Vapaus, July 21, 1951

              Sivu 2 Lauantaina, heinäkuun 21 p. Saturday, July 21,1951
(UBEMTWi : r > . Independent Latxv
Qrgttn of Fbuiisb Canadlans. £ s -
toblisbed Ncnr. 0, 1917. Autborized
« s eecond class mail. by the Post
Office Department.' Ottawa, Pub-liabed
thrlce; weekly: Tuesday5.
Tbursdays and Saturdays byr Vapaus
Publlsbins Cconpany Ltd.; at 100-102
Eim8t.W./Sudbuty,Ont,; Canada;
Telephones: Business Office 4^426*,
editoria! Office 4-4265. Slanager
E. Suksia Editor w: EUund. Mailinip
addxess;Eox 69, Sudtmxy, Ontario.
A d v e r t l s i n g rates tipon appUcation.
T r a m l a t i o n free o f c i w g e .
T I L A U S H I N N A T ;
Canada&sa: 1 vk. IJOO 6 k k . 3.75
Ybdymralloissa: 1 v k . SXH) 6 k k . 4.30
Suomessa: 1 v k . 8£0 6 k k , 4.15
Ensiapuvälineet ja iulvat
' Viime torstaina julkaistiin lehtemme uutisosastolla kaksi yhdysval-
; talaista uutista, joilla ensinäkemältä ei ole mitään yhteistä keske-
?nään. Mutta lähemmin asiaa mietittyä havaitaan, että ne eivät
sittenkään ole aivan ventovieraita toisilleen.
W
f: suurelle yleisölle ensiapuvälineitä atomipommituksen varalta j a varoi-
A tetaan, että Jos pommi tulee n i i n silloin on jo l i i an (myöhäistä. Edel-
;<leenselitetään> että tämä y l i viisi dollaria maksava ensiapukokoelma
/ t u l i s i pitää asunnon yhteydessä tai lähettyvillä olevan pommisuojan
: lähellä,
w^ neuvojen perusteella siltä,
I että yhdysvaltalaisista pidetään isällisen hyvää huolta. Mutta sitten
vwnousee k^^ että mitä ovat tehneet ne, j o i l la valta on, sen
'j^/^yvaksi, että kansainvälinen rauha säilyisi, ja että aseistumiskilpailun
i asemesta ryhdyttäisiin K A I K I S S A M A I S S A aseistuksen vähentämi-f
seen ja sitä tietä kansainvälisen rauhan. vakiinnuttamiseen, jotta
" ätomippommeja ei pudotettaisi sen paremmin Yhdysvaltoihin kuin
; Neuvostoliittoonkaan?
; Tässä yhteydessä meille tietysti sanotaan -sotakiihkoilijain'toimesta,
! että eihän Yhdysvaltain hallitus voi yksinään ryhtyä aseistuksen v a ­nhentamiseen.
Mutta on h3rvä muistaa, että kun Yhdysvallat vaatiL
^; vaatimalla itselleen "johtaja-asemaa" maailman turuilla, niin eikö
4; sen velvollisuus olisi silloin ensimmäiseksi näyttää esimerkkiä ja eh-
>dottaa aseistuksen vähentämistä sekä kansainvälisen ' jännitystilan
> hiuojentamb^^ rauhan' hyväksi? Sitäpaitsi, kuten sanottu, kukaan
:^odota^ et^ Yhdysvallat yksinään luopuisi aseistuskampanjastaan,:
^ vaan sitä, että Yhdysvallat j a -kaikki imuut maat, mukaanlukien Neu-i
vjtötoliitto, ryhtyisivät keskenään kilpailemaan rauhan' toimissa ja
^rötnuuttaisivat mahdollisimman paljon tai k a i k k i sotavälineensä.
• : K u n Yhdysvalloissa^^^^^^o palttua kaikille rauhanomaisille
^ehdotuksille j a suunnitelmille j a sen sijaan kohdistettu koko vaitio­lo
v a l l an imähti sotavarustelun lisäämiseen, n i in Tneille suotaneen oikeus
epäillä sitä, että sikäläiset vallanpitäjät antavat niinkään isällistä
^' boivaa j a huolta tavallisille amerikkalaisille mitä ylämainitusta uutis­e
n tiedosta saattaisi ensinäkemältä luulla.
U-»»Eikä:tämä epäilymme perustu yksinomaan teorettisiin opinkappa­l
e i s i i n tai katsomuksiin. Sen suhteen on saatu käytännöllisiä esi­merkkejä
elävästä elämästä. '
V '/ Lehtemme lukijat ovat varmaan suurella myötätunnolla seuranneet
' K a n s a s i n valtion tulvatilannetta, Mutta minkälaista osaa o n siellä
5; viety niiden vallanpitäjäin toimesta, jotka nyt kaupustelevat amerik-kalaisille
viiden dollarin ensiapuvälineitä atomipommituksen varalta?
^ Missouri- ja' Kansasjokien tulvissa kuoli 24 ihmistä. Tuhannet
''amerikkalaiset imenettivät kotinsa, maansa, satonsa j a kaiken mitä
^ heillä o l i . TuWan;ja tulipalojen yhteenlaskettu arvo.on noin $750,-
« 000,000. Toisinsanoen siellä tuhoutui y l i
; asuntoa tai vastaava määrä muuta omaisuutta.
' Toiselta puolen Yhdysvaltain hallitus käyttää viikottain tuhatmil­joonaa
dollaria sotavarusteluun. Toisin sanoen, jos siellä oltaisiin
. yksi viikko n i in järkeviä, että jätettäisiin viikon aikana käyttämättä
' sotavarusteluun haaskattava tuhatmiljoonaa dollaria, niin sillä saa­taisiin
rakennetuksi satatuhatta $10,000 arvoista kotia tai vastaava
määrä muuta o m a i s u u t t a — t s . voitaisiin kädenkäänteessä rakentaa
, kaikki.se, minkä tulva j a tulipalot Kansasissa hävittivät, -
M u t t a tehdäänkö näin? ,Lehtemme uutisosastolla on kerrottu> että
Yhdysvaltain kongressi päätti luovuttaa vaivaisen $25,000,000 tulva-tilanteen
ihmistenavustamiseksi, mutta sen jälkeen on saatu kuulla,
että senaatti vähensi tästäkin summasta pois $ro,000,000.
