Vapaus, March 26, 1966

              Sivu 2 Lauantai, maalisk. 26 p. — Saturday, March 26, 1966
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) . Established Nov. 6, 1917
EDITOR: W. E K L U N D MANAGER; E . S U K S I
TELfePHONE: OFFICE A N D E D I T O R I A L 6 7 4 . 4 2 64
Publlshed thrlce weeHy: Tuesdays. Thursdays and Saturday»; by .VapauB
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Camwa.
Mailing Address: Box 69 _
Advertlsing rates upon application, translation free of charge.
Authorlzed as ftecoiid ölatö mail by the Po6t Office Department, Ottawa;
and Dor päyment of postage in oashi
l i j iMumb u r o( Ihe CANADIAN[LANGUAGElRRESS
TILAUSHINNAT:
Öanadassa: 1 vlc. $9.00; 6 kk. $4.75 USA:ssa 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25
3 kk. 2;75 Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 kk. 5.75
Kuolemantuomiot ja Truscott
Alahuoneen istunnolle esitettiin maanantairiltana päätös­lauselmaehdotus-
kuolemantuomioiden poistamiseksi Gana-dassa;
Alkuperäisen suunnitelman mukaan keskustelu_tästä
päätöslauselmasta alkoi keskiviikkona sekä jatkuu torstaina
japferjantaina. Mitään mahdotonta ei ole sekään, vaikka kes-
.kustfeluaikaa 'pidennettäisiin. Myös on sovittu, että asiasta
äänöstetään "vapaasti", eli kunkin edustajan "omantunnon"
sanelun eikä "puoluekurin" ja "puoluepaätösten" perusteella.
Yleinen käsitys on, että kuolemantuomioiden voimassa-pitämisen
kannattajiakin on kaikissa puolueissa — toivotta­vasti
NDP:tälukuunottam.atta. Toisaalta tiedetään, että kuo-.
lemähtuomioiden lopettamista vaativia parlamentaarikkoja
on kaikkien puolueitten jäsenyydessä. Kaukana todellisuu­desta
ei kaiketi olla, jos sanotaan, että alahuoneen enem­mistö
asiasta, tapahtukoon se sitten puoleen tai toiseen, on
möikö pieni. Jokatapauksessa on todettava, että juiiri nyt on
aika puhua tästä asiasta ja ilmaista mielipiteensä siitä, pi­täisikö
kuolemantuomiot poistaa. , ,
Meidän vakaa käsityksemmie on, että kuolemantuomiot
pitäisi poistaa kautta maailman, Canada mukaanluettuna.
Väitös siitä, että kuolemantuomioiden voimassapito "pidättää
rosvoja" ja muita uhriensa murhaamisesta, on 'kaikkea pe­rää
Vailla. Mikäli se pitäisi paikkansa, silloin pitäisi olla
helppo todeta ,että murhia tehdään paljon enemmän sellai­sissa
maissa, missä kuolentuomiot on aikoja sitten lakkau­tettu.
Mutta koska tällaista todistusainehistoa ei voida esit­tää,
emmekä liioin voi kansakuntana omaksua sellaistakaan
katsantokantaa, että canadalaiset ovat muita pahempia mur­hien
kohdalta, niiif silloin ei voida päätyä muuhun kuin sii­hen
lopputulokseen, että kuolemantuomiolakien paikka on
romukopassa kuten ovat orjanomistus- ja velkavankeuslait jo
aikaisemmin katsottu vanhanaikaistuneiksi.
TAPAUS TRUSCOTTIN VAROITUS
Me, kuten monet muutkin canadalaispiirit, vastustamme
kuolemantuomioiden ylläpitoa periaatteellisista syistä — sik­si
kun sellainen eläimellinen laki ei sovi mitenkään yhteen
vuosisatanmie sivistys- ja inhimillisyyskäsitteiden kanssa.
Mutta kaikkein voimakkain argumentti kuolemantuo­mioita
vastaan.on se, että se on peruuttamaton siinä tapauk­sessa,
jos oikeuskäsittelyssä on annettu virheellinen päätös
joko tietoisesti tai tietämättömyydestä.
Juuri muutama päivä sitten kerrottiin uutistiedoissa, mi­ten
eräs yhdysvaltalainen oli saanut kymmeniintuhansiin
nousseen korvauksen siitä kun häntä oli väärinosuneen "mur-hatuomion"
johdosta pidetty parikymmentä vuotta vankilas­sa.
Minkäänlaista "hyvitystä" ei tälle syyttömästi kärsineelle
miehelle olisi voitu antaa enää sen jälkeen jos hän olisi tul­lut
teloitetuksi.
