Vapaus, June 26, 1924

              Torstaina, kesäkttun 26 p. — Thiir., Jnne 26
Historian
T^r3 H G. Wellsm Idrjoittamaa suurteosta^ on nyt ^kanut
M^p-Jt^mään Suomessa. Vapauden kirjakaupassa ei naita
^ S : r o e " ' S keneS tahansa Joka _mitä haluaa tilaamme
"'Ä^^uoraan kustantajalta. Neljä enrfmaista mdetta on j o i l -
me^ynyt- Kunkin niteen hinta on $2.00.
Tätä <=uomalaisen kirjallisuuden _ suurteosta emme myöskään
varastoon, vaan välitämme sitä jokaiseUejoto^ sita haluaa
S s on j u u r i nyt alkanut Umestymään. j a tulee; S i i t a k o l -
"Y.iiren kukin osa jakautuen neljään niteeseen. Kaikkiaan
ee tähä]
niä väri K a i k i l l e , jotka lähettävät
S teokseen noin 2.000 f i v n a J ? 2,000 kuvaa, joista kym-leniä
värillisiä kuvia. Koko teoteenhinte tulee olemaan ^aidottu-
" nvkyisen kurssin mukaan, ?15.00.
v n i n hinnan tehdään tilaus heti koko
t , ^ n «itä mukaa kuin se ilmestyy, Vapauden kirjakauppaan, josta
« väfitetään tilaajiUe. Näinollen ei ole pelkoa siitä että paikka-jmntaa
muuttaessaan ei mahdoUisesö Idrjaa seisi, sillä antamaUa
uudn osotteen Vapauden konttoriin, lähetetään k i r j a näm saa­dulla
osotteella.
Toverillisesti . -
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA,
Box 69, Sudbury, Ont.
SolidaasiTuus johtuu latinalaisesta
sanasta solidus, jriikä 'suomeksi -n^er-kitsee:
luja, "luotettava. SoEdaari-snus
siis merkitsee ilujuutta, ilujaa
yhteistunnetta. Kun, puhumme Icaik-icien
maiden työläisten solidaarisuu­desta,
tarkotamme sillä sitä, että
työläiset k a i k k i a l l a seisovat yhteis­rintamassa,
yhtenä miehenä, sorta­jia
ja riistäjiä vastaan, työläisten
vapauden puolesta.
Eivät ole työläiset eri maissa Icä-den
käänteessä oppineet kansainvä­listä
solidaarisuuta. Porvaristo, jon­ka
käsissä aina viime aikoihin asti
ja vielä nytkin kaikissa maissa. Neu­vostoliittoa
lukuunottamatta, on ol­lut
inhimillisen tiedon ja taidon
avaimet, on tehnyt kaikkensa yllyt-tääkseen
oman maansa työläisiä" t o i ­sen
maan työläisiä vastaan, huoli­matta
siitä, että työläisten-edut ja
vaatimukset toisessa maassa ovat
yhtäläiset kuin toisessakin. Jätteitä
tästä herrojen yllyttämästä kansal-lisuusvihasta
tavataan vielä sangen
runsaasti kaikissa kapitalistimaissa,
ja eipä niistä ole kokonaan päästy
^ielä neuvostoliitossakaan. Matta
siihen kyllä päästään sitä myöten
kuin työväenvalta lujittuu j a men­neisyyden
jätteet . kokonaan voite­taan.
.
Solidaarisuuden ovat työläiset '>a-s
e i ^ kapitalistimaissa oppineet tap­pelun
^ kautta. . Ennenaikaan sattui
5 i f i e t usejn;,ja sattuu vielä nytldn,
että kapitalistit oman maansa työ­läisten
lakkoutuessa, kui;jetavat la-konrijckureita
jostakin toisesta maas­ta
polkemaan maansa työläisten oi-
Iceutettiija etuja. Tällaisina työläis­ten
«itujen polkijoina ovat Suomen
3capitalistit käyittäneet «Sxne vuosi-
<en «ikana au m. K a i j a l a n pakolai­na
runsaiin JBÄäriri.. TSUaisissa tä-jaiikaissa
ovat lakossa olleet työläi­set
opettaneet lakkoa ^rkemään
saapuneillie' vierasmaalaisille <soii-daarisu)
atta» tavallisesti nyrkillä,
päihin .panemalla. * Vasta sen.. jäl­keen
.kuin työläiset huomasivat täl­laisen
opetoksen hyödyttömyyden,
ryhtyivät 1» toiseen keinoon, ky-seessaolerara
lakonrikkurien v ^ s t a -
miseen. Ja silloin, nämä: ,piap]dn
huomaavat, «ttä he ovatkin .'jouta­neet
herrojen surkean petoksen uh­reiksi,
3xeitÄvai työnsä j a palattuaan
omaan maahansa, jatkoivar sieDä
sen 4;yM«8n -yhteisen opin levittä­mistä,
.j<»ta «llvat päässeet IkuusaUe.