K a i k k e i n tärkeintä on'kuitenkin tämä. Tulvat ja tulvien aiheutta­vat
vahingot voidaan välttää. Käyttämällä pieni murto-osa aseistu-misen
hyväksi haaskatuista veroista voitaisiin poistaa tulvat j a vaikka
semaksaikin jonkun verran, niin siten saataisiin myös vissejä muita
parannuksia j a etuisuuksia ^väestön hyvinvoinnin edistämiseksi. E n ­nen
vanhaan tulviakin voitiin pitää luonnon oikkuina tai "jumalan
.rangaistuksina" joille ei mitään voitu. Muttanykyajan- insinöörit tie­tävät
miten voidaan tulvat kontrolloida j a estää. Se voidaan tehdä
Alin Kansasissa k u i n Winnipegissä ja Sudburyssakin. Kysymys on
v a in siitä mikä on tärkeämpää, kuluttaa biljoonia dollareita sotavarus-teluun
vai muutamia satoja miljoonia dollareita tulvakontrollia varten.
K u n asiaa katsotaan tältä pohjalta, niin silloin nähdään, että kovin
on pinnallista ja petollista se "isällinen" huolenpito niillä yhdysvalta­laisille
nyt k^upustellaan ensiapuvälinflitä atomipommituksen varalta
Näille "huolenpitäjille" j a heidän canadalaisille kumppaneilleen tulee
sanoa: Jo riittää sotavouhottelu, sillä ainoa puolustus atomipommi-tusta
vastaan on se, ettei lähdetä lainkaan atomisotaan.
Valheella on lyhyet jäljet
Huono on sellainen asia niitä täytyy valheilla ja vääristelyillä kau­nistella.
^
• M u t t a tällaiseen syntiin Toronton Vapaa Sana kuitenkin lankesi
kun ei ollut parempiakaan argumentteja esitettävänä. Sen " k u l t t u u r i ­kysymyksistä"
otsikon alla kerrottiin viime tiistaina seuraavaa:
A " , . . H a n n e s Sula, Vapauden toimittaja, oli jättänyt kokoukselle
esityksen eikö juhlia voitaisi laajentaa ' k a l k k i a suomalaisia käsittä-
' v a k s i " tarkoittaen että C . S. Järjestö otettaisiin myös mukaan. Sen
/ suhteen päätettiin, että juhlat pidetään entisellä pohjalla . . . "
^ Me siis saamme lukea, että hajoittajavoimat ovat lyöneet yhtenäi-
' syyden kannattajat alas j a päättäneet olla yksin kuin Greta Garbo
; J a jatkaa ryhmäriitojen ylläpitämistä. Mutta kun tämä on ilmeisesti
> kansajoukkojen yleistä mielialaa uhmaava päätös, niin yhtenäisyyden
vastustajat turvautuvat hätävalheen keksimiseen antamalla sellaisen
> kuvan, että C S J muka haluaisi tulla otetuksi " m u k a a n " heidän jär-
'; Jestämiinsä juhliin. Vapaa Sana tietää varsin hyvin että tämä on
pötyä. Kukaan ei ole tehnyt sellaista ehdotusta, että C S J haluaa
; mennä " m u k a a n " . Mitä tapahtui o l i tämä:
Suomirannalla pidetyissä juhlissa esitti mr. K u i k k a j a eräät muut
ajatuksen, että eri ryhmissä hajanaisina toimimisen asemesta pitäisi
t päästä siihen, että voitaisiin järjestää maanmiestemme yhteisiä suur-s
j u h l i a . Tässä tilanteessa C S J : n Sudburyn osaston toimesta esitettiin,
«ttä jos tällainen ajatus edustaa Suomirannan laulujuhlien yleistä
, mieUpidettä, niin ryhdyttäköön heti neuvottelemaan yhteisten laulu-
• j a soittojuhlien järjestämisen mahdollisuudesta. Tässä ei siis ole ky­symys
mistään C S J : n "mukaantulosta" sen paremmin kuin päinvas-l
toinkaan, v a an siitä, että ryhdyttäisiin demokrattisen tasa-arvoisuuden
: "perusteella keskustelemaan yhteisten kulttuurijuhlien järjestämisestä
; kansallisten kulttuuriperinteidemme vaalimiseksi j a edistämiseksi.
Mitä muut sanovat
SVOJMEN M SAKSAN
SOTATILA
i Vapaa Sao» Olelsinki) kirjoittaa
o t s i k o l l a /^Pitääkö p a i k k a n s a - v a i e i "
nun. seuraavaa: Ijeäitemme etusivuin
I a käsitelty kysymys — myös Suomen
n i m e n { s i i n t y m i n e n Länsi-Saksan s o ­t
a t i l a n lopettamista koekevga länsi-valtainmanööverin
yhteydessä — o n
senlaatuinen, että se ansaitsee myös
toimituksellisen käsittelyn. Ulkoxnl-nisterlö
peruuttaa, mutta se e i v a l i ­tettavasti
tapahdu ensi k e r t a a uutisen
yhteydessä, Joka myöhemmin osoit­t
a u t u u k i n todeksi. K u n ko. u u t i n en
o n julkaistu E n g l a n n i n virallisessa
lehdessä, o n s en paikkansapitämättö-myys
Vaikeasti käsitettävissä; Rau­hansopimuksen
10. a r t i k l a määrää
Suomen noudattamaan " l i i t t o u t u n e i ­d
e n " menettelyä rauhanteoissa e n t.
vihollismaiden kanssa. Jos Suomi
tämän perusteella yhtyy länsivaltain
Länsi-Saksaa koskeviin e r i l l i s r a u h a n -
manöövereihin, sellainen menettely
on leimattava IhämmästyttäväksJ t y h ­myydeksi.
Mutta se e i o l e ' p a h i n t a .
