1973-06-27-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
w •f-4 I ..mmm Alknde-vtstaisella vehNlylli Washinglon. — Senaatin criis i ' alakomitea esitti viime torstaina syytöksen, ettU kcskustie-dustelulaitokscn (CIA:n) salainen asiamies sai korkean portaan hallintoviritailijoilta hyväksymisen suunnitelmalle ta-wioudelliscn kaaoksen aikaansaamiseksi Chilessä v. 1970. , , W p a m Broe, joka toimi siihen aikaan CIA :n salaisten operaatioiden johtajana Latin_alaisossa rv Amerikassa, esitti tämän ehdotuksen International Telephone & ^ Telegraph Corporationin (ITT) presidentille syyskuun 29 p: 1970. CIA j a ITT olivat olleet pitkär aikaisissa keskusteluissa siitä, miten voidaan ehkäistä marxilaisen Saivadore Allenden valinta Ghilen presidentiksi. T r i Allende, joka oli valitsijoille luvannut Chilessä olevien ITT :n laitosten kansallistamisen, voitti syyskuun 4 pn vaaleissa pienen enemmistön j a Chilen kongressi valitsi hänet presidentiksi lokakuun 24 pnä. Yhdysvaltain senaatin monikansallisia korporatioja tutkiva alakomitea ijulkaisi kuulustoluis-- ' taan viime torstaina raportin selostaen niitä' toimenpiteitä joiden avulla yritettiin vaikuttaa Chilen vaalien tuloksiin. Raportissa mainitaan, että niin C I A kuin ITT:- kin yrittivät käyttää hyväkseen toinen toistaan. Maaliskuussa suoritettujen kuu lustelujen yhteydessä todistajina olleet henkilöt kertoivat; että I TT oli tarjonnut $1 miljoonan summan rahoittaakseen minkä tahansa suunnitelman C I A suunnittelee tri Allenden valinnan ehkäisemiseksi. CIA torjui ehdotuksen, mutta syyskuun 29 pnä mr Broe esitti suunnitelman talouskaaoksen. kcr hittämiseksi ; Chilessä sellaisin keinoin kuin rohkaisemalla kansainvälisiä pankkeja kieltäytymään luoton antamisesta Chilelle, korporatiot viivyttäisivät vara-^ osien lähettämistä ja vetämällä Chilestä pois kaikki teknilliset avustajat. I T T : n virkailijat" hylkäsivät '•tehottomana" tämän suunnitelman. Mutta U S A : n senaatin ulkoasiain valiokunan alakomitea on vetänyt yhteenvedon, että mn Broe "esitti ehdotuksensa nimen-, omaan silloin C I A : n johtajana olleen (Richard) Helmsin hyväksymisen perusteella". __Tämä_ehdotus-csitctLi i n-sc-n-]fi 1 - keen kun korkean.hallintovirkaili-jain ns. "Neljänkymmenen komitean!' (Forty Committee) oli keskustellut Chilen poliittisesta tilan teestti. Presidentti;Nixonin- neuvonan- 'taja Henry Kissinger on ylltimai-nitun komitean puheenjohtaja. Senaattori Frank Church (D-Idaho) ko. alakomitean puheenjohtaja sanoi puolestaan: "Kuulusteluissa todettiin selvästi, että mr Broe toimi C I A : n johtajan täysillä valtuuksilla j a ' F o r t y Corn mittecnL hyväksymisen perusteell a " . Mutta, hän lisäsi, kun C I A :n johto ja hallitus (Administration) ovat kieltäytyneet antamasta pyydettyjä asiakirjoja, sen vuoksi on jättänyt epäselväksi sen minkälaisia ohjeita 'Forty Committee' CIA:Ile antoi. Alakomitean raportissa sanotaan jotta mr Kissingerin syysk. 