Vapaus, April 6, 1922

              Sivu 2 Torstjaina, huhtik. 6 p. Thursday, April 6th.
Uanadan suomalaiseD työväestön äänenkannattaja, flmes-jSyy
Sudburyssa, Oct., joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO, J.W. SLUP .
yaataava toimittaja. Toimitussihteeri.
V A P A U S
(Liberty) , « ».
The only organ of Finnish Workers in Canada- Pub-llshed
in Sudbury, Ont., every Tnesday, Thursday and
fifltnrday. ^——-============^^
nmotushinta 408 palstatuumalta. — Alin bjntf ^rt^'
flmotuksesta 75c. iCuoIeraanilmotufeet $2.00 (muisto-
"ärsyista 60c. kultakin lisäksi). - Kihlaus- ja aviolutto
ilmot. alin hinta $2.00. nimenmuntosilm. ^ f
oviulättoilmotusten yhteydessä $2.00 kerta. — Avioeroil-piotukset
$2.00 kerto (2 Kertaa $3,00. - Syn ymaUmo-tokset
$2.00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilmotukset
$1.00 kerta (3 kertoa $2.00). — Kaikisto ilmotuksisto,
ioisto ei ole aonimusta, tulee rahan seurato mukana.
Advertising rates 40c pe; col. inch. Minimum ctorge
for single insertlon 75c. biBCOunt on stending advertise.
nent. The Vapaus is the best advertising medium among
fiie Finnish People in Canada^
TILAUSHINNAT: , ,
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2,25, kolme kk,
01.50 ja yksi kk. 75c, eA v i ,
yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
|a.00 ja koline kk. $1.75. , -
Tilauksia, joite ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joillg on tekaukset.
Jos ette milloin tahansa saa yasteuste ensimaiseen
Idrjeeseenne, klrjottekaa uudelleen liikkeehoitajan per-eoonallisdla
nimellä. .
I V TTAMNrASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome k , Puhelin 1038. - Postiosote: .
Box 69, • Sudbury, Ont,
Registered at the Post Office
Mcund class matter.
epartment, Ottawa, as
Kommunistinen Internationaale
^ Kolmivuotias
Maailmansota oli iskenyt ammottavan haavan ka­pitalismin
ruumiiseen. Tuotannollisen elämän täydel­linen
hajaannus ja luokkavastakohlien suunnaton kär­jistyminen
yhtyneenä ennenkuulumattomaan hävityk­seen,
nälkään ja kurjuuteen antoivat kuoliniskun kapi­talismin
kukoistuskaudelle ja aloittivat maailmanyä{^'
lankumouksen aikakauden. Kuoliniskun sai myöskin
kapitalistisen nousun helmassa syntynyt jaJ.oppujen
lopuksi sen kanssa linnarauhan tehnyt Toinen Interna­tionale.
Tänji vallankumouksellisena nousuaikana syn­tyi
kuin itsestään Kolmas Internationale. Se perustet­tiin
maalisk, 7 p:nä 1919 Moskovassa; jonne proletari­aatin
vähäinen yallankumouksellinen etujoukko oli
perustavaan kokoukseen kokoontunut maalisk. 2 pnä.
V. 1864 perustettu ensimäinen inlernationale laski
perustuksen työväen kansainväliselle järiesläytymiselle.
Toisen Internationalen päätehtävä oli työväen kansain­välisen
liikkeen järjestämisessä ja maaperän valmista­misessa
joukkoliikkeen laajentumiselle. Mutta tämän
internationalen valla.nkumouksellinen aste laskemis­taan
laski', se opportuniseerautiii ja muuttui yhä enem­män
reformistiseksi edistyspuolueeksi. Uusi alkanut
kausi maailmanhistQriassa edeHytti työväen kansainvä­lisen
liikkeen perustamista vallankumouksellisen luok-
; kataistelun pohjalle. Syntyi Kommunistinen Interna­tionale
sitä työtä jatkamaan, niitä aatteita toteutta­maan,
Joille ensimäinen inlernationale oli perustunut.
Sen oli puhdistettaya työväenliike reformistisista ja
opportunistisista sivuvirtauksista. Sen oli käytettävä
hyväkseen Toisen Internationalen hedelmät, koottava
työväen vallankumoukselliset kokemukset, yhdistettävä
koko maailman köyhälistön voimat yhdeksi maailmaa
käsittäväksi vallankumoukselliseksi puolueeksi, jolca
oli helpottava ja jouduttava maailmanvallankumousta.
Ja sen suurin historiallinen merkitys on siinä, eanoo
Lenin, että se käytännössä ryhtyi toteuttamaan Marxin
teoriaa proletariaatin diktatuurista.
