Vapaus, September 24, 1960

              ^'{fc. > .,v,uf. , ' . f ' r X ^. .......... L -r , ^ ' A J..... V
jf;Sivu72v" Lauaritairia, syysk. 24 p. — Saturday, Sept. 24, 1960
(UauUTX)'^~,Indepeiidetit Labor,
Organ 'of.^PUixilsb- Canadians.^ Es^
talili^:^anr:ti6.Kl917. jAutborised
>s^8^Mnd|cIas8^ maU %Y vttae^
Oflke'^I^epartment^^ OUawa.'^ Pub-lUhed
Ithrice "weekly: Tuesdays,
illiandajm/«nd<; Saturdays by
Piddishlng Oompany Ltd.» at 100-102
Sbn 8 t W.. Sudbury, Ont., Canada.
Ttelephones: Bus. Office OS. 4-4264;'
Editorlal Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury. Ontario.
Advertising rates.upon^appllcatlon.^
Translatlon' free- of icharge. ,-<>. s ',
' TILÄXJSHINNAT: 7 ^
CanadassaT 1 vk'. 8.00 6 kk. 4^5
, - 3 Mc 2.60
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00,6 jUc. 4.80,
Suomessa: 1 vik. 9.50 6'kk. 6.25^
fmraninrtrinrtnsTnirin^
SY.WAAÄT
PÄIVIÄ
o
SUULSULMJLSiSlJUiJl&SiSLSLSLa^^
' Mrs. Hanna Heinonen (eikä 'Hei
no kuten virheellisesti mainittiin)
viettikin 88 syntymäpäiväänsä v i i
me maanantaina täällä Sudburyssa,
missä hän nyt asuu tyttärensä mrs.
Kaarina Ritarin luona.
Afrikka puhiiu:
\
mä
m
i i
tsm-
' ii
IMfes
I*'
m
im
Iiii
11
Varjeltakoon ^Dai$ilta 'Voitoilta''
Suuren Rahan canadalaiset sanomalehdet ja muut propagandistit,
jotka esiintyvät usein sotaisempina kuin «jenkkien omat äänenkan­nattajat
— mikäli se on mahdollista — ovat yrittäneet ns.'suurelle
yleisölle tuikuttaa, että Yl^dysvallat sai diplomaattisen niskaotteen ja
suuren voiton Neuvostoliitosta YK:n Yleiskokouksen ylimääräisessä
istiumossa, missä keskusteltiin Kongon ,asioista..
^ . Vähänkin läheisempi tutustuminen YK:n äänin 70—O-hyväksy-inSSn
Afro-Aasian maiden päätöslauselmaan korostaa kuitenkin sitä,
—ittä'mikäli tämä päätöslauselma edustaa "suurta häviötä Neuvosto-liitolle",
kuten on mistään piittaamatta väitetty, niin silloin on sanot-
' tava,.etta "varjeltakoon Yhdysvaltoja sellaisilta voitoilta".
Guinean edustaja Caba Sory, joka on yksi Afro-Aasian maiden
ehdottaman' päätöslauselman alleki YKn
jotka "ovat imperialismin palveluksessa", ovat väärin kuvanneet Afro-.
Aasian maiden päätöslauselmaa siten, että se muka antaa siunauk-
;.: sensa:^¥K:n^ edesottamisille Kongossa; Hän' sanoi, että YKrnpäätösr.
lauselmien ja sen käytännöllisten toimenpiteiden välillä on ristiriitoja
Kongossa.
Tosiasia onkin,' että Afro-Aasian maiden päätöslauselmassa ei
annettu tukea sen paremmin Yhdysvaltain kuin Neuvostoliitonkaan
erikoisvaatimuksille. Tässä mielessä se on "sovitteluhenkinen" pää-
:toslaasdma; kuten lehtemme uutisosastolla on aivan oikein kerrottu;
iYhdysvaUat eis saanut Ylei^
:. siunausta.länsimaiden:e
vostoUitto ei liioin saanut kannatusta sille, että YK:n tule ryhtyä
ijyrkempiin' toimenpiteisiin .Kongon kansallisen^^^^^^^v
mattomuuden takaamiseksi ja toteuttamiseksi.
Mutta YK:n päätöslauselmassa myönnetään taktillisesti, että
kaikki asiat eivät ole Kongossa mennyt, kuten niiden olisi pitänyt
:ineima;sLUäMro^Aasian maiden päätöslauselman perusteella
i.-?dostetaan-^ pantakoon merkille eirvalko^ .
kan edustajain" välityskomitea Kongon poliittista tilannetta selvittä-'
:'maan'''yhteistoiminnassa >^
tämän vuoksi venyi Yhdysvaltain valtuuskunnan miesten kasvot taval­lista
pitemmiksi. Torontolaisen Globe and Mail-lehden kirjeenvaih-tiljja
Harold Gree
seuraavaa:
. . Yhdysvaltain päävaltuutettu James Wadsworth sanoi istun­nossa;
että Mro-Aasian maiden päätöslauselmassa on kaksimielisyykr;
siä ja?puutteellisuuksia 'mitkä olisi normaalioloissa korjattava'; Yk
sityiskeskusteluissa Yhdysvaltain: virkailijat eivät yrittäneetkään- sa^
Iata harmistuneisuuttaan . ko. päätöslauselman / siitä kohdasta - -missä:
: valtuutetaan muodostamaan Afrikan ja Aasian maiden edustajain ko
miteaT Kongon poliittista vakauttamista varten.
"Suora tosiasia on, että (YK) Yleiskokouksen hyväksymä päätös
' ei<(de. sen/paiieinmin Yhdysvaltain voitto- k
kään^vvaan tulkinta a^^^
tässä asiassa . . .