16 pnä 1970 antaman lausunnon mukaan, että Allenden president-tiasema antaisi Yhdysvalloille sekä Latinalaisen Amerikan maille Chilen rajoilla oleellisia vaikeuksia j a huomioiden Yhdysvaltain muiden viranomaisten sen aikaisia lausuntoja,"selvä on, että niin Santiagossa ollut Yhdysvaltain suurlähetystö kuin U S A :n hallin^ non korkean portaan piirit Wash- Jngt.Qnissa-suhtautuiv<lt-vlhamieli-syydellä Alenden hallituksen muo dostamis-mahdollisuuteen". Raportissa todetaan, että mr Broen kokouksia ITT :n varapresidentin Edward Gerrityn kanssa, on käsiteltävä tässä mielessä. Tule jo. Illallinen on valmiina Ja managerisi sanoo, etiel hän välitä vaikka: lähdetkin pois! Ele Alenius: Korealle edellytykset onnelliseen hhlu omiseen APN:n huomioitsija Boris Bannov: > ISRAEL ON OMALLA TOIMINNALUAN JÄTTÄYTYNYT YK:ii ULKOPUOLELLE FI e i s 1 n k i — Lähipäivinä kaik kialla maailmassa vietetään Korean solidaarisuuskuukaulla. Tämän kuukauden tarkoituksena on kiinnittää maailman kansojen, hallitusten, valtion päämiesten — sanalla sanoen mahdollisimman monien ihmisten huomio niihin ky-symyksiin ja ongelmiin, joiden. kanssa Korean kahtia jaettu kansa joutuu tekemisiin. Näm k ongclm at eivät ole vain yhlä kansaa koske-via^ vaan ne ovat mitä suurim- CT Y K : n pääsihteeri Kurt VValdheimin turvallisuusneuvostolle pitämä puhe Lähi-idän tilanteesta on osoitus siitii, että Israel on kieltäytynyt kaikesta yhteistyiistä Y K : n kanssa rauhan etsimisessä. Sc jatkaa arabimaihin kohdistuvia hyökkäyksiään. Turv,allisuusncu-voHton Israelille antamat lukuisat vakavat varoitukset on Golda J V e i r i n hallitus ottanut vastaan tiiysin viilinpitjimättömästi. Vuonna . l U f t l hyökkäyssodan jälkeen Jsrael on. suorMtanut lukuisia provokaatioita j a rikkonut arabimaiden kanssa tekemäänsä aselepoa. Y K :n alainen erikoiskomitea otti tutkittuaan Israelin toimintaa miehitetyillä alueilla tehnyt sen johtopäätöksen, että Israelin v i ranomaisten toiminnan tarkoituksena on lujittaa anastamiaan alueita karkottamalla niiden arabi-väestöä, hävittämällä asutuskeskuksia j a perustamalla niiden t i lalle sotilaallisia israelilaisia väes-tökeskuksia. Tämän päämäärän saavuttamiseksi on käytetty terroritekoja ja arabiväestön johdonmukaista pelottelua. Samanlaista politiikkaa harjoitetaan myös suhteessa kotimaansa me- •öettäneisiin pakolaisiin. Y K :n yleiskokous on useita kertoja kehottanut Israelin hallitusta antamaan väkivalloin kotiseuduiltaan ajetuille mahdollisuuden palata koteihinsa. Yleiskokous on jo kahdesti kehottanut Israelia lopettamaa^ pakolaisleirien tuhoamisen j a niiden väkivaltaisen tyhjentämisen. - • K a i k k i a l l a maailmassa on usein jkiinnitetty huomiota Israelin armeijan rauhallisia asukkaita kohtaan suorittamiin rikoksiin. Jo vuoden; 1970 joulukuunsa Y K : n erikoiskomitea vahvisti selonteon anastettujen arabialueisien väestön elinoloista. Israelin hallitusta arvosteltiin Y K : n peruskirjan^ loukkaamiäesta j a Ge-nat j a eri maiden edustajat Y K : ssa ovat syyttäneet Israelia taantumuksellisesta kolonisaatiopoli-tiikasta ja vakavista rikoksista. Israelin armeijan suorittamat väkivallanteot ovat tuoneet monille mieleen natsi-Saksan miehittäjien toiminnan. Arabipakolaisten avus tamisjärjestö on esittänyt Y K : n yleiskokoukselle erityisselonteon, jossa todetaan, että