1956-04-26-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torst^im, huhtikuun 26 p:—Thursday, April 26,1956' liMiabetf irov. »17. Autiutriud «i.aMonS d M i oiail Iqr ^ Post OfCbpr PcsMiiacot. Ott$m». fvb' meA 'iittU», wtmr. voMn, DMnidftT» lUMl Aitcurd*)f» V»psu» Bm 8t W« Siuttmxy, Ont, CtuAda- E-SvkaL mtorW^CUUML.Mtfllfif «4dret*: Sox IV, SaAntry^ OttUuto. Aövertuim f»U» upoö «ppJiotBoa AutiutriuTd rsnalatlon free of ehsrse. 1TLAU6HINNAT; ' CsnadMHia; 1 vk. 7J00 0 kk. 9.1b miami»acm»i m $00 9 ui^ASor Suonesu; f «k. 850 « kk. 47» illifi minitlHUimral Wa8hiiigtonm kävijä on puhunut f. Koko Canada on ollut kuohuksissa sen puheen johdosta, minkä IThdysvaltain Canadan lähettiläs R; Douglas Stuart piti äskettäin Vancouverissa. Kuten on lehdessämme aikaisemmin, ja eri yhteyksissä ketrottti, jnn Stuart piti kerrassaan paheksuttavan "nuhde- 8a4man'^ niille canadalaisille, jotka' ovat arvostelleet sitä kun yhdy;5Valtalaiset suuryhtiöt kahmivat Canadan luonnonrikkauksia joukkomitassa, kuljettavat ne raakaTäineipa rajan eteläpuolella valmistettavaksi tchdastuottelksi ja myyvät ne sitten takaisin meille monin kerroin kalliimmasta hinnasta. ^IHainen arvostelu, selitti Stuart korkean omakätir se$ti on tunneperäistä kansalliskiihkoilua ja kommunistisuut> ta; - Toisin sanoen) Yhdysvaltain lähettiläs sekaantui ker-raä$ aan tuomittavalla tavalla Canadan sisäi listamalla, että kaikki canadalaiset, jotka eivät hyväksy yH-dy) svaltalaistensuui7htiöiden nykyistä saalistusta Canadassa, lei^iataan ilman muuta tunteellisiksi kiihkoilijoiksi ja kom- ^munisteiksi! ''-'^Merkillepantavaa tässä yhteydessä on, että lähettiläs Stuart pauhasi tässä puheessaan nimenomaan oppositiojohtaja eversti Drewn Hamiltonin puhetta vastaan ja vaikka hän ei maininnutkaan mr. Drevvn nimeä, hän antoi kuitenkin selvästi ymmärtää, että torypuolueemme kansallisesta johtajasta on tullut tuhteeUinenkiihkolfijarjok^ kpinniunistien H JPZOmA FVUETTA JCrioitlaejsaan yhdyjivaljUÖalscn päÄ^inan isännöimiiestä Canadassa. Clobe and Mäil'J«hde» fiazaaiB'.vun toUnliuja fto>i» B)3ciwK)re pmm äAJcettdlnjuJl»'<tun kirjoituksensa «euraavin (anoin: ^ ' 'Jos ku'£an voi esittää järkevän Syyo mliai' ei^canadalaisen yhtiön tuJIsi toimiz vuosikausia Canadafga »aden suunnattomia voittoja myydes. •iään canadalaisUle canadalaisista ma-teriaajelsta camdalalteM tySnroixnann eaaaä3Biz valoästettuja tuotteita — Ja silti vaatien oUteutta jolitaa Ilike-tolnilntaa tjlkopuol^a Canadan. k!e-. täytyen nimittätuästäl^ canadalalsla joutaviin asemUn ja kieltäytyen myyr mästä koiitutillista . määrää yhtiön osaickeista canadalaisille niin olemme kiinnostuneita ' kuulemaan siitä." Anteliaisuuden saarnaajat ja heidän fiiskpltelevat kuulijansi Lehtemnräe lukijat tietävät, että eversti Drew ei ole erikoisen suosittu politiikko Vapaudessa. Tosiasiassa eversti ' pfew on aivan hiljakkoin kulkenut ristiin ja rastiin tätä ^ s^K^ta Canadan maata pitäen McCarthymaisia puheita äellai-sija^^ työväenlehtiä kuin Vapautta vastaan. Hän on kommunistivastaisen savuverhon varjossa jopa vaatinut alahuoneen istunnossakin Vapauden ja eräiden muiden "komitiunistileh-tien" lakkauttamista. Tuntuu siis todella hirtehishuumorilta, efta yanhaa ja kulunutta "kommunistisyytöstä" käytettiin n]^''itse .eversti Orewta vastaan! Mutta punakauhun lietsomia on', juuri tällaista. Jos sen avulla saatetaan jokin ' ihmisryhmä huonoon huutoon kuten tarkoitus on/niin maail- , «man,yksinkertaisin juttu on silloin leimata tällä samalla poltinraudalla nekin, jotka ovat itse aikoinaan ahertaneet tämän-paheellisen punakauhun lietsonnan parissa, kuteri on' hj|'tj asia eversti' Drewn suhteen Punakauhun lietsontaah turvautuvat vain ne yhteiskunnan taantumukseliisimmat . " piirit, joUla ei ole kerta kaikkiaan sen parempia argumentteja väitöstensä'ja edesottamisiensa oikeuttamiseksi. > - Mutta hiioiimatta lainkaan siitä; mitä mieltä me olemme ev'ersti'DteWn^^'aikaisemmista ja viimeaikaisista edesditami-! sista, hänellä täytyy olla vapaus mielipiteittensä julkituomiseen tarvits^m^^tta. pelata sitä