Vapaus, January 10, 1924

              . • " ihlbexty} : / _ '
. _,|Hilied te Sodlmry^ Onfc^ every/Tuc»^ «nd
h r : > ^ - *str pnheHö f088, FoiÖosote: B^^^^^^^ 69. Sudbury,
000'. aSioi jonkun dik(»pppi^ ob^elmkn popIesta>
tati"'Ajatustaan :,^6aKaim*U
^Meidän lebnanune on' kdutykseoalatsta teoriaa,
dflfca^ tiinteia opiiJwppaIetta^ jota i o l ^ mAaanisfdi
toisintava. &!ita väbcminHIa panytaamaliä se saadaan
anKrikalaisiin ja mita cnemmaii nc maistavat aita
:^OOSja kolme kfc»l.T5;
Bmotisdänti k e m ilmotuksisU 40c
t t i l ^ ^ Umothkaista,
loldentekatiä ei joka kerta, mnoteta. annetaan^tontuva
ilenniu. KuoloUmotokset f Ä.00 kerta ja 60c llsSä Jokai,
•elU: mulstbySriylta,
11.00^ kolme; kertaa.'^ftvlöeroito fZ^O kerta,
f8.00.kak«l kertaa. SyntFmlUmott&set 11.00 kerta. Ha-lutaantieto-.
i a ' osoMmotnkset: 50c. kerta, fliOO kolme
•kertaa. TOapaisnmotokgigta pitSa raha aenrata mokana.
'm-mr'W^
J uttutuvan toilauksia
misen pojaU. j » ^rttärillä ön tilai-itins
'kokoontua tminoimaan näkef
^:' J ^ ^ saa vastausta ensiniäfseen
kirjeeseenne, kirloitjik^a'oudelIcea:Il|kkeciihoitajap per-toonallisello
nltpplla-r
. T . V ; K AMNVPTO. Liikkeenhoitaja.
<!a5„. ,
Tliitafn; lehteen aiiotöt Ilmotnkset pitSa olla kont-toriSRn.
Iniiantninp. torstain; lehteen tiistaina ja lanan-lain
l«'l'*«'''.'itöv«faSn8 kello 8.» • '\ ^v;. . ' •
...RpeMo-»/! at the Post Office Department, Ottawa,
g'Bep<"'-!'>t«<«.-matter..^ ^^^'^•v^• ^ • ^ •''•^•' • '•
oman kokiänuksensa kautta, sila »yvcmmälle «f menee
liddän lihaansa j a . v e r e « t t a > / ' Y
Ja loisessa kirjecssain a n ^ Engela työläisille seu­raavia
neuvoja: - '
«Suuri kansallinen liike, olkoon «e sitten minkä
muotoinen tahansa, muodostaa todella IShlokohdan
Amerikan' työväenluokan kehittynriselle. Jos ^ «Jaksalai-seHiittyvät
siihen, voivat he iwada aikaan paljon by' pottako'kouDo, jotta meUIe maa-vää
ia suorittaa ra&aisevaa osaa siinä. Jos ! « : pysy- ««»«»pnan lapsiUe on nyt avatju
*aa j H »uuMMOB • i ^ ; j t. i oma omituinen JQttatopa. jonne ih-vät
erUIään, tulevat he kutistumaan dogmaattisÄsi JT.^^ « « S " ^ . f l , ! ^
lahkoksi ja heidät lakaistaan «yrjääii henkilöinä, jofc
lw^vat ymmärrä ede* omia ^ -
•«Sosiaiiderookraatii^llli liUolla Englannissa (En-gel
»/ tarkottaa tässä hyndmanilaisten. silloista puolu­etta)
on se-jhtäläinen ominaisut» »aksalais-amerik^^
laisten aosialistien kanssa; että a nämä puolueet; ovat
alentanet Maradn kehitysteorian .IdinteäksioikMpppi-omien
luokkavaistojensa kautta, vaaii jonka heidän
pitäisi nidiiste heti jonkunl^
ilmMi' IcAitystä. Näiii pUöi kumpikin pysyvät puh-tatoä
j%ona ja kuten Hegel 8mjoo,tulc^^ tylpästä,
lyh^än lautta tyhjään.»