Israelin sotilasviranomaiset ovat tuhonneet monia asuinrakennuksia pakolaisleireissä j a siirtäneet pois Gazan alueelta yli 15 tuhatta asukaota Y K ; n yleiskokouksen 27. istunnossa 86 valtiota äänesti sellaisen päätöslauselman puolesta, jossa päättäväisesti tuomittiin Israelin arabikansoihin kohdistamat väkivaltaisuudet. Euroopan, Aasian, A f r i k a n j a Amerikan laajat kansalaispiirit tukivat tätä päätöstä Italiassa pidetyssä {cansainvällses-sä konferenssissa, jonka aiheena oli "Rauha j a oikeudenmukaisuus Lähi-Idässä". Konferenssi vaati Israelia alistumaan Y K :n päätöksiin j a vetämään kaikki sotajoukkonsa miehittämiltään, alueilta, tunnustamaan Palestiinan arabien kansalliset oikeudet - sekä kaikkien Lähi-idän kansojen ja vai tioiden itsemääräämisoikeuden j a riippumattomuuden. Israel ei kuitenkaan välitä Y K n neuvottelut miehityksen säilyttämisestä jolloin hyökkääjä sanelee omat ehtonsa uhrilleen. Neuvostoliiton edustaja turvallisuusneuvostossa J . Malik esvtli viime kuussa, että on ryhdyttävä kouriintuntuviin kansainvälisiin sanktioihin Israelia vastaan aina sen erottamiseen Y K : n jäsenyydestä valtiona, jolle hyökkäyksestä on tullut ulkopolitiikan tärkein päämäärä. neven-, sopimuksen rikkomisesta i j a 'kansainvälisten piirien vaati- Y K on vaatinut Israelia lopetta» lihaan ihmisoikeuksien loukkaami-sen miehitetyillä alueilla. Kuiten-vuodem; kuluttua • todettiin . jyleiskokduksen vahvistamassa uu- : iden' komission selonteossa, että Isräelth, vi^ranopiafeten; t<Ämesta t^jkahtuya/,ihmisoikeuksien - louk-ikädminen anastetuilla alueilla on jlisääntynyt; Israelin hallitus on anastanut ^ itäisen Jerusalemin <aauttanut Golahin ylänköä ja muita alueita sekä loukannut pai- . f a l l i s e n väestön oikeuksia; A r a b i - /pakolaisten, alkeellisimpiakin i h - jmisoikeuksia on loukattu, khroisoikeuksia hutkiva komitea on 28.'istunnossaan v. 1972 käsl-jtellyt (kysyinyBta Israelin atTjäei-h'an' tuholaistoiminnaata niie^ite'- tyillä arabialueilla ;|a Golda ' ^ e i - iriri |c&nsanmurha-.JftV<i(tWottelU' politiikkaa, joka kohdistuu Ismei n arabiväe^töön. ^Aryoyaltaiäet icMiBaifiväUBet-»tii^i«itoli|^t«kwi-muksista. Ne, jotka Israelissa kannattavat Y K : n päätösten noudattamista, joutuvat ankaran painostuksen kohteeksi. Y K : iL-päätösten järjestelmällinen sabotointi asettaa itse asiassa Israelin Y K :n ulkopuolelle. Turvallisuusneuvosto, joka on päättänyt tutkia Lähi-idän tilanteen kaikkia puolia, kohtaa Israelin t a holta vain kyynisen vastalauseen, jolla pyritään tekemään tyhjiksi Y K : n rauhantahtoiset ponnistelut. Jo K u r t Mraldheimln puheen julkaisemispfiivänä Israelin Y K - edust;usto'ju][fealsi .tiedotteen, jossa puhetta luonnehdittiin '.'alakuloiseksi, kertomukseksi Y K : n rauhantahtoisien fjpoiinistelujen; lu-: hlsiumisesta". 