Vapaus, August 9, 1955

              S i v u 2 Tiistaina^ elokuun Q •-•-7u<^day, A\ig: 'd/i95o
VAPAUS aUDBEBTV) — iRidependeiit Labor
Organ of ytonteb Canadlang.
tablisbed Nov. 6/1917. Autborlzed
83 etecond cla«s xhall tbe Post
OtOce Djepaiintent, Ottawa. Pub*
lisbed thrlce wee3dy; : Tuesdays,
Thursdays and Satnrdaysby; Vapaus
Publishing Company X>td., at 100'102
Elm St: W., Sudbury, <>nt.> CaoadaV
Telepbones: Bus. Office OS. «•42S4:
Bdltorlal Oföce OS. 4-4265. Manager
£. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbuiy. Ontario,
Advertising rates upon ai>plication.
Translatlon f ree of chaige. :
TOIÄUSHINNÄTi
Canadassa: X vk. 7X0 6 kkv 3/75
yhdysvalloissa: 1 vk; 8JOO fi kk! 4Ä)
Suomessa: 1 vk. 8.S0 6 kk. 4.75
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ 0»
Miiida» iUohanen Sudbtirys
tt elq:5uuh 5 pnä 75-.^jotta. : :5it»tova.-X Maaseudun osuuskaup-;^^
Ililda Tuori, Gatchell, Qn^ on paljon hx:öita,: Ja syk-iisyntä on jatkuvasti llsääntynj^!
tayttaä;:iänaän; elokuun- 9-pnä,^ entisestään l i - : nittakoon, että esim^ Lobiaih piiriin
•as' •
^ "Ei enää^^H
Huornenria,; elokuun , 1 0 , päivänä, tuliee kuJun^eksi kymmenen
vuotta siitä, kun Hiroshiman ja^^^N kaupiinj^it kärvennettiin
amerikkaiaisiila atomipommeilla, .
Kuten on suurissa |iäivälehdi5säkih kerrottu; nämä m
kaujpuhpit viettävät s^^^
olekaan siitä mitään puhuneet, niin kuitenkin tiedetään.: että Hiröshi-rtassa^
kokckmtui Jauan 6, päivänä maailmahlaajuineh:
konferenssi, minkä tunnuksena, o l i : " e i e))äa;Hiroshimaa*^,- •
iVaiickä asiaa ei silloin heti oivallettukaani niin ylei.senä käsityk­senä
on nyt kuitenkin se, etta näitä hirveitä aseita käytettiin japani-
.; laisia siYiili-ihmisiä vastaan pääasiassa J^entajzonin ''laskuvirheen''
peittämisen tarkoituksena.
• Saksaa j a sehlHttblaisiä vastaan oli päättynyt yuQ-:
den 1945 ke\'ä[änä varmana, kuten on sittemmin selitetty, että
isota Japania vastaan kestää vit^^^ vuotta, Vhdys'
fvallat j a Britannia tekivät Neuvostoliiton kanssa sopimuksen siitä,
etUTViJmeistääh kolnien kuukauden kuluttua puroopan sodan päätty--
irtiseh jälkeen, liittyy .Veuvostoliittos^^^ myÖs Japanin militaris­mia
vastaan; Xeiivo-stoliitto täytti kirjaimeilisesti tämän sopimuksen-sa,
. M u t t a toi-sin kuin VhdysvalloLssauskottiin. MansTiuria.ssa ollut
Japanin pääarmeija lyötiin maan tasalle rnuufarnas.sa päivässä niin,
että Japanin hiilitaristit menettivät täydeHise.sli pelin. Juuri tässä v a i -
hee.s.sa, nähtyään, että Japanin niilitarijmj on autlamattpmastj lyöty.
.-päätti VhdysVa
gasakin ja Hiroshiman asukkaita,vastaan, jott^ .se voi.si kaapata i l -
selleeh oikeuden puhua Japanin häviölle .saattamisesta, :Tässä mielessä
qn sanottu, että atomipommien, käyttö Japanin siviiliväestöä;vastaan
oli kokonaan tarpeeton toimenpide, puhumatta nyt lainkaan asian
moraalisista.puolista. Tämä .selittää osaltaan sen miksi \'hdy.waltain
osakkeet ovat niin Tomahdusmaisesti laskeneet .^a.sian <mais.sa, si|lä
Aasian maiden asukkaat ja kansalai.set eivät voi olla huomaamatta,!
eivätkä tahdokaan unohtaa, että atomipommeja käytettiin ensiminäiT
sek.si erästä aasialaista kansaa vastaan.
•: Mericillepantaväav myös ori, että Xa^asakissa j a Hiroshimassa,
atdnupommien uhreiksi joutuneiden ihmisten lukumäärää ön tarkoi-
. tukselUsesti pienenrielty, ja että atomipommien tuhon suuruutta on,
pyrittyiVäheksymään — jotta tavalla kansalaiset,eivät pääsisi sel­ville
Jkuiffka Vaarallisista asei.staön^^^k^^ Luotettavat tiedot yiit- •
: taäyat kuitenkin siihen, että näi.ssä kaupungeissa kuoli npin 300,000
ihmistä atomipommien räjähdysten johdosta ja että tuhannet japani­l
a i s e t kärsiivät vieläkin häiden räjähdysten seiiiirauksista.;
• • ^ • ' i ' - ' i .V.; i'- •»•ii • \ ' \
Eri maideri; johtavista: lääketiedemiehistä muodostettu kansain^
väliheh kpmissiohi vieraili äskettäini Japani.ssa j a täiiiän arvovaltai­sen
'koriiissionih rafxii-tissa on asioita, joihin kannattaa tutii^tiia tänä
• vuosipäivänä:;-.?
