil St. puolelta
FINNISH STEAM BATH8
56-58 Widmer Street
Toronto, GnUtio
MIEHST:
Kesklyilkkona ja torstaina 3-L'
Perjantaina 1-12 l p . : .
Lauantaina 1 l.p.-2 a.p.
Sunnuntaina 8 a.p.-l ip.
NAISET:
Keskiviikkona Ja torstaina 3-1;
Perjantaina j a lauantaina l-U
PUHELIN EL. 2571
PeferA.Vesa,B.
Barrlster. Solicitor, Nottq
SUOMALAINEN
LAKIMIES
GE. 3392
1028 Danforlh Ave., Tori
NYT oh aika tehdä lippu tilauksenne, jos haluatte matkustaa
MEEN:ensi vuonna OLYMPIAKISOJEN aikana.
: ; Me voimme Järjestää Teidän matkanne Canädastä: tai Yhdysval
Ruotsin, Englannin.tai mannermaan kautta..
Olynapiakomitean jäsen Mr. Taisto Salo tuke johtamaan n
LentoHuvimatkamme suoraan Helsinkiin, lähtien New Yorkista
kuui5sa!.1952. . ..
,:Qlkaä.hyvä jä ilmoittakaa meille heti miten haluatte matkusta!
tulemme tekemään kaiken voitavamme Järjestääksehime; teille
kan matkan.
K I R J O I T T A K AA
Vakuutus-ja
• matkailu-toimlBto
697 Bay Street
SOITTAKAA
O.K. Johnson & Co.
KÄYKÄÄ TAPAAM
Puhel
WA.;I
.WA.
• Toronto 2, O
HÄUlATtEKO OSTAA TALON
TAI MYYDÄ OMANNE? - .
ANTAKAA MEIDÄN AUTTAA TEITÄ NÄISSÄ ASIOISSA
ARtHUR H. KIVINEN
TORONTO R E A L ESTATE BOARDIN JÄSEN
33 Esgore Drive Puhelin MO. 5464 Toronto 12, OnUri
•p:a:a:ivfi-
):-y) \:
0!\V..^ •
PYSÄYTTÄKÄÄ KYLÄIÄN
AIHEUTTAMA YSKÄ
Pysäyttäkää se heti eurooppala
D I A N A - T I P O I L L A , eurooppalaisen
mukaan tehdyllä lääkkeellä, minkä jofa
henkilö kaikkialla Euroopassa on tuö
vuosia ja jota on nyt myytävänä teille
kallisessa rohdoskaupassanne.
m Muutama tippa D I A N A A otettuna,
sokeripalassa tai kuumassa vedessä 1 »
päivässä, helpottaa heti KYLMÄN aii
tamassa itsepintaisessa YSKÄSSÄ, t
katarrissa, auttaa parantamaan kipeaai
kua, kylmää rinnasta, auttaa asthng
henkitorven tulehduksessa, korvafij^
hammassäryssä ja on erikoisen hyvä KOi
huuhteluaine. Sopii myöskin muina
koituksiin taloudessa. Huomaatte,_ew
rooppalaiset D I A N A - T I P A T ovat lojj
tiensä useihin koteihin kaikkialla Cacj
erikoisen auttavana lääkkeenä tal^"^
kesällä. Canädassa ei ole toista tanJ*
taista lääkettä. Hinta $1.25.
Olkaa varmat. e « ä lähetätte MARJANNE oU»»J
paikkaan, saadaksenne parhaat markkinabinnat ^
maksamme CP;n expreasi-maksuosoituksella joka p»»
SAADAKSENNE AKKIA MAKSUN
LÄHETTÄKÄÄ MUSTIKKANNE SUORAAN •
ANSPACH
Saositakset: ROYAL BANK OF CAN.4DA
pyytäkää lälietyslelmasin ja värityyny
Geo. C. Anspach Co. Limited
74 Colbome St. Toronto. Oni»^
30 7, 14, 21, 28
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, July 14, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1951-07-14 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus510714 |
Description
| Title | 1951-07-14-04 |
| OCR text |
-MS
Sivu f 14 p, Saturday; July 14^ 1951
mm.:
mm
mm
$46 sJiista Suomen
^kaiippabivastossa >
; BeblniU. ~ (S.g) — suomen käi^-
palaivasto Ica^iUi mereiikulkuläitbk-sen
.antamien tilastojen mukaan vll-
'/mt kesäkuun lopussa 643 alusta, vcto-maäräitään
yhteensä 528.683 brutto-
TVkisteritonhia.. kaui:q}aIalvasto on
Mlelleenkih 125 pros. pienempi kuin
ennen sotia.
Suomalainen palo-ipi^
Untainsin(M>iiks
^': ÖiJt. Toronton yliopistosta
insinööriksi valmistunut tä-
Icääinen nuori mies. Pentti Koivukos-
".JU. on saanut palotorjuntälnsinöörin
toimen ; maakunnan - ylipalomestarin
toimiston yhteydessä. Ilmoitetaan tääl-
; U. Häneii; toimlnte-alucensa sijait-
S ' see Toronton läheisyydessä: ;
I-""-- V. ' V • .•• • .. •, :,.
