1952-04-24-02 |
Previous | 2 of 18 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ava2' Torstain 24 p/—Thursday, Apnl 24» 1952 ; OMHmiiU XodeiiqxIentLabor »tfiUiabed^Kotr. 0, ldl7, Aiitbortzed "fis MOODd d a s s soail by tho Post OfOce Department^ Ottava. PUIH Ilsiied tbrice we^l;fyr ,vl!3ia»days and Batuondajn tqr. y PubUthisg Company U d ; i^t 100^103 •Eim 8t. W , Sodlralir, Qst,' Canada. Ttflepbones: Busines» Office 4«4284. EdltoUal Office' 4-4265. Manager El Suksi. Edltor W. EkIan<L*£lalUnff eddressSox £9, Sudbuiy, Ontario, jMr^itlsiiig. ratea npon appUeatloa Ttaiulation free c l cbarge. Canada&sa; i yJL 7;0O 0 kk, -.•'•••.iv' :\' f s .>-3 lUt" 255 ^ysvalldasa: 1 vk. 8JOO 6 kk, 4.30 Suomieaca:^' 1 vk;, 6 kk. 4.75 SYNTYMÄPÄIVIÄ Rauhan ja deifiQ^atian v§pR«} & orientc lux — idästä tul^ va^o —? niin s^jitetjiio jo k^ljan^ .muinaisuudessa. Työväenliikkeen historia on myös tämän todennut ' ;siDä Euroopan itä w joka ennen tunnettiin kansojen vankilana -— ^^^nonsi suurten ja sankarillisten taistelujen tuloksena vapauden keh- ; idaksii, sosialismin täytäntiionpanon suureksi laboratorioksi sekä sa- | i'jnaUa rai^bauy ja valoisamman tulevaisuuden vankkumat- \ ,' tomaksi linnakkeeksL *ir : M olisi väärin tuijottane vain itään. Lännessä myös •on syntynyt suuria aatteita ja suoritettu kauaskantoisia tekoja. Vap- ; ^^pUy toukokuun ensimmäisen päivän vietto, jonka kunniaksi on leh- ' teoune tämänpäivän numero omistettu, on kahdeksantuntisen työ-l^ mtaistdun tuoksinassa saanut alkunsa ja syntynyt Atlantin tällä puolen, Pohjois-Amerikan mantereella — ja historiallisesti lyhyenä §11^^ vähän yli 60 vuoden kuluessa, siitä on muodostunut työväen ^ ^valtava liansainvälisten voimien katsclmuspäivä rauhan, kansojen itsenäisyyden ja demokraattisen edistyksen puolesta. • • « Historialliselta kannalta katsoen voidaan lyhyesti palauttaa mieleemme seuraavaa: Yhdysvaltain ja Canadan Organized Trades and Labor Unions, inistä kehittyi American Federation of iLabor (AFL) v> 1886, hyväk- ^ vuonna 1884 ensimmäinen vappupäivän päätöslauselman, missä samottiin: ^Päätettäköön, että 8 t. työpäivä tulee lailliseksi työpäiväksi toi&okuun ensimmäisestä päivästä lähtien v. 1886." Juuri tästä taistelusta kahdeksantuntisen työpäivän puolesta sai v^unpäivän vietto alkunsa tällä mantereella. Ja vappuna 1886 Chi- 'cagon työläiset osallistuivat 190,000 henkeä käsittävänä voimana vapr ''ptimlelenosoitukseen. Ghicagossa vuodatettiin kuitenkin työläisten 'vertakin ennenkuin 8 tuntinen työpäivä voitettiin.' Poliisit hyökkä- 'sti^t toukokuun 3 pnä työläisten mielenosoitukseen ja surmasivat 2 ilunistä/ Joku provokaattori räjä ja useita työväen-johtajia vangittiin tekosyytöksen perusteella. Mutta taistelu jatkui ija St. Louissa v. 1887 pidetyssä AFL:nkonventionissa päätettiin, 4että toukokuun 1 pnä 1890 jarjestetiuin kautta miuin mielenosoituksia 81. työpäivän puolesta. " ; Vuonna 1889 APL vetosi Toisen Kansainvälisen Pariisin kongres- ;^siin>että nämä vappumielenosoitukset järjestettäisiin kansainvälisiksi 'tilaisuuksiksi ja mainittu Pariisin kongressi,hyväksyi nimenomaan 'AiFL:ii toivomuksesta seuraavan päätöslauselman: i . VJ ^'Kongressi päättää järjestää suuren kansainvälisen mielcnosoi- ^tuksen siten, että kalliissa maissa ja kaikissa kaupung^jsp | y)|tenä 'määrättynä päivänä työtätekevät vaativat valtion: vii^ano(nai^irta-}lail- 'lisen työpäivän lyhentämistä kahdeksantuntiseksi päiväksi ja Parii- I ;sin kongressin muiden päätösten toteuttamiseksi. Koska American ; Federation of Labor konventionissaan St. Louissa joulukuussa 1888 on I päättänyt järjestää samanlaisen mielenosoituksen toukokuun 1 pnä i-lS^^O, niin tämä päivä hyväksytään kansainväliseksi mielenosoitus- i !