Ensirinäkin on pidettävä mielessä, että tämä konii.ssioni keskus-. •
teli asiaa koskevista 'kysymyksistä Japanin johtavien liiäketiede^
kanssa Tokips.sa, Osakassa, Kyotossa, H i r o s h i m a s s a N a g a s a k i s s a,
Komissionin, jäsenet haastattelivat atomipomniitukse^ ii
ihmisiä; tie tutkivat Fukruyu Maru-nimi!seh kälastuslaivan, joka oli
viime vuonna Tyynelliimerellä velypommiräjähdyksen aikana.
: Merkillepantavaa on. ettii tämän komissiöniri tutkimusten; Ipp- •
- pupäätelmät ori tehty yksimielisesti, paitsi t r i , Vong (Belgian Kan­sainvälisen
Lakiyhdistykscri puheenjohtaja); pidättyi; antamasta;me­teorologiaa
ja fysiikkaa koskevista asioista lausuntoa .selittäen, ettei
; häh tunne niitä kysymyksiä. /
Tämä kpmissioni totesi ensinnäkin .sien, että Hiroshiman ja N a -
'gasäkin pommituksissa oli suurfemriiat ihmismenetykset niitit on y l e i -;
sesti tuhnustettu. Nämä kaksi räjähdy.slä aiHeutli noin 300,000 kuo­lemantapausta
joko kuumuiideri tai radioaktiivisuuden johdosta. Jpt-
Itutiiiistä, jotka olivat joutuneet radioaktiivisuuden ilmapiiriin, kuo­livat
muutariiah päiväni kuluttua niiyttämättä merkkejä ra-
•dioaktiivisuiistaudistä. Toisis.-a tai)auksissa tantan taudin oireet i l ­maantuivat
myöheriirnin. Nämä ihmiset kuolivat: tavallisesti viideri tai
'kuuden v i i k o i i kuluttua; .Monet licvenimih vioittuneet toipuivat, mut-i-
tä kärsivät kuukausia ja vuosiakin väsymyksestä jne. Raskaustilassa
olleet näiset/synnyttivät usein ennenaikaisesti ja imelko yleistä o l i , että
ilapsi oli kuollut. Elävänä syntyriei.ssä lapsissa oli paljoniepämubdos-tumia.
; , ' ' ' \ ' - ^ • ^ " • • ^ • • i / • ^ ^ i'.'"'
; Tappava leukemia {yeri.syöpä) ja vähäyerisyys on levinnyt toi-ipuneiden
keskuljciessa, Kootlij tödisUi.sainehi.stö viittaa siihen, että
radioaktiivisuudesta kärsineet läp.set ovat ..fyy.sillisesti ja henkisesti
i 'takapajuisia.;:-.
Köriiissioriin raportissa sanotaan Hiröshiritan jä Nagasakin ko-;
kemusteri osoittavan, että siviilipuöiustuksen edessä on vöiltaniatto-niia
esteitä. Tuhannet loukkaantuneet kuolivat pelastusta pdottaes-saan.
yhtä litkuunottitmatla, Hiro.shima.ssa raiinioituivat täydelli-,
sesLi kaikki sairaalat ja kaupungin 170:stä lääkäristä kuoli 70 —-;;
'jatällä hetkellä, jolloiri kaupungi.ssa olisi tarvittu, tuhansia lääkäreitä
Ja kokeneita sairaanhoitajattaria. Hätä biisi ollut vieläkin suurempi,
jos kaupungissa olisi; räjäytettyiyetyponuni.
V a i k k a japanilaiset lääkärit ovat kokeilleet: monenlaisilla hoito­menetelmillä,
•vieläkään ei o!e; löydetty tehokasta hoitomenetelmää
radioaktiivisuudesta kärsiville |>otilaille.;Kpniissionin raportissa sa­notaan
lopuksi:
" M e katsomme, että vetypomniikokeilujen kaikkein tärkeirripänä
seikkana on meren, sateen ja atniostääriri turmeltuminen radiba^^
suuden vuoksi, sillä nie pelkäämme, että lisäänt\n'ä radioaktiivisuus
laajalla; alueella voi vaikiitlaa ttirmiollisesti sen alueen asukkaiden pe- :
rinriöllisyyteen,.Me olenirne sen ammattikunnan jäseniä,; joiden vel­vollisuus
on puolustaa yleistä terveyttä kaikkia sellaisia vaaroja vas­taan,
jotka vbidaan torjua. Lääkäreiriä mevetoamme kansojenväliseen
yhteis>'mmärrykseen ja. ihmiskimnan järkevyyteen siinä, ettej enää
. räjäytetä atonii-rja vetypommeja, ja että atomivoiman käyttö rajoitet­taisiin
yksinornaan rauhanomaisiin tarkoitirksiin ihmiskunnan hy-
'•yäksi>' •• , :,; •.•::' ; i ..i; '
: • ,;; .;, » ; :.•;•>••
Jos mikään, hiin juuri Hiroshiman ja Nagasa'kih tapähturiiat ko­rostavat
sitä, että atomiaseita ei saa koskaan enää käyttää mitään kan­sakuntaa,
eikä mitään maata vastaan.