mitä mahdollisesti sanoo Yhdysvaltain Canadan lähettiläs. Tosiasiassa Yhdysvaltain lähettiläällä ei ole mitään oikeutta sekaantua Canadan sisäisiin asiotihfn. Mitä jotkut politiikot, mukaanlukien eversti Drew teks/Mt tai tekemättä jättävät, se on canadalaisten oma asia. i^ia on tässä yhteydessä sitäkin tärkeämpi siksi kun suuri V en^mistö canadalaisista katsoo, että eversti Drew on viimeaikoina pitänyt oikeaan suuntaan tähtääviä puheita kansallis-luoniionresurssiemme haaskauksen suhteen. Kuten sanottu, $uuri enemmistö* canadalaisista on jyr-ti tuominnut lähettiläs Stuartin sekaantumisen Canadan sisäisiin asioihin. Mutta hänellä on kuitenkin, niin valitettavaa Icuin se onkin, myös kannattajia — aina liittohallituksessa .asti. Vanha' Washingtonin 'kävijä, kauppaministeri Howe, joka on enemmän kuin muut vastuussa siitä, että Canadan vehnä ja muut maataloustuotteet ovat jääneet myymättä varastohuoneisiin makaamaan, piti viime maanantaina Ha-inUtonissa kauppakamarin kokouksessa puheenv missä hän puolusti lähettiläs Stuartia canadalaisia vastaan. , Voidakseen esittää Yhdysvaltain lähettiläs Stuartille myötämielisiä ymmärryksen sanoja, kauppaministeri Howe esit'ti ensin väitöksen, että Canada' on jo niin suuresti riippuvainen Yhdysvalloista, että tämän keskinäisen riippuvaisuus-suhteen lopettaniinenaih^ Canadalle. '•Tämä sellaisenaan on totaalinen valhe. Ensinnäkin on huothioitava^ että jo^ mikä maa tahansa panee "kaikki munat yiiteen koriin'V se saattaa itsensä lopulta riippuvaisuussuhtei-siin siitä maasta, jonka "korista" on kysymys. Canadan kan-sallisedut vaativat siis sitä; että ylläpidetään kauppasuhteita «kaikkien ma!i'en kanssa -^mukaanlukien Yhdysvaltain kans-vsa.-' Kukaan ei ole vaatinut Canadan ja Yhdysvaltain taloussuhteiden rikkomista kuten mr. Howe anta ymmärtää. Päinvastoin on moneen kertaan selitetty, että Canadan ja Y'hdysvaltain välinen kauppasuhde on ensiluokkaisen tärkeä seikka Canadalle ja Yhdysvalloille. Mutta tämä ei tarkoita, kuten ministeri Howe on Canadan vahingoksi selittänyt, että on käytävä kauppaa miltei yksinomaan vain Yhdysvaltain kanssa. (Merkillepantavaa muuten on ministeri Howenaatteelli-^ nen vararikkoisuus. Hamiltonin puheessaan hän joutui toistamaan miltei sana sanalta lähettiläs Stuartin väitöksiä — mitkä myös ovat valheellisia. Kuten lähettiläs Stuart aikai-sentmiin, ministeri Howe intoili myös niitä canadalaisia vastaan, jotka tuomitsevat Yhdysvaltalaisen pääoman sijoituksen Ganadaan; - Hän sanoi: *'Toimikaamme järkevästi, kuten tähänkin asti, lausuen tervetulleeksi ne jotka ovat valmiina liittymään meihin Canadan perinteiden kehittämiseksi . . . .Sensijaan että arvostelemme niitä, jo -syyliä arvioidessaan eräitä kehittämättömiä mahdollisuuksia täss^i suuressa maassa, meidän canadalaisten pitäisi ilmaista luottamuksemme omaan maahamme . . . riskin jakamisessa. -Totuus on, ett taakseen sodanjälkeisen kehityksen,. . - Yksi ainoa esimerkki riittänee: Ministeri Howe puhui ni- : nplfbomaan luonnonkaasuputki puolustaen sitä, että tarpeellisen "pääomapuutteen" vuoksi se on alhMettava,yhdysvaltalaisille suuryhtiöille — mutta tämä ti-länt^ ssa, jolloin Canada käyttää varustelutarkoitukseen noin 2,000 miljoonaa dollaria vuodessa kyseisen kaasuputkilinjan -maksaessa vaivaisen ^50 miljoonaa! Euroopan ja 'Suurten järvien' välinen lirltenneyiitejfs : Kapteeni Ramsayin komennon' alla Ruotsin-.Amerikan Linjan i uusi rah-tisava Vaxiiolm saapui viime viikolla Montrealiin, josta se Jatkaa matkaa suurten järven- .satamiin.. Chicago, Milwaukee, Detroit/ Cleve*andi' Bul-filo, Samia, Hamilton Ja Toronto ovat sen satamien listalla.^ : Linja' liilcennöi vEuroopan ja>:snur> ten järvien satamien väUilä tällä hetkellä seitsemällä aluksella.'Kun otam> me^ huomioon Ranskan Linjan (Com-f r.