Meitä canadalaisia on kuitenkin tällä kertaa erikoisesti
varoittamassa Steve Truscottin tapaus. Tämä mies tuomit­tiin
vuonna 1959 — jolloin hän oli vasta 14-vuotias lapsi ~
hirtettäväksi erään 12-vuotiaan tytön raiskaamisesta ja mur­haamisesta.
Hänen kuolemantuomionsa, kuten monet muut­kin
Ganadassa viimeaikoina annetut hirttotuomiot, muutet­tiin
kuitenkin elinkautiseksi vankilarangaistukseksi. Steve
Truscott on nyt 21-vuotias nuorukainen ja hän on palvellut
tuomiostaan seitsemän vuotta.
Tässä vaiheessa on noussut maanlaajuinen vaatimus, et­tä
tapaus Truscott pitäisi alistaa kuninkaallisen komission
tutkittavaksi, sillä viimeaikoina on esitetty yhä useammin
sellaisia mielipiteitä, että Truscott oli ja' on täysin syytön
siihen rikokseen, mistä hänelle kuolemantuomio; annettiin.
Isabel LeBourdais-niminen nainen on oman selityksensä
mukaan tutkinut laajasti ja yksityiskohtaisesti tätä tapausta.
Hän on lukenut oikeuskuulustelun kaikki pöytäkirjat ja haas­tatellut
lukuisia paikallisia ihmisiä ja muita asianomaisia ta­pahtuman
johdosta. Tutkimustensa perusteella on mrs. Le-
Bourdais tullut siihen lopputulokseen, että Steve Truscott
ei ole raiskannut eikä tappanut ko. pikkutyttöä.
Tämä kirja, mikä on saanut maanlaajuista huomiota
osakseen, on nyt hallituspiirienkin tutkittavana, kuten pää­ministeri
Lester B. Pearson on selittänyt.
Ainakin kolme parlamentinjäsentä on vieraillut äsket­täin
nuoren Truscottin luona Collins Bayn pakkotyölaitok­sella
Kingstonissa. Yksi näitä parlamentaarikoistamme on
alahuoneen "vanhin", uuden demokraattisen puolueen vete-raaniedustaja
Stanley Knowles. Hän sanoo haastatelleensa
Truscottia runsaan tunnin ja tulleensa siihen lopputulokseen,
että Truscott "ei tehnyt eikä voinutkaan tehdä sitä rikosta",
mistä hänelle annettiin aluksi kuolemantuomio ja mistä hän
nyt palvelee elinkautisia tuomiota.v_;_.
Todennäköistä:on, että tapaus Truscott-tulee uudelleen
tutkittavaksi, Jokatapauksessa me yhdymme niihin canada-laisiin
jotka toivovat ja vaativat, että hallitus nimittäisi ku­ninkaallisen
komission tutkimaan tätä asiaa. :
Onni on, että tämän nuoren pojan kuolemantuomiota ei
seitsemän vuotta sitten toteutettu: Jos hänet olisi hirtetty,
nyt ei voitaisi tehdä enää asian johdosta mitään, vaikka tu­lisi
yhfäkkiä ilmi, että joku muu olikin sen tihutyön tehnyt.
Ylläoleyalla ei suinkaan ole tarkoitus sanoa, etta Trus­cott
on ilman muuta syytön ja sillä siisti. Kaikki mitä me
haluamme sanoa on se, että hänen asiansa, vaatii tutkimusta
ja että tämä tapaus on yhtenä suurimpana varoituksena kuo-lemantuomiöideh
antamista ja niiden täytäntöönpanoa vas-taan
Ganadassa,
Lyhyesti sanoen me toivomrrie, että nyt, alahuoneen is­tunnossa
aloitettu keskustelu johtaisi asiaa koskevan päätös­lauselman
hyväksymiseen ja sitä tietä kuolemantuomioiden
tokonaan poistamiseen Ganadassa.
SYNTYYKÖ RANSKASSA
'UUSI KANSANRINTAMA?
Ranskassa on kypsymässä uusi ns, vasemmistokatolisista.) ' Rans-poliittinen
rintamanmuodostus, kassa on kommunistisen puolueen
jonka pohjana »n vilinejolulukaun
prejsidenlihvaaleissa aikaansaatu
vasemmiston liittymä. I^ohjolän
sosialidemokraattisia . puolueita
IShinrtä vastaava Guy MoUefn joh
tama sosiallstipuoliie ja Ranskan
kommunistinen puolue ovat kom-inuHisäeh
aloitteesta käyneet kir­jeenvaihtoa
tulevasta yhteistyös­tä.
