Vapaus, March 3, 1951

              mm 2 lauantaina, maaliskuun 3 p. Sat. March 3
i l i i p i i i i i i i IdepbonM: Bosmeai Office 4-i3M.
Ed»<»ial CMSce «HMS, ibiifMr
•da»» BoK eaSbaxf,. OttOufo.
mautta vor.9th.m7. AutnoHMd
tä ateoad clMs'inaO fbgr ttie Fort
imta *briC0 määy: Tuefdayik
Traiutatlos free of cbaise.
7ILAU8HXNIIAT:
3 kk, 3J00
nidjmrallolin: 1 fk, 7i)0 6 kki 9JdO
Suomessa: l vk. 7.50 6 kk. 425
IMbrsKäOdidi^^ kuohuu
SYNTYMÄ^
PÄIVIÄ
Viikon kuluessa saapui Ranskasta ja Italiasta tietoja, että näiden
liiäidhÄniai^iallpidut»
dävkittsejä. - .
Italiasta Ilmoitettiin torstaina, että de Ga^tsnn taantumtA3elIi.-ien
faalliCis sai asiallisesti piAuen epäluottamuäbuseen kun sen sotaval-jtniste^
kansi tappion parlamentin äänestyksessä. Vaikka tätä
/Iciij^ttaessa näyttää «ilta, että de Oasperin hallitus pidetään edelleen
.latiilayia, niin selrää kuitenkin on,' että Italiassa on kehittymässä
:?<aisQtxildcainen kri^^
t r l, , / yh^Jäessä lienic paikallaan palauttaa mieleemme seuraavat tosiasiat:
l v ; JCiiii Italiassa pidettiin muutama vuosi sitten valtBolliset vaalit, niin
r vasemmiston (Nennin johtaiman «osialidemokraatUsen poiolueen ja
V IcooBMHdstisen puolueen) vcntto estcitiin silloin Yhdysvaltain ja Vati-l".
kaanin'ennen kuulumattoman sdcaantiimisen perusteella. Yhdysval-
If^sia. uhkailtiin Italian kansaa Maiihällii» avun dollarien kieltämisellä
. i k i a siinä määrin, että Italian (vaalitaistelua käytiin julkisestikin At«
\1 • k^ptin täUä puolen^ Yhdysvaltain rahamiehet uhkasivat italialaisia
C mäaiB, jos he eivät äänestä siten «kuJn WaH Streetin pankit olivat
>v Jäätäneet/ja Vatikaani uhkasi helvetin tuskilla niitä^ jotka eivät äänes*
fk IfAjn&^n puölueiflen" ehdokkaita. Toiselta pirolen luvattiin
i . . . «naallista mannaa ja hunajaa palkkioko, jos italialaiset'äänestävät,
•y, lutten käsky on.annettu.
'S 'Mutta mikä cn tulos? Italiassa on nyt, kiitos Maishallin avun
' ' • ohjelmalle", kolmatta miljoonaa,työtöntä. Työttömyys, osatydttö-
' myys, koi4uat hinnat, alhaiset palkat ja korkeat verot ovat tulleet
''i V ' siuna\dbdcsi Wall-Streetin, Vatikaanin ja Italian suurporhojen epä-
:> pyhästä liitosta. '
Ja nyt tätä <mlateko^sta 'krirsiproblecmia yritt-tään Italian amerik-
? A ' kalaispuoludden toimesta ratkaista sotavarustelun avulla, kuten me-
] . netteli eräät Aatu- ja IMusso-vainajat a}komaa.n.
2. Että tämä on tuho» ja perikadon tie, sen tictäivät italialaiset liiankin
hyvin. Tästä johtuu kansanjoukkojen vastarinta. Siitä johtuU sy­venevä
poliittinen kriisi. Nähtäväksi vaiin jää, saavatko italialaiset
lauhassa ratkaista probleeminsa vaaliuurnalla, kuten heidän perustus­lakinsa
säätää, vai laaditaanko •'hätätilanteen" vuoksi "poikktuslakeja"
siinä «-.edessä', että Italiasta saataisiin se "inisi Korea", mitä sotai.»*!
rahami^tovat haaveilleet?
, ikamaiinwa|^lläj taantun»* ha­luta
väestön demokraattisten ojkeuksien supistamiseen. Yfcsi käaaceiri^'
JBOJ» Mikfcnien Oenldtonista täyt*
ta mflallfflnmn 3 päivänä 60 vuotta.
Vktor 8a«ft LockerlQfsta täytti el­len.
maaliskuun 2 s>äi73nä, ® vuotta.
Ylidpmme onnitteluihin!
Mitä muut sanovat
1
ametiiätala^uolueideai s o t ^ .-..MffM;i-r^v
lN'äi^V^-^Ti(tj£& sekin, yritetäänkö:^'ranskalarstenrdeniokraatUsiaii
laa"iiypisiaii;««n^ marraskuun -vaaleja. 'Mutta'joölön^-f^
eittäm^ttpmäi ratkaisut tapahtuvat sitten*.pakkpkeinpin?j,.;J)läinr.ta-',;;^
pahtui^Ven^i^n- tsaarinvallan suhtwn. Niin tapahtui Hitlerin- ja
^MiUssoImin diktatuurille. Ja niin taileo todennäköisesti tapahtumaan '
^^aistatsuiJdess^ yritetään diktatuurimsnetelmillä eh-
:käfet^
•nettaisHn demokraattinen, raoihallinen valintamahdollisuus. •
' ' » oOo
Asristautumisella ei rauhaa rakenneta
^ Molcn^ien vanhojen puolueittenjnie päämiehet, liberaalipuolueen
Tiallituksen pääministeri St. Laurent ja poliittisessa korvessa harhaile­vaa
torypuolueerijohtaja^everstiD
Iiöta",j(Mden sisältönä oli: Voiman avulla rauhaan.
