1924-01-10-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
. • " ihlbexty} : / _ ' . _,|Hilied te Sodlmry^ Onfc^ every/Tuc»^ «nd h r : > ^ - *str pnheHö f088, FoiÖosote: B^^^^^^^ 69. Sudbury, 000'. aSioi jonkun dik(»pppi^ ob^elmkn popIesta> tati"'Ajatustaan :,^6aKaim*U ^Meidän lebnanune on' kdutykseoalatsta teoriaa, dflfca^ tiinteia opiiJwppaIetta^ jota i o l ^ mAaanisfdi toisintava. &!ita väbcminHIa panytaamaliä se saadaan anKrikalaisiin ja mita cnemmaii nc maistavat aita :^OOSja kolme kfc»l.T5; Bmotisdänti k e m ilmotuksisU 40c t t i l ^ ^ Umothkaista, loldentekatiä ei joka kerta, mnoteta. annetaan^tontuva ilenniu. KuoloUmotokset f Ä.00 kerta ja 60c llsSä Jokai, •elU: mulstbySriylta, 11.00^ kolme; kertaa.'^ftvlöeroito fZ^O kerta, f8.00.kak«l kertaa. SyntFmlUmott&set 11.00 kerta. Ha-lutaantieto-. i a ' osoMmotnkset: 50c. kerta, fliOO kolme •kertaa. TOapaisnmotokgigta pitSa raha aenrata mokana. 'm-mr'W^ J uttutuvan toilauksia misen pojaU. j » ^rttärillä ön tilai-itins 'kokoontua tminoimaan näkef ^:' J ^ ^ saa vastausta ensiniäfseen kirjeeseenne, kirloitjik^a'oudelIcea:Il|kkeciihoitajap per-toonallisello nltpplla-r . T . V ; K AMNVPTO. Liikkeenhoitaja. <!a5„. , Tliitafn; lehteen aiiotöt Ilmotnkset pitSa olla kont-toriSRn. Iniiantninp. torstain; lehteen tiistaina ja lanan-lain l«'l'*«'''.'itöv«faSn8 kello 8.» • '\ ^v;. . ' • ...RpeMo-»/! at the Post Office Department, Ottawa, g'Bep<"'-!'>t«<«.-matter..^ ^^^'^•v^• ^ • ^ •''•^•' • '• oman kokiänuksensa kautta, sila »yvcmmälle «f menee liddän lihaansa j a . v e r e « t t a > / ' Y Ja loisessa kirjecssain a n ^ Engela työläisille seuraavia neuvoja: - ' «Suuri kansallinen liike, olkoon «e sitten minkä muotoinen tahansa, muodostaa todella IShlokohdan Amerikan' työväenluokan kehittynriselle. Jos ^ «Jaksalai-seHiittyvät siihen, voivat he iwada aikaan paljon by' pottako'kouDo, jotta meUIe maa-vää ia suorittaa ra&aisevaa osaa siinä. Jos ! « : pysy- ««»«»pnan lapsiUe on nyt avatju *aa j H »uuMMOB • i ^ ; j t. i oma omituinen JQttatopa. jonne ih-vät erUIään, tulevat he kutistumaan dogmaattisÄsi JT.^^ « « S " ^ . f l , ! ^ lahkoksi ja heidät lakaistaan «yrjääii henkilöinä, jofc lw^vat ymmärrä ede* omia ^ - •«Sosiaiiderookraatii^llli liUolla Englannissa (En-gel »/ tarkottaa tässä hyndmanilaisten. silloista puoluetta) on se-jhtäläinen ominaisut» »aksalais-amerik^^ laisten aosialistien kanssa; että a nämä puolueet; ovat alentanet Maradn kehitysteorian .IdinteäksioikMpppi-omien luokkavaistojensa kautta, vaaii jonka heidän pitäisi nidiiste heti jonkunl^ ilmMi' IcAitystä. Näiii pUöi kumpikin pysyvät puh-tatoä j%ona ja kuten Hegel 8mjoo,tulc^^ tylpästä, lyh^än lautta tyhjään.» ; ; m ohjeet kinbtti Engels jo vuoden 1886-«7 yiäicilla. Trfptun -kuin olisi kinjotettu juuri sitä asemaa ja; n&^i^täviäj jilmallä piiä- .'en,; mitkä ! meitä tyoväcnliikkeeh rakentajia nykypäi- •jvä^^ kalkkiäliäifmissä työväen luokkataisteluliikkcen raken-t ä ^ p i t o t t p s ^ kirjoja kokonaisia; yrjas-puun täyttahiiseksi? Jos olette joskus sellaisen jossakin nähneet, niin tnolcaa hänet tännie jottntapaan, annetaan h i e l l e paras penkki ja pidefiän häntä täällä kuten kulta-miääa j a kpoleniisiaan. Ja muUe^ lintua j a 'jos hän pybyyde&sään ja joka mä sattumalta satuin ohimen-1 täydellisyydessään ei jaksa elää nniknrUatanuuin tänne aitalle, an- meidän; keskellämme, vaan kuihtuu ja-kuolee ipois, niin me palsamoimr me hänet, ja teemme hänestä muumion, niin että hän säilyisi vielä tialeyiea sukupolvien jhmeeksL E i , rakkaat veljet, Piiteri on oUnt liian tuhlaavainen sanoissaan. Kun häa puhuu pyiiäatä kansasta, niin on "hänen täytynyt ajatella nutä, jotka asuvat jossakin etelämeren saarilla! taikkÄ taas Cajiadan pohjoisilla na-paiseuduilla, joihin meidän porvarU-linen kulttourimme ei ole vielä tös-suaan astunut. . Siellä eiivät ihmiset ole tulleet vielä ulkokultaisiksi, ieiyät. oppineet nylkemään' toisten työn tuloksia^ eivätkä viitsi valehdella kaikissa edesöttamisissaaA toteuttavansa Jumalan tahtoa. ; Sallikaa, mun vielä vähän jatkaa. Piiteri on antanut meille myös kblistorivin (ääressä. Kuri ; ^ e i^ olemme ottaneet ia«raksemme ko-^S?