Vapaus, June 29, 1963

              Sivu 2 - Lauantaina, kesäki 29 p . '— Saturday, June 29,1963
IDEPENDENT LABÖR ORGAN
dF FINNISH CANADIANS ' :
(LIBERTY) ^ ^ E«tabllähred Nov. 6. 19ir
Edltor: W. Eklund i« « >\ ' Manager: E. Suksi
TelephöM: Office 674^64 — Edltorial 674-4265
tnibUsUed thrtce weekly: Tuesdays^ T h u ^ ^ Saturdayä by Vapoiu
Publl»Wtag, Co. L U l . ?00rWB p l » , p t . West. fiudbury. Ontario., Canada.
' Adverttoing mtes lipon ^apiiHcition/translattonA free of eharge:
Ätttboiized aseecond ciass njalh/by'the.Posl Office Depjirtinent; Ott8wai
" ' M^d fpr pa(yäiei^ of postfcge to cash. . ,
, ^ ? S tö.i|ÖSWWNAT
Cahädasstf: Vvk. ^.00. 6 kk. $4.76 . uSA:ssa
t^.^-<- ~ '-S kk. 2.78 SuomessÄ:
l . v k . $10.00 6 kk. $525
l l v k : $10.50 6 kk. 5.75
^ -1
CANADIAN LANGUAGE-PRESS
;^eivan vuodessa k&ildd ij^dessa
' : T o r s t a i s i a ' leride^äinihe? juUfai^tiin CSJn l?PK:n
SCA.UL:9\;l4ttotpimikuitna^ yhteinen juhlakomitean ajaji^
kohtsrämkirje, missä ehdotetaan. Port Arthurissa tämän yii-koövaihteen
ajkapa pidettävälle "Canadan Suom^laqsten
3QCrV"suur^
piiliemme yhteisten laulu-, ja urheilujuhlien"; järjestämi^täi
"nUn pian kuin mahc^ollista".
Meidäil lehtemme Vapaus tervehtii lämpimästi tätä eh-dötijÄ'jä
toiwo;^ vakavaa huo-riuötaf^
kaikissa kansdaispiireissämme. Meuskomme, että jös
taUais»«n sopito
jäij^tamiseksi päfetäisiiri^
mieleäsä" yhdenierran — se antaisi suuren sysäyksen k ^
tuuritduiunnän edistämiseksi kaikissa tähän yhteistoimin-tä
«iiÄ:r osallista ja
Bttti&a i y h Ä i i s s ä . ^ v t o i m i e n me voisimme todella
tarjota laulu-.ja urheilujuhlissa "suurelle yleisölle" parasta,
inihin'tälcäläise^ Yhteisvoimin
toimien voii^inje parhasllla mahdollisella tavalla vaalia
meiUt' t ja. samalla antaa
oman, ebka'siltikin Vaatimattoman, mutta kuitenkin hu(>-
mättävän janoksemme Gariaäan kansallisen kulttuurielämän
rikastuttamiseni. \
. Iridnkaa^^^^ voidaan sanoa, että yhteisesti lau-lu-^
jk^urheyujulilat j ^ ^ niistä tilaisuuksista muodos­tuisi
löäeUasuumjkansanjuhli^ vetäisivät mukaansa tu-
^h&isi^^sellaisiakin kansalaikra^ jotka ovat nyt sivussa ja vä­linpitämättöminä
kaikenlaiseen seuratoinuntaan; ne antaisi­vat'
k^nsalaiäillenmie tilaisuuden ainakin kerran vuod^a
kokoontua zyhdessä yhteiseen juhlaan, tehdä lisää tuttavuuk­sia
ja'tutustua entistä paremmin toinen .'toisiinsa sekä yksi-löina^
että järjestömä. Kukaan ei voi kieltää etteikö tällaisilla
yhteiäjtihlilla.•olisi? Suuri''eheyttävä ja innoittava vaikutus,
niiikäiikoituisi kaikkien kaiisalaisryhmiemnie yhteiseksi hy-htthm
PpmAUA YHTEISniRUA?
t V^ikjta tällaisesta yhteistoiminnasta ei olekaan saatu
viimevuoi^aar-^^^ niin Suomiäpu-totmxnfiaiiiavidlo
saadut mainiot .ovat kuitenkin yie-läL"
aupren* yleisön'^ ^
t u k ^ ^ pei^tdeliä" 6ö eri kansalaispiireissämme kellitty-mäsä^
hilja^i'; mtitta varmasti sellainen käsitys, että eräistä
todeHisista ja oletetuista vaikeuksista huolimatta olisi sitteh;:
kiia peittävä rientävään; yhteistoimintaa
nan 'puitteissa.,
^l^ässä yhteydessä herää kysymys: M^iHä pohjalla voi­daan,
esimeriksi yhteisiä laulu- ja urheiluju^^ järjestää?
Meidän käsityksemme ohj että se on mahdollista ainoastaan
yhdeUä perusteella: Tavoitteena täytyy olla yhteinen etu eli;
se, eftäsaistmme järjestetyksi mahdollisimman antoisat juh­lat
EiUttuuriperinteidemme vaalimiseksi.
Kutea t julkaistusta eSJ:n ja SCAUL:n yhteis-toin^
tJbiitaehdotuksesta näkyy, siinä « i esitetty mitään "kaa­vaa]',
millä pohjalla yhteiset juhlat voitaisiin näiden järjes-töjtti
m i e l e t järjestää. Meidän' lehtemme on myös tässä
asiaksa sitä mieltä, että yhteiset juhlat on järjestettävä
---josniissä-piielitään onnistua — täydellisen tasa-arvoisuu-deni
perusteella; huomioiden sekä heikompien että voimak-kaiiQ9ien^;]
7limien; toivomukset niin, ettei mikään ryhmä
oUs|^'']iisk£Di päällä^^^edkä^ m ryhmä syrjittynä.