^^ • ajatus on, se yoidaan milloin tahansa
todistaa osoittamalla^ että koskaan ei ole a?eistautumiski!pailun avulla
tatdian asiaa autettu. Sen sijaan on lukemattomia t?simerkkejä siitä,
että aseistautuminen johtaa ennemmin tai myöhemmin sotaan.
" M 'kysyttävä, mistä johtuu tämä -mielettömyys? Ja vastaus
tähän on äänettömän yksinkertainen:
• Suuren rahan miehet, biljoneerit ja miljoneerit pitävät sotaa erittäin
tuottoisana liikehom^ antaa heille satumaisen suuria voUto-
.oänkoja. 'Aseistautumiskilpailu on jo aiheuttanut ennätysmääräisiä
•roittoja miljoneei«ille. Viitattakoon tässä yhteydessä New; York
TinMan lokakuun 27 pnä 1950 julkats:«maanuutistietoon, minkä
Canii&aan "General Motors Corporation sai ensimmäisen yhdeksän
kuukauden aikana V. 19S0enommän voittoa, mitä on mikään amerik­kalainen
koiporationi koskaan saanut koko vuoden aikana Ja
mainittuna aikana tämä j^tiö maksoi osakkeenomistajilleen $520,000,-
"000 «verrattuna 353,000,000 dollarin voittoihin vastaavana arkana
1949.
"Näin suuryhtiöiden ja erikoisesti sotatarpeila ticattavien yhtiöiden
ja korporationien suhteen,
^ Mutta entäs kansa? , räaministeri St. Laurent osoitti liberaalien
puoluäcokouksessa Ottavassa pitämänsä puh:<?.Y yhtieydessä, että
kaikkien tavallistericamdal^^^ tulee valmistua v:r3iaanottamaan
huonompi elintaso — ja että tämä ei ole aäliaikaista "uhrausta",
«vaan pitkäaikaisen ohjelman perspektiin! Pääministeri St. Laurent
sditti hallituiksensa ohjelman Iqjäävän kolmen kulmakiven päällä:
Kulutettavaa tuloa vähennetään verottamisen avulla, luottoa supis-
't^taan ja ihmisiä rohkaistaan säästämään.
Kuten huomataan, verolisäystä ei kohdisteta suurpääoman ja sen
voittojen kannetta\'aksi. Veroja suitnnitellaan lisättäväksi siten, että
m vähentävät pikkuibmisten ostokykyä. Luoton saantia rajoitetaan
aten, ettei voida rakentaa kipeästi tamttavia asuntoja ja näissä
olosiditeissa rohkaistaan "säästöjä" siten, että kun tänä %'uonna sääs-
IMään sata dollaria, niin ensi A'Uonna se txn enää viidenkymmenen
r j ^ i i l ; ' ; ^ i : ^ ^ tehtäessä. Pääministeri St.
Il Äaurent esitti seuraavan sanaleikin ohjel^^ .
i l | - ' ^ ; MetHä oh jo täystyöllisyys ^hallituksen Ulastot tosin osditta-
' l l f M ^ työtöntä — Va-
JUnnCcälaista e o ' ^ Koreassa käy­dään?
.
A P : n kirjeeovaliitaja Jack.Mac-l)
eth, joka on Koreasta tullut. Toron­toon
«vanhempiensa luo lomalle, sanoi
ä^lcettain:
"Se on kurjaa sotaa. Ei ele ollut
toista sellaista. Siitä on pelkkää kär-sUnyBtäkaiaille
osallistuville," — Uu-tL^
ieto, '
• • •
DOLLARILLAKIN
BAJOITUKSENSA
Josdollarit määräisivät voiton nUn
kenraaU afacArthur olisi Pekingissä.
Cbiang Käi-shek olisi Kiinan diktaat-tori,
Eisenhower olisi Moäcovassa ja
Sitaerin seuraajat Berlinin pomoina.
--^Leslie Morris, Canadian Tribune.
• • •
XIMITTELTX
acaanantaina. tanamlk. 15 pnä,-1951.
Pariisin XHI^rrondiEsementin leikki­nette.
iNeljäaataa lasta, kaOideksan ja
neljäntoista ikävuoden vällUä.
' "Hernk. Peju 15i minua!"
"Oletko varma sUtä?"
'«yllä, (herra; 'fiärr löi minua ko­vasti."
Tarkastajan Ja riitelevien poikien
ympärille kokoontuu toisia poikia.
"Löitkö sinä häntä, Peju?"
"Hän nimitteli minua, herra."
"Nimitteli £irmä2 Miksi?"
'Tilin, herra, hän sanoi,* 'mene sit­ten
Mac Arthur."— Peace, World Re­view.
Sota voidaan välttää jos loinsat
Ottavat rauhan asian l(äsiinsä
KoiUiivifila M
an$|i.inQH|;yN(Mi«$
S:lnil|::ddtläriä
{Sfpsl^fvffn Turkmcgalan NeuvostOT
,f^v|ill^i>, suuyln' koUeCrtUvlUla "Bql-
>fh,^iltil. jokakVUmQt«u<mnai muodos-
.iStti^<iiH?ftWstiV,.S»jfinestä .tilasta;
,«ia^Y)it^ yiixa/i:yxiw\^ Neuvostoliiton
^ ^ flVJ^oqnan juplaÄ.^^u^plb^ «
,4,.j?6l|öri>.,: //Boldievlk'^
'^llÖJftihriVlan^ kan^l^.perustetti^^^
2(X^'VU|?ttä^sitUn.seuduUe,!joka oli au-t]
pta: aroa. . V^mei Tuonna tilan pel-ipiitaVl^
potUin.kesiuniää^^
puuviliasato; Siehtaariita.: (E^ektii-vitilaJla
on myös yli 7.0CO ^^Astrafean"-
lampaan karja ja 600 lypsävin lehmää.