Näin >on iväiotellen kaikldeh :ma}den
työläisten keskuudessa lujittunot ja
sitkistynyt ennen'kaalu'nii^n soM-jjcaaiiBuuden
eli yhteenlcnqlnvamiu-den
tunne. ^
nousun
Työväenluokalla päästäksseeh yh­teiskuntaelämän
hallitsijaksi, rperus-ehtona
on saada siihen •tarvittava
voima. Ja voima taas. saavutetaan
sillä, että kailckien , maiden työläir
set liittyvät yhteen.
Mutta miten saavutetaan yhteen­liittyminen?
' i
Sen perusehtona on kaikkien mai­den
työläisten keskinäinen solidaa­risuus
ja toistensa ymniärtäniinen.
Tässä on se pääasia, jota tj^ötäis^
ten pitäisi pyrkiä käytännosöa to­teuttamaan.
Yhteenliittyminen i l ­man
solidaarisuutta ; j a ' toistensa
ymmärtämistä on mahdottomuus. •
Toteutetaanko sitä käytännössä?;
Kun tarka:stelee eri t^Toj^äen jär­jestöjen
j a eriryhmien •käytännöllis­tä
toimintaa, niiden ylläpitämää a-gitatsioonia,
niin Anäkeoi ett§ sil­loin
kun ollaan eri niielipiteillä va­rustettu
ja taistelutapa iQrsymyksis-sä
ja kun njistä puhutaan, "keskus­tellaan,
tai kirjotetaan: sanomaleh­tien
palstoilla, niin monessa tapa­uksessa
unhoitetaan työläisten söH-daarisuuden
välttämättömyys. K i r ­joitetaan,
tai sanotaan mahädraam-man
loukkaavasti, käytetään asiaan
kuulumattomia iskusanoja. 'Työ'
•väen sanomalehdistä " I n d u s t r i a l i s t i"
on %nenyt voiton Viime vuosina paik-
ItakuntakirjotuTisineen tämärilaiseis-sa
"työläisten yhteenluttämistyos-sä".
"Raivaajaa" ei tämän karjot-tajalla
ole ollut tilaisuutta seurata.
Ja samoin kuin toimitaan eri r y h ­minä
eri paikkakunnilla iltamia,
provoseerataan nseih aivan tahal-
^an vihamielisyyttä työläisten kes-
^uteen; annetaan ryhn^pyrkimys-mennä
leoko tyoväenluolcan
luokkataistelu saavut»ksien ylä­puolelle
,. ,
Edjstäakö tämä työläisten yhteen'
hittämistä ja työväenluokan voiton
saavuttamista yleensä? "
^sähtykää,; toverit, j a harldtkaa
«tä asiaa tarkemmin; Voidaanko
tuella tavaUa kasvattaa edes sitä
J^estöä, jonka ^edesauttamiseksi
Sntetään toimia?
E i , .toverit; työläisteD iäylsyy u j r -
|ää solidaarisesti tekemään kasva­tustyötä
käikkiea työläisten I k e ^ a o -
dessa, katsomatta siihen minkälai- ala» samaa pblkua j a nojasivat T C -
jos me kommunisteina tahdomme
kasvattaa kaikkien työläisten yh­teistä
rintamaa, niin meidän myös
täytyy kasvattaa kaikkien työläisten
yhteistä solidaarisuutta. Sillä ilman
keskinäistä solidaarisuutta, kaikki­en
työläisten yhtebtä rintamaa ei
synny.
aani
K i r j . Mrs;B. G MacGregor.
(Kirjailijanimi Aiarian Keith.)
Veden kantajat
Vihollinen oli leiriytynyt lähelle
pienen, muureilla ympäröidyn kau­pungin
porttia. Sissijoukkoja käys­kenteli
edestakaisin laaksoon, jo­ka
johti kaupunkiin, toi väijyilivät
vuoristossa, niolemmin puolin vuo­riston
rinteillä, hyökäten keihäi-nee"
h j a miekkoineen pahaa aavis­tamattomien'
asukkaiden kimppuun,
jotka uskalsivat mennä omien l i n -
noitustensa ulkopuolelle. öisin
huolestuneet asukkaat vartioivat
muureillaan estääkseen mahdollisen
hyökkäyksen, jonka'^-nämä aseiste­tut
sissijoukot voisivat tehdä hei­dän
niskaansa.
• • •
Suurin vaara heidän turvallisnu-delleen
oli se, että heidän pääasial­linen
vesivarastonsa sijaitsi ulko­puolella
kaupungin muurien, ja
jyrkkä vuoristopolku, joka johti a-läs
kaivoille,' oli usein alttiina vihol­lisen
piilottelevien sala-ampujien
nuolille. Ramahin kanpianki ei ky­ennyt
kestämään pitkäaikaista pii­ritystilaa
ja ainoastaan siten, et­tä
muurit miehitettiin j a polku p i ­dettiin
selvänä, edes pienen aikaa,
voitiin niukkakin vesivarasto yllä­pitää
kaupungin asukkaille.
