Vapaus, December 18, 1951

              Siw 2 Tiistaina, joulukuiih 18 Tuesday, Dcc. IC, 1951
pilf
l i ' .' »
Telephone*: I3usj|«w Oflkas 4f-<2Cf.
EdltpriaJ Offjce 4-4265. Manager
E. sukfJ. Edltcr W. BJcluafl. MalJlnjf
addrcss J3ox m. Sudbury. Ontario.
CBsao «f Ftosisb canadians.
tabUebed^Növ. 0,1917/ Authorized
iMMmmAx^ tbe Post
pCDce Ikipartaaent/ Ottöw3, Pub*
Slabed Öince «eckly; Tuesdaye,
^Xborsdays e&d Saturdays by Vapaus
Puitflshiteifl; Company at :oo>io2
£3m S t W^ SutUnuy, Ont.. Canada.
Advcrtisinz rates upon ejvUcation.
TransJation free iof ct>arg«.
TILAySHINNAT;
CanadajEsa: i vlc 7JO0 6 kk. 3.75
Yhdysv-aUotesaV i vk. 8XK> € kk.'
Buonaessa: 1 vk. 850 6 kk. 4-75
Taas on vuosi vierähtänyt ja joulu aivan ovella. Niinpä Vapaus-lebtemmekin/
vanbojatradltioja seuraten, i tänään juhla'asus-siten
täydentääkseeh täkäläisten maanmiestemme arkisten huo-r
. lienpainaunaä jouluiloa väJittämäl^ tervebd)rksiä Ja tarjoa-j^
rifflilPfc^--:f'f--™aJM^-^ -pitkien.'joulunpyhien: ajal^i,^. •.Toimitus.ha-V
' ^ luaakinlausuisydäriidliset kiitoksetko^
' ' vall^ tavalla ovat^^t^^
kirjeenvaihtajiemme ja lukijakuntamme yhtei-vayC^^;}^,
»"«a ponnisieiunia ja myötävaikutuksella ön meidän blo^
j^i^tf^li? dollkte julkaisita Kiitos vieläkin hyvin teh-
PiS||P¥^V " f ^^
tWi Joulua odo^llessa voimme todeta; että ainakin täällä lehtem^^^^^
kötlsetidull^ ja niönilla muillakin suom^
täätii joulutunneli^^^ lasten keskuudes­sa.
Pakkanen paukkuu nurkissa ja kirpeä pohjoistuuli nipistelee ne-nännypyköitä
ja poskipäitä. Järyet ovat jäässä ja luntakin sen verran
^ ^ . nfiaässa, että "yal]toinen jou tulee uneksumattakin.
. ihmisten •keskmidessa:'-:väilitsee-painostava :ihieli-:-
, ; ala.' Kylmät, tunteettomat ja kyllästyttävät tilastotiedot kertovat,
r$] ,\ 1 että tavallisten Jhmisten pankkitilit pienenevä|,e^^
"•^ i odote^^ lohduton rivistö pitenee jat-
^11 - i"^^ ' li'iiiuyväässttii.. TTaalloou^d ellisen ttuurrvvaattttoomuuuuddeenn tunne jäytää ja sumentaa
RteäffI JK tuhansien caiiadalaisten joulutunnelmaa.
^j|t^ / j Mutta t^öudellisen turvattomuuden ttu nnetta je pelkoa suurempi
r j l i jouluksi rauha, mitä kaikki
, * oikeamieliset ihmiset haluavat, vai pitkittävätkö Vhdysvalta^^^^^
\ ' l set kenraalit ja politiikot tätä hyödytöntä verenvuodotustaedelleen-
• (^1 kin tonkin teko.svVn variolk; Tätä kirioittaessa vhdvsvaltalaisct so- mmm
^^Tr ' ; kohtalosta m
" » kamiseksi on se,
yv| , ' * tiäl Pelko siitä, ettei Korean sodankäyi
;i^'')^'}<:^;^.y^on niin syvälle kansanjoukkojen '• riveihir mmm.
i -
kifi/jönkin tekosyyn varjpllai Tätä kirjoittaessa yhdyisvältälaiset so-tapoliUikbt
puhuvat ä sotavankien huolestuttavasta
mutta varmjn keino näiden miesteni vankeusajan jat-r
että pitkitetään välirauhaneuvotteluja ja sodankäyn-sodankäyntiä
lopetetakaan jouluksi,
riveihin syöpynyt, ettei sitä voi
, -poistaa mikään muu kuin mainitun sodan lopettaminen.
^'i äi Samalla kertaa kun vanhan tavan mukaan joulua vietetään Bet-leheqiin
enkelten antaman ^'rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto"
sanoman merkeissä, kansanjoukkojen sydämissä versoo epäily ja
pelko siitä, että tuö onkin vain kulunut fraasi, joka
sovi nykyiseen sotavarusteluun ja; sotahengen tietoiseen 1 iietspmiseen.
Pelko siitäy että maassa ja ihmisillä Jiyvätahtp'^sanoma on­kin
ulkokultaista ? farisealaisuutta> on myös tänä jouluna syöpynyt
hiin syrälle kaikkien oikeamielisten ihmisten mieliin, ettei sitä voi
poistaa, mitkään eleet tai epämääräiset lupaukset, vaari varsinaiset
tpjmenpiteei a3eistukisen vähentämiseksi vissiin määräpäivään men­nessä,
cdkaen se atomi pannaan julistamisesta ja päättyen
kaiOckien muiden aselajien yhteiseen vähennykseen.