Niiden edustajat ovat jo ta*
vanneet toisensa luodakseen puit­teet
ohjelmallisista ja tavoiteky-symyksistä
käytävälle julkiselle
keskustelulle. Tämä neuvonpito
on tapahtunut ns. vasemmistolii­ton
ja kommunistien välillä
ensinmainittuun kuuluu paitsi
Mollefn puolue SFIO myös presi­denttiehdokas^
Mitterrandin puo-
. lue iiDSR, yhtynyt sosialistinen
puolue PSU sekä osa radikaaleja
ja muita liittymiä.
Perusta on monessa suhteessa sa­manlainen
kuin Italias.sa missä
kommunistit ovat jo aikoja sitten
esittäneet tunnuksen "uudesta
enemmistöstä" vastapainona nykyi­selle
ns. keskusta-vasemmistolai­selle
hallltuskokoomukselle. (Tä:
män Italian "uuden enemmistön"
kaavaillaan muodostuvan maan nel­jästä
sosialistisesta puolueesta Ja
y SYNTYMÄ-keskuskomitea
käsitellyt ^vlime jou­lukuisten
presidentinvaalien koke­muksia
ja hahmotellut vasemmisto-voimien
yhteislinjaa tulevia parla­menttivaaleja
varten, jotka pide­tään
noin vuoden kuluttua. Seuraa­vassa
A selostusta ja yhteenvetoa
Ranskan kommunistisen puolueen
ajatuksista ja esityksistä tulevan
yhteistyön vaaliliiton ja uuden kan­sanrintaman!
— pohjaksi.
Ranskan kommunistisen puolueen
pääsihteeri Waldeck Rocliet, joka
käsittelae asiaa puolueen bulletii-nissa
1. 66, toteaa aluksi, että eräi­den
puolueiden ja lehtien (rAu-rore,
Combst, TExpress" havittele­malla
sosialistien ja keskustan
gauUismin vastaisella yhteisrinta­malla,
joka jättää kommunistit ul­kopuolelle,
ei ole tilastollisestikaan
mahdollisuuksia. Vaikka "kaikkien
eikommunististen vasemmistolais­ten
äänet lasketaan yhteen ns. kes­kustapuolueiden
äänien kanssa el
saavuteta enemmistöä, kaukana sii.
tä", Rochet sanoo. Tämän vasem­miston
ja ns. keskustan ehdokkaan
Lecanuefn yhleisäänimäärä olisi
korkeintaan 30% annetu.sta äänistä­hän
toteaa ja ihmettelee myös, mi­kä
saattaisi olla tällaisen kokoomuk­sen
politiikka. Siinä olisi mukana
myös erittäin oikeistolaisia aineksia,
jotka ovat vastustaneet koulujen ot-varoittaa
näiden suunnitelmien te­kijöitä
laskemasta väärin: kommu­nistit
eivät tukeneet Defferreä ei­vätkä
aio vastaisuudessakaan 'mis­sään
olosuhteissa" antau tukeaan
taantumukselliselle politiikalle. ;
Nämä "keskustalaiset" suiihriitel-mat
ovat saaneiet osakseen arvoste­lua
myös Ranskan sosialistipuolueetl
piirissä, jonka lehti "Nord matin"
kirjoitti niistä mm:
"Mikä on 'keskustalaisuudenV po­liittinen
merkitys, ellei lopullinen
ja ehdoton luopuminen kaikista työ­väenluokan
yhtenäisyystoiveista?"
Ranskan kommunistinen puolue
on sitä mieltä, etlä avain tulevai­suuteen
on kaikkien vasemmistopuo­lueiden
ja kaikkien niiden järjestö- i
jen yhtenäisyydessä, jotka haluavat
korvata gaullismin demokratialla.
Rochet muistuttaa myös, että jou­lukuinen
yhteenliittyminen de Gaul­len
vai.aa. vastaaq, ei tapahtunut
"keskustalaisuuden" vaan vasemmls
ton yhteisehdokkaan ympärillä. Ne
miljoonat, jotka~antoivat äänensä
Frangöis Mitterrandeille eivät vain
äänestäneet de Gaullea vastaan
vaan ilmaisivat siten muutoksen
vaatimuksen.sa.
Vasemmistolla ei vielä ole enem­mistöä,
mut a se on.saavutettavis­sa,
Rochet jatkaa. Muutos voidaan
saada aikaan, jos vasemmistopuo­lueet
aikaansaavat yhtenäisyyden
yhteisen hallitusohjelman poh­jalla.
Kukaan ei olisi uskonut, että
Mitterrand saisi 45% äänistä. Tä­mä
saavutus osoittaa, eUä vasem­miston
yhtenäisyys vetoaa äänes­täjiin.