Ja tehtävässäiln on Kolnmunlstinei! Internationale
y onnistunut. Työväki on tullut yhä luokkalietoisem-maksi.
Jos yertaamme toisiinsa oman maamme työ­väenliikettä
ennen maailmansotaa ja nyt, niin huo­maamme
suuren eron. Ennen se oli pääasiassa kassa-kirjan
pitoa, nyt joukkotoimintaa, ennen parlamenttaa-rista
neuvottelua pikkuparannuksista ja johtajain
keinottelua kansanedustajiksi, nyt sotaa, joka tähtää
työyäen valtaan. Jos minkä, niin Kommunistisen In­ternationalen
ansioksi on luettava se, että köyhälistön
luokkatietoisuus on siinä maärii]^ saateltu hereille kuin
se nykyään kaikkialla on. . -
Kommunistista Internationalea on vallankumouk­sellinen
proletariaatti ihaileva siitä, että ge kapitalis­min
heikoimmillaan ollessa tarttui armottomaan ot­teeseen
sen kukistamiseksi ja julisti «maailmansota on.
muutettava kansalaissodaksi.» Mutta maailmanval­lankumouksen
prosessi on osoittautunut pitkäaikai­semmaksi
kuin alussa osattiin arvioida. Sosialidemo­kratian
petturuus taistellessaan työväen vallankuinouk-sellistä
liikettä vastaan helpotti kapitalismin jaloilleen
pääsemistä ja sen voimistumista. Vallankumoukselli­nen
työväki on kaikkialla julman valkoisen terrorin
ja taloudellisen hyökkäyksen alaisena. Sen suu on
tukittu, sen toiminta estetty. Mutta se ei toerkitse
maailman vallankumouksellisen liikkeen loppua.
Kauan ei työväki jaksa nykyisiä raskaita kahleita kan­taa.
Kerran on se ne katkaiseva eikä kukaan^ osaa
sanoa, milloin kärsivällisyytensä menettänyi proleta­riaatti
on sen tekevä. Ei vallankumouksen kellonlyö­mää
ole kukaan osannut edeltäpäin määritellä ja
useasti se on ollut lähempänä silloin kuin sitS on vä­himmin
osattu aavistaa. Mahdottomalta täyttää edel­leenkin
(kapitalistisen järjestelmän kuntobnsaattaniinen.
Sen sisäiset ristiriidat, tuotannon anarkia ja luokka-vastakohtien
kärjistyminen, vam laajenevat. Uuden
imperialistisen sodan uhka nousee jälleen esiin. Kapi­talismi
kulkee yhä roraahdudustaan kohti ja proleta­riaatti
on sitä jouduttava Kommunistisen Internatio­nalen
johdolla.
Ei ole Kommunistinen Internationale merkitystään
menettänyt. Omaksumalla ainoastaan koko työväen­luokan
päämäärät ja tehtävät on se toisteleva työväen
pienimpienkin etujen puolesta käsikädessä työväen
laajojen joukkojen' kanssa. Sen tehtävät laajenevat,
sen rivit toajenevat. Se on johtava työväenluokan
ratkaisevaan tilintekoon kapitolismin kanssa. Kolme
vuotto on nyt täyttänyt Kommunistinen Internationale.
Eläköön Kommunistinen Internationale!
Työn ja pääoman väliset suur-taistelut
Työväen pohjajoukot ovat toas lähteneet liikkeelle.
Ei vain muutamina satoina, vaan satotuhatlukuisina.
Yli puolimiljoonaa amerikalaisto hiilenkaivajaaa Yh-dysvalloisssa
ja Canadassa on noussut nokisista ja
pimeistä maanuuumenista taistelemaan jokapäiväisestä
leivästään, jonka hiiliparoonit aikovat riistää heidän
ja heidän vaimojensa ja lastensa suista. Turhaan pu­halsivat
kaivantopillil huhtik. 1 päivän aamuna. Nii­den
taikavoima oli hävinnyt yhtäkkiä, sillä kaivosorjat
eivät lähteneetkään kaivosaukoille. Niin rajattomaksi
on hiiliparoonien voitonhimo kasvanut, että itsa Ame­rikan
toantumuksellisen republikaanisen hallituksen
päämies presidentti Harding on pakotettu syyttämään
lakon alkamisesta hiiliparooneja, jotka ovat jyrkästi
kieltäytyneet kaikista hallituksenkin suosittamista so­vitteluista.
Rajattoman voitonhimon humallultamat
ahnaat hiilipohatat aikovat syöstä työläisensä entistä
kurjemmalle elintasolle ja entistä ankaramman riiston
alaisiksi.