na 1951 pel-
^ ^ ^ ^ | i g | i | f kpä';jäj^ hyvää tarkoittaville ihmisille!/; ';"; {
y.--:;' lMutt£iphneksi tämä on vain toinen p puoli mita­lista;
iTpineri,valoisempi puoli mitalista antaa meille toivoa ja roh­kaisua
siitä, että mustat pimeyden voimat tulevat lyödyksi, että sö-t:
daiivaara saadaan -tbrj utuksi, ja etta ihmiskunta pääsee rauhan para-
J tiisissa tääUä triaah päälläy^^^r^ vauraampaa ja pnrtellisem-
• paa tulevaisuutta itselleen. •;,.;';'•^••••^^^'•V
: M a a i l m a n miljoonaiset rauhanvoimat ovat jo kasvaneet sellai-
; I sdcsi mahtitekijäksi, että sotakapitaiistien täytyy harkita edesotta^
/' misiaan ja kuunnella mitä rauhanpuolustajilla on sanot&vaa. Sa-
/ uomattakin ori selvää, että maailmanlaajuisessa rauhanrintamassa
t vievät johtavaa osaa työläiset ja omasta työstään elävät farmarit,
^ joilla ei ole mitään voitettavaa sodista, mutta sänöinkuvaämattoriiia
V kärsunyksiä ja menetyksiä niistä. Mutta ilolla ön tänä jouluna to-
I dettava sekinj että rauhan puolustaminen ei ole enää yksinomaan eri
• maiden työtätekevien asia. Yhä useimmat keskiluokkalaiset, kaikki
»rehelliset henkisen työntekijät, ja kaikki oikeamieliset intellektuaa-
; Iit ovat maailman eri ääriltä kiirehtineet joko aktiivisiksi rauhanpuo-
• lustajiksi tai toistaiseksi heidän vaitioleviksi myötämielisiksi karinat-
;;;;;tajikseen.-; ';
^^^^r^^^^ y tästä a^^asta; on vielä se, että rau-
; häripuolustajat eivät ole enää avuttomia yksilöitä, kuten oli asian-
V laita ensimmäisen jä toisen maailmansodan edeHä. Mainittujen so­ftien
edellä oli tietoisia ja hyvää tarkoittaneita voimia, jotka yrittivät
; ihmiskunnan pelastaa silloin uhanneilta sodilta. He olivat kuitenkin
: silloin voimattoriiia sotaa ehkäisemään. Nyt on asia toisin! Rau-l
hanpuolustajilla on nyt niin suuri ja voimakas kansainvälinen järjes-
I tö, etteivät nykyisen sukupolven isät ja äidit uskaltaneet sellaisesta
i edes uneksiakaan. Sitäpaitsi idästä tulee valo, kuten sanotaan ja se
merkitsee tänä suurena kriisijöuluna sitä, että idän suuret ja yoimak-
.•kaat sosialistiset yaltiot ovat kaikkien maiden rauhanpuolustajain
tukena...;"'::-
:IMe voimme siis hyvällä syyllä sanoa, että joulu 1951 on myös
I suurten toiveiden joulu.
'Riippuu vain meistä itsestämme, etta annammeko me oman hen­kilökohtaisen
ja kollektiivisen panoksemme sen hj-väksi, että tästä
; joulusta todella tulee rauhan ja hyvän tahdon joulu — ja sen vä-
^ hempi ei riitä jos mielimme pitää kiinni ajatuksesta, että "joulu juh-t
lista jaloin".
il
4 r\/p
tv
S K
'fr
1 % , ^
Mii
1
4 >•, ' \n
1
4.
m
V f
' ii
Sv. * •
4;i
TY.
^^Luaksi" mitä?
' Joulunpyhien ajanvietteeksi julkaisemme Lontoon Observerin
' kirjeenvaihtajan \ViUiam Clarkin Roomasta äskettäin lähettämästä
;,' artikkelista lainauksia, jotka yhteenlaskien muodostavat sana-arvoi-tuksen,
johon lehtemme lukijat antavat poikeuksetta oikean vastauk-i
sen. Kysymy.s on siitä, mitä Italiassa on nyt "liikaa"' ja asia esite-
• tään mainitun kirjeenvaihtajan kynällä seuraavasti:
< "Rooma. — Pohjöis-.Atlantin sopimusmaiden tutkiessa talou-
; * dellista voimaansa, nähdäkseen kuinka pitkälle ne voivat mennä lisä-
' kuorman kohtaamisessa. Italia osoittautuu veljeskunnan heikoim-l
maksi. Sen ekonomia ei todellisuudessa ole lainkaan päässyt jalöil-
Meen sodan jälkeen, lukuunottamatta lyhyttä aikaa kesällä 1950, ja
'. työttömyyden raskas kuorma roikkuu sen kaulassa,
j' "Työttömyyspröbleemi on keskipisteenä, eikä sille näytä löyty-
\ vän muuta ratkaisua kuin joukkomittainen siirtolaisuus. Tosiasias-
' sa on merkillepantavaa kuinka yksimielisiä kaikki italialaiset puo-
••lueista ja luokista välittämättä (joitakin kommunisteja lukuunotta-
»matta) ovat siinä, että siirtolaisuus on välttämätöntä jos Italian eko-tnomian
ja työttömyyden probleemeja aiotaan edes osittain ratkaista
: # • yäkiluku lisääntyy 400,000 hengellä vuodessa . . . Työttömiä
Mrs. ElUoa Koljonen. Vancouveris-ta
B. C. täytti 80 vuotta joulukuun 14
pnä. yhdymme omaist*n. ja tutta­vien
onnentoivotuksiin.
Miia muut
VABOITUg :
. Varoittaisiko kukaan Jeesusta Kris-tUEta,
Rauhan Ruhtinasta, toista tu­lemista
vastaan juuri nyt? FBI:n
(Yhdysvaltain ohranan) nykyisen
kampanjan aikana hänet vietäisiin
suoraa päätä v a n k i l a a n . N . Y. Na­tional
Guardian kirjeestä,
• •. -'• • • • . •'. •
KOLME EBltAlSTA ;
FRESIDENTTIÄ
George Waj(hingion el valehdellut
koskaan; Herbert Hoover ei puhunut
koskaan totta; Harry Tnxman ei o.
saa eroittaa • niitä . toisistaan, —^ The
Fisherman, Vancouver, B. C.
