Vapaus, October 31, 1973

              VUOSIEN TAKAA
50 VUOTTA SITTEN:
NOBEL PALKINTOJA CANADALAISILLE
ENSIMMÄISET NOBEL PALKINNOT CANADAAN
Tukholma. — KaroUnsa Instituutin opettajain heuvoslo on
tehnyt päätöksen tämän vuoden Nobelin kemian palkinnon
luovuttamisesta kahdelle canadalaiselle tiedemiehelle, tri F. G.
Banlingille ja tri J. J. R. MacLeodille Toronton yliopistosta.
Palkinto on annettu insuhnin keksiriiisestä. Palkinnon arvo on
$40^ . . i Se on annettu mainituille miehille yhteisesti, sillä
Insulin keksintö on heidän yhteistä ansiotaan . . .
— Vapaus, uutistieto, lokak. 30 p. 1923.
NIXON JA SOPASEN POSKA
Ylläoleyalla otsikolla kirjoitti enriätysmäisen voiton.
Helsingissa ilmestyvän Kansani Löytyi kuitenkin rohkeita demo-
Uutiset-lehden nimimerkki "Pilk- i kraaitteja, jotka eivät antaneet pe-ki"
vume viikon alkupäivinä noin
nimeensä:
Pelastaakseen oman nahkansa
presidentti Nixon on puolen vuo­riksi,
vaikka alkuperäiset murto­miehet
saivatkin linnatuomioita.
Kuluvan vuoden alkupuolella ru­pesi
käymään ilmeisek.si. etta Wa-den
sisalla sysännyt kokonaisen | tergate-murtojuttuun oli sotkeutu-armeijan
eriarvoisia poliittisia
avustajiaan, joukossa lähimpiä
neuvonantajiaan, ministereitä, ken-nut
paljon korkeampia Nixonin
Miehia. Eraaksi oleellisimmaksi
sei'kaksi kehkeytyi.vaitc, etta pre-
30 VUOTTA SITTEN: -
Natsien linjat murtuvat Dnieperin mutkassa; Punainen
armeija työntää kiiloja itään ja etelään; liittolaiset edenneet
vähän Italian rintamalla.
— Vapaus, uutisotsikkoja, lokak. 23 pnä. 1943.
USA:n ASEVOIMAT KOMENNEHilN
NIXONIN TOIMESTA VALMEUSTILAAN
Presidentti Richard Nixon komen-IKissinger sanoi, että USA vastustaa
si torstaina maansa asevoimat —! YK:n Turvallisuusneuvoston niinkään
.nlomijoukot mukaanluettuna — Yh-I vakituisen jäsenmaan asevoimien lä-dysvalloissa
j a kautta maailman vai- i hefamista ta-sä vaiheessa lähi-itään
meustilaan varoittaen, ettei Neuvos-1 Wash:ngton sucsuiikiiiteiikin siihen
^liiton pida lahetta_a yksipuolisesti i e-ta YK lähettää viivyt'e!emättä —-
.•isevöimiaan lahi-itaan mi.ssa Israe-1 ensimmäisen kei;an vuodesta 1964
Iin asevoimat iikkoivat Egyptin an-j — asevoimiaan lähi-idän välirimha-tamientiecojen
mukaan suuressa i sopimusta valvomaan,
mittakaavassa valirauhasopimusta. E^yptioii täysin oikeutettu pyy-
Muutaman tunnin kuluttua sen lamaan kahden maan (USA ja NL)
jälkeen kun Yhdysvaltain asevoimat asevoimia, sanoi N'L;n suurlähetti-komennetiiin
valmeustilaan korosta- las Jiicob Malik JT syytti Israelia
en tosin, ettei kysymys ole mobih. iosvomenetelmis;ä Hän sanoi, et*a
soinnin aloittamisesta eika vihamie-1 "kukaan ajatteleva ihminen ei voi
lisistä aikeista mitaan toista maata \ u.-koa. että Yhdysvallat on voima-kohtaan,