Mitä muut sanovat
VANHAN MiERiBN JALKIMlETELKlÄ
Bonn.—- Länsi-Saksan äntin^n kansleri Konrad Adenauer sanoi tä­nään
KriStilli8demökl*äattlSeU6 pUoltieelle pitHmäntiM jäHhyvKtepuheen
yhteydessä, että Neuvostoliitto on astunut rauhaa haluavien maiden rivei*
hin. (Adenauer jää nyt puolueen johtaja-asemasta pois — V ) .
Tämä go.-vuotias valtiomies r joka on ollut yksi äärimmäinen Neuvos­toliiton
arvostelija — V.) sanoi hänen uuden vakaumuksensa perustuvan
siihen, kun Neuvostoliitto sekaantui Intian ja Pakistanin rajaselkkauksen
sovitteluun. "Se oli suuri saavutus" sanoi Adenauer, "mutta meidän leh­distömme
ei ole sitä ymmärtänyt," •
Adenau^er sanoi myös, että saksalaiset unhoittavat toisinaan ne suu­ret
kärsimykset, mitä Saksa venäläisille aiheutti toisen maailmansodäJi
aikaha . . . — AP:n uutistleto maalisk. 22 pnä,
o
MimSTERIN LI6ÄKSI RIKOXLISETKIN?
Montreal,—-.. .Kaupungin poliisijohtaja-Jean-Paul Gilbert san<^
eilen; "Meitä kiinnostaa eniten saksalaisrouvan (Gerda Munsinger — V.)
lausunto siitä, että hänen henkeään on uhattu, jos hän sstuu vielä joskus
jalkansa tämän maan kamaralle,
~ Mr. Gilbert säilöi haastattelulausuntonsa yhteydessä, että mrs. Mun­singer
on saattanut olla yhteyksissä rikollisten piirien kanssa taalla niin^
että hänen elämänsä tuli vaikeaksi. . . "Mutta sanoa sen perusteella, ettS
joku haluaa tappaa hänet, jos hän tulee Montrealiin, se tuntuu vähän -
yliampumiselta . ^ ." — CP:n uutistieto, maaliskuun 23 pnä.
1IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIH
Kirje Etelä-Afrikasta
rotuvainon helvetistä
PÄIVIÄ
tF..
Ed. Hill Long Lake, Ont. täyttää
lauantaina, maaliskuun 26 pnä 78
vuolta.
Jarl Lind, Sudbuiy, Ont. täyttää
sunnuntaina, maaliskuun 27 pnä 76
vuotta.
Karl Lehto, Toronto, Ont. täyttää
maanantaina, maaliskuun 28 pnä 88
vuotta.
Maailman tumilta
VIIKONLOPPU K.XSSAKA.\PISSA
Poliisi päästi äskettäin Sydneyssä
kolme miestä ka.ssakaapista, missä
nämä olivat viettäneet 17 tuntia.
Varkaat tunkeutuivat erääseen syd­neyläiseen
liikemiesten kerhoon
lauantaina klo 22:n aikoihin ja lu­kitsivat
lähtiessään kerhon johtajan
jekä kaksi tarjoilijaa kassaholviin,
josta poliisi heidät vapautti klo l.ö
sunnuntaina saatuaan vihjeen tun-temattomal
a soittajalta, joka mah­dollisesti
oli yksi varkaista. '
AMMATINVAAROJA:
RAUTALANKAKUOLEMA
Rautalankayhtyeen kitaristi kaa­tui
kuolleena maahan Hamelnissa
LänsiSiiksa.ssa tarttucssaan kita­raansa.
Hänen piti soittaa nuoriso-tansseissa,
mutta kitaran .sähkölait­teet
oli ilmeisesti kytketty väärin ja
soittaja sai voimakkaan sähköiskun.
VON A?.ISBERG VIIHTTIIN
TERASLIIVEISSA
Rotterdamilainen s a n o m a lehti
Nieuvve Rotterdamse Gourant väit­tää
Claus von Amsbergin käyttä­neen
luodinkestäviä liivejä, kun hä­net
vihittiin Hollannin kruununprin­sessan
Beatrixin kanssa. Häiden yh­teydessä
sallui u.seita vastalausemie-lenosoituksia.
mg B a a n BD
Kirjeitä
SYNTYMÄPÄIVÄN MERKEISSÄ
Sanotaan, että aina kun on kak­sikin
vastakkain, silloin asiat selvi­ävät.
Niin selvisi minullekin yksi
ajatus. Juorutaampas vähän. Eräs
vaimoihmin<<n valitteli, että "voi,
voi kun ne järjestävät minulle syn­tymäpäiväjuhlat,
millä ihmeellä
voin sen hyvyyden korvata" jne.
Koetin lohduttaa oman saamat­tomuuteni
mukaan. "Älkäähän nyt.
Halusimme vain olla hyviä edes jos­kus.