"*•'• ' . . . • •
MAAILMAN PYLVÄITÄ ;
Eero — maailman lopusta ei ole yh­tään
pelkoa niin. kauan kuin pakanoi­ta
maan päällä löytyy. No jumala
paratkoon! Iässähän pn seitsemän
villittyä pakanaa vallan kristikunnan
helmassa. Mutta eihän niin pahaa,
ettei siinä aina jotakuta hyvääkin.
Olemmehan maailman pylväitä me...
—^ Aleksis Kivi, Seitsemän Veljestä.
VUODEN 1951
"JOULUPUKKI"
- Korean länsirintamalla, Jouluk. 16
p. — Joulupukki vieraili tänään Kor
rean rintaman eräällä osalla. Pukki
vieraili vielä kiinalaiseenkin tapaan.
V (Kiinalaiset toimivat aikaisin aa­mulla.
He puikkelehtivat aamupi.
meässä canadalaisten linjojen, läpi
raahaten joulukorttipaketteja ja suk­kia
missä oli plastikista tehtyjä imuk­keita,
koruompelu-nenäliinoja ja sa-vuke.
sytyttimiä.
Vihollinen jätti nämä lahjat cana-lalsten
etuvartioiden lähettyville ja
sitten pakeni.
Joulukortit olivat hyvin painettuja,
Olien hiissä pvfflät lehdet ja kellot.
Korteissa oli kirjoitus:
"Tervehdys Kiinan Känsantasa^val-lan
vapaaehtoisilta. Koreassa. 1951."
— William Boss, CP:n kirjeenvaih­taja.
• >•.. •;.;•. ;.
HAUSKAA JOULUA LUKIJAT!
ensi
. Timmins; — V.. ja u.-seura Comets
on vuosittain järjestänyt SJ:n kans­sa
yhteisymjnärryksessä joulujuhlan
eli -konsertin, miksi milloinkin on
kutsuttu. Tärii vuonnakin tullaan
sellainen tilaisuus järjestämään,
mutta kansainvälisissä merkeissä,
koska simnuntait . ovat ylösotettuja
moniin tilaisuuksiin,
•Perjantaina joulukuun 21 pnä kel­lo
7 ip, järjestetään Workers-osuus.
liikkeen nuorison huoltokomitean
kanssa yhteinen joulupaarti lapsille
ja sinne voivat kaikki lasten vanhem­matkin
tulla. Joulupukki tulee ja an­taa
pienen paketin kaikille lapsille.
Vanhempien tulee kuitenkin huoleh­tia
että lapset saavat pääsylipim, joi.
ta saa Virorkers-osuusliikkeestä ja
naisten kerholta, myöskin Cometsin
voimisteluharjoituksissa.
Ohjelmassa seuraavia esityksiä:
Nuorien ukrainalaisten poikien tans­si,
orkesterin soittoa, joululauluja
Cometsin tytöiltä ja voimistelua Co-metsin
pienemmiltä tytöiltä, Wor-kers
Co-opliifckeen toimesta esitetään
sopivia elokuvia, myös joululauluja
elokuvien kautta, mutta niihin voivat
lapsetkin yhtyä. Lopuksi vielä tulee
poikaorkesterikin soittamaan tanssi-soittoa
ja lapset voivat leikkiä
.Wirkers Co-op:n nuorien ihuolto-komitean
puolesta. — P, v.
Kucl'malta YhtJysvaJtaJh valf.ode-partcccntln.
korkeJnman «oti^asjoh-
«•on, presidentti Trumanin Ja kaikkien
näiden takana olevien satatuotanncsta
suunrjittöroaBU hyötyvJen suarraha
miesten por.nistu'ie'6ta, eivät ko:man«
nen maalBnansodan vaJmJsteJut edisty
&bunn:telmlen Ja toiveUlen niukaisesti.
Päinvastoin kasvaa kan?anjcukkojen
keskuudessa, niin Yhdj-svälioirsa kuin
f.?.n käsk>-val!an ala 'si£?a eurooppalai­sissa''
llltiolaisvalloissakln", epäilys ja
yiiAtarinta sstabhjelmaa kohtaan.
Kuinka suuret vaikeudet todella
ovat ja kuinka voSmakas rauhaa tol-väviin
kansanjoukkojen pa'nostus on
väriinkin Euroopan maissa, kuvastui
n^arroekuun lopulla Roomassa pide­tyssä
Atlantin neuvoston kokouksessa,
joka epäonnistui täydellisesti ja Joisa
ei päästy ratkaisuun yhdestäkään tär­keästä
kysjroyksestä.
Atlahin neuvostoii istuntojen jäl­keen
pide iyssä, sanomalehtiksonJerens-s
s ä Ranrkan tillccmin'steri Schuman
ilma ttikin yllätyksellisesti Ja niin sel­västi
ettei ollut mitään noahdollisuut-ta
väärinkäsityksiin, että neuvoston
htunnchsa el ole päästy mihlnkääa
tuloksiin: : iE»ahlmpana "solidaarisuut­ta"
rikkovana kysymyksenä hän piti
USA:n vaatimusta liittää Länsi-Saksa
csalliseksl "Atlantin armeijaan".
Neuvoston kokouksessa ilmeni, että
Raulia vast^taa Saksan mukaanot-tamista
ja että Englanti kannattaa
"yhteistyöskentelyä mutta ei osallis­tumista
Euroopan armeij aan". Ettei
ratkaisu kuitenkaan lopuUisesti; tule
riippumaan. Englannista eikä Rans­kasta,
sen antoi ymmärtää Atlantin
paktlmaideri yhdysvaltalainen puhe­mies,
joka sanoi, että josi nyt esitetty
suunnltetoia kärsii tappion, nifn kysy-
Hiys ratkaistaan toisella tavalla.