Suomi on Neuvostoliiton kanssa s o l -
mlamassaan ystävyys- J a avunantoso­pimuksessa
(art. 1) sitoutunut yhteis­t
o i m i n t a a n nimenomaan S a ^ n (lue:
Länsi-Saksan) Ja sen l i i t t o l a i s t en t a ­h
o l t a uhkaavan vaaran torjumisek­s
i . Länsi-Saksan varustautumisen Ja
länsivaltain sen rauhankysymyksen
ympärillä suorittamien diplomaattis­ten'
manöövereitten tarkoitus on. s e l ­vä:
hyökkäyssodan valmistelu Neu­vostoliittoa
vastaan. Mikäli s i i s Suo­mi
todella o n sekaantunut näihin e r i l -
Usrauha-puuhlin, kyfiyn«rksessä e i ole
väin hämmästyttävä tyhmyys, vaan
myös p o l i i t t i n en r i k o s ."
Myös H e l s i n g i n Sanomat käsittelee
asiaa pääkirjoituksessaan "Suomen-
Saksan s o t a t i l a " lausuen m m . : ^"Kun
suuri Joukko v a l t i o i t a — Neuvostolliit-toa
J a itäblokin maita lukuunotta­m
a t t a — n y t on lopettanut t a i päät­tänyt
lopettaa s o t a t i l an S a k s a n (Län­si-
Saksan) kanssa, o n i l m o i t e t t u , että
Suomi seuraa esimerkkiä. Kuvaava
JulkisuU&oloillemme on, että itse u l k o ­ministeri
aluksi kieltäytyi tämän Joh­dosta
antamasta mitään lausuntoa.
P i a n s a a t i in k u i t e n k i n v i r a l l i n e n t i e -
doitus, Jonka mukaan Suomelta ei ole
mitään kysytty eikä asiaa siis täällä
v i r a l l i s e s t i käsitelty. Rauhansopi­muksen
10. a r t i k l a s s a Suomi k u i t e n ­k
i n on sitoutunut tunnustamaan n i i ­den
sopimusten Ja Järjestelyjen täy­den
sitovuuden. Joista liittoutuneet Ja
liittyneet, vallat ovat sopineet t a i so­pivat
Itävaltaan, S a k s a a n j a J a p a n i i n
nähden rauhan palauttamiseksi,
iMahdoUisesti r a u h a n s o p i m u k s e m me
a l l e k i r j o i t t a j a v a l l o l s t a ne. Jotka ovat
lopettaneet sotatilan Saiksaan. i l m an
muuta katsovat, että Suomi seuraa
perässä automaattisesti. Koko kysy­mys
olisi Suomen osalta akateemista
laatua, j o l l o in meidän o l i s i turvattay^
erinäisiä saatavia Saksasta, mutta
näinkin .voitaneen sotatila Saksaan
lopettaa samoin kuin se j u l i s t e t t i i n ,
pelkällä toteamuksella valtioneuvos­t
on pöytäkirjaan. Sitäpaitsi voidaan
hyvillä syillä perustella väitettä, että
tämä toteamus itse asiassa s u o r i t e t t i in
j o silloin, k u n s o t a t i l a l a k k a u t e t t i in
Suomessa v. 1947."
"Kelpaisivat Hitlerille!"
sanoi senaattori Rqebuck
rikoslain muutoksista
Ottawa. —' K u n oikeusministeri
G a r s o n l n esittämät muutokset rlkos-l
a k im o l i v a t kolmaimessa lukemisessa
käsiteltävänä senaatin istunnossa o li
llt)eraalinen senaattori A r t h u r Roe­buck
eräs niistä, j o t k a korottivat ää-l
nensä lakiehdotusta no- 391 vastaan.
Hän s a n o i esitettyjen muutosten kos­kevan
m a a n kansalaisten oikei&sien/
vapauksiin j a turvaljlsuuteen; josta
syystä niitä ei pitäisi käsitellä .sillä
kiireellä k u i n tapahtui.
Nämä uudet rikoslain muutokset
ulottavat r i k o s l a i n maanpetoskohdat
s e l l a i s i i n k in tapauksiin. Joissa C a n a ­da
ei o l e J u l i s t a n u t sotaa, Josta syysr
tä niitä voidaan helposti sovelluttaa
A t l a n t i n sopimuksen "sisäistä hy(&-
käystä" koskeviin asioihin Ja / u l o t ­t
a a sen lisäksi muiden m a i d e n slsäi-
.siin asioihin sekaantumiseen: Muu­tosten
k a p i n a l l i s u u t t a j a sabotaasia
koskevat kohdat voidaan sovelluttaa
m i h i n tahansa; mikä o n h a l l i t u k s en
mielestä kiellettiyä, eikä anieUytä h a l ­l
i t u s t a , m i & a a n lifettuna työtaiste­l
u t J a h a l l i t u k s e n u l k o p o l i t i i l c an a r ­vosteleminen.
~
K u n nämä mutokset o l i v a t senaatin
käsiteltävinä lopetti senaattori Roe­buck
lausuntonsa seuraavaan tapaan:
"Mikä o n C a n a d a n e d u i l l e v a a ­r
a l l i n e n kielletty teko? Tämän osan
toisessa kohdassa annetaan siitä seu­raava
määritelmä: 'Tässä kohdas­sa
tarkoitetaan kielletyllä t e o l l a ' m i ­tä
>tahansa laiminlyöntiä mikä; . . .
vaarantaa t a i ehkäisee minkä, laivan
t o i m i n t a a tahansa . . . "
K O S K E E L A K K O JA
"Se: on hieno kappale l a i n l a a d i n -
t a a käytettäväksi lakon sattuessa
järvillämme. Entä sitten 'ajoneuvo'
— se merkitsee, että.kukaan e i saa
häiritä m i n u n autoani. K o s k a se on
ARTHUR BQEBUCK
'Jdelletty' teko saatan minä t o i m i t ­t
a a ' teidät v a n k i l a a n : kymmendcsi
vuodeksi. J a 'lentokoneet, koneistot
j a l a i t t e e t ' y m s . . . Mikä tehdas t a i
työpaikka tahansa saatetaan, asettaa
tämän määrittelyn alalseksL Se v o i
käsittäsi minkä laiminlyöimin t a h a n ­s
a mikä ehkäisee t a i v a i k e u t t a a m i n ­kä
tehtaan t a i työpaikan tehoOcasta
t o i m i n t a a tahansa, olipa se s i t t en
missä kauppalassa, 4cau{pungissa t a i
missä m u u a j l a tahansa.