^^^^^^^^^^^^^ 1 ^ yhleisesli neuvot-tolMsalla
Ja yhteisestL kansanvaltaisien menetielymuotojen
pnlfitolssa tehtyjen päälöeien peructeella.
:+jv5caiai8W yhteisten järjestämineh ei iuOn-npl^
estikaanrajoittäit^! minkään järjestön, seuran tai ryh-nuiif;
itsenäistä toimintaa: Me toimisimme yhteisesti ja yh-ieis^
mmäFryksessä näiden yhteisten laulu- ja urheikijuhlieh
(HmBtumiseksi. Niiden tilkopuolella toimisimme kaikissa
ryli^oissä edelleen niiden omien erikoistavoitteiden edistämi-sek^;
kuten Meneteltiin kitkattomasti Suomiapu-toiminnari
L Y $ Y t VAIKO PITKÄ TAHTAIN?
; |Cul^ keskusteltaessa herää
tietysti kysymys myös'siitä, pitäisikö tällaisia yhteisiä laulu­ja
ittheilujuhlia järjestää kertasopimusten, ^aiko pitkän täh-taii^
rai ohjelman puitteissa?
^^^3^ lehtemme Vapaus on pitkäaikaisen eli jatkuvan
yhtiistoimihnan: kannalla siksi, että se antaisi paremmat
suunnittelu, ja järjestelymahdollisuudet kaikille yhteistbi-mii3aan
osallistuville järjestöille ja ryhmille. Mutta tämä ei
ole ginikään ehto. Vapaus 'on valn)is kannattamaan jopa~ko-
'-'*^ielessä'vain yhden kerran järjestettäviä yhteisiä juh-näyttää
siltä, että tällainen sopimus, on helpommin
ivissä;^ Me kannatamme siis myös kertasopimuksen pe­liä
5ja>jestettäviä yhtdsjuhlra täysin vakuuttuneina sii-niiden
edullisuus tulde puhumaan ja vaatimaan yh-minnan
jiftJFainist? piyos pitkän tähtäimen pohjalla. T
-LINEN POHJA"
muuta on tietenkin selvää^ että tällaiset yhteis-juh^
t olisi järjestettävä "aatteelliselta" kannalta "ottaa ja
fOii^B," kompromissipohjalla kaikkien ryhmien toimesta. Toi­sin
«sanoen yhteisjuhlien ohjelmisto olisi rakennettava yh­teisten
sopimusten perusteella niin, että niihin saataisiin pa-rasfi
» mahdollista kalkista ryhmistä. S? takaisi yhteisten juh-
Ireit ohjelmiston kukoistavan täyteläisyyden. Toisaalta olisi
t i e t t n l ^ jätettävä sopimusten perusteella
:— dijelmistosta>^poi8 sellaiset piikit ja sarvet, jotka tavalla
tai<t>iseUa voitaisiin ymmärtää jonkun toisen ryhmän louk-
IcatSteeksi tai etuiluksi jonkun toisen osapuolen kustannuk­seni.
Tämä takfUsi sen/cetta.samalla kun j ^ voisi
, ^ ,iia)yStia täysin siemauksin kaikesta parhaasta, mitä yhteistoi-
{Ojv.-.iöiS^j^^ osallistuvat järjestöt ja rylimät voivat esittää, ja
^'''/^ivv.^i^MBlta antaisi takeen siit^, että ketään ei loukata sen pa-
Alfred Saari, Port Arthui:, Ont
«yttäÄ k ^ l v i & k o n a , betoanuun'|S
mj 73 vuotta.
Yhdymme sukulaisten jfi tuttaraln
tnnentoivotvksiln.
Nkrpah Milkan
yMymistiirpeesta
inntoo. — '<"Snari j a voimakas"^
yhdistynyt Afrikka, josiiä k a l k k i;
yanhat sUrtomaarfiJat: tulisivat liä-ntätilffii
burpeettomiksi,; yolsi
syntyä AfHkan .valtioiden, suuren'
poliittisen >liiton vpnitteissa, «anoo;
Ghanaujpreisidentil Kwaiiie Nkru:
mali undessa,id^*äs8aan: " A f r i i i an
täytyy yhtyä".
Euroopan tulee olla opetus A f r i ­kan
: kansoille, presidentti < sanoo
kirjassaan. "Vasta nyt taloudellisen
ihdingon ja > Saksan uuden teolli­sen
ja taloudellisen nousun johdos-:
ta Eurooppa yrittää.--^ huonolla on-l
e l la — löytää modus operandin^
ioka estää uhkan."
' Toivotaan pettävästi, että Euroo­pan
yht<;isö pystyisi selviytymään
ällaisesta ihmeestä. On tarvittu
raksi' maailmansotaa ja imperiu­mien
tuhoutumisia ennen kuin se
»ppi on saatu; mutta s i l l o i n k in vain
«saksi sulatettuna, että voima riip-luu
yhtenäisyydestä", presidentti
zit-joittaa.
Ghanan johtaja asettaa kolme
>äämäärää yhdistyneelle Afrikalle:
1) koko. maanosan käsittävä yhte^
täinen taloif^ellinen suunnittelu.
2) yhteinen sotilaallinen strate­gia.
3. yhteinen ulkopolitiikka ja dip­lomatia.
Tälleen uusi
'3orok'kotapaus
Takfaolma. — Tukholmassa epäil-
'aän uutta isortrfckptapausta. Eräs
73-vuotias nainen toimitettiin myö­hään
lauantai-iltana kulkutautisai­raalaan.