T i l a n Jäsenten vuositulot vaihtelivat
50,000 — 70.000 ruplaan. Työryhmän-
Jdhtaja Babajevin perhe ansaitsi vii­me
viionna JO,O0O ruplaa Ja mm. 11
tonnia vlljaa^luonnontuotteina.
Kuluvana vuonna ^'Bolshevik"tilan
peltojen satoisuus tulee vieläCcin ko­hoamaan,
sillä) paijaillaan rakenteil­la
oleva Turkmenian pääkanava tulee
huomattavasti helpottamaan talonpoi­kien
kastclutöitä..
Ranskan koulut
rappiotilassa
. PariLI.—-"Humanite"-lehden aiTi
Joituksessa sanotaan, että "Ranskan
koulut muuttuvat raunioiksi". Kirjoi-tuksessa
kerrotaan kuinka koulut ovat
monilla paikkakunnilla kosteissa ja
pimeissä taloissa. Joiden seinät Ja kat­to
saattaa luhistua m i l l o in tahansa.
Koulujen kurjasta kunnosta huoli­matta
koulubudjettia on pienennetty
Ja sotamenoja lisätty.
— Canadan kauppiaiden ostojärjes-tön
presidentti H. T. ^ r a n g sanoi
Londonia pitämässään puheessa, et­tä
» hän vastustaa atcmipommin (käyt­töä
sen arvaamattoman tuhoisuuden
tähden.
BlMkova» — Neuvostoliiton päämi­nisteri
Joseph Stalin antoi sanoma­lehti
Pravdalle hehnikuun 16 pnä
kautta maailman suurta 'huomiota
saanet hastattel un; Jonka teksti eng­lanninkielisestä.
Telepressin tekstistä
suomennettuna on setiraava:
Kysymys: Miten te arvMtte
Britanniaa pääministeri Attleen
: alalnioneen Istunnossa; .viimeksi
. sntanan lansannon, että NeoTos-
^ toliitto ei ole vähentänyt äseistiis-taan
eikä demobilisotauit Jonkko-
Jaan sodan päättymisen Jälkeen^ Ja
etlä NenvostolUito on sen lälkeen
yhä lisännyt asevoimiaan?
Vastaus: Minä katson, että päämi­nisteri
Attleen täniä lausunto on
Neuvostoliiton parjausta-
Koko maailma tietää, että Neuvos­toliitto
demobilisoi Joukkonsa sodan
jälkeen. Kuten tiedetään/ demobili-soliiti
suoritettiin kobnessa vaiheesr
sa: ensimmäinen Ja tolnpn valhe v.
1945 ja kolmas .valhe toukokuusta
syyskuuhun v. 1946. Tämän lisäksi vv.
1946-47 demobllLsointiin sisältyi Neu­vostoliiton
armeijan vanhempien ikä­luokkien
henkUöitä ja vuoden 1948
alussa demobilisoitiin Jälellär olleet
vanhempien ikäluokkien henkilöt.
Sellaisia; ovat kaikille tunnetut to­siasiat.
Jos pääministeri Attlee tuntisi hy­vin
finanssi- tai taloustiedettä, hän
voisi valkeuksitta käsittää; ettei mi­kään
valtio, mukaanlukien^ neuvosto­valtio,
voi hiUppuunsa asti kehittää
slvlllltalouttaan. aloittaa sjiurla >^ra-kennassuunnltelmia
kuten, Volgan,
Dnleperin, Amur-Daryanym. sähkö­laitosten
rakentaminen, jotka vaati­vat
kymmeniätuhansia miljoonia bud­jettivaroista;
Jatkaa JärJestelmäUistä
kulutustavarain hintojen alentamls-öhjelmaa.
mikä myös aiheuttaa kym­menien
tuhaasien miljoonien ment)t;
sijoittaa satoja miljoonia saksalaisten
miehitysjoukkojen hävittämlen kan-salli-^
en teolllsuuttiien Jälleenraikenta-mlseen
jä samalla kertaa,: rinnan^ täy
män kanssa, laajentaa sotäteolllsuUtf-taan.
El ole valkea käsittää, ettäs^el-lalheh
ohjelma johtaisi Valtion=vara­rikkoon.
Pääministeri Attleen pitäisi
tIetÄä - omista kokemuksistaan ^ sekä
Yhdysvaltain kokemukslsta;»ettäinain
sötävöimlerilisäämlnenija aselstaulii-ini^
kampanja' Johtaa sotateollisuuden
läajeiieiniseen, ä slvilllteoUlsuildeni sUr
pistämiseen, suurten.; siviilirakennus-projektlen
keskeyttämiseeni. :,verojen
kohoamiseen ja kulutustavarain hin­tojen
nousemiseen. ; On iselväät että
jos Neuvostoliitto ei vähennä rvaan
päinTftstoin lisää suurien voipialaltos-ten
jä kastelulaitteiden rakentamista;
ei lopeta vaan päinvastoin , Jatkaa
hintojen alentaralsohjelmaa - r r ; se ei
voi samanaikaisesti lisätä; asevoi­miaan
ottamatta riskiä vararikkoutu-misesta.