M u t t a atomiaseiden käyttö voidaan ehkäistä vain ihmiskunnan
yleisen mielipiteeii A-oimalla -— vaatimalla jatkirvasti ja entistä päät-täviimmin,
että atomiaseet on kiellettävä, että kansainväliset kiistaky­symykset
on ratkaistava neuvottelupöydän ääressä, ja että uuden so­dan
asemesta on järjestettävä kansojen välille ystävälliset suhteet e r i ­laisten
yhteiskuntariiuotojen rauhallisen rinnakkaisolon periaatetta
noudattaen. ,•;,;..•;;••,.'^ ' i - . ' i ,^ /,
Hiroshiman ja Nagasakin tapahtumien, 10-vuotispäivä N-elvoit-taa
rauhanpuolustajia tehostamaan taisteluaan sodanlietsojia vas­taan,
rauhan ja itse elämän säilyttämiseksi. ;
vuotta. säantjTät. Kolhoosit ja neuvostotilat
yhdymme omai.st*n ja ystävien on- oyj,: .^^^ yuohha;huomattavasti laa-njtteluihin.
kulutuscsuuskuntien liittoon lonilu-vallai
Vladimirin kuliitusosuuskunnal-lai:
älle kuin :]iiaaseudun asukkaillekin
; jentaneet.tuotantoaan ja odottelevat | la pn 17 myyinälää, joiden kauppa-riyt
•.hyvää satoa. Tämä tietää isitä.
on Jsoitunut mitä siiurih hyöty, joka
on laskettavissa sadoissa miljardeissa
ruplissa.'"
Tslbnpoikaiston stiuri ja jatkuvasti
lisääntyvä ostokykyisyys nähdään sii-kaunis
sanoi
on että kolhoosien ja niiden jäsenten
tulot lisääntyvät ja :kysyntä käy en­tista
suuremmaksi. Osuuskauppamle-
: hillä ei tosin tähärikään, asti ole öUyt
; syytä valittaa ostajien vähyyttä. L i i -
i kevaihto ön lisääntynyt kuukausi kuu-
Geneve. —. Kiinan päätös va­pauttaa
yksitoista , amerikkalais­ta
lentäjää oh kaunis esimerkki
pyrkifflyfcsestä kansainväliseen
yhteisymmärrykseen, sanoi Y k rn
pääsihteeri. Hapnmaraköld saavut­tuaan
Geneveen tiistaina. Se k u ­vastaa
ystävällistä henkeä^ Jonka
avulla vöixnme ratkaista vaikeita
ongelmia^ hän lisäsL
'kaudelta. Tavaraa on,saanut.kullet-ijjeuvostoliiton;^^^^^^:^^^^
! taa varastoilta niin paljon kuin sulh- i maaseudun tärkeimpien katippaUik-
I kin on kyennyt:|aj)äähuoleiia on o U u t . i i t e i d e n ^ t o i n ^ Maaiscu-j
että tavara on laadultaan ollut hyvää j duh . kulutusosuuskuhtien vähUtäis-
•|ja sen valikoima laaJE. j kauppavaihto on yiio^en 1925-1953 vfi-
: Rcstoviri alueen (Venäjän federa-1 ijaenä aikana lisääntynyt lähes 3 ker-
; tio) Labinin piirin kulutUsosuuskun- rtaisesti. Maaseudim kauppa kehlttyj
'tien Hiton hallinnon puheenjohtaja :vieläpä nopeamminkin ktiin kaupuo-väihto
nousi viime vuonha 9.5 miljpo- f tä. kidnka nopeasti maaseudulla kas-naan
ruplaan ollen enemmän kuin • vaa mitä erilaisimpien t u o t t e i d e n -
puolta sutu-empi kuin v 1950. ,; alkaen tekstiileistä ja päättyen puu-
Labinln piii-i ei suinkaan ole m
poikkeus, vaan sekuvaa hyvin kaupan mielenkiuitoista todeta, että myy-nopeata
kehitystä maaseudulla.vTai^ I dyn tavaramäärän jatkuvasti lisään-riähdään
jo siltäkin, kuinka nopeasti jtyessä myös tavaran;laatu jatkuvasti
Ivan Oberjomko kertoo: gin kauppa. Valtion ja ::osuiisliikkeiT
— Lobinin piirin osuuskaupat ovat deh myymälöiden yhtehien vähittäte
i vuosi vuodelta lisänneet myjrhtiääi». kauppavaihto oh vianeksi kuluneen
I Kolhoosien ostot ovat lisääntyneet t a - netljän vuoden aikana lisääntynyt 80
prosentilla. Samaian aikaan osuusliik­keiden
m3rynti maaseudulla on laajen­tunut
lähes puolella.
• lonpoikien samalla ostaessa tavaraa
Hammarsköld sanoi tplvbvantsa että [entistä enenuhäri. Maätalöusosuiis-
Yhdysvaltain ja Kiinan yäliset: neu- i:kuntien hallinnot hankkivat vuosit-votteiut
onnistuisivat, mutta hän ei | tain suuren niääran tavaraa tuotan- vähittäiskiuppavaihto lisääntyi v i l -
halunnut antaa asiasta lähempää lau-( noIlLsiiri tarkoituksiinsa. Se on täy-suritpa;
Hän uskoi tapaavansa mo- | sin yrnmärrettäyääiun.siUä kolhoosit
lempien: valtuuskuhtien johtajat. US 1 lisäävät suuresti leipäviljatalouttaan
Ä:n Prahan suurJähettllään Alexis i ja lisäävät lihaii; maidon, murUen; j a | ""^z . , ^ V
Johnsonin, ja Kiinan Varsovan suur- i viilan tuotantoa. Niinpä maaseudulla i Nope^^ti lisääntyvällä kuHituksella
lähettilään Wang Ping-Nanin. mutta f suoritettavat rakennustyöt käyvät en- '"^«^^"'^""^ °^ terve pohja --igeu-häh
ei Ollut vielä; sopinut tapaami-ltistalaäjem^ vostoliiton talonooikaistontaloudeUi-sesta.