Hänen oireensa vUttasivät
siihen, että hän on saanut isorokko-tartunnan.
Jos-kyspmyksessä on isorokko, niin
nainen on 23. tapaus sen Jälkeen
'tun kulkutauti puhkesi Tuldiolmas-sa.
Pääkaupunki joudutaan täUöln
julistamaan isorokon saastuttamaksi
heinäkuun 20 päivään saakka.^ '
:Uiminen. |lBri•9^äa mielellääii
>vertalluj;|i .N« ^ v & t . l t ^ v ^ k<a#<
tutustua .uuteen^ennälta' tunniettti^;
fiYuiia. JNigoslaviäUa' ,ori -vaikea:
'löytiiii .velrtai<ukol|telta. He on i n i l n '
"erUainei)". ,Sen intfnto ntoiitnev
vastakolttineen. välttää vertailiin,'
4*it |iylviti«n tal««delUnenia yl^v'
^iiUkunnallinen rakeni^e.pn ainut-;
Itatoihen; ^Mtn^V
.iMiikireaa kailUsta <iiiai»t«, ja ibip^\
,fori^wakin javarsiAkiaUutiin:»:
massa ^ Jngoallvla on tapana «iPp
nfina^ '«Mtijigiyä»$^«on:.i^aaQ9;
o|i Jiaitä,ei|r)kai8|«atu^
lUttiseUa karttalpailplta; ^
Kuh/valmistaiituu matkalle, maa
han, jos^a-ei ennen qle käynyt, jouv
tuuaidatote^ra^u: tietojensa
lisiiuden: Viikon .oleslcelu Jugosla
viassa, ^ pääasiana Valtiovierailun
seuraaminen, ei riittänyt antamaan
vastauksia" kysymyksiin, jotka ni>u-^
sevat - k e n e a tähänpä mieleen., "kun
Jugoslaviasta puf\utaan. Vaikutel
matqvat ulkokohtaisia ja i^e on saa
tu. valtiovierailun, kehystäminäts;
juhlinnan, keskellä.
Aivan samalla lavalla kuin - Suo­men
p^esidetattlä tervehtineet ihmis­massat
iBelgradis^. Kragujevaeissa,
Titqgradissajamuuall? peittivät au-tokplonnamme
vuäkyvistä kadut. jä
talot sellaisinaanV arjessa, ne peit­tivät'
myös ihmiset jokapäiväisessä
olemisessaan, ajattelussaan ja asen-'
noitumisissaan. Kohtaamamme ju­goslaavit
— serbit, kroaatit! slovee­nit
- T eivät olleet/edustavia keski-arvonäytteitä,
kansasta, he olivat
enemiiiästä päästä diplomaatteja ja
lehtimiehiä — ja yhtä pidättyviä
kuin.me suomalaiset.
B E L G R A D I N K U VA
Vieras saapuu useimmiten maan
pääkaupunkiin,' joka saattaa -jäädä
hänelle ainoaksi kokemukseksi
maasta ja kansasta. Suomi ei ole yhtä
kuin ;Helsinki ja vielä vähemmän
on Belgrad samaa kiiin Jugoslavia.
Presidenttimme valtioveirailua seu
ränneillä oli.kuitenkin onni nähdä
niin Belgradia kuin Montenegron
vuoristoa ja Adrianmeren iki-iha
nia rantoja.
E n ole koskaan ollut Romaniassa,
mutta sen pääkaupungilta näkemäni
kuvat 'muistuttavat belgradilaisia
näkymiä. Belgradin keskeiset kadut
on rakennettu aikaanV j o l l o in vallit­sevana
on ollut tilakäsite. Ne Ovat
rauhallisen leveitä, rakennuksissa
on tyynnyttävää suorakaiteista sei-
"PAUON ON OPITTU 10
VIIME VUODEN AIKANA
vyyttäja uusikin arkkitehtuuri jät­tää
"ilmaa" rakennuamassojön vä­l
i i n . Joku meistä sanoo, ettei kau
punkikuva eroa lännen suurkaupun­geista..
Muistan länsisaksalaiset kau­pungit
ja olen vakavasti eri mieltä/
Runsaista valomainoksista huolimat­ta
tääUä ei oJ^'!)j»upallisuuden tun­netta.
Löntooniilkkutäkkiä tämä e i
muistuta vähäkään. Pariisia var^
maankiiv isil|ä«mihan,tuo arkkiteh­tuuri
Jiälkii]fej|astusta Pariisin, ba-irokkial^
ij^l jiaf ]l^ovikuIttuurista; i
mii ;:pVGliRi^^ H A L L I T U S - ' ' . ' •
P A L Ä ^ f i » » : ' » -
Sanfa tilantuntu jatkuu Novi B e l ­gradissa,
pääkaupungin satelliitissa;
joka on heitetty Tonava-Sava-mut^
kan tuolle, puolen. Nykyaikaa ovat
pilvenpiirtäjä-piste-talot, joiden tar
koituksena k a i on keskeyttää tämän
tasaiselle maalle rakentuneen kau­punginosan
synnyttämää l i i an tasa­paksua
tunnelmaa. " E i kenenkään
maalla", uuden j a vanhan Belgradin
välillä, : on vieläkin suurisuuntai-semmin
tilakäsittelyin järjestynyt
hallituspalatsi, jolla olisi . k y l l in
mahtavuutta ilman sitä ympäröiviä
suuria aukio- j a tasannetilojakin. Se
on. ulkonaisesti ehkä hieman liian
mahtava — maahan ei ole maailman
rikkaimpia. Mutta sisältä -palatsi,
jonka siipirakennuksissa sijaitsevat
useimmat 'ministeriöt, toi mieleeni
Norjan suurkäräjäin modernisoin­nin.