*" oMa. miehilleen alamaiset, kodntua tänne; eikä meitä muualta^ l:Täta «aa kukm ymmärtää omalla kääri löytää taida, niin pistäyty- {J^^^J^»"' Han myöskm käskee mie^ käämme , tänne' pakieemaari. Ä » - ? * ' " ^ " " f * ' ' kanssa,, ku-tariimeVriiiri^ ye^ri kuiri le on^mahdoilista. Ihminen on seu: on suora mjunktioni, eh estetuomio raa; rakartava. ekiri. n i i n k r i i n - m i e s p p l o i s t e n rakkaita vapauksia ha ja vlisas.PIato jo aikoinaan sa-nettiin, tiehtäväksi tämän pirtin vih-kiäisseremoniari, pitäminen. ^Toiset saavalt vaan imeä i plippnaan ja kuu-ndla. 'No, olkoom meloneeksi..; licä-vä. vaiiri, että nfun kenkäni sattuivat olemaan; samanlaisessa ; asussa kuin aep entisen puhujan, joilla ei passannut ktiulijairi eteen' astua, vaikkakin kuulijain joukossa niillä ..olisi kJrUä^ mennyt: :/ pahalcsenne vaikka laskettelen täältä «touvin takaa ne suuret syntysanat, ioilla tämän juttukämppäm-me; luoviitan f äitvoisan yleisön käytettäväksi. Siis rakkaat,.veljet ja miksei myöskin sisaret surussa, kärsimyksissä, köyhyydessä, niin aineellisessa' kuin henkisessäkin ja riiyös-kin: flossa j a . opettavaisessa ja hauskassa seuraeläriiässä tämän meidän yhteisen ' juttutupamme,,'' lämpöiseri » l Ä t t a , ; m a r i t o ^ dskontoa, josta guuri Engels lausunnoissaan varottaa. Sellaiset 'ainekset painavat loppuiingassa . kivenä työväenliikkeen kaulassa. . Ne wili;vtÄ^ ^irigoUisia: kiiin n ^ n . Jotka eivät niar- »laisuudcista mitään ymmärrä. Ne todellakin voivat korkeintaan muodostua^ tyhjästä tyhjään • kulk^afcsi lahkolai8Uudek8L:Tto sama ilmiö on johtanut Leni-nin sanomaan niin katkeria' sanoja sellaisista, jotka pyrkivät esuntymään erikoisen jyrkkinä kommunisteina ihnaq etfi l/euymmärtäisivät asiallisesti kommunismin säilöä, Löytyy kommunisteja, jotka ovat kiintyneet vain, kömmunistiscri liikkeen ulkonaiseen ilmaisumuotoon, tai pitävät tevenkovaAn kiinni jostakin liik-ioOTme jerikp BuhK^la^ He nnohtdval, että -lyöVäenliike sittenkin on tiedettä, joka lakkaamatta taistelee uusien arvojen ämlSmÄii:U piollu^ &sä: t ö^^^f kirjees^ :,.; • harhaan ja kompastuksnn: yhläuuttainen: tuijotlahiinen siihen, mikä kerraA on. Ijatsottu tyoväenlukkeelle hy-vaksi ja,oikeaksi,'ilman että nähdään'ne luonnolliset rajatija-suhteet, joiden sisällä se pitää paikkansa, voi koitua mitä suurimmaksi vahingoksi työväenliikkeelle: tämä pitää paiHcai^ö.olkoon kysymys sitten niiden mandlaiftten f tuijottamisista, mi^in Engels on^ katsonut velvollisuudekseen sekaaplna, taikka sitten nykyajan työväenliikkeissä ilmenevistä tuijottamisista, joihin unohlpneina fei saateta nähdä- työväen joukkoliikkeen elayän ke^tyksen luonnollisia ditojo. > ^ , Marx ja Engels eivät ole .^nään; personakohtaisesti tilaisuudessa jakamaan ileuvojaan työläisille meidän erinäisissä käytännöllisissä pulmissamme. Senpä vuoksi eitäUnemmän olemme me nykyajan työväenliikkeen rakentajat velvolliset 'pitämään huolta siitä, että. luokr kataistelulirke vastaisi edelleenkin ei ainoastaan .tiedon vaan myöskin koyhälbtön vallankumouksellisen tieteen ja/liikkeemme käytännöllben edistämisen par- KöyMliston solidarisaus Kolmeneljännesta vuosisataa Pn 50 Kommunistisen Manifestin ^^tunnuslause; «Kaäclaeri maiden . proletariaatit, Tiittykää,yhteen», kutsunut ^laailman.Jcoyhalistoa vapautmnistmsteluunsa. - Ja köyhälistö on herännyt, maan uumenista' tiousevan