Vapaus, May 4, 1967

              'MM
V
I'!
•|iBi
ji ui K'
h i
-Vankila parempi
kuin Vietnam"
Nejy Vorlc — - E l l e i Vietnamin
sotaa lopeteta, monet tuhannet
amerikkalaiset bpiskeljiat ja neeke­rit
tulevat mieluimimin menemään
vankilaan kuin osallistumaan tähän
sotaan, ilmoitti tri-Martin Luther
King puhuessaan Atlantassa. Geor-
|[iassa järjestetyssä lehdistötilai-squdessa.
King tähdensi, että hän
voi sanpa täilä tavalla, koska hän
tuntee perusteellisesti ylioppilai­den
mielialat maan monissa osissa.
King arvosteli ankarasti kenraali
' Westmorelandin äskeistä lausuntoa
jossa tämä syytti sodanvastaisiin
mi e 1 e n osoituksiin osallistuneita
"kommunistiselle aggressiolle myö-tenantamisesta".
Tuollaiset yrityk­set
johtaa amerikkalaisia harhaan
on saatava loppumaan, sanoi King.
Eivät meidän sodanvastaiset mie­lenosoituksemme,
vaan jatkuva so­dan
laajentaminen pitkittää Viet­namin
sotaa. .
YAT mukana
£M-kisoissa
Minsk. . — Yhteensä 22 maan
painijoita osallistuu tämän vuoden
EM^kisoihin, jotka pidetään ensi
kertaa Neuvostoliitossa — Mins­kissä
19—21 toukokuuta. Kilpai­luissa
ratkaistaan kreikkalais-i-oo-malaisen
painin mestaruudet.
Suomi, Bulgaria, Unkari, Puola,
Romania, Ruotsi, Länsi-Saksa ja
Neu-vostoliitto osallistuvat kisoihin
S-miehisin joukkuein. Itä-Saksa,
Norja; Sveitsi ja Tshekkoslovakia
ovat ilmoittaneet seitsemän edusta­jaa.
Lisäksi ovat Itävalta, Belgia,
Kreikka, Tanska, Italia, Luxemburg
Ranska, Jugoslavia, Turkki ja Yh­distynyt
Arabitasavalta ilmoitta­neet,
lähettävänsä painijoita EM-
•kisoihin.
Yhdistynyt Arabitasavalta on en­si
kertaa kutsuttu painin EM-kil-pailuihin.
Kansainvälinen painiliit­to
on suositellut kutsua.
Hiihdon MM-kisoja
anoo
11 kaupunkia
Geneve. — Kaikkiaan yksitois^
kaupunkia on anonut vuoden'1970
hiihdon MM-kisojen isännyyttä, i l ­moitti
kansainvälinen hiihtoliitto
(FIS) torstaina. Yhdestätoista eh­dokkaasta
neljä on hakenut poh-
Joseph P. Thompson
•- (1957) LTi>.
HAUTAUSTOIMISTO
100 Cartton St„ Toronto. Ontario
(Ainoa osoitteemme)
RL DAVISON, Johtaja
Paheltn 9M-9m
jQomäki Bros.
Monument Co.
Huolella valmistaa kaikkia
kivityöalaan kuuluvia töitä.
Pnhelln WA. 3r44fi9
506 Bmnsidck Ave., Toronto, Ont
L I M I T E D
"KukkasovHelmamme
' erikoisiäatnnuf'
Puhelin HU. 5-2918
Olemme muuttaneet:
1695 BayTiew. Avenne
(Lähellä EgltntonU.)
T O R O N T O , ONT.
VIKING FOODS
& IMPORTS
Snomalaisten liha Jalosteiden ,
' valmistaja Torontossa
133 Laird Dr., TMonto. 17, Ontario
Pohelln 425-0450
Myymme kaikkia laatuja tuoretta
lihaa, lihajalosteita, säilykkeitä,
Juuätoja, leipää y.m. ruokatavaraa
suoraan tehtaalta. Aukioloajat:
Maanantaista torstaihin 8—6; per­jantaisin
8—« ja lauantaisin a—5.
KozelsScy fdl^
400 metriä 51,8
SptshL — IJ.euyostpliitoii Juri
K(^els,ky juoksi yiikkp sitten pide­t
y i n ulei^ujrheiiujkiipailuissa ^Qt-shissa
4Ö0 m:n aidat ajassa 51,8
joka on tämän kauden paras t u ^
Euroopassa.
Viktor kavtshenko voitti kolini-loikaii
hyvällä tuloksella 16,11 ja
Valentin Gavriloy puolestaan kor­keuden
tuloksella 209.
Janis Lusis on edelleen hyvässä
kunnossa ja heitti keihästä 79,32.