On selvää, että sotavarustelun joh­dosta
yhä kireimmissä ja puutteelli­semmissa
olosuhteissa elävät Euroo­pan
maiden kansat, jotka cvat koke­neet
sodan kauhut ja hävityksen ja
toivovat vain rauhaa, suhtautuvat
vihamielisesti ' kalkkiin kolmannen
maailmansodan Taknistelulhiri Ja eri-kolresti
Saksan uudelleen aseistami­seen
natsiupsserien johdon alaisuu­dessa.
Tämä Ei:roopan kansanjouk­kojen
laaja vastarinta kuvastuukin
Atlannin neuvoston ratkaistavaksi
kerääntyneissä valkeuksissa Ja Euroo­pan
maiden n'skottelus5a isäntämaan
määräyksiä (vastaan.
Mutta känsanjouKkcjjen tyytymättö­myys
ja .vastarinta uuden sodan val­misteluja
vastaan ei rajoitu ivain'Eu-joqpaan.
Myöskin Yhdysvalloissa se
ön synnyttänyt vakavaa tSTTtymättö-myyttä
Ja levottomuutta. Monet viime
aikoina to'mitetut Gallup-äänestykset
cvat osoittaneet mm., että enemmistö
kansasta ön tjTtymätön liorean' so­taan
ja vaativat sen lopettamista
hyödyttömänä. Samanlaisella epä-:
laulolla suhtaudutaan myöskin Euroo­pan
armeijan muodostamiseen.' koska
se samoinkuin Korean sotakin merkit­see
'kansan elintason kiristymistä ja
muodostaa suiu«n uhkan raUhan säi­lymiselle.
•
Ei vain taa-alliset kansanihmiset,
mutta monet huomattavissakin ase­missa
olevat henkilöt, jotka vielä voi­vat
avoimin silmin ja realististen
t.-^iasiain pohjalta katsella asioita,
trcmisevat nykyisen hj-ökkäävän so­taan
valmistautuonisohjelmjth Ja nä-krvät
sen pabaentecliisyyden. Yksi
tuliaisista huomatuissa esexnl.«sa cle-vieta
henkilöittä, cn Aasian asioiden
erikoistuntija Ylioikeuden tuomari
Wi]liam C. Douglas, joka cn lukuisilla
puheissaan Ja lausunnö'£saan tucmln-:
rut sekä sisä- että ulkopolitiikan ny­kyisen
suuntauksen. Äskettäin tuo­mari
Louis Brandeisin aiuistotiJa^suu-dessa;
pitämässään puheessa.hän min.
sanoi:
"Olemme ajautumassa vaarallisen
liOpeastl kohti s o r t ^ l t a a . . . " J a
edelleen: "Yhdysvaitalh Aasian poli­tiikka
menettää humaanisuutensa ja
idealisminsa. Yhdysvaltain arvovalta
Kaukoidässä ei ole milloinkaan ollut
r i i n alhainen kuin n y t . . • : j
Kotoisista asioista hän sanoi:
"Kotona kuljemme pahaenteiseen
suuntaan . ; . s Kehitetään suvalt-
:y ssvaisuutta ivain yhtä määrättyä
m a a i 1 mankatscmusta kohtaan.
Pelko pakoittaa kaikilla elämän­aloilla
ihmisiä vaiteliaisuuteen ja
yksipuoliseen ajatteluim allstautu-mlseen.
Pelko lisääntyy — pelko
työpaikan menettämisestä, pelko
tutkittaivakfil joutumisesta ja pelko
häpeäpaaluun naulatuksi tulemi­sesta.
Tämä pelko on ajanut meL
dät hedelmättömään ajatteluuh.
supistanut, julkisen mielipiteen 11-
. maisun laajuutta ja johtanut Ih-
:; miset epätoivon partaalle;
"Pelko on tunkeutunut. yliopis-to-
hiaamekin... pilannut ne. Mell»
lä on nähtävissä kuliÄa yJlcplsto-
Jen virkailijat orat iauJjkacnaisestJ
alistaneet, käytettäväinI kansalJI-sKj
historiamme pabiamasTa noU
tajahdissa. Kuitenkin suurimmat
Ja kestävinunät roimamme eivät
lepää tykeissä vaan aatteissa . . ' .
Kriitillisin vaara on siinä, että me
. rajoitamme mielipiteiden ilmaisun
Ja ajattelun vapautta Ja että meis­tä
tulee yksipuolisen ajattelun uh­reja."
..^'^^^:'•''^.;;^••'•• ^ • : ; ' ; • . - . ; v . .•
Yhdysvaltain kansan kasvava rau­hantahto
kotona, sotilaiden Uroelhen
kaiu lopettaa.ämptuninen Koreassa Ja
Euroopan haluttomuus tulla syöstyksi
uuteen kauheaan teurastukseen olivat
niitä tekijöitä, Jotka pakoittivat pre­sidentti
Trumanln, armeijan johdon
Ja valtiodepartmentin vasten tahtoaan
jatkamaan aseleponeuvotteluja Ko­reassa.
. "Te ette tiedä'kuinka Ridgwayta
painostetaan*', lausui eräs korkea-ar­voinen
upseeri. Ja'vaikka sotatehtai-lijat
Ja heidän äänitorvensa huutanrat
sodan Jatkaiinisen puolesta, niin kan­san
joukkojen painostus tulee kuiten­kin
lopulta vaientamaan heidän ää.
nensä Ja pakolttamaan hallituksen
noudattamaan kansan' tahtoa, toimi­maan
kaikkien kansojen toivoman
rauhan palauttamiseksi ja säilyttämi­seksi.
•;.:',;'•; : .•:•;.'.:•:''••:.';•::..