Mutia tämä taistelu''ei ole yksinomaan taistelua
hiiliparoonien ja hiilenkaivajan välillä. Se on samalla
Amerikan koko työväenluokan ja pääoman välistä tais­telua,
Amerikalainen trustipääoma on tähänkin taiste­luun
varustautunut j'a tulee seisomaan yhdistyneenä
rintamana työläisiä vastaan. Rinnan hiilitrustin kanssa
seisoo tässä taistelussa Standard, öljy-trusti, teräs-trusti
ja rautatiekomppaniat ja ,näiden takana oleva finans-sipääoma,
Amerikan yhdistynyt pääoma oni valinnut
tällä kertaa hyökkäyskohteekseen hiilenkaivajain jär­jestön.
Jos se saadaan murskattua tai ainakin lannis­tumaan
ja nöyrtymään, niin on verrattain helppoa
käydä heikompien unioitten kimppuun ja sitön syöstä
koko järjesfyn^ työväestö pitkän matkaa taaksepäin.
Työläisten asiain ja taistelu^ johto on — ikävä panna
merkille — taaskin epäluotettavien ainesten käsissä.
Ainesten, jotka vain puoliväkisin lähtevät ftäennäisesti
mukaan ja jotka niin monta kertaa ovat pettäneet ja
surkeasti kompromiseeranneet työläisten taisteluedut
riistäjien hyväksi, Lewis, joka viimeisen suuren hii­lenkaivajain
taistelun aattona noin puolitoista vuotta
sitten Wilson-Palmerin santarmihallituksen jnjunkti-oni-
uhkan edessä taipui ja petti työläisten taistelun
niin surkeasti, etteivät ainoastaan kaikki edistysmieli­set
työläiset, mutta liberaaliset porvaritkin tuomitsivaf
hänet kurjasta menpftelyslä^, on edelleen hiilenkaiva­jain
union presidenttinä ja taistelun komentovalta on
suurelta osalta keskitetty hänen käsiinsä. Tämä sama
mies on tehnyt kaikkensa taistellakseen edistysmielis­ten
ja kumouksellisien ainesten karkoitlamlseksi unios-ta
ja heidän vaikutusvaltansa ehkäisemiseksi työläis­joukkojen
keskuudessa. Lewis erotti Howatin ja hänen
mukanaan 14,000 Kansasin hiilenkaivajaa. Tämä mies
on syypää siihen, että työläisten-täytyy lähteä taiste-luufl
heikkoina ja'varustautumattomina, sen rintamassa
heti pllen kohtia, joihin vihollinen saattaa ovelalla
taktiikallaan heti muQ4pstaa. arveluttavia aukkoja.
Mutta kaikesta huolimalta on tämä taistelu M i t -
tyvä Pohjois-Amerikan työväenliikkeen historian yh­deksi
suurmerkityksellisemmäksi taisteluksi. Tässä
taistelussa oppivat taaskin suuret 'työläismassat luok­kataistelun
ensimäisiin aakkosiin ja saavat tuta työn
ja pääoman välisen taistelun esimakua, jossa saadut
kokemukset ovat Amerikan työväenluokan tuleville
taisteluille ja taisleluvarustautumiselle arvaamattomas­ta
merkityksestä.'
Kmternm iidesfa tabtiiasta
Viime joulukuussa pidetyssä
yleisvenäläisessä puoluekonferenssis­sa
oli €siilä nini. Kominternin tak­tiikka.
Kysymyksen alusti tov.
Sinovjev ja yhtyi konferenssi täy­dellisesti'
sihien hyväksyen samalla
Kominternin Toimeenpanevan Ko­mitean
teesit yhtenäisestä työväen
rintomaste ja subtautumisesto 2, 2i
ja Amsterdamin intemationaleihin
kuuluviin työläisiin kuin myöskin
anarko-syndikalistisia j ä r j e s t ö jä
kannattoviin työläisiin.
Julkaisemme tässä nämä teeesit.
Ne kuuluvat seuraavasti:
1. Kansainvälinen työväenliike on
nykyisin ominaisessa siirtymiskau-dessaan,
joka asettoa Kominternille
kokonaisuudessaan ja sen eri osas­toille
uusia, tärkeitä taktillisia teh­täviä.
Tämä kausi voidaan pääpiirteis­sään
karakterisoida seuraavasti:
Maailman taloudellinen pula kärjis­tyy.
Työttömyys kasvaa. Kansain­välinen
pääoma melkein kaikissa
maissa on alkanut järjestelmällisen
hyökkäyksen työläisiä vastoan, jo­ka
ilmenee erikoisesti kyynillisen
avoimessa kapitalistien pyrkimykses­sä
alentoa työläisten palkkoja ja
koko elämisen mahdollisuuksia. Ver­saillesin
rauhan haaksirikko tulee
yhä enemmän ja enemmän näky­väksi
työtätekevien laajoille ker­roksille.