|öiväksl.» ' H Tuli sitten vappu 1890. Amerikan ja Euroopan työväestö vietti ;silloin, 62 vuotta sitten, ensimmäisen kansainvälisen vappumielenosoi-vtuksensa, ja Frederick Engels nimitti sen "voimien tarkastukseksi" .:sekä kirjoitti edelleen: ' "Se (kansainvälinen työväestö) on ensimmäinen kerta mobilisoitu «yhdeksi armeijaksi, yhden lipun alle ja taistelleh yhden hetikohjafsen -päämäärän puolesta: Laillisesti säädetyn 8 tuntisen työpäivän puo- Jesta . . . Olisipa vain Marx minun kanssani näkennässä sen omin iNäin on vapunvietto yhtä paljon pohjois-amerikkalaisp alku- Juurta kuin on esim. kurpitsapiirakka! Se on historiallinen tosiasia Josta ei sovi kunniaa muille tyrkyttää. ' Muttamitähän sanoisivat sosialismin isät Marx ja Engels nyt 'kutt^^uirvietto on kehittynyt niin valtavaksi voimaksi, että yksi kolmannes ihmiskunnaista —; sosialistinen maailmanosa — pitää sitä •valtiovallan hyväksymänä virallisena voitonjuhlana! Vappumielenosoitusten vietto sai, kuten sanottu alkunsa tais-tdust^ kahdeksantuntisen työpäivän puolesta, mutta jo ensimmäisestä kansainvälisestä vapusta alkaen työläisten vaatimuksiin liittyi myös "kongressin muiden päätösten", eli rauhanasian ja sosialismin vaati-m u l ^ t . , v ' " ' - ^ ; Tänä kansainvälisenä solidaarisuuspäivänä on erikois Jtaa, että kaikki kansat ovat tasa-arvoisia, ettei millään maalla ole oikutta sortaa ja riistää toisia maita, että esim. Yhdysvalloilla ei ole mitään oikeutta komennella muuta maailmaa, ja että kaikilla kansoilla, tnyÖs Canadan kansalla, täytyy olla oikeus itse päättää omista asioistaan, niin sisä- kuin ulkopoliittisistakin kysymyksistä. ' Tässä tilanteessa, varsinkin kun Yhdysvaltain imperialistit pyr-ki^^ t sodan ja uusfasismin avulla maailmanherruuteen, vapunpäivän iceskeisenä tunnuksena on taistelu rauhan säilyttämisen, kansallisen itsemääräämisoikeuden palauttamisen ja kansandemokratian puolesta. Ön paikallaan myös todeta se ilahduttava tosiasia, että kun vuosi tai kaksi sitten vain työväen vasemmistopiireissä puhuttiin niistä vaaroista, mitä Yhdysvaltain isännöiminen tälle maalle aiheuttaa, niin tänä päivänä protestoi sangoista asioista, ei vain CCF:n huippujohto, vaan myös joukko huomattavia teoUisuusmiehiäkin jotka näkevät, että nyjcyinen sotavarustelu johtaa ulospääsemättömään umpikujaan. . Mutta historian nykyvaiheessa on työväenluokka se voima, jonka velvollisuus pn antaa Johtoa patrioottisessa taistelussa rauhan säilyttämisen, kansallisen itsemääräämisoikeuden palauttamisen ja sosiaalisen edistyksen hyväksi. Ilman työväenluokan tietoista ja yhtenäistä johtoa ei historian nykyvaiheessa voida kuvitellakaan sosiaalista edistystä. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että muut yhteiskuntapiirit olisivat mitään merkitsemättömiä. Päinvastoin on asia. Farhaitenkaan järjestynyt työväenluokka ei voi historiallisia velvollisuuksiaan täyttää, ellei se jokapäiväisen toimintansa yhteydessä rakenna murtumattomia liittositeitä farmarien ja oppineiston parhaimmiston kanisa. Rauhan säilyttäminen, maan itsemääräämisoikeuden palauttaminen ja paremman tulei^aisuuden saavuttamiani on kuitenkin mahdollista. Mitä tarvitaan on se, että kaikki patrioottiset voimat yhdistävät rivinsä työväenluokan johdolla, sekä pu-buvat Ja toimivat peräänantamattomalla t.ivalla näiden korkeiden tavoitteidensa puolesta. Tässä mielessä, näiden suurten ajatusten ja sydämellisten tunteiden innostamana meidän lehtemme Vai>aus ja sen lukijat ja kannattajat antavat nyt oman vaatimattoman panoksensa Canadan vappu- Juhlien viettoon. , Tässä Canadan Ja koko ihmiskunnan parhaita etuja toivottelevassa hengessä me osallistumme vappumiclenosoituksiin, kulkueisiin* Ja Juhliin mitä meidän omilla paikkakunnillanune Järjestetään. Erik Kyran. I/ongBrancli, Ont. t ä y t ' taä 72 vuotta buomenna huhtikuun 25 pnä. Mitä muut sanovat PPepVAT RAUHASTA m'n\ ^^w^y^'t HQTAA "Aslafovat niin selvät nykyään, että kiiluian, nekin jot^sa haluavat sotaa, elykt uskalla tehdä muuta kuin pur hua rauhasta... "Me olemme valmiit hyväksymään aseellisen taistelun mutta kieltäydymme aatteiden taistelusta? ' Se el tunnu varsin hyvältä ajatukselta...". - i - PraniicoisrAlbert Angers,. 'Le Devolr-lehdessä. ^rrilLVA-AVUÖipUS" JA FASISTIEN AVUSTUS . . .Truma.n, Joka vaatii annettavaksi $7^00.COOX!0(l avustukseksi (Länsi-; Saksan natseille, fasisti (Francolle jä gangsteri Chiang -Kai-shekille, tarjoaa tulva-avustusta (varten $500,000 — noJn $3 Joka'sta tulvan uhria k o h t i . .. — Daily Worker. .,_^,--kes-. T^^fp.