Ja jos pääministeri Attlee kalkista
näistä tosiasioista Ja tieteellisistä sel­koista
huolimatta katsoo mahdollisek­si
avoimesti parjata Neuvostoliittoa ja
sen rauhanomaista ohjelmaa, n i i n se
voidaan selittää vain sillä tosiseikalla,
että Neuvostoliiton parjauksen avulla
hän yrittää oikeuttaa- Britannian
aseistautumiskampan Jan, mitä nyt
toteutetaan labor-hallituksen toimes­ta.
Pääministeri Attke Joutuu valehte­lemaan
Neuvostoliiton suhteen, hänen
täytyy kuvata Neuvostoliiton rauhan-ohjelma
hyökkäysohjelmaksi. ja B r i ­tannian
hallituksen hyökkäysohjel-man
rauhan ohjelmaksi, voidakseen
johtaa harhaan Britannian kansaa,
pimittää tällä valheella Britannian
kansaa ja siten kietoa brittiläiset pe­toksen
avulla uuteen maailmanso­taan,
mitä Yhdysvaltain hallitsevat
piirit Järjestävät. '
Pääministeri Attlee esiintyy rauhan
kannattajana. Mutta jos hän todella
kaimattaa rauhaa, niin miksi.hän on
hyljännyt Neuvostoliiton YK:ssa te­kemän
ehdotuksen hetikohtalsen rau­hansopimuksen
tekemiseksi Neuvosto­liiton,
Britannian, Yhdysvaltain. K i i ­nan
Ja Ranskan välillä.
Jos hän todella kannattaa rauha^ä.
niin miksi :hän on hyljännyt Neuvc»-
tolilton ehdotukset betikohtaista
aseistuksen vähentämistä varten ja
atomiaseiden kieltämiseksi.
Jos hän todella kannattaa rauhaa,
miksi hän painostaaniitä, jotka puo­lustavat
rauhaa^ miksi hän kielsi
tilaille^ että Kiina, mikä ei uhkaa sen
paremmin Britanniaa kuin Amerik­kaan,
ja Jolta amerikkalaiset kaappa­sivat
Taivranin (FOrmosan) saaren, on
hyökkääjä samalla kun Yhdysvallat,
mfi^ kaas:<pasi Taiwanin saaren J a on
vienyt sotajoukkonsa aivan Kiinan
ratihanpuolustajain Kongressilta kor
Jcoonttunlsoikeuden Britanniassa? To­dellakin.
'. voiko. kampanja rauhan
puolustamiseksi 1 uhata Britanniaa?
Selvää on, että pääministeri Attlee
ei kannata rauhaa, vaan uuden sodan
aloittamista.
Kysymys: Mikä on teidän mieli­piteenne
Korean i interventlonln
suhteen, miten se voi päättyä?
. Vastaus; Jos Britannia ja Yhdys­vallat
lopullisesti hylkäävät: Kiinan
Kansantasavallan rauhanehdotiikset;
Korean sota voi päättyä vain inter-ventlonistien
häviöön.
. Kysymys: Ovatko amerikkalaiset,
ja brittiläiset keoraaUt ja: upseerit*
huonompia kuin- kiinalaiset ja ko­realaiset?
Miksi? '
: Vastaus; Eivät ole < huonompia.
Amerikkalaiset Ja brittiläiset kenraa.^
Iit ja upseerit eivät ole sen huonom­pia
kuin muidenkaan maiden kenraa­lit
Ja- upseerit. Ja mikäli on puhe
Yhdysvaltain Ja Britannian sotilaista.
nUn kUteh tiedetään, sodassa hitleri-läistä
Saksaa ja militaristista Japania
vastaan he kunnostautuivat parhaalla
tavalla. Mistä sitten on kysymys?
Siltä, kun sotilaat pitävät Koreaa ja
Kiinaa : vastaan käytävää taistelua
epäoikeutettuna sotana; Jotavastoin
taistelua hltleriläistä Saksaa ja mUi-taristlsta
Japania vastaan he pitivät
täysin oikeutettuna sotana. .Kysymys
on siitä, että tämä sota on äärettö­män
epäpopuläärinen amerikkalaisten
Ja brittiläisten sQtUalden ke^uudessa.
On todella valkeata' vakuuttaa so-rajalle,
vie Itseään 'puolustavan osaa;
On vaikeata saada sotilaat vakuuttu­neiksi;
J että Yhdysvalloilla on oikeus
puolfiBtaa alueitaan iKoreacsa Ja K i i -
nan rajoilla, eikä Kiinalla ja Korealla
ole oikeuttaa puolustaa turvallisuut­taan,
omilla- alueillaan ja omilla r a ­joillaan.
T^stä Johtuu tämän sodan
epäpopuläärisuus anglo-amerikkalals-ten
sotilaiden keskuudessa.
On selvää, että kaikkein kokeneim­mat
kenraalit: ja upseeritkin voivat
kärsiä tappion. Jos heidän sotilaansa
katsovat, että heidän vkaimettavak-seen
pantu taistelu on kokonaan epä­oikeutettua
sotaa ja jos he tämän
perusteella täyttävät rintamatehtä-vänsä
formaalisestl. uskomatta asian­sa
oikeuteen ja innostimiatta.
Ky^rmys: Miten te arvioitte
¥K:n päätöksen jossa Julistettiin
Kiinan Kansantasavalta hyökkää­jäksi?