Uuden imperialistisen so­dan
välttämättömyys on silminnäh­tävä
ja vieläpä muutamien sellaisten
sotien, ellei kansainvälinen prole­tariaatti
tuhoa porvarillista järjes­telmää,
Washington on tämän pal­jon
puhuvasti alleviivannut.
2. Kokonaisen olotilasarjan yh­teydessä
alkamassa ollut eräänlai­nen
reformististen kuvittelujen vil­kastuminen
tavallista laajempien
työläiskerroksien kesken todellisuus-iskujen
vaikutuksesta alkaa vaihtua
toisenlaiseen mielialaan. Imperialis­tisen
teurastuksen päätyttyä uudel­leen
syntyneet toiseltapuolen enem­män
etuoikeutettujen ja toisella-puolen
enemmän takapajuisten, vä­hemmän
polittisesti koeteltujen työ­läisten
«demokraattiset»/ ja. refor­mistiset
kuvittelut alkavat lakas­tua
ehtimättä päästä kukoistukseen-
|imiimmiiiiiiiiiiHiniiiiiiiimmiH8iiiiiH,,„,„,„,„„,,,^^
vaatia sopimuksen tekoa kommunis­tien
kanssa». Mutto ne samalla ei­vät
viela ole kokonaan menettäneet
luottoaan reformisteihin ja huo­mattavin
joukoin tukevat vielä .öi­sen
internationalen puoluetto ja
amsterdamilaista internationalea. _ r X H I T T V C I ^ I . C . . . . .
Nämä työläisjoukot riittämättömän E «-AHETYSKUSTANNUKSET:
selvästi muodostelevat omia suun- 5 Postissa 15c fcaikiHa ^ummilte. Sähkösanomalla %z 50 t.-.
nitelmiaan ja pyrkimyksiään j mut- 5 Kysykää erikoiskurssia suurille fiummille
to kaikessa tapauksessa näitten 5 -n . . . . . . ,
joukkojen uusi mieliala pyrkii a i -= - . - . . ^ ^ ^ f i i Ä ^ » ? » ! . ? " .»°"}ero 1023
keansaamaan yhtenäistä rintamaa
ja yrittää pakoittaa toisen interna­tionalen
ja Amsterdamin interna­tionalen
puolueita ja liittoja tais­telemaan
yhdessä kommunistien =
kanssa pääoman hyökkäystä vastaan
Siinä määrin tämä mieliala ilme­nee
edistyksellisenä. Tosiasiallises­ti
usko reformisraiin on jäi-kytetty.
Siinä yleisessä tilanteessa, missä
työväenliike nykyisin on, jokainen
vakava joukkoesiintyminen alettu­aan
vaikka vain yksityisluontoisista
tunnuslauseista ehdottomasti tuo
etualalle yleisimpiä ja perusteelli­sia
vallankumouksen kysymyksiä.
Kommunistinen etujoukko voi vain
voittaa, jos uudet työläiskerrokset
omissa kokeiluissaan tulevat vakuu­tetuiksi
reformismin olevan kuvit­telua
ja sovinnaispolitiikan turmi­ollista.
Puffia.:
Toinenkin jättiläisollelu työn ja pääoman välillä
on samaan aikaan käynnissä, nimittäin Englannin me­tallityöläisten
ja tähän teollisuuteen läheisesti liitty­vien
sukulaisteollisuustyÖläisten jättiläismäinen työn
sulku. Tämän suunnattoman, taistelun pyörteisiin on
pääoinan hyökkäys vanhalla mantereella kiertänyt
toisia miljoonaa työläistä. Tämäkään taistelu ei ole
enään pieniin korpilakkoihin verrattavaa taistelua,
vaan kahden suunnattoman armeijan välillä kamppai­lua
tärkeistä strategisista asemista. Isossa Britannias­sa,
samoin kuin Amerikassakin, tahtoo päaomamahti
syöstä työläisten elintason kurjuustasolle, palkkojen
alennuksen, työpäivän pitennyksen ja työläisten järjes­töjen
murskaamisen kautta.
Öh hyvin ilmeistä, elta työläiset joutuvat näissä
suurissa taisteluissa tällä kertaa haviiille, tai parhaassa
tapauksessa ainakin pahanpäiväisesti alakynteen. Mut­ia
meiilän luokkamme suuret pohjajoukot oppivat
niissä epäilemäitä tiiviimmän ja lujemman järjestäyty­misen
ja taisteluvarustautumisen tärkeitä totuuksia.