>^ Täällä Joori fcelsenä tmmtu) ta t*uian, CanaOzn UHt&sjy^a Js kontroUoIdnn'aseblarltiiäbäi^ pnpleMa. S^bnän a i ä i^|i%lMn manilMUn t«bkl <m scoziaäTa^ Tou^cokuun ens^nupälnjBn on jtyö-väen i>olld2^suu^lvä maailmanlaajuisessa oiittakaavasm. : ' Vapui^Äiyän- vietto sai alkunsa Toronlon kyoron kevätkonsertti ensi sunnuntaina Toronto. — Täällä on iviime aikoina ollut yleisön nähtävänä kaikenlaista hyvää ohjelmaa. Toivon kuitenkin, että kuoron kevätkonsertti saa sille kuuluvan hyvän kannatuksen. tEhkä Jotkut Jo rupeavat väsymään, mutta onhan meillä edessä pitkä kesä jolloin taas saanune levätä. Pitäkäähän siis mielessänne t.k. 25 päivä Ja 27 päivä. Joicainen ymmärtää, että se kannatus minkä yleisö antaa kuorolle, on se palkkff minkä kuoro saa työstään. (Ei ole hauskaa aina lähteä raskaan päivätyön Jälkeen harjoituksiin, mutta Jos yleisö palkitsee sen runsaalla kannatuksella, silloin tehtävä tuntuu kuorolaisilta paljon keveämmäitä.' ''Kalkki' tansseihin 23 pnä Ja konserttiin 27 pnä. — I. T.' Salsberg puhuu ensi lauantaina TunmiQ^i^ "nmiiitns, Ont. — Ontarion lain- ^ Iäa'iljai(iuinan Jäsen J. B. Salsberg puhna täällä^ensi lauantaina «k. 26 pnä työväen kansainvälisessä ba- • saarissa mikä pidetään ukrainalaisten häaliUa,. 98 Mountjoy St. South. Bazaarl on kaksipäiväinen yritys, Joka alkaa perjantaina klo 8 lp. kaikenlaatuisten esineiden myynnillä. Tilaisuudessa on myöskin kirjanäyttely, hovltusta Ja tarjol-loa, päättyen huutokauppaan lauantaina Ja palkintojen vetämiseen ennen puolenyön tuloa^ Kalkki ovat tervetnlleet kum-päänkin tilaisuuteen. Muistakaa, että mr. Salsberg puhuu lauantai-na. — II. 5L Pohjois-Amerikan työläisten 'taistelusta 8 tuntisen-työpäivän pyolesta j a yU 60 vuoden ajan kalkkien inaiden työläiset ovat"' tänä päivänä oUeet mielenosoituksella raiäian j a pidemmän elämän puolesta. Taas tänä Vappuna, v . 1952. maailman työläiset marssivat suuren so-dan/ aaran aikana (rauhan puolesta. Impsrialistlsten sotavehkeilijain kol-matta maaihnansotasuunnitelmaa -vastaan työtätekevä nostavat . ykis maaUmanlaajuisen solidaarisuuden, kontrolloidun aseistariisumisen Ja tnaailman kaiQ>an Uimn. Maamme yllä lepää uhiaavan talouskriisin, sodan Ja kansallisen alls-tuneL? uaden varjo. Samalla alkaa kuin sosialistisissa maissa Neavosto-lliton johdolla tapahtuu sosialistisen elämän suuri nousu, kapitalistimaissa painostaa kalkkia työläisperheitä pel ko sodasta Ja kärsknyksistä. canadalainen voi Jättää huomioimatt a ." ' Rakennettakoon vastarinnan aalto &. Laurentin ohjelmalle sekä sen to-rykaimattajllle- Ja työväfen oikeisto^ 'Joht^iiUe'Jotka heikentävät Ja (hajölt-tavat. työväen rivejä työnantajain hjväksL ' : : ' ; Meidän maamme «voHaan pelastaa kolmannen maailmansodan kauhuilta. Me voimme tehdä kauppaa maailman kan&^a. Meillä on tuotantovoimat kansan elintason <parantaml5äcsl Ja asuntojen r a k e n t a m i s ^ ! kansallemme. ' ' ^ : Me voimme pakoittaa hallituksen irtaantumaan IfATQ : n paheellisesta LlssatMnln sc;pimuksesta, Joka heittäisi maamme Yhdysvaltain onäärä-yicsestä sotaan. Meidän täytyy vakuuttaa kansallinen Itsenälsjgrtemme »Ja lopettaa ne näjcyytyCcset, Jotka Jänäckl-imperlalls-tit Ja heidän asiamiehensä ovat meille aiheuttaneet. Canadan työläiset j a fannarlt, kaikk i Jotka rakastavat rauhaa Ja joiden syxQmet sykkivät todeUista r a j u t t a maahamme — kokoontukaa Ja marssikaa rauhan j a kansallisen' Itsenäisyyden puolesta tänä vappuna! LUttykää maaihnahkailcklen maiden kansoihin mahtavassa yhtenäl-sjTsmlelenosoituksessa jSnkkien so- (danlietsojia Ja heidän asiamiehiään St. Laurentin haUltus on pettänyt yast^an. Tuomitkaa hhveä hatetee-tr vasta 17 päivänä Port Arthur. — Kulttuurijuhllen so-vlnton^ ytelmän^. esitetään täällä näyttelijäin toimesta "Kaimis Veera" toukok. n pnä, vaiklca aikaisemmin oli suunniteltu esittää se 10 pnä. Sattui kuitenkin yhteentörmäyksiä Ja n i in Juhlanäytelmämme Jouduttim siirtämään. "Kaunis Veera" ei tarvitse erikoista puustausta, sillä sitä ovat sadat, jopa tuhannet henkilöt viime aikoina katselleet