Kuudella osavaltiolla on jokai
sella omat salinsa» on vielä yhteinen
suuri vastaanottohuoneisto ja kaik­kien
niiden seinillä on maalauksia
j a mosaiikkeja, joihin ei voi olla
mieltymättä. Suuren vastaanotto-huoneiston
sivuseinällä on nonfigu­ratiivinen
maalaus, iloista punamus­taa
värileikkiä. Jokin aika sitten
»pitämässään puheessa marsalkka
TitO'käsitteli myös taidekysymyksiä
ja yhtyen Hrushtsheviin tuomitsi
abstraktionismin. Hänellä oli kui
tenkin tärkeä varaus: abstrakti tai­de
soveltuu koristetarkoituksiin —
ja tässähän se on tätä tehtävää täyt­tämässä/
"SUOMALAISTA
SUttTAUTUMISTA
jPresidentti Kekkoselle järjestetty
vastaanotto o l i suurellinen j a ihmis­massat
kaikkialla, minne vieraile­van
presidentin autokolonna saapui,
varsin kunnioitettavia. Tästä huoli-
.matta oli reaktio varsin "suomalai-
,nen" — Suomen lippuja pitelevät
kädet heiluvat suuremmatta innos;-
tuksetta, keskenkasvuiset mölähte
livät tai viheltää viuhkaisivat, muu­ten
seurattiin näytelmää suomalai­sen
toteavasti. Joissakin silmäpa­reissa
heijastui uteliaisuutta, toisis-
Moskova. —-Izvestijan päätoimit­taja
Aleksei Adzhubei sanoi torstai­na
N K P : n keskuskomitean täysistun­nossa,
että viimeksi kulunut kym­menvuotiskausi
oli erinomainen kau­si
puolueen j a kansan elämässä. Hän
tähdensi, että lännen eräät piirlti
jotka yrittävät käyttää Stalinin kuo­lemaa
voittaakseen kylmän sodan,
ovat • epäonnistuneet suunnltelmis^
saan.
— Kymmenen viime vuoden aika­na
olemme oppineet paljon: kon­kreettisuutta,
asiallisuutta, totuutta
ja rohkeutta. Olemme eläneet L e ­ninin
mukaan^ j a kaikklen.;on hel-remmin
yhteiseen juhlaan so^
pimattomilla puheilla ja lau­sunnoilla
kuin muillakaan oh­jelmanumeroilla.
EDISTÄVÄ VIPUSIN
Me emme tietenkään halua
väittää, että "yhteistoimmta*-
sana on muka verrattavissa jo­honkin,
taikatemppuun tai pa-tenttilääkkeeseen
mikä käden­käänteessä
saa ihmeitä aikaan.
Päinvastoin olemme sitä
mieltä, että parhaallakin tah­dolla
eri kansalaisryhmien
kesken ; tällaisten .yhteisten
juhlien järjestämisessä tulisi
olemaan sekä todellisia että
oletettuja vaikeuksia. Mutta
kaikki nämä valkeudet voidaan
ajanmittaan voittaarjos on hy­vää
tahtoa sekä puolella että
^öisellä.
Varmaa myös on, että yhteis-
*^pn laulu-; ia urheilujuhlien
järjestäminen antaisi monen
vuoden aikana yhä liusia ja
uusia opetuksia, sillä "eteen-
Däfn on elävän mieli".
Tältä pohjalta katsoen me
sKs uskomme vakanstL että y l i .
tefisten laulu- ja lurheiluiuhlien
iäriestämlnen. muodostuisi
«allafseksi voimakkaaksi viira-
Klmfiikni. mikä nostaisi kaikkien
täkäläisten kansalaisryhmiem-me
kulthiuriioiminnan yhieen-
Ip.slden aivan uudelle korkeus­tasolle
ia antaisi vuosikausiksi
m<itä suurempia kehitYOmäh-dolliauukaia.
Juuri tässä mielessä me toi­vomme,
että tästä yhteistoi-mintakvsyrtyksestä
ja sen
rrahdollisuuksista ' keskustel­taisiin
ennakkoluulottomasti
kaikissa kansalaispiireissäm­me..
pompi hengittää. Puolueemme el ole
elänyt noiden kymmenen vuoden a i ­kana
ilman puolueauktoriteetteja,
mutta nämä auktoriteetit tohnivat
yhdessä puolueen kanssa, yhdessä
kansan kanssa, kansan eduksi, sanoi
Adzhubei.
Adzhubei sanoi edelleen, että eräät
ihmiset ovat taipuvaisia Jakamaan
puoluetyön puhtaasti 'kansantalou­delliseen
ja puhtaasti ideologiseen
työhön. Tällaisesta marxilaisesta teo­reetikosta
tuntuu, että joE puolue It-e
p ä k o h teliaisuutta. mieluummin
päinvastoin. ' - 1
Lehtimiehet eivät ole minkään
maan mittapuu. Tapaamistani Jugo­slavialaisista,
kollegoista sain k u i
tenkin mielestäni: oikeata kuvaa j u ­goslaavien
seurallisuudesta: saman­laisia
jöröjukkeja ollaan ja kutsuilla
k i n vetäydytään mieluummin omaan
tuttuun seuraan kuin! vaivaudutaan
siihen ponpteteluun,toitäseUEUSte-;
luu vierasniäklaisen kanssa merkit­see.
Mutta.mielen pohjalla on läm­pöä,
kunhan vain^ niin^pitkälle-edis-tyy
— sen • totesin muutamista pil­kahduksista
ulkopuolella tämän
'maailman.