Ne oppivat niissä sen välttämättömyyden, että työväen­luokan
on yhdistettävä rintamansa ei ainoastaan kan­sallisessa
mittakaavassa jokaisessa maassa, vaan myös­kin
liityttävä lujin solidaarisuussilein yhteen kansain­välisessä
mittakaavassa. Nämä taistelut tulevat ole­maan
käylännöllislä, joskin kalliiksi tulevaa opetusta
Punaisen Taloudellisen Internationalen ja Kommunis­tisen
Internationalen periaatteista ja taktiikasta, jota
työläismassat ovat niin hitaita oppimaan pulilaasti
teoreettisen opetuksen kautto.
— Canadan pörssiruhlinailten äänenkannattaja The
Financial Post kutsuu Toronto Globe lehteä «van­himmaksi
sovielti-orgaaniksi» Canadassa! Johtuen kai
siitä, että Globe on antanut jonkun verran julkisuutta
ja edistänyt Venäjän nälänhätäislen avustamisia, jota
Financial Post kaiknn tavoin saboteeraaj julaisten yhä­kin
Venäjästä mitä katalimpia ryövärihistorioito.
sa. ^Washingtonin konferenssin jat­kuvien
«töitten» kulku ja tulokset
antavat näille illusiooneille vieläkin
ankaramman iskun. Jos vielä puo­li
vuotta sitten voi vissillä oikeudel­la
puhua jostain yleisestä työläis-massojen
oikeistumisesta Europas-sa
'ja Amerikassa, niin tällä hetkel­lä
voi ehdottomasti todeta päinvas­toin
yascmmtstuiniten alkua.
3. Toiseltapuolen yhä kasvavan
painostuksen vuoksi pääoman tehol­ta
on työläisten keskuudessa herän­nyt
alkuvoimainen, kirjaimellisesti
pidätiymätön p^rkiinys yhtenäisyy-jteen,
joka kulkee laajojen työväen-joukkojen
asteettain tapahtuvan
kommunisteihin kohdistuvan luoton
kasvamisen rinnalla..
Yhä laajemmat työläispiirit vasta
nyt alkavat antaa arvoa kommunis­tisen
etujoukon miehukkuudelle, jo­ka
oli antautunut taisteluun työvä­enluokan
etujen puolesta silloinkin,
kun muu tavattoman suurilukuinen
työläisten joukko jäi toimettomaksi
tai vieläpä' kommunismille vihamie­liseksikin.
Yhä laajemmat työläis­piirit
tulevat vakuutetuiksi nyt sii­tä,
että vain kommunistit ovat puo­lustaneet
heidän taloudellisia ja po­liittisia
etujaan, vieläpä mitä vai­keimmissa
tilanteissa kärsien jos­kus
suuremmoisia uhreja. Kun­nioitus
ja luotto leppymätöntä työ­väenluokan
kommunistista etujouk­koa
kohtaan alkaa tämän vuoksi
uudelleen kohota nyt, kun takapa-juisimmätkin
työläiskerrokset ovat
nähnöet reformististen toiveitten
turhuuden ja ymmärtäneet, että
taistelutta ei pelastuta kapitalistien
käymästä l-osvoretkestä.
4. Kommunistiset puolueet voivat
ja niitten tuleekin nyt niittää satoa'
toistelustaan, jota ne aikaisemmin
kävivät mitä epäsuotuisimmassa ti­lanteessa
massojen ollessa välinpi­tämättömiä.
Mutta syventäen 'yhäi
enemmän luottoaan mitä leppymät-tömimpiin,
teisteluintoisiin kommu­nistisiin
työväenluokan aineksiin,
työläisj oukoissa kokonaisuudessaan
kasvaa ennenkuulumaton pyrkimys
yhtenäisyyteen.- Aktiiviseen elä­mään
heräävät uudet poliittisesti
vähemmän kouliintuneitten työläis­ten
kerrokset toivovat kaikkien työ-väenpuolueitten
yhteenliittymisen
tapahtumista ja vieläpä kaikkien
työläisjärjestöjen yleensä, toivoen
siten lisäävänsä torjuntavoimaa ka­pitalistien
hyökkäystä vastaan. Uu­det
työläiskerrokset, useimmassa ta­pauksessa
enemmän aktiivisesti po­liittiseen
taisteluun osaa ottamatto­mat
nyt uusin tavoin antautuvat
tarkastelemaan oman kokemuksensa
perusteella reformismin käytännöl­lisiä
suunnitelmia. Kuten nämä
uudet kerrokset samoin myöskin
huomattavat vanhoihin sosialidemo-kratisiin
puolueisiin kuuluvat eivät
enää halua olla sosialidemokratien
ja keskustalaisten kanssa yhdessä
näitten retkeillessä kommunistista
etujoukkoa vastaan. Ne jo alkavat
.5. Toisen internationalen johta­jien
kavallusta vastaan kohdistetun
itsetietoisen ja järjestetyn protestin
syntymisen alkuaikoina oli näillä
käsissään koko työväenjärjestöjen
koneisto. He käyttivät ^hyväkseen
yhtenäisyysperiaatetta ja .proletaa­rista
kuria voidakseen säälimättä
tukkia vallankumouksellisen prole­tariaatin
vastalauseita ^ittävän
suun ja vastuksetta antaa työväen­luokan
koko järjestövoiman kansal­lisen
imperialismin palveluksen.