; ; m ohjeet kinbtti Engels jo vuoden 1886-«7
yiäicilla. Trfptun -kuin olisi kinjotettu juuri sitä
asemaa ja; n&^i^täviäj jilmallä piiä-
.'en,; mitkä ! meitä tyoväcnliikkeeh rakentajia nykypäi-
•jvä^^
kalkkiäliäifmissä työväen luokkataisteluliikkcen raken-t
ä ^ p i t o t t p s ^
kirjoja kokonaisia; yrjas-puun
täyttahiiseksi? Jos olette jos­kus
sellaisen jossakin nähneet, niin
tnolcaa hänet tännie jottntapaan,
annetaan h i e l l e paras penkki ja
pidefiän häntä täällä kuten kulta-miääa
j a kpoleniisiaan. Ja muUe^ lintua j a 'jos hän pybyyde&sään ja
joka mä sattumalta satuin ohimen-1 täydellisyydessään ei jaksa elää
nniknrUatanuuin tänne aitalle, an- meidän; keskellämme, vaan kuihtuu
ja-kuolee ipois, niin me palsamoimr
me hänet, ja teemme hänestä muu­mion,
niin että hän säilyisi vielä
tialeyiea sukupolvien jhmeeksL E i ,
rakkaat veljet, Piiteri on oUnt liian
tuhlaavainen sanoissaan. Kun häa
puhuu pyiiäatä kansasta, niin on
"hänen täytynyt ajatella nutä, jotka
asuvat jossakin etelämeren saarilla!
taikkÄ taas Cajiadan pohjoisilla na-paiseuduilla,
joihin meidän porvarU-linen
kulttourimme ei ole vielä tös-suaan
astunut. . Siellä eiivät ihmi­set
ole tulleet vielä ulkokultaisiksi,
ieiyät. oppineet nylkemään' toisten
työn tuloksia^ eivätkä viitsi valeh­della
kaikissa edesöttamisissaaA to­teuttavansa
Jumalan tahtoa. ;
Sallikaa, mun vielä vähän jat­kaa.
Piiteri on antanut meille myös
kblistorivin (ääressä. Kuri ; ^ e i^
olemme ottaneet ia«raksemme ko-^S?*" oMa. miehilleen alamaiset,
kodntua tänne; eikä meitä muualta^ l:Täta «aa kukm ymmärtää omalla
kääri löytää taida, niin pistäyty- {J^^^J^»"' Han myöskm käskee mie^
käämme , tänne' pakieemaari. Ä » - ? * ' " ^ " " f * ' ' kanssa,, ku-tariimeVriiiri^
ye^ri kuiri
le on^mahdoilista. Ihminen on seu: on suora mjunktioni, eh estetuomio
raa; rakartava. ekiri. n i i n k r i i n - m i e s p p l o i s t e n rakkaita vapauksia
ha ja vlisas.PIato jo aikoinaan sa-nettiin,
tiehtäväksi tämän pirtin vih-kiäisseremoniari,
pitäminen. ^Toiset
saavalt vaan imeä i plippnaan ja kuu-ndla.
'No, olkoom meloneeksi..; licä-vä.
vaiiri, että nfun kenkäni sattuivat
olemaan; samanlaisessa ; asussa kuin
aep entisen puhujan, joilla ei pas­sannut
ktiulijairi eteen' astua, vaik­kakin
kuulijain joukossa niillä ..olisi
kJrUä^ mennyt: :/
pahalcsenne vaikka laskettelen tääl­tä
«touvin takaa ne suuret synty­sanat,
ioilla tämän juttukämppäm-me;
luoviitan f äitvoisan yleisön käy­tettäväksi.