REHELLISTÄ J A H A L P AA
Eräs toinenkin miellyttävän ko­toinen
piirre .mielestäni jugoslaa­veilla
oui Vaikka turismi on mel­koinen
työn ja orahan antaja varsin­k
i n Adrianmej'en rannikoilla^ ei mi-,
nua kertaakaan yritetty "sahata sil­mään"
maksuissa. Jotkut tosin väit­tivät;
että samankin pituisten auto­matkojen
taksat vaihtelivat suures^
ti. Tässä en pysty todistamaan puo­lesta
enkä vastaan. — Muussa suh­teessa
ei arvostelijoilla ollut huo­mauttamista.
— Maksuasioissa v i i '
pväkseni: valuuttakurssi on meille
edullinen ja kaikki on suomalaisit­tain
ajatellen halpaa.
M E L K E I N V E N A J A A . , .
Missä niäärin Jugoslaviassa Jio-tellien
j a turistipaikkojen ulkopuo­l
e l la tulee toimeen llinsimalsilla
kielillä on vaikea sanoa, -mutta, pie­n
i k in venäjänldelenii taito on sesam
aukene. Scrbokroaatia, joka on tä­män
maan monista 'kielistä pääkieli,
on yllättävän — ja'vaarallisen — läi
hellä venäjää, vaarallisen sikäli et­tei
samanmukainen sana sentään
välttämättä ole samamerkityksinen.
Perusero on siinä, että serbokroaa-tiassa
jätetään vokaalit turhina pois.
Niinpä Montenegi*On (me tunnem­me
tämän — !'ralistien vuorten" —
osavaltion nimen sen latinalaisessa
kieliasussa)^ s e r b o kroaatialainen
muoto on Crna Gora (venäjäksi
tshornaja gora), mutta "punainen'
jo yllättää crvena (venäjäksi kras-naja).
Jugoslavian alueella puhutta­vat
kielet — serbokroaatia muun
muassa — ovat saaneet vaikutteita
mm. turkin kielestä. Niinpä "kiitos
paljon" (jos nyt kuulemani perus­teella
kirjoitan sen äänneasun oi­kein)
on ''hväla lepo", =lainaa tur­k
i n kielestä ^ kiitetään Allahin
kautta.
SelUiiselle, joka osaa venäjää
vain silmänlumeeksi, tekee sopeu­tumisen
vielä helpommaksi se, että
kauppojen, liikkeiden ym. kylteissä
/ TOIMITTANUT EEVA
sa epäluuloisuutta,: vai luulinko mi- . on teksti usein sekä k y r i l l i s in että
sepintaisesti taistelee tyontuoton ko­hottamisen
puolesta, uusien teolli­suusalojen
kehittämisen ja maata­louden
nousun puolesta, se käsitte­lee
puhtaasti taloudellisia ongelmia
teorian kehittämisen vahingoksi.
.Sanoista, Joita teot eivät vahvista,
ei yleensä tule kyhnää eikä kuumaa,
huomautti Adzhubei. Kapitalismia
voidaan kyllä kirota, mutta jos näi­tä
khvuksia el vahvisteta vallanku-moukselUsen
rakennustoiminnan
käytännöllä, ei kapitalismia koskaan
onnistuta hautaamaan. Imperialistit
sietävät täysin: heihin kohdistetut
kiroukset. Porvarit:ovat valmiit sie­tämään
kapitolismiin koftildistetut k i ­roukset,
kunhan ei vain kajota kapi­talismin
/tukipylväislhi.
N K P on opettanut Ja opettaa edel­leenkin.
- että -marxllais-leninilälnen
teoria, todella kehittyy -nimenomaan
sillöUi. kun .käytännön elämässä
konkreettisesti toteutetaan aatteita
voimakkaan, kukoistavan, onnellisen
Icommunistisen yhteiskunnan raken­tamiseksi,
kun luodaan kommunis­min
aineellista j a tduilUlslä, pohjaa,
korosti Adzhubei. ^
— Me tulemme saamaan voiton so­sialistisen
Ja porvarillisen ideologian
taistelussa, joiden kesken ei voi olla
minkäänlaista rauhanomaista rin­nakkaineloa,
hän tähdensi.
KapitallBmi loistavine nayteikku-noUioen
vaikutta ulkonais^-iäti riisket-tuneelta
ja terveeltä, mutta todelll-
'BUudessa se on toivottomasti sairas
' Neuvostoliitossa ei ole isien ja las­ten
ongelmaa, vanhan Ja nuoren pol­ven
ongelmaa, saifoi Adzhubei edel­leen.
Nuoret, työntekijät, työskente-livätpä
he millä alalla tahansa, kul­kevat
rinnan isien, vanhan polven
kanssa, ottaen oppia vallmikumouk-sen
perinteistä ja- leniniläisestä perl-
^^tetelllsmidesta kt^eneilta taisteli­joilta,
jVihollisemme.^laskehnat neu­vostoihmisten
vallankumouksellisen
energian heikentymisestä ovat epä­onnistuneita
laskelmia.
nä vain? Kun sitten vierailun viime
päivinä sanoin eräälle jugoslavialai­selle
lehtimiehelle yllättyneeni j u-goslavialaisten
"epäslaavilaiscsta '
käyttäytymisestä ei mitään " s h i -
rokajanaturaa", — ei kaiken rutis­tavaa
sydämellisyyttä, ei äkkinäisiä
ilonpurkauksia — vaan, suhteelli­sesti
ottaen melkoista pidättyväi-syyttä,
oli minulla tekeminen tor-juessani
hänen arvioinnistani, saa­maansa
negatiivista käsitystä. Suo­men
kunniakonsuli Igor Sajkovic
sen sijaan ei pitänyt suomalaisver-tailuani
epäkohteliaana. Vuosikau­det
Suomessa olleena hän tuntee
niin suomalaiset kuin omankin kan­sansa
j a vahvisti käsitykseni: suo­malaiset
ja jugoslaavit ovat oikeas­taan
hyvin samanlaisia. Ja itsensä
kaltaiseksi toteaminen ei toki ole
latinalaisin kirjaimin, Boiba —
maan vaikutusvaltaisin joskaan ei
painokseltaan suurin lehti -r- ilmes­tyy
sekä latinalaisin että k y r i l l i s in
kirjaimin toimitettuna.