^gnle GeneraT Transatlantique) palr velun on Yhdysvaltiainv Keskustasta vakituinen. vli&ottaincn palvelu toiminnassa manner-Etn-oopan satamiin. Ruots'r»—Amerikan Linja on seurannut alueen kehitystä ja sen vuoksi avasi::in tämän kuun alussa konttorin palvelemaan ^keskilännen- liike-mlehiärClevelandissa. Konttori edustaa < ruotsalaisten laivojen 'lisäksi v jo edellä mainittua (Ranskan Linjaa ja piakkoin avattava r-järvlen" Ja Englannin välillä toimivaa 'Manchester Liners, Ltd, ' vUusi moottorialus > Vaxholm 'kuten s'8ar:aivat on "rakennettu sodan Jäi. keen/' Laiva on 12,450 tonnin - kantoi-nen: ja runko on rakennettu kestämään Jälsilläkin vesillä tapahtuvaa purjehdusta. Nopeudeltaan on. Vax-hohn noin' 12 sohnua,; koneiston kehittäessä yli 1503 hevosvoimaa. Tdmä' on yttsl viimeisimpiä es^ merkkejä: Ruotsin-r-Amerikan Linjan erinomaisesta palvelusta, oli: sitten kysymyksessä matkustajat tai rahti. Viime vJlkioJen aluna on ^C^ana ; tuhannet-' yhdy^vaUaläiset £oti:aat«r, da£5a aloitetta kami»nja eräiden ih- i ovat va:Janneet milj. neliöaxailsja Ca^ misten myötävaficuukseUa kansan | nadan pohjoisia alustta; i;>ul:uuW;aJl rhenksen tsssn kohoamiseksi^rsens Streetin mielenkiinnosta Canadaan. kampanjan tarkoituksena'cn herätkää j ''Puolustautumisen" tarpeellisuudella QunislisSL havremjtaia. a'ntellai5t>uden mie IkuvitukseJUita "neuvostoliitto-tunnetta ja puttaa j}eitä välttdm^n laista, vaan»" vastaan uotikeutetaan kaiken pikkumaisuuden Ja epäluulon, kantallisten xesiyrssiemme anastami- 782 henkilöä palasi NL:öon Odessa. <SIB) — Huhtikuun 17; pnä täyttylvä't Odessan merisataman laiturit ihmisistä, jotka halusivat nähdä kotimaa-hansa :15te'ärAmerikas. ta palaavia neuvostokansalaisia ja toivottaa heidät tervetulleiksi. Argentiinalaisen '"Enire Rios"- aluksen kannella oli ,782 henkilöä. Nämä Joutuivat puutteen takia 25—30 vuotta sitten jättämään kotimaansa ja etsimään työtä ja leipää eri tahoille maailmaa - {hajaantuneina. Nyt nämä ukrainalaiset ' Ja: valkovenäläiset palasivat synnyinseuduilleen täysivaltaisina neuvostokansalaisina.. Odessan työtät^evät: Järjestivät heille s>-dämellisen vastaanoton. Kau-punginneuvoston puheenjohtaja: Lad-vishtshenko lausui heidät .tervetulleiksi. Tervehdyksen palaaville esitti myös slaavilaisen komitean edustaja Brodovskl Ja "Kotimaahan paluun komitean" puolesta Dubbvikov seka monet muut. Saapuneiden puolesta vastasi S. Jaremishuk osoittaen sanansa neuvostosj-ni^-inmaalle ja oma"le kansalleen. 'Kotimaahan palanneet viipyvät Odessassa muutamia päiviä. .Huhtikuun 17. pnä alkoi ilmaisten rautatielippujen Ja avustusten jako. kaiken huonosti liarkitun ja yliolkaisen arvostelun. Tämä sUQstuvai- 'suuden Ja ymmärtänolEsen käsitteen .ekd3ttam'nen >ei ole.:'niinkuin.- «itä voisi ajatella ensikuu'emalta^ yksln-kertaista^ ja yleiäuonteeUist^^tqrveen esarnaamista' -yain^ hyveen «vuoksi. Päinvastcin^ se on' ehdottomasti käy-tännöHinen csltya Se onvQplnion Research Corporationin (yleistä mielipidettä tutkiva laitos) viimeiBin tekele. Mainitun laitoksen päämaja- sijaitsee Princetonlssa, New Jersey; Yhdysvalloissa. Mistä sitten on kysymys? Mainitun laitoksen varapresidentin selostuksen mukaan, vaikka Canadan vapaamielinen veropolitiikka, hallituksen se-kaantumi: estar vapaa olotila ja kan. salliset reEursslt" muodostavat maasta vieläkin edullisemman liikealueen kuin Yhdysvallat, niin asiassa'Äm-tuu o'evan jotakin vinossa. Jlmelseäti-kin näyttää siltä, että Canadassa kasvaa yhä enemmän vastenmielisyyttä yhdysvaltalaista herruutta kohtaan ja ni'n •yllämainittu kampanja on: suun-nitelti sen torjumiseksi. Ei kulunut viikkoakaan mainitun kampanjan a'oittamise5ta kun eräs johtava canadalainen senaattori pu-^ hui kiihoittuneesti Canadassa toimivien yhdysvaltalaisten yhtiöiden puo.:' lesta^Senaattori ei näe vaaraa ulkomaisessa omistuksessa', sanottiin sa-; nomalehtien otsikoissa^ Niiden-; ''^siunauksien" Joukcrsa, Joihin" keholtet-tiin canadalaisia suhtautumaan myönteisesti olivat: yhdysvaltalaisten yhtiöt palkkaavat canadalaisia, ostavat canadalaisia raaka-aineita, maksavat veroja.Ja luovat ostokykyä; Lyhyesti sanottuna, näytti siltä,' että "siunauksien'^ kohteeksi joutunefla ei ollut mitään valittamisen varaa. Siitä huolimatta canadalaiset 'eivät olleet vieläkään tyyytyvälsiä. Eikä" ai: van syyttäkään. " ' ' Yhdysvaltalaiset yhtiöt kyllä "palkkaavat • canadalaisia" -.