"Välttämällä, kuten Yhdysvallat liittolaisineen väittää, että se
-oUkyimän sodan :Voitto^-l^
säUca Aifro-Aasian maiden suhteen ja siten vieroitetaan niiden mai­den'yleuien
mielipide . .
Se siitä.
Me puolestamme olisimme toivoneet, että YK;n Yleiskokous olisi
hyiräteynyt Kongon asiasta suorasanaisemmanpä
kenenkään muiden mieliksi, vaan kongolaisten ja Kongon tasavallan
hyväksi.
Palautettakoon mieliimme tämä. Heinäkuun 14 pnä hyväksyi
! YK:n7?Turvallisuusneuvosto yksimielisesti; ;p
vaaditaan belgialaisjoukkoja poistumaan Kongosta. Heinäkuun 22 pnä
oli^asia uudelleen käsiteltävänä ja silloin Turvallisuusneuvosto mää­räsi
belgialaissotilaita kiirehtimään lähtöään. Mutta kun asiasta ei
.tullut sen kummempaa, iv Turvallisuusneuvosto kokoon
elokuun 9 pnä j a määräsi belgialaisjoukot poistumaan Kongosta ''vii­vyttelemättä".
^
Ei siis ole ihme, vaikka Afro-Aasian maiden edustajat valittivat
nyt YK:tt istunnossa YK:n "puheiden" ja "tekojen" välillä olevan
ristiriitaa.
Afro-Aasian maiden edustajat tuntuvat kuitenkin olleen sitä
mieltä, että Kongon kysymys voidaan ratkaista myönteisesti eli oikeu-
>,denmukaisesti,V: jos YK:n aikaisempien päätöslauselmien täytäntöön­panossa
annetaan suurempi sananvalta Afro-Aasian maiden edusta-i
j i U e — j a s i i h e n toivomukseen; yhtyvät' nyt^'^k
ihmiset, jotka toivovat, että Kongon vapautuminen ja kansallinen
eheys saavutettaisiin ilman verenvuodatusta.
Mitä muiif sanovat
MIKSI HE VAIKENEVAT?
Virheisiin käsiksi"' urheilurinta­malla
kehoittaa k,äymään Suomen
hallituspuolueen;^ :'ä
Maakansa, joka uumoilee — eikä
' syyttä — että "yhdeltä ja toiselta
taholta koetetaan valaa öljyä lai­neille,-
ehkäistä ;=rehellisenv pyykin­pesun
syntyminen'' v; olympialaisten
jälkeen. Kirjoittaja on pannut
merkille^ solympiajohdon;: ^halutto­muuden;
suorittaa jälkiarviofiite ja
ja ; useimpien lehtien r hiljaiselon
nyt, jolloin arvioita pitäisi suorit­taa:
/ •
"Nyt jälkikäteen jokainen myön­tää,
että^ olisi ollut vältämätöntä
saada kaikki' parhaat urheilijat mu­kaan,
silloin -olisi kukaties; herunut
jokin :piste; ja; kenties -mitalikin ;li­sää.
Siinä vaiheessa, jossa sovin­toa
vielä ;yriteltiin, -Painiliiton ta^
holta kieltäydyttiin parin sarjan
karsinnoista ja ; annettiin .sellainen
kuva, että miehet oli valmennettu
huippuvetoon. Jälkeenpäin ovat
eräät entiset huippupainijat:.esittä-neet
jopa ;julkisesti mielipiteenään
että; paineissa; ei selviydytä; puske-.
malla> ja; sormista kiskomalla, mihin
meidänmiehemme oli valmennettu.:
Tuskin on aiheetonta sanoa, että
nimenomaan, pamipuolella; on ; ai­hetta;
itsetutkisteluun ja synnmtun-;
toon kisojen jälkeen "
m ehkiise
m
YLEISÖN
KIRJE
Oheellisenaw julkaisemassamme
H kirJ0ituksessa:}:Addis-Abebassa> i l ­mestyvä
lehti "L'Ethiopic d'Au|
' jourd'hui" selvittelee välejään;
amerikkalaisen Timelehden kans|
sa. Tämän amerikkalaisen aika­kauslehden
omistaa Henry Lewis-:;
niminen suurkapitalisti ja lehti;
on eräs esimerkki sitä häikäilc-
-; mättömästäiv kapitalistisesta !.;i)ro
^pagandasta, joka-hyökkäilee. Af ri­kan
riippumattomia valtioita_ja
afrikkalaista: vapausliikettä 'Vas-^
taan.samassa siirtomaasortoa^puo-;
;lustacn;: Afrikkalaislehden'Time-
^lehdestä esittämä arvio on Kiln-'
toinen myös meidän kannaltam­me,
sillä se valaisee niitä "tieto­lähteitä"
joita myös täkäläiset
Suuren Rahan lehdet käyttävät
<;hyväkseen;;;lukijainsa ^/harhautta­miseksi-
Af rikan 'maiden itsenäi­syystaistelujen
yhteydessä.
LIKAISTA PROPAGANDAA
Aikakauslehti: Time-ikuvaa; Afri­kan
tapahtumia valheellisella j a ; li­kaisella
kielellä, kirjoittaa vafrikka-lamen
lehti, Time ei ole vielä kos­kaan
kuvannut totuuden mukaisesti
afrikkalaistem: rauhanomaisia 'mie­lenosoituksia
;ja poliittisia kokouk-:
sia;: heidän; taisteluaan kansalaisoi­keuksiensa;
ja; itsemäärämisoikeu-:
lensa puolesta. Aikakauslehti vas­tustaa
ilkeämielisesti afrikkalaisten
itsemääräämisoikeutta ja suree siir­tomaaherrojen
ja imperiahhtien
aseman heikentynu.sta Kaikki sen
julkaisemat kirjoitukset ;oval-fasis­tisen
filosofian läpitunkemia'.