Siis rakkaat,.veljet ja
miksei myöskin sisaret surussa, kär­simyksissä,
köyhyydessä, niin aineel­lisessa'
kuin henkisessäkin ja riiyös-kin:
flossa j a . opettavaisessa ja haus­kassa
seuraeläriiässä tämän meidän
yhteisen ' juttutupamme,,'' lämpöiseri
» l Ä t t a , ; m a r i t o ^ dskontoa, josta guuri Engels
lausunnoissaan varottaa. Sellaiset 'ainekset painavat
loppuiingassa . kivenä työväenliikkeen kaulassa. . Ne
wili;vtÄ^ ^irigoUisia: kiiin n ^ n . Jotka eivät niar-
»laisuudcista mitään ymmärrä. Ne todellakin voivat
korkeintaan muodostua^ tyhjästä tyhjään • kulk^afcsi
lahkolai8Uudek8L:Tto sama ilmiö on johtanut Leni-nin
sanomaan niin katkeria' sanoja sellaisista, jotka
pyrkivät esuntymään erikoisen jyrkkinä kommunisteina
ihnaq etfi l/euymmärtäisivät asiallisesti kommunismin
säilöä, Löytyy kommunisteja, jotka ovat kiintyneet
vain, kömmunistiscri liikkeen ulkonaiseen ilmaisumuo­toon,
tai pitävät tevenkovaAn kiinni jostakin liik-ioOTme
jerikp
BuhK^la^ He nnohtdval, että -lyöVäenliike sittenkin on
tiedettä, joka lakkaamatta taistelee uusien arvojen
ämlSmÄii:U piollu^
&sä: t ö^^^f kirjees^ :,.; •
harhaan ja kompastuksnn: yhläuuttainen: tuijotlahiinen
siihen, mikä kerraA on. Ijatsottu tyoväenlukkeelle hy-vaksi
ja,oikeaksi,'ilman että nähdään'ne luonnolliset
rajatija-suhteet, joiden sisällä se pitää paikkansa, voi
koitua mitä suurimmaksi vahingoksi työväenliikkeelle:
tämä pitää paiHcai^ö.olkoon kysymys sitten niiden
mandlaiftten f tuijottamisista, mi^in Engels on^ katso­nut
velvollisuudekseen sekaaplna, taikka sitten nyky­ajan
työväenliikkeissä ilmenevistä tuijottamisista, joihin
unohlpneina fei saateta nähdä- työväen joukkoliikkeen
elayän ke^tyksen luonnollisia ditojo. > ^ ,
Marx ja Engels eivät ole .^nään; personakohtaisesti
tilaisuudessa jakamaan ileuvojaan työläisille meidän
erinäisissä käytännöllisissä pulmissamme. Senpä vuok­si
eitäUnemmän olemme me nykyajan työväenliikkeen
rakentajat velvolliset 'pitämään huolta siitä, että. luokr
kataistelulirke vastaisi edelleenkin ei ainoastaan .tiedon
vaan myöskin koyhälbtön vallankumouksellisen tie­teen
ja/liikkeemme käytännöllben edistämisen par-
KöyMliston solidarisaus
Kolmeneljännesta vuosisataa Pn 50 Kommunistisen
Manifestin ^^tunnuslause; «Kaäclaeri maiden . proletariaa­tit,
Tiittykää,yhteen», kutsunut ^laailman.Jcoyhalistoa
vapautmnistmsteluunsa. - Ja köyhälistö on herännyt,
maan uumenista' tiousevan luonnon voiman tavoin on
se vapisuttanut .kapitalistista yhteiskuntaa. BasVaita ve­risiä
taisteluita on Icäyty, mutta proldtariaatin luokka-vihollinen
on yliäcin varustetuissa valta-asemissaan.
Vain Venäjän, laajassa talonpoikaismaassa on porvä;
riston valta murrettu ja'vaTla^ oh sosialismin räken'
tamiselle • tieia raivaava tyovSen, kaltio.
vaka öpinkappaTeeksi, pysyltaytyakseen erillä&ri jo-ovat,
vaan sen täytyy'kohottaa voimansa niin suureksi,
^tä se voi voittaa valtiovallan ja ottaa sen oman luok-
^Voimansa 'kautta käytettäväkseen.,
noi. Todellakin me rakastamme
f ^ u i ^ p h j ^ ^
raa, jota me ^voimme olla rikastut­tamassa
/itse kukin kohdialtamme.