Näissä olosuhteissa vallankumouk­sellisen
siiven velvollisuutena oli
saada itselleen hinnalla millä hyvän­sä
agitationi- ja propagandavapaus,
ä.o. vapaasti selittää työväenjoukoil-le
sitä ennenkuulumatonta kavallus­ta,
jota harjoitettiin ja harjoitetaan
puolueissa ja liitoissa, jotka olivat
työläismassojen itsensä luomia.
6. Elimellisesti turvattuaan itsel­leen
täyden vapauden aatteellisesti
vaikuttaa työväenjoukkoihin kaikki­en
maitten kommunistiset puolueet
pyrkivät nyt kaikissa, tilaisuuksissa
saavuttamaan mahdollisimman laa­jaa
ja täydellistä yhtenäisyttä näit­ten
massojen käytännölliseen toi­mintaan.
Amsterdamilaiset j.a toi­sen
internationalen sankarit sanois­sa
saarnaavat yhtenäisyyttä, mutta
teoissa toimivat päinvastoin. Sen
jälkeen kun Amsterdamin reformis­teille
Ja sovittelija-politikoitsijoille
ei onnistunut kokonaan tukahut-taa
vastalause-esittelyä, kritiikkiä ja
vallankumouksen kehoitusta, ne pyr­kivät
ulos umpikujasta, johon itse
itsensä saattoivt, synnyttämällä ha­jaannusta,
epäjärjestystä, järjestä­mällä
sabotaasia työläisjoukkojen
taistelussa. Yhtenä kommunistien
tärkeimmistä tehtävistä on nyt ~
paljastaa nämä vanhan kavalluspo^i-tiikan
uudet muodot,
7. Syvälliset sisäiset prosessit,
jotka syntyivät rinnan työväenluo­kan'
yleisen taloudellisen aseman
kanssa Europassa ja Amerikassa,
viimeaikoina ovat alkaneet pakoit­taa
niin diplomaatteja kuin myös­kin
2, 25 ja Amsterdamin interna­tionalen
johtajia omasta kohdastaan
vetämään esille myöskin kysymyk-äen
yhtenäisestä rintamasta. Jo
uuteen tietoiseen elämään herää­vistä
vähemmän kokeneista työläis-kerroksista
tunnuslause yhtöisestä
rintamasta todellisuudessa ilmene(
vilpittömänä pyrkimyksenä yhdistää
iorretun luokan Voimat kapitalistien
hyÖkkäyspainostusta Vastaan, "niift
2, 1\ ja Amsterdamin internationa­len
johtajilla ja diplomaateilla on
esittäessään yhtenäisestä Ijntamasta
tunnuslauseen tarkoituksena uudel­leen
pettää työläiset ja uudella ta­valla
Saada heidät vedetyksi luok­kien
«yhteistyöskientelyn» vanhalle
tielle.
Uuden imperialistisen sodan lä­hestyvä
vaara (Washington) aseis­tuksen
lisääminehy kulissien takana
solmittavat uudet salaiset imperia­listiset
sopimukset — kaikki tämä
2i ainoastaan pakolta 2, 2J ja Ams­terdamin
internationalien johtajia
imhoittamaan hälyytystä, ja tuke­maan,
ei sanoissa. Vaan teoissa tyo-väenluolfan
kansainvälistä' yhtymis­tä,
vaan, päinvastoin, eittämättö-mästi
tulee aiheuttamaan 2 ja Ams­terdamin
intei"nationalien sisällä
niitä virtauksia ja jakautumisia,
joita havaitaan itse kansainvälisen
porvariston leirissä. Tämä ilmiö on
kiertämätön siinä määrin, missä
määrin reformismin , nurkkakivenä
on «sosialisti» — reformistien soli­daarisuus
juuri «oraan»* maansa
porvariston kanssa.
Tällaisia ovat ne yleiset ,ehdot,
joidenka vallitessa Kommunistisen
Internationalen kokonaisuudessaan
ja sen erinäisten ryhmien tulee
muodostaa suhteensa yhteisen sosia­listisen
rintaman tunnussanaan.