Vastaus: Henkilön täytyy todella
luopua omantuntonsa rippeistäkin
väittäessään, että Yhdysvallat, inikä
on kaapannut Kiinan alueen, Taiwa-nin
saaren Ja on suorittanut inter­vention
Koreassa minän rajalle saak­ka,
on itsepuolustajan^ osalla samalla
kun Kiinan Kansantasavalta, mikä
puolustaa. rajojaan ja yrittää saada
takaisin Amerikan kaappaaman Tai-wanln
saaren, on hyökkääjä. :
Rauhan säilyttämisen tueksi muo­dostettu
Y K on muodostumassa so­dan
vällkappa-leeksi. uuden inaaii-mansodan
aloittamiskelnoksL Y K : n
hyökkäyssydämen muodostaa kymme­nen
maata — hyökkäävän Pohjois-
ISTQ ERONNUT
PALVON-Hpblgki,
- ^ f . ^ a l l f l c ^ . Alannfsrhfil.
^niln,,kuolJBipaji ..v^r^qssat ^upi^tpfctavai
^9^P^9P9W^nd?,r,ui9fettiip vhelmlJE, j i
?f*^*.e»^..?fliidlpu^
ihannoitiin Man^erjhe^min- ^; ^qtal^la,
nen. menetystääi^ : r ^ : ^ t . ^ n ! ;,xyhmä.
jpkä. jp >nnei^,Jcf u^pn. alkuäj o;i k^
täVtynyr.l(Kalli^tuma^t^^
seeh/»^aor^er^eim-juh^
lutpuliee" 4 ' :aikana: ^'istuntosalissa
vaan saapui sinr^e.vasta puheen pää­tyttyä.
' '"•
Ryhmä kokoontui tuntia ennen i s ­tunnon
alkamista* ryhmäkokoulcseen
ja antoi kannanilmaisunaan <Etdus-kunnan
Puhemiesneuvostolle ja Val­tioneuvostolle
, seuraavansisältöisen
kirjelmän:
Kansandemokraattinen eduskunta­ryhmä
pitää välttämättömänä saat­taa
puhemiesneuvoston tietoon maam­me
työtätekevän varsin yleisen käsi­tyksen,
että eduskunnan enempää
kuin muidenkaan valtloeimten ei tu­lisi
virallisesti osallistua sotamarsalk­ka
Mannerheimin muistojuhlallisuuk-slin.
. Tulkiten Suomen työväenluokan kä­sityksiä,
työväenluokan, joka päinvas­toin
kuin monet sen vastustajat, on
valmis kansanvaltaisten periaatteiden
pohjalla myöntäinääh (erifeisille po­liittisille,
r suurinille oikeuden öinassa
•keskuudessaan 'osoittaa ' kuhrifoltus-itas^
;Johtohenkilöittensä^^iniulstolle,
.eduskuntaxylmJäromei<ei:voi tunhus-jtaa-
marsalkka Männerheimin-elärtän-työlleikansalllsta
arvoa, j Viitattakoon
,yain iSOjamarsalkan,osuuteen luokka-"'
sodassa -vuonna: 2918, rinterventio-iret-kissä.
Neuvosto-Karjalaan 1920-luvxm
alussa, lapuanliikkeessä vuonna 1930,
Neuvostoliittoa, vastaan suunnattujen
sotien johtajana, Hitlerin läheisenä
asetoverina ja Ribbentrop-sopimuksen
aikaansaajana. Mannerheim oli ää­rimmäisen
oikeiston sotakiihkolsten
pyrkimysten henkUöitymä, Ja .Juuri
siinä, hengessä taantumus on valmis­tautunut;
viettämään hänen muls-tbaan.
Eduskuntaryhmämme, joka työs­kentelee
johdonmukaisesti _ rauhan
puolesta ja vastustaa sotapropagan­daa
sen kalkissa muodoissa, on sitä
mieltä, että: sotamarsalkka Manner­heimin
hautajaiset olisi parhaiten so­pinut
suorittaa hiljaisuudessa. Uman
julkista huomiota. Ryhmä toivoo
niin puhemiesneuvoston. kuin halli-tuksenkin:
ottavan tämän kannan
huomioon ja omalta kohdaltaan eh­dottomasti
kieltäytyy osallistumasta
suunniteltuihin Juhlallisuuksiin.
Atlantin paktin Jäsenttiaat (Yhdys­vallat.
JBritannia. Ranska. Canada,
Belgia, Hollanti. Luxemburg. Tanska,
Norja ja Islanti) Ja siihen kuuluu l a ­tinalaisen
Amerikan 20 maata (Ar-gentina,
Brazilia^ Bolivia^ Chile;tCff.
iombia, Costa Rica. ;Cuba.-Dominican
Tasavalta, Ecuador. El 'Salvador.
Guatemala. HaiU, Hondura*; Meksiko.
Nicaragua. Panama, Paraguay; Peru.
Urugtiay-Ja Venezuela). Näiden mai­den
edustajat päättävät" nyt YK;ssa"
sodan ja rauhan kohtalosta.' "Juuri
he tekivät YK:ssa sen häpeällisen
hyökkääjäpäätöksen Kiinan Kansan­tasavallan
suhteen.
Nyt Y K :ssa vallitsevalle tilanteelle
on luonteenomaisena merkkinä esi­merkiksi
se että amerikkalainen pieni
Dominican tasavalta, jossa on tuskin
kahta miljoonaa asukasta, painaa
Y K : n vaajassa yhtä paljon kuintlntia
ja enemmän kiiin piinan Kansanta­savalta,
Jolta -on äänioikeus riistetty
YK:ssa.