Tämä juttutupa on meidän raata-jii^
ri; henjsen liesi ja yapaau; rijatte-lun
'temppelli, johon jokainen te­koon
kuin' kotiansa ja jonka' sudjat
tuokoot viihdykettä, virskistysta -ja
henkista viisautta kaikilie ihmislap-
^'kokp/>nnumme .tänne maali-'
rimri'lapoina, maailman, joka on täl­lä
keriaa. ylösalasin<; Mutta koska
minä en.profeteeraa oleyani mikään
profeetta,!^ en -minä: myöskään h^^
mennä. profe^eroäman olemmeko
me riykyääii maailman ylä vaiko
alapuolella. Joka tapauksessa me
olemme Canadassa.. Vanha ,Fiiteri
sanoo, että me olemriie valittu kan­sa,
pyhä kansajr merkillinen kjuisa.
Hiiliä halriaisiri. pila iKiterin' kanlsa
hieman eri mieltä,.-elikkä aiifakin
tehdä lisäyksen hänen >s£moitdris^
Minä väitän, että. me f emriie.ole »ai­noastaan
me^kiltineip' kansa. Vaan
me olemme kerrassaan foni k a n ^
(Kun me nurisemme; "esimerkiksi
•huonoista miehiatä,. kokobnkyliätyn
'•hrilUtuk^
nläisen tilaisuuden etuilen väliteet;!^
me kahta viheliäisenrplä pölläcypäi-tä:
entisten tiidle!^|.Tä ;tapalituu
siten, että me yhä Vudelleen ja .uu­delleen
«valitsenime entistään «pa­rempia*
'porvareita.-.virkoihin. Ja sit­ten
me taaa istumme'kotona ja ki­roilemme
chyviä miehiämme», tai
kulerome n^kkl taskussa seuraaviiii
^^ihm|a8^||:ia
oikeassa kutsuessaan ,meitä merkil­liseksi
kansaksi.';^/Enkä .minä voi
väittää vastaan, ettemmekoJ me oU-ai
. triypskiri yäUttn: • kansa. Ätehän
olemriie suurimmalta:^<walteAv^^
tekemääri ait^^' niitä" meidän >ei - pl-täisi/
tehdä j a jättämään > tekemättä
se,VtailÄ;^itäi8i;;;tel^
Piiteri. sanoo, että me olemme py­hä
k t t l ^ , : imh • ^ f i ' meiUe Vtuie^
Hiterin'kanssa riita. $anakirja se-liittää
sanan ^dPylia» /$enraarösiat
puhdas,- morsalisesini j a ' lierildsesta
t i ^ t ^ i r i e r i i l f l ^ i ^ ^
^yyä,iuräte?: 1^ vii-;
stffic|||lä^
teitä: katsäeriiaan v ^ ^ ^ l S^
tarkastamaan kuka^ täyttää tämän
niitän. Alkakaa ineSkka m e i ^ ^ Buo-rista-
ja ';<hyyis^>::>;v^^
me.^' Onko kuluutri'koskaan' nähnyt
vaikkapa • vaan kaupungin .neuvos­ton
jäsentä, koirtfpoliisia, porvaril­lista
parlamentin: irtjasentä taikka
pappia tai' mtti£te'^aen' kaltaista, jot­ka
meidän hyväänme pitäiavälvoa
ja edustaa, henjgälisesÖ tai henki-'VeaSJii» vJtfon vajia haaldnDat.