" S e l l a i s t a o n tämä uiisi lainsää­däntö,
j o k a o n hirveätä j a tehokkaan
vaikuttavaa, eikä sitä ole t o d e l l i ­suudessa
h a r k i t t u lainkaan. Minä
edellytän, että m a a k u n t i e n p r o k u r a a t ­t
o r i t eivät ole antaneet sille hyväk­symistään.
Minä edellytän, että sitä
ei ole a l i s t e t tu lainopilliselle y h d i s ­tykselle
harkittavaksi valistuneiden
miesten . toimesta. Sen ovat unek­suneet
tämäntapaista työtä varten
palkatut .nuoret miehet oikeusminis-teriön-
takahuoneissa.
"KELPAISIVAT HITLERILLE"
«fMeldän o n t i e t y s t i se hyväksyttä­vä.'
Minä tiedän, että k a i k k i se mitä
mlnä:;Sanon o n t u r h a a koska lakir
^ d o ^ u s ; o n J o h y v i n pitkällärhyväk-
;^ymisen' tiellään; m u t t a minä' h a l u an
i l m a i s t a , että minä vastustan tämän­l
a a t u i s t a Julmaa, kevytmielistä ja
huonosti h a l a t t u a lainsäädäntöä, j o -
&a o n luonteeltaan; kielteistä j a v a l -
litsevaaylaatua", sanoi senaattori.
• Käsitellessään • isitJä osaa ehdotuk­sista,
^^offia m a i n i t a a n sotUaskarku-l
a i s i s t a ' J a ; ^'asevoimien jäsenten u s ­kollisuude
n horjuttamisesta, olivatpa
he sitten minkä m a a n tahansa C a -
nadassa olevia s o t i l a i t a J a v a i k k a pa
a i n o a s t a n k u n i n k a a l l i s e n r a t s u p o l i i s in
Jäseniä, s a n o i , s e n a a t t o r i lopuksi:
'^Elämmekö m e tässä mainiossa j a
vapaassa- Canadassamme vaiko. Sak-sassa.
Jossa t a v a l l i s en kansalaisen p i ­tää
o l l a p e r i n varovainen s i i h e n näh­den
mitä hän p u h u u j o l l e k i n p o l i i s i l ­le,
että emme vaan missään tapauk­sessa
rohkaisisi häntä uskottomuu­teen
päälliköltään kohtaan; 'Hunän
k o h d a n määräykset kelpaisivat vaik­k
a H i t l e r i l i e k i n . . . ; m u t t a ne ovat
(kerrassaan sopimattomat tälle mei­dän
mainiolle siviilivaltiollemme,
jdssa j o k a i n e n saa v a p a a s t i i l m a i s ta
m i e l ^ i t e e n ^ Ja t o i m i a mikäli hän
ei tee mitään siveetöntä t a i m u u ta
rikoslaissa kiellettyä tekoa. <
Lakiehdotus hyväiksyttiin senaatin
kolmannessa käsittelyssä kesäk. 30
,pnä i s t u n n o n viime hetkinä. Jotkut
senaattorit ilmaisivat olevansa tyy­tymättömiä
r i k o s l a i n m u u t o k s i i n k u n
asiasta äänestettiin. Mitään n i m i -
äänestystä e i tapahtunu t k u n l a k i e h ­dotus
hyväksyttiin.
Kansalaisajkeudet ja -ve^^^
kansandemokratian maissa
Vanhuudeneläkelo-makkeifa
saatavana
heinäkuun 30 pnä
Kirj. N. Farberov
Uusi yhteiskunnallis-taloudelli-nen
Järjestelmä kansandemokra­t
i a n maissa o u luonut pohjan.kan-s
a l a l s t cn demokraattisille Wpanlc-s
l l l e Ja oikeuksille. Kansandemo­k
r a t i a on antanut työtätekeville
sellaiset oikeudet ja vapaudet. Joita
heillä ei o le koskaan .aikaisemmin
o l l u t Ja j o i t a v a i l l a kapitalististen
malded työtätekevät ovat edelleen­k
i n . Kansandemokratian kansa­l
a i s t en oikeulcslsta o n ennen k a i k ­kea
mainittava sosiaaliset j a t a ­loudelliset
oikeudet, ts. j u u r i n e
oikeudet, j o i t a työtätekevät tarvita-
|[aikllle 70 vuotto t&yttäneiUe o U -
vatpa he köyhiä t a i r i k k a i t a . K a i k ­kien,
Jotka ovat n y i 69.5 vuoden
ikäisiä o n rekisteröitävä Itsensä.
Jos mielivät saada m a i n i t u n eläk­keen.
Nyt Jo eläkkeellä olevien e l
tarvitse täyttää näitä l o m a k k e iU
sillä heitä koskcfvat Uedot ovat Jo
viranomaisilla j a heidän eläkkeensä
korotetaan automaat|lsesti 40 dol
l a r i i n . ellei se o le entuudestaan o l ­lut
sen s u u n i i n e n . .
K a l k k i a 69.5 vuoden ikäisiä k e -
holtetaan heti ryhtymään toimen­p
i t e i s i in J a h a n k k i m a a n postikont-t
o r e b t a kysymyksessä oleva lomake
mahdollisimman pian.
Israel lähettää
autoja Suomeen
H a i f a . — Ensimmäiset 45 Israelissa
kokoonpantua autoa l a s t a t t i i n äsken
höyrylaiva Samenlandiin Suomeen
vietäväksi. Ne ovat ensimmäinen erä
1,000 K a i s e r Fraser autosta, j o t k a I s ­rael
kauppasopimuksen puitteissa lä>
hettäa Suomeen.
".. sevat.