8. Harkiten tätä aseinaa, näkee
vastaanottajille Helsingista, viimeiset helmik. i f p ' ' ^ ^ "Petetty •
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A T n-„
fair Ave. , '"^^^ ^- T- Hill, 177 ;
• - •
•
Pilettejä Suomeen ja Suomesta %^ \
. Tiedustelkaa hintoja y. m. ""««C. .
I Suurimpien valtomerilinjojen valtuutettu asiamies. 1
[ B O X 69, • VAPAUS. ^
I Pilettiliike tehtävä J. V. Kannaston nimessä.
^iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHihiiiiiiiiiiiiiiiiiimiiniiuiiiiiiiiiiiiiiiini,,,,^
•
"""^HimiuiiijJ
Kominternin Toimeenpaneva Komi­tea,
että kominternin III yleismaail­mallisen
kongressin tunnuslause
«Joukoille» ja kommunistisen leik­keen
yleiset edut yleensä vaativat
kommunistisilta puolueilta ja ko­minterniltä
kokonaisuudessaan yh-teisen
työläisrintaman tunnuslau­seen
tukemista ja aloitteen otta­mista
omiin käsiinsä^ tässä asiassa.
Tällöin tietenkin kommunististen
puolueitten taktiikka tulee vakiin­nuttaa
riippuen ehdoista ja tilan­teesta
kussakin maassa.
9. Saksassa kommunistinen puo­lue
viiniiesimmässä yleissaksalaises-sa
konferenssissaan ,kannatti yhtei­sen
työläisrintaman tunnuslausetta
ja katsoi mahdolliseksi osoittaa tu­kea
sllaisellekin «yhtenäiselle työ-l^
shallitukselle», joka on taipuvai­nen
edes jossain määrin vakavasti
taistelemaan kapitalistien valtaa
vastaan. Kominternin Toimeenpa­neva
Komitea pitää tätä päätöstä
ehdottomasti oikeana ja on vakuu­tettu,
että Saksan Kommunistinen
puolue saa täydellisesti valvoessaan
omaa itsenäistä poliittista politiik­kaansa
syöpyä laajoihin työläisker-roksiin
ja lisätä kommunismin vai­kutusta
joukkoihin. Saksassa enem­män
kuin missään muussa maassa
uljaat joukot tulevat päivä päivältä
vakuutetuiksi siitä, että kommunisti­nen
etujoukko oli oikeassa, kun ei
halunnut laskea aseita kaikkein vai­keimpana
aikana ja jolloin sitkeästi
osoitti reformististen reseptien mie­likuvituksellisuuden,
joita esitettiin
sen pulan läpipääsemiseksi, joka voi­daan
ratkaista ainoastaan proletaa­risen
vallankumouksen tiellä.
10, Ranskassa poliittisesti järjes­tyneissä
työläisissä on kommunis­teilla
enemmistö. Tämä asettaa
kysymyksen yhteisestä rintamasta
Ranskassa hiukan toisin kuin muis­sa
maissa. Mutta taälläkin on vält­tämätöntä,
että koko vastuu yhtei­sen
työläisleirin hajaantumisesta
--^vaikka olettekin'sankareita T
oellisia sankareita ^
Mutta tehän olettekin vah ta.
hsia, • jokapäiväistä tvöläJ^
Naisia., iotka ovat sebl^T:
kymmeniä nurkumatta paikoj
Naisia, jotka saavat aina L I
ta kädeltä tutustua p: St
Hiottavaan hukkaan sen ,aivo^
panariehuessa-nurkumatta N
sia, joiden «omituisuuksiin, htf
salata raskaimmatkin kärsirayb
sa oman perheensäkin jäseniltä
3onka saman «omituisuuden, joj
mana teidän suuhunne ruokapöyi
sa aina tulee kaikkein kovinu
perunat astiasta ja yleensä a
kaikkein «laihimmat» palat. Ki
mallista! Kukapa teitä, siis tun
— te tavalliset työläbnaisel.
_Te olette niin vaatimattoi
niin yhteiskunnallisesti kainoja,
te koskaan tahdo tuoda itseä
etualalle. Ette mainetöistänne n
le huutaa. Ette koskaan känä
työn aateloimia käsiänne, joma
tä nyt ehkä pilkataan, tahdo m:
malle näyttää. Miksi? Te
tunne itseänne, ette omaa arm
Tyynesti käytte läpi naisten
kaan tien ihmissuvun jatkamii
— vaikka tiedätte synnytiävi
orjia, palkkaorjia. Te kärsitte,
kenette ja — toivotte. Saj
mennä vuosia, ehkä kymmeniä
tette saa öitänne rauhassa m
tua itkevien, sairaiden lastenne
den. Äidin rakkaudella te b
kestätte. Ei lapsenne koskaan
rastu niin tarttuvaan tautiin,
sitä pelkäsitte. Kuolemaakin
maten te pienokaisianne vai
Te olette sankareita. Tode
hurjan elämäntaistelun sänki
— ja kuitenkin vain tavallisia
läisnaisia!