Täysi siirtyminen latinalaiseen
kirjaimistoon, jota länsimaalainen
tyhmyydessään ehdottaa, on kuiten­kin
mahdotonta, sanottiin meille,
koska niillä ei kyetä ilmaisemaan
kaikkia äänteitä. Kirjaimia on ky­rillisessä
serbokroaatiassa muutama
ylimääräinenkin: kolmella Uuden
netulla konsonantilla on omat k i r -
jainmerkkinsä. Jugoslaavit väittävät
rakastettavasti, että heidän kielensä
kirjoitetaan ääntämisen mukaisesti
( n i in väittävät melkein kaikki kieli­ryhmät
vielä paljon epäoikeutetum-min),
mutta kahden saman konso­nantin
peräkkäisyys on heille y l i -
Tutuimmat ruohomausteeranse
ovat. •persilja, t i l l i . ruqlw>sipui|;
Nämä kolme "pientä" ^ a i t s e v at
oman '^otsikkonsa siitä syistä, että
ne niin usein unohdetaan'kellastu­maan
oman puutarhan laitamille
tai vieläpä l^kastuipaan jääkaapin'
hyllylle. l^äiUä mausteruohoilla
saamme ruokamme maukkaammak­si,
mutta sen. lisäksi ne sisältävät
erittäin runsaasti qoita n i i n tärkei­tä
vitamiineja; Persiljasta on aikoi-;
naan sanottu, että sen maku on tu­loksena
kaikesta vehreydestä j a voi­masta,
jonka maa kätkee sisäänsä.
Näin ennen, mutta suosittelee nyky­ajankin
. terveysapostoli persiljatuo-remehua-
elämän eliksiiriksi. -Hie­nonnettua
persiljaa voimme sirotel-:
l a jokaisen ruokalajimme pinnalle.
Meidän tulee kuitenkin aina muis­taa,
ettei persiljaa saa keittää. Per-siljavokkorvaa
kesäkuumalla useim­mat
kastikkeemme. Vaivaamme voi
ta ihieman, lisäämme joukkoon ruu:
saasti hienonnettua persiljaa j a kaa­damme
voin kostutetulle voipaperit-:
le Voipaperin avulla muovaamme
voista haluamamme paksuisen pit­kon
jonka sitten käärimme tiiviisti
voipaperiin. Tästä pitkosta voimme
tarpeen tuSlen leikata persilja voi ta
palasina paistetun kalan tai lihaU;
päälle.
Tuore tilli on herkullinen lisä
salaatteihin, kastikkeisiin ja-muna-ruokiin.-
Wieniläinen tillikastike on
maailmankuulu: Kattilassa sulate­taan
rasvaa, johon lisätään vehnä­jauhoja.
Kun jauhot ovat kiehahta­neet,
lisätään joukkoon kermaa niin
paljon, kuinka paksua kastikkeesta
halutaan. Kun kastike on hetken
kiehunut, nostetaan . se tulelta ja
maustetaan suolalla j a valkopippu­r
i l l a . Lopuksi lisätään joukkoon,
runsaasti hienonnettua tiUiä. Tämä
kastike sopii erinomaisesti keite­tylle
kalalle. Tai tarjoammeko tilliä
kesävierailjpmme pienenä yllätyk­senä
sanomalla: ' Tänään on ateri­amme
alkupalana aidot Puolalaiset
kananmunat'(4 hengelle)"..
Keitetään neljä kananmunaa kyp­siksi,
'ja ne jäähdytetään kylmässä
vedessä,. Tämän jälkeen leikataan
munat terävällä veitsellä pituussuun­nasta
kahtia. Sisukset koverretaan
pois j a hienonnetaan. Massa maus­tetaan
suolalla ja valkopippurilai
N y t lisätään joukkoon 1 r k l sula­tettua
voita. Lopuksi lisätään niin
paljon hienonnettua persiljaa ja til­liä,
että massa muuttuu vihertäväk­si.
Massa pannaan takaisin munan­kuoriin.
Pinnalle pannaan voinoka-reita
j a sirotellaan juustoraastetta
ja korppujauhoja.
Tulenkestävässä vuoassa ruskis­tetaan
kananmunien pintaa hieman
kuumassa uunissa.
Ruohosipuli on eräs terveellisim-
\% • '-V «
[f. «
i t i . '
(CvA
• 'V"' • • t
f "^^
t
t f _ MausteruohoHa maukkautta
' mx
. 1 1 , M ; < ; I
niistä^ mausteruiihöi!
nuttuna se sopii voileipien,
.teeksi; munaruokiin, >' '|^^<^ttln; \ f ^
'kuivikkeisiin, uusien' perunoiden
pinnalle ja'luoninohisesti e r i l a i s i i nw
salaatteihin. ,•• i -> - , ,t * j "'
— Yhteiseksi'lopuksi^mausteruotuM' >(>:•;
hollemmetvielä>.eräs korkeasti kuot;
hioitettu kastike,' j o t a ' tarjotaoni ; r *v
usein lohen kanssa, mutta yhtä hy->
v in se sopii muihinkin ruokiin.' Kas­tike
on nimeltään vihreä kastike, a i ' •>
kuperäiseltd nimeltään Sauce Verr..
te. Pienessä vesitilkkasessa kiehiH^> •
tetaan pei:3!ljan, t i l l in J a niohosipu-
Iin oksia sekä muutama pinaatin,'
lehti. (Aivan: alkuperäiseen Hastikf:;.
keeseen kuuluu vielä kirveli j a ra?
kuna). P a r in minuutin kuluttua kaa- •
detaan. mausteruohot lävikköön,;,
Kun vesi on valunut niistä,: ne hie­nonnetaan
ja lisätään majoneesiin^^..