Neuvostolattlajat
esittivät Maamme-suomeksi
p i i Simms & Pickering
• Vakuutuksia ja kllnteimlstöjä:
KUntelmlstöIalnoja ja bondeja /
20 Piti« SL N . V TImmins, Ont.
Puhelin 112
Barnes Drug Co.
— s KAVPFAA —
SsoMSte. Marie Oatatle
RCA Victor Radioita
Nyal-läiikkeitä
nydelUnen Tanufo liikkeftt.
Postitilaukset täyUiään
huolellisesti.
Ilebinkl. .— Suomessa vieraillut
neuvostoliittolainen Pjatnitskln kuoro
antoi kcaäk. 20 pnä ensimmäisen
koa«€rttinsa uudessa Messuhallissa
täydelle; katsomolle. Kuoro yllätti
heti aluksi yleifiöh esittäessään alkajaisiksi
Maamme-laulun v sujuvalla
suomenkielellä — ja ilman minkäänlaisia
"lunttalappuja".
Konsertti oli kokonaisuudessaan
unohtumaton juhla. Kuoro osoittautui
kaikkine täns-siryhmlneen .ja or-kestcrfneeh
. maineensa yerblseksl,
Supslonospitukset pauhasivat ja paljon
toistoja vaadittiin.
Tilaisuudessa näTntiinNäuvastollltpn
Ja kansandemokratian maiden täkäläiset
lähettiläät sekä opetasminlsterl
Heljas,
Työkansan Sanomain arvostelija
kirjoitti kon.sertin: johdosta mm, seuraavaan
tapaan:
."Riemuisa säveljvihla oli venäläisen
PJatnitski-Jcuoron tolssalltainen konsertti.
Oikeastaan cl ollut enää lainkaan
kysymys tavallisesta konsertista,
jäykästi Lstuvirie ylcisöineen ja aka-tcemlscri
tärkeännäköisinc esittäji-neen.
i vaan päinvastoin Jokainen kuulija
sai tuntea olevansa Ikäänkuin
osallisena iloisessa ja värikkäässä
juhlassa, j a tilaisuudesta poistuessaan
Eaattöi tiintca rikasturieensa,, saä-hccri.
sa Ulitta voimaa. Juuri.tällaisena
on taide parhaimmillaan. Jä mitä
kuultiin oli itse asiassa h y v i n yk-slnkertaistä.
Kansaniäulujen korut-toiriat
säveleet voivat "taiteentuntl-ja:
ita'v tuntua ehkä primitiivisiltä, tehottomilta,
mutta todellisuudessa niihin
o n ladattu valtava volraa.alkojen
kiiluessa on kaiJcki epäoleellinen: karsiutunut.
Sävelmät ovat hioutuneet
icirkastettuun muotoon, Toisaalta ei
kuitenkaan voi puhua mistään kivet-tymLsestä.-
Kansanlaulajat Ja niin
myöi; Kcllaisi.sta kokoonpantu Pjat-nitsJci-
kuoro omaavat esityksissään
, tietyn ' lm.proylsatoori.scn piirteen,
ikäänkuin laulu olisi Juuri slilä hetkellä
syntynyt.
45,000 IHMISTÄ KUNNIOITTI
UKRAINAN kAfsJSALLISSANKARIN
MUISTOPATSAAN PALJASTUSTA
Se oli; unohtumaton näky; kertoi
John 8tewärt Tribune-lehdes-sä, kun
ukrainalaisen runoilijan ja rauhan
niiehefnTarasShevchenkon muistopatsas
paljastettiin heinäkuun; 1 pnä
Palermossa- Noin 45,000 ihmistä seurasin
kun William Pylyplw, ensim-thälsen
eo vuotta sitten Canädäan
saapuheen .ukrainalaisen uutisasuk-kaanpofica,
suoritti patsaan paljastuksen.;':
k u n peite oli paijastettu, tuli när
kyy iin pronssinen, voimakasta jä y l västä,
kohti Itää katsovaa suurta
runoilijaa ja taistelijaa esittävä muistopatsas.
Patsa.s esittää hyvin elävällä
tavalla Ja majesteetillisesti miestä,
joka: ei milloinkaan :hemttänyt
taistelusta taantumusta ja sortoa
va.stäan ja joka runöillaah innosti
kansaansa seuraamaan itseään —
miestä jonka nimi merkitsee kaikille
demokraattisille ukrairialalsille vapautta
. ja rauhaa.