luonnon voiman tavoin on se vapisuttanut .kapitalistista yhteiskuntaa. BasVaita verisiä taisteluita on Icäyty, mutta proldtariaatin luokka-vihollinen on yliäcin varustetuissa valta-asemissaan. Vain Venäjän, laajassa talonpoikaismaassa on porvä; riston valta murrettu ja'vaTla^ oh sosialismin räken' tamiselle • tieia raivaava tyovSen, kaltio. vaka öpinkappaTeeksi, pysyltaytyakseen erillä&ri jo-ovat, vaan sen täytyy'kohottaa voimansa niin suureksi, ^tä se voi voittaa valtiovallan ja ottaa sen oman luok- ^Voimansa 'kautta käytettäväkseen., noi. Todellakin me rakastamme f ^ u i ^ p h j ^ ^ raa, jota me ^voimme olla rikastuttamassa /itse kukin kohdialtamme. Tämä juttutupa on meidän raata-jii^ ri; henjsen liesi ja yapaau; rijatte-lun 'temppelli, johon jokainen tekoon kuin' kotiansa ja jonka' sudjat tuokoot viihdykettä, virskistysta -ja henkista viisautta kaikilie ihmislap- ^'kokp/>nnumme .tänne maali-' rimri'lapoina, maailman, joka on tällä keriaa. ylösalasin<; Mutta koska minä en.profeteeraa oleyani mikään profeetta,!^ en -minä: myöskään h^^ mennä. profe^eroäman olemmeko me riykyääii maailman ylä vaiko alapuolella. Joka tapauksessa me olemme Canadassa.. Vanha ,Fiiteri sanoo, että me olemriie valittu kansa, pyhä kansajr merkillinen kjuisa. Hiiliä halriaisiri. pila iKiterin' kanlsa hieman eri mieltä,.-elikkä aiifakin tehdä lisäyksen hänen >s£moitdris^ Minä väitän, että. me f emriie.ole »ainoastaan me^kiltineip' kansa. Vaan me olemme kerrassaan foni k a n ^ (Kun me nurisemme; "esimerkiksi •huonoista miehiatä,. kokobnkyliätyn '•hrilUtuk^ nläisen tilaisuuden etuilen väliteet;!^ me kahta viheliäisenrplä pölläcypäi-tä: entisten tiidle!^|.Tä ;tapalituu siten, että me yhä Vudelleen ja .uudelleen «valitsenime entistään «parempia* 'porvareita.-.virkoihin. Ja sitten me taaa istumme'kotona ja kiroilemme chyviä miehiämme», tai kulerome n^kkl taskussa seuraaviiii ^^ihm|a8^||:ia oikeassa kutsuessaan ,meitä merkilliseksi kansaksi.';^/Enkä .minä voi väittää vastaan, ettemmekoJ me oU-ai . triypskiri yäUttn: • kansa. Ätehän olemriie suurimmalta:^<walteAv^^ tekemääri ait^^' niitä" meidän >ei - pl-täisi/ tehdä j a jättämään > tekemättä se,VtailÄ;^itäi8i;;;tel^ Piiteri. sanoo, että me olemme pyhä k t t l ^ , : imh • ^ f i ' meiUe Vtuie^ Hiterin'kanssa riita. $anakirja se-liittää sanan ^dPylia» /$enraarösiat puhdas,- morsalisesini j a ' lierildsesta t i ^ t ^ i r i e r i i l f l ^ i ^ ^ ^yyä,iuräte?: 1^ vii-; stffic|||lä^ teitä: katsäeriiaan v ^ ^ ^ l S^ tarkastamaan kuka^ täyttää tämän niitän. Alkakaa ineSkka m e i ^ ^ Buo-rista- ja ';<hyyis^>::>;v^^ me.^' Onko kuluutri'koskaan' nähnyt vaikkapa • vaan kaupungin .neuvoston jäsentä, koirtfpoliisia, porvarillista parlamentin: irtjasentä taikka pappia tai' mtti£te'^aen' kaltaista, jotka meidän hyväänme pitäiavälvoa ja edustaa, henjgälisesÖ tai henki-'VeaSJii» vJtfon vajia haaldnDat. Minä yplBin liidellä näillä aloilla niin jaajaiti^kuin «taidan lintu', mutf! ta mitä''se maksaa. Räpyttäisin vaanturhaan henkeni' siipiä'; taikaa lentäisin/ korkeuksiin, jPhön töistä kenties kukaan; ei viitpisi katsetiaan nostaa. Ja sitä paitsi. onhan meillä-tähdellisempää tekemistä maalUaem-pien asiain kanssa. ' ' - ' '. Täällä me; nyt istumme rakkaan kolistpuvimme aäiressä. Kukaan",ei irieistä ole ..liian tyhniä, kukäari; ^ei liian viisas. iT^ l ä ymmärnptään kaikkia. Täällä on' kaikilla -sn^nA vuoro vuoronsa jälkeen. Pitäessä-' .ni'tätä;'ayiä^u8^^ näkevi]^ tavan, että mikäs neuvonantaja minä olen; ^Et sinä ole parempi, kuin toisetkaan. . •Olette" oikeassa; / Samoja äijänkuviai olemme kaikin. Yhtä tybnj^iä, ^ yhtä viisaita. Toiset meistä ovat tallustelleet'tämän Canadan' maan .^i^ia^^idvirooke ja pi^ temmän aikaa, toiset, lyhemmän. 