^ mutta; ktiten erään torontolaisen: konservatiivisen lehden f inanssiälvun toimittaja'osoittaa, "palkat- ovat jonkun, verran' ple- 'nemmät kuin mitä olisi maksettava yhdysvaltalaisille ty6'äis'lle sfttnftn-lBi: e3ta työ.tä".-Sen Isäksi nämä-Srh-' tlöt dseimmlssakin tapaxiksissa ))Uk» kaavat; .johtoasemiini: Y^ • kansalaisia. Labradorissa' yhdysvaltalaiset yhtlötvtarkistavaf? -työläisen-isä heidän ; Yhdysva'tain hallitusta kohtaan osoittaman ''uskollisuuden'', perustsella!- •Yhdysvaltala'Eet yhtiöt kyllä "o^ta-: vat - canadalaisia räaka-aineita". Esimerkiksi, ;ne ostivat aivan viime aikoii hin asti alumiinia 20 sentil ä paunas-; ta, josta tehtiin tehdasvaamistelta Yhdysvalloissa ja jolta sitten mjT^tiin takaisin canadalaisille $1 paunasta, eli viisikertaisesta hinnasta. Samanlai; nen on suhde rautamalmiin- nähden; V. 1953 Yhdysvallat" veivät sitä tä-nadasta noin kaksi miljoonaa tonnia Ja viime vuonna 10 miljoonaa: Rautamalmia, nikkelia, asbestia, ura-niumla, tltanlumia.lyjyä, kuparia, öljyä, metsä tuotteita? ja paljon muuta juoksee keskeytymättömänä virtana yhdysvaltalaisten monopolistien ?ki-taan. Tästä raiskauksesta on seur rauksena Canadan - tuotannon yhä kasvava muodottomaksi :kehittyml-nen.' teo"lIstamisen vaikeuttaminen ja siitä Johtuen yhdysvaltalaisten, tuotteiden tänne dumppaus Ja canadalaisten markkinain menetys. Tämän Johdosta sitten 'odotetaan "siunausten" kohteeksi joutuneiden osoittavan kiitollisuutta ja • välttävän pikkumaisuutta." •Mutta on olemajsa multakin kuin taloudellisia 'siunauksia". Joiden Johdosta meidän tulisi olla kiitollisia. Myös on kysymys ''puolustiiksesta''.-' Vaikka, senaattori ei sitä maininnutkaan, (arvatenkin asian arkaluontoisuuden takia), niin se että lukuisat Entäs sitten se "riskin jako", millä niinisteri Howe tai»- koittaa» että canadalaisten pitäisi ostaa enemmän Canadassa toimivien yhdysvaltalaisten yhtiöiden osakkeita? Mutta miten canadalaiset rahamiehetkään voisivat ostaa esimerkiksi vissien autoyhtiöiden osakkeita, kun niitä ei kerta kaikkaah-canadalaisille myydä? Tai miten voisivat canadalaiset rahamiehetkään ostaa esimerkiksi k:o. amerikkalaisen luonnoä-kaasuyhtiön osakkeita» kun hallituksen ja amerikkalaisen yhtiön kesken on tehty sopimus, minkä mukaan näitä ossÖc-' keitä myytäisiin canadalaisille ainoastaan rajoitettu määrä? Ja siunatuksi lopuksi: Kukaan ei ole tuominnut ame^ rikkalaisen pääoman sijoitusta Canadaan. Eversti Drew ei ole tuominnut sitä. LPP ja CCF eivät ole tuominneet sitä; Työväenlehdet ja niiden mukana Vapaus ei ole tuominnut sitä Näinollen ministeri Howe huitoo tuulimyllyn lailla mörköjuttua vastaan; kuten menetteli lähettiläs Stuart Vancouverissa. Mitä canadalaiset arvostelevat on se, että Canadan luön-nonresurssit on annettu pilkkahinnasta yhdysvaltalaisen suurpääoman käytettäväksi. Toisin sanoen on esitetty, että yhdysvaltalaiselta pääomalta/ on vaadittava, ettei se kuljeta luonnonresurssejamme raaka-aineina rajan yli, vaan rakea-taisi tänne tehtaita siten, että Canadan luonnonrikkaudet valmistfettaisiin tehdastuotteiksi täällä Canadassa. ' Ja huolimatta lainkaan siitä, kuinka paljon canadalaisia' yritetään harhauttaa tässä perusky^myksessä, canadalaist^ keskuudessa fcasVaa ja voimistuu käsitys, että Canadan luon-nonresurssit pitää valmistaa tehdastuotteiksi Canadassa. ' - ' nen, a:el>tam suunnitelma ja militarisointi sekä Canadan kytkeminen N ATO:n. Siitäkään huolimatta, kuten joitak^ aUoja sitten ilmoitettiin, että Canadan. arme'Jan ilmataistelu, osasto Canadan arktiikassa alistetaan yhdysvaltalaisen everstin johdonalai-suuteen. Canadan väestö ei osoittanut vipltöntä kUtoIJisuutta. Eikä myöskään ole Ilmestynyt mitään erikoista hurmaantuml?ta sen johdosta, että Pentagonille • (USA:n sotavoimien yleisesikunta) myönneUiin ^t^ia'^ rakentaa -(ja miehittää yhdysvaltalain silla :sotavoimilla) radaarillnja y i Etelä-Canadan- • - ' . - Tosiaahkin. yhä lisääntyvässä mää-|^ rässä alkaa kuulua "epasiitollisia'/ erimielisyyksien napinoita. Näin käy vielä r siinäkin - määrässä, että pata. vanho liset töryt puhuvat Jotarpeeili-iuudesta tehdä 'J ulUtus taloudellisesi; ta; riippumattomuudesta Yhdys valtoihin.'