Täten hyökkäyksen välikappaleeksi
tultuaan Y K lakkaa samalla kertaa
olemasta . tasa-arvoisten kansojen
maailmanjärjestö. Aktuaalisesti Y K
ei ole nyt niinkään paljoa maailman­järjestö
vaan amerikkalaisille hyök-käystukea
keräävä . järjestö. Eivät
ainoastaan - Yhdysvallat ja; . Canada
pyri uuden sodan aloittamiseen, mutta
tällä tiellä on lisäksi latinalaisen
Amerikan 20 maata, joiden maan­omistajat
Ja kauppiaat janoavat jos­sakin
Euroopassa tai Aasiassa; käytä­vää
uutta sotaa. Jotta .ne voisivat
myydä korkeista hinnoista sotiville
maille tuotteitaan Ja saisivat b i l j o o ­nia
tästä verisestä liikehommasta. E i
ole mikään salaisuus kenellekään, et­tä
latinalaisen; Amerikan 20 maan 20
edustajaa muodostaa nyt kalkkein yh-tenäislmmän
ja nöyrimmän Yhdys­valtain
armeijan YKrssa. ^
Täten Y K on menossa Kansainlii­ton
kunniatonta tietä pitkin. iSiten
.fsi.Hfttfli ;^??P9?isfn ^oktoritÄtjti^^j
- . ,t,U9ffi»ts.ee. J.te^nsä, hajaannuk;,
seen.
5ITA:
tTXTl
EI mJUN SUUBTA
— gotanloukku, olkaa hyvä,
kaa se nopeasti, sillä minun
siepata bus^
: . —r Suqka anteeksi, mutta
ole kyllin suurta.
VÄSYNYT
Vanha lääkäri ei koiskaan
nyt öisinkään lähtemästä sainui
^tarpeen <vaatiesS3;:olipa kysym^
rikas tai köyhä.' >
, Eräänä , yönä.; kun- ^ hän oli
väsynyt soi puhelin ja häntä pyj
tiin sairaah luokse.- -l
"Onko telIlä/rahaa?T kysyi häi
• "On varmasti"';^!!!!!!'vastaus
"Olkaa sitten hyvä ja käänij
jonkin nuoremman, lääkärin piici
sillä olen liian vanha^nousemaah'
vuoteelta kenenkään-' seUai^n täi
jolla on 'varaa makisaa'*. keholttl
käri.
..KAKSI ON AINA KAKSI
.Kaksi savonukkoa oli matkalla
kamaalle heinään viikon evään
sa.Taiiinmatnen kantoi feväskoj
kun vastaan tuli kulkuri; joka
pasi kontin ukon selästä ja meni
nojaan. _Tuokion'> y^elä kuljetti
virkkoi kontin menettänyt edellä
kevalle:
v"Kaksi on aina,kaksi, vaikka ko
vei. niin eipä uskaltanut lyöä."
maaUmpnsqtaa .blerätmättöipi^nä^
mana?
Vastaus:; läi.'' '^Ainäktfan ^
:icellä ^ei.jyöiiiä: SpHsS, ;kieytä^fe't'l|ömäfeä|.-
' irhdysvallöissä,. ' £lritahniassa'' jä
Ranskassa on luonnollisesti sotaa j a ­noavia
hyökkäysvoimia. He tarvitse-,
vat fotaa. saadakseen ylivoittoja; rös-'
votakseen tois^^'^ta!'.f ^'ii&mi on. bil-:
Joneerejä Ja miljoneereja, jotfcä'pitä­vät
sotia suujfeif VäittojfeK riÄ^t-teievinriäiityinä:"'^'''
''^'•^
He, nämä hyökkäävät voimat, konr
trollolvat taantumuksellisia: hallituk­sia
ja johtavat < niitä.! - Mutta; samalla^
kertaa he pelkääväfj.omif: kftnsojaah^
jotka eivät/;'haluai upttav.sotaa vaan.
kannattavat rauhan säilyttämistä.
Tässä on syy miksi he yrittävät käyt­tää
taantumuksellisia hallituksia kie-toakseen
kansansa valheiden verk­koon,
pettääkseen niitä Ja esittääk­seen
niille uuden sodan puolustusso-tana
ja rauhaa haluavien maiden
rauhanohjelman hyökkäysohjelmana.
He yrittävät pettää kansojaan, jotta
saisivat ne hyväksymään hyökkäys-ohjelmansa
ja vetääkseen ne uuteen
sotaan, i
Juuri täittä syyst?. he pelkäävät
kampanjaa rauhan puolustamiseksi
olettaen, että se voi paljastaa taan­tumuksellisten
hallitusten hyökkäys-tarkoitukset.
'
Juuri tästä ssrystä he ovat hyljän­neet
Neuvostoliiton tekemät ehdotuk­set
rauhanliiton, aseistuksen vähentä­misen
Ja atomiaseiden kieltämisen hy-
„ , - _ , , ^ _ , KIRJA SYNTYMÄPÄIVXKSlI
Kysymys: Pidättekö , te uutta, ^ Kun Yhdysvaltan kommunisti]
een. pah£enjohtaja>yi^iIIiam Z.
säavdttll heSnOkJ 2B pnä 70 ^
Iän, Julkaistiin; sen kunniaksi
vMm^islfli tepks^isa. "Amerikan
tisen historian- piirteet.*'; •. Ilfr.
onV ollut i Yhdysvaltain! • kofprnn
publaeen johtaja yli'30:;Tnoden^
Häh on kirjoittanut lolniisia
j a lentokirjasia ja saavutti ^
^buooilo;a toimiessaan suuren
ktfläf]olita]anä.ivuoiiha 1919.
— .Maaliskuim 29 pnä suorite
vaan,-BuroopparlJSA- • vnyrkkellyo A
luun tulee • todennäköisesti' kaksi
iriälaistaV'Pentti'HämäläinehJ^P
l i Dufva.
väkä.1)eläten. että näiden ehdotus
hyväksyminen, kaivaisi maata
taantumuksellisten hallitusten hj
käyssuunnitelmien alta ja tekisi as
tautumiskampanJan tarpeettomaks
Mihin tämä hyökkäys- Ja rauhi
voimien taistelu päättyy?