'Kaikille heille' on juttutuvassamme varattu yhdenlainen lämmin. Eikä meillä ^ole/ ennakoluuloja niitäkään vanhanmaalai^a vastaan, jotka Indnstrialistin Canadan uutistoimisto sanoo niin suurina-tyhmyreinä tämän maan rantoihin saapuvan, etteivätvhe koulerimia ymmärrä yhtään, mi^än. ; Astukaa-, vaari sumeilemat^;: pirttiimme. j a ottakaa pu-jheerivHorp: milloin vaan < jptäkiri. sanomisen kutsumusta-tunnette. Yhtä auki.oncat tup^mm^ ovet niin hy-vin <paartilai«illei: kuin o.^.u:^i8ili lekin.' On ^ mahdollista, että pirtis-aämme. voidaan joskusojoutua pikku rinnust^uihin, mutta eihän se muu-ta ;,knin ;<Wskaa vaan;; J a ankarM ldquM;f;0^^ lääu'^ muulla kuin . puhtailla hengen ^ Asia\ on pelvä. Juttutupa odottaa-)| äytl^ pakkasen panliua, ja jnmalan ilman piestä hurldssämiiie.' >.' Me. 7 kbkbonriumme oinaan tupaamme kertoilemaan toi-lauksoamme. Kohta on kynänpärs-keemme nayttävä,^ että v^kka em- 'mfeiÖMää^^ neita • musteen tuhrijoita olekaan. komraan, ^llä ainaldn vukon pääs^ tä on jri^utuvairi, .seuraava kokous. Kansa', j a " maa ja «vieiäpä: tauvas-irä. aupä^^ laoksiDe hedelmällistä• tulevaisuutta. Kastemaamme.' Icynäi^ustel^rppBon l^aKjäa myöten. ' ' «esti täydelliktä^\ synnitöntä, hurskasta, hy\^ tai muuten meille esi- •. 'Jlpskoya. .--hBQd)oprbduktiyhtiö o a marnu^cuuu' loppuun mennessä o^nnt~.'45 miljoonaa ;puoteä ' e r i - iaista;';vi|järii:^^^^ idiijab^: k ^ plstimnt ja^himiat kohonuLeet^-nobs- " 50 pro? Port Ailfair, Foit iilliaoi ^ ymiKinsto y«iy<t«a •«HrtBimrto^Port; ifeäriirigiL' 816 W«ir <N. - mistossa myydään kirjalliauutta j a rihkam^TäUteÄ? S ^ jakaikKeri pnolöelehtiei^; m^.^^^^^^^^^^ ' Taly^;; O B . »BaunA ' ^ y H M ' . ' . t ä p o r juui oäcciri jpohjolan talyeitavaJto. Lämpömittari ori laskenut oikein talvilämpömaäi^atisä ja^ihminllä.op ollut täy^ työ pitää' huoneitaan lämpöisinä. Lunta on ;tnUnt ^myöa;joku määrä, että voidaan saada met^asa ajot mahdollisesti Jo tälläkin lumella alkuun, I i s i ; ei ^^laa;^^, kuuluiri . ^«^H':S1DHNC ONT. .Jok» .•«»*'engkrininfa-elUen vie^> todellisesta kehittämisestä. St ' M;;8itä.vnäia .poJijaltaiin eeloZ tekevän mCbsänuesten;puh . ..: ^. teoreÄiköt q»anhanneet>. ^* -•Jpk^en myöntää, että e a ^ . ninkielmen väestö olisi saatava mu. kaan, mutta miten? Se «du ^ kysymya. Mikäli näin <saunan ak kunasta»-katsoen näyttää, ei suni vielä -ole onnistuttu ja minusta näyttää, tettei; sitä ole aivau tosiasiallisesti yritettykään,, ainakaan maaseuduilla. Minä olen ollut nyt. alun toistakymmentä vaotta täällä n.k. pinsitien viarrella farmarina ja minä en ole vielä kertaakaan näh. nyt minkäänlaista valiatushominaa kieliselle väestölle hommattavaa, l i . kuunottamatta nyt aivan hiljattain • alkanutta Workers.lehden levitys- ' hommaa.. J a kun ottaa huomioon, että suomalaisille on hommattu 3— 4" kejtaä; vuodessa erikoisea opinnat puhuja ja lisäksi melko hyvästi järjestetty 'kirjallisuuden ja sanoraaleh- V1 tien; levitykset ja sitten vielä joka; • paikkakunnalla: on kotoista, kasva- Mttiia voimaa- Ja mistä tämä täi-lainen' ero johtuu? Minä en ehdi niin kauan ajattelemaan, jotta minä taen, .tbivc|ttavas^ ' sitäkin vielä tulee., ennenkuin talvi;, menee .ohitse. Nyt kuriv-tuleäykiuein'iijoaäca olisi metsä;miehillä'; taris olla tarpee^ hyr vä järjestyminen, että voisivat vaatia kphtuulUsta palkkaa työasian, mutta ollessaan hajanaisina pikku ryhminä kuin nykyään, niin mitä he voivat,' ei mitään. Metsämiettten olisi kerta kaikkiaan ruvettava e« nempi keskusteleriiaan . yh^istoimihl nasta näiden ki^den mietsätyöläis-ten järjestön välillä, jotJia nykyään toimivat • Canadassa ja saada luja järjestö keskuuteensa, niin sillä ta-vaUa voisi saad^.,ainakin .vähän pa ranriuksia - nykyisiin metsäoloihin..: Tniipafo liavitti. uudfen vuoden päivän aamulla Fort WiUiamin