; kehittyessä. Viime yuohnä myimme
piirimrne • kolhooseille ; tnlpudeUisiin
me vuonna koko. Neuvostoliitossa 18
prosentilla, mutta maasjeudulla' yh­dellä
kolmasosalla.
Hongkong (STT-Reuter) ;Kaksi
amerikkalaista kuljetuskonetta saapui | tarkoituksiin erilaista tavara? 6 roil-tiistaina
Hongkongiin Tokiosta kuljet- j joohan ruplan arvosta, mm; 64 autoa,
taakseen kotiin yicsitoista vapautettua jyU i miljoonan ruplan arvo.^sta puu-r
amerikkalaista; lentäjää. Nämä .saa-j tavaraa. 300.000 ruplan — —
puvat, Hongkongiin
vostoliiton talonpoikaistpn taloudelli'
seni iiyvinvöuinin jaötiiiva lisäähtyihi-neh,
Kolhoosit väiirastuyat, niiden
tulot jatkuvasti, lisääntyvät Ja kol-hoq.
silaisten tulot kasvavat. Talon-,
poikaistbn; i-ealitulpt olivat Jc sodan
edellä. V. 1940, suunnilleen kobne Ja
—•—•.;.. •—T~— ' ; arvosta.
-^iCanadalaiset tekivät yuonnal953^^r Edellä olemrhe puhuneiet kplhoosieri
kaikkiaan 412 telefopnlpuhelua maan j pstbksista; mutta mitä Lobhiin piirin
kutakin asukasta kohden. Edellisen talonpojat osta.vat? Heitä kiinnosta-:
vuoden ke.skimäärä oli 389 puhelua, vat;tietienkin ennenkaikkea teollisuus-mikä
viittaa siihen; että canadalai- [ tuotteet — karikaat, jalkineet, valmiit
set ova,t tulleet puheiialmm"t-.si. | vaatteet, kulttuuri- ja talPustarvik-
Xeljän vallan hallitusten pää-i
miesten Genevessä pitämä neu­vottelu,
jonka koollekutsumista
olivat vaatineet rauhan ystävät
kaikissa maissa, ori saanut onnis-
; tuneesti työnsä ioppun.. Nedvot-telujen
lopettajaisistunnossa pitä­mässään
puheessa Neuvostoliiton
. ministerineuvoston puheenjohtaja
N. A. Bulganih lausui, että neu- :
vottelussai hyväksytyt päätökset
merkitsevät uuden vaiheen aika-mLsta
neljän suurvallan; välisissä;
suhtieissa Ja; että niillä on oleva
myänteinen. merkitys muillekin
maille ja. yleisen rauhan lujitta-
Miselle. Neuvottelun muutkin
osunotlajat arvioivat myönteisesti
neuvottelujen tuloksia i : U S A :n
presidentti Eisenhower sanoi kohr
taämista historialliseksi.. Hän
, tunnusti uuden sodan vaaran vä­hentyneen.
Englannin pääminis­teri
Eden mainitsi neuvotteluja
käydyn' uudessa sovittelun ilma­piirissä.
Neuvottelujen Osanottajat
totesivat siellä vallinneen yhteis-,
työn hengen Ja korostivat neu­vottelujen
osanottajien välillä a i ­kaansaadun
henkilökohtaisen y h ­teyden
valtavaa merkitystä. ;
Neuvottelujen kohkreettisen tulok­sen
muodostivat ohjeet, joita halli-tusten-
pääriiiehet :antpivat ulkominis­tereilleen.
Näissä ohjeissa ilmenivät
neuvotteluissa pohditut kysymykset,
.ioilla on ensiarvoinen merkitys ylei­sen
rauhan lujittamiselle. '
Ohjeissa asetetaan ensisijalle ky­symys
Euroopan turviallisuudesta ja
Salcsan ongelmasta. Kalkki tietävät,
että; ' e i ; voi olla maailmanrauhaa,
ellei Euroopassa ole rauha. HalU-tusten
päämiehet antoivat ulkomi­nistereiden
tehtäväksi käsitellä E u -
mieltä että ilman Saksan mo­lempien
osien mukanaoloa ei voi
Itäsiteilä Saksan ongelmaa.
Euroopassa; muodostuneessa tilan-
, teessä mupdostayat neljän vallan se­kä
Saksan kansan ponnistukset jän­nityksen
laukeamiseksi. Euroopassa
ainoan reaalisen tien Saksan yhdis­tämiseen.
Tätä tarkoituistä palvelisi
parhaiten Euroopan kollektiiviseri tur-vallisusjärjestelniän
luominen, järjes-tel.
män; jcssa• molemmat. Saksat olisi-vat
itasaveroirrna mukana Sak-san yh­distämiseen
asti.
Mielipiteiden vaihto Euroopan tur-vallisuuskysj-
myksesta osoitti neuvot-i
teluri kaikkien osanottajien haluavan
I löytää hj-yäksyttävän ratkaisun tähän
tärkeään ongelmaan.
Hallitusten : päämiesten. ohjeiaia
. kiinnitettiiri suurta hubmiotai aseis-tariisurriiskysymykseen.
; Ulkbminis-,
t*reitä on, kehpitettu ottamaan huo­mioon
aseistariisumiskomltean suo­rittama
työ. Tä£i5ä yhteydessä on
syytä palauttaa mieliin, että Neuvos­toliiton
hallituksen Y K "h tiseistarii-sumiskomitealie
viime toukokuim 10
päivänä tekemiä ehdotus aseistuksen
supistamisesta. : atomiaseen kieltämi­sestä
ja atomisodan vaaran : torju­misesta
oli omiaan lähentäjyiään Neu­vostoliiton
jii länsivaltojen asenteita.