vaan ainoastaan varotoi-1 ton tässä asiassa" ja että USA kan-menpiteesta,
YK:n turvallisuusnsu-1 taa vastuun sii*ä noudattaako Israel
vosto hyväksyi (torstaina) paatoslau-lcmpumisen lopefaniispäälöstä : '
Selman, jonka mukaan YK laheUaa okmme N^laptaneet aktiivi-rauhan
ylläpitoa varten asevoimiaan ^ vaka\amielisia kon=u'taatio]a
(multa ei Tui-yallisuusneuvoston v..- ^ is^achn haihtukoon kanssa koro^-
kinaisten jäsenmaiden miehia) ara-, .iäksemme .ilie 1 ui \ alh^uusneuvos-bimaiden
ja Israelin valirauharajoil- .^n päätöslauselmien noudattamista
. . (ampumisen lopettamiseksi)' sanor
Samalla Turvallisuusnsuvosto paat-1 , j s . \ „ suurlahet ila- Fohn Scali %fe
ti uudelleen, etta a.sevoimat on lahi-idassa
vedettävä lakaisin nnhm paik­koihin,
missä ne olivat maanantaina
(22 pnä) Turvalhsuusneuvoston en­simmäisen
valirauhasopimuspaalok-sen
voimaan astuessa.
Useat yhdysvaltalaftetkongressi-miehet
ja kommentaattorit ilmaisivat
käsityskannan, etta mr Nixon ko­mensi
maansa asevoimat valmeusf;-
laan suurelta osalta siksi, etta han
voisi kiinnittää yhdysvaltalaisten
huomion pois kotoisista asioista.
Senaatin ulkoasiainvaliokunnan pu­heenjohtaja.
Senaattori Fulbright sa­noi
torstai-iltana, että presidentti
Nixon toimi liian hälyttävästi. Han
sanoi Neuvostoliitosta tulleen noo­tin
olleen tiukkasanaisen mutta ei
uhkaavan Taman perusteella senaat­tori
Fulbright arveli, etta Valkoisen
talon tarkoituksena oli vetaa ylei­sön
huomion pois Watergate-skan-daalista
ja siitä kun mr Nixon eit-tosi
lain, mikä olisi rajoittanut pre­sidentin
valtuuksia sotaan osalUstu-misessa.
Näiden "tapahtumien taustana oli
Israelin hyökkäyksien edelleen jat­kuminen.
Egypti esitti torstaina YK;
Ile valituksen Israelin laajakantoisis­ta
hyökkäyksistä ja ehdotti, että Neu­vostoliitto
ja Yhdysvallat lähettäisi­vät
asevoimiaan ampumisen lopetta­mispäätöstä
valvomaan.
NeuvostoUitto ilmoitti suostuvansa
tähän, mutta ulkoministeri Hemy
raaleita.ja tavallisia gangstereita, j sidenttii Nixon oli itse • ollut alun
ulirialttarille, josta ei enaa paluuta | perin tietoinen asiastfi la että hän
•valtaan ole. Viimek.si; Nixon ehti | oli myös yrittänyt, piriiitlää koko
jarjestaa lähtöpassit, penn-nimin jutun selvittelyn,
"tyotod stuksin" varaprcsidenfl-! Lopulta viime kevatpiiolel'a yh-lecn
Sp.ro Agnevville Tama ynna , ^^.^^ toiselta Nixon n avuatajal-lahi-
idan kiiisi veti Nixonin poi- ta pettivät hei-mot Er- tavoin )a
hänen ympärilleen, keraantyiie.bta , p^iasteisesti nama tunnustivat ol-skandaalien
tunkkaisesta la vaa , mukana jutussa la osa syyt-rallisesta'
ilmapiiristä, mista leh
di.sto ja tv olivat ammentaneet paa-mitisaineistonsa
kuukausitolkulla
Mutta va:n hetkeksi.