puolella kaksi sekatavarakanpipaa. Tulipalo huoniattiin uuden vuoden .aamuna, kello 5.'4'5, Jolloin; palokunta oli, hälyytetty paikalle. Tulipalon luullaan alkaneen lämmitysurineis-ta, jotka-,; olt jätetty palamaan; silloin kun omistajat olivat lähteneet liikkeistä. Omaisuus oli vakuutettu. Laisiin rata, joka saatiin, val-miiksii Arthuriin uudeksi vuodeksi on yksi mahtavampia.luistin ratoja •Canadassa. Avajaisjuhlat, ..joissa sai maila "oli kilpailut Port Arthuriii ja Fort' Williamiri ' luistelijajoukkbjen' välillä oli - uuden : vuoden; pärväriC. Osanotto; oli mitä ; suurin, i ; etukä-iieen myytiin, istuimet kaikki, mutta ei ole-.ihrilekääri- kun ottaa huomioon sen innon,.mikä oni ollut täniän. rakennuksen aikana kaikilla luis-.. teluurhpilua' kannattavilla.' Port -Ärtliurin OM*toii:;;yariM'-;; jär, sen; ja samalla entinen tämän; piirin, sihteeri David Bolunb lut paikkakunnallamme joulun py-, hinä. On' ollut tervehtiriiässä -vanhempiansa: fekä samiklla katsomansa kkhta lastaan, jotka-ovat olleet hänen • vanhempainsa hoidettavana' täällä.,David: on:pilut innokkaampi osastomme toimihenkilöitä,- mutta nyt hän on "ollut ^muutamia..aikoja pois '.'osastotoiminnasta, kun on ollut; töissä. Toronton lähellä olevisiaa autbtehtaijBa^ .r-r-;; J . * « • TjrttS- ja okkojnhlat lähenevät päivä päivältä. I^e vietetään Pirtillä tammik. 16-ja 17 -päivä jä muodostuu^ ijiistö^e^^^en: kuulumattomat, sillä niihin on nähty vaivaa ja;huol-. ta'jo pitkän aikaa, että ne tulisivat tyydyttämään jokaista juhlaan saapujaa. Ohjelma koetettu saada niin monipuolifieksi kuin mahdollista, toimihenkilöt on ^kaikki järjestetyt, kyökkimestarist^ ruveten ja on siihen koetettu säadakin sellairieri. kok- •ki, joka; ;jaksaa h%ätä,; vaikka olisi 'tungosta kuinkakin paljon, sillä tulemme pitämään .hyvää, huolta niinä- iltoina myös vatsan .hyvinvoinnista. Ensimäinen ilta' aletaan kello puoli 9 illalla, jonaVjltana ohjelma on snuremmoinen noin 20^ eri numeroa,'mahdoton, luku, niin-kö? i:yäan ei yhtäärii"liikaa- sen takaan,'- eikä:, väliajat 'tule /ketään yä-i dyttämään, sillä siihenkin on valittu pari miestä,' jotka pitäväf^ ilon irti väliajoillakin.' Osan ohjelmasta mainitsen tässä,, avauspuhe, soittoa, laulua, triolaulua,'. kaksinlaulna;' rur-. noja, pukutanssia; yksintanssia, kaksi kuvaelmaa, -kaksi monolookia' j a näytl huviriäytelmä, jne. . ..Tanssia :itriirikätu#^ jaksaa- toinen juhlailta/aletaah^^Mp 9 ilL, ja siiroin näytellään- hauskimpia huvinäytelmiä, mitä koskaan on nähty,; nim. «Vapaamuurareita^ ^:ssa;5;|iiayt^ perin halvat, kaksoisliput, joillapää-see moleriipina'iltoina, maksaa'vain G5c etukäteöi, ovella' 75c, yhdöi illan Uput 40c. Lopuksi kehoitim yleisöä saapumaan Cajbissa^^^ri^^, ti-; laisuuksiiri\ siitä syystä, etta ohjelma on pitkä, että saamme sen aijbis^ moitustaStrionr^ri^ PariisL *Riäi^ ; ifphieare: tuli;.:: imdaieenH * vrilitisia juuri toimitetuissa senaattorien:vaa-; l*>i«ssi. • ns n i 'mii VoifrVrä wW'-''<7.1'Oi-' S»»;^^ leissa. Hän sai.kaikjdaan 7X0 ääntä ^äänestyksessä annetuista" aäniis-tä,^ ioita oli.icaikldaari 810. / (Radikaaliset sosialistit Leöri :»ouf-jgeois, Henri Merliri ja M . Montieuil-iard^ v JTaznen. depiätmrätistä''yt^- paiUiakaiuiilia sen käsittäisin. Minun pitää mennä jo ennen «tallin», «puita pienimään» eli jonnekin muualle. Kyllä tääliä niitä, «kielisiä» ainakin yhtä paljon on kuin suomalaisiakin, eikä ne mie-i e s t ^ i ole niin erikoisen järkeviäkään; että • ne • jaksaisivat itsestä ; .jäjpjestyä. Olen ollut usein, tilaisuudessa . kauppaamaan heille Worr , keriä;" ja - ne . sen yksityisnumeron ostiayatjjcun eivät viitsi • aina sanoa,, että ei; ole nyt.