P o r v a r i l l i s i s s a v a l t i o i s s a demokraat­t
i s i s ta oikeuksista puuttuvat a m a j u u r i
sosiaaliset j a taloudelliset oikeudet.,
j o s t a syystä k a i k k i muut oikeudet; jos
ne perustuslaissa julistetaankin, ovat
mahdottomia täyttää. Niinpä Rans­k
a n vuonna 1946 vahvistetussa perus­tuslaissa
puhutaan h y v i n juhlallisesti
kansalaisten oikeuksista. Sen s i j a an
ei puhuta mitään oikeudesta työhön
eikä niistä toimenpiteistä, j o i l l a l u ­vattujen
oikeuksien hyväksikäyttämi­nen
taataan. Ranskassa perustuslain
edellyttämä "lakko-oikeus" on t o s i ­asiallisesti
kumottu l a i l l a "Poikkeuk­s
e l l i s i s ta sotilas— j a poliisitolmenpi-teistä
taistelussa lakkoliiketta vas­t
a a n " , j o n k a mukaan lakkojen järjes­täjät
saavat pitkiä vankeustuomioita
j a suuria sakkoja.
Joulukuussa 1946 vahvistetussa I t a ­l
i a n perustuslaissa o n runsaasti dema­gogiaa
j a m o n i a kauniita sanoja de­mokratiasta,
työstä yms. Samanaikai­sesti
I t a l i a n perustuslaki tukee yksi
O t t a w a . — ' Täältä on ryhdytty
liihettämään maan kxiikklin posti-k
o n t t o r e l h ln lomakkeita sen r e k i s ­teröinnin
suorittamista varten m i ­kä
on uusien vanhnndeneläkkeiden
saannin edeUytyksenä. Näitä hake-muslomakkeita
o n saatavana maan
k a l k i s t a postikonttoreista maanan­t
a i s t a t J c 30 päivästä lähUen.
H a l l i t u k s e n jnykylset suunnitel­mat
edellyttävät, että t u l e v an t a m -
mlfc. 1 päivästä lähtien mvetaan
maluamaan $40 k a o k a a t l n e n eläk«^ t^^omisTuksen^prriä^^^^^^^^^ ^iihu
mitään kansalaisoikeuksipn taloudel­l
i s en perustan luomisesta,- ellei s e l l a i ­seksi
lasketa sitä, että maan miljoo­n
i l l e työttömille suodaan vapaus läh­teä
I t a l i a t t a.
J a p a n i n perustuslaissa taataan " e h ­doton
omistusoikeus" Ja julisretoan
"oikeus työhön", m u t ta tämä J a ­p
a n i n oloissa epäreaalista j a vaikuttaa
suorastaan pilkanteolta, sillä maassa
on aina suuret työttömien armejjar.
Lisäksi tässä perustuslaissa, jokr,. t a r ­j
o a a kansalaisilleen hyvin niukasti
oikeuksia j a vapauksia, sanotaan, että
" k a n s a n .on pidättäydyttävä väärin­käyttämästä
(!) vapauksiaan j a o i ­keuksiaan
J a o n suhtauduttava n i i h in
vastuuntuntoisesti . . ."
Kansandemokraattisten tasavalto­j
e n perustuslait antavat kansalaisil­leen
oikeuden työhön, lepoon, eläk­k
e i s i i n , sairasvakuutuksiin, vanhuus-j
a hivallidleläkkeisUn.
• Oikeuden työhön takaa valtiovallan
kansandemokraatthien olemus, kan­santalouden
sosialistisen osan j a t k u ­va
lisääntyminen j a k e h i t t y m i n e n se­kä
talouselämän suurmittelu.
Oikeus työhön on todellinen, sillä
näissä.maissa, j o t k a ennen sotaa t a r ­josivat
muidenkin maiden k a p i t a l i s ­t
e i l l e halpaa työvoimaa, ei enää ole
työttömyyttä.
Oikeus sivistykseen o n itä-Euroopan
maissa, joissa ennen sotaa o l i p a l j on
l u k u t a i d o t t o m i a ihmisiä, erittäin tär­keä
oikeus.
Ensimmäisen kerran koko näiden
maiden h i s t o r i a n a i k a n a ovat työtä­tekevät
saaneet myös laajat p o l i i t t i ­set
vapaudet, sana-, paino-, kokoon­tumis-
j a yhdistysmisvapauden. K a n ­sandemokraattisten
maiden k a n s a l a i ­s
i l l a o n myös t a a t t u omantunnon- ja
uskonnonvapaus, yksilön j a asunnon
koskemattomuus Ja khrjeenvaihdon
salaisuus.
Kansandemokraattisten tasavalto­j
e n perustuslait takaavat kansalaisille
tasa-arvolsuuden heidän k a n s a l l i s u u ­destaan
j a r o d u s t a a n r i i p p u m a t t a , s a ­m
o i n k u i n myös miesten j a n a i s t en
tasa-arvoisuuden taloudellisen elämän
k a i k i l l a aloUla.
Nämä oikeudet j a vapaudet eroavat
jyrkästi p o r v a r i l l i s t en maiden kansa­l
a i s t e n "oikeuksista Ja vapauksista".
K a n s a n d e m o k r a t i a ei r a j o i tu demo­k
r a a t t i s t e n oikeuksien j a vapauksien
julistamiseen, v a a n se takaa ne reaa­l
i s i l l a taloudellisilla edeUytyksillä.
K a n s a n d e m o k r a t i a n maissa ei t o s in
vielä voida t a a t a k a l k k i a niitä t a l o u ­dellisia-
edellytyksiä, jotka, taataan
Neuvostoliiton perustuslaissa, mutta
n i i d e n j a t k u v a n kehityksen mukana
s e k i n a i k a tulee. •
E s i m . o i k e u t t a työhön e l vielä pystytä
t a k a a m a a n koko kansantalouden so­s
i a l i s t i s e l l a järjestelyllä, k u t e n a s l a o n
Neuvostoliitossa. Mutta k a n s a n t a l o u ­den
suunnittelu j a tuotantovoimien
j a t k u v a k e h i t t y m i n e n luovat j o edel­lytykset
tämän oikeuden hyväksikäyt-tämiseUe.
Ni&sä k a p i t a l i s t i s i s s a maissa, joissa
tunnustetaan a i n a k i n j o l t a k i n oikeuk­sia,
ei k u i t e n k a a n ole t a l o u d e l l i s ia
edellytyksiä, joiden t u r v i n niitä voi­t
a i s i i n käyttää.
Kansandemokratia antaa k a n s a l a i ­s
i l l e en * samat -oikeudet eikä hjrväksy
minkäänlaisia etuoikeuksia tai r a j o i ­t
u k s i a e r i ' k a n s a l l i s u u k s i l l e t a i e r i s u ­kupuolille.