MM-nostoista
Tokio. — Japanin painonnosvo-liitto
on päättänyt luopua MM-ki­sojen
järjestämisestä ensi loka­kuussa,
kertoivat maan päiväleh-det.
Päätös on tehty Japanin ulko­ministeriön
kieltäydyttyä muutta-niasta
asennettaan Itä-Saksan lipun
ja kansallislaulun suhteen. Maan
hallitus otti torjuyan asenteen, kos­ka
seei tunnusta Itä-Saksaa.
joismaisten ja seitsemän alppilajien
järjestämisoikeutta.
MM-kisojen isännyydestä pääte­tään
FIS-kongressissa Beiratissa
la—21. toukokuuta.
Pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisoja
anovat Canadan Banff. Ruot­sin
Falun, Länsi-Saksan Garmisch-
Paitenkirchen ja Tshekkoslovakian
Vysoke Tatry.
Alppilajien MM kisojen järjestä­miseen
ovat edellä mainituista val^
miit Banff ja Garmisch-Partenkir-chen
sekä lisäksi Sveitsin Davos,
USA:n Jackson Hole, Itävallan Kitz-biihel,
Japanin Naeba ja Italia;\
Vai de Gardenat
Vieläkin Iskun
iltamista ja
vähän muustakin
Port Arthur. — Tätä kirjoittaes­sa,
toukokuun toisena päivänä, sa­taa
lunta että maa on aivan valkoi­nen,
vaikkakin vanhat lumet ovat
jo menneet, mutta kaipa se siitä
kaunistuu, että voi lausua keväisen
tei-vehdyksen..
Äskettäin pidetyn Iskun iltama-tilaisuuden
raportista jäi alleku--
joittaneen epähuomion takia kah­den
ohjelman esittäjän .nimet' mai­nitsematta
— Dohertyn nuorukai­set,
Lennart ja hänen nuorempi si.s-lj:
o.nsa, jotka niin antaumuksella
esittivät pianon soittoa, saaden en­sikertalaisina
osakseen yleisön suo­sion.
• ;
Nyt sitten tiistaina alkaa suur-juhliemme
yhteisvoimistelun har­joitukset
ja pyydetään kaikkia, jot­ka
haluavat siihen osallistua, tulisi­vat
silloin mukaan. Margaret Hä­mäläinen
tulee sitä ohjaamaan.
Siis tiistaisin kello 7 illalla al­kaa
lasten voimistelu- ja yleisvoi:
misteluharjoitus alkaa klo 8 illalla.
.•— P...V.
Kunnallinen vero
nousi melkoisesti
jamenpaassa
Port Arthur. ^ Viikonlopun on-nettoiTiuudet
vaativat täällä kolmen
ihmisen hengen. Eräästä 8-vuotias-ta
pojasta tuli lauantaina orpo kun
mr. ja mrs. Eugene Wandelle. kuo­livat.
Eräs auto iski heidän kuon
maautonsa sivuun noin 35 mailia
Port Arthurista itään, lähellä Qui-metin
tasoylikäytävää: Autojen yh­teentörmäyksessä
menetti henken­sä
Glen Wilbur Armstrongin maan­tiellä
kun D. McKayn ohjaama au­to
törmäsi Gull Baysta olevan Sa­muel
Kingin kuljettaman auton
kanssa.
Molempien kaupunkien, Port
Arthurin ja Fort Williamin vero-millin
ilmoitettiin nousseen hiukan
yli kuudella millillä sen jälkeen
kun pormestarit Laskin j a Reid
karsivat kaupunkiensa budjetit
alimpaan mahdolliseen rajaan. He
molemmat esittivät vaatimuksen,
että liitto- ja maakuntahallitusten
tulisi ottaa vastuunalaisuus opetus­menoista
ja suurempi OSUUS'y l e i . s -
ten töiden kului-sta. — ATH.
MATKATOIMISTO
SUOMEEN - TANSKAAN - NORJAAN • RUOTSIIN
Maailmanlaajuinen matkapalvelu
VAUTAMME LAHJAPAKETTEJA SUOMEEN
Kysykää Mtes Ponteon
O. K. JOHNSON Travel Service
TOBONTO: 697 B»7 Street E|S. C>-948«
S ^ h fiitc^Xn^l"-^^^^^
jälleen täältä pOil^oisest^. Kian$9
täällä ikovastj ,o^ta|» |(,es8^tijilfta,
mutta hidasta on noiden viime tal­visten
iupien ja jäideh sttlaminen.
Olenune jo ihutatiikuun lopussa mut­ta
järvissä on .viedä <aiyah heyose^-
kantpjäät, ja m e t ^ ä lunta aivan
jalkakaupalla.