-viittä senttiä. Se;•';•'; on;heistäMn katsoen ruma pelätä-holsheyismia .kun ei omista viittä senttiä,; mutta rie heittävät' sen kat^ soiriätta ]^esään kuh ovat • jostain; Trilyunesta; tai Cfar-anicle-lehdestä lu- ;^ iceheet, e^tä se on «saastaa».''Mi-;';;-:,; riuri mielestäni olisi lehteä kauppaamaan : pantava «ellainen mies, joka. vbiai.; selbstaa,; ettei se sitä ole. fä-.. mä :horiima\voitaisiin mielestäni jär- ~ i jestää,.', vaikka- seuraavaan . tapaan,. eli jokseenkin I samoin ktiin suonia-. Iäistenkin keskuudessa; että kirjal-V-lisuus- ja f sirionialehtiasiamies kulkisi talosta toiseen ja hänet voisi , j helposti varustaa paikkakuntalaisella' «vaikka 'suomalaisella, oppaalla.--Se jon sellaista, • että kun kielenkäyt- ' tö, on ontuvaa j a ' vielä yierasmaa-laiirieri, riiin sen puheet ei tahdo olla mistään arvosta ja jos on sellaisia .v öu'ömalaisia, jotka^ «pärjäisivät» paheesta, "niin jo voisi toivoa jotain, virkari,: vaikka «tieärjän»,, cseksiou-iiaäijäril »; 'stoorimiehen eli m'ikä mitäkin hommaa ja eivät tahdo am-^ ta ilmottaa koko aatteestaan mitään;, jos sitä lopuksi olisikaan. Ja entäs .s^^^^ esitykseni olisi taaskin seuraava, että suomalaiset osastot korvaisivat osan ja puolueen kassasta osa ja vakka Worker4ehteä avustetaan jo itses-täänkin,; .niin kirjallisuusasiamie» saisi ^»aikkion. Myöskin voisi pnhe- 'tilaisuuksiäi^ näyttäisi, aina paikkakunnilla' sopivan, panna toi- , nifejBn: ja koota kolehteja. Kyllä kJe- ; linen väestökin sitten 30 koma itse ; höpmarisa; kunhan sadaan ne . • Idulle,. ;'M^^ vakuutan ^ vielä, etta^;||; oli W minkä, kielin^^ tahan-, sa,' kun sillä on kylliksi voimakas vaatuataVa aptatsiooni,;niins? ei .- Uman "ohjausta ja apua jaksa läh- ^ ä liikkeelle, ei ainakaan oikeaan suuntaan. ^Meillä,ori hyvä esimerkki Port Arthurin suon[ialaisten keskuudessa 'Se oli^luj» paikka ennenkuin siellä* kommunistit , lähti liikkeelle, kmfäiäläöli kovin lujalta .tuntia TO^astUstajajotdcko, nautta laja j4 asiari-, b T^i viimei^- kin^ v o i t Ä / ; : sfllä/ a se M^: näyttäa^ oleran ja sama on sijöe kielisdin nähden. — Ja«»b Hobta- .' ^ : WINDSDR. ONT. kaston, Viiosikökoiis j e t t i i n 28 iouluimnta, 1923, jossa valittiin o-. k Tuomi,'K: Nissinen,-Jr »»'a, ?^'^'iLriot<^:/ia-vÄiitikainen,7 Ä^ja^^W^Tbfvö;;tnöäJ8konute^ : X i - T u Ä ^ o: A i k a i n e n .. feiriiikuri^HÄai luoto. ^ennF;; H i l l , ÄJväsfVumminen, Niemi, VT^ .teiwtÄä^iiEsr^>Köivisto:.ja .^.<:;;vH kirje^irÄuStajariff, torvoir
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 10, 1924 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1924-01-10 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus240110 |
Description
Title | 1924-01-10-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
. • " ihlbexty} : / _ '
. _,|Hilied te Sodlmry^ Onfc^ every/Tuc»^ «nd
h r : > ^ - *str pnheHö f088, FoiÖosote: B^^^^^^^ 69. Sudbury,
000'. aSioi jonkun dik(»pppi^ ob^elmkn popIesta>
tati"'Ajatustaan :,^6aKaim*U
^Meidän lebnanune on' kdutykseoalatsta teoriaa,
dflfca^ tiinteia opiiJwppaIetta^ jota i o l ^ mAaanisfdi
toisintava. &!ita väbcminHIa panytaamaliä se saadaan
anKrikalaisiin ja mita cnemmaii nc maistavat aita
:^OOSja kolme kfc»l.T5;
Bmotisdänti k e m ilmotuksisU 40c
t t i l ^ ^ Umothkaista,
loldentekatiä ei joka kerta, mnoteta. annetaan^tontuva
ilenniu. KuoloUmotokset f Ä.00 kerta ja 60c llsSä Jokai,
•elU: mulstbySriylta,
11.00^ kolme; kertaa.'^ftvlöeroito fZ^O kerta,
f8.00.kak«l kertaa. SyntFmlUmott&set 11.00 kerta. Ha-lutaantieto-.
i a ' osoMmotnkset: 50c. kerta, fliOO kolme
•kertaa. TOapaisnmotokgigta pitSa raha aenrata mokana.
'm-mr'W^
J uttutuvan toilauksia
misen pojaU. j » ^rttärillä ön tilai-itins
'kokoontua tminoimaan näkef
^:' J ^ ^ saa vastausta ensiniäfseen
kirjeeseenne, kirloitjik^a'oudelIcea:Il|kkeciihoitajap per-toonallisello
nltpplla-r
. T . V ; K AMNVPTO. Liikkeenhoitaja.