K a n s a n d e m o k r a t i a takaa yksilön
vapauden.ja k a i k k i oikeudet taloudel­l
i s e l l a , y h t e i s k u n n a l l i s e l l a j a k u l t t u u ­r
i s e l l a a l a l l a , sillä perustuslaki antaa
työtätekeville n i i d e n edellytyksinä ole­vat
sosiaaliset j a taloudelliset oikeu­det.
K a n s a n d e m o k r a t i a perustuu siihen,
että k a i k k i e n perusoikeuksien j a pe­rusvapauksien
on edistettävä kansan­demokratian
lujittumista, kansan­joukkojen
itsetoiminnalllsuuden k e ­hittymistä
J a sosialistista rakenniis-työtä.
Oikeuksien käyttäminen de­m
o k r a t i a n vastaisessa tarkoituksessa
o n rangaistava teko — ( S I B ) ,
P A A V I N H E N K I V A R T U AT
H U O N O S T I P A L K A T T U JA
Rooma. — P a a v i n sveitsilähien
h e n k i v a r t i o k a a r t i Jätti äskettäin p a l -
kankorotusvaatimitken ja Julkaisi
Rooman lehdissä avoimen kirjeen,
jossa osoitettiin n y k y i n e n p a l k k a r i i t ­tämättömäksi;
Ei ollut menestystä
Cooperin unipn
kolehtipojilla
Metsämies kehoittaa
kirjoittamaan asioista
Sonth Porcnplne. — E i t a i t a i s i o l la
pahitteeksi, vaikka: tässä, kesälomaa;
viettäessä pistäisi muutaman r i v in
äänenkannattajaankin, joskaan ei
erikoisia "hirmu-uutisia*' olekaan
kerrottavana. : ;. -
Kesä o n m e n n y t talven perään tuol-:
l a Woollings-yhtiön kämpillä kuus­ten
kanssa p a i n i a . lyödessä j a vete-likiössä
kahlatessa. Olojen suhteen
ei ole.mitään erikoisempaa sanotta­vaa,
v a i k k a yhtä j a t o i s ta korjattavaa
o l i s i k i n , k u t e n m e l k e i n k a i k i l l a met-säkämpillä.
Monasti j o h t u u kämpän
työläisistä itsestään, etteivät olot ole
sellaiset k u i n ne n y k y i s t e n k i n sopi­musten
puitteissa voisivat o l l a . 'Asia
kun o n n i i n , että yhtiöt kldcovat
k a i k k i edut pois tyiilälsUtä. elleivät
työläiset jatkuvasti vartioi nätä k u in
silmäteräänsä.
Huomion arvoisin kysymys — p a i ­k
a l l i s i s t a asioista puhuttaessa — o n
metsätyöläisten uuden union perus­taminen
j a k a m p p a i l u sen t u n n u s t a ­misen
puolesta. $250.00 viilkkopalk-k
a a koto-oloissa j a ehkä p u o l t a s u u -
• r e m p a a m a t k o i l l a , ' n a u t t i v a r a j a n t a ­kaisten
suurmiesten käskypolka näyt­tää
kovasti ahkeroivan. Ontarion
metsäurakoitsljain avustamana*, es-tääikseen
uuden union pääsemästä
määräävään asemaan.
Hänellä t u s k i n o n k u i t e n k a a n suu­r
i a k a a n mahdollisuuksia enää p a s s i t ­t
a a O n t a r i o n metsätyöläisiä. sillä a i ­n
a k i n v a l t a v a p suuri enemmistö m e t -
sätyöläislstä ei tykkää hänen herras­kaisesta
k r u p i s t a a n enempää kuin
mielivaltaisesta komennkusestaan j a
työantajain kanssa veljeilystäänkään.
N i i n se kävi silläkin kämpällä missä
a l l e k i r j o i t t a n e en maallinen omaisuus
odottelee omistajaansa palaavaksi.
Saapui sinne pari Spruce P a l l s - y h -
tiön valittua Cooperin . u n i o n '.'jär­jestäjää"
keräämään meidän "Jät­k
i e n " pennosia j a kylvämään sitä
"korkeamman rodun v a l i s t u s t a " , j o ­k
a merkitse», että työmiesten pitää
vaieta k u n h e r r a t "Järjestää" asiat.
Sillä kämpällä a i n a k i n o l i k u i t e n k i n
n i i n l u u t u n e i t a k u u s e n - k u k i s t a j i a , e t ­t
e i penniäkään h e n m u t Cooperin p o i ­k
i e n k o l e h t i i ^ . Yhtä tyhjään meni
" r l s t h - e t k i " muussakin suhteessa.
O l i s i oikein m i e l e n k i i n t o i s t a saada
k u u l l a uutisia näistä Ja m u i s t a k in
a s i o i s t a useimmilta kämpiltä. . S e ­hän
toisi meitä Ikaikkia metsissä elä­j
iä ikäänkuin.: lähmimäk.si . t o i s i a m ­me,
innostaisi J a lämmittäisi — v a i k ­k
a el n y t juu^ri lämmintä; lisää k a i ­paakaan
— oman itsenäisen uniom-me
nostamiseksi sille kuuluvaan ase­maan.
K u n meillä o n tämä äänen-kannattaja-
Time -Vapaus, j o k a o n a i ­na
ollut valmis palvelemaan meitä
t i l a a myöntämällä, n i i n käyttäkääm­me
sitä hyväksemme j a kertokaamme
asiamme Ja mielipiteemme toisillem­me
Parhaat terveiset k a i k i l l e kämppä-mlehllle.
Seisokaa lujina k u i n ter­vaskannot,
niin silloin o n omalle
unloUemme paikka auringossa taat­t
u . — X .
. - S I TÄ
TÄTÄ
I S K I N , K O S K A BAKASTAV
F e r n a n d Marttao-niminea
J u h l i 40-vuotisen avioliittonsa
saamaansa avioeroa juomalla a-f
i n eräässä P a r i i s i n katukahv
Äkkiä j o k u iski häntä takaaffiin
v a l l a estaeellä. Toinnuttuaan
mästyksestään havaitsi kahvilaa
^ i a l l a makaava mies entiseh vaim
heUuttavan sateenvarjoa Mnea
puolellaan: Iskujen sadeUessa
mies vaimonsa takaa-ajamaaa t
v a a n läheiselle poliisiasemalle.