(»UOS-
^nä Vuonna
10,953 metsäpaloa oli
Ontarion maakunnassa
8 vuoden aikana
Toronto. — Maiden ja metsien mi.
nisteriö ilmoittaa Ontarion maakun­nassa
olleen viime maalisk. loppuun
päättyneiden kahdeksan vuoden aika­na
kaikkiaan 10.953 metsäpaloa, jois­ta
8,538 sanotaan alkaneen Ihmisten
toimesta tavalla tai toisella, Sala<
man sanotaan olleen syynä kaikkiaan
2,415 metsäpaloon,
Tupakoitsljain, kämppääjien, vetu-reiden
ja uudisasukkaiden sanotaan
olleen syyllisiä noin 64 prosenttiin
metsäpaloista, salaman osalle lankesi
22 prosenttia, jne.
Canadan hopean
tuotanto 1950
Canadan hopeatuotannon arvon
lasketaan kohoavan tänä vuonna
kaikkien aikojen uuteen enäätysmää-rään,
noin 23 miljoonaan dollariin.
Tuotannon paljouskin, noin 32 miljoo.
naa unssia, on uusi ennätys sitten
vuoden 1910, jolloin .Cobaltin' hopea-tuotanto
oli parhaimmillaan.
Viime vuonna tuottivat eniten ho­peaa
seuraavat kalvantoyhtlöt, joiden
tuotanto Ilmaistaan taulukossa uns­seissa
(28 grammaa):
1 Consolidated M . & S, 12.120,568
2 United Keno , 3 , 3 4 9 , 8 48
3 Torbrit ....., .,,. „ . 2,293.022
4 Hudson Bay 1,947,318
5 SUver-MIUer 1,837,000
6 Golden Manitou . . . . 1,140,637
7 international Nickel - 987,406
a SIscoe Metals 848,398
9«NewCalumet . . . . . . . . 729,946
10 Hig^and-Bell . . . . . . 696,561
11 Noranda ,,,. 572,080
12 Buchans , ,,.. 570,500
13 Silver Standard 507i67
14 Normetal 491,798
15 East SuUivan . . . . . . . 448;237
'16 Quemont . . . . . . . . . . . 412,007
17 Waite Amulet . . . . . . 373,398
18 Anacon 268,153
19 Cobalt Lode . , , . . . 242,978
20 Violamac . . . . . . . . . . . . 182,189
21 Gränby 173,424
22 Sllanco 170,455
23 Sherrltt Gordon 135,339
24 Silbak Premler 130,231
25 Western Exploration 122368
•Englannhi: kristillisten piirien ;kar
sitys niiden suurvallan , rauhansopi­muksesta
on saavuttamassa hyvin
merkitsevän mUodön,
•Papplsryhmän johdolla. Johon kuu­luu
Anglikaanisen kirkon lisäksi kalk-
'kien muiden protestahtisten ja ka­tolistenkin
kirkon edustajat, on muo­dostettu
ryhmä, joka etsii yhteisvoi­min
rauhallista ratkaisua-Tämä ryh­mä
tunnetaan "Kristityt Kriisissä"
nimellä Ja siihen kuuluu yksityisedus-tajia
anglikaanien, katolikkien, qua-kerien,
baptistien, spiritualistien,
unltaristen Ja vapaakirkkolalsten us-konhaarojen
kirkoista, / >
Helmikuusta alkaen "Kristityt K r i i ­sissä"
ryhmä ön tehnyt tärkeätä työ­tä
rauhan hyväksi ja syyskuun 29 ja
30 pnä. sen johdolla pidettiin Lon­toossa
konferenssi. Tässä konferens­sissa
vaihdettiin hyvin avomielisesti
mielipiteitä. Konferenssi oli suim-niteltu
kaikkien uskonhaarojen kris­tillisessä
hengessä tapahtuvaksi yh-teentulofcsi,
missä eri poliittisilla mie­lipiteillä
varustetut, pasifistiset ja ei-pasifistiset
kristityt. voivat aloittaa
yhdenmukaistetun kampanjan rau­han
puolesta.
Pyhän Paavalin Tuomiokirkon kans­leri
Rev. i l . J . Collins, joka toimi
myös tämän konfereiisslh puheenjoh­tajana,
sanoi:
"Rauhan hyväksi meidän täytyy
valmistua vielä siihenkin, että meitä
sanotaan 'välikappaleiksi' tai poliit­tisen
Ja ideolog;Isen kinastelun 'uh­reiksi'."
:-'.••''•':;
Konferenssin tunnuslauseena oli:
""Siunattuja ovat rauhantekijät Ja
useat puhujat korostivat, .että rauha
on ehdottomasti välttämätön ihmis­kunnan
säilyttämisen Ja edistyksen
kannalta katsoen.
Rev, Stanley Evans lausUi, etti
'kristityt, huolimatta siitä mihin us-konhaaraap
he kuuluvat, ovat yhte­näisiä
rauhan puolesta sen vaaran
vuoksi minkä edessä he kaikin ovat.
"Me Joko yhdistymme kolmannen
maailmansodan ehkäisemiseksi tai me
kohtaamme yhteisen perikadon kol­mannessa
niaailmansodassa", hän var
roittl.
: Tämän* ktmferenssin : hyvsatsytoäs-sä
päätöslä'äseknassa sanotaan:
: "Me uskomme, että kaikki kansain­väliset
kistakysymykset voidaan rat­kaista
nenvottelnjen avulla. Jos pät-kämiellsesti,
hyvää tarkoittaen ja
rohkeudella tehdään yhteisiä nhrauk-sia.
•'••y-/';;;•;•';
; "Me keholtamme Hänen Majesteei-
'tinsa hallitusta ottamaan aloitteen:
a) Korean valitettaTOn verilöylyn Jä'
hävitt^nisen lopetamlseksi käpyttä-mällä
kalkki mahdolliset keinot sen
hyväksi, 'että kä;ynnlssä olevat: nen-vpttelut
päättyrät mencstyfcsellLsesti
ja . b) aloiitamalla neuvottelat snor-valtojen
välillä siltä, että aloitettai­siin
keskitetty ponnistelu inhimillisten
ellntasöstandarttlen saavnttamlseksi
kaikiUe kansoille." : > ^
Konfereh^ln jälkeen oli yleinen
mielenosoitus rauhan hyväksi.