Minä yplBin liidellä näillä aloilla
niin jaajaiti^kuin «taidan lintu', mutf!
ta mitä''se maksaa. Räpyttäisin
vaanturhaan henkeni' siipiä'; taikaa
lentäisin/ korkeuksiin, jPhön töistä
kenties kukaan; ei viitpisi katsetiaan
nostaa. Ja sitä paitsi. onhan meillä-tähdellisempää
tekemistä maalUaem-pien
asiain kanssa. ' ' - '
'. Täällä me; nyt istumme rakkaan
kolistpuvimme aäiressä. Kukaan",ei
irieistä ole ..liian tyhniä, kukäari; ^ei
liian viisas. iT^ l ä ymmärnptään
kaikkia. Täällä on' kaikilla -sn^nA
vuoro vuoronsa jälkeen. Pitäessä-'
.ni'tätä;'ayiä^u8^^
näkevi]^
tavan, että mikäs neuvonantaja mi­nä
olen; ^Et sinä ole parempi, kuin
toisetkaan. . •Olette" oikeassa; / Samo­ja
äijänkuviai olemme kaikin. Yh­tä
tybnj^iä, ^ yhtä viisaita. Toiset
meistä ovat tallustelleet'tämän Ca­nadan'
maan .^i^ia^^idvirooke ja pi^
temmän aikaa, toiset, lyhemmän.
'Kaikille heille' on juttutuvassamme
varattu yhdenlainen lämmin. Eikä
meillä ^ole/ ennakoluuloja niitä­kään
vanhanmaalai^a vastaan, jot­ka
Indnstrialistin Canadan uutistoi­misto
sanoo niin suurina-tyhmyrei­nä
tämän maan rantoihin saapuvan,
etteivätvhe koulerimia ymmärrä yh­tään,
mi^än. ; Astukaa-, vaari sumei­lemat^;:
pirttiimme. j a ottakaa pu-jheerivHorp:
milloin vaan < jptäkiri. sa­nomisen
kutsumusta-tunnette. Yh­tä
auki.oncat tup^mm^ ovet niin hy-vin
<paartilai«illei: kuin o.^.u:^i8ili
lekin.' On ^ mahdollista, että pirtis-aämme.
voidaan joskusojoutua pikku
rinnust^uihin, mutta eihän se muu-ta
;,knin ;<Wskaa vaan;; J a ankarM
ldquM;f;0^^
lääu'^ muulla kuin . puhtailla hengen
^ Asia\ on pelvä. Juttutupa odot­taa-)|
äytl^ pakkasen
panliua, ja jnmalan ilman piestä
hurldssämiiie.' >.' Me. 7 kbkbonriumme
oinaan tupaamme kertoilemaan toi-lauksoamme.
Kohta on kynänpärs-keemme
nayttävä,^ että v^kka em-
'mfeiÖMää^^
neita • musteen tuhrijoita olekaan.
komraan, ^llä ainaldn vukon pääs^
tä on jri^utuvairi, .seuraava kokous.
Kansa', j a " maa ja «vieiäpä: tauvas-irä.
aupä^^
laoksiDe hedelmällistä• tulevaisuutta.
Kastemaamme.' Icynäi^ustel^rppBon
l^aKjäa myöten. ' '
«esti täydelliktä^\ synnitöntä, hurs­kasta,
hy\^ tai muuten meille esi-
•. 'Jlpskoya. .--hBQd)oprbduktiyhtiö
o a marnu^cuuu' loppuun mennessä
o^nnt~.'45 miljoonaa ;puoteä ' e r i -
iaista;';vi|järii:^^^^
idiijab^: k ^
plstimnt ja^himiat kohonuLeet^-nobs-
" 50 pro?
Port Ailfair, Foit iilliaoi ^ ymiKinsto
y«iy<t«a •«HrtBimrto^Port; ifeäriirigiL' 816 W«ir <N. -
mistossa myydään kirjalliauutta j a rihkam^TäUteÄ? S ^
jakaikKeri pnolöelehtiei^; m^.^^^^^^^^^^
' Taly^;; O B . »BaunA ' ^ y H M ' . ' . t ä p o r
juui oäcciri jpohjolan talyeitavaJto.
Lämpömittari ori laskenut oikein
talvilämpömaäi^atisä ja^ihminllä.op
ollut täy^ työ pitää' huoneitaan läm­pöisinä.
Lunta on ;tnUnt ^myöa;joku
määrä, että voidaan saada met^asa
ajot mahdollisesti Jo tälläkin lumel­la
alkuun, I i s i ; ei ^^laa;^^, kuuluiri
. ^«^H':S1DHNC ONT.