Tunsimme olevamme ystävyys-velkaa
monista" yhteisistä vuosista."
Ei käynyt laatuun hänen päänsä
muuttaminen. Siksipä me kaksi te­kaisimme
ehdotuksen sydämen hel-pöttamispksi,
i annetulle, anfajalle
ja antamattomalle, että juhlittaisiin
ystäväämme oikein riemukkaasti
suuren asian merkeissä.
Esim. Ilmoitus ystävällemme Ah-nä-
Liisalle: Me tulemmfe kaikin luok
sesi, koska 0;n juhlapäiväsi. Omat
on meillä korjpul ja kahvit. Rahaa­kin
olemme koonneet (paljonko,
sen saat tietää kun tulenime) päivä­si
juhlimisen merkeissä, että voim­me
olla apuna lääkintäavun .saami­seksi
niille ihmispolosille, joita ai­nainen
pommitus ruhjoo. Juhlapäi­väsi
on laskenut helmen rukorie-van
äidin helmaan, jonka täytyy lap
sellen.sa pyytää toisten apua — M,
ja H., Toronto, Ont,
tamista valtion käsiin ja olivat ai­koinaan
intohimoisesti Indokiinan
sodan samoin kuin Algerian sodan
kannalla. Näiden puolueiden johta­jat
Pflimlin ja Pinay auttoivat de
Gaullen siihen yksilövaltaan, jota
vastaan nyf kehitellään vastamuo-dostelmia.
Keskustaan rakentuvan yhtymän
puolesta esiintyi onnen presidentin
vaaleja SFiO.on kuuluva Marseillen
pormestari Gaston Defferro; joka
väitti että muodo.stclma saisi myös
kommunistien kannatuksen. Rochet
Tämän vuoksi, Rochet jatkaa, on
saatava aikaan vasemmiston yhtei­nen
ohjelma niin sisä- kuin ulkopo­litiikankin
alalla. Vaalitaistelun ai­kana
esitti FranQois Mitterrand aja-fuk.
sia, kuten hän sanoi, "pohjaksi
häntä vaalitaistelussa tukeneiden
vasemmistopuolueiden yhteiselle oh­jelmalle".
Rochet toteaa, että kom­munistien
tekemät ohjelmaesitykset
ovat moni.s.sa kohdin samanlaisia
kuin .sosialisti.sen puolueen (SFIO),
yhdistyneen sosialistipuolueen (PS-
. (Jatkuu seuraavalla sivulla)
VIRTA VEI VASEMMALLE
Helsingissä ilmestyvä Suomen
laajemmin leviävä päivälehti SKDL
n äänenkannattaja Kansan Uutiset,
kirjoitti heti eduskuntavaalien jäl­keen
eli tiistaiaamuna seuraavaa:
F^nnät.vksellisen vilkkaat vaalit
osoillivat äänten virran käänlyneeh
voimakkaasti vasemmalle. Pahiten
näyttää menettävän kokoomus osit­tain
lil)eraaleille. mutta vaikuttaa
sillä kuin myös sosiaalidemokraa­tit
korjasivat rifn.saasti niitä ääniä,
mitä porvaripuolueet menettävät.
Sosiaalidemokraattisen puolueen
eleenpäinmeno edellisiin heille pe
rin tappiollisiin vaaleihin verrattu
na on ollut odotusten mukaista
Kansandemokraatit eivät ole odot­taneet
nyt suuria voittoa, mutti!
kansandemokraattien asema tulee
edelleen säilymään varsin vahvana
Yllättävää ei ole ollut sekään, että
keskustapuolue ei pystynyt lyömään
itseään vielä lävitse asutuskeskuk
sissa. • •
Etenkin vaalitaistelun loppusuo
ralla alkoi keskustelu kohdistua yhä
enemmän myös. vaalien jälkeisiin
ratkaisuihin ja etenkin hallituskysy­mykseen.
Niin paljon kuin vaalitu
los sinänsä vaikuttaakin siihen, mi
Ien hallitusneuvottelujen kierros
lähtee liikkeelle, ei se tietenkään
yksinään sanele, minkälaiseksi tule
va hallitus kokoonpanoltaan muodos
tuu. Meillähän ei ylipäänsä vaaleis
sa tapahdu sellaisia vyörymiä puo
leen tai toiseen. Jotka kerta kaik
kiaan muuttaisivat tilanteen aivan
toiseksi ja samaten ei monipuolue
massa mikään puolue yksinään voi
sanella ratkaisuja. Kysymys ön ai­na
sellaisen yhteisen pohjan löytä­mistä,
jonka perusteella eri puolue
ryhmittymät voivat sopeuttaa poli
tiikkansa ja lähiajan tavoitteensa.