? On ymmätiettäyää, että tory. puoluetta rhuolesluttaa canadalaisten kapitalj^tien , syrjäyttäminen > tässä maassa toimi' ien yhdysvaltalaisten yhliö dsn omist.soiuudesta. Canadalalstzn työtätekevien suurta joukkoa taas kiJinosfiaa jo'iin nniu. Se on rse seiltka; että maan tärkeimmät' intressit ja: kansan hyvinvointi uhrataan War Streetin alttarille. Yhdysvaltain määräämä mllitarlsomti tapahtuu, elintasonkustannuksella. Viime maalLs.-cuui;sa virallisten tietojen mu'iEaan työttömien lukumäärä oli 308,OCO; Angllcan-kirkon toimittaman tutklmiikssn .mukaan tilanne annen farmarien Jikesiuudessa on kriisin johdosta kehittynyt sellaiseksi että jotkut farmiperheet, kykenemättä myymään tuotteitaan ovat joutuneet aivan pennittömiksi.- Ontariosi sa. kim kunnat anovat jnaakuntrvhal-litukselta ap ua koulu Jen ra lentämiseksi, pääministeri :^ cn antanut tylyn 'vastauksen. et'ä "cn saapunut aika koululautakuntien ' kiristää vyötä". Militaritointi ja asebudjettl-asetetaan etuti'a'lei: , Assbudjevti^ • pa veleezin mainiosti yhtiöitä. Yhdysvaltalaisten omistama Iternatlonal Nickel (Johon . John ,Foster D Jlles Ua on jo kauan olluJ;-,o3Ujis$-. sai viime vuonna puh. tap.kgJ.yprtoksl $92 mi" Joonaay edellisen 'vuoden $65 miljoonaan verrattuna ollen se 40 prosentin 1'säys. Täten ei ole mikään sattuma se, että. Canadan rahvas ei osoita; ylitsevuotavaa,' kiitollisuutta "hyväntekijöitään" kohtaan. >^ He ovat huollEsa^n yhdysvaltalaisten trustien -toimittaman luonnonresurss* emme , raiskauksen johdosta. Demokraattiset canadalaiset' eivät hyväksy sitä ehdo-tiKta.^ että ffeldän olisi o:oitettava kiitollisuutta an aina siihen määrään asti, että heidän .maastaan trtitäisiin lahja u'komaIsllle yhtiölle. Eivätkä mitkään. kansallistuntovastaisten aineksien ; juonet, kuten 'kampanja "henkisen tason kohottamiseksi", voi ehkäistä canadalaisten yhä kasvavaa protestltulvaa:: yhdysvaltalaisten-ra^ hamiesten -maassamme herrastele-mista vastaan. -.-Jan >Marek.:r Afdan voimalaitos Bulgariassa Bulgarialaiset: Insinöörit ovat laatineet suunnitelman: voimalaitoskas-. kadan rakentamisesta Ardalle.Arda, Jonka pituutta on 220 km Bulgarian alueella, on aikomus muuttaa halvan sähkövoiman saannin lähteeksi. Ar-daan ja sen haarajokiin cn aikomus rakentaa 12 suurta ja pientä voimalaitosta, jotka tu'evat antamaan vuosittain Eähkövirtaai melkein puolet Bulgarian nykyisestä sähkövoiman tuotaniiosta.- Sitäpaitsi Ardan vedellä .tullaan kastelemaan. Haskovon alangon maita 30Ö',CO0 dekaria. Ardan kes-kijuoksuun rakennetaan -parhaillaan rstuden kladenetsm": volmalaitoskas-kadin ensimmäistä voimalaitosta.' Bväganan ja E g ^ f n | JiautmasoDimus Sairossa ovat päättyneet Bulgarian l^ajissantasivzlan js EeyptinkaMppa^l neovottelut, j&iden tuloksena on alle-1 kirjoitettu sopimus tavaratoimituksista ja mksusisor.tuksists- Vnoden ka- Cnessa Bulgana tulee tuomaan Egyptistä puuvillaa, iuimksla ja multa tavaroita. Sgypti taas tulee saamaan Bulgariasta tupakkaa, koneita, säh&ö-. kalustoa ja sähkötarpelta, jiosMni-ja fejanszlvalmlsteita sekä muita tecCsuus- ja maataloustuotteita.-^' SITÄ JK TÄ Yksipuolinen liitto on nyt purettu Djakarta. I ^ lydonesian edustaja-, huone V hyväksyi huhtikuun '21. pnä ballituksen ehdotuksen Hollannin-ja Indonesian "vä'isen liiton, lopettamiselta. Hallituksen ehdotuksessa sanotaanmm; että Indonesian ja Hollannin} tulevat suhteet perustuvat "räännöille.'7 - jotka - ovat .normaalisti voimassa kahden täysin riippumattoman valtion kesken.- >-Slikas tätisi on kvoUnt M hän sinua Ininkqan tehdessää amentt n^a? — - H ä ä taisi muistaa Uiajdun sitä.en saznutmarkkaakaan. . . UNELMOI Nilkkasukkatyttö ibaUemall» mlhurmur Ile; - T e ; d ä n kuvanne on yöpö; nL-6:tä katsellessani vaivun i unelgjiin. • • Hyveen aika. ette kai käyttävänne minua vnilääkkeej « • • TYÖTÄ MUTTA TCI^GKSEU «Taitaa olla kovaa työtä 1 tuota rullatuolia kaiken päivää noi mies kun antoi lantm rull£ lykkäävälle vaimolle. '«yljä se muuten (Olisi, mutta vaihdan mieheni kanssa paikka; rotellen. Hän; istuu aamupj ja minä iltapäivällä." Vladimir Lenin Suomessa Viime snnnnntaina, hohtiknun 22 pnä tali kuluneeksi. 