-ulemme jatknmaan naiden ehdotus­ten
antamista mikah lilanne sita
vaatii.':
ti, että Nixon; oli ollut alun perin
perinä kaike-sta.. Tällöin Nixon suo­ritti
ensTmmäisen suurpuhdistuk-
3cn. ympäristössään, joukossa mil-
Viikonvaihteessa presidentti Ni-.,|ei kaikki korkeimmat neuvonanta-xon
järjesti ylattaen todellisenj jat pienemmistä piissareista puhu-jannärin,
jollaista, ei ole. ennen.; mattakaan. Myös ministereitä vaih-esiintynyt
USA:n valt:oll;sessa his-; tui kuin. sulkia lintujen sulkasados-toriassa
ja jollaista tuskin edes; sa. Senaatti asetti senaattori Sam
Hitchcockin fantasia olisi pysty- > Brvinin • erityiskomitean .selvittä­nyt
loihtimaan KiipLtin ]uoni kul- man .skandaalia ja X \onin oi m-ki
muurin puite n scuraavafat,_ rn^tcttava puolueetonjakimits A
Viime vuoden presidentin vaali- Gox keraamaan syyteaineistoa suu-kampanjan
aikana, kesäkuussa joukrellevalamiehistone.
ko Nixonin vaalikomitean agentte-; Jo tällöin oli käynyt selväksi, et-ja
murtautui ;yastustajien eli de- , t ä presidentin neuvotteluhuonees-mokraattien
päämajaan AVashing- ;.sa Valkoisessa, talossa oli ollut sa-.
ionissa sijaitsevassa Watergate-ra-:- lakuuntelulaitteita.- joidpii .avulla
kennukses.sa. Murtoporukka, jonka oli nauhoitettu kaikki siellä käv-tchtavana
oh pollia demokraatti- dyt keskustelut ja neuvottelut niin
sen puolueen luottamuksellisia hyvm ulkovaltojen .päämiesten
asiakirjoja ja asettaa paikalle sa-; kuin Nixonin omien apula'sten
laisia kuuntelulaitteita; joutui kui-1 kanssa. Syyttäjä Gox vaati näitä
tenkin ry.san päalta kiinni. ^ , kuuhtelunauhojä käyttöönsä, kos-
*Nixonin valintakomitean, johto. ;• ka oh käynyt ilmeiseksi, etta nii--
lähimmät avustaiat la.itse presi-1 den avulla paljastuisi m y o 3 uus:n
dentti yrittivät a'uksi lyoda koko j VVatergate-skandaalnn sotkeutu-jutun
lossiksi. Murtoporukka oh; neita henkilo:ta seka henkilöitä
o'.lut muka vain Inkaa innostuneita! jotka olivat jo tahan mennessä sot-tavallisia
kolmannen luokan rikol-' keutuneet vaaran valan.tekoon,
lisia, joiden kanssa nixonilaisellai. Coxin vaatimusten peru-stana oi;
mittämä Bork erotti Coxin. Koko
tama ulkopuolisesta hirtehiseltä
vaikuttava prosessi tapahtui muU'
lamassa tunnissa.: USArssa Nixo­nin
pelistä on kuitenkin syntynyt
jo hirmuinen prosessi. Kongressin
]ä.senet ovat syyttäneet president­tiä
rikolliseksi, Hilleriksi, diktaat­toriksi,
joka on kumonnut perus­tuslain,
ja asettanut itsensä, kaik­kien
USA :n lakien yläpuolelle,
Yleisesti arvellaan, että nyt on it­se
kongressin puututtava asiaan ja
ryhdyttävä syyttäjäksi.
Eras amerikkalainen karikaty-
Ti.sti on kuvannut Nixonin sotkeu­tuneen
kuuntelunauhoihinsa ku­vaannollisesti
sanoen kuin Sopasen
r>oika konttinsa vnilekkeisiin. Eräs
amerikkalainen kommentaattori
kyseli, etta onko USA todella jou­tumassa
tilanteeseen, jossa maan
-a kansan asioita johtaa henkilö,
•oka istuu vankiselhssa..