'Tästä" tiedotteesta kuvastuu Israelin vanha kaVta: — suorat neuvottelut ilman'242. pää-tösläuselmari'' noudattamista/ i l man jöUkköJ^tf ty6tÄih|stä miohi-totyiltä aluoiHa,' toldih •flahöei»' Poznanissa tuli messuennätys Varsova. — Ennätysmäismä viikko sitten tiistaina päättyneiden Poznanin messujen suurimmat sopimukset solmittiin puolalaisten jä neuvostoliittolaisten yritysten kesken laivanrakennuksen alalla. Poznanin 42. messut järjestet-tim nyt ensimmäisen kerran yleis-messujen sijasta pelkästään tekniikan messuina. Erikoistumisesta huolimatta kävi selväksi, että tämä Puolan suuri. vuotuinen ulko-maankauppatapabtuma tarvitsee ensi vuonna entistä enemmän t i laa. '. Selkä puolalaiset että ulkomaalaiset yritykset ovat tyytyväisiä täällä solmittuihin sopimuksiin, to-, tesi Puolan kauppaministeri Tadeusz Olechowski messujen päät-teeksi. Ulkomaalaiset näytteillepa-nijlit osoittivat suurta kiinncstus-ta moottori/teoliisuuteen, ilmailuun, JaLvanrakennukseen j a rakennusko-neteöUisuuteen. Kauppaministeri tdtesi lukuisten .sopimusten osoita tavan, että Puolan täytyy lisätä i n vestointejaan näillä aloilla. Tälläheitkellä hiili on vielä Puolan yleisin vientiartikkeli,_^mutta ta sen osuus maan vientikaupassa on pudonnut 42% :sta vuosma 1946-:-1950 n. 10% :i:n viime vuonna. Suomen j a Puolan välisen kaupan suppeata Jtavaravalikoimasta kertoo se, että no:n 70% keskinäis-toimitusten arvosta lankeaa raakä-ameiden ja puolivaJmisteiden osalle. ' ' ' >^ massä~inäärin yleismaailmallisia. Kun Korean demokraattisen kansantasavallan. 5. korkeimman kansankokouksen toinen istunto esitti 6. helmikuuta lana vuonna vetoomuksen maaliman kaikkien maiden hallituksille ja parlamenteille, niin SKDL taalla Suomessq kiinnitti siihen mita vakavinta huomiota. Katsoimme, etta tuossa vetoomuksessa esitetyt näkökohdat ja vaatimukset ovat oikeutettioa ja uskoimme, että ne tulevat saamaan laajan hyväksymisen osakseen. Myös omasta puolestani pidän Korean DKT:n asettamia tavoitteita oikeutettuina. Olen itse SKDL:n valtuuskunnan kanssa saanut viime vuoti na tutustua KDKT: jälleenrakennustyöhön, tieteen, taiteen ja tekniikan tavutuksiin, opetuslaitokseen, koko kulttuuriin,; Tassa yhteydessä haluankin vielä ken-an esittää mitä suu-tetään riisua YK:n tunnukset Etelä- Koreassa sijaitsevilla USA:n joukoilta. Me SKDLissa korostamme, etta Suomen .• YK-valtuuskunnan tulee, kuten tähänkin saakka, tehdä kaikki voitava Korean kysymyksen saattamiseksi asialliseen kä-siUelyyn YKrssa ja sen oikcudePi:^ mukaiseksi ratkaisemiseksi tide-valla istuntokaudella. SKDL:n mielestä on välttämätöntä, etta silloin myös KDKT:n ; edustaja on ^ ^ i k a l l a . . Korean demokraattinen kansantasavalta on tehnyt jättilaistyön sodan raunioittaman maansa jälleenrakentamisessa. Sillä on laaja ysta-väjoukko takanaan, ja se tulee saamaan kasvavaa tukea kaikkialta maailmasta maansa jälleenyhdistämisen rauhanomaiseksi ja onnelliseksi ratkaisemiseksi. Sila vaativat huomiset sukupolvet. Sitä vaatii maailmanrauhan turvaaminen jo tänään. Kesadvlilktoo, kösäic. 