86 vaotta Neuvos tolilton fcommanistisen pcoluecn.ja. maailman ensimmäisen 80SiaI',stisen valtion perastar Jan, Vladimir njltsh Leninin syntymästä. Jokainen liistoriaan (n-tastanat tietää Lenininelämän-työn m'rkityks«n ei vain Neavos-tol^ itoUe, vaan fcolco maailmalle ja ; niinpä tätä päivää vietetUin Leninin päivänä. Leninin merkitys Snometle ei myöskään ole vähäinen. Hänen bädrstäänliän Suomi sai itsenäisyytensä. Matta mna-toinldn Suomi ja saomalaiset ovat oMeet Lenintlle läheisiä! Maanpakolaisena ollessaan Lenin jontni nimittäin viettämään varsin p!t- .krä aikoja Säomessa..Näillä matkoillaan hän tatustai Suomeen ja sen kansaan'sekä hankkiTitselleen siei^: monia - ystäviä. Leninin syntymäpäivän merkeissä julkaisemme iänään D. Arhipovin kir- Joitaksen < Leninin rv oleskelusta^ Soomessa. Nainen kuoli autojen yhteentöjrmäyksessä Elmir^. - r - Viime sunnimtaina sai surmansa 41-vuotias mrs. Doreen Nein ja viisi loukkaantui kun^ kaksi autoa törmäsi yhteen liukkaalla tiellä ulkopuolella-tämän kauppalan'. Onnettomuuden aikana; oh ankara lumisade. Yhteentörmäyksen : isku oli ni:n voimakas, että mrs. Neill palkaustui autosta ulos. Vladimir Iljitsh: Lenin, Neuvosto'ii^ jt;on kommunistisen puolueen; ja maa-' ilman, ensimmäisen. sosialistisen vai-- tion r Soslahstisten Neuvostotasavaltor! jen Liiton perustaja kavi usMta kertoja Suomessa. Hänen 'ensimmäinen ^ vierailunsa Suomessa ' tapahtui marraskuussa 19Q5, matkalla joidenkin : vuosien maanpakolaisuuden : Jälkeen : takaisin Venäjälle. Pietarissa Leninin oU pak-, ko elaä. Illegaalisena, sillä- tsaarin santarmit vainosivat häntä jatkuvasti. Välttääkseen joutumista santarmien käsiin Lenin pakeni useaan otteeseen Pietarista Suomeen. Suomalaiset antoivat mielellään turvapaikan tälle venäläiselle vallankumoukselliselle. Joka taisteli tsarismia. Venäjän ja Suomen kansan yhteistä vihollista vastaan. Suomassa oli oleskelu huomattavasti turvallisempaa kuin Venäjällä. Tämän vuoksi bolshevikit usein pii-leskellvät täällä ja piUvät täällä myös puoluekonferensseja ja kokouksia. Joulukuussa 1905 Lenin osallistui bolshevikkien ensimmäiseen, konferenssiin,, joka pidettiin- Tampereella. Pian tämän jälkeen hän siirt3ri Kuok-kalaan, missä ^Vaasa-nimisessä huvilassa ; pidettiin; helmi-maaliskuussa 1906 puoluekokous. Hiihtlkuussa 1906 Lenin matkusti Suomen kautta Tukholmaan Tei^Jän sosialidemokraatti-' sen työväenpuolueen neljänteen .ns. yhdistävään edustajakokoukseen. KCr säkuussa Lenin osallistui vTerljoella järjestettyyn VSDTP :n Pietarin puo-luejärjestön. aluekonferenssiln ja pari viikkoa myöhemmin hän piti puolue-työntekijöiden kokouksen Kuokkalas-sa; Täällä Lenin: oleskeli kesän lop- LEMN puun saakka. Oltuaan lyhyen ajan muua'la hän palasi tammikuussa 1907 Jälleen Kuokkalaan. ^ Huhtikuim lopussa Lenin matkusti 'Kööpenhaminan kautta Lontooseen . puolueen edustajakokoukseen, mistä .hän Jälleen , palasi Kuokkalaan kesäkuun alussa. Hänen oli kuitenkin yhä kiihtyvän poliisivainon vuoksi Jätettävä tämä luonnonihana seutu ja siirryttävä Stirsuddeniin. Palattusian Suomeen hyvin väsyneenä viidennestä puoluekokouksesta Lenin lepäsi jonkin aikaa tällä hiljaisella ; Ja luonnonkauniilla seudulla. " I ^ l l ä ' on lepääminen ihastuttavaa, täällä voi uida, tehdä kävelyretkiä, nauttia yksinäisyydestä Ja toimettomuudesta",' kirjoitti Lenin äidilleen Stirsuddehista. Myöhemmin Lenin muisteli usein tuota alkaa. "Kunpa sinut voisi toimittaa Sthsuddeniln", kirjoitti hän sisarelleen Marialle. Joka oli juuri sairastanut lavantaudin." Elokuun .alussa 1907 pidettiin Kotkassa VSDTP :n n konferenssi. Johon myös Lenin saapui ja palasi sieltä Jälleen Kuokkalaan, missä hän oli Joulukuuhun asti. Kuokkalassa oleskelu ei ollut kuitenkaan turvaUista Ja hän siirtyikin pian Helsingin, lähelle, Oulunky] Sinnekään hän ei voinut jäädä kaksi aikaa,; sillä tsaarin vako) olivat saaneet tietää .hänen sai misensa sinne.. .Joulukuussa 1907 Lenin: mi Helsingistä Turkuun, Peittääk jälkensä takaa-ajajilta hän po junasta jo 10 km. ennen Turkua, toisten asemalla: Ja jatkoi ma Jalkasin. - Turussa Iljitsh tapasi n teri; Ludvig Lindströmin, Joka vei net lahden yli:Kirjalan saareen, dli vielä heikko,, se ritisi heidän kojensa alla-,: mutta he .'selvisivät tenkin onnellisesti saareen.: Joiti päiviä myöhemmin Lenin oU jo ^ella saarella' Turun ja Tukholl lalvareilhi varrella;-Siellä hän ot laivaa.'