Sudburyn ja Toronton ympäristössä Ja myöskin äärhnmälsellä lännellä j a sitä esitetään parhaUlaah filminä. Sanon kuitenkin, että meillä on pyritty saamaan siihen parhaat saatavissa olevat voimat j a lisäksi o-vat näyttelijät päättäneet tehdä parhaansa esityksen onnistumiseksi. «Näytelmää (ulevat kaunistamaan kauniit mustalaistanssit, Jotka on erikoisesti tätä tilaisuutta varten harjoiteltu osuusliikkeen kulttuuriryhmän nuorten tanssijain toimesta. (Monet kauniit laulut lisäksi koristavat näytelmää. Joten uskallan vakuuttaa "Kauniin Veeran' olevan katsomisen arvoisen. O. Salvon valmistama Ja maalaama "tervhöyry" Ja muut kuUIsIt ovat uutta nähtävää. Kauniit puvut, mustalaisten, ruhtinattaren, upseerin y . m. sopeutuvat hyvh» näytelmän kokonaisuuteen. NäytcUnässä esiintyy myöskin uusia näyttelijöitä, sellaisia joita emme ole täällä ennen nähr.Vt näyttämöllä. Pitäkää siis mielessänne toukok. 17 päivä, jolloin tämä komeus saadaan nähdä. — T A S . — Helstogissä on yksi taxlauton kutakin 400 asukasta kohden. melaan maamme ulkovallalle v— &• nastaville /än^tfil-Imperlallsteille. Parlamentin korkeimmasta vallasta; on luovuttu. NATOin ulkopolitilikan sanelee Yhdysvaltain valtlodepartment-ti. Meidän luonnonresurssejamme lähetetään Yhdyavaltolhin Ja meidän teollisuutemme kärsii. Työttömyys painostaa tiihansia koteja. Ja uusi "made i n U S A " sotabudjetti on sä-lyyttänyt työläisten ja larmarlen kannettavaksi uuden $2,000 miljoonan aseistumisohjelman. Tämä el ole kaupunkien Ja maaseutujen työtätekevien aikaansaannos. Se on canadalaisen pienen mo-nopDliryhmän Ja sen poliittisten asla., miesten rumaa käsityötä. Ahneina vallan Ja voittojen suhteen he byat panneet maaoune myytä-väkai t9all Streetin paroonellle. Heidän cana-dalaisvastaiset toimenpiteet; i uhkali-vat Canadaa j a s^n kansaa' soic^Ua; fasisJnilla j a talouskrUsUlä. Tätä ^vastaan on nousemassa kansanliike. Työläiset vaativat, korkeampia paUckoja. Farmarit vaativat suu-rräapaa; teaÄ tuotteistaan; Jotka nio-ncpollstit nyt kaappaavat. - i T a i s t ^ - hc"n!kl! rauhan - puolesta. • -Yhdysvaltafiri määräysvaltaa ivastaan, taloudelll^n aseman parantamiseksi, asuntojen puolesta Ja parempien sosiaalisten olojen hyväksi nousee niin englantia kuin ranskaakin puhuvien canada-lalsten kesskuudessa. Se on osa kautt a maailman leviävästä. liikkeestä mikä vastustaa Imperialismia j a Yh-r, dysvaltain tavoittelemaa maailman^ sotaa. Se antaa meille vakaumuksen, että (kansan voima voi ehkäistä sodan j a pakolttaa rauhan säilymisen, L P P keholttaa Canadan työläisiä antamaan "johtoa kansanliikkeen nos-tattamlse( ksl korkeammalle tasolle kansallisen itsenäisyyden, rauhan ja taloudeUlsen tunvan hyväksi. • ^ •- Uudessa phjelmassanune. joka julkaistiin L P P r n 3Ö-vuotlsjuI^lien y^r teydessä. viitoitetaan tie toiisalliseen itsenäisyyteen Ja kansandemokratiaan. I^e keholtamme työlä^lstcverel-tanime - tut^k^^ sitä. Erikoisesti kehoitiicnme C C P : n ; riveissä olevia veljiämme ja sisariamme käsittämään sen ux^len j a Irmoifctayan perspelitil-vin, m l ö ^ se avaa työväen j a kanstm y^htenäls^delle, mHcä vpi muuttaa, ke^tyicsen su^iuman sodasta ja hävityksestä. ra4Uiaan j a sosiaUstiäcen rakennustyöhön. , - (Maaoune kalkkien vapautta ja sen .taloudellista e<ilstystä .kaxmattavlen voimien kansankoko{^i|is :^oida^ muodostaa lopettamaan kansallisti petoksen Ja Canadan vaarantamisen, sodalla Jänkklen -volttoUun yuoksL Meidän «naamme «voi omaksua ys-tä'v! yyden Ja kaupan tien Neuvostoliiton^ K i m a n Kansantasavallan j a E u - roo!