Rauhan: ajan tmnellisiha vuosina
ennen Icuin Icsnanealaiset olivat
tunkeutuneet" Tnaähan, oli veden­kanto
aamnsin j a iltosin sievä se­remonia.
Hämärinä, viileinä aamui­na,
kun auringon rusoittovat sateet
eivät vielä olleet nousseet y l i inet-säisten
"kukkulöi^ten, kohosi kapeil­ta
kadiiilto naurun iloisia äariiä
tuossa pikku "kaupungissa ja ke­veitten,
. sandaaleilla verhottujen
jalkojen sipstitus hiveli korvia, kun
Icaupungin porteilta kansan tyttä-
T^et tulvivat' munrien ulkopuolelle,
^ a n a n kulkueen he nraodostivat
loistavine voineen ja vanckjrvine ja­lokivineen:
joustavat, tmnmat im-,
pyet. 'suorina ja solakoina, kunkin
kanteessa päänsä päällä korkeaa
vesiastiaa. Kevein, sipsuttelevin
jalom * nousevan auringon kimallel­lessa
pohkeissa ja rannerenkaissa,
niiden säteilleBsä "Icastereella rin­teellä,
silmät säihkyen harsojen a l ­ta,
tuo naureskeleva Iculkue-eteni.
Iltaisin he vp^-kalleen l a f k o n t n i y at
silla nJieKpiteillä knkäh työläinen on
varustetta, onko hän 'liuHcö^es,
ammatfäuniöntsti, sosialidemotoaat-t
i , täi mikä h y v ä n ä kim' h ä s i vain
on työläinen.
Solidaarisesti -^keskustelemalla ja
asioita tulkitsemalla, Valaiset voi­vat
selvitä . Tceskinäisistä erimieB-syyksistänsä,
sillä niin , menetellen
toisin ajatteleva' v o i - ihnan niielen»-
purkanksia paremmin ruveta tutki­maan
asioita j a hän on 'huomaava
silloin mahdollisesti' järjestössänsä
ilmenevät viat 'ja erehdykset. Sil­loin
voivat työläiset itse. kukin r u ­veta
poistamaan järjestössään i l ­meneviä
vikoja ja erehdV^siä ja
'Ottamaan -paremmat tä?ltelutavat
käytäntöön.
J a voiko kukaan s väittää, «tta löy­tyisi
joku järjestö tei puolue, jo­ka
olisi yalniis työläisille^ olisi l i l ­a
a n ' ^ 0 j a j a erehdyksiä. Sellais­ta
järjestöä ei ole. Mutta niistä
harhaanjolitaviste vioista j a ereh­dyksistä,
joita löytyy kaikissa työ­väen
järjestöissä, voidaan selvjtä
j a päästä parempaan yksimielisyy­teen
solidaarisen keskustelun j a a-siäin
tulldnnan : kautta. x
On paljon vielä havaittavissa s i ­tä,
että parempiosaiset työläiset,
vaikka "kuuluvatkin järjestyneisiin
työläisiin, eivät osoita minkäänlais­ta
pyrkimystä solidaarisiin sulitei-siin
huonompiosaisten työläisten
kanssa. Se tekee huonon vaikutuk­sen
ja luo epäsölidaarisunstunteen
huonompiosaisissa työläisisi^ parem­piosaisia
kohtaan.
Taloustieteessä sanotaan tästä,
kysymyksen ollessa manufäkturises-ta
ajasta; _sepraavasti: "YleenjS
taloudellisten elämänehtejensa suu­ren
eroavaisuuden .tähden, manu-faktunrisen
ajan työläiset eivät vier
Ia todellisuudessa muodostaneet yh­tenäistä
luokkaa. Thteistnnne oli
vielä sangan heikosti kehittynyt hei­dän
keskuudessaan.*''
Se yhteistunteen puute on vielä­k
i n havaittavissa elämänehtojen e-
Toavaisnuden tähden. Siitä huoli­m
a t t a yhteistunnetta puuttuu, vaik­ka
suurteollisnns on. j o suurelta or­aalta
hävittänyt ammattitaidon^ tai
sirnukkujaan kaivon kiviseen ark­kuun
päkinöidakseen toistensa karfs-sa
tyjrnen elämänsä •yksinkertaisista
tapauksista.
'Sodsn asnet.
Tämä pii näky, joka rauTran
aikoina aamusin ja iltasin terve'hti
vanhemman väen ihailevia silmTä.
Nuoruus Ja i l o karkeloi esille käsi
kädesÄ, ja tuo muureilla varus­tettu
kyla näytti puhkaisevan k u ­koistustaan
esille vakavan luontoi­sesta
portistaan, kun kaupungin
tyttäret menivät alas amment^
maan vettä kaivosta. Hutta kaik­k
i tämä oli bnheilislna päivinä, en­nenkuin
vihollinen oli ; hyökännyt
maahan. Nyt tämä aamUn j a i l ­lan
toimitus oli synkästi muuttu­nut.