27 p. — Wöd:, Julie 27, l'9?3 SUOMEN" HelsinkL (Suomi-Seura) — UrheilijoUle apurahoja ammatin, hankkimiseen Kymmenen suomalaista urheili^ jaa sai -ensimmäiscit Urheilijoiden ämmattienedistämissäätiön apurahat. Suurimman apurahan 10,000 markkaa, sai kultamitalijuoksija Pekka Vasala. Apurahat jakoi säätiön säädekirjan ensimmäinen alle-fdrjoittaja, presidentti Urho Kekkonen. Vasalan ohella saivat apurahan, suuruudeltaan 5,000 markkaa seuraavat urheilijat; A r i Salin, Mona- L i s a Strandvall, Juhani Avellan, •Raimo' Suikkanen, H i l k k a Kantola, Markku Tuokko, Veikko Salminen, Hannu Haapalainen ja Eljas Ny-gärd. Apurahan saaneet urheilijat ovat joko aloittamassa tahi jatkavat ammattiin tähtääviä opintojaan, joita apurahalla rahoitetaan. Vastuu maanpuolustuksesta Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, jonka mukaan ensimmäistä, kertaa ^itsenäisen Suomen K^itöriassa puolustusvoimaini' tävät sekä rauhan ettäv poili 3eUisten olojen •aikana sää^ lailla. Tehtävien :määrittelyss|t5) IPtuksen esitys noudattaa p l f l l , ^ , ^ ^^ mentaarisen puolustuskomit^);; 'i^i" esitystä, joten tehtävien aaettsfät-j/^^f on sopusoinnussa sekä puoluekl^-|^'',^ muuspoli,tiikkamme että ^YYA^ ^ ^ / J " ' ;' pimuksesaa ottamiemme "sotilf^t^^-'/ .>^| lifften velvoitteiden kanssa, iärfii/'-.'ivi!,': myötä myös parlamentaarinen jra« - / . , : A ^^ m tuu maanpuolustuksemme hoitä-,., TC^'' misesta selkiytyy entisestään., Hallituksen kanta, jonka'^ittil"';^ kaan puolustusvoimain ylipäälUk-;;:; liyys tulee edelleenkin säilyttlÄHlii-,?;;? savallan presidentillä, on pepust^? - ; bu. Poliittinen elämä maassamp^s; • on siksi levotonta ja hallitukfet:?;; usein niin lyhytikäisiä, että .pfl9">' !ustu3voimain tasapainoisen tyiSsr kentelyn ja suunnitelmallisen iifee-fe hitltämisen kannalta on välttämÄ-, ,7 tönitä, että ylipäällikön persoonia * on puoluepoliittisten suhdannevaihe, teluiden yläpuolella. 1.< Mmm •sm m II "M Ai YSKÄ JA KEUHKOVARJO^ SYÖPÄKUOLEMAN MERKKI naapuriystävyyttä Kouvolan juhliiia • Helsinki. — Kouvola cli viikko öitten koko vlikonvaihteeri naisten suomalais-neuvositoliiittoiaisen ys- . , tävyysjuhlan merkeissä.. Y l i 3,000- rimmat, kiitokset om, a. sta• j a,^ S K D L : n i „ixP;a i n e n •j uuhvl av-äi k•i •e•n p•u olilt' a« •S••u••o - valtuuskunnan puolesta korealaisille mea näytti koko kaupungille, että ystävillemme Pjongjängissä.; Olen va kuuttunut siitä, etta Korean kansa pystyy määrätietoisesti rakentamaan itselleen yhtenäisen ja onnellisen tulevaisuuden. Tänä kesana tulee kuluneeksi 20 vuotta Korean sodan päättymisesitä. Siltä huolimatta pohjoisen ja eteläisen osan välillä ei ole vielä rauhansopimusta ja demarkaatiolinja jakaa maan kahtia. SKDL yhtyy siihen käsitykseen, etta rauhansopimuksen kan^-a on ottanut yya-sor'muksen omakseen, ja että ystävyyden l u jittaminen on iloinen asia. Punais;a haalareita j a juhla-asuj a V i l k k u i tämän tuosta katukuvassa jo lauantaina, kun juhlaväki kävi kansoittamassa peräti kymmentä tapahtumaa. Ystävyyspäivät huipentuivat kansainväliseen pääjuhlaan urheilukentällä. — Erityisen iloisia olemme siitä,, että juhliimme on osallistunut ja jälleenyhdistymisen suunn este • , . „ , ,.. T> ,.. •• , . arvovaltainen neuvostonaislten valon Etela-Koreassa läsnäolevat USA:n i , , ., . ,. miehitysjoukot, jotka kantavat Y K :n tunnuksia. Suomen pienin Jkiinta liitetään Koiikaan Helsinki. — Suomen pienin kunta. Haapasaari', lifltetään ^Kotkan kaupunkiin ensi vuoden Vmbta h i kien. ValtioneuyoEfto päätti tästfl .siirrosta viiine torstaina. Haapa-saaren, kunnäasa oh vain 176 asukasta.,, I^inta-ala on 5 neliökilometriä. Kotkaj^a on runsaat 34,000 a«ukaataf-^-.