Kaksi kevään merkkiä on kuiteh.
kin 'havaittavissa. Ensinunäinen pn
se kun nei "sraeltit" ovat nousBoet
tänne ylämaihin asti. Ne eivät; tosin
ole nousseet uimaUa. Mutta niille
on annettu suuri palvelu ja kulje­tettu
satoja maUeja ny^aikaisilia
kuorma-autoilla. Sitten tänne pääs­tyään
rie ovat niin suurima mai­neessa,
että niitä ei yksin katsella
vain niitä syödään ja syönnih pääl­le
niistä puhuiaah. melkein yhtä
paljon kuin nykyisistä jääkiekon
lopetlajalspeleistä.
Töindn kevään merkki pn se, että
täällä saadaan taistella ~ kulovalkei­den
sajnmiitustöissä johon on jps-kixs
kutsuttava paHc^akunnan pa­lokuntakin
avuksi. Näin kävi viiine
viikolla. Tuossa kyl^me laidassa
jäi viiihe kesänä luittäinättl m
laaja heinäpelto. Nyt kun luixiet
sulivat jä ruohon korsi kuivi, sil­loin
sipien viritti joku tulen, jolla
näytti olevan hyvin tuhoisa vaiku­tus,
miitta palokuntanune sai sen
ajoisisa sammumaan. Muiiten mai­nittakoon,
että paloklintanune on
saanut olla nielko raidiassa tänäkin
talvena; Samoin ik^nkail^ina nii­nä
talvina jolloin täällä oii oUut
luonnotdcaasulämmitys kä/tt^ä.
Tämä kaasu ei tee nokea savupiip­puihin
joten paloki^ntal^iset saavat
rauhassa yönsä nukkua.
Mutta nykyaikana näyttää olevan
karkki ammatit yhtä rauhallisia-
Olen kuullut, että täkäläisiä lääkä-reitäkään
ei saa ypllä liikkeelle
vaikka olisi aivan kuoieniaillaah —
päivän tullen vasta saapuvat totea­maan,
että potilas ph jättänyt maal­lisen
vaelluksensa ja siirtynyt ian-kaikkisuuteen.
A^^ toista vuotta
sitten kun tri Bordie kuoli tapatur­maisesti
kalastusmaticalla, silloin
monet kansalaiset totesivat, ettij
menetys oli liian suuri paikkakun-nafllamme
koska liän oli niitä van­han
ajan lääkäreitä, jotka saapuivat
potilaiden tykö olipa yö tai päv^,
eikä hän noudattanut säännösteltyä
työaikaa, vaan oli aina valmis aut'
lamaan kykyjensä multaaii.
kuvat yöll^i^ ^Ul|i mei^c^iQ; jo^a
Ixp<£^Ol>c«N<lessa on joku.syytetty­nä
vankaudesta, ja ne "työt" aina
iehdään yoh aikana. Viime viikolla
idi kafci näpistelijää syytettynä,
mutta tavarat oli saatu su unnllleeh
kaifcld takaisin niin syytetyt saivat
vain elidonalaisia tuomioita ja ko­vat
varoiiiikset tuomarin puolelta,
^ Yleisesti puhuen tääUä ei ole ta­pahtunut
niitään suuria rikoksia;
Aina jbku koettaa saada jonkun
'Väärän" rahankin liikkeelle. Vii­me
viikolla tiedettiin, että joitain
kahdendQnmmenin dollarin rahoja
ph liikkeellä ja että virkakunta oh
niitä tutkinut aivan suurennuslasin
a v u l l a : ; '
Poliittiset i m ^ myös­kin
hiovat 'kynsiään. VUme viikolla
oli edustajan nimityskokpus täkä­läisillä
konservatiiveilla ja he ya-litsivat
edustajaehdokkaaksi - J . W.
Spoonerin, joka pn tätä Cochränen
eteläistä vaalipiiiiä edustanut On­tarion
maakii ritaparlamehtissa vuo^
desta 1955 lähtien. Nykyisin ori nu'.
S|tPPner raä>akvntahaUituksen jä­sen
ja kunnallisasioiden ministeri.
Liberaalit eivät ole vielä nimittä­neet
ehdokastaan, miitta N D P on
asettanut ehdokkaaksi erään tim-minsiläisen
nuoren pastorin jonka
nimi on B i l l Ferrier, jonka puo­lesta
tietenkin kaikki- edistystä
kannattavat: äänestäjät tulevat toi­mimaan.