Hallitusten päämiesten neuvotteluissa
tehtiin ehdptuksia.- jotka epäilemättä
otetaan huomioon aseistarii.-umlson-gelmaa
edelleen kasitelläesaä. iNeu-
•vostoliiton valtuuskunnan • .johtaja
lausui heuvotelussa, ettäaselstariisU-misongelman
seuraavisf«.i käsiteln'äi-heissä
neuvostohallitus tekee kaik­kensa
kansojen toiveita : Vastaavan
ratkaisun löytämiseksi.
Neljän vallan hallitusten päämiehet
antoivat: uIkoministereiden lehtäväkai
. . arvosta se-torstaina.
mis.sä i menttiä jne. Kysynnän laajuudesta ' P " ° " ' ' « ' ^ ^ suuremmat kuhi vallan-lääkäri
tarkastaa heidät j a he saa- 'päätellen aiomme tänä vuonna myydä Kumouksen edellä. Toisen maaltaian-vät
uudet sotilaspuvut. ^ ! tällaista tavaraa 10 miljoonan ruplan ^««^^^ Jälkeen, kun Neuvostoliiton
inaatalpus saatiin jälleenrakennetuk­si.;
jä kuri;sesittenimin sivuutti keiii-tyksessä
sodianedellisen tasonsa; kol­hoosien
ja talonpoikien tulot ovat Jäl­leen
lisääntyneet. Nihipä esim. kol­hoosien
j a talohpbiiden rahatulot ovat
nyt enemmän kuin puolta suuremmat
kuin sodan edellä muodostaen Jo v.
1953 lähes 50; miljardia ruplaa. Sen
jälkeen "kolhoosien tulot ovat sitäkin
enemmän lisääntyneet, koska kolhbo-sieri
tavaratuotantokin on lisääntynyt
ja koska neuvpstoyaltio on ryhtynyt
moniin toimehpiteisiin. i jotka ovat
omiaan : kohottamaan kblhoosieh . ]a
koihoosllaisten hyvinvohitia.:
iEsim. vuoden 1953 jälkipuoliskolla
neuvostohallitus alensi maatalousve-roa.
pienensi pakollisia tavaratoimi­tuksia
j a kohotti maataloustuotteiden
ostohintoja, i Niinpä kolhoosit Ja k o l -
hoosilaiset saivat Jo v. 1953 valtiolle
myymistään tuotteista .12 nfilllardia
ruplaa; j a v. 1954:25 miljardia ruplaa
eriernmän kuin olivat saaneet v. 1952.
kuni tairkästellaan talonpoikien t u ­lojen
yhteissummaa, jonka he saivat
kolhoosista. ja omasta taloiidestaah,
niin nähdään, että se oli viime vuonna
noin puolta suurempi kuin i sodan
edellä. ::
• '•'''•i . . Tarkastelkaamme Uzbekistanin
Buharan alueen Tez-Guzarinkylää,
jossa on Stalin-kolhoosi. Tämän ky-;
Iän talorvppjat ovat varakagj;a väkeä.
Joka talossa.on lehmä, lampaita, siipi­karjaa,
puutarhoja. ja viiniviljelmiä.
Talonpoikien tulot ovat sangen hyvät.
Mainittakoon, että esim; Tuhta Ham-rajevan
perhe, jossa on viisi työkun­toista
jäsentä, sai viime .vuonna yh­teistaloudesta
lähes 7.5 tonnia viljaa
ja* 35.000 ruplana rahaa, ja talonpoika
Kadyr Hodzhijevin perhe sai samaan
aikaan 6.5 tonnia viljaa jä 30,000 rup­laa
rahaa. Tähän ori vielä lisä-ttävä
omasta taloudesta saatu tulo. T^ällai-i
set tulot suovat kolhoosilaisille tilair
suude^a hj-vään ravintoon, tarvit.se-riiiensa
teoltisuustuotteideh ostoon ja
kulttuuri tarpeittensa tyydyttämiseen.
Miltei joka talossa oh; nyt kauniit
huonekaliit. radio, ompelukone ja pol­kupyörä.
Monilla kplhoosiläisilla pn
autoja ja .moottoripyöriä.
jatkuvasti lisääntyvät tiilot tiiirvaa-vat
maaseudulla hyvän ostokyvyn,;
mitä on omiaan edistämään Neuvosto­liiton
h i n t o j e n alentamispblitiikka.
Neuvostoliitossa on sodan jälkeen
pantu toimeen seitsemän yleistä h i n ­nanalennusta,
mistä niin kaupunki-robpan
turvallisuuden varmistamista ] kehitellä kysymystä idän ja lännen
koskevia esityksiä, mm., ehdotusta ko- [ yhteyksien kehittämisestä, uikomi-ko
Euroopan, tai Euroopan, osan tur-inistereiden tulee tutkia keinoja, jot-vallisuussopimuksesta
ja muita tämäh: :<a johtaisivat .vapaata yhteyttä ja
ongelman ratkaisemiseen liittyviä eli- ! rauhanomaista kauppaa haittaarieri
dotuksia. j esteiden asteittaiseen :poistaniiseen
Saksan ongelma liittyy kysymyk- sekä •vapaiden ko.'rcetusten ja yhteyk-secn
Euroopan; turvallisuudesta., Kä- sien toteuttamiseen, jotka ovat yhtä
siteltäessä tätä : kysymystä Neuvosto­liiton
valtuuskunnan johtaja kprostl
edullisia kaikille maille ja kansoille.