1'erusongelmaon tällä kerralla
eittämättä hallitussuunnan muutos
ja politiikan kääntäminen vasemmal
le. Keskustapuolueen jii kokoomuk­sen
yhteistyö osoitti vaalikamppai­lun
loppupuoliskolla pahoja mur­tumia
ja monet merkit viittasivat sii­hen,
että keskustapuolueella ja ko­koomuksella
on vaikea löytää vaali­en
jälkeen yhteistä pohjaa. Toisaal­ta
vaikka sosiaalidemokraattinen
puolue kulki loppuun saakka pimein
lyhdyiUi on sosiaalidemokraattien
ja kansandemokraattien lähentymis­tä
ollut havaittavissa aikaisempaa
runsaammin. Kansandemokraatit
ovat avoimesti suositelleet kolmen
suuren puolueen hallitu.syhteistyö-tä.
joka vain voisi pelastaa siitä
taloudellisesta alamäestä, johon por
värillinen hallituspolitiikka on
maan ohjannut. Vaikuttaa siltä,""että
myös keskustapuolueessa on herän­nyt
ajatusta suurien puolueiden
yhteistoimintaan, ts. keskustan ja
vasemmiston yhteishallitukseen,
vaikkakaan kukaan ei epäile, ettei-,
väl yhteensovittamisen vaikeudet
tällaisen hallitusratkaisun esille
tullessa olisi melkoisia. Mutta meil­lähän
ei ole juuri totuttukaan help­poihin
hallitusratkaisuihin, joten
vaikeudet tässä tuskin kenelläkään
ovat liian peloittavavia.
E t e l ä - Afrikan liittotasavallassa
hallitseva Vervvoerdin rotukiihkoili-joiden
joukko vainoaa hellittämättä
maan kantaväestöä. Karkotus on
yksi siellä yleisesti käytetty terrori
muoto. Ihmiset pakkosiirretään auti^
oille seuduille, joilta vain harvat
palaavat ja hekin sellaisessa kun­nossa,
että eivät enää kykene iloit­semaan
vapaudestaan.
Vuonna 1937 maassa säädettiin
laki, jonka nojalla viranomaiset voi­vat
ilman ennakkovaroitusta karkot­taa
minkä tahansa heimon tai sen
o.san ja yksityisiä afrikkalaisia eri­tyisesti
varattuihin reservaatioihin.
Vuonna 1956 lakiin tehtiin lisäys,
joka eväsi kaikilta oikeuselimiltä
oikeuden estää karkotuksen.
Eräs eteläafrikkalainen sanoma­lehti
julkaisi taannoin reportaashin
karkotettujen elämästä. Kirjoittaja
kertoo:
Matka karkotuspaikalie on kidut­tava
ja kauhea koettelemus: Maise­ma
muuttuu yhä kuolleemmaksi ja
elottomammaksi. On vaikea arvioida
montako mailia on taivallettu sen
jälkeen kun kuorma-auto jyristeli
viimeisen pikku kaupungin ohi. Ani­harva
bussipysäkin merkki vilahtaa
joskus soratien varressa. Mutta po­liisiauto
vain laskettelee mailin toi
sensa jälkeen. Tiet muuttuvat mut­kikkaammiksi,
seutu vaikuttaa yhä
synkemmältä.
Lopulta olemme matkan päässä.
Masentava hiljaisuus ympäröi mei;
dät. Kuuma ilma väreilee silmis­sämme.
Kitukasvuinen harmaa pen­saikko
levittäytyy näköpiirin taakse.
Vanki ja hänen säälittävät matka-varusteensa
jätetään tälle auringon
polttamalle kamaralle. Hänen van­kilansa
on kivistä koottu olkikattoi­nen
maja. Siinä ei ole huonekaluja
eikä mitään talousvälineitä. Kym­menen
mailin matkalla lähiympäris­tössä
ei tapaa ketään. Poliisi tuo
muonaa yhden punnan 10 shillingin
arvosta kerran kuukaudessa.
Karkotettu ei tiedä, missä lähin
postipaikka sijaitsee, ja mitäpä ih­minen
tekisi postilla, jos hän ei ole
koskaan elämässään saanut käydä
koulua, ei osaa lukea eikä kirjoit­taa?
Kuka lukisi hänelle kotoa äi­dinkielellä
kirjoitetun kirjeen?
"Tunnelmani tästä karkotuksesta
on tämä; tunnen olevani elävältä
haudattu", sanoi eräs karkotettu mi
nulle.