Rauha -säilytetään ja lujitetaan
kansanjoukot ottavat omiin käsii
rauhanpuolustajain asian ja puol
tavat loppuun asti rauhaa. Sota
tulla kiertämättömäksi, jos sodanli
sojat saavat kansanjoukot sldoti
valheiden verkkoon, petetyksi ne
vedetyksi uuteen maallmansotaaa
Tästä johtuu,miksi laaja kampa
rauhan säilyttämiseksi, keinona
danlietsojain rikollisen vehkeilyn p
jastamiseksi. on nyt niin tärkeä.
Mikäli on puhe Neuvostolutosta,
jatkaa."tulevaisuudessakin hor
tomasti ohjelmaansa sodan
miseksi ja rauhan säilyttämiseksi
PÄIVÄN PÄKINÄ
Tuloverot ja union jäsenmaksut
i »
'>•*•;;•
•
m K
* *
••';*•'•••.*•
f
l »
' J nopeammin, niin työtätekevien täytyy luonnollisesti köyhtyä — silloin
W^^mi0^^^^ Öiwri-faumar»toista,'niin hänen^ajatu^^
olisi tätä tuho's.'ta soitaohjelmaa toteutettava vieläkin ncpeammin.
Mutta jo5]K>liittisten puolueiden johtajat joutuvat sotaohjelmassaan
vähän luovimaan, niin suurten yhtiöiden puhemiehet sanovat asiat
suoriksi. Lehtemme lukijoille on h3fvintunnoltua Canadan Fordin
päämiehen, mr. Salen sotachjelma. Hänen rinnalleen mmme nyt
esitellä Sherwin-Williams Co: n (varapresidentti Arthur G. Pinardin,
joka tällä viikolla Montrealissa pitämässään puheessa korosti, että
"jatkuva ^nonta, ettei sota ole kiertämätön, on itsepetosta" (Mont­real
Daily Star. '^Mreluimminkin cneidän olisi sanDtta\'a. että rauha
ei ole kiertämätön . . . Me emme keskustele sotian vaara.sta. me tais­telemme
nyt raa'assa sodassa . .
Ja kuten sopii odottaakin, mr. Pinard, jonka mielestä Tauha ei
ole kiertämätön", panee myös "rauhan" kohtalot aseistautumiskam-iianjaa
varaan sanoen, että "mteidän ponmstcbn-.i.T.e menestyvät
\'älittömästi siinä määrin kuinka «v-olinakkaita piemme aseellisesti".
Mr. Pinard puhim avoimesti "^o" alkaneesta sodasta ja siitä, että
nykyistä ohjelmaa seuraten on vain itsepetosta puhua siitä, ettei
sota ole kiertämätön. ,,. , :''y , . ,.
Mutta .T,-anhojen puolueiden johtajille, •kuten sotateollisuuskapttalis-tinllekrn
voidaan sanoa, että tätä tuhon ia perikadon s9taohjelmaa
on ollut aivan riittävästi. Mitä tarvitaan on se, että aseistatitiimis-
.Uilpailun j a vihan lietsonnan asemesta ryhdytään aseistuksen vähen-tämi^
eon 4uiJkissa »maissa ja ystävälliseen kesktisteluun rauhan vakiin-nuttamisek^.
Muuta tknä rauhan 'säilyttämiseen ja \'akiinmittaini-s-
xn ei ole. Puheet ase\x»mien lisäämisen 4cautta säilytettävästä: rau-
Koska tuloverollmoltusten tekoaika
on alkanut Ja päättyy tulevan huhtik.
loppuun mennessä lienee syytä puhua
tuloveroista ja imlolden jäsenmak­suista,
varsinkin koska näistä asiois­ta
puhuttiin äskettäin myöskin parla­mentin
alahuoneessakin.
Alahuoneen harkittavana oli ehdo­tus,
että • hallitusta kehoItettaisUn
muuttamaan tuloverolakia siten, että
unioiden Jäsenet voisivat vähentää
unioiden jäsenmaksut tuloista äinen-kuin
saadaan lopullinen verotettavak­si
Joutuva tuloerä.
[ Kun asiaista keskusteltiin tuli sa­malla
selville, että unioiden jäsenet
olisivat oUeet vuosina 1945. 1946 ja
1947 voimassa olleen tuloverolain mu­kaan
oikeutetut vähentämään unioi­den
jäsenmaksut tuloistaan ennen
tuloveron määrittefemistä — . mutta
tuloverovirasto kielsi heiltä tämän o i ­keuden.
Vasta myöhemmin selvisi,
että hs olivat rikkoneet lakia. Herroja
ei tietenkään asetettu sen takia min­käänlaiseen
jalkapuuhun. Samaan
aikaan sallivat tuloveroherrat laki­miesten,
lääkärien ja opettajien vä­hentää
unloldensa Jäsenmaksut tu­loistaan
ennen veron määrittelemistä.
/nimä tuloverojuttu unioiden jäsen­maksuihin
nähden sai laillisen tulkin­nan
kun eräs Cooper-niminen eloku-vakoneenkäyttäjä
Winnipegistft vei
asian oiekuteen, joka ratkaisi asian
syksyllä 1949. Päätös asiasta tuU liian
myöhään sillä kaikki kunnon ihmiset
olivat, 'jo siihen mennessä tehneet
mainittujen vuosien tuloverollmoltuk-sensa
ja maksaneet veronsa, jpblllä
olisi teknillinen mahdollisuus vaatia
mainittujen vuosien verotaksoitukset
korjattaviksi, mutta siitä olisi liian
paljon vaivaa Ja kuluja muutamien
dollarien takia. Joten ainoastaan ani­harvat
henkilöt ovat käyttäneet sitä
hyväkseen.