.jolla hän tmatkusti Tuk maan;'. Siten alkoi Leninin töine vuotta - .kestänyt < , maanpakolai! kausi. Vuonna 1917 Lenin pi Sveitsistä Suomen kautta Venäjäl. Heinäkuun 12-i-17 päivät 1917 ;L< vietti' Mustamäm aseman lähellä vassa Kaivolan - kylässä. ; Heti hä palattuaan Pietariin väliaikainen 1 litus antoi määräyksen hänen pi< tämlsestään.: Tama pakotti Len jälleen iUegalisuuteen ja pian j äi ' (Jatkuu 5. sivulla) PÄIVÄN PAKINA Tavallhen kuolevaisen näkö1(ulmasta Joillakin Ihmisillä kuuluu olevan sellainen^käsitys, että kaikki mikä on präntät^ -paperille ön myöskin -totta - ettei aer< imika voi oBa*^ muuta kuin totta ? - , No, olioon uskonsa '^kullakin, sillä kuulutaanhan: siinä ^isossa^ kirjassa" sanottavan niinkin, että jokainen tulee uskollaan:'; autuaaksi Ja sehän myöskin on präntätty kaikeij maaU-man kielillä. * Allekirjoittanut puolestaan : aikoo tulla autuaaksi ~- mikäli sitänyt tavallinen i^Jhminen voi autuaaksi tulla — sellaisella uskolla; että präntätystä eli painetusta sanasta on vain pieni osa totta': ja kaikki muu joko oikein täydellistä emävaletta tai ainakin valheella-sotkettiia. T ä m ä kysymys pälkähti päähämme lueskellessamme Torontossa ilmestyvää ._suo]Snalaista aviisia; kuten ta-: , päämme, lueskella kaikenlaisia muitakin' aviiseja aina • milloin kohdalle • sattuu Ja aikaa riittää. ! , . . ^ . . tuleviin -.Melboumen olympialaisiin pitäisi laskea. osallistumaan -niin ' am-matU-. kuift >ämatööriurheili]atkin. Jutustelijan mielestä^tämä olisi paikallaan siksi;'! koska'venäläiset. tn'heiT Ujac ovat ammattilaisia. Jos präntätty pitää paikkansa, niin mikäsolisi enemmän paikallaan kuin se. että tehtäisiin olympialaisista täy-deriset dollarimarkkinat: - Niiden medellähän^ ^ o l n voitaisiin pitää; suoria urheilijamarkkinoita;' . kuten ennen Suomessa hevosmarkkinoita.- Ja millä. maalla sitten olisi varaa panna enonmän kolikkoja liikkeelle, sil-e :kuuluisi .^olympiakisojen kulta ja kunnia. " ~' Tuota^ukiessamme juolahti kuitenkin :' mieleemme, -että: r kansainvälisen Olympiakomitean -puheen johtaja; yh-dysvaltalaixten' mr:^ Avery 'Brundage, puhui ja'' kitjloitti toista, kun hän viime vuonna vieralU^v^^ ja tar-kastefi ^kä^istä urheiluelämää. M r . Bruhdage sanoi Venäjältä pa-i hajuakaah: Menipä hän niin pitkälle, että' suositteli -amerikkalaisillekin ve-^ näläisten esimerkin seuraamista. : Niin että kummankahan sanaan— kun molemmat on paperille painettu — olisi parempi liskoa?- Edellinen ei ole tietääksemme kenellekään väitteistään vastuussa,:kun taas!jälkimmäinen vastaa puheistaan ja kirjoituksistaan koko maailman: urheiluliikkeen edessä. Kansainvälisen -: Olympiakomitean amerikkalainen puheenjohtaja tuntuu muutenkin olevan täydellisesti eri mieltä , ammattiurheilukysymyksessä Torontossa*; ilmestyvän suomalaiseii lehden toimittajan kanssa. • . Hän'nimittäin sanoo, ettei "ammat-tiuf heilu ole; ollenkaan in-heilua. vaan selvää liiketoimintaa" :-ja' että' sinä .Emme'nyt välitä siitä kuinka tuore, tai vanha: tuo lehti oli. koska enune siihen: puoleen.; kiinnittänyt ^nätään huomiota. BliinniUmme huomiomme vain jutusteluuilt, jossa esileltiin^ että i lattuaan-tjotenkin: siihen tapaan; että vaikka siellä onkin varattu nuorisolle suuret mahdotlisuudetfyysillisen kun-{ tonsa' kohottamiseen; ja ylläpitämis seen. niin ammatliUrheilttsta' ei 'ole hetkenä kun' ammattilaisten sallitaan osallistua V olympiakisoihin 'ei koko 0'^ympialäiSJna ole mitään merkitystä eikä niitä tarvita. Kukapa: hullu silloin enää heittäisi-kään dollarinsa:::OlympIakeräykseen. kun ^olympiakisoissa kävisivät hen-: keen ja vereen; kamppailua eri maiden rahamiesryhmien.ostamat kilpahevoset >^ anteeksi, tarkoitimme miehiä ja'naisia.