.Jok» .•«»*'engkrininfa-elUen vie^>
todellisesta kehittämisestä. St '
M;;8itä.vnäia .poJijaltaiin eeloZ
tekevän mCbsänuesten;puh .
..: ^. teoreÄiköt q»anhanneet>. ^*
-•Jpk^en myöntää, että e a ^ .
ninkielmen väestö olisi saatava mu.
kaan, mutta miten? Se «du ^
kysymya. Mikäli näin <saunan ak
kunasta»-katsoen näyttää, ei suni
vielä -ole onnistuttu ja minusta
näyttää, tettei; sitä ole aivau tosi­asiallisesti
yritettykään,, ainakaan
maaseuduilla. Minä olen ollut nyt.
alun toistakymmentä vaotta täällä
n.k. pinsitien viarrella farmarina ja
minä en ole vielä kertaakaan näh.
nyt minkäänlaista valiatushominaa
kieliselle väestölle hommattavaa, l i .
kuunottamatta nyt aivan hiljattain •
alkanutta Workers.lehden levitys- '
hommaa.. J a kun ottaa huomioon,
että suomalaisille on hommattu 3—
4" kejtaä; vuodessa erikoisea opinnat
puhuja ja lisäksi melko hyvästi jär­jestetty
'kirjallisuuden ja sanoraaleh- V1
tien; levitykset ja sitten vielä joka; •
paikkakunnalla: on kotoista, kasva-
Mttiia voimaa- Ja mistä tämä täi-lainen'
ero johtuu? Minä en ehdi
niin kauan ajattelemaan, jotta minä
taen, .tbivc|ttavas^ ' sitäkin vielä tu­lee.,
ennenkuin talvi;, menee .ohitse.
Nyt kuriv-tuleäykiuein'iijoaäca olisi
metsä;miehillä'; taris olla tarpee^ hyr
vä järjestyminen, että voisivat vaa­tia
kphtuulUsta palkkaa työasian,
mutta ollessaan hajanaisina pikku
ryhminä kuin nykyään, niin mitä
he voivat,' ei mitään. Metsämiettten
olisi kerta kaikkiaan ruvettava e«
nempi keskusteleriiaan . yh^istoimihl
nasta näiden ki^den mietsätyöläis-ten
järjestön välillä, jotJia nykyään
toimivat • Canadassa ja saada luja
järjestö keskuuteensa, niin sillä ta-vaUa
voisi saad^.,ainakin .vähän pa
ranriuksia - nykyisiin metsäoloihin..:
Tniipafo liavitti. uudfen vuoden
päivän aamulla Fort WiUiamin puo­lella
kaksi sekatavarakanpipaa. Tu­lipalo
huoniattiin uuden vuoden .aa­muna,
kello 5.'4'5, Jolloin; palokunta
oli, hälyytetty paikalle. Tulipalon
luullaan alkaneen lämmitysurineis-ta,
jotka-,; olt jätetty palamaan; sil­loin
kun omistajat olivat lähteneet
liikkeistä. Omaisuus oli vakuutettu.
Laisiin rata, joka saatiin, val-miiksii
Arthuriin uudeksi vuodeksi
on yksi mahtavampia.luistin ratoja
•Canadassa. Avajaisjuhlat, ..joissa sai
maila "oli kilpailut Port Arthuriii ja
Fort' Williamiri ' luistelijajoukkbjen'
välillä oli - uuden : vuoden; pärväriC.
Osanotto; oli mitä ; suurin, i ; etukä-iieen
myytiin, istuimet kaikki, mutta
ei ole-.ihrilekääri- kun ottaa huomi­oon
sen innon,.mikä oni ollut täniän.
rakennuksen aikana kaikilla luis-..
teluurhpilua' kannattavilla.'