Mailman raaimpien hirmujen
mistamien sotien kaameimmat
simykset, te työläisnaiset, s
aina kantaa, kun teidän poik
lankeaisi meidän vastustajillemme, joita hellästi olette rakastaneet
Mitenkä reformistinen Jouheauxin
ja Merheimin H. K-.o johtama Am­mattiliitto
esittää Raijskan työväen­luokan
etuja, tulee ranskalaisten
kommunistein ja Ranskan työväen­luokan
vallankumouksellisten aines­ten
yleensä ennen jokaisen yleisla­kon,
vallankumouksellisen mieleno­soituksen
tai jonkun muun joukko­jen
välittömän esiintymisen alkua
tehdä reformisteille ehdotuksia tä­män
työläisten liikkeen tukemiseksi
ja järjestelmällisesti paljastaa refor­misteja
heidän kieltäytyessään tuke­masta
työläisten vallankumoustais­telua.
Tällä tavalla me' 'kaikkein
helpommin valloitamme puolueetto­mat
työläisjoukot. Tietenkään ei
tämä missään ^taklauksessa saa aihe­uttaa
Ranskari"^, kommunistisen puor
lueen oman itsenäisen asemansa
heikentämistä, esim. vaalitaistelun
aikana tukea missään määrin «va-semmistokokoomusta
» taikka suh­tautua
kärsivällisesti niihin kehnoi­hin
kommunisteihin, jotka yhä vie­lä
itkevät jakautumista sosialipat-riootti^
n kanssa.
jat3c.
-o —,
Työläisiiaiset - elämiiii-taisteiun
sankareita
Työläisnainen! Ken olet!
tunnetko iteeäsi? Tunnetiko oman
arvosi? Tuntevatko muut sinut ja
arVosi? _
Ei! Ei läheskään kaikki. Jotkut
harvat heista, te työläisnaiset, tun­tevat
itsensä ja tuntevat oipan ar­vonsa.
Vielä harvemmin muut sen
tuntevat.
Miksi? —- Minkatähden on niin?
Ensiksi siksi, etta te työläisnai­set
olette vain tavallisuf — työläis­naisia.
Koruttomia ja kurttirisia.
Näin jokapäiväisiä, niin huomaamat­tomia
ja niin vaatimattomia.
Ei teille kirjoiteta ylistys^nrsiä,
ei teistä tulla kaum'ite muistosa-noja
historian lehdelle kirjoittamaan'tähden. Nouslc
daan muodottomiksi silvottuin,
tarintamalta takaisin — taikka
vät sinne, häviävät tietäniätlt
Teidän uljaat poikanne, joiden
lesta olette kaksikymmentä,
mekymmentä pitkää, raskasta 1
taistelleet. Hiljaisina ja to
mattomina uurastaneet.
Eakkainipanne ovat poissa.
si7 _ sitä tuskin tiedätte,
vain tiedätte, että kesän lämi
hellästä sydämestänne kadi
Tilalle on tullut talven jäätävi
myys. Salaisen toivon viili
lämpö, vuos'kymmenien uneit
poissa....
Teitä on paljon, hyvin pa'i
työläisnaiset. Teitä riittää 1
alle'. Miljoonia teistä uurasti
pitalismin grottemyllyissä -
suuren perheen teitä kotona (
essa. Suunnattomia rikkaDi
luotte känsäisten kättenne t.y(
vaatimattomina. Teidän tyor
loksilia yläluokan naiset irsj
_ ja halveksivat teitä, i''
naisille runoillaan ja heita
lään. Heidän pieniä sievia
nahkakengän ja slkkisukkam
amia jalkojaan ihaillaan,
hyvinkäherrettyä tukkaansa
loidaan. Tetysti. Mutt. nu
Oletteko koskaan ajatelleet,
luokan naisten halvebitna
naiset, että teidän kypeken
tää porvariston ihail n/n
» k e n g i s s ä , silkkisubss^
tä imetty sydänverenre lo|
dän poskimaaleissaan. -
tä ette tosiaankaan ole 2
mattomia. Nam y j ^ ^ ,
kainoja. Miksi olette^g.
Vastaan: Te ^^^^j^t omaa yhteiskunnaj^^^^
Työläisnaiset! TOTCT"'
Oppikaa tuntemaan ite^^^
laa tuntemaan oma
asemanne. OPP>^^'?i
•iaa lapsenne v^haarn^"^!^
telmää, joka teitä n ^ ^ ,
telee. Teitä on pa f J - ^^
ei teitä tuskin koskaan
irjoinainaa.i . ijga
edes kiitetä mastonne —