*«v ^ Tervehdin suurella ilolla niitä neuvotteluja, jotka vajaa vUosi sitten — heinäkuun 4;, pnä 1972 — johtivat pahjoisen ja etelän yhteiseen tiedonantoon, jossa molemmat osapuolet hyväksyivät KDKT:n päämiehen Kim II Sungm esittämät kolme periaatetta Korean rauhanomaiseksi ja riippumattomaksi jälleenyhdistämiseksi. Uskomme, että oleellisin ja konkreettisin: este on raivaUu^ jälleenyhdistymisen tieltä silloin kun YlKrssa 'ryhdytään asiallisesti käsittele-, mään Korean kysymystä ja pää- JBonn pyrkii Helsingissä käytännön tuloksiin .Bonn (DaD) — Bonn haluaa Helsingin neuvotteluissa tälhdätä nimenomaan "käytännön tulok- •siin". Näin mainitsi liittokansleri W i l l y Brandt illallisilla Bonniin akreditoitujen lähettiläiden kanssa. Nykyiset esteet olisi Brandtin mukaan poistettava ja koko "maas-, to" kartoitettava uudelleen, jotta tosiaan saataisiin lisää turvallisuiut ta ja yhteistyötä; Liittohallitus on "idänsopimuksillaan" jo avan-; nut portit jännityksen lieventämiselle. Euroopan kaikilla .kulmilla. Liittokansleri arveli, että., Saksan liittotasavalta on antanut oman osuutensa Atlantin liitonijäainitjjk-aen lieventämiapolitiikkaan sekä asettanut "rauhan säilymisen aivan kaikkehi asiain eddlte.". ' tuuskunta, joka on antanut merkittävän panoksen kaikkien tilaisuuk^ si;emme onnistumiseen, sanoi Suomeni demokraattisen naisliiton puheenjohtaja Anna-Liisa Tiesko pääjuhlansa puheessaan. Kamppailu E E C sopimusta vastaan on yhtä hyvin naisten kuin miesten asia, totesi Anna-Liisa Tiesko. - NaisteA pyrkimys ystävyyteen rajojen yli korostui pääjuhlassa kuten ystävyysjuhlilla kokonaisuudessaankin. Useita kansallisuoiksia edustavan neuvostovaltuuskunnan puolesta juhlaa tervehti valtuusr kunnan johtaja Anna Aleksandro-va. Ruotsin ja.Tanskan tervehdyksen esft ti Ruotsin vasemmistonais-ten edustaja Margot Märhd. . — Niitähän:-tuUoo pirun paljp, Jausui kouvolalainen nuorunies kat; . f ..tl sellessaan kaupungintalon kulmalla ystävyys ji;|ilien värikästä kulkuetta, joka solui; kauppaltorilta kohti urheilukenttää. , Ja paljon juhlaväikeä todella oli ja mukana myös miehiä. Ottawa. — Jos henkilöllä on ys^ kää ja keuhkossa "varjo", ja jos hän on tupakoinut 20 vuotta ,hän kuolee jonakin päivänä keuhkosyöpään, selitettiin alahuoneen istunnossa viikko sitten tiistaina. Tämän varoituksen esitti P.B. Bynard ( PC — Simcoe North) joka on "siviiliammatiltaan" lääkäri. Hän sanoi, että 4,000 canadalais-ta kuolee vuosittain keuhkosyöpään, j a että % näistä kuolemantapauksista on yhteyksissä savuk-; i keiden polttamiseen. Ennenaikaiset kuolemantapaukset, joilla on yhteyttä tupakointiin, ovat saavuttaneet epidemiatason, hän selitti arvostellessaan hallituksen tupakoin-tivastaista kampanjaa, mikä ei ole hänen mielestään vähentänyt lain-tupakointia. Hallitus käyttää $100,000 tupa-kounisvastaiseen kampanjaan mutta siitä huolimatta tupakoitsijain lukumäärä lisääntyy, hän sanoi. Norman Cafik ( L - : - Ontario), joka toimii terveysministeriön par-lamenttisihteerinä, esitti