Port -Ärtliurin OM*toii:;;yariM'-;; jär,
sen; ja samalla entinen tämän; pii­rin,
sihteeri David Bolunb
lut paikkakunnallamme joulun py-,
hinä. On' ollut tervehtiriiässä -van­hempiansa:
fekä samiklla katsomansa
kkhta lastaan, jotka-ovat olleet hä­nen
• vanhempainsa hoidettavana'
täällä.,David: on:pilut innokkaampi
osastomme toimihenkilöitä,- mutta
nyt hän on "ollut ^muutamia..aikoja
pois '.'osastotoiminnasta, kun on ol­lut;
töissä. Toronton lähellä olevisiaa
autbtehtaijBa^ .r-r-;; J .
* « •
TjrttS- ja okkojnhlat lähenevät
päivä päivältä. I^e vietetään Pirtillä
tammik. 16-ja 17 -päivä jä muo­dostuu^
ijiistö^e^^^en: kuulumattomat,
sillä niihin on nähty vaivaa ja;huol-.
ta'jo pitkän aikaa, että ne tulisivat
tyydyttämään jokaista juhlaan saa­pujaa.
Ohjelma koetettu saada niin
monipuolifieksi kuin mahdollista, toi­mihenkilöt
on ^kaikki järjestetyt,
kyökkimestarist^ ruveten ja on sii­hen
koetettu säadakin sellairieri. kok-
•ki, joka; ;jaksaa h%ätä,; vaikka
olisi 'tungosta kuinkakin paljon, sil­lä
tulemme pitämään .hyvää, huolta
niinä- iltoina myös vatsan .hyvin­voinnista.
Ensimäinen ilta' aletaan
kello puoli 9 illalla, jonaVjltana
ohjelma on snuremmoinen noin 20^
eri numeroa,'mahdoton, luku, niin-kö?
i:yäan ei yhtäärii"liikaa- sen ta­kaan,'-
eikä:, väliajat 'tule /ketään yä-i
dyttämään, sillä siihenkin on valit­tu
pari miestä,' jotka pitäväf^ ilon
irti väliajoillakin.' Osan ohjelmasta
mainitsen tässä,, avauspuhe, soittoa,
laulua, triolaulua,'. kaksinlaulna;' rur-.
noja, pukutanssia; yksintanssia, kak­si
kuvaelmaa, -kaksi monolookia' j a
näytl huviriäytelmä, jne. . ..Tanssia
:itriirikätu#^
jaksaa- toinen juhlailta/aletaah^^Mp
9 ilL, ja siiroin näytellään- haus­kimpia
huvinäytelmiä, mitä koskaan
on nähty,; nim. «Vapaamuurareita^
^:ssa;5;|iiayt^
perin halvat, kaksoisliput, joillapää-see
moleriipina'iltoina, maksaa'vain
G5c etukäteöi, ovella' 75c, yhdöi
illan Uput 40c. Lopuksi kehoitim
yleisöä saapumaan Cajbissa^^^ri^^, ti-;
laisuuksiiri\ siitä syystä, etta ohjel­ma
on pitkä, että saamme sen aijbis^
moitustaStrionr^ri^
PariisL *Riäi^ ; ifphieare:
tuli;.:: imdaieenH * vrilitisia
juuri toimitetuissa senaattorien:vaa-;
l*>i«ssi. • ns n i 'mii VoifrVrä wW'-''<7.1'Oi-' S»»;^^
leissa. Hän sai.kaikjdaan 7X0 ään­tä
^äänestyksessä annetuista" aäniis-tä,^
ioita oli.icaikldaari 810. /
(Radikaaliset sosialistit Leöri :»ouf-jgeois,
Henri Merliri ja M . Montieuil-iard^
v JTaznen. depiätmrätistä''yt^-
paiUiakaiuiilia
sen käsittäisin. Minun pitää mennä
jo ennen «tallin», «puita pienimään»
eli jonnekin muualle. Kyllä tääliä
niitä, «kielisiä» ainakin yhtä paljon
on kuin suomalaisiakin, eikä ne mie-i
e s t ^ i ole niin erikoisen järkeviä­kään;
että • ne • jaksaisivat itsestä ;
.jäjpjestyä. Olen ollut usein, tilai­suudessa
. kauppaamaan heille Worr ,
keriä;" ja - ne . sen yksityisnumeron
ostiayatjjcun eivät viitsi • aina sanoa,,
että ei; ole nyt.-viittä senttiä. Se;•';•';
on;heistäMn katsoen ruma pelätä-holsheyismia
.kun ei omista viittä
senttiä,; mutta rie heittävät' sen kat^
soiriätta ]^esään kuh ovat • jostain;
Trilyunesta; tai Cfar-anicle-lehdestä lu- ;^
iceheet, e^tä se on «saastaa».''Mi-;';;-:,;
riuri mielestäni olisi lehteä kauppaa­maan
: pantava «ellainen mies, joka.