" I s k i n entistä miestäni vala
taakseni edelleen rakastavani
n a i n e n kertoi tuomarille, o ii
tuomitse hänet 10.000 irarigin
Wn.
T A I T A VA
Eräässä Jiflilassa huvrttl eräs
r a l s t a yleisöä matkiinalia tunnett
kansalaisia. Viimeisenä nu
hän esitti h y v i n kauniin aarian.
— E n tiennytkään, että osaat m
l a u l a a , sanoi hänen pöytänaap
— Enhän egoakaan. 'Matkin
Jussi Björlingia, .vastasi mies.
Jersey-Joe Vifalcoi
raskaansarjan uusi
maailmanmestari
P i t t s b u r g h . / ^ Puolustaessaan
deksännen kerran ammattinjr'
raskaansarjan . maailmanme
t a a n täällä keskiviikkoiltana
30-vuotias ja 183 paunan
Charles kruununsa seitsemän
vanhemmalle Ja n o in kymmenen
naa raskaammalle Joe Wa
Camdenista, N. J ; Jersey Joe
mestaruuden viidennellä, kerralla
hänellä oli uransa aikana ollut i
k e r t a a ^ ennen tilaisuus ta
maailmanmestaruutta, kaksi
Joe L o u i s i n Ja kaksi kertaa C
kanssa, viimeksi maalisk. 7 pnä
t r o l t i s s a . •
Jersey Joe tyrmäsi mestarin kun
k u l u n u t 95 sekunttia seltse~
erästä.
O t t e l u a ilmoitetaan olleen
massa 28.272 pääsymaksun
USA:n terästuotanto
entistä suurempi
New York. - r U S A : n terästuotan­n
o n uskotaan tänä vuonna r i k k o v an
k a i k k i entiset ennätykset. Vuoden
toisella neljänneksellä tuotettiin t e ­rästä
enemmän k u i n koskaan ennen
s a m a l l a ajalla. Terästuotannon l i ­säämisestä
huolimatta kärsii s i v i i l i -
teollisuus teräksen puutteesta, k un
leijonan osa teräksestä käytetään so­t
a t a r k o i t u k s i i n .
— Tammik. 19 pnä 1649 t e l o t e t t i in
Canadassa ensimmäinen nainen. Joka
o l i havaittu syylliseksi varkauteen.
Hän oli 15 vuoden ikäinen.
n u t t a henkilöä. Charles sai
tulosta $99,564 j ä Walcott $49,782.
K u k a a n n i i n vanha mies kuin J~
Joe ei ole koskaan ennen voi
raskaansarjan maalknamnest
Uusi mestari on sanonut ok
tappeleva mestari, joka antaa
selle mestarille tilaisuuden
otteluup j a n y t - j o puhutaan u
ottelusta syysk. 26 pnä.New Y
K a i k e s t a päättäen pitää Joe
odottaa tämän ottelun ratke
ennenkuin hän saa uuden tilalsu
yrittää tavoitella entistä
kruunuaan. Joe Louis on myöskin
vuoden ikähien.
Se Port Moodyn
kalamojakka juhla
onkin 19 päivänä
New IVestminster — Heinäkuun
päivän Vapaudessa kerrottiin,
osastomme järjestämä kalamoj"
j u h l a pidetään Port Moodyssa
k u u n 12 pnä. N i i n ei nyt ku
tule tapahtumaan, sillä koska V
couverlssa o n j u u r i sinä päiväni
t u i n e n kansainvälinen ulkoilma
n i i n ovat he pyytäneet meitä
mään mojakkajuhlaamme.
Nyt olemmekin päättäneet
juhlaamme viikolla, joten mainittu
lamojakkajuhla pidetään elokuun
p:nä Port Moodyssa. Mojakka
tään kuuluisasta Fraser-joen
Joten kannattaa silloin tulla V
veristäkin asti sitä maistamaan.-S
— V a i n rauhantyö luo hyvUif
— toimi sotaa vastaan.
PÄIVÄN PAKINA
Jos kalan hinta laskee, niin syy o n . . .
Mikäli Vapaan Sanan tietoihin voidaan luottaay tämä edistyksellinen
yhteistoimintaehdotus on nyt siis hyljätty, j a täkäläiset maanmiehem­me
saivat uuden osoituksen siitä, kuka haluaa ryhmäriitojen j a ha­jaannuksen
jatkumista. Mutta viimeinen sana.on vielä sanomatta,
sillä maanmiestemme suuri enemmistö haluaa edistyksellistä yhteis­toimintaa
j a . löytää varmaan joko tavalla tai toisella keinot tällaiseio„
yhtenäisyyden saavuttamiseksi.
Sanotaan, että "luusta se k o i r a k in
unta näkee"
J a mistäs s i t t e n!
Niinpä nyt «ollaan siinä vuodenajas-sa
Jollohi puhutaan kesälomista —•
loman aikana Järjestettävästä l i i t t o -
j u h l a m a t k a s t a , etäällä asuvien s u k u ­l
a i s t en luona vierailusta tai kauan
unelmoiduista kalarelsuista pienen Ja
leppoisan sisä järven r a n t a m i l l a.
K u n tätä l o m a - a s i a a katsellaan t a ­v
a l l i s en työmiehen t a i - n a i s e n k a n ­n
a l t a katsoen, n i i n täytyypä todelia-k
l n myöntää, että se o n välttämätöp
j a tarpeellinen. vhrklstystilalsuus. S e
.antaa j o t a k i n u u t t a j a v a i h t e l u a elä­mään,
sekä sen k a u t t a uutta innos­tusta
Ja voimaa jokapäiväisessä pon­nistelussa.