>ah kansandemdkratialh siihteen/ Me voimme saada uudelleen maamme kontrollimme alaiseksi j a palvelemaan kansaa siiuihlsneksen asemesta.:;. Me voimme palauttaa parlamentille maan korkeimman -vallan j a työ^r ketmellä kansan parlamentin valltse-mla^ ksl — saadaksmme eneaninist^ parlamentin, jäseniä. Jotka toiniivat Canadan kansan etujen eikä suurbisneksen Ja sen yhdysvaltalaisten isäntien tasrväksi. Me voimme Canadassa rakentaa kansandemokratiaa — todellista de-r. mokratiaa «— Joka (perustuu sUhen. että kansa-^omlstaa tuotantovälineet — k;;\nsan •valtion, ijonka Canadaiii suuri työväenluokka Järjestää Ja yl:;^ läpltää. S^anyaara o n vakava, mutta Itse^ näisyyden.'rauhan Ja demokratian mahdollisuudet ovat suuremmat edellyttäen., ett^ .C^iadan tj-öväefi-luo) cka yhdistyy j a Johtaa koko kan^ san uudelle tlplle. (LPP:n vapputerrehdyksenä on rohkeus. pMttäväJsyys, yhtc^ls37s. tdl-yo Ja taistelu. •'Keskustc)Bioot ([a toimikoot työHl-' set' unloissaan.' farmarit yhdistyksissään, sekä naiset Ja nuoret niiden seikkojen suhteen, joita el jicsikään risota. Vaatikaa ampumisen lopettamista (Koreassa Japoiklemme tuot^ tamista sieltä takaisin (kotiin. ca|I:läiset, mtti^kää IJPP:n kanssa suureen kampanjaan ^ a l i h a n itsenäisyyden j a kansandemokratian puolessa. Unionistit, yhdistäkää rivtnne p a l kankorotusten puolesta j a i k k o i t t a - kaa johtaijanns seuraamaan uniollik-keen yhtenäisyyden Ja taistelun ti£tä teidän eduksenne. Farmarit—• nouskaa Gardlnerin Ja St. Laurentin- hallituksen tuhoisaa ohjelmaa vastaan." vaatikaa maail-maranafkkliioita" ja kaupanlciynöä kaikkien maiden kesken. ; Tunnustettakoon -Kiinan Kansantasavalta Käytäköön m a a i l m a n l a a j u i s ta kauppaa' — elintason korottamiseksi j a työttömyystilanteen torjumiseksi. Rauhanvoimat ovat voittamassa! Nyt on aika pakottaa Canadan h a l litus tukemaan .viiden vallan rauhansopimusta. KontroUoitus aseistariisuminen, sekä atomL. ja bakteeriaseiden hetl-kohtainen (kielto Canadan h a l l i t i ^ - sen pitäisi lopettaa kalkki 'kokeilut bakteerlscdän suhteen. , " ' lAsuntoJa — eikä pommituskoneita. Korkeampi perdieanöistus lapsille^—, eikä Jet-lentokoneita. Koi^ceampl vaphuudeneläke — eikä rahaa ato-mipommelhin. Kansalimen vapaus ranskalaiselle Canadalle; englantia ija ranskaa p u huvien canadalalsten yhtenäl^s rauhan j a demokratian puolesta. (Maailmanlaajuinen kauppa ^antaa työtä. Aselstumiskllpailu tarkoitts)fi ^öttömyyttä. Kansan järjestetyn voiman avulla voidaan voittaa kansan enemmistö parlamentissa. Lopettakaamme'jänicklen sotapuo-lueen hallinta Canadassa. Canada .ei ole myjtäJvänä jänkkitrusteiUe. LUttykää L P P : n jäsenyyteen sen tänä juhlavuonna. Eläiiöön kansan yhtenäisyys Itse-näisyyden, irauhan Ja kansandemokratian puolesta! Eläköön sosialismin asia..-. . - : . ., \ -- • •LPP : n Kansallinen Komitea. Neuvostofibni epfi sunnuiitaiiia Ont. — Ensi sunnuital'' Iltana tk. 27 pnä esitetään täkäläisellä suomalaisella haalii^ f\ncuplnen Raubtu^h^tyjusen toimesta {'Mak*^. sim Gorkin lapsuus".niminen sialinln palkinnon saanut venäjänkielhien iti'- mLJtvHSk :on-varustettu,englanninkie- Uslllä selityksillä. Seuraavana iltana, siis maanantaina, .esitetään sama filmi ukrainalaisten haalilla South Porcuplnessa^ — H . M. ' : - • . RAUHANKONSERTTI TORONTON ITAFXASSX T. K. 20 P:NÄ " . ; Toronto. — Rauhanyhdistyksien ia^ ikomiteoiden t o i m i t a tullaan järjes^ tämään konserttitilaisuus' Toronton <£^t Endlssa. 386 Ontario St. sunnuntaina huhtikuun 20 pnä kello 8 l p . SITÄ > OLI «YöDirjöXTjj Vaimo: Huomasitko ajit» v- ^urkki^li alUä naiselb (Ml En todellakaan sillä uskon torkkuneeni yahnp: Mitä hjöt};! "slnm, k L w käymisestäsi sitten on?- ^ • • . EI PIISANNUTKAAN Renki tulee kotiin hevosinten w perässä riiputtavat ^-ain J S S Tulee siinä isäntä ihmeteUen ,aS^ Ja seuraa keskustelu: :y:-~^^ • ~ (Mihin smulta on faelnäkuornUneen jäänyt? • Henki: - No. katsos, pistin ku* man päällä pUppuum ja se ku^i tohahti tuleen. ^ Isäntär — Pahuus sentäänf Pabi, koko heinäkuorma. Renki: - P a l o i , eikä pi,sannutka»i GLOB] WAIX! r«peroits Puhel 559 Queen St Brittiläiset falouskonferenssi-edustajai saaneet paljon kyselyjä liikemiehilg KOLME KUULUISAA RAUHANPUOLUSTAJAA RAUHANKÖNFERiNSSiSSA \ Toronfc^. - I^oj^p'icäi^ ibäBllm^n turmettua rauhanliikkeen johtohen-kyöä jUa^^'n^junaan hanijmgr^ssinj, f | päätt^Jä|ii ,, ^ Masseja' -Hallissa toukokuun 11 pna; 'Nämä rauhanliikkeen tuimetut edustajat .ovat:: Isabelle (Blume, Selglan parlamentin sosialidemokraattinen er edUstaj&vtrIWi E : (B..l3ubote, tunnettu Oppinut neekeri tYhdysvallbista j a 4 r l James>Endicott. . f ^ '' "Tämä el Ole Canadan