Majoneesin tulee jtodella kastikkeen f
nimen mukaan olla vihreätä: Täniä <i.
kastike sopii 'erikoisesti paistetuille ;
kalaruoillo; - i - J a ' muistakaapa, kas'
tikkeestaan hyvä kokki tunnetaan!
11 i.i»
•K
(OK;
pääsemätön muuri. Niinpä presi­dentti
iKekkonen esiintyi lehdistössä
jatkuvasti "predsednik Kekosena".
Kaksoiskonsonantteja nimissään
kantavat suomalaiset menettivät J u ­goslavian
protokollaosastolla armot
ta toisen konsonanttinsa. Arveltiin
kai, että se on suomalaisten mielen­häiriön
tuotetta.
— Hilkka Ahmala.
Marjoilla maittavuutta
Marjat ja hedelmät ovat tunnettu­ja
ruokahalun lähteitä. Kesäaikana
— onneksi me selviämme jälkiruo^
astamme helposti. Tuomme pöytään
vain tuoreita, pestyjä hedelmiä tai
marjoja. Ja kienties meillä on vielä'
se onnni, että omistamme pienen'
puutarhapalstän. 'Täältä olemme jo
saaneeCensiiVinfiäiset mansikkamme,'
ja marjapensaatkin antavatvtoiveik^
kaita lupauksia. Tuosta kaikesta
on ollut paljon vaivaa ja puuhaa,'
mutta sittenkin! Emmehän kiellä
niitä pieniä -taaperoltamme käyttä­mästä
puutarhaan ilmestyviä työm:
me tuloksia hholetta hyväkseen. S i l ­lä
tavoin he kultienkin saavat niistä
kaikkein suurimman hyödyn — ra-vinto-
opilli-^seisti. ' =
Marjoja' ja' hedelmiä^ voimme
myöskin tai^jota kaurahiutaleiden
kanssa. Itävaltalainen kaurasalaatti
on seuraava:'
Kaurahiutaleita ruskistetaan pais­tinpannussa,
jossa on vähän voita
j a sokeria. Ruskistumisen jälkeen
ne jäähdytefäSln. 'Joukkoon Usätään
marjoja ja hedelmiä sekä mahdolr.
lisesti sokeria. ^ Salaatti tarjotaan
maidon; kanssa:. Mutta jos joskus
sentään hai uamme tarjota kiisseliä
tai marjakeittoa keksien, maissihiui
talaiden tai korppujen kanssa, sil­loin
valmistamme ne näin. Sokerilla
maustetun veden suurustamme per
Vunajauhoilla vähän sakeammaksi
kuin tavallista. Nostamme keitoksen
pois tulelta: Jo? käytämme pehmeä-kuorisia
marjoja, lisäämme osan,
niistä sellaisenaan joukkoon. Kova­kuoriset
marjat on paras survoa
kaikki, koska ne-eivät muuten peh-miä
kuumarsakaan liemessä: Paitsi,
että jälkiruokamme ovat näin val­mistettuina
terveellisempiä, on n i i l ­lä
myöskini,xtiHMreempi ja herkulU^,^:<v
sempi m a k u . ^ ^ ' " '
Muuten, eikö olekin ihanaa, että.
vuodessa on ainakin muutama kuu-, 1'
kausi, jolloin ei tarvitse ajatella,
mitä tänään keksisin päivälliseksi.
Kaikkea on^j^lin. k y l l i n , taloudellis
seUekin emännälle^ Ihanaa- aikaa
tämä kesä.,,; . ,
'•••il -
PÄIVÄN PAKINA
tlätiköintilierinoitua
Samalla kun torontolaiset ystä­vämme,
Vapaa Sanan toimittajat it­kevät
_ sitä ^ k u n "suoraselkäinen"
Lindblom ei kelvannut edes Suo­men
Sos.demien puoluejohtajan eh­dokkaaksi,
he selittivät Leskisen
johtajapaikalta sivuuttamisen ai­heutuneen
"pikemminkin henkilö­kohtaisista"
svistä kuin-"hänen po­liittisista"
katsomuksistaan^
Mahdollifesti niinkin. Majhdolli-sesti
pojat ovat väärässä molemmis­sa
tapauksissa. '
Sos.dem puoluekokouksesta saa­dut,
uutistiedot viittaavat näes sii­hen,
että puoluejohdon valinta edus­taa
tähän asti yksinvaltiaana olleen
feärioikei&ton i a toisaalta siihen po­litiikkaan
tyytymättömien sos.­demien
vissinlaista kompromissirat­kaisua.
Tämä ratkaisu, kuten kompromis­sit
yleensä, jäi tietenkin. enemmän
kuin puolitiehen oikeistosuunnan
hyväksi, mutta se on nyt asia erik­seen.
Ylläesitetyn olettamuksen tueksi
voimme esittää Kansan lehden pa­kinoitsijan
(Vastuksen) selostuksen.
"Vastus" sanoo Leskis-hurmassaaui
että Leskinen " p i t i suuren puheen"
j a että hän o l i eräällä tavalla "koko
näytelmän päähenkilö jo koki myös
perepeteiansa sen huipentumassa:
j u u r i voiton hetkellä puuttui Ne­mesis
(kohtalo, eli asiallisesti ko-kousedustajain
enemmistö) peliin
painaen sankarin maahan. Hän olisi
voinut poistua näyttämöltä ilman
kuoron kohtalokasta repliikkiä."