Vapisevat, kiiruhtavat jalat
riensivät alaskivistä polkua, ja har­son
alta kirkkaat siimat pelokkaina
etsivät väijyvää vihollista yläpuo­l
e l l a olevista metsistöistä. J a .-u^ein
nuolen suhina lisäsi epätoivoista
kiirettä kiitäville jaloille OTi myös
murheen päiviä, j o l l o i n ' j u l m a jou­simies
oli löytänjrt maalinsa, j a r a i
voisa, kimakka huudahdus 'nousi
kauhun valtaamien impyeitten huu­lilta,
kun he tuuppivat toisiaan por­tin
luona, jättäessään jonkun tove­reistaan
verta vuotavana palulle
makaamaan! "Monessa Ramahin ko­dissa
oli valitusta j a rintoihin lyö­mistä.
.
tui ja lauloi voitto- j a ylistyslaulun.
Tämä kuolematon ylistyslaulu las­keutuu
meidän omaisuudeksemme
aikakausien jälkeen yhtenä suurem-moisimmista
lauluista kaikessa" kir­jallisuudessa.
S^n voitokkain ja
ihanin sävel on kiitokseen puhkea­minen
niiden puolesta, joiden yllä
oli uhkaavana asustanut se kau­histuttava
vaara, joka uhkasi aa­mu-
ja iltakäyntejä porttien ulko­puolella
oleville kaivoille.
Koka seuraa hinen jiljiscSan?
Semmoinen vanha kertomus se
on, muinaismuistojen Sumujen ym­päröimä,
j a sittenkin kuinka nyky­aikainen
onkaan tämä Deborah.
Hän näjrttää enemmän sotaurholta
kmn naiselta,'tämä entisajan Boa-discea,
joka johti kansaansa tais­telussa,
mutta kaike^ hänen raaka­laismaisen
innostuksensa alla oli
todellinen nainen. Hän oli todel­linen
äiti ja hänen äidin-sydämen-sä
vuoti verta nähdessään maansa
nuorison ja kauneuden teurastetta­van.
Hänen äidin-sydäihensä se
oli, joka saattoi hänet nousemaan
j a sanomaan sotilaille, että tämän
teurastuksen täytyy loppua. Ja tä­mä
äidin-sydän se on ollut, joka
kaikkina aikakausina on lähettänyt
naisen taistelun kuumimpaan tuok­sinaan
pelastamaan nuorisoa jousi­miesten
käsistä, jotka tahtoisivat
leikata poikki" heidän valoisan; nno-ren
elämänsä. Deborah on ensi-mäisenä
pitkässä luettelossa niitä
jaloja naisia kaikkien ikäkausien
kuluessa, joiden sydämet ovat men­neet
nlos taistelemaan hyvän puo­lesta.
Nämä ovat ihmiskunnan äi­tejä.
He ovat asetettuina vaali­maan
nuoria j a avuttomia, ettei­vät
nämä lankeisi ryövääjän saa­liiksi,
joka aina on salaisesti vaa­nimassa
saalistaan näiden ympäril­lä.
•
Eikä heidän tehtävänsä ole pie­ni
Sillä vihollinen oh portilla ja
polut ulos elämän lähteille ovnt
jousimiesten uhkaamat. Jokaisen
äidin Canadassa täytyy oivaltaa «et­tä
se polku, jota heidän lapsensa
jalat tulevat polkemaan käydessiiän
ulos kodin portilta, on kauheitter;
vihollisten ahdistama. Ja on ole­massa
eräs vihollinen, jonka nuo­let
ovat tuottaneet hävitystä l u k e ­mattomiin
koteihin. Meidän par-haimpamme
ja nerokkaimpamme o-vat
kaatuneet hänen myrlcytetty-jen
ascitfcensa a l l e / j a "inurheen ää­n
i " surun runtelemissa kodeissa ei
koskaan ole vaitnehevä. U u t t a tais­telun
päTvä lähejityy j a sinä päivä­nä
nno vihdllistft voidaan /ajaa pois.
Canadan äidit voivat Tirennä ulos
taisteluun BaraTckiensa rinnalla.
Vunanike on OBottautunut vastaan
sancrmattöihaki -parantumattomaksi
ihmiskunnan -viholIiBdksi. Meidän
o n - ' päästävä siitä, jos mielimme
saattaa maailma turvalliseksi sivis-tukselle.
Tuomion päivä tälle v i ­holliselle
on läsnä. vNe, jotka kuo­levat
nudlenarapujäin äänen, ovöt
huolissaan 'odöttaesBaan teistelim
'tiflobta.
itsekkääksi oknnoicsi seuraavin sa­noin:
•
cAätami oH itsekäs. Minä olen
kaikki kaikessa oli hsnen tunnus­lauseensa
samoinkuin useilla avio-miehillä
meidänkin päivinämme.»
N i i n että saivat silna papillista
«koiran nuuskaa» niin aviomiehet
kuin vaimotkin.