Neljän vallan päämiehet ;velvoitti-sitä.
että sodan jälkeen ori; muodostu- i vat ulkoniinisterit tapaamaan tolsen-nut
kaksi Saksaa; nimittäin Saksan
demokraattinen tasavalta ja Saksan
liittotasavalta, joilla kummallakin on
oma talous- ja yhtelskuntarakenteen-sa.
Pariisin sopimusten nojalla Sak­san
liittotasavalta on aloittanut va-nistaiitumlsen
i ja se ön liitetty län-sa
Genevessä.ensi lokakuussa. .
Neuvoitelujcn lopettajaiisi.'c.:nno£Ba
Xeuvostoiilton hallituksen päämies i l ­moitti
pahoitteleVansa sitä. ettei neu­vottelussa
kiinnitetty tarpeellista huo­miota
Aasian ja kauko-ldän prigel-
.•nlin. Sellaiset kysymykset kuin: K i i -'
slvaltojen sotilasliittoihin Saksan de- ' nan oikeuksien palauttaminen YKasa,
mokraiattlnen tasavalta teki Pariisin ; Ta ivanin tFormosan) tilanteen sel-sopimusten
johdosta päätöksen osal- i '.'ittäminen • tunnustamalla Klinäi:
llstua
töön.
Varsovan sopimuksen järjes-
On.selvää. että tässä tilanteessa
ei voida asettaa kysymystä Sak­san
molempien osien mekaanises­ta
yhdistämisestä; Se merkitsisi
asian ottamista epäreaalisesti
Neuvostoliitto on kannattanut Ja
kannattaa edelleenithi ehdotto­masti
Saksan yhdistämistä de­mokraattiseksi
rauhantahtobeksi
valtioksi. Neuvostoliitto on sitä
: kansan kiistattomat oikeudet, Indokii-
; naa koskevien Geneven pääitöstenco-
; teutt^nlnen ym.: eivät siedä plLkit-rämistä
eLkä; niistä pääse mihinkään;
i Ne O i i ratkaistava Aasian Ja koko
maaliman rauhari-.-uoksi. ;.
: . Ei ole epäilyäkään siitä, että kan-
I sojen voimakas rauhantahto, joka a l -
i kaansal Geneven kokouksen koolle-
: kutsumisen, voisi . edistää lujan ja
! pys>-.vän rauhan turvaamlrt., Gone-
' ven neuvottelujen päätösten polijdia.
1 • • — ' ( S I B ; •:^
muuttuu. Tavairavalikoima on Neti-vostoliitoh
maaseudulla nyt kokonaan
toinen kuin ennen Vällankiunousta.
Kolhbosilaiset.;: ostavat nyt entistä
enenimän sellaisia tuotteita, joita a i ­kaisemmin
pidettiin vain kaupunkilai­sille
sopivana. He ostavat nyt muodin­mukaisia
jalkineita ja vaatteita, pa-raslaatuisia
villa- ja silkkikankaita,
sbittiriua. sähkölaitteita ym. Matait-takppn,
että maaseudiilla insrjrtiin V.
I9i53 radioita 11; kertap. pinpeiukbnei-ta
ja polkupyöriä 6 kertaa Ja Valo­kuva
uskoneita yli 4 kertaa enemmän
kuin V. 1940.;, Hyvin nopeasti on l i ­sääntynyt
teievisiöideh myynti talon-;
pojiUe,-••,;•,;•;..;
Edelläesitetyt tapaiikset jä tilasto­tiedot
osoittavat Neuvostoliiton ta-lonpoikaiston
aineellisen hyvinvoinnin
lisääntymistä Ja maalaisyaestön kult-.
tuuritason kohoamista. Samaa kuvaa
myös se. että maaseutu ostaa nyt noin
30 prosenttia maan kaikista painb-tuptteista
eli yli kuusi kertaa eneih-män
kuin V. 1925. - r M . Maksimov.
TEhekköslovakiah nuorisoliitto ; ja
koiiluniinisteriö on täxiä "vubnna päät­tänyt;
Järjestää uaiasnpia kankain*
välisiä lasten leirejä. Niihin öh kut­suttu
koululaisia Itävallasta. Rans­kasta.;
Belgiasta, Norjasta, Tanskasta.
Italiasta Suomesta. Srveitsista Hc<lan-xiista.
Länsi-Saiksasta Ruotsilta. E n g -
lannista; Bulgariasta, Unkarista. Säk­iän
demokraattisesta , taa3\'ali3sta.
Puolasta, Romaniasta, ja Neuvpstolii-tosta.,
Kaikki (Bdellämalnitut maat m-at ot­taneet
vastaan Tsliekko.<;lovakiah nuo­risoliiton
j a kouluminiisteriön kutsun,
j a ensimmäiset a l t a lasta ovat jo saa­punee
Tshekikoslovakiaan.:;
.Lasten kansainyälisiä rauhanleirejä
on järjestetty mitä luonnpnihänim-millei
seuduille. Saatuiaan etisha v i r ­kistystä:
leireillä; lapset pääsevät
Tshekiprtlovakian pääkaupunkiin. Jois-sa.
he tutustuvati kauptihgin nähtä-
\Tyksiin; Leirin päättäjäisiksi järjes­tetään
yhteinen tilaistiiis tshekkiläis­ten
ja ; slovakialaisten koululaisten
;kansiaav'
H I E N O AJ
Broadwayn eräs ti;
da, kaupungin ulkop;
ainkitehtaan omisti
tukemaan rahallisest
•hän tuotti k.b. tehtf
tilaisuutfeen! SleJyäji
jättäret marcsivät a
penissä hänen ohi ti
perään. Tehtailija i
vin tarkaavasti. mi
muuta kuin "phyi".
män tuosta.