Mutta tultuaan hurmiotiJhstaan
takaisin maan kamaralle, "Vastus"
selittää ^minkälaisesta "Nemesistä"
(ja samalla "ulkopuolisesta painos­tuksesta")
oli todella kysymys. Hän
kirjoittaa:
Rafael Paasio oli asettanut edel­lytykseksi
valituksi tulemiselleen,
että Väinö Leskinen vetäytyy si­vuun
puoluetoimikunnasta. Se
o l i monille raskas tieto. Mutta
kun kokousedustajat harkitsivat
tilannetta, miettivät eväitään ja
ajattelivat mennyttä vaalikautta
sekä puolueen tulevaisuutta, k i ­teytyi
ratkaisu nopeasti j a p a l lo
palautui takaisin valiokunnalle.
K e l l o 22 saatiin sieltä konkreetti­nen
ehdotus: Puolueen puheen­johtajaksi
ehdotetaan kansanedus­taja
Veikko HellettS (jota Leski­sen
sanottiin puolestaan siinä vai­heessa
kannattaneen) Helsingin
piiristä. Ehdotus el kokousta tyy­dyttänyt.
. . Asia päätettiin rat­kaista
viipymättä. Tulos on kaik­kien
tiedossa 99—63 Paasion
puolesta Ja Hellettä vastaat/.
saappaan kuvan siihen paikkaan joka kirjoitti:
anatomiaansa, mihin selkäranka
päättyy.
Mutta vanhana kettuna Lindblom
o l i ilmeisesti Leskistä viisaampi,
kuten Kansan Uutiset lehden "Juor-kunnan
J u s s i " selitti: "Hän (Lind­blom)
haistoi kokouksen voimasuh­teet
ennakoltjar'ja peruutti puheen-johtajaehdokkuutensa.
Hän säilytti
paikkansa puoluetoimikunnassa
Näin l a i s i todella vsäästää "tämä
'suoraselkäinen" mies sen paikan
mihin hän kovalla työllä j a vaivalla
on päässyt kapuamaan.
Toisin kuin torontolaiset ystä--
vämme jotka näkevät unta sos-dem
puolueen kuolemasta siksi, kun
"suoraselkäistä" Lindblomia ei va-'
iittu hänen ehdokkuudesta kieltäy­tymisestään
huolimatta ipuoluejohta-:
jaksi, Suomen sosialidemokraattisen:
puolueen omat lehdet selittävät nyt.
pidetyn puoluekokouksensa pudot­taneen
"yhdellä iskulla" pohjan
pois tähän mennessä esitetyltä ar­vostelulta.
Puolueen päälehti, Suo­men
Sosiaalidemokraatti ei l i i o in
puhu mistään '^ulkopuolisesta pai­nostuksesta",
vaan kirjoittaa mm:
"Huomattavaa on, että kaikki
muut puoluetoimikunnan jäsenet
ensimmäisenä puoluesihteeDi Kaar­lo
Pitsinki, valittiin täysin yksimie­lisesti:.
Eräitä muutoksia tapahtui,
mutta sitä on suuressa järjestössä
pidettfivä vain terveen kehityksen
osoituksena . . . "
' Mitään mullistavaa uudelleen­syntymistä
ei ' tässä kehityk^essli
näe liiton ','skogilaisten" ääi^enkan;
nattaja; Vapaa sanan puhetapaa
Näin se "näytelihän päähenkilö iseurataksemme ' Päiv|n. Sanomat^i
" . . . Puoluekokouksen viimei­sen
päivän' julkilaasuman e l pl-täisi
jättää suoriakaan harhakäsi;
tyksiä siitä, - mUlä tavoin puolue
tulee vastaisuudessakin suhtautur
maan muuhun työväenliikkee-'
seen. Jo mqniä vuosia attten amV
mattlyhdlätys- Ja työlalaurheUu-liikkeen
piirissä aloitettu hajoi-tustyö
sai sfunaukset^sa^ samalla
J(un itsenäinen SAKn .puitteissa
tapahtuva',ammattiyhdistystoimin­ta
j a ! t ! U ] k i t y o ; t u o n i i t t l in muka-sosiaalidemolEraattiflen
työAtäen-mkkeen
inlkopuolelle joutunee-;
.na . . . " . V ' • ' ' .1 — -
Maakansa kifjbitti '|)uole9taän:'
"Väinö Leskinen)''Jonka nimi on
vuosikausizT' aritaiiut leimaa pnolu-eelle,
ei kyennytkään hallitsemaan
kokouksen kulkua, vaan se ratkesi
sekä puheenjbhtsffan «vaalin että hä­nen
omalta osaltaan toisin kuin hän
tiettävästi oli ajatellut. Mhlä ta-'
voin Leski:\en;']ienee;aikaiSQmmassa
vaiheensa j^Ralaer^Paasiofn^puheen-johtajaehdokk^^
teen suhtautunut- °
kin, nyt ei i^aasio ainakaan hänen
mielisuosioBsaanMoUut.; Merkitsihän
näet Paaslbn' valituksi tuleminen
käytännössä s l l ^ , että läskinen jäi
pois puQ]uetQimikunnaSta.>Leskisen
;puheenjohtaj^c|hdokkaana/r imalni-.
itaan fileen'^VljclcQHeUe: tämän v a - , .
lituksi «tvlletinirien 'qUsi fvlei^nnyt" ' v , ^ |
. i i p i f | I * e s Ä § 8 ^
moile^i^hkäi«M^^^^^
ked^ubuieii'f ^'" ' '^^
omuMk
!
5'