Hetlkohtaisesti 'patsaan paljastusta
seurasi hiijaisuus ja kuten syvä henkäisy^
Ikäänkutri olisivat ihmiset .tunteneet
suuren runoilijan j a kansan
ystävän astuvan joukkophsa, omiensa
joukköpri, joka joukko vaikka onkin
cänädalaistunut; m u i s t a vielä
hänen suuret sanansa: "Oppikaa
toisten kulttuuri, mutta älkää koskaan
unohtako omaamme^" Sitten
puhkesi valtavat "eläköön Schevchen-kd'-
huudot ilmoille, ja tuhannet silmät
kostuivat runoilijan suuren muiston;
vaikutuksesta,.-- '••'y.:':Z-r
Kpkohaisuiidessaän oli . patsaan
päljästamislllaisuus valtava mielenosoitus
veljeyden ja rauhan "hyväksi
tehtävän kulttuurityön puolesta; jossa
suurena innoittajana oli Ukrainasta
Canädäan aikoinaan siirtyneille, heidän
lapsilleen ja lasten lapsilleen lähetetty
ukrainalaisen.. kulttuurin jä
.vapauden esitaistelijan Täras Shcv-cherikon
muistopatsas. Muistopatsaan
ovat valmistaneet ukrainalaiset kuvanveistäjät
Kondratjewich Jä Pro-koifjewlch.
molemmat Stalln-palkiri-nolla
palkitut.
•. Tähän suuremrrioiseen rauhan Ja
kulttuuj-in Juhlaan ei osallistunut vain
Canadan ukrainalaisia; mutta paljon
rauhan j a ; dernokratian ystäviä kaikista
Canadan kansallisuusryhmistä.
'• Siten antoivat he tunnustuksen ukrainalaisten
•osuudelie. Canadan r a kennustyössä
ja heidän arvokkaalle
panpk-selleeri Canadan kulttuurls.sa.
Toronto. — T i l a i n e n taidegaller
i a suljettiin t J : , 9 pnä kqrjaiistöiden
suorittamista; varten, jotka tehdään
5ltäEiirnällä pitäen, että galleria kykenisi
mahdoUisimmah edullisella t a valla
ottanmah vastaan.; sen vieniläl-sen
Hapsburglen taidekpkoelinan,: jq^
ka asetetaan galleriassa ;iiäytteiUe
elokuun 5; päivänä seuraavien kuuden
viikon aja-ksi. NäytteiUe äsetet^
tavien taideteosten nykyiseksi, arvoksi
ihnoitetaan noin 80 miljoonaa dollaria.
Niiden Joukossa on paljon kuuluisien
mestarien maalauksia. Joita
canadalalsllla on tilaisuus nähdä a i noastaan
. täällä koska kokoelmaa ei
aseteta näytteille muualla Canädassa.
Muun muuassa T i t i an ön edustettuna
kaikkiaan 12 taululla Ja Rubens
•kahdeksalla, niiden joukossa: myöskin
kuuluisa; Rubensin kuva Itsestään.
• y:••i-y:'-
Keholtamme Toronton suomalaisia
taiteen harrastajia panemaan merkille
tämän näyttelyn. Toronton taidegalleria
sijaitsee 317 Dundas St.
West varrella. .
y:m0
Unkarilainen tehnyt
uiideh 1500 m. uinnin
maailmanennätyksen
Biidspest. — tään» beinSlman
7 pnä pidetyissä nlntlfcHpaiiiiitMKt
saavutti ; Gyoi^. CMtfdas. nadien;
maaHniantnnätyhfrT' 1(500 metrin
maticaUa. Hänen aikansa oli 18.-
493. Entinen maailmanennätys
18,58,8 on Japanilaisen T. Amanon
nimissä.
im
p i
mf t-i
1 M " _j
Nyt Teidän on aika suunnitella
loppukesän, syksyn Ja talven matkoja
SUOMEEN. Parempaa valintaa
el voi tehdä kuin ovat suositut
• moottorilalvat "GKIPSHOLM"
* tai "STOCKHOLM*'
Näillä laivoilla nautitte mukavuu-
" desta, levosta Ja virkLstyniisestä.
Ruoka on mainiota ja palvelu
moitteetonta.
Laiväiraorot Ne» Yorkista
Gdtebonriin:
GRIFSHOLM . . . . . Elokuun 8 p.
tiloja vain I luokassa
STOCKHOLM..... Elokaan 25 p.
GRIFSHOLM ....*. Syyskuun 4 p.
STOCKHOLM.....Syyskuun 18 p.
GRIFSHOLM .....Lokakuun 2 p.
STOCKHOLM..... Lokakuun 16 p.
Hallfaxlsta seur. pnä.v
GRIFSHOLM Marrask. 1 p.
STOCKHOLM..... Marrask. 10 p.
GRIFSHOLM .... .Joulokaun 5*p.
STOCKHOLM...Joulukuun 8*p.
Hallfaxlsta seur. pnä.
(•) /oulunuikoja.
• MATKATAVARA lähetetään
suoraan tärkeimmille paikkakunnille
Suomeen.
• SUORAT JUNAYHTEYDET
Göteborgista Tukholmaan, Josta
suora höyrylalvayhtcys Suo-
• . mecn.
• SUOMEA PUHUVA MATKAOPAS
seuraa matkustajia H c l -
Elnklln.
Alimmat hinnat:
Turistilnokassa $189—$199.50
Ensimmäisessä luokassa $299,25
Terveluljeia: libj* SiiomctM ori S.\L;n
Uhjap«k«lti, V*l |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-07-14-04