/Aikakauslehden perustaja :on fa-
MIKÄ TANAAN HYVAA
SE HUOMENNA HUONpA,
Kun Amerikan kansallisen tur-vaHisuusjar.
jestön: palveluksessa oi
leet Beinan . Mitchellin ja Wilson
H. Martinin tiedettiin meimeon
Neuvostoliittoon, niin ensimxäkm i l ­moitettiin,
etta miehet olivat; kor-kcastr
kunnioitettuja ;ja arvossa pi^
dettyjä,; joka onkin, uskottavaa sil-.
lä .tuskinpa .missään;maassa- oteta
yllämainitun ;. kaltaisen .järjestön
palveluun miehiä, ilman ennakko­tiedustelua.
Mutta auta armias kun luli tie­toon
minkä tähden he olivat hyi-jänneet;
tuon salaisen järjestön pal­velemisen,
niin ruvettiin heistä
värkkäämäänvrikollisia.iJoshe to­della
olivat 'vrikoliisia,;niin;- tulee
kysymykseen, etta onko tuon jär­jestön
tehtävät min likaisia, ettei
siihen saada kunnon kansal.iisia.
Minä; kuitenkin; oman harkintani
perusteella käsitän, että tämä on
yksi esimerkki; Amerikan nykyi.ses-tävaltiopolitiikasta.;
Joka oli; eilen
hyvää, se on tänä päivana huonoa
ja-että; huomenna ;ei muisteta mitä
eilen sanottiin
Loppujen lopuksi he syövät oman
oksennuksensa. ^ I S.
^IJrliojen ja vapaiden itunisen maa''
v;>|^r;|^;;i>:>^^;?.;:f^:^;^^
Samaan aikaan kun rajan eteläpuolelta tulleissa voimakkaasti
propagandahenklsissa uuUstiedoissa hekumoitiin niistä törkeyksistä,
mitä oli kovalla vaivalla ja työllä saatu järjestetyksi Neuvostoliiton
päSministeri Hrushtshevin, Kuuban pääministeri Castron ja eräitten
: muiden^;YK:n valtuuskuntien jäsenten häväisemistarkoituksessa, ker-rottiin
vähemmin kirkuvin otsikoin, että' Wall Streetin osakemarkki-^
nain hinnat laskivat ennätyämäisesti — ilmeisesti siinä pelossa, että
jotakin voi sittenkin tapahtua aseistariisumissopimuksen hyväksi.'
. ^Torontolaisen Star-lehden kirjeenvaihtaja Mark Gayn kuvasi! asian t
tätä^publta tiis$|iisessa New Yorkin kirjeessään seuraavasti^ sSSllll;
. . Kautta maan (Yhdysvaltain) ne ihmiset, jotka ovat kutsu­neet
Hrush^hevin puhumaan tai ainoastaan vierailemaani; ovat joutu-neet.
vaikeuksiin. Ja osakepörssi'tervehti eilen Hrushtshevin saapu-
"Mnista jättiläismäisellä $7.5 miljardin hinnanlaskulla, pääasiassa puo-f
lustust^Uisiiuden osakkeissa. " ~ -••mvi^^i
- '^y "Tatnä menetys oli tuntuva, mutta ehkä tärkeämpänä on|sitier||
^ kin se,^ mihin joutui TV, radio ja sanomalehdistö. Viime viikÖn|puo?t
UvUissa>valtiodepartmentin virkailijat esittivät sarjan puhelin-puhut-|:
^fl-^^telujflvTjohtaville,-'tiedonantohenW^ kehoittaen. heitä' antamaani
Hrushtsheville mahdollisimman kylmän kohtelun.
!l ^ * " <, '-''^ ,^?TV-teolHsuus • nousi ' ylpeyden' ja harmistuneisuuden asentoon
im. ' hallitulcsien sekaantumisesta toimintaansa — j a sitten se alistui "nöy-
;'^''rSsl!.: JHajfitaUelij yksi toisensa jälkeen,? jotka edenisellä~viiKöllä~i
oUvat vaImiina;puhkomaan'toistensa silmiä saadakseen käsiinsä u i i -^
pT»'-.Atisrikkaan'Hrushtshevin, perääntyivät.asenteestaan ikäänkuin hänessä'
n
pm
i
l i i
te
\r r i
Mistä sitten on kysymys? Kylmän
sodan sankarit, jotka järjestivät
mielenosoituksellisesti:; taas isuuren
NATO-manööverin juui i Y K : n
Yleiskokouksen istunnon alkupäi­vien
ajaksi, ovat ilmeisesti pelois­saan
siitä että maailman yleinen
mielipide pakoittaa Yfön yleisko­kouksen
asialliseen keskusteluun
aseistariisumisky.symyksestä^
Vielä muutama päivä sitten oli
Washingtonissa kaikki hyvin. Kym­menen
:-Vallan-aseistariiSumiskönfer
renssi oli saatu ajetuksi karille
kuten ;oli-aikaisemmin ;;torpeedoitu
huipputason .konferenssi;*Pariisissa;
Varustautuminen oli saatu entistä
suurempaan käyntiin ja Länsi-Sak­san
militaristit oli myös pantu jul­kisesti
vaatimaan Pariisin sopimuk
sen romuuttamista ja ydinaseideo:
hankkimista Saksan imperialismin
käytettäväksi.
^Mutta sitten luli se "vaara", etta
YK:n Yleiskokouksessa "voidaan
esittää' sellaisia aseistariisumiseh-dotuksia,
että'ne tulevat'saamaan
ihmiskunnan enemmistön- hyväksy­misen.
Se aiheutti paniikin ja eri;
koisesti sotatarvetehtaiden osakkei­den
hintojen roimaan laskuun.-Ja
silloin kun porvarin rahakukkaroon
kosketaan, hännystakkiin ^^ja silkki-pyttöön
puetusta ' herrasmiehestä
tulee peto, mikä peloissaan ^turvau-
,tuu kaikenlaisiin mielettömyyksiin!