?iiää Israelin
m vefäylymistä
:elvänä asiana
Keskivi#lko, lokak..?] p, _ Wed., Oct. 31, 1973 Sivu 3
CANADA VOI JOUTUA
ARABI-BOIKOTTIIN
korkealla johdolla ei ollut mitaan
tekemista. Juttu menikin täydestä
eraan A. Butterfleld-nimisen Nixo-nm
erotetun avustajan viime hei-
Tina marraskuun pre.sidentin vaa-! näkuussa Ervinin komitealle teke-leihin
a.sti. joissa Nixon saavutti mä, tunnustus kuuntelunauhöjen
• i olämassaplosta. Nixon'tarjosi vii-,
nle. viikolJa "kömpro'mis3ia'\ jonka
mukaan .hän laatisi yhteensä yh­deksästä
kuuntelunauhastä yhden
nauhan ' mittaiseen : yhteenvedon^
•jonka pari hänen valitsemaansa
tuomaria saisi kuunnella. Tahan
Boston — Connecticulilaisen sa:-, voilta eva'tnn laakaiinhoito He se- cox ei suostunut, vaan vaati edel-hS"
avat^ etta tahan menetelmään
turvauduttiin lasten vanhempien an­taman
luvan perusteslla.,
Tri Pickeit sanoi lauantaina, että
TOIVOnOMASTI SAIRAITA LAPSIA
ANNETTU KUOLLA SAIRAAUSSA
raalan paalaakari myönsi viikon
vaihleossa etta : hänen sairaalassaan
on anneltu kuolla 43 toivottomasti
sairasta las'a. Han sanoi edelleen.
etta samanlaista menetelmää, nouda- j mainittu sairaala on tietoinen tästä
tetaan muissakin sairaalois.sa. | lääkärien artikkelista. "Minun mie-
Tama ei ole mitaan uutta,' sa- lestani on hyva. etta asiasta ke=-
r-pi Yale-Ne\y Haven Hospitalin paa- i kustellaaii avoimesti,' hän sanoi,
laakari Lavvrance K P.cketl. Sn-1 jos epämuodostuneiden ta. muuten
ta on vain nyt tullut puheen aihe" |,akavast, sairaan vauvan vanhem-
TrrPickett viittasi lausunnollaan
Budjonnyi
on kuollut
Legendaarinen kasakkasotilas
marsalkka Semjon Mihailovits
Budjonnyi (s. 1883) kuoli viikon­vaihteen
aikana. Hän oli 90 vuoden
ikäinen. Hän osallistui vuosisadan
alussa Venäjän ja Japanin sotaan
sekä ensimmäiseen maailmansotaan
ja sitten vallankumousjoukkojen
taisteluihin eri puolilla Neuvosto­liitossa.
Kan^laissodan aikana hUn
perusti kuuluiaanr ratsujoukon, mi-
• kä laajeni nopeasti divisioonaksi ja
sitten armeijaksi. Hän toimi s:n
komentajana Venäjän ja Puolan
rintamilla.
Toisen maailmansodan aikana
Budjonnyi oli K^eijaryhmän ko­mentajana
Ukrainassa 1941.
Budjonnyi syntyi kasakka per-heeesä
huhtikuun 25 pnä 1883. Ta^
lonpoikaisperheessä syntynyt Bud^
jonn}ri oli nuorena miehenä maata-
'loustyöläisenä kunnes hän joutpi.
tsaarin armeijaan taistellen, saksa­laisia,
turkkilaisia ja itävaltalaisia
kahden lapsilaakarm Ne\v Englannin
lääketieteellisessä lehdessä julkais­tuun
raoortlnn. missä sanotaan,, etta
k.o. sairaalassa on ."^0 kuukauden
eikana annettu kuolla 43 vakavasti
sairasta: lasta. Laakarit Raymond
S. Duffy ja A. G. Campbell sano­vat
kirjoituksessaan, etta vakavasti
sairailta tai. epämuodostuneilta vau-
Kenraali Xieinonen
vierailee Neuvostoliitossa
Puolustusvoi mien komentaj a ken­raali
K. . 0 . Leinonen puohsoineen
lahti tiistaina viikon kestävälle vie­railulle
Neuvostoliittoon.