vbiai.; selbstaa,; ettei se sitä ole. fä-..
mä :horiima\voitaisiin mielestäni jär- ~ i
jestää,.', vaikka- seuraavaan . tapaan,.
eli jokseenkin I samoin ktiin suonia-.
Iäistenkin keskuudessa; että kirjal-V-lisuus-
ja f sirionialehtiasiamies kul­kisi
talosta toiseen ja hänet voisi , j
helposti varustaa paikkakuntalaisella'
«vaikka 'suomalaisella, oppaalla.--Se
jon sellaista, • että kun kielenkäyt- '
tö, on ontuvaa j a ' vielä yierasmaa-laiirieri,
riiin sen puheet ei tahdo olla
mistään arvosta ja jos on sellaisia .v
öu'ömalaisia, jotka^ «pärjäisivät» pa­heesta,
"niin jo voisi toivoa jotain,
virkari,: vaikka «tieärjän»,, cseksiou-iiaäijäril
»; 'stoorimiehen eli m'ikä mi­täkin
hommaa ja eivät tahdo am-^
ta ilmottaa koko aatteestaan mi­tään;,
jos sitä lopuksi olisikaan. Ja
entäs .s^^^^ esi­tykseni
olisi taaskin seuraava, että
suomalaiset osastot korvaisivat osan
ja puolueen kassasta osa ja vakka
Worker4ehteä avustetaan jo itses-täänkin,;
.niin kirjallisuusasiamie»
saisi ^»aikkion. Myöskin voisi pnhe-
'tilaisuuksiäi^ näyttäisi, aina
paikkakunnilla' sopivan, panna toi- ,
nifejBn: ja koota kolehteja. Kyllä kJe- ;
linen väestökin sitten 30 koma
itse ; höpmarisa; kunhan sadaan ne . •
Idulle,. ;'M^^ vakuutan ^ vielä, etta^;||;
oli W minkä, kielin^^ tahan-,
sa,' kun sillä on kylliksi voimakas
vaatuataVa aptatsiooni,;niins? ei .-
Uman "ohjausta ja apua jaksa läh-
^ ä liikkeelle, ei ainakaan oikeaan
suuntaan. ^Meillä,ori hyvä esimerkki
Port Arthurin suon[ialaisten keskuu­dessa
'Se oli^luj» paikka ennenkuin
siellä* kommunistit , lähti liikkeelle,
kmfäiäläöli kovin lujalta .tuntia
TO^astUstajajotdcko, nautta laja
j4 asiari-, b T^i viimei^-
kin^ v o i t Ä / ; : sfllä/ a se M^:
näyttäa^ oleran ja sama on sijöe
kielisdin nähden. — Ja«»b Hobta-
.' ^ : WINDSDR. ONT.
kaston, Viiosikökoiis j e t t i i n 28
iouluimnta, 1923, jossa valittiin o-.
k Tuomi,'K: Nissinen,-Jr »»'a,
?^'^'iLriot<^:/ia-vÄiitikainen,7
Ä^ja^^W^Tbfvö;;tnöäJ8konute^ :
X i - T u Ä ^ o: A i k a i n e n ..
feiriiikuri^HÄai luoto. ^ennF;;
H i l l , ÄJväsfVumminen, Niemi, VT^
.teiwtÄä^iiEsr^>Köivisto:.ja .^.<:;;vH
kirje^irÄuStajariff, torvoir