Tämä/siitäkin huolimatta" vaikka
Yhdysvaltain katisallisliymnissä lau-sisti
Henry;Lewis;ju;.hani.)uolusfaa
monopolikapitaJistejaj ;joiden:;ase­mat
Aarikassa, Aasiassa ja,latinalai­sessa
Amerikassa ovat; hei Ken(yncct
kansojen riippumattomuustaKStekin
kehittyessä. He tahlov.if jamittaa
Afiikan, Aasian ja latindlciiscn
Amerikan maiden nippinnatto-muusliikeitä
ja lujittaa naissa iiKiis-sa-
epäoikeudenmukaisia: ja kansan
vihaamia .hallitusjärjestelmiä, jotka
iinlavat monopoliherroillc -tilaisuu­den
kahmia valtavia voittoja.
Kaikille on tunnettua, elia aika-kauriehli
-Time on yksi laman poli­tiikan
välikappaleilta. Sen Iisaksi
tata politiikkaa tukee 120 päivaleh-;
teäja;60;aikakauslehtca; Keinoista,
joita, ne .käyttävät, mainittiikooni
että Time julisti äskettäin latina­laisen;-
Amerikan kansojen:.nippu-,
mattomuustaistelun •"kommunistien
jhiyosldinaksi".
TIME LEIMAA KAIKKI
"KOMMUNISTEIKSI"
Kysymys ei kuitenkaan ole vain
kommunistien :taistelusta;ainefikka-laista
imperialismia vastaan, huo­mauttaa
etiopialainen; lehti;;Giiate-malan,
Perun,' Kuuban ja .Panaman
kansojen pyrkimykset-vapautua Yh­dysvaltojen;
taloudellisesta; sorrosta
ovat:; samaa taistelua, jota muutkin
vielä ;-riippuvaisuussuhteessa olevat
maat kayvat vapautensa puolesta.
Se on oikcuclenmukais'.a taislulua
Kun Yhdysvaltojen vaiaprcsi-dcntti
Nixon kävi tuonnotlain "'hy­vän
tahdon" matkalla latinalaisen
Amerikan .maissa, vaestovottihancl
jokaisessa kaupungissa vastaan
suuttuneina ja pilkaten, lläiili vis-keltiin
kivillä jamädillä-loniaalc!l-la.
Se oh ryostoa^ ja väkivaltaa
vastustavan kansan tahdon;ilmaus-:
ta. Mutta Time kiijoitti siitdkin:
''Seoli kommunistien järjestämää!"
Uskotellessaan ihmi,sille seliaibla
lehti ei sanallakaan: maininnut .mie­lenosoitusten
todellisesta syystä,
siitä, että kansat eivät cnäa t ihdo
sietää taloudellista oijiiutla.
Kun Kenian kansa nousi taistc
luun icnglantilaisla epäinhimillistä
hallitusta vastaan, Time nimitti tätä
sankarillista taistelua "kommunis­tien
järjestamäksi rosvohjökkäyk-seksi".
Kymmenet miljoonat etelä­afrikkalaiset,
jotka elävät kauheissa
oloissa ja >karsivat hiimuvaliasta,
jollaista ei ole koskaau aikaisem­min
ollut ihmiskunnan historiasS-a,
kayvättaistelua ihmisoikeuksistaan;
Mutta ei vielä ole ollut tapausta,
että Time olisi kertonut tästä tais­telusta
totuudenmukaisesti, ilman
^vääristelyjä. -
TOKION MIELENOSOITUKSET
Samaan tapaan Time kuvasi äskei­siä
tapahtumia Tokiossa, jossa sa­dat
tuhannet japanilaiset vastusti
vat Eisenhowerin'saapumista vie­raisille
heidän maahansa.. Kuten
tunnettua, japanilaiset muistavat
suuttumuksella Hiroshiman ja Na­gasakin
kaupunkien hävitystä. He
ovat päättäneet ehkäistä sellaisen^
toistumisen vastaisuudessa.. Heidän
mielestään on,parasta pysyä puolu­eettomina.
Sen vuoksi japanilais­ten
enemmistö -ei' hyväk.synyt soti­laallista
sopimusta, jonka > Kishin
hallitus solmi Yhdysvaltojen halli-tuksen
kanssa.' He tekivät kaikken­sa'
ehkäistäkseen' tämän sopiiriiik-ottivat
Hagertyn vastaan' vihaisina
ja vaativat,'että Eisenhowerin mat­ka
oli peruutettava.
Japanilaiset eivät tahdo, että hei
;dän;mastaan tulisi vtänään sotilastu­kikohta,
ja huomenna atomipom­mien
maalitaulu;'VoikO; heitä moit-^|^
tia siitä?
Mutta tässäkin tapauksessa Time'
veti samaa virttä: "Kommunistit oli­vat
valmistaneet ja järjestäneet
mielenosoitukset^Tokiossa".-
Tuon aikakauslehden esittämät
ajatukset eivät ihmetytä ketään.-
Euroopamfasistit ja:;natsit;pyrkivät
samoihin tavoitteisiin. Nyt he le­päävät'-
haudoissaan.-- Sama >kohtalo
odottaa : nykyisiäkin ihiperialist-ija.
siirtomaaorjuuttajia;ja fasisteja;.Ei;
mikään voima maailmassa voi-pidätt
taa Afrikan, Aasian ja latinalaisen
Amerikan-kansojen kulkua riippu:
mattomuutcen ja itsehallintoon.
Historian pyörää ei voi kääntää
takaisin päin.