Edustajat menivät juhlallisessa kul­kueessa
marssien kultaisen ristin Ja
Pelastusarmeijan soittokunnan jälessä
Trafalgar-auklolle. Siellä pidettiin
yleinen kokops, missä puhui vapaa­kirkon
hyvin tunnettu pappi. Rev, t r i
D, Belden. — Rauhan Maailmanneu­voston
BuUetini,
. Kolaitf. — Nclalun. csuusllikk^en
pucJlyuoslkokofs pii?ttiin NoJalun
toaaJiJJa Joulukuun 12 pnä. Puheen­johtajana
toimi W. Alanen Ja kirju­rina
A. Niemi. Ensiksi Justtiln viime
vucslkckouksen pöytäkirja ja hyväk-
.6yitJin.:v.v.:^^,;^';:;,;V''/':v ;^^^^^^^
Sitten kuuitiin. Johtokunnan raport­ti
Ja ehdotukset, että koika vanhat
filvusäannöt ovat tulleet liikkeen cds-tykselle
haitaksi, niin rie pitäisi hyl­jätä.
Yksimlel'«;sti päätettiinkin hyl­jätä
ne Ja samalla hyväksyttiin uudet
sivusäännöt. Jotka oli tilintarkastajan
Ja lakimiehen yhteisesti laatimat t i ­lintarkastajan;
lausunnon perusteella,
"Tämä,; muutgs oli kiireellinen jä täy­tyi
tapahtua tämän vuoden aikana,
voidaksemme välttää, ylimääräisiä
veroja tai sakkoja. Muussa mielessä
uudet sivusäännöt eivät vaikuta liik­keeseemme,
turvaavat. vain liikkeen
teon laillisuuden kuten rahanlainaus
ym. liikeasioissa.
Liikkeenhoitaja H. Niemen raportti
osoitti, että myynnit Nclalun pääkau-passa.
olivat $58.527,40. josta jäi netto­voitoksi
$1,707J2. South GilUesin si­vumyymälän
vastaavat luvut $12,919,-
73 ja 787.61 Ja Devon myymälän $11,-
300,96 Ja $251,33. Liikkeenhoitaja se­losti,
että tämän vuoden aikana liike
on «välittänyt jonkin verran f armarelt-ten
heiniä ja huomattavan määrän
paperipuita, r.,...',^.
: : Keökustelussa raportin Johdosta ja
varsinkin lielnäkysymyksestä oltiin
sitä mieltä, että farmarien joilla on
heiniä myytävänä, myisivät ne osuus­kaupan
välityksellä, sillä vain sitä
tietä on mahdollisuus saada hintaky­symykseen
parannusta. Myösikin pa­peripuiden
myyntikysymys ; aiheutti
keskustelua. Hinnoissa on topahtimut
aika huomattaiva parannus, ; mutta
myöskin todettiin, että tässä kysymyk­sessä
on tehty paljon enemmän työtä
kuin heinälQr^myksessä. Nimittäin
Farmers Mairketing Ass:n kautta on
saatu hyviä tuloksia. :':_•;.
Päätettiin; lahjoittaa $50 mainitulle
järjestölle, kun tämän Järjestön Joh­tokunnan
jäsen esitti (vetoomuksen.
Järjestölle toimii pienellä kuukausi­palkalla
Järjestäjä, Joka tekee työtä
heinä- ja paperipuukysymyksissä.
Näiden asioiden edistymisestä riippuu
paljon myöskin meidän csuusliikkeem-me
menestys, — E. N.
O M aUOKC.U..% StJOKOI;
Ji-äs maalaisemäntä jlmestji
punsin poliisiasemalle Ja sanoi'
— Se minun Jussini tulee taas
viikolla kaupunkUn.
— Mitä meillä «sn kanssa oa
mistä? • S;;;. '••••'m:''-':\:,r'\:':y^-
— Sen verran vaan. että p;-j-teitä
pancmaah puhtaat pahnat
kaanne slUä M n on aina kotiii
lessaan niin siivottoman näkölne
tä ei häntä oikein viltEl katsella
- N.%PPASI HYVIN
Eräs mies oli hullujen hoiti
onkimassa erä'ästä kukkapehss
PaHcalle saapui eräs vierailija;
Vierailija: Kuinka monta i
saaneet tähän mennessä?
Hullu: Te olette yhdäksäs t
mennessä, y-.
m
Olkaa
itsellenne!
Jouluna puhutaan paljon ''ah.
tamisen ilosta" ja hyvä niinkin.
Sen lisäksi me haluaisimme kui­tenkin
korostaa, että "olkaamme
hyviä ItseUemmekfai". Mitä järkeä
on sellaisessa "juhlimisessa", että
sen seäraamaksia saa katua lopan
Ikäänsä? Mitä jälkeä on siinä,
jos "ylen syömisestä ja juomises­ta"
saamme joko ruumiin tai sie­lun
vammoja ja suuria jälkllaska-ja
omaisuusvahingoista?
Olkaamme siis "hyviä itsellem-
• me'' ja juhlikaamme joolnakln
järjellisesti, kohtuuden puitteissa.
Vaativat sotarikol­lisen
palauttamista ;
Jugoslaviaan
'A'oronto.'— Cariadan Jugoslavialais-ten
Järjestön vuosikokous lälietti Jou­lukuun
2 päivänä pääministeri St.
Laurentille protestilauselman. jossa
vaadittiin juffoslavialaisen sotarikolli­sen
Radan Grujicichin karkoittamis-ta
Canädasta.
Grujicich palveli Hitleriä miehityk­sen
aikana Ja lasketaan hänen osallis­tuneen
ainakin 1,000 jugoslavialaisen
murhaan. Nykyään tiedetään hänen
liikkuvan vapaana miehenä Toron.
tossa. • ' • ;
•Vuosikokous myöskin esitti vasta­lauseensa
Kxu-t Meyerin Saksaan pa­lauttamisen
johdosta Ja asettui kan­nattamaan
vaatimusta, että hänet on
tuotava takaisin Canadaan Ja panta­va
palvelemaan elinkautinen rangais­tuksensa.