mielipiteen, ottä tupakointiin yhdistetyin» tä kuolemantapauksista näkyy vain osa kum jäävuoren huippu meressä. . Hän sanoi hallituksen suorittaa-van huomattavaa tutkimustyötä tupakoinnista ja auttavan myös tupakoinnista kieMytymään pyt-kivien klinikkojen toimintaa. iii imjTirrrroTrrrö"<rrinrö"<nrirff 1 KIITOS i Matkailuvieraita NL:sta Suomeen Helsinki. — Neuvostoliiton mat-kaikunmisteri Sergei Nikitin saapui Suomeen maanantaina lähes viikon kestävälle vierailulle, jonka aikana hän neuvottelee kauppaministeri Jermu Laineen kanssa. M i nisteri Nikitinin lisäksi vierailuun osallistuu Inturistin Skandinavian päällikkö Konstantin Shibaev. Sydämelliset kiitokset To"^ ronton Ikinuorten kerholle Juhannusjuhlassa saamastani HUOMIOSTA, 87-vuotissya. tymäpaiväni, kesäkuun 21 pna, 1973, johdosta. Erikoisesti tahdon kiittää Helletuä, tämän järjestämisestä. Vielä kerran, kiitos kaikille. Toveruudella, W. SÄILÄ Toronto Ont. HALUSI TIETÄÄ Pikkutyttö seurasi -saamaa valmistelevaa isiänsä. . — Isä, hiin kysyt viattomana, — kertooko j u m a l a ' sinulle, mitä .saamassa pitäÄ i?anoa? Luonnollisesti, rakkaani, sanoi pappi-isä. .Mi^si sitä .kysyt? J — Ajattelin ..vain, sanoi pikkutyttö. Jos Junialk Icertoo sinulle mitä pitää i^aäiTjaaaa^' miksi siteen v e ^ t ni|;i"npi9ntfi panaa y li kynälläsi?" - • KAUNIIT KUKKASET Enni Latvalan (Toronto, Ont.) MUISTOLLE Hilja Salo Reino Salo SUDBURY ONTARIO KIITOS Haluat! lausua sydämelliset kiitokset teille kaikille jotka olette olleet aina valmiit antamaan apuanne yhteistyössä Don haalin ravintolassa jo pitkästi toistakj^r mentä vuotta. Siihen- ovat kuuluneet iKerttu. Hautala, Hilma Vickberg,: Helmiv Nikander, Alma Aittola^, Alma Hietala, Kaisa Kaarto, Sonja Slaine, Elina Kajander • jä Sylvia Öhman. Toverillinen kiitos teille kaikille, H E L M I TERVOLA Toronto Ontario KIITOS f,f.-i.'r:y.!/)Si:'f.^. I Tunnen että olen saapunut pitkän tySsarkadippi^- I hän ja olen pakoitettu hpettamaan Liekin ja<^ M den asianaisen tehtävät vakavan sairautenijtäM^^ ^Kiitos sille asiakasjoukolle joka on niin uskolUs^ti: I ollut yhteistyössä-hinssani. Kiitos Sudburyn jd^li^f I der Bayn konttoreille; S4-vuotinen tyortaipaUem I on ollut pitkä ja joskus vaikeakin kulkdä.'. , *' I KAUNEIMMAT KUKAT niiden ystävieni ja mä^-^ 1 kaitteni muistolle, jotka lepäävät iki-untaian yli tämän' i laajan Canadan. i . V- ^ i * 186 S. Algoma 3t. T ' ! JhunderlBäyf VAPAUS KUÄTAH^iftifätllKE, täten «ÄiVSif niellisinmiätkHtokset;,MSAljpi^ puolivuosisataisesta ^^nfjuitltaäi] /cAt/WAik«/Ä|yfr ta koko työväenliikkeedhyyäksi. Toivomme piladt!tM m
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 27, 1973 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1973-06-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus730627 |
Description
Title | 1973-06-27-05 |
OCR text |
w
•f-4 I
..mmm
Alknde-vtstaisella vehNlylli
Washinglon. — Senaatin criis
i ' alakomitea esitti viime torstaina
syytöksen, ettU kcskustie-dustelulaitokscn
(CIA:n) salainen
asiamies sai korkean portaan
hallintoviritailijoilta hyväksymisen
suunnitelmalle ta-wioudelliscn
kaaoksen aikaansaamiseksi
Chilessä v. 1970.