Maakunnan vaalipSivä ei
ole vielä tiedossa, mutta ori odo­tettavissa
kova vaalikampanja kon­servatiivien
ja NDPn välillä, sillä
aluetttamme edustaa nykyisin liittO-parlanientissa
uusdemokraatti. Mur-do
Martin, joka on rehellisesti
tuonut julki näiden asukkaiden tar­peet
Canadan valtiopäivillä ja sen
sitkeissä istunnoissa:
Kuolon saalista: Viime viikon
torstaina sälytettiin tääUä haudan
lepoon lyhyemmän aikaa paikka-kunnällarifime
a.sunut maanmiehem­me
iKypsti Turunen. Edesmennyt
Turunen oli syntynyt Liperin pitä­jässä
ja oli kuollessaan 31 vuoden
ikäinen. Vajnajaa/ lähinnä täällä
South Porciipinessa jäi kaipaamaan
hä.rien serickunsa Veikko Leppänen
perheirieen sekä laaja tuttavapiiri,
etenkin hiljattain Suomesta tullei­den
kansalaisten keskuudessa.
— H.
Port Arthurin
Tprontoh Jatkokoi^ opettajat
voivat erota jöukk^^
Toronto. — Kaupungin lähes
2.000 korkeakouluopettajaa voi esit­tää
. erohakorauksensa, tukeakiseen
siten. palkkavaatiriiuksiaan.
Koululautakunnan jäsenet äänes­tivät
maariantai-iltaha lopullisen
palkkatarjoujuensa takana j&Pkäh-tämättömästi
pysymisen' puolesta
ja päättivät lähettää jokaiselle
Eiirobpasta rauhan
manner
• (Jatkoa sivulta 2) .;
taan saada yksin edustaa koko Sak­saa.
Liittotasavallan ei missään
muodossa tule saada ydinaseita.
Erityisen täi^keänä pidetään so-tilasliittoutuminen
p u r k a mistä.
Tavoitteeksi tulisi asettaja kaikkien
Euroopan rtiaiden söpiriius siitä, et­teivät
ne turvaudu voimakeinoihin
eivätkä myöskään uhkaa sellaisilla
riitakysysymyksiä ratkaistaessa. Mo­lempien
Saksojen sekä Länsi-Ber­liinin
väliset suhteet tulee normali­soida,
turvata demokraattinen ke­hitys
Länsi-Sak-sassa ja solmia
ydinaseiden leviämisen estävä sopi­mus
Euroopan turvallisuusjärjes­telmään
tulisi myös sisältyä puo­lueettomien
riiaiden koskematto­muuden
tunnustaminen. "Näiden
maiden aktiivisempi rauhanpolitiik­ka
sekä hiiden panos aseriisunnan
hyväksi edistäisi niin Ikään tällai­sen
järjestelmän luomista", koros^
tetaan julkilausumassa.
Kaikkia . myös osaratkaisuihin
tähtääviä ehdotuksia tervehditään
myötämielisyydellä, ja erityisesti
sellaisia, joiden tarkoituksena ph
sotilastukikohtien poistaminen vie­raiden
valtioiden; alueelta sekä
ydinaseettomien ja muiden rauhan
ja yhteistyön vyöhykkeiden muo­dostaminen.
Aisiaa edistämään oli­si
saatava koolle kaikkien Euroo­pan
maiden hallitusten kokous,
mutta myös parlamenttien välinen
kokous voisi olla hyödyllinen.
Suomalaista syytetään
Soossa miestaposta
Sault Ste. Marip. — Täällä asu­van
21-vuotiaan Edmund Harjun
asian käsittely lykättiin tbukpkuuri
8:nteen päivään. Hän on pidätet­tynä
syytteessä lauantaina tapahtu­neen
65-vuotiaari Walter Studorin
kuoleman aiheuttamisesta, joni(a
ruuntis löydettiin hänen 'Vooming"
talonsa läheltä-opettajalle
idrjeeri selostaen lauta­kunnan
ta rjousi uonnos.ta.
"Tämä tekee sen ehdottoman
varmaksi, että kaikki opettajat
prpayat," sanoi Bob Brooks, seit-senjännen
piirin puhemies Ontarion
jatkokoulujcn opettajien Uitosta.
ppettajat- saavat äänestyslippuri-.
sa kokouksessa tiistai-iItana ja ää­nestävät
tulevana maanantaina jos­ko
tai ei, joukkoeroamisesta.
5:nen Wardin koululautakunrian
jäsen, Kenneth Garsori kielsi maa­nantaina.
olettamuksen, että lauta­kunta
haluaa torpedoida opettajien
johtajat menemällä heidän päitten-sä
yli lähettämillään kirjeillä.
"Kirjeissä selostetaan ainoastaan
lautakunnan tarjouksen luonnos,
että opettajat tulevat kasit lämään
mita he tulevat siitä hyötymään
voidakseen siten tehdä johtopäätök­sensä
tasapuolisesti," sanoi hän.
Opettajilla on hyväksyttävihään
palkkatarjous, vaihdellen f$6,100—
$13,000 vuodessa — verraten $5,400
—$11,200