"UUTISLÄHTEEN" TASO \
Time-lehti kuvasi A f rikan'riippu­mattomien;
valtioiden äskeistä kon
fererissia;Addis-Abebassa karkeaan
ja loukkaavaan tapaan, mikä vielä
kerran on;todistuksena tämän; aika-^
kauslehden täydellisestä mitättö­myydestä.
•
;Erikoiskirjeenvaihtajakseen kon­ferenssiin
Time lähetti L, Grigsin
Etelä-Afrikasta, Tämän luvalla sa­noen,
lehtimiehen aivot ovat vaki-tuisestiialkoholin:
sumentamat. Toi­sinaan
hänei voi :edes;liikkud omin
avuin; ;Lehtimieskumppanitkin;vhal-voksivat
häntä Sen sijaan, että
olisi toisten lehtimiesten tavoin
täyttänyt velvollisuutensa, Gri<?s
vietti koko, aikansa kapakoissa ja
muissa anniskelulaitoksissa. Ja
Time julkaisi sellaisen "enkoismi-tattdmyyden"
lähettämiä uutisia!
El ole sen vuoksi ihmeteltävää,
JOS näissä kirjoituksissa ei ole
muuta kuin karkeita ja lahjattomia
V f i j h e i t a . On jo ikävystyttävää pu­hua,
Time-lehden;valheellisuudestaj
mutta kaikeutta ei voi antaa an­teeksi.
OMA KYNNYS OLISI \
PUHDISTETTAVA ENSIN
Amerikkalaisen fasistilehdcn oli­si;
kiinnitettävä huomiota;,epakoh:
tiinoma.ssa; maassaan,; ennen kuin
se ryhtyy' kirjoittamaan muista
maista Eikä sillä olisikaan vähää
keirottavaa riiaasta, jossa vallitsee
samanlainen rotu.syrinfä.kuin Etelä-
Afiikassa; maasta jossa demokraat­tista
;suunlausta:seurataan vain :,sa-;
noissa; mutta •todellisuudessa siltä
onluoyuttu; maasta; jossa neekereit
tä hakataan kjvillä ja hirtetään
kaupunkien toreilla; maasta, jossa
poltetaan neekerien koteja ja kirk-:
koja lasten ja vahusten' rukoillessa
siellä.
Voisi mainita siitäkin, että hen­kiinjääneet
--eurooppalaiset.; fasistit
ovat saaneet tuossa maassa turva­paikan
ja valtaa seKä, rikkautta.
Määrättömiä' ovat: ne häpeälliset~
teot,. joita;suoritetaanrtuossa;;maasr
sa. Mutta fasistinen aikakauslehti
-Time; ei - kiinnitä; huomiota asiaan
kurjaan tilaan ojassa maassaan. ; r
Kun Hitler tuhosi kaasukammi­oissa;
ja: krematorioissa nom -kuusi
miljoonaa juutalaista, hän luuli
täyttävänsä pyhää historia! Iista;teh-tävää
ja kuvitteli Saksan kansan
myöhemminkin ihailevan/hänen tit
hutöitään.;;: Samoin; ajatteli Musso-linii
-joka .tuhosi myrkkykaasulla
Etiopian väestöä. Ja^-nytkin on ih;
misiä;:;jotka:; puolustelevat ;neeke-reiden;
epäoikeudenmukaista koh-,
tel ua^ E telä-Af rikassa ja Amerikas­sa.
Heidän käsityksiään edustaa
myös aikakauslehti Time.
On selvää, että Time pyrkii vas­taisuudessakin;
tavoitteisiinsa. Sen:
toimittajativoivat; painattaa kaiken,
mikä heitä miellyttää. Mutta hei­dän
on muistettava eräs seikka. E i
ole voimaa, joka voisi tukahduttaa
>jossakin maassa kansan taistelun oi­keuksiensa
jä riippumattomuutensa
puolesta. Mitä fasistit, siirtomaa­herrat
ja imperialistit tulevat teke^
maänkinv heidät; nujerretaan, llei-dän
on muistettava sekin, että riip-pumatomat^
kansat:ja4ne-kansatr^jot--
ka. viela valloittaVai •riippumatto­muutensa
eivät .ota fasisteilta oppia
demokraattisessa -elämäntavassa;: A
T-,, 'Pii n
mSmm
Lahja-autojen tuonti
lopetettu Suomessa
; Helsinki, - r ^ -Käytettyjen.autojen
maahantuonnissa esiintyneiden epä­kohtien
johdosta ja maan autokan­nan
; säilyttämiseksi laadullisesti
tyydyttävällä;tasolla on 'valtioneu­vosto
lopettanut-^käytettyjen hen­kilö-,;
farmari- ja; pakettiautojen l i - ;
senssoinnin muuten kuin muutto- ja
siihen verrattavana; tavarana;.Lisäk-si
valtioneuvosto; on ;päättänyt l o ­pettaa
henkilö-, farmari- ja paketti­autojen
;maahantuonnin.lahjatava-ranasekä
kaikkien autojen tuonnin
lisenssittömänä matkatavarana; Nä-r
mäpäätökset astuivat voimaan syys­kuun
15 pnä.
Uusi turkis
.; Halpahintainen; kenguru|ur^ki! pi­täisi,
'olla ^ ensitalven viimeisintä
muotia canadalaisen naisväen kes­kuudessa
Alec Horne, liikemies
Adelaidesta, sanoo"' vieraillessaan'
Canadassa ' ' että montrealilaiset
turkkurit;ovat hyvin kiinnostuneita
australialaiseen kengurun '-'turkik­seen
ja nahkaan, joita on lähetetty
malliksi tänne.