Rauhänkon-gres^ n vuosikokous, vaan paremminkin avoin keskustelutilaisuus suuresta kysymyksestä kuinka voidaan turvata rauhan säilyminen", sanoi-hxlss Jen-nlson," Canadan Rauhankongressin sihteeri. ' • " < • . . ' ^ o n e t : kristillisen kirkon ihmiset ovat hyväksyneet konferenssikutsussa esitetyt mielipiteet. Me uskomme, että rauhan asian kannatus on voimistunut Canadassa yleensä, (Rauhan säilyttämisen tärkeyden ymmärtäminen tulee entistä laajemmaksi ja kaikklaUa työläiset ja farmaHt alkavat icäslttää sen llittjrvän erolttamat-tdmasti heidän hyiinvöintllnsa", hän sanoi.;., Konferenssikutsussa yksltylskohtai. sesti tuodaan esille, että jokaisella on täysi vapaus hyi,väk^ä tai olla. hyväksymättä esityksiä j a lisäyksiä mitä tehdään kysymysten.rauhallisesti so-plseksi. Järjestäjät ovat pyrkineet antamaan kaikille räuhanystäville v a paan mahdollisuiiden mielipiteittensä esittämiseen. (Miss Jennison huomauttaa samalla konferenssin tärkeydestä Ja mielenkiintoisuudesta j a kuinka on pyritty tekemään mltä^^n voitu, että kalkki Canadan osat olisivat siinä edustettuina!. . Lontoo: — Heti sen jälkeen kun Britannian edustajat palasivat Moskovan talouskonferenssista, alkoi heille saapua runsaasti tiedusteluja lUke-mlehiltä. Brittiläisen edustajiston sihteeri Jack Perry sanof, että yksin tekstiiliteollisuudella on mahdollisuudet noin 280--480 miljoonan dollarin myyntiin. Hän sanoi ottf^^-^ansa'näytteitä noin iqO-t^taasta Ja sitten palaavansa niiden kanssa takaisin (Mos-kovaärir ' ' '* - (Myöskin muita n ä y t t e l i , kuten vai? miista ^vaatteista ym.. hän sanoi ottavansa mxtkaansa. Kehoittaessaan .Britannian väesr töä tarttumaan uuteen mahdollisuuteen idän j a läimen välisen kaupan elvyttämiseksi, Jack Stanley, Con-struction (Englneeiing imion yleissihteeri, joka myöskin 4 muun unionistien edustajan kanssa osallistui Moskovan konferenssiin, sanoi mm: •Meillä on työläisten keskuudessa jo työttömyyttä Ja juuri erikoisesti niiden jotka Joutuvat työttömyydestä ensimmäisinä kärsimään tulisi katso^, että konferenss/sa tehdyt kaup-iiunnitelmat viipyn^ättä ^ toteiite-» taan.:.-;,:.' " E i tule sallia minkäänlaisten estti. den rakentamista kehitykselie, joh tulee työntämään sodan pelon' taka alalle." , Stanley edelleen huomautti, etu •^liikemiesten tulisi ymmärtää, etti kauppa ei ole ulikapeliä. vaan että ji. tä tulee harjoittaa ihmisten fayriii. voinnin edistämiseksi'. (»«Ijoonien puntien arvoiset tavaratilaukset, jotka Neuvostoliitto tulet :niak«amaan: sterlmgeissä, tulisivat huomattavasti helpoittamaan Britaa-nian tekstiiliteollisuuden tilannetta, sanoi Stanley. •Brittiläisen edustajiston jäsenet, sanoi Stanley, olivat suuresti yllätettyjä kaikesta siitä mitä he näkJTät Neuvostoliiton pääkaupungissa. "Me kävinune lukuisissa kaupoissa joth olivat täynnä monenlaista tavaraa ja sen lisäksi, ne ohvat myöskin täynnä ostajia, joilla kalkilla näytti olevaj runsaasti rahaa." Stanley sanoi lisäksi, että Sovietsto. ja-hotelli, missä hän asui Modcovaa» ollessaan, oli hienoin hotelli mitä liäa pn j-inllloinkaan nähnyt. .eonardo da Vincin idniotisluhlaii; 11 ios^ovassa Belffian parlamentin sosdem. e^t^ja Mme. Isabelle Blume, jonka odotetaan saapuvan toukok. 10—11 pnä Torontossa pidettävään Canadan rän. hankonferenssiin. Samalla hän mainitsee, että vaikka (Mine Blumen konferenssiin osalllstu-mlnläh' onkin yritetty estää kehoitta-maila Öttawaa kieltämään .yiisumm häneltä, n i i n ' lähietettyjen, protestien uskotaan avaavan Canadan ovet hk-nelle^' Jtnkoniaavirastoh virkailijat . i l moittivat miss JennlsonlUe viime v i i kolla, että he eivät^ tiedä mitään v i i - sumiklellosta. ' ^•'•'•'^z'-''^, .': Tri'Enäicottin odotetaan •saapuvan kotiin Kiinasta tj£. 