On v a i n v a l i t e t t a v a seik­k
a , että n i i n monet työläiset j a f a r -
^ m a r i t , sekä ennenkaikkea perheen-emännät
joutuvat vieläkin olemaan
Ifanan kunnollista kesälomaa. <
T o i s e l t a puolen mekin. Jotka t u l i m ­me
tähän maahan vasta sen Jälkeen
k u n A l l a n l i n j a o l i lopettanut voittoa
.tuottaneen s i i r t o l a i s t a v a r a n kuljetuk­sen,
muistamme vielä s e n a j a n . j o l l o in
kesälomasta puhumistakin p i d e t t i i n,
e l l e i nyt ; a i v a n kuoleman syntinft
k a i k k i v a l t i a a n järjestelmää vastaan,
n i i n ^ a i n a k i n " k a p i n a l l i s u u t e n a " ja
" v i i m e i s en ajan villityksenä".
Useimmat meistä emme uskalta­neet
edes uneksia kesälomasta 20-30
vuotta sitten j a p o r v a r i e n yhteisenä
tunnuslauseena o l i . että kesälomien
"agiteeraajat" pitää karkolttaa " s i n ­ne
mistä ovat t u l l e e t k i n " — t a i suo­r
a a n "Moskovaan". Porvareilla el
luoimolUsestikaan o l l u t mitään heidän
omia kesälomiaan vastaan, m u t t a m i ­käli
oU puhe p i k k u i h m i s t e n J a työläis­ten
kesälomista, n i i n he k a i k i n olivat
yhtä "ykshnielislä" k u k i " t a l v i s o d a n"
suomalaiset sotarikolliset j a j u l i s t i v a t:
."Me emme m a k s a m i l l o i n k a a n yhtään
ahioata senttiä sellaisesta ajasta. Joi
l o i n ei oUa työssä."
Monet ihmiset, työläisetkin, u s k o i ­vat
siihen, että p o r v a r i n ääni oU Joku
y l i l u o n n o l l i n e n j u m a l a n määräys. Ja
epäilivät kesälomien mahdollisuuksia,
m u t t a o l i myös s e l l a i s i a k i n . J o t k a eivät
pelänneet " p u n a i s e k s i " nimittämistä,
eikä " k a r k o l t u s u h k a u k s i a " v a a n työs­kentelivät
omalla t a v a l l a a n Ja omien
mahdollisuuksiensa mukaisesti työ­väenliikkeen
riveissä — j a n i i n olem­me^
tulleet ajankohtaan, missä kesä­lomat
ovat melko ylelsUk v a i k k a ee
etuisuus vielä p u u t t u u k i n a i v a n l i i an
monelta ihmiseltä.
Työväenliikkeen t o i m i n t a a n osallis­tuneet
j a s en hyväksi uhranneet i h ­miset
ovat siis saavuttaneet tässäkin
suhteessa suuren J a tärkeän voiton,
mistä saavat nauttia yhä suiuremmat
joukot. Tämä o n seikka, mitä k a n ­n
a t t a a pitää mielessä s i l l o i n k u n tulee
kysymys siltä, ketä saamme kesälo­masta,
kiittää!
T o i n e n seikka näiden kesälomien
yhteydessä o n seuraava: Se osoittaa,
että työväenliikkeen riveissä k a n n a t ­t
a a slttenkhi toimia. Vajaa kaksi­kymmentä
vuotta s i t t e n v a n h a Ja p i ­detty
Järjestöveteraani, edesmennyt
J o h n W i r t a k i r j o i t t i:
" E i pidä päästää valheellista epä­toivon
pimeyttä näköpihrlä • r a j o i t U -
m a a n ! E i ole t o t t a yleinen väite, että
;paljon o n ponnisteltu, vaan ei mitään
saavutettu.' Paljon o n saavutettu,
v a i k k a onkin veltosti toimittu , , .
M u t t a katsahdettua taaksepäin tuolle
kiviselle polulle, tuntuu, että h y v h i k in
maksaa yrittää tarmokkaasti edel­leen."
K u n nyt t o d e l l a katselemme ympä­rillemme
j a muistamme niitä valta­v
a n suuria muutoksia j a p a r a n n u k s ia
mitä o n tapahtunut, e l v a i n Joissakin
etäisissä maissa, vaan myös täällä
Canadassa. josta me k a l k i n h a l u a m ­me
rlkkaammxm Ja paremman astdn-s
l j a n . n i i n myöntää täytyy, että v a n ­h
a W l r t a , Joka Itse t o i m i väsymättö-mästi
työväenliikkeen hyväksi, o l i e h ­dottomasti
oikeassa. '
Tolsinaan meistä hrnnnniir^gfi
tuu. että kehitys on aivan liian
dasta. Mutta jos pysähdymme •
tlmään asiaa j a huomloinune, _^
Roomaakaan rakennettu päivis».
n i i n s i l l o i n näemme, ettei
n a n historia ole koskaan edistja:
n i i n nopeasti k u i n nyt.
Y k s i parhain todistus tästä on"
että tuhannet canadalaiset, jotka
slkymmentä vuotta sitten eivät
taneet edes uneksiakaan maks
kesälomasta, pääsevät n>1.
W i r r a n Jussin-tapaisten työTiffl^"
keen uskoUlsten j a peräänantaffi»»'
m i e n Jäsenten tolrtiinnaUe, tan»
sänä kesälomaUe. ^
Kesälomat ovat luonnollisesti
k u l l e k i n täysin ansaittuja " i^
t i l a i s u u k s i a — Ja allekirjoittanat
lestaan toivoo, että kesälomista
n a u t t i a k a i k k i työtätekevät. Ja
a n s a i t u n kesäloman P ä äW
autetaan kukin osaltamme ^ a * *
neellä tarmolla työväenliiketU^
avulla, o n kesälomatkin voi^r»
j o k a vie Johtavaa osuutta rauW»
lesta. Jotta kesälomienkin P ' "
mahdollista.
N i i n . Jos vanhat merkit I * ^^
pitävät, k a l a n hUinassa ei Jälkeä
tään romahdusmaista lasku»
m u t t a mätäkuun enslmmälnf .
o n p e r i n vaarallinen ^^'^"^'^
ahvenlUe j i sen
v l l k o h a i k a n a on aUenierkfflDo^
r o kiskoa kuIvaUe maalle "«»yjj^
h i r m u j a " . Hauskaa
kalaonnea muillekin lomaJ»w*T
voen, — Känsäkoura.