Leinonen tapaa armeijakenraah
Kulikovin seka Neuvostoliiton puo-h|
5tusministerin, marsalkka A. A.
Gretshkon keskiviikkona. Aamupäi­vällä
hare laskee seppeleen tuntemat
toman sotilaan haudalle.
Torstaina kenraali Leinonen seu­rueineen
tutustuu J^euvostoliiton
maa- ja ilmavoimiin Moskovan lä­histöllä.
Perjantaina on -tutustumis-kohteena
Kiova. Lauantaina suoma-ilaiset
tutustuvat NeuvostoUiton Mus-talimeren
laivastoon Sevastopolissa.
Sevastopolista kenraali Leinonen
seurueineen siirtyy Tuikestaniaan
tutustuakseen Samarkandiin ja Bu-hariin.
Viimeissna vierailupäivänä
tiistaina 30. 10. suomalaiset tutustu­vat
upseerien koulutukseen Vyislre-lissä.
Kenraali ja rouva Leinosen ^seu­rueeseen
kuuluvat kenraaliluutnantti
Paavo Junttila^ eversti Martti Uoti­nen,
kcmraodori Lasse Pauhakari
sekä majUrit Esa Seppänen ja Rai­mo
Jokinen. Kotimaahan kenraali
Leinonen palaa keskiviikkona 31,10.
inat antavat luvan lääkärinhoidon
leen kaikkia kuuntelunauhoja to­distusaineistoksi.
Vastineeksi Nixon vaati oikeus­ministeri
Richardsonia erottamaan
Coxm virastaan.. Oikeusministeri
kieltäytyi toimeenpanemasta Nixo­nin
kaskya ja erosi itse vapaaeh­toisesti
virastaan. Kun apulaisoi-keusministen
Ruckelhaus, kieltäy­tyi
myös tottelemasta Nixonin
maai'aysta,.erotti presidentti hanct
iväamiseksi. silloin lapselle annetaan | virastaan ennen kuin tämä ehti
kohtalaista hoito- ja huolenpitoa kuo- i pyytää itse eroa. Lopulta Nixonin
'emaan asti, selitti .laakari -Pickett. i väliaikaiseksi.oikeusmmisteriksi n i -!
lieinit —• Vhteisymmarryksessa
,'hdysva^tain kanssa • Neuvostoliitto
.xn vakuu:tanut Egyptille, etta Israel
•etaa kaikki a.sevoimansa pois Sii-
.^ain niemimaalta ennen kuin laajen­netut
rauhanneuvottelut aloitetaan,
o.-loi sanomakhti .An Nahar maa­nantaina,:
..
.Kairrsia: tullen katsauksen perus­tella
An Nahann kirjeenvaihtaja
-jostan. etta NL—USA:n suunnitel­laan
lahi-idan kriisin ratkaisemisek-
! «rsaltvv Israelin pois vetaytymi-
;n niichi;e.viita alueilta.
Lrh.i kt'i';oo edelleen, etta: laa-
::nnctut rauhanneuvottelut, mihin
oivat csallistua myös Yhdysvallat
:r Ncnvostojjitto; voidaan pitaa
Vashingtcni.ssa. .
. Lehti selosti, tilannetta nain: •
— .Isracli ve-aytyy pois Sunaista
sitten jatetaan neuvotlelijain rat-r
a i s t a v a k s i se. milka alueet seuraa-
.•aksi evakoidaan. .
— (.olan kukkuloilla tulee, kan-ainvalisia
voimia muodostaen si-cn
Uirvallisuusvyon" Israelille.
— Mucdo-stelaan Palestiinan val­i
o Jordan joen lansuannalle, Gazan
•lueelle j a miehitettyyn Jerusalemin
".»saan., • •• .-•
Samaan aikaan eras Washingtonis-aa
oleva israelilainen Maariv-lsnden
«•rjeenvaihlaja sanoo Yhdysvaltain
mainostavan kovasti sita, etta israe-ilaiset
palaavat lokakuun 22 pna
asemiinsa. .