t«<«.-matter..^ ^^^'^•v^• ^ • ^ •''•^•' • '•
oman kokiänuksensa kautta, sila »yvcmmälle «f menee
liddän lihaansa j a . v e r e « t t a > / ' Y
Ja loisessa kirjecssain a n ^ Engela työläisille seuraavia
neuvoja: - '
«Suuri kansallinen liike, olkoon «e sitten minkä
muotoinen tahansa, muodostaa todella IShlokohdan
Amerikan' työväenluokan kehittynriselle. Jos ^ «Jaksalai-seHiittyvät
siihen, voivat he iwada aikaan paljon by' pottako'kouDo, jotta meUIe maa-vää
ia suorittaa ra&aisevaa osaa siinä. Jos ! « : pysy- ««»«»pnan lapsiUe on nyt avatju
*aa j H »uuMMOB • i ^ ; j t. i oma omituinen JQttatopa. jonne ih-vät
erUIään, tulevat he kutistumaan dogmaattisÄsi JT.^^ « « S " ^ . f l , ! ^
lahkoksi ja heidät lakaistaan «yrjääii henkilöinä, jofc
lw^vat ymmärrä ede* omia ^ -
•«Sosiaiiderookraatii^llli liUolla Englannissa (En-gel
»/ tarkottaa tässä hyndmanilaisten. silloista puoluetta)
on se-jhtäläinen ominaisut» »aksalais-amerik^^
laisten aosialistien kanssa; että a nämä puolueet; ovat
alentanet Maradn kehitysteorian .IdinteäksioikMpppi-omien
luokkavaistojensa kautta, vaaii jonka heidän
pitäisi nidiiste heti jonkunl^
ilmMi' IcAitystä. Näiii pUöi kumpikin pysyvät puh-tatoä
j%ona ja kuten Hegel 8mjoo,tulc^^ tylpästä,
lyh^än lautta tyhjään.»
; ; m ohjeet kinbtti Engels jo vuoden 1886-«7
yiäicilla. Trfptun -kuin olisi kinjotettu juuri sitä
asemaa ja; n&^i^täviäj jilmallä piiä-
.'en,; mitkä ! meitä tyoväcnliikkeeh rakentajia nykypäi-
•jvä^^
kalkkiäliäifmissä työväen luokkataisteluliikkcen raken-t
ä ^ p i t o t t p s ^
kirjoja kokonaisia; yrjas-puun
täyttahiiseksi? Jos olette joskus
sellaisen jossakin nähneet, niin
tnolcaa hänet tännie jottntapaan,
annetaan h i e l l e paras penkki ja
pidefiän häntä täällä kuten kulta-miääa
j a kpoleniisiaan. Ja muUe^ lintua j a 'jos hän pybyyde&sään ja
joka mä sattumalta satuin ohimen-1 täydellisyydessään ei jaksa elää
nniknrUatanuuin tänne aitalle, an- meidän; keskellämme, vaan kuihtuu
ja-kuolee ipois, niin me palsamoimr
me hänet, ja teemme hänestä muumion,
niin että hän säilyisi vielä
tialeyiea sukupolvien jhmeeksL E i ,
rakkaat veljet, Piiteri on oUnt liian
tuhlaavainen sanoissaan. Kun häa
puhuu pyiiäatä kansasta, niin on
"hänen täytynyt ajatella nutä, jotka
asuvat jossakin etelämeren saarilla!
taikkÄ taas Cajiadan pohjoisilla na-paiseuduilla,
joihin meidän porvarU-linen
kulttourimme ei ole vielä tös-suaan
astunut. . Siellä eiivät ihmiset
ole tulleet vielä ulkokultaisiksi,
ieiyät. oppineet nylkemään' toisten
työn tuloksia^ eivätkä viitsi valehdella
kaikissa edesöttamisissaaA toteuttavansa
Jumalan tahtoa. ;
Sallikaa, mun vielä vähän jatkaa.
Piiteri on antanut meille myös
kblistorivin (ääressä. Kuri ; ^ e i^
olemme ottaneet ia«raksemme ko-^S?*" oMa. miehilleen alamaiset,
kodntua tänne; eikä meitä muualta^ l:Täta «aa kukm ymmärtää omalla
kääri löytää taida, niin pistäyty- {J^^^J^»"' Han myöskm käskee mie^
käämme , tänne' pakieemaari. Ä » - ? * ' " ^ " " f * ' ' kanssa,, ku-tariimeVriiiri^
ye^ri kuiri
le on^mahdoilista. Ihminen on seu: on suora mjunktioni, eh estetuomio
raa; rakartava. ekiri. n i i n k r i i n - m i e s p p l o i s t e n rakkaita vapauksia
ha ja vlisas.PIato jo aikoinaan sa-nettiin,
tiehtäväksi tämän pirtin vih-kiäisseremoniari,
pitäminen. ^Toiset
saavalt vaan imeä i plippnaan ja kuu-ndla.
'No, olkoom meloneeksi..; licä-vä.
vaiiri, että nfun kenkäni sattuivat
olemaan; samanlaisessa ; asussa kuin
aep entisen puhujan, joilla ei passannut
ktiulijairi eteen' astua, vaikkakin
kuulijain joukossa niillä ..olisi
kJrUä^ mennyt: :/
pahalcsenne vaikka laskettelen täältä
«touvin takaa ne suuret syntysanat,
ioilla tämän juttukämppäm-me;
luoviitan f äitvoisan yleisön käytettäväksi.