Kun mr. Cooper vei asian oikeuteen
keväällä 1948 ryhtyi hallitus heti s»n
jälkeen pikaisiin toimenpiteisiin.
Niinpä sitten iiyväksyttiinkin alahuo­neessa
kesäk. 23 pnä^hallituksen esit­tämä
muutosehdotus tuloverolakiin,
joka merkitsi sitä, että ainoastaan
omaan laskuunsa työskentelevä^^ laki­miehet
Ja lääkärit saavat vähentää
tuloistaan unlonsa Jäsenmaksut. Palk-kalaishia
työskentelevät lakhnlehet,
lääkärit ja opettajat Joutuivat samaan
asemaan muiden palkkatyöläisten
kanssa ja heiltä kieUettiinmyös oikeus
vähentää union jäsenmaksut tulois­taan.
Kliimostava seikka tämän lainmuu­toksen
käsittelyssä oli se, että hallitus
ikäänkuin salakulJetU sitä koskevan
ehdotuksen alahuoneeseen. Jonka yk­sikään
jäsen ei käsittänyt niistä oli
todellisuudessa kysymys. BÄlkkl nuk­kuivat;
sillä muutosehdotus hyväksyt-
F : n edustaja Stanley Knowles'Winni-pegistä
; oli pakoitettu myöntämään
sen äskeisen keskustelun aikana. A r ­voisat
alahuoneen jäsenet eivät ilmei­sestikään
ole tehtävänsä tasolla koska
hallitus jsaattaa hyväksyttää helliä
mitä tahansa, sellaistakin. Jota he oli­sivat
vastustaneet, jos olisivat olleet
asiasta selvillä.
Alussa mainittu aloite-ehdotus hyl­jättiin
äänestyksessä 84;. äänellä 56
vastaan.
Kun asiasta keskusteltiin viime
maanantaina alahuoneessa. käytti
asiasta ehkä parhafmman puheenvuo­ron
liberaali J . A. Byrne Kootenay
East-valltsijapUristä. Hän leimasi
voimassa olevan määräyksen luokka-lalnsäädännöksl.
jonka takia se olisi
peruutettava. Hän' totesi myöskin,
että unioiden jäsenet maksavat unioi­den
kustannukset vaikka kaikki työ­läiset
hyötyvät unioista. Jäsei^k-sujen
lisäksi pitää unioiden jäsenten
nykyään maksaa vielä tuloverokin
Jäsenmaksuistaan, sanoi mr. Byme^
Meistä tämä vero tuntuu Icaksinker-talselta
rangaistukselta unioon kuu­lumisesta,
» • • .
Toinenkin tuloveroasla oli viime
maanantaina esillä alahuoneessa. Eräs
parlamentin jäsen oli nimittäin pyy­tänyt
veroasioin ministeriltä tietoa
siltä missä määrin larmareita verote­taan
ja m i t ^ monta tuloverotarkas-tajaa
toimii, farmarien keskuudessa.
Hän sai tietää, että vuonna 1941 olivat
tämän maaniaimarit asettimeet tulo-verollmoitiiksissa:
maksettavakseen
kaikkiaan 3,272.000 dollarin tuloverot
mutta vuoteen 1949 mennessä oli ve-.
rojcn r n ä ^ kohonnnt lö 17.970,000
dollariin.' Nämä summat'eivät ole
sityi^ltä henkilöiltä kerättyihin!
roihin — yli 116 miljoonaa
1941 ja yli 806 miljoonaa
vuonna 1949. Koska hhllltushe
on ollut varsin valkea saada la
reita edes tekemään tuloverolkno
sla. on hallitus sen johdosta
nyt erikoisia tuloverotarkastajia
mimaan farmarien keskuudessa,
assa toimittiin aluksi hellävaroen i
näitä tarkastajia ei loUut vuonna ]
muuta kuin viisi, kaksi Manitot
kaksi Albertassa Ja -yksi . B .
Mutta vuonna 1949 toimi niitä Jd
kissa maakunnissa — kaikkli
miestä, 63 kertaa enemmän
1941. Siitä huolimatta eivät f a
rien maksamat verot ole lisääni
mainittuna aikana muuta kuin
vilsikertalsesti.
Meistä on aina tuntunut siltä, I
farmarit ovat veroasioissa paljon i
keammin käsiteltäviä - ihmisiä
esim; palkkatyöläiset. ' M e
nauttijat olemme siinä kurjassa <
massa, että meillä et ole paljon
suutta tapella vastaan' slllä^ tyS
ja sanoo tilipäivänä, että''
Jussi viikon palkkasi, tuloverot,
pois vähennettynä. Ja ellet
lopulla pulita loppuu voroja niin.
nekin vähennetään palkastasi •
ei ole. paljon tilaisuutta potkia;
taaji.
Eikä sithä yksilön vastaan
nen paljon auta ~ mutta yht
toiminnalla siinäkin asiassa on
noa ja merkitystä. Muistakss
unioista ja miilstajjärjestöis^
tää hallltukseUef- pSätfislsa
tuloverotaakan hubjehtamlsesta.;
se asia on pälväjärjestyk
liittovaltion, väsl UOO'^ .'
esitetään älahiKmeeiie
vain silla erotuksella, että hänen mielestään hasta ovat petosta ja yilppiä. , ;• . ,, Cooperin ja unioiden jäsenten eduksi ,tihi keskustelutta yiadmlellsesti. CC varshi suuret kun verrataan nUtä vk- vUkkbJen kuhtttua:—-.KkUe