Mainittu lehti kirjoittaa: 'Neuvos-oli
uon painostamana US An hallitus
on vaatinut Israeha palaamaan lo-
Kakuun 22 pna linjoille, raissa israe­lilaiset
olivat silloin kun YK:n tuli-lukssn
lopettamispäätös tehtiin.
Ottawa — Ottawassa toimiva puo­livirallinen
arbimaiden tiedonanto^
keskus vihjasi aika voimakkaasti
oerj-antaina, etta arbimaat voivat
i^ähenlaa öljyn lähettämistä Cana-iaan.
•. .
Liittohallitus ei ole kuitenkaan o-maksunut
sellaista asennetta, että
arabimaat tulevat vähentämään öl-lyn
myyntiä Canadaan ja arbimai-den_
diplomaatit eivät ole antaneet
selvaa lausuntoa asiasta.
Vastauksena hänelle esitettyyn ky­symykseen
ulkoministeri Mitchell
Sharp sanoi, etta "saamamme tie­dot
ovat hyvm ristiriitaisia. Minun
mietlestani meidän pitäisi saada tie-
Jot välittömästi hallituksilla."
Vastauksena sille esitettyyn kysy­mykseen
arabimaiden tiedonantokes-kus
viittasi siihen, että arbimaat
ovat vähentäneet öljyn lähettämistä
Alankomaihin, Tämän vähennyksen
perustana oli se kun Hollanti on
sanonut "Egyptin ja Syyrian hyö­känneen
ja aloittaneen sodan".
Vaikka ulkoministeri Sharpih.eräs
puhemies sanoi perjantaina, että
Ganada ei ole koskaan syyttänyt
arabimaita hyökkääjiksi lähi-idän
sodassa, niin mr Sharp sanoi kui-tenkm
alahuoneen istunnossa. lokak.
6 pna:
"Kymmenen päivää sitten Egypti
la Syyria aloittivat voimakkaan
panssanhyokkayksen valirauhasopi-musrajan
yli Suezin kanavalla ja
Golan kukkuloilla alueille mitä ovat
olleet Israelin hallussa vuodesta
1967 alkaen ja kovat taistelut ovat
tuilleet epävarman välirauhan tilalle
lähi-idässa. Mina puhun hallituksen
ja uskottavasti alahuoneen jäsenten
puolesta kun esitän valitteluni siitä".
Arabian tiedonantokeskus kiinnit­tää
suurta huomiota rayos Hollan­nin
tiedonantolaitosten puolueellisuu­teen
Israelin hyväksi Ulkoministeri-on
eras puhemies sanoo arabimai­den
edustajain kiinnittäneen torstai-aamuisessa
kokouksessa erikoishuor
miota Canadan' tiedonantolaitosten
asennoitumiseen.
Me sanoimme, heille, etta Cana-dassa
vallitsee "lehtivapaus" sanoi
ilkommisteriön eras puhemies.
Arabimaiden edustajat kiinnitti­vät
huomiota myös siihen että HOIT
Janti, kuten Canadakin antoi kanna­tuksensa
englantilaiselle ; eikä rans­kalaiselle
päätösehdotukselle 242,
mika auttoi sodan loppumista v.
1967
Ulkoministeri Sharo on toistami-se(|
i selittanyti, ettei Canada sekoita
poliittisia asioita kaupankäyntiin ja
toivoo arabimailta samanlaista asen­noitumista,
hän sanoi.
Egyptin Ottavassa oleva suurlä­hettiläs
Ahmed Sabri Kamal avus­tuksen
anto kum se että Ganada
omaksuisi enemmän arabiystävalli-sen
asenteen.
"Me tiedämme etta Canadalla on •
erinomaisen hyvät suhtest Israeliin.