, , W p a m Broe, joka toimi siihen
aikaan CIA :n salaisten operaatioiden
johtajana Latin_alaisossa rv
Amerikassa, esitti tämän ehdotuksen
International Telephone &
^ Telegraph Corporationin (ITT)
presidentille syyskuun 29 p: 1970.
CIA j a ITT olivat olleet pitkär
aikaisissa keskusteluissa siitä,
miten voidaan ehkäistä marxilaisen
Saivadore Allenden valinta
Ghilen presidentiksi.
T r i Allende, joka oli valitsijoille
luvannut Chilessä olevien
ITT :n laitosten kansallistamisen,
voitti syyskuun 4 pn vaaleissa
pienen enemmistön j a Chilen kongressi
valitsi hänet presidentiksi
lokakuun 24 pnä.
Yhdysvaltain senaatin monikansallisia
korporatioja tutkiva
alakomitea ijulkaisi kuulustoluis--
' taan viime torstaina raportin selostaen
niitä' toimenpiteitä joiden
avulla yritettiin vaikuttaa Chilen
vaalien tuloksiin. Raportissa mainitaan,
että niin C I A kuin ITT:-
kin yrittivät käyttää hyväkseen
toinen toistaan.
Maaliskuussa suoritettujen kuu
lustelujen yhteydessä todistajina
olleet henkilöt kertoivat; että I TT
oli tarjonnut $1 miljoonan summan
rahoittaakseen minkä tahansa
suunnitelman C I A suunnittelee
tri Allenden valinnan ehkäisemiseksi.
CIA torjui ehdotuksen, mutta
syyskuun 29 pnä mr Broe esitti
suunnitelman talouskaaoksen. kcr
hittämiseksi ; Chilessä sellaisin
keinoin kuin rohkaisemalla kansainvälisiä
pankkeja kieltäytymään
luoton antamisesta Chilelle,
korporatiot viivyttäisivät vara-^
osien lähettämistä ja vetämällä
Chilestä pois kaikki teknilliset
avustajat.
I T T : n virkailijat" hylkäsivät
'•tehottomana" tämän suunnitelman.
Mutta U S A : n senaatin ulkoasiain
valiokunan alakomitea on
vetänyt yhteenvedon, että mn
Broe "esitti ehdotuksensa nimen-,
omaan silloin C I A : n johtajana olleen
(Richard) Helmsin hyväksymisen
perusteella".
__Tämä_ehdotus-csitctLi i n-sc-n-]fi 1 -
keen kun korkean.hallintovirkaili-jain
ns. "Neljänkymmenen komitean!'
(Forty Committee) oli keskustellut
Chilen poliittisesta tilan
teestti.
Presidentti;Nixonin- neuvonan-
'taja Henry Kissinger on ylltimai-nitun
komitean puheenjohtaja.
Senaattori Frank Church (D-Idaho)
ko. alakomitean puheenjohtaja
sanoi puolestaan: "Kuulusteluissa
todettiin selvästi, että
mr Broe toimi C I A : n johtajan
täysillä valtuuksilla j a ' F o r t y Corn
mittecnL hyväksymisen perusteell
a " .
Mutta, hän lisäsi, kun C I A :n
johto ja hallitus (Administration)
ovat kieltäytyneet antamasta
pyydettyjä asiakirjoja, sen
vuoksi on jättänyt epäselväksi sen
minkälaisia ohjeita 'Forty Committee'
CIA:Ile antoi.
Alakomitean raportissa sanotaan
jotta mr Kissingerin syysk.
16 pnä 1970 antaman lausunnon
mukaan, että Allenden president-tiasema
antaisi Yhdysvalloille sekä
Latinalaisen Amerikan maille
Chilen rajoilla oleellisia vaikeuksia
j a huomioiden Yhdysvaltain
muiden viranomaisten sen aikaisia
lausuntoja,"selvä on, että niin
Santiagossa ollut Yhdysvaltain
suurlähetystö kuin U S A :n hallin^
non korkean portaan piirit Wash-
Jngt.Qnissa-suhtautuiv |
Tags
Comments
Post a Comment for 1973-06-27-05