27 tai 28. päivänä: Nyt kokoontuvan rauhänkonferecls-' sin osanöttajain määrän Odotetaan nousevan amakin yhtä suureksi'kuin viime vuonna. Jolloin siihen ösallislul 2,700 henkeä.; Tässä kökoiilisessa tullaan keskustelua käymään vielä palj on laajemmalla pohjalla k i i i n edelli- (ii: j^s^^mäidS:}j5m&^ixisi& "nSivosto-' kansa (kunnioittaa ItalLin kansan mainehikkaan pojan Leonardo da Vincin. nerokkaan taiteilijan j a oppineen syntjiman 500-vuotismuistoa. • Moskovaa ^i^alt^i^H^zvatoxlossa. köiooitiMui^cIs ^Wfa«em^la4 reita;''* kuvanveistäjiä; '^ankkitehtejäi tiedemiehiä, (kirjailijoita, stahanovilaisia/ ylioppilaita, .puolueen j a y h teiskunnallisten järjestöjen edustajia. I^isnä olivat myös Moskovassa olevat uikoaiaiden suurlahettUäät Ja lähettiläät. (Leonardo da V i n c i n muistojuhlia jäPjestävän komitean' puheenjohtaja, Neuvostoliiton kansantaiteilija B . V . Alpatov p i t i esitelmän aiheesta "Smi-r l italialainen taiteiliifa ja tiedemies Leonardo da Vinci". Esitelmän jälkeen puhuivat akateemikko I . L Artobolevski. tri V . B . Zubov, Neuvostoliiton tatdeaScatenllan presidentti, Neuvoistoliltbn kansantaiteilija A, M . Gerasfahcvrja Neurvosto-sissä konferensseissa. ' . Vancquverlsta lähtee rauhan juna, joka Canadan eteläistä rautatielinjaa tullen kerää edustajat länslinaakun-nCsta. Lisäksi tul.ee edustajia kaik-kiaita Ontariosta Ja noin l^ÖOO edusta- Jaa Qtiebecistä. . liiton arkkitehtuuriakatemian presi-i dentti A. G . Mordvinov. •Leonardo da Vincin .syntj-mänSOO-i Tti5atlsm|äsi|ÄIe omistetun juhlaistun-. non jälkeen pidettim suun konsertti,' jossa esitettiin italialaista ja venäläistä musiikkia.- • : .•: huhtikuun 1$ pnä^pidettiin vastaa-: vanlaiset juhlakokoukset myös le-nlngradissa, Kievissä, Minskissä. Ere. vanissa, Amla-Atassa, Achabadissa, Kishinevissä j a muissa, kaupungeissa. Neuvostoliiton valtion'iii-jastcs3a a-vattiin Leonardo da VmcLn muistolle. !$nl|sleltu ixäyttely. Sen ens«nniä> .seen osaan on koottu aineliistoa. joka valaisee Leonardo da Vmcm alia-kautta. Tässä näyttelyssä on nähtäväni kuuluisa "Katsaus maalaustaiteeseen' venäjänkielisenä sekä sen vanha ranskankielinen painos vuodelta 1651. Siinä on edelleen tec&sia tämän suuren taiteilijan elämästä ja työsa, samoin Jäljennös tauluista "Maiton-na Penois". "Madonna Litta", 'Taistelu Angiarin luona" sekä "Ciocmda". Näyttelyn eräässä osastossa on ai-nehistoa. ijbka valaisee Leonardo da Vlnclä tiedemiehenä ja keksijänä. Erittäin kUntolsia ovat jäljennökset eräästä hänen muistiinpan(*lijas-taan. »jäljennökset lentäviä lintuj» esittävistä piirustuksista, samoin piirustukset höyrTbyklstä ja "lampun^ silinteristä'. RUOTSI VOITTI TANSKAN ensimmäisessä näitten maitten välisessä koripaUo-ottelussa pistein M - 35.'' KUpaUu suoritettiin Kööpenla-minassa. ^ ja uiidesta vapusta Sima. tippaleivät j a valkoiset yliop. pllaslaklt,^ jotka veivät nUn näky^^ osaa Suomen vappujuhlissa, ovat sei-laiiäa - asioita, jcrita ^ enemmistö meisr tä on m^tei .tykjicänään uxiholtto Mutta uudempien tulokkaiden kes- 'kuudessa on paljon sellaisia joiden on vaikea ynunärtää, että vappua voidaan lainkaan viettää ilman, etteivät yllämainitut erikoisuudet liity kokonaiskuvaan. Muun ohella.ylläoleva, mikäli se p i tää paikkansa j a lukijat tletätvät o - malta kohdaltaxm minkäverran siinä on perää, kuvastaa el .-vain oman aja-iusniaallmamme rajoittuneisuutta, vaan myös inhimillisen muistm l y hyyttä j a pettävälGtyyttä. , (Pankaamme nämä kysymykset toisin pälti. Me oleiöome la^s^ta p i - ; t ^ n tottuneet vissefhln tapoihin Ja kun näemme Joko tolsihi kansallisuuksiin t a i rotuihin kuuluvia ihmisiä, jotka'ovat myös lapsesta alkaen. 8u-ktipohria taaksepäin, totiuneet tbisen-ialsltn tapoihin — sOIoin ihmettelemme inälden m u u k a l a i ^ h "erisicum-malUsuutta" » Tai muistin lyhyydestä - pidiueh" — kulnika nioni meistä enää mtilstelee niitä aikoja, JoUoih esim.' eurboppa-ialsta alkuperää olevia siirtolaisia u - hattlin, että jos he eiyiät nöyny "piestyjen kohrlen lailla pieksljähsä käsiä nuolemaan, n o i n k^yaannollisesjbl ^ur huen, tilin heidät karkoltetaan "aihne mistä ovat tuUeetkhi'r tarkoittaen se joko lapualaisten muilutettayäksl Suomeen, H i t l e r i n hirtettäyäfcsl fi^^ saan tai (MussolUnin kalamaksaöijy-kuuria' nauttimaan Italiaan jne. jra kun ymtnärrettäylstä syistä ei i k i s iä /voida enää näiUä, meruielsyyijen r u muuksilla peloitella,* inonet meistä ovat myös tmholttanieei' ne. ajat.