Vaan jos ylläkerrotussa pappi
3Tittää esiintyä ihmisten opettaja­na
niin kerrotaanpa samasta Chi-gacosta
toinen juttu aivan hiljat­tain
- .jossa jutussa pappt on naiits-västi
käytännöllisessä elämässä osot
tanut, että edellinen saarnan aihe
oli tosiaankin ajanmultamen.
Oak Parkin ^nsimäi&*n Baptisti­k
i r k o n pastori Carl D. Cafe on n i ­mittäin
joutunut huomTon esineek­si
sen kautta, että eräs Mrs. L e -
land on miehensä vaatimaa avio­eroa
tutkittaessa oikeudessa todis­tanut
olleensa papin kanssa luvat­tomissa
suhteissa. Mrs. Leland on
41-vuotias ja hänen miehensä syyt­tää
vaimonsa tunnustaneen hänel­le,
että hän «meni niin pitkälle
kuin mahdollistat pastorin kanssa
«neljä tai viisi kertaa». Ja kun
Mrs. Leland esiintyi itse oikeudes­sa
todistajana, hiin sanoi hän pas­torin
hyväilleen hänen nilkkojaan-kin
kansliassaan kerran. Kun nai­nen
oli sanonut pastorille, että
hänen röijynsä oli ehkä liian ohui,
niin oli pappi arvellut, että se ei
ollut kyniksikään ohut.
Ollessaan oikeudessa Mrs. Le>
land sanoi ennemmin särkevänsä
avioliiton siteet kuin «piilottavan­sa
totutta» ja kertoi hän hämmäs­tyttävällä
avomielisyydellä ja roh­keudella
suhteistaan pastoriin. Oi­keudessa
tapahtui seuraava kuulus­telu,
kun Mrs. Leland selitti, kuin-
ItJi hän oli kertonut miehelleen, et­tä
«pastori Cafe suuteli minun kät­täni.
»
«Mitä muuta te kerroitte mie-hellene?
» kysyi lakimies.
«Minä kerroin, kuinka pastori
Cafe asetti kätensä iR?.nun päälle-ni.
» •
«Mihin p a i k k v o i hän asetti Vä-tensä?
j>
«Kaulalleni.» Ja sitten Miinen
esitti oikein havainnollisesta koh­tauksen
pastorin kansliassa.
«Mitä te sitten kerroitte "miehel-lenne?
» /' \
«Minä Irerroin; että pastori Cafe
pani kätenBä minun yaiparl ja
suuteli niinua otsalle j a postene.>
«Kninlca monta kertaa hän su^i-teli
*0ltä?J>
- «Kerran. Ja ätten vninä santbe-lin
hahtä hnaUDe, iaäran niinkuin
6ncru'telen ystävMöii — yaistomid-aeätf!,
' •
Tämä moistatLaa Juttua cfiti
HYVIÄ KIRJOJA.SAATAVANA VAPAUDEN
KIRJAKAUPA^A
Al«m—n Saaaldria
AauräkaUiMB Tjreväealiikkeea Vararikko
ItreckeB JUBKUBninltieign Oppikirja ....
ImpcruJismi
IfuiuMB Herra, k i r j . Hall Caine, 2 osaa, sid. yhteensä
Jimmie Hicgins
Järjestelmäni, Mueller
KiiBaBhoidoa opsis, k i r j . Musikka, nid.
Kaasakoalaa kartasto, teim. Jotuni, sid.
KotnmBBlstinen Maaitesti
Kasviskeittokirja
Kristinuskoa AUranerä
. - ^
1.50
.IS
IM
. 1.25
.35
.... 1.00
1.00
.30
2.10
Kolmaaaea latemaUoBalea Teesit ja Säännöt .25
.75
$1.25
1.00
1.25
.55
1.25
2.S0
2.00
3.00
libO
1.75
1.00
2.00 •
1.75
.30
1.00
.25
. .40
. .55
1.50
1.25
.50
•15
Kaksinkertaisea klrjaaptdon opas
ffJondykea kuaiagas, Jack London
Kadotuksea kaasa, Jack London
Lumikeattiea tytär, Jack London
Liekeissä, romaaai Suomea luokkasodasta
Lypsyiuu-jaa Hoito .".
Laulu tulipuaaisesta kukasta, kirj. J. Linnankoslu, sid.
Miina- WaUia Keittokirja
Nuortevaa Saoakirja
Merisusi, Jack Lonuon
Maailmaa rakenae, E. Becher
Otavaa kansakoulukartasto ....
Oksasen Eofflanninktelen Oopikirja
Pakkopaita, Jack London
Perustuslain Olemus
Perheen. Yksityisomaisuuden ja Valtion Alkuperä
Punainen Vaara
Sosialistisen filosofian Juuret
beikkailujÄ Tibetissa, k u j . äwen Hedm, sid.
bairak lapsi, k i r j . KuotsaJainen, sid
Tarttuvista sukupuoliuudeistsi, kirj. Pirilä, nid.