Olen kuullut erään naisen karmi­van
kertomuksen hänen aviomiehes-tään
joka oli viettänyt yli kymme^
nen vuotta autiossa maankolkassa.-
Hän lähti karkuteille huomattuaan;
että päivät alkavat olla luetut. Muu­taman
kuukauden kuluttua hän pää­si
kotiin. Mutta rasitus oli ollut
liian suuri, hän kuoli kotiovella eh-dittyään
vain 'sanoa: "Vaelsin ko­etiin
kuusitoista viikkoa . . ."
Rotusortaja-viranomaiset sirotte-;
levät karkotettavia eri puolille maa-
Ta, mutta kaikilla karkotusalueilla
on paljon yhteistä. Ne ovat tavalli­sesti
kuivaa autiomaata, kesällä kor­relle
polttava auringonpaahde, tai
vella hyytävää kylmyyttä. Tällaiset
kuolemanleirit ovat mm. Franeh-dailyssa
ja Drifantinessa.
Franchdailyssa on kaksitoista puu
aidan ympäröimää majaa, lähitie­noolla
ei kasva puita eikä ruohoa.
Lähimmälle lähteelle on matkaa vii­si
mailia.
Hökkelit ovat paljaita ja tyhjiä.
Karkotetut keittävät ruokansa nuo­tiolla
ja keräävät risuja muutaman
mailin matkan päässä leirLstä; jos
Joku sairastuu, niin tehdäkseen sii­tä
ilmoituk.«eh on varattava koko­nainen
pHivä käyntiin poliisiasemal­la.
Eräs miestään tapaamaan tullut
odottava nainen synnytti lapsen en­nen
kuin lääkäri ehti paikalle. Lap­si
kuoli. Epätoivoinen ja murheinen
isä sanoi: "Maa on niin kova, että
en voinut kaivaa edes hautaa pojal­leni."
Drifantinessa on samanlaiset olo­suhteet.
Kaikotetulla ei olemitään
työmahdollisuuksia. Heidän ruu­miinsa
kuivuvat, näivettyvät ja van
henevat täällä samalla tavoin kuin
kaikki muukin.
Eräs karkotettu/Paul Mopella,
entinen heimon johtaja, joka on
viettänyt 12 vuotta autiomaassa, sa­noi:
"Minusta yritetään tehdä tylsä
idiootti. Minulla ei ole vuosiin ollut
muuta tekemistä kuin vain odottaa.
— omaa kuolemaani".
Hänen "rikoksensa" oli, että hä­nen
johtamansa heimo kieltäytyi
noudattamasta hallituksen määräys­tä
karjan vähentämisestä.
— J . Gardner (APN)
PÄIVÄN PAKINA
KIINA ERISTÄÄ YHÄ ITSEÄÄN
Sanotaan, että "omalle takapuo­lelleen
sika kiusaa tekee kun se
ruuhensa kaataa."
Mutta se äkkijyrkkä ohjelma
mitä Kiinan nykyjohto seuraa, ei
tee "kiusaa" yksinomaan Kiinan
kansalle, vaan myös rauhanasialle,
puhumattaakan sosialismista ja
siihen liittyvistä seikoista. Tosi
asia nimittäin on, että jos Kiina,
Neuvostoliitto ja muut sosialisti­set
valtiot sekä lisäksi monet lin-joittumattomat
maat voisivat seis^
tä yhteisessä saumattomassa rin­tamassa
esimerkiksi Vietnamin
kansan vapauden puolesta, Yhdy.s-valtain
likainen hyökkäyssota
kohtaisi siellä nykyistäkin suurem­pia
vaikeuksia.
Mutta"äkkiväärääh" ohjelmaan
sa vedoten Kiinan johto kieltäytyy
tällaisesta yhteistoiminnasta ja
syyilistyy siten—-luonnollisesti
tahtomattaan Yhdysvaltain im-perlallsmir.
tukemiseen, koska
sen ohjelma heikentää södanväs-talsia
voimia, mitkä yksinään voi­sivat
'pakottaa jenkkihyökkääjät
järkiintymisen jaräuhanteön tiel-
\&. r ^
Huippuunsa tämä kiinalaisjoh-don
lahkolainen intoiluohjelma
nousi mielestämme tällä ^yiikolla
Neuvostoliiton kommunistisen puo
lueen 23nnen kongressin istun
töihin.
Huolimatta lainkaan siitä, mitä
me itse kukin siitä tavasta ajat­telemme,
maailman kommunisti­silla
puolueilla on yleisenä tapana
lähettää tärkeissä asemissa olevia
veljessdustajia toinen toisensa
kansallisiii'. edustajakokouksiin.
Neuvostoliiton suuren kommunis­tisen
puolueen edusta jakokouk-siin^
on aina osallistunut runsaasti
sen veljespuolueiden edustajia.