- p u - humatUitlcaan nyt siltä, että Jollakin hiljaisena hetkieiiä pysähtyisimme miettimään "syntyjä sjviä" näistä asioista. ' ; 'Porvarit, Jotka tässfOcin maassa — puhumattakaan n^t Yhdyisvallolsta — lukevat raamattua kuin i e vanha sie-^ lujen rienaaja, Ofvat aina näihin päiviin asti selittäneet meUle: "puussa syntyneille", että "maassa ^ t y n i e i l - j neh vanha työväenpuolue t ^ päätök-l ä ' ei Ole osaa eikä arpaa vappupäl- sen, että "Suomen työväen on, mikäU vän vieton j a vapputraditiojen suh- •teen.:;, ; -• : • ' , Tosiasia kuitenkin on, että sotaiset Ja ahneet porrarit pidiuvat tässäkin asiassa n l i i i paksua paJuköyttä, ettei paremmasta ole väliä.' Yleisesti tiedetään, että työväen kimniakkaat ivap-putraditlot ovat saaneet alkunsa juuri tältä mantereelta. (Esim(erklksi nieldän suomalaisten kohdalta, jotka arvostamme ja, jat-kanime vapputradltlolta, on kiertämätön tosiasia, että kun nrappua v. 1890 vletettilnv toisen-kansainvälisen vetoomuksen perpste^Ua. n i i n pienen pohjoisen Suomen työn jättiläinen oU vielä s l k e ä ^ tmessa- Vappua el s i l loin suomessa vletettyTkoska Suomen Ilmastokin pidettiin ahran liian kylmällä sitä tarkoitusta varten. Tapana oli siihen asti kesäkuun ensimmäi^nä sunnuntahia marssia vöieriöitsevään luontoon, niissä Jopa kuultiin puhelr takin Ja puheiden yhteydessä liusia e-rlakummalllsla. mutta työväen mieltä lämmittäneitä sosialistisia aatteita', Vata HelsUigin kkjaltajat, työväen vaiveutunelmpana osana, päätthrä^t-mainittuna vuonna-viettää -vappua Pariisin kokouksen velvoittamalla t a valla, vaikka kohtakin vain puoli päivää.. . . , ..." Vasta Viipurhi puoluekokouksessa 1901 £^uomen kimnlakas. j a ybtenäl-mahdolllsta, vietettävä rapunpäiräi tndelenosoituspälvänä pysymällä silloin "pofs työstä...'• ' On siis turhaa arvonylennystä esia. melUe suomalaisille kun tämän maan porvari — joka myy Yhdysvaltain im-perlallstellle pilkkahinnasta CanadiD luonnonresursseja ja osUa kalU'» tehdastuotteita sieltä takaisin kansan ja valtion yhteiseksi tappioksi - paj-toaa "ulkomaalaisia" .vastaan, jot» ovat muka Importeeranneet vapp^ö*' dltionsa syntymämaistaan! Tämä ei sumkaan tarkoita sitä, etteivätkö Canadan suomalaiset työlliset ja farmarit osaa antaa arvoa vap-putradltlollle Ja vappumlelenosoim-ten vletoUe. Päinvastom on asia. xB-dessä muiden canadalaisten kan»» me Canadan suomalaiset, niin väluJi aikaisemmin tulleet kuin vaste äsket* tainkin saapuneet, osallistuninie P* milla paikkakunnillamme Järjestettt' v im vappumlelenosoitukslin raubajv kansallisen itsemääräämisoikeuden Ja demokraattisen edistyksen P » ° ^ ^ Toukokuun ensimmäinen pä*"- työväen kansanvälinen solidaarisaos* päivä, antaa mainion tilaisuuden "BOBille' ja'•{vanhoille'' suomalalssu^ laisille lähestyä toinen toisiaan Ja teu yhteisesti liittyä tämän maan haimmlstoon, niiden ylevien ««ttöö» ja tavoitteiden täyttämiseksi ml»»^ olemme vappjitradltloista Itae^^^ lähtemättömästi oriiaksuncet. —K*»' säkoura. • . > i HAUSH VAPPl yjivottaa ArtSI Harold May: Hienoj koko Puhel 530 Que Toronto . KEVÄTl Credit Bulc o Exp( korji AVATKi 48 tu Puhel] 186 Ql Toronto HAUSK QUl 587 Queen HAL toivottaa South R •il I VAP kai J . Passi Katri j i Jack Ls Tsryne j laps Väinö I Vilhart, Rui Aura ja Elden C Aino Ja Oscar I Sytelät Anna j Lizzie l Sandra Hanna Aini ja Paul H Mr. ja Vieno J Viivi j£ Marti Paul Mary Setäli Tuon J Tu( V. Ls Hilm Ellen E l in S. ja A. AI
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 24, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-04-24 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus520424 |
Description
Title | 1952-04-24-02 |
OCR text |
ava2' Torstain 24 p/—Thursday, Apnl 24» 1952
; OMHmiiU XodeiiqxIentLabor
»tfiUiabed^Kotr. 0, ldl7, Aiitbortzed
"fis MOODd d a s s soail by tho Post
OfOce Department^ Ottava. PUIH
Ilsiied tbrice we^l;fyr
,vl!3ia»days and Batuondajn tqr. y
PubUthisg Company U d ; i^t 100^103
•Eim 8t. W , Sodlralir, Qst,' Canada.
Ttflepbones: Busines» Office 4«4284.
EdltoUal Office' 4-4265. Manager
El Suksi. Edltor W. EkIan |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-04-24-02