Horne ja Australian suurin na-hanjalostaja,;'
joka on erikoistunut
juuri kengurun nahkaan. Hänen
poikansa Joe/joka toimii ^nahkojen
leikkaajana, i sanoo että vtavallinen
kengurun nahka on 6—7 nelijöjal-kaa;
ja sitä voitaisi in tuottaa; Ga"na-daan
50 senttiä neliöjalka. Ken-guruturkis
: on ;Australiassa; pidetty
keveytensä ja ; kestävyytensä ^ansios­ta.:
Senjnahasta; valmistetaan ruos­kia
; ja: ;ohjaksia;lehmäfarmareille,
lompakoita, kellonremmejä ja ur-;
heilujalkineita,;: mutta lämpimästä
ilmastosta- johtuen: ei' voida.; vaatia
että sen; turkis sopisi esim, lattia-;
matoksi. Hän lisäsi että jalosta­matonta
; nahkaa on ; jo Jähetetty
Pohjois-Amer.kkaan, mutta : jos vGa-nadan
tilauksesta tulee tosi, niin se
on ensimmäinen-;kerta;.kun:.valmis­tettua
turkista on lähetetty.
• • •
TOIMITTANUT EEVAVl >/'
Rudolph Valentino
Tuskin ketään filmitähteä > on
:niin~palvottu~vielä"kuolemansa"jäl~
keen kuin Rudolph/Valcntinoa, jo­ka
kuoli elokuussa 1926, 31n vuo­den
ikäisenä. ; Hänen 'kuolemansa
34 vuotispäivänä oli hänen haudalr
l«en;kokoontunut;noin 50 henkilöä
•pitämäänjmuistohetken; Nyt jo kol-r
mantena peräkkäisenä .vuotena; ti­laisuudesta
:; puuttui -salaperäinen
mustapukuinen nainen, jonka hen'
kilöUisyys oli vuosien kuluessa
tuottanut ihmisille monia arvailuja.
Mykän elokuvan tähdet James
Kirkwood ja Belle;Martell puhuivat
lyhyesti muistotilaisuudessa m.m.
että Valentinon muisto on ihmisten
mielissä mm ^vihreänä ja elävänä
hänen suuren i viehätysvoimansa anx
siosta, sekä siksi että mii Joonat; nai­set
yli koko maailmati volivat mene-täneet;
rakkaansa, miehensä ja :isänv
sä ensimmäisessä maailmansodassa.
Valentino täytti heille- kuolleiden
paikan; :Yksinpäimiehetkin^^^^^
kunnioittivat. '
Lehdessä oli juttu kuinka joku ' " ;
misis oli' kylässä pyydellyt anteeksi '
pudottaessaan kasvovoidepurkin' '
kylpyhuoneen-lääkekaapista ''ja 'äe'""
särkyi. Talon emäntä oli ihmeis-'"^»
sään, että mitä tekemistä on ,talos- ^ ^'
sa~käymässä olevalla vieraalla y%
kistella kaappien'sisältöä ja hän oli^- -
sitä illalla mieheltään kysynytkin! " " ' " ' i
Mies qli'^vaan lohduttanut, että meiv^ " " '|
kein kaikki tekevät niin ja oli neii- " 'i
vonut vaimonsa laittamaan l i i m a - " ' "'
nauhan oveen niin ettei sitä sivul* • ^
linen huomaa, mutta jos ovea ön
avattu niin se irtoaa.^ Vaimo teki ' " '
työtä käskettyä ja kun hänellä o l i ' -
korttipeliseurue 12 naista vieraa-" •
naan niin hän meni tarkastamaan
aina lääkekaapin liimanauhan ja
se oli auki seitsemän eri kert?a "
kahdeksan kävijän jäljiltä. Hän ky­syi
harmissaan lehdessä miksi ih-,.'
miset niin tekevät ja sai seuraavan;^
laisen vastauksen:
Ihmisiä on niin monenlaisia ja '
heillä on eriskummallisia tapoja: •
Miksi he haluavat linja-autoissa " ' ',
eteen, kirkoissa taakse ja kaduilla'/" '
keskelle? On montakin syytä kur­kistella
lääkekaappiin. Suurin osa' '
tekee sen pelkästä uteliaisuudes- '
taan. Yksi nainen 25:stä hakee as- /
periinia, toiset 24 tarkastavat onkb'-
se järjestylifsessä, tai kä^rtetäänkö
perheessä paljon lääkkeitä ja min- 'l', ,
kalaisia. Mutta järkevää selitystä -
ei lehdessäkään osattu antaa tällai-selleirteliaisuudelleT"'
'
Olen kuullut kerrottavana, että
on sellaisiakin vieraita, jotka ensi
töikseen katsovat talon jääkaapin
sisällyksen. Ja nostelevat hellan-renkaita,
kukkapurkkien alustat
tarkastavat ja kurkistelevat pesu-pöydän
viemäriaukot niin syvälle
kuin paljaalla silmällä näkee. Mut­ta
eihän meissä tietysti ole ketään
sellaista, olemme vaan hiukan hu­vittuneita
tällaisista ihmisistä ja - '-'
leimaamme sen pahan omantunnon <;>
tuottamaksi, jos omat paikat eivät
ole moitteettomassa kunnossa niin'
hakes vertailukohtaa naapurista.
OIKEA VASTAUS
Professori: — Tämä säiliö sisältää
myrkyllistä kaasua. Mihin toimenpi­teisiin
ryhtyisit jos se pääsisi vuo­tamaan
säiliöstä?
Oppilas: — Nopeisiin toimenpitei­siin.
Totuutta Suomen sotienkin ajalta
sen ratifioimisen. Tuhannet ihmi­set
lähtivät^j .vastalausemielenosoi-'
tukselle, kun' Valkoisen'talon'ioh-dibtösihteeri''
llagerty saapui To-
Torontolaiscn Vapaa Sanan toi-mittaja;-
poloincn,.Kiviperanv,, Pekka
menetti kokonan-mielenmalttinsa
kun tulimme ; palauttaneeksi ; talla
palstalla mielnn,eräitä historialli.sia
totuuksia •;Suomen sotavuosilta.