TeolUsuusuaioaismi Amerikassa
Tyhilea Paikkojen Matkustajat • • 1.00
Tiede ia Vallankumous ••"
fyQ^j^Qii Laulukirja • .45
Veimisteluohjelmta 1 •••««•n t .,«.1.... ; 1.00
Voimisteluohjelmia II ,„.....i.».!...»»».....».. 1.00
Voima ja Aine • • •• 2.25
Vaimo jonka minuilo annoit, J i a l l Caine, 2 osaa, sid. yht. 2.50
Valkoinen profetta, k i r j . U a i l Caine, 2 osaa, sid. yht. 2.60
Ylös helvetistä, kirj. Konrad Lehtimäki, sid. 1.75
Yleinen Historia, alennettu biata >.»•• >........ 10.00
]%lyaikaiset aviomie­het
ja Taimot
Mutta vapautuksen päivä nousi
tuolle pienelle kaupungille. Ja se
t u l i erään naisen rakkauden ja us­kalluksen
tuotteena, joka johti
maan sotanrhot taisteluun vihollis­ten
kanssa. Pienen matkan pääs­sä
tnota pitkää kuumaa Jaaksoa, jo­ka
johti Ramahin kaupungista, a-sui
nainen, Deborah, joka oli tuo­marina,
leveän jmlmupuun varjos­sa.
Tämä Deborah se oli, joka i n ­nosti
sotajoukot yhtymään suuren
johtajansa alle, ja ajamaan sissi­joukot
heidän maastaan. Ja Ita-mah.
samoin kuin moni mnuldn. ah­distettu
pikku kylä, sai lepoa tais­teluista.
J a leveän pafanupunn varjosta^
^ e n t ä n y t : sen tärkeyttä. Mutta ^palaltoaaniaistelosta, Deborah is.<
Oli erään ämerikaläisen, presby-tenläisen
papin i j ö k n aika sitten
Chngacossa pitämän saaman aihee-
•na j a 'esitti hän tuossa saamassaan
m m; seuraavia "väitteitä miesten
etsaäiä I r e i k k o u k s i ^ : ;
«ifiehet haluavat hyväilyä ^enem­män
kuin mitään inuute -maailmas­sa.
Siitä johtuu, «ttä nykyaikaiset
vangiyyrit,. jotka; «uutelevat mie­hiä
30 nmroutin ajalla ^enemmän
k u i n aviovaimonsa Tcmiken 'kuu­kauden
ajalla, saavat aikaan niin
useissa tapauksissa kotien hajaan­tumista.
BBeimmaft : T m e h ^ eiyät
tahdo tunnustaa, « t ^ he haluavat
n a i s t a hyräilyä- Mntta tosiasia
o n se,^että pffikuinen «uxrtelo, ha­l
a i l u , yksi tai kaksi hyväilevää
imartelua, ovat . suurimmat asiat
maailmassa miehelle, jos hän -saa
niitä: osakseen kotiin tullessaan.»
J a pastori kuvaili synkin värein
nykyaikaisten aviovaimojen puut­teellisuutta
tässä suhteessa seTittä-en,
että aina Raakelista asti kautr
ta aikakausien ovat aviovaimot p i ­lanneet
kotiensa onnen. Pastori
antoi sitten varthan ajan aviovai­moista
raamatun kertomuksien m u ­kaan
seuraa-^an musertavan arvos­telun:
^ .
«Naisena oli Raakel ali right,
mutta Jaakobin voimona oli hän
täydellisesti epäonnistunut. Sitten
kerrotaan myöskin Delilasta. Hän
oli pahinta laatua vampyyri. Van­ha
Simson-parka luuli saavansa r a ­kastavan
vaimon otta«8san hänee
puolisokseen. Ja Jobin vaimo e»
ollut sen parempi. Jos hän eläisi
meidän päivinämme, niin me ni­mittäisimme
hänet kullankaivajaksi
Sillä hetkellä, j o l l o in Job menetti
maallisen omaisuutensa, hylkäsi
vaimonsa hänet.»
(Naissuvun esiäiti Eeva kuitenkin
sai pastorin saamassa kunnia-ase­man
verrattuna «toisiiu raamatnn-äi^
isiin prominentti-emäntiin, kun
sgns/ijaAn Aatami-parka kuvattihi
Biologian Peruskysymyksiä, sid.
Kannattava Karjatalous, sid.
Koditon, .sid.
Daniela, sid. ,
Knglish for Foreigners, sid
A m e r i k a l a i n e n Nuorisotasavalta, nid.
Kommunistinen Manifesti, sid.
Anarkismi, nid
Geologian Perusteet, sid.
Anatole Francen kootu teokset
Uänea Englantilainen Rouvansa, sid;
Ilias, sid.
Ikuinen Linna, sid.
ihminen, sid.
Juurikasvien Viljelys, sid.
Aapinen',' sid.
Kodin lääkärikiiga, sid. .................
Kymmenen sokeaa' johtio'dti> nid
Kodin . lääkärikirja, sid. ................