.
Erikoiapäätöslauselmassa vuosiko­kous
vetosi 200,000 Jugoslavian vanki,
loissa viruyien patrioottien puolesta,
vaatien heidän vapauttamistaan.
Praha..— Kansainvälisen opiskeli­jain
union edustajilta, jotka oli kut­suttu
. Y K : n .yleiskokoukseen, .on
Ranskan hallitus kieltänyt maahan-pääsyviisumit.
IVashington. — United Mine V
ers of American huöltorahastc
neljä vuotta kestäneen toimint
aikana huolehtinut noin 721,000
hestä, naisesta ja lapsesta ja sill
kaiken lisäksi vielä lähes sadan
Joonan dollarin suuruiset yarara
tot. todetaan täällä äskettäin JuU
tussa rahaston vuosikertomuks
toimintansa aikana on rahasto i
sanut hiilenkaivajille ja heidän
hellleen eläkkeinä y.m. kalkkiaai
254 miljoonaa dollaria. Vihne ki
lopulla maksettiin l-ahastosta eläl
tä yhteensä 38,690. henkilölle.
Täliän rahastoon saadaan vara
ten; että työehtosopimidsen .mu
sestl ovat pehmeän kivihiilen tue
jat velvolliset maksamaan 30 sei
kutakin tuotettua hiilitonnia koi
tähän räfhastoon. Ensimmäinen
pimus" edellytti viiden sentin mak
mikä korotettiin seuraavassa s
muksessa kymmeneen senttiin.
Jälkeen 20 senttiin ja maalisk,
tehdyssä sopimuksessa nykyiseen
senttiin tonnia kohden.
Rahasto maksaa sadan dolli
kuukautisen eläkkeen. kullekin 1
tannosta pois Jääneelle työläiselle,
ka on saavuttanut 60 vuoden Iän, 1
hästo huolehtii myöskin- eläkeläii
Ja heidän perheidensä terveyden!
dosta ja maksaa siltä aiheutuvat k
tannukset.
«Rahastosta maksetaan myöskin
pua kuolleitten kaivosmiesten leSk
Ja lapsille seuraavasti: Yli; 50 yui
aille -tuhat: dollaria miehen ku(
man. johdosta Ja 30 dollaria kuuk
öessa sekä kymmenfn dollaria ki
kaudessa kutakin lasta., kohden, i
40-vuotiäat lesket saavat 40 dölla
kui^audessa ja' kymmenen dolla
kutakin lasta kohden.
'Rahasto on todennut kaivantomi
ten jääneen pois teollisuuden pah
luksesta 60 vuoden iän saavutettua
seuraavista _ syistä: Työkyvyttöm;
47 pros., erotettu pois työstä 33 pi
ja vapaaehtoisesti eroaminen ym.
pros, v .
Työttömyys nousee
jyrkästi Tanskassa
Kööpenhamina. — Joulukuun 8 p
ilmoitettiin haU|tuksen tilastomie
ten toimesta, että viimeksi kulunei
kuuden viikon afiana on työttöm3^
lisääntynyt jyrkästi, noin 20,000-23
000, joten työttömien lukumäärä n;
on 83,—«4,000. Ennen maaliskuun ei
simmäistä päivää uskotaan tyött
mien lukumäärän suunnilleen kai
sinkertalstuvan.
Hauskaa joulua kail(il|o lukijoille!
on kaksi miljoonaa Hallitusviranomaiset myöntävät vapaasti et­tä
peitetty työttömyys on vieläkin suurempi , . . Valtion toimerihal-tijain
paikkoja on myös lisätty keinona keskiluokkalaisten avustami­seksi
ja valtion viroissa on aivan liian paljon väkeä . . . iMarshallin
avun loppuessa . . . Italian edessä on todella synkkä tulevaisuus
• • • » IS . . -
Hyvin arvattu, arvoisa lukija. Ilmeistä on. että Italian liika-kuormana
on—kapitalismi!
"Joulu on Jo ovella'' laulettiin en­nen
vanhaan ja lauletaan vieläkin.
Ja tosiaan. Joulusta voidaan nyt.
Jolloin joulupäivä on viikon kuluttua,
todella sanoa sen olevan ovella. Juuri
astumassa sisälle.
Joulu, Jonka tunnuksena on "Rau­ha
maassa Ja ihmisillä hyvä tahto",
on omaksuttu n.s. krlstlkansan kes­kuudessa
sellalseflcsi Juhlaksi, jota
viettävät niin isoiset kuin pienem­mätkin,
mutta varsinkin ne pienem­mät
Mikäli isoiset sitä viettävät, tapah­tuu
se ulkokultaisen loiston Ja juhla-humim
merkeissä, jolla osoitetaan
kansalle kuhika. h}*viä Ja hurskaita
"Rauhan ruhthiaan" opetusten seu­raajia
he ovat, Samalla tietenkin
myöskin osoittaakseen, että vallitseva
kapitalistinen yhteiskimtajärjestelmä
on juuri sellainen Järjestelmä mitä
opetti "Rauhai^ ruhtinas". Jonka syn­tymän
muistoksi kristillinen khrkko
•^Joulujuhlaa Julistaa juhllvansa.
Pienet ihmiset, tavallinen kansa, on
omaksunut Joulun myöskin omaksi
Juhlakseen. Osa tietenkin uskonnol­lisista
vaikutteista, mutta huomattava
osa toisista syistä.