Vapaa Sanaa hermostutta ilmei-
.scsti se. kun sen jeremiandit eiva
pida yhta tosiasia in kanssa. Kun
talla palstalla tuli mainituksi siitä
otlasadatGnnadan suomalaiset pal­velivat;
toisen .maailmansodan;alkar
na kunniakkaalla tavalla taman
maan asevoimissa Hitlerin ja sen
liitlolaisteiv' havittämiseksii/nim ;Va--
paa; Sana artyi/i-nyt manaamaan:;
". . . Totuus on nimittäin, etta
talvisodan aikana vuoden 1939 syk­systä
alkaen täsmällisesti siihen het­keen
saakka, kun Hitler hyökkäsi
veljensä Stalinin kimppuun, Cana­dan;
suomalaiset; -kommunistit-'eivät
taistelleet liittolaisten riveissä Va­pauden
puolesta, eivät kutoneet
enempää sukkia kum:;lapasiakaan
liittolaisten sotilaille, va~an sen si­ja
an: haarivat • Venajan 'punaisen; ris­tin'
hyväksi . .
Kasi sydämelle. Vapaa Sanan toi­mittaja;
Siihen aikaan el ^Neuvosto­liitossa
ölluETelkä edes tunnustettu
Punaista RisUa.:Miten;kukaan; oll^^
voinut tyoskennellä_-sen- hyväksi?
Sitäpaitsi talvisodan aikana täällä
vallinneen !-Neuvostoliiton ; .vastaisen
hysterian olosuhteissa el kukaan oli­si
voinutkaan työskennellä Neuvos­toliitoa
Punaisen Ristin hyväksi. Ja
siunatuksi lopuksi; miksi el Kivlpe-ran
Pekka lainaa jotakin Vapauden
kirjoitusta tai jonkun toimitsijam­me,'
puheita, mussd olisi talvisodan
päivinä-;keholtettu;. avustamaan;;; Neu­vostoliiton
Punaista Ristiä tai ilmoi­tettu
sellaisesta toiminnasta?
.Va.slaus: on . selvä Ja kiistaton:
Vapaa Sana ei voi todista näitä,
puheitaan siksi kun niissä, ei • ole
vähääkään perää >. , . Todistakaa
tai tunnustakaa; olkaa.hyvä!
Mutta antakaamme Vapaa Sanan
esiintyä edelleen:", ^ ^ '
'••"Tämd 'toiminta (Venäjän Punai­sen
Ristin ^ftvustnmiscsta on-edelleen
sovicttiröuvat jopa tunkeutuivat o i ­keiden
:.'ihmistcn; asuntoihin kerjää­mään
venäläisille apua . .
Mojova "syytös--mutta missä ovat
todisteet?.-Miksi Kiviperan Pekka: ei
mainitse nimeltä' niita "soviettirou-via"
jotka "kerjäsivät" jopa "kun­niallisilta
Ihmisiltä" talvisodan a i ­kana
Venäjän hyväksi?
Vastaus on taaskin selvä jamut-
;• katon. Vapaa;Sanalla ei ;oIe.:tälIalT
sia todisteita. Se valehtelee tietoi­sesti
sen hitleriläisen käsityskan­nan
miikaan, että mitä snnrempi
on valhe sitä suuremmat ovat mah­dollisuudet
että siitä uskotaan a i ­nakin
osia.
Ja lyöden viela vasten kasvoja
kaikkia niitä, jotka toisessa maail­mansodassa
palvelivat ;Ganadan:aser
voimissa Vapaa Sana;-kirjoittaa:;pil-kallisesti:
"Juttuhan on se, että ei
siellä Canadan: asevoimissajsentään
montaakaan sicliia suomalaisia ko-mukoita:.
ollut 'antamassa kaikkeaan
Canadan ja sen liittolaisten ponnls-tcli;
jqn hyväksi'."
Kaikkcm kipeimmin näyttää Va­paa
Sanaanvkuitenkin koskeneen to­teamuksemme
' siitä,' että Vapaus on
aina! tehnyt selvän;ergflj:Suomen^ta­vallisen
kansan ja sen hallitusten
välillä. JiAutta tosiasiat ovat tässäkin
tarua kummempia. Meidän lehtem­me,
ei ole koskaan kleltänyfsltä tosi­asiaa,
etteikö 'se ole arvostellut Man­nerheimia
ja kumppaneita. Vapau­desta
löytyy tukkukaupalla todistus-alnehistoa
siltä — ja me olemme y l ­peitä
siltä, että lehtemme näki jo
ennen sotaa ja sodan aikana, että so-taohjelmasta
koituu vain tuhoa.
Me myönnämme jaHolemme y l ­peitä
siitä, etta me , puolustimme
rauhan asiaa eiinen sodan syity-r;
mistä erikoisesti' Suome'nhyväksi.;;
Mes myönnämme i; toivoneemme,^! e ^
tä Suomi selviytyisi hirveistä so-r-;
dista!: ennen I kuin ^kokor maa(uhou-;^!
—tuur~Me—olemme-edelleenkln—sitä.
mieltä, että vain rauhan olosuh­teissä
voi Suomen-kansa-'edisly&l
sekä vaurastua henkisesti /Ja^ ai||
npellisesU.-nre olemme myos' erlt-
.valtiokin omaksuu nyt:; tämän kä­sityksen
rauhanomaisen; :riiuiak-kaisolon
eduista.