Siis rakkaat,.veljet ja
miksei myöskin sisaret surussa, kärsimyksissä,
köyhyydessä, niin aineellisessa'
kuin henkisessäkin ja riiyös-kin:
flossa j a . opettavaisessa ja hauskassa
seuraeläriiässä tämän meidän
yhteisen ' juttutupamme,,'' lämpöiseri
» l Ä t t a , ; m a r i t o ^ dskontoa, josta guuri Engels
lausunnoissaan varottaa. Sellaiset 'ainekset painavat
loppuiingassa . kivenä työväenliikkeen kaulassa. . Ne
wili;vtÄ^ ^irigoUisia: kiiin n ^ n . Jotka eivät niar-
»laisuudcista mitään ymmärrä. Ne todellakin voivat
korkeintaan muodostua^ tyhjästä tyhjään • kulk^afcsi
lahkolai8Uudek8L:Tto sama ilmiö on johtanut Leni-nin
sanomaan niin katkeria' sanoja sellaisista, jotka
pyrkivät esuntymään erikoisen jyrkkinä kommunisteina
ihnaq etfi l/euymmärtäisivät asiallisesti kommunismin
säilöä, Löytyy kommunisteja, jotka ovat kiintyneet
vain, kömmunistiscri liikkeen ulkonaiseen ilmaisumuotoon,
tai pitävät tevenkovaAn kiinni jostakin liik-ioOTme
jerikp
BuhK^la^ He nnohtdval, että -lyöVäenliike sittenkin on
tiedettä, joka lakkaamatta taistelee uusien arvojen
ämlSmÄii:U piollu^
&sä: t ö^^^f kirjees^ :,.; •
harhaan ja kompastuksnn: yhläuuttainen: tuijotlahiinen
siihen, mikä kerraA on. Ijatsottu tyoväenlukkeelle hy-vaksi
ja,oikeaksi,'ilman että nähdään'ne luonnolliset
rajatija-suhteet, joiden sisällä se pitää paikkansa, voi
koitua mitä suurimmaksi vahingoksi työväenliikkeelle:
tämä pitää paiHcai^ö.olkoon kysymys sitten niiden
mandlaiftten f tuijottamisista, mi^in Engels on^ katsonut
velvollisuudekseen sekaaplna, taikka sitten nykyajan
työväenliikkeissä ilmenevistä tuijottamisista, joihin
unohlpneina fei saateta nähdä- työväen joukkoliikkeen
elayän ke^tyksen luonnollisia ditojo. > ^ ,
Marx ja Engels eivät ole .^nään; personakohtaisesti
tilaisuudessa jakamaan ileuvojaan työläisille meidän
erinäisissä käytännöllisissä pulmissamme. Senpä vuoksi
eitäUnemmän olemme me nykyajan työväenliikkeen
rakentajat velvolliset 'pitämään huolta siitä, että. luokr
kataistelulirke vastaisi edelleenkin ei ainoastaan .tiedon
vaan myöskin koyhälbtön vallankumouksellisen tieteen
ja/liikkeemme käytännöllben edistämisen par-
KöyMliston solidarisaus
Kolmeneljännesta vuosisataa Pn 50 Kommunistisen
Manifestin ^^tunnuslause; «Kaäclaeri maiden . proletariaatit,
Tiittykää,yhteen», kutsunut ^laailman.Jcoyhalistoa
vapautmnistmsteluunsa. - Ja köyhälistö on herännyt,
maan uumenista' tiousevan luonnon voiman tavoin on
se vapisuttanut .kapitalistista yhteiskuntaa. BasVaita verisiä
taisteluita on Icäyty, mutta proldtariaatin luokka-vihollinen
on yliäcin varustetuissa valta-asemissaan.
Vain Venäjän, laajassa talonpoikaismaassa on porvä;
riston valta murrettu ja'vaTla^ oh sosialismin räken'
tamiselle • tieia raivaava tyovSen, kaltio.
vaka öpinkappaTeeksi, pysyltaytyakseen erillä&ri jo-ovat,
vaan sen täytyy'kohottaa voimansa niin suureksi,
^tä se voi voittaa valtiovallan ja ottaa sen oman luok-
^Voimansa 'kautta käytettäväkseen.,
noi. Todellakin me rakastamme
f ^ u i ^ p h j ^ ^
raa, jota me ^voimme olla rikastuttamassa
/itse kukin kohdialtamme.
Tämä juttutupa on meidän raata-jii^
ri; henjsen liesi ja yapaau; rijatte-lun
'temppelli, johon jokainen tekoon
kuin' kotiansa ja jonka' sudjat
tuokoot viihdykettä, virskistysta -ja
henkista viisautta kaikilie ihmislap-
^'kokp/>nnumme .tänne maali-'
rimri'lapoina, maailman, joka on tällä
keriaa. ylösalasin<; Mutta koska
minä en.profeteeraa oleyani mikään
profeetta,!^ en -minä: myöskään h^^
mennä. profe^eroäman olemmeko
me riykyääii maailman ylä vaiko
alapuolella. Joka tapauksessa me
olemme Canadassa.. Vanha ,Fiiteri
sanoo, että me olemriie valittu kansa,
pyhä kansajr merkillinen kjuisa.
Hiiliä halriaisiri. pila iKiterin' kanlsa
hieman eri mieltä,.-elikkä aiifakin
tehdä lisäyksen hänen >s£moitdris^
Minä väitän, että. me f emriie.ole »ainoastaan
me^kiltineip' kansa. Vaan
me olemme kerrassaan foni k a n ^
(Kun me nurisemme; "esimerkiksi
•huonoista miehiatä,. kokobnkyliätyn
'•hrilUtuk^
nläisen tilaisuuden etuilen väliteet;!^
me kahta viheliäisenrplä pölläcypäi-tä:
entisten tiidle!^|.Tä ;tapalituu
siten, että me yhä Vudelleen ja .uudelleen
«valitsenime entistään «parempia*
'porvareita.-.virkoihin. Ja sitten
me taaa istumme'kotona ja kiroilemme
chyviä miehiämme», tai
kulerome n^kkl taskussa seuraaviiii
^^ihm|a8^||:ia
oikeassa kutsuessaan ,meitä merkilliseksi
kansaksi.';^/Enkä .minä voi
väittää vastaan, ettemmekoJ me oU-ai
. triypskiri yäUttn: • kansa. Ätehän
olemriie suurimmalta:^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-01-10-02