~ Amerikkalaisten väreissä ja valjais-di saattaisi silloin esiintyä suomalaisia, venäläisiä ja mitä muita hyvänsä ja taiiS' päifavastoinkin. mikäli kunkin ' Ja'käyryyttäkin siUoin pasiaisj 1 da, sillä sehän kuuluu ammattiurl lun — tuota, tarkoitamme sanoa, kemaailman periaatteisiin "nykyi vinä. ,Luimme äskettäin Toronto .SI lehdestä erään entisen painijan painikilpailujen järjeistäjän laus non ammattipainista: Tämä re! painin ystävä pahoitteli suuresti s miten painia ori häväisty. - ^^ Puhumattakaan nyt siitä, että l nijat'< tekevät' työtään' rahasta T - ^ vlävät.ja voittavat määräysten i kaan/^ovat kilpailutuomarit ostetti puolueellisia ja ^ usein myöskin tl täväänsä kykenemättömiä; •Joten mitä arvelisitte, josolymp kisoistakin teht^siin, tällaiset- ma kinat! maan urheilijatallien omistalat kau-p> oissaoimistuvat.Voiton>aina: perisi se.. jöUaoIisS enemmän dollareita tai muuta: arvokasta valuuttaa ptdittäa. 'Silloinhanei oikeasta:markkinati neimasta puuttuisikaan kuin -Help] HeikkL , Ja voitaisiinhan sekin: sii haalla^ : .vaikkapa - k a ikenmaailn haisu- ja munasalppuoita; myynui Toivottavasti:;nyt -vieläv sentä MtPboTonen.' olympial^set pidetä vanhojen kunniakkaiden olympiape aatteiden:inukaisesti,. vaikka se ei; keiir.:stturesti; :Torontan^STHmialai£ aviisin: maikkinaintoista" sielua - ii dytäkään. Voidaanhan sitten sen jälkeen ry tyäkegkpstelemaan vaikkapaoiltöd TrtarHriTxtniympjalaisten Järjestän sestä' Ja lähettää mahaitun lebd toimittaja sinne saippuakauppiaali * Kadunmies
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 26, 1956 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1956-04-26 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Some rights reserved |
Identifier | Vapaus560426 |
Description
Title | 1956-04-26-02 |
OCR text |
Sivu 2 Torst^im, huhtikuun 26 p:—Thursday, April 26,1956'
liMiabetf irov. »17. Autiutriud
«i.aMonS d M i oiail Iqr ^ Post
OfCbpr PcsMiiacot. Ott$m». fvb'
meA 'iittU», wtmr. voMn,
DMnidftT» lUMl Aitcurd*)f» V»psu»
Bm 8t W« Siuttmxy, Ont, CtuAda-
E-SvkaL mtorW^CUUML.Mtfllfif
«4dret*: Sox IV, SaAntry^ OttUuto.
Aövertuim f»U» upoö «ppJiotBoa
AutiutriuTd rsnalatlon free of ehsrse.
1TLAU6HINNAT; '
CsnadMHia; 1 vk. 7J00 0 kk. 9.1b
miami»acm»i m $00 9 ui^ASor
Suonesu; f «k. 850 « kk. 47»
illifi minitlHUimral
Wa8hiiigtonm kävijä on puhunut
f. Koko Canada on ollut kuohuksissa sen puheen johdosta,
minkä IThdysvaltain Canadan lähettiläs R; Douglas Stuart
piti äskettäin Vancouverissa.
Kuten on lehdessämme aikaisemmin, ja eri yhteyksissä
ketrottti, jnn Stuart piti kerrassaan paheksuttavan "nuhde-
8a4man'^ niille canadalaisille, jotka' ovat arvostelleet sitä kun
yhdy;5Valtalaiset suuryhtiöt kahmivat Canadan luonnonrikkauksia
joukkomitassa, kuljettavat ne raakaTäineipa rajan
eteläpuolella valmistettavaksi tchdastuottelksi ja myyvät ne
sitten takaisin meille monin kerroin kalliimmasta hinnasta.
^IHainen arvostelu, selitti Stuart korkean omakätir
se$ti on tunneperäistä kansalliskiihkoilua ja kommunistisuut>
ta; - Toisin sanoen) Yhdysvaltain lähettiläs sekaantui ker-raä$
aan tuomittavalla tavalla Canadan sisäi
listamalla, että kaikki canadalaiset, jotka eivät hyväksy yH-dy)
svaltalaistensuui7htiöiden nykyistä saalistusta Canadassa,
lei^iataan ilman muuta tunteellisiksi kiihkoilijoiksi ja kom-
^munisteiksi!
''-'^Merkillepantavaa tässä yhteydessä on, että lähettiläs
Stuart pauhasi tässä puheessaan nimenomaan oppositiojohtaja
eversti Drewn Hamiltonin puhetta vastaan ja vaikka
hän ei maininnutkaan mr. Drevvn nimeä, hän antoi kuitenkin
selvästi ymmärtää, että torypuolueemme kansallisesta johtajasta
on tullut tuhteeUinenkiihkolfijarjok^
kpinniunistien H
JPZOmA FVUETTA
JCrioitlaejsaan yhdyjivaljUÖalscn
päÄ^inan isännöimiiestä Canadassa.
Clobe and Mäil'J«hde» fiazaaiB'.vun
toUnliuja fto>i» B)3ciwK)re pmm
äAJcettdlnjuJl»' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-04-26-02