Me tiedämme myös etta Canadalla
ön ollut ystävälliset suhteet erabi-maihin
. . -.me toivomme Canadan
sanovan Israelille ettei sen turval­lisuutta
lisätä toisien maiden anas­tuksella."
Syyntakeettomuuden
todistus Meanylta
Nixon-ystävälleen
AFLrCIO: n presidentti Gteorge
Meany, joka viime marraskuun
presidenttivaaleissa oli/ puolueeton
Nixonin hyväksi ja joka sanoo sil­loin
tällöin, pelanneensa golfia pre­sidentti
Nixonin kanssa, julisti
keskiviikkona, että USA :n presi­dentti
Richard Nixon on tunteelli-sesti
häilyvä (emotionally un-stable).
Valkoinen talo vastasi sii­hen,
sanomalla, etta mr Nixon.on
mainiossa terveydentilassa.
Mr Meanyn virastosta julkais­tussa
lausunnossa sanotaan "vii-meksikuluneitten
päivien tapahtu­mien
olevan merkkinä presidentin
tunteellisesta häilyväisyydesta".
. Valkoinen talo leimasi mr Mea­nyn
lanjsunnon, "uskomattomaksi,
anteeksiantamattomaksi ja edes­vastuuttomaksi".
Mr Meany toisti samalla vaati­muksen,
että Nixonin pitäisi ero­ta
virastaan, tai . muussa tapauk­sessa
häntä vastaan tulee nostaa
virkavirhesyytös. Lisäksi hän vaa­ti
uuden erikoissyyttäjän nimittä­mistä
toimestaan erotetun Archi-bald
Coxin tilalle Watergate skan­daalia
tutkimaan.
Kevyemmältä
kannalta
PETTYMYSTÄ
Eräs lontoolainen turistiliike
järjesti jokm aika sitten huvimat­kan
Uuteen Guineaan ja lupasi
asiakkailleen "taistelua luonnonvoi­mien
kanssa, uncditumattomia
seikkailuja viidakossa ja kannibaa­lien
(ihmissyöjien) tapaaminen".
Mrtään vaikeutksia ei tullut kah­den
ensimainitun lupauksen täyt­tämisessä.
Kolmannen lupauksen
täyttäminen oH vaikeampaa, mutta
jonkin ajan kuluttua löydettiin
myös kannibaalien kylä.
Kuvitelkaapa turistien petty­mystä
kun heille sanottiin, että,
"kannibaalit" olivat menneet lähi­seudulla
olevaan kauppalaan vali­takseen
valtuusmiehet ja tilatak-i
seen sanomalehtiä.
r
"'5, - '
Conie home.
And SAS fares to S(^ndinlnria^re^^tt^ lovvest of the year!
Just $237 buys you a round-trip
tjcket from Montreal to Copenha­gen,
Bergen, Oslo, Stavanger and
Gothenburg. $259 to Stockholm.
And just $272for Helsinki. Becaiise
our k)w Winter 22-45 däy Economy
Excursion fares start in Novembet
And there's really no nicer time in
theworidtobehome.
Vou can leave earijt stay late, and
spend more time back home. With
the economical fares you'd e^qaect
from your airline, yourpec^Jle. We*ve
got marc nonstop flights to Scandi-na\
na than anybody.elsc. And more
connecäng flights betvvcen major
Scandinavian cities.
Just ask your travel agent Or cal!
usdirect And haveagoodChristmas.
A¥r^ ' ^^^^
Pependonvour
airiine to give you the most
for your dollar.
4^
^ ^ ^ ^
TUkB olf ytth the Scandlnairtam:
;. fiM^ifilora of thft iMorid.M''
' sinco it Mfin flat»'/
Tlckct officcs: 199 Bay St., Toronto, Ont. Tel. (410) 362-.'>221. — 9.30 Dorchester Blvd. W. MontKal. P.Q., Tet (.'»14) 861-8311. . -„/„'V«
For rcbOrvationä and infurmallon: VYiimipcg — i«l. (204) ZUnith 5-65Q0. — ISdiuuntonTel (403) ZEnith 5-6500
r. i -.