Niinpä kerrotaan'^ että puoluesih­teeri
Leonid Brezhnev on tehnyt
nytkin paljon työtä sen hyväksi,
että kaikista kommunistisista puo­lueista—
r joita pn noin sadassa
maassa — tulisi veljesedustäjat tä­hän
edustajakokoukseen. Tässä
mielessä on Kiinan puolueelle lä­hetetty
myös kutsu veljesedusta-jan
lähettämiseksi.
Uutistiedoissa kerrottiin kuiten­kin
keskiviikkona ja torstaina, et­tä
Kiinan nykyjohto oli hyljännyt
tämän kutsun ja samalla lähettä­nyt
kiihkeäsanaisen haukkumakir
jeen, missä Neuvostoliiton puolu­etta
syytetään "revisionismista",
"kommunismin periaatteista luo­pumisesta",
"Yhdysvaltain impe-
Ryhtymättä minkäänlaiseen po­lemiikkiin
yllämainituista väitök­sistä,
meitä ihmetyttää kuitenkin
Kiinan johdon poliittinen :'herk-kyys".
Jos he todella uskovat olis-vansa
teoreettisesti ainoita :'oikei-ta"
kommunisteja, niin miksi pelä­tään
yhteyksiä niiden kanssa, joi­den
uskotaan olevan teoreettisesti
"harhateillä"? Oman asiansa oi­keuteen
ja kestävyyteen luottava
henkilö, järjestö tai puolue ei nor
maalisesti menettele tällä tavoin.
Yhtenä kaikkein merkitykselli-sempänä
seikkana Kiinan johta­jien
viimeisimmässä kirjeessä on
ehdottoman kielteinen kanta yh­teisesiintymisestä
Vietnamin kan--
san puolesta. Huolimatta siitä, min­kälaisilla
sanakäänteillä Yhdysval­tain
imperialismin hyökkäyspoli^
tiikan tukemiseksi töunitaan — ja
kieltäytymällä yhteistoiminnasta
Vietnamin hyväksi tuetaan USAn
hyökkäysohjelmaa — Kiitian kom-munistinien
puolue tekee karhun
palvelun sekä omalle maalleen et­tä
koko ihmiskunnalle.
Tämä "äkkiväärä" asenne on ai­heuttanut
Kiinalle monta karvasta
kalkkia; Sen asema ön valtiolli-sesti
ja diplomaattisesti heikente-
. . . . . . . c o i u . . ^ r . - nyt sekä Afrikassa että Aasiassa.
kuri f^eking kieltäytyi vel|esedus- rialismln avustamisesta Vietnamin ; Puoluepoliittisestikin Kiina on
ttaajj ain lähetlämise.stä torstaina kansaa vastaan", 'Kilnnn kommu- joutumassa oman ohjelmansa ta
(maaliskuun 24 pnä) alkaneen nistien parjaamisesta" jne. kia yhä eristetympään asemaan.
.Mikään salaisuus ei ole se, että
vaikka kommunististen puoluei­den
valtavan suuri enemmistö on
Moskovan ja Pekingin välisessä
teoreettisessa kiistassa tukenut ns.
Moskovan linjaa, niin Kiina on
kuitenkin saanut kannatusta mm.
Albanian, Japanin, Pohjois-Vietna-min,
Pohjois-Korean, Uuden See­lannin
ja Intiankin kommunistt-silta
puolueilta.
Mutta kuvaavaa on, että aikana
jolloin kiinalaisjohto esim, torjuu
törkeästi toisia osapuolia solvaten
ehdotuksen y h t e i s toiminnasta
Vietnamin kansan puolesta, Japa­nin
ja Korean kommunistiset puo­lueet
julkaisivat yhteisen lausun­non
missä vedotaan tulisesti kom­munististen^
puolueiden_-yhtenäi-syyden
puolesta, nimenomaa|i
Vietnamin kansan'avustamiseksi.
: Uutistiedot viittaavat myös sii
hen, että Pohjois-Korean, Pohjois-
Vietnamin ja Japanin kommunis­tiset
puolueet ovat lähettäneet valr
tUuskuritansä Moskovan kokouk­seen.
Vain. Uuden Seelannin ja
Albanian kommunistiset puolueet
ovat tässä asiassa tietääksemme
seuranneet kiinan johtoa kieltäy­tymällä
valtuuskuntiensa lähettä­misestä.
Kiinan eristyminen tältä
kohdalta on siis miltei tapahtunut
tosiasia. ' '
: Katsottakoon asiaa miltä kan­nalta
tahansa, meistä tuntuu, että
Kiinan nykyjohdon sietäisi tutkia
äkkijyrkkää ohjelmaansa enneii
kuin se johtaa maan täydellisesti
eristettyyn asemaan,
— Känsäkoura. :
i l i l l i i i i l . ;«:;,(