Hannistuniit tiiotti
"mr^ esitteleh tää
man kauneimpia; tj
ette tee muuta kuui
sanotte 'phyi'."
" M i r ^ en ajatellu
sanoi tehtailija ; siu
ajatelln vaiihoäni".
Kupäritehtaif a
suljetaail
Ne>v York. Reyere Copiper and
Brass ylitiö sulki viisi tubtäntplaitps-taän
viidessä valtiossa kupariteolli­suudessa;
kauan vallihnieen lakon täh-deri.::,
• ;:;;'•,
aaiiman nuprispn aani
kaikuu IcautuVärsöVain
Varsova. Avajaisjuhlallisuuksien
jälkeen siirryttiin Mäailinan nuorison
ja ylioppilaiden viidenellä festivaalilla
maanantaina eri alojen ohjelman lä­piviemiseen.
-
Kymmenvuotispäivän stadionilla
aloitettiin nuorison kansainväliset ur­heilukisat
joihin y l i 40 eri maata bn
lähettänyt nuoria oisanottajia. Urhei­lujoukkueiden
esittelymarssi oli sy­kähdyttävä
näicy. 3,700 urheiUjaa. sup-malaiJset
valkeissa ja sinisissä verryt­telypuvuissaan,
kiinalaiset kirkkaan­punaisissa
ja, sinisissä, puolalaiset
sallisen Pilharmbnlan salissa kaasain-välisteri
taiteellisten kohserttieri ava­jaiset.
Samanaikaisesti aloitettiin
kulttutiritäloissa ja ulkoimalavoilla
eri maiden nuorten taiteilijoiden- esi­tykset.-'
Kansallisia laulujaan Ja tanssejaan
esittivät Kiiriah: Ja Indonesian, Sak­san.
Uriikarin. Tshekkoslovakian, Ehg:-
larinin. Ranskan, Brasilian Ja MongOr
lian ym. maiden nupret taiteilijat
Henkisiin kilpailuihin tulee; psallistu-maan
lähes 1,000 henkeä.
Myöhäiseen yöhön kaikuivat Varsp-tummanpunaisissa
jne. ryhmittyivät vassamaanantahia nuorten laulut ei-
Milvaukee. — Lut]
31-vuotias George F
vaittiin* täällä papei
tuomioistuimen edess
räoppisuuteen erirrmi
luontoisessa 'jutussa
Church Itirkkokuimf
historiassa.
"En ole syyllinen, k
tetääii^ En ble teh;
"kouniusta • kirkkoku
vastaan. Varmastiki:
tuohiiosta, mutta aja
siihen .valmist au tiiriut
voin", sanoi tämän
pappi tuomionsa kulil
lyttää hänen tehtäii
mlsta.. ;
öynodan sieitsenpar:
luoikeus havaitfd Cr
seksi, yhdeksään eri
syytökseen ja häiiet
destä. Hän itse ki(
syy täisen pätevj-yd
päätöksen aitasta ai
nan konventio, miitta
heti tehtävästään.
; Pastori Cristiä s;
että hän kielsi Ki
seellisen: syhtymise
suks«n fyysillisen
misen ja monien il
vyyden.
i-' V •,._____i
kentälle värikkääksi kuvioksi tausta­naan'vihreä
ruohomatto. Puolalaiset
urheilijat olivat valmistaneet katsell-jolUs
histprialliseri kuvaelman E»ubian
noususta uuteen kukoistukseen sodan
jaloista. He eisittivät sen stadionin
ruohornatolle miiodostamiensa kuvioi­den
avulla/ ; i ;
Puolalaisten yoimistelijaui esittä­män
näytöksen jälkeen alkoi jalkäpail-lo-
ottelu Varsova Peking.
Maanantaina lähti eri nuorisoyal-tuuskunnista
: ryhmiä tutustumaan
Puolan maaseutiiun;
kä eri soittovälineiden ääntä voinut
kaupungin kaukalsimaiUlakaan l a i ­doilla
olla erottamatta. Tuhannet po­jat
J a t^töt iauloiyat eri kielillä ystä­vyydestä
ja rauhasta. , .
Canadan sairäalpissä oli: y. 1953
lopulla kaikkiaan 151,000 sairasvuo­detta
ikiin otettiin lukuun kaikki eri
tyyppiset sairaalat ja parantolat. ;
— Canadan tehdastuotannossa väi­tettiin
;ikeskimääräist;eu Viifckoarisiöi-
{ de^^^määrän olleen 58.17 viime joiiluk.
Maanantal-aamuna pidettiin Kan^ 1 1 päivänä. -
Bulgarian känsant
, kaupungissa Sofiassa
jaa asuinrakenhustoli
jen talojen tilalle k
tahdissa uua".a rakei
asuirisuojiksi. Tänä
netaari asuintaloja A
bbliiskin, .Kristo Bot
Dlniitrovin bulevardii
kaupungin muihin o
Yuoden alusta kau
kennettu yli 2.580 ajar
toa ja vuoden loppuu
kennetaan i yieiä 1.320
Sofian : väeistö saa,
tissuunnitehnan alkan
toa. Mainittakoon, et
viisivuotissuunnitelma
kennettiin 5,620 asur
Tsfaekkoslovakk
avattu atömifyi
instituutti
Atomivoiman nopea
sen ;rauhanomaisiin
käyttämisen turvaanii
lovakian tasavallan h
dostanut atomifyslilck
ka perustuu Neuvosi
vaan apuun. ;
Neuvostoliito tulee
Tshekkoslcvaklaah, koi
i r u j • . ^ . ^ reaktorin ja syklotroc
Yhdysyajtom^ehitysjoukot kenr. johdolla eivät saUineet H i - i t in työtä tulee johtar
maa tutkiva j a rauhi
koituksiin käyttävä 1
mitea.