Lemmenjuoma, sid.
Lasten kirja, sid. ^
Marianela, s i d .
(•••t««»*«*«St«
•»«i*s»s«sis««»
•«•••••*••••••«••«tsf«
•iSSS»*««aV««a**
«St***»**»
»•••••••••••••«S
•«•••••Sf*S««***N**«St«f«*
••••••««•••S
•«•••••#«»IS«f<t
'•••«••••••••••••a • •l»S*(*««a«t*,*««**«*«*»***>*l«S*S*«>******<*
«•«••••iss*«s*«««t<«ia»*sa»ss«s»st>ss
MaiLnan Vallankumoukset, sid. i
MiJcsi puollan yhteiskunnallista vallankumousta, nid. ...
Natsaretin Kirvesmies, sid.
Beloponneesolaissota, nid. .
Pdilvelusnaisen. poika, sid. ...
P<erustttslain olemus, nid. ...
Penikkatauti, nid.
fiakentaja Solncss, nid. ......
••••««••••••«««•
•••••ss«sfca«sa**Sl
Jtanskan Viimeinen Keisari, nid. .
Rakentajan Opas, sid.
&«.n8kHB KanBalaisftota. nid.
^^Jydänveri,' sid.
•••••••••»»••••••*r**s>«st«as»SS
•••t«*»S*S4**»ftSSStf««S»S»S*«*l«
«••••••«•»«••••»*sss»
'•••«••»•••tsass •»••••••••»«••f«»s
M i k M i n . „ » l » ^ _5.Wa m . ^ h . i | 3 S l £ o i f . „ 1 Ä £ ' '
Tn^örönriö önkna nphateheerilales l .3«*h ajmotpa noIsmikvsCi»T.. •Sajiaa::pr(aa^'*pkttioom, -
Mies vastaa lwemöörille TJaina-v
a s t i : «Eikö herra kuveraöiri liie-dä,
että me kBiklq olemme jnnm-lan
edes» SsBinpinBieja.»
tonmton uutuia
Osaiton IrokoulcKssa kesäkuxm IS
päivä 'hyväksyttiin osaston jäsenek­si
seuraavat hiljan Suomesta Jttfl-leet
'toverit-: Väirrö. Kivinen, Aatto
Norein, Vämö Jokinen, kaikki täy­dellä
toveriiuotoHa ja L . J . K o t i ­mäki,
ehdonalaiseksi, siksi k i m hä-^
nestä saadaan lähemmät tiedot.
"Puoluelehden Workerin avustus­osuutta,
joka osastomme osaUt' tä­nä
vuonna tulee lähes kolmesataa
dollaria, päätettiin hankkia kesän
ajalla erilaisien huvien ja iltamien
toimeenpanemisella sekä ulkoilma­juhlilla,
joita toimeenpanemaan
muodostetaan erikoinen toimikunta,
johon jokainen osaston alaosasto
valiteee edustajat, siis naisjaosto,
nuorisoosasto, voimistelu- ja ur­heiluseura,
suomalaisen seuran joh­tokunta,
näytelmäkomitea sekä ra-vintolatoimikunta,
ottakaa jokainen
tämä huomioon, valitkaa keskuudes­tanne
edustaja ja ilmoittakaa vii­pymättä
osaston johtokunnalle, jo­ka
tulee huolehtimaan saadun toimi­kunnan
kokoon kutsumisesta.
Luettiin järjestön t p. komitean
laatima neljännes tilifaportti kulu­neelta
neljännesvuodelta, joka jä­tettiin
johtokunnan tarkistettavak­si,
onko osaston kontolla olevat
merkinnät oikeat. T. p. komitean
kiertoldrje jossa lausuttiin Suomen
järjestyneiden työläisten taholta vil­pittömät
toverilliiäet kiitokset puna-orvoille
ja vaalitaisteluun annetus­ta
rahallisesta avusta.
~ Suomalaisen seuran Icokonk*essa
kesäkuun 15 päivä käsiteltiin seUf
raavat asiat: johtokunnan puolesta
jätettiin kokouksen hyväksyttäväksi
johtokunnan valitsema näytelmäscu-ran
johtaja, joka samalla toimii
osaston vahtimestarina; johtokun­ta
on toimeen valinnut tov. L . J .
Kotioiäen, joka vasta hiljan on
paikkakunnalle saapunut Suomesta
Helsingistä. Hänen valintansa k V
kous keskustelutta hyväksyi. Samal­la
johtokunta ilmoitti, että talon
yläkerrassa olevista vahtimestarille
kuuluvista huoneista on vahtimes­tarilla
ftikomos vuokrata ulos kol-
Tähtjen Kontalot, sid.
•«•••»»•••«««••«e
Xähtitiede, sid.
Tydmieheh talAUsoppia, nid. „„„^
-j* tyaväenluokka,. nid. . -...........:............„.........„.....;. „...
ty^vata usbeafjotehden sidottuja vuosikertoja v. 1Ö21-22-23
Työväcnluokica maailmaa uudelleen rakentamassa, nid.