Se että joulun tunnukseksi on
omaksuttu rauha — "Rauha maas­sa
Ja ihmisillä hyvä tahto" —• Josta
papitkin kirkoiss.'» joulun.i saarnaavat.
vaikkapa sitten Jo seuraavana päivä­nä
rukoUislvatkin "tuhoa viholliselle
ja voittoa omille aseille", on teihnyt
syvän vaikutuksen: tavalliseen. kan­saan,
kansaan, joka toivoo Ja rakas,
taa rauhaa, veljeyttä Ja onnellista
elämää.
Ja vielä . . . joulu on myöskin valoni
Juhla, juhla jota ihmiset pohjoisella
pallonpuolisolla ovat viettäneet —
omilla tavoiillaari — Jo ennen kristin­opin
sj-ntymlstä Ja leviämistä.
Onhan!;JcniKii aikana. Jolloin vuo­den
pimein aika päättyy, yön voitto­kulku
on pytöhtynyt Ja päivät alka­vat
taas pldetfi^ Toivo valon voitosta,
toivo uudesta',lämphnästä keväästä
ja kesästä syttyy uuteen eloon.
Kun ihmiset, tavalliset kansan i h ­miset,
toivovat; ja kaipaavat rauhaa,
hyvää tahtoa ja.kansojen veljeyttä Ja
kun he ikävöivät valoa, lämpöä Ja
aurinkoa, joka luo myöskhi Ihmistsy-dämeen,
sämqhi kuhi kaiickeen >luon-nossa,
uutta elämää Ja toivoa, ovat
he myöskin valmiita ottamaan vas­taan
joulun, rauhan, valon, hyvän-tahdon
ja iuitta toivoa tuovan Juhlan.
Kaikkea tuota osoltaakseen lähet­televät
ihmiset toisilleen Jouluter-vehdjikslä,"
JoulUonnitteluJa Ja Joulu­lahjoja.
He tahtovat »ä>'tt&ä monas-tikin
vaistomaisesti, pyrkimyksensä
sovelluttaa käytäntöön joulutunnusta
ihmisten hyvästä tahdosta, veljeydes­tä
Ja rauhanrakkaudesta.
Kuinka ominaista on. kuinka sy­välle
ihmisiin pn kasvanut rauhan,
valoisan elämäti ja; keäkinälsen hy­vän
tahdon rakkaus ja kaipaus, sitä
osoittaa ehkä 'kalkkebi kuvaavammin
se, että lapset Joihin uskonnolliset
vaikutteet eivät: vielä vaikuta, rakas­tavat
joulua, iloitsevat siitä kalkkein
eniten. •
He iloitsevat lahjoista Ja lahjojen
antamisesta. • He Iloitsevat joulupukin
hyväntahtoisesta hj-myilystä, kuusen
kynttilöiden valosta, vanhempiensa,
omaisten Ja tuttavien Ja toisten las­ten
iloisesta hyväntahtoisuudesta.
Niin, tavalliset Ihmiset viettävät
Joulua todella rauhan, valon ja hy-väntahdon
Juhlana, juhlana Joka roh­kaisee
ja tuo uutta toivoa kovan Ja
raskaan elämän taakan alla raahus-taville
ihmisille.
Mutta niin ei ole laita yhteiskun­nan
korkeimmilla portalla — kapita­lismin
hallitsemassa maailmassa.
Joulusta, samohi kuin krlstlkansan
muista Juhlista Ja koko kristmoplsta
on tehty kauppatavaraa, ril&amaa.
Jota kaupataan kansalle harvojen voi­toksi,
kansan pimltetylEseksI Ja pettä­miseksi,
r»
Samalla kun saarnataan ulkokiil-tataen
"autuas" hymy huulilla "Maas­sa
rauha Ja ihmisillä hyvä tahto",
telidään samojen- ihmisten taholta
kaikki mahdollinen pysyvän, oikea­mielisen
rauhan rakentamisen estä­miseksi
Ja valmistellaan maailman
sydksemista entistä suuremplhi on­nettomuuksiin,
tuhoon Ja hävityk­seen,
tarkoltukseUa tehdä rikkaat en-ti
«;tä rikkaammiksi Ja köyhät entistä
köyhemmiksi.
Jos Natsaretin kirvesmies astui
tänä päivänä ihmisten keskuutee:
kuten taruissa kerrotaan hänen 2,00
vuotta sitten tehneen, niin varmaa
hän taaskin punoisi ruoskan köysist
ja sillä sivallellen karkolttaisi oppin
sa häpäisijät, nykypäivien sadukenl
set Ja fariseukset kirkoista, jotka nr
vielä paljon enemmän kuin 2,00
vuotta sitten, ovat tehneet "roism
Isäni huoneen kauppahuoneeksi".
Kun nyt siis vahnistaudumaie yi*
tämään joulua, joulua joka on jo ai­van
ovella, nihi valmistautukaamoK
viettämään sitä rauhan, hyväntahdoi
Ja valoisamman tulevaisuuden juhla­na.
. •>
s Pj-rkikäämme. samalla kun tolTO-tamme.
ystävHlenune. kanssaOunlsI;
lemime Ja kaikelle maailman hjrä*
tarkoittaville asukkaille rauhaUisUJ»
iloista Joulua, saattamaan keld«
myöskin j-mmärtämään. että todel­ta
rauhan Joulua hyvän tahdon ja«-
lon voittojuhlaa voidaan viettää v«a
sillota. kun phneyden voimat, sodan
Ja vihan vohnat on kukistettu.
Myöskin, että se tapahtuu siU pi­kemmin
mitä päittävämminJokainB'
todellinen rauhan ystävä, h>-vän tas-don
Ja valoisan onnellisen elämän J*"
tävä, tohnil rauhan hyväksi, ,
Omistakaamme siis Joulu 1951 ras-hän
Jouluksi, rauhan Ja hyvän ttf-don
voittoon saattamiseksi tapalj^
van toiminnan Jouluksi, että jo
vuonna voisimme paljon luottavaia-min
sanoa: ,
"Rauha maassa ja ihmisillä
tahto!" ^
Hauskaa joulua kalkille Vapaudo
lukijoille! — Kulkuri. ^