Mutta Suomen sotapolu tikkojen
edesottamisten tuomitseminen;:el;ole
estänyt eika esta Canadan suoma­laisia
tuntemasta ; syvaa .myötätuntoa
Suomen tavallista:.kansaa:-kohtaan
Ja tasta on meillä aivan riittävästi
todisteita. ; Palatkaamme : vaikkapa
marras—joulukuun ;; vaihteeseen:
1939; Suomen ja Neuvostoliiton ol­lessa;
sillom ajautumassa onnettomia
paivia, talvisotaa kohti, julkaistiin
Vapaudessa:. marraskuun 15 ? pna :;1939
;(siis pari .viikkoa •; ennen .talvisodan
alkamista) Canadan Suomalaisen
Järjestön kansallisen ;;sihteerin,; edes­menneen
Gus; Sundqvistin: tärkeä-ar­tikkeli;
-missa; sanotaan ?mm.seuraa-vaa:
;; "Suomen itsenäisyyden V juhlapäi­vänä;
jota vietetään vjouluk.. 6 pnä,
;CSJ:n:;;toimecnpaneva komitea ; on
kehoittanut järjestämään näitä
juhlallisuuksia joko yhdessä mui­den
suomalaisten järjestöjen kansr:
sa tai-missä'Siihen ei ole mahdol­lisuutta,
niin yksin . . ." Selostet-tuaan.
Suomen itsenäisyyden histor
ria ja merkitystä sekä vedottuaan
Suomen ja ^ L : n silloisten kiista-
: kysymysten .rauhanomaisen ^ratkai­sun
puolesta, CSJ:n kansallinen
sihteeri kirjoitta lopuksi: . Suo-
-men .puolueettomuus ja:Itsenäisyys,
voidaan -parhaiten turvata lähei-sessä_
yhteistoiminnassa itäisen
naapurin, . Neuvostoliiton kanssa.,
. . . Tämä on ainoa oikea^ja joh||
donmukäinen tie Suomen^ ttsenäi|;
' syyden '"puolustamiseksi . . , . Sen
seuraaminen" ei siilnkaan > väheni^;
meidän.;; ahoamme canadaiaisina.|';
Ottaen huomioon sen mitä on ta­pahtunut,
Sundqvistin kh-joltuksen;
"virheenä" on vain se, etta hän näki
jo silloin.' 20 V. sitten, mihin kehitys
bn kaikella johdonmukaisuudellaan
menossa!
•Ja kiin talvisota vastoin' kalkkien
ajattelevien ihmisten' toivomuksia
kuitenkin^ syttyi, niin meidän leh-^
temme kirjoitti Suomen itsenäisyys-;
päivänä 1939:' • s
". . . Suomen kansan keskuudes-
_.sa_on_gllut ja on yhäkin poliittista
erimielisyyttä ^ siitä tavasta ; miten
maata pitäisi hallita. Mutta 'Siio-|
men työväenliiklieenihlstoria'pu-1
huu eittämätöntä kieltä . . Itse-kaikkien
pik^uvaliojen ja erikoi- .
sesU' Suomen, entisen kotimaam-^
me, demokraattista itsenäisyyttä
ja vapautta."
;. Talvisota alkoi marraskuun;; lopus?
sa 1939. Muutaman päivän kuluttua^
silta, eli joulukuun 2 pnä 1939 oU'"
lehdessämme;; uutistieto;minkä:;Otsik-:.
kona oh "CSJ:n Sudburyn osasto
lahjoitti $50.00 Suomen hataakärsi- ,
ville".
Ja joulukuun 5 pnä 1939 Julkaistihi
seuraava uutmen: "Eilen Ulalla p i ­detyssä:
Suomen .paikallisessa:-avusr;
tuskomiteassa oli saamiemme r tieto- -.i.
jen mukaan kieltäydytty vastaanot- '
tamasta CSJ:n Sudburyn osastoti
lahjoittamaa $50.00 Suomen hädän­alaisten
avustusrahastoon . . , . Oli
kieltäydytty sTksl kun oli ilmaistu
toivomus sen antamisesta Sosdem,
Työläisnaisten liiton jaettavaksi .
Joulukuun ~18 pna oli Vapaudessa
seuraava otsikko: "CSJ kerää avus­tusta
Suomen hädänalaisille". Tä­män
otsikon alla kerrottlm: "Eilen i l ­lalla
pidetyssä CSJ:n Sudburyn
osaston kokouksessa 'tuli esille Suo­men
hädänalaisten avustamisicysy-"
mys. Järjestön keskuksesta oli saa­punut
kiertokirje, jossa sanottiin
järjestön ryhtyvän kokonaisuudes­saan
keräämään varoja Suomen hä­dänalaisille.
Kokouksessa myös se­lostettiin,
että järjestön- kyselyyn on
Canadan PunaiseUa Ristiltä saatu
vastaus, että se on valmis välittä­mään
varat Suomen hädänalalsll- •
le . . ."
Kuten näkyy, CSJ, ja Vapaus %
ovat ähia tehneet" täyden eron'
Mannerheimin ja muiden, sotapo- '
littlkkojen sekä Suomen kansan-jould^
ojen-välillä. Me kieltaydyim- |
me Jhuntamasta Heil Mannerheim
— mutta sitä suurempaa myotäton-toa
tunsimme Suomen kovaa koke­nutta
kansaa kohtaan — siltä •
on kumoamattomat todisteet
Vapaa Sana on luonnollisesti - tie- \
toinen Itästä kaikesta," Myös tiede- \
tään, että Vapaa/Sana pyrki'käyttÄ- -1
maan silloista' tilaisuutta < vissien sirp^ • i
pelden ryhmäpyyteiden'hyväksi eslti- \
tämällä lapualaismallisia' vaatimuk-' i
sla CSJ:n ja Vapauden • lakkautta- '!
miseksl •— ikäänkuin se^ oUsl joten­kin
Suomen kansan "hätää huojenta-
.4]
m MM
t l i i l
riut.imutta siltäkin asiasta voidaan f
puhua myöhemmhi'enemmän, mikäli