Teriorismi Ja kommiipismi, nid. ..................................
Uuden Ajan Filosofian Historia, sid.
Uiiai lääketiede., sid. ..,„.
VanJanajan Kaupunki Valtio, sid.
•4^' -1* ..M...................... 2.25
AidfflJaeiea Oppikirja, sid, 7?
IVatermannln fountainkyniä erikoisen hyvä valikoima. Kynien hln»
q^t^at 52.75, t4S0.S6.00 Ja S7.Ö0. Kymmenkuntaa ori malllB.nUheU?
tääa postivapaasti Vaikkialle Canadaaa.
1.2&
LOO
.85
1.00
L1&
1.26
1.00
.45
2.25
( 3.50
1.75
4.50
1.50
1.76
.76
, .56
7.00
.7»
6.50
1.26
1.16
1.00
.50
. .25
, l,bo
1.75
. .80'
£9
1.26.
.76,
.86.
L26'
.60^
.80i
LOOf
S5. m
2.8Q
.8S
.60 •
8.00
2.00
3.00
. KaiUria yllSolevia kirjoja sekä kyalg on niin ruasaasti etU ei ola
pelkoa pikaisesta loppumisesta, jolea voitta tilauksia lähettää •udceila.
matta. ,: •
Tov. VAPAUDEN KIRJAKAUPPA, Bo« 69. Sudburr. Ont
me huonetta, jonka oikeuden' on
johtokunta vahtimestarille myöntää
nyt sillä edellytyksellä, että vuok
ralainen on osaston jäsen, pieni
perheinen j a samalla jonkun verran
englainnin kielitaitoinen, joka voi­si
olla apuna vahtimestarille. Siis
osaston jäsenet ötta]c4a huomioon
ne jotka ovat asunnon puutteessa,
ilmoituksen voitte jättää osaston
huoneustolle kirjeellisestikin tai
persoonallisesti seuran puheenjoh--
tajalle K. Ö. Jokelalle.
Johtokunnan taholta ilmoitettiin
myös laulun ja soitonjohtajan va­litsemisesta,—-
J — L
'- ;. ' 6
GREGOIRES MILL, ONT.
Karjalaa ilmalaivarabasto. Her­man
Palomäki vastaa mr. Harjun
haasteeseen kahdella dollarilla. —^
Haastaa Jani Elovaaran, Anton &
rolan j a , V i k k i Seppälän Gregoires
M i l l , kunkin kahdesta dollarista.
Naiset ja lapset teolli-
SMdessa
K i i n a s s a ' o n käynnissä parhaillaan
perinpohjainen muutos sekä talou­dellisen
että teollisen elSmän alal­la.
Huomattava ilmennys tästä ha­vaitaan
siinä, että yhä enemmän ale­taan
käjrttämään teollisuudessa nais-teg
ja lasten työvoimaa. Yleisesti
katsoen on puuvillatehtaissa lapsia
noin >40 pros., naisia 40-prös, ^:ja
miehiä vain 20 pros. Tehtaissa ta­vataan
lapsia, j o t k a ovat vafn 8 ta:_
9 vuotiaita j a jopa saattaa joissakin
tehtaissa tavataT vuötiaitakin. Kes­k
i - ja etelä^Kiinan riÄkikutomoissa
Kokki
halutaan
Tarmo osuusruokala julistaa keit«
täjän paikan avoimeksi, siihen) k y ­kenevien
henkilöiden haettovaksil
Ruokaa on valmistettava 150—^200
hengelle, apulaisiceittäjä on. Ha­kemukset
palkkavaatimuksineenlä-hetetävä
ennen heinäkuun 4 p.
1-924 osotteella:
TARMON JOHTOKUNTA,
316 Bay S t , Port Arthur, Ont.
Toimeen on astuttava kutaun saa­tuaan.
ovat työntekijät melkein yksinomaan
naisia tai nuoria tytöjä, eun sitävas­toin
pohjois-Kiinan silkkitehtaissa
tavataan etupäässä nuoria 10-^20
vuoden välillä olevia poikia. Che-foossa'
on 21,000 naistyoläisestä 18,-
000 hiusverkko-, pitei- j a kirjailu-tehtaissa.
Jos taricastemn alaiseksi
otamme kaikki teoUisuusmuodot,
piin huomaamme, että kaib'sta työ^
Iäisistä on noin 15 pros. naisia, 20
pros. poikia: j a tyttöjä alle neljän­toista
vuoden j a noin 65 pros. mie­hiä.
Osapuilleen laskettuna on faavaH>-
tu, ettävyli 70 pros, tyoläisistö työs^*
kentelee seitsemän päivää viikossa.
Hräät. suuremmat tehtaat kuitenkin
pitävät tehtaansa seisomassa, noin j o - :
ka kymmenes päivä tai kaksi kertaa
kuussa puhdistamista ja:'koneiden
korjaamirta varten.
\
m