roshiman atomipommltuksen uhrien kuvien julkaisemista Jäpaiiissa miehi­tyksen
aikana. — Ylläoleva kuva esittää yhtä pommituksen uhria, joka sai
pahoja .palohaavoja.-;.,;:• ^ ,..•/,;•..•••;•:;•;:••;• ^ , ; • ; , .• •;-^ i'':;. /
maata maalarin liousulja^^p
'Amerikkalaismielisyytensä ' perus- , taa lupa hyökätä Yalu joen poikki
teellä virkaheitoksi joutunut Japanin
entinen pääministeri Shigeru Yoshida
kertoo äskettäin julkaistuissa •"muisr
telmissaan". että Japani joutui sotaan
omien militariatlensa petoksen J ^ sa-lavehkeilyn
johdosta.
: kuten on uutistiedoissa kerrottu.
Yoshida sanoi, että Japariin militaris­tit
kuohitsivat osia pbls Yhdysvaltain
entisen vältiosihteerii ; edesmenneen
Gordell Hullin nobtista.aiaden siten
aikaan i sen. että riialnittu; nootti an­toi
vihamielisen kuvan Japania koh­taan.
••;;
Tämä toimenpide, selittää YoShida.
oli petoksellista salavehkeilyä, jä se
johdatti Japanin sotaan Hitlerin pup-leUe..
:i ;-
Mutta annettuaan näin ankaran
tuomion Japanin militaristien osuu­desta.
Yoshida heittäytyi yhdys\*al-talaL'
»3n kenraali, Douglas MacArthu-rin
jalkoihin ja sanpi. että Makkl-
Arttulle olisi vuonna 1951 pitänyt a n -
Kiinaan. sillä, kuten hän sanoi, Mac-
Arthur pyysi tällaista lupaa esittäes­sään
kaukonäköisen" ohjelman.
Me rokenemme kuitenkhi olla eri
mieltä herra,. Yoshidan kanssa.;
Korean sodan aikana varoitti koko
maailma kenraali laiacArthuria hyöi:-
käämästä Pohjols-kbrean ,, alueelle.
Siitä värbitti häntä Kiinan k a n ^ n -
täsayalta. Siitä värbitti häntä Eng­lanti
ja asiallisesti puhuen Yhdys-valtähi
kalkki "liittolaiset".
Mutta kenraali iMacArthur oli kui­tenkin
niin "kaukonäköinen" että va­roituksista
välittÄmättä hän painui
armeijoineen miltei Yalu-joelle saak­ka,
pakolttaen kihialaiset toimenpi­teisiin
jä; kärsien sitten suorastaan
nöyryyttävän häviön. Oltuaan niin
"kaukonäköinen" ettei hän ,volnut
kuulla Järjen varoituksia, kenraali
MaoArthur joutui perääntymään hän­tä
koUpen väUssä sille rajalle, mikä
jakaa Korean JPohjois- j a Etelä-Ko­reaksi,
eli siihen, mitä kauemmaksi
häntä varoitettiin menemästä, v"
iMutta tämä on sittenkin pieni tap­pio
ja nöyryytys siihen verratessa,
rriikä olisi tullut kenraali litocArthu-rin
osaksi jos hän olisi saanut luvan
lyödä, päänsä kiviseinää vasten ja
hyökätä välittömästi K i i n a n alueielle,
kuten hän halusi*
Tosiasiassa kenraali MacArthur saa
kiittää maailriiah rauhanvoimia siitä,
että niiden vaathnuksesta tämä mie­lettömyys
jäi tekemättä ja siitä var­masti
johtunut häviön kalkki jäi hä­neltä
juomatta: • —
•••.*•' • * •••'•::••
Me emme lainkaan epäile sitä. et­tei
vätkö j äpanllaiset militaristit veh-keilleet
siinä mielessä, että saivat lo­pulta
maansa sysätyksi heille Itsel­leenkin
ohhettomasti päättyneeseen
sotaan.
Mutta suotta on Yoshidan ja ke-nenlcään
muunkaan antaa sellaista
kuvausta, että yhdysvaltalaiset miU-taristlt
ovat muita parempia. Päln-vastolri.
"Luonto se on joka tikan­pojan
puuhun vetää", kuten sanotaan.
Militaristit ovat "ammattimiehiä"
alallaan. Heidän ammattinaan on
sotaan valmistautumhien ja sodan-käyntL'.
,:
Mutta tämä "ammatti" on aUtä
erikoinen, että i heidä
tonsa" tulee todetuksi
vasta sodan olosuhte
Ja; vasta sodan olo
tulee; kunnia — ja nopi
päivät.
Tästä johtuu, että.
kuten: sotatarvetehtail
kaikkein Innokkaimpia
Heidän koko elämänty
on sota; heidän kckc
suuruutensa — mitä i
hhnoitsevat — riippu
menomaan menestykse
Ja kun kunniarihimc
haluavat päästä tark(
rille- niin sllnä eivä
säästetä. Jokahien a
vellut henkilö ja;joto
elämää vähärikin seur
tietää, että kunnlanh
on vallitsevana tekijät
upseeriston keskuudess
kaan nyt ylemmistä ui
Siksi on sanottava,
maan asioiden ratkaisi
tää militaristien käsiii
tään välttää sellaisia oi
mitä Japanin militaris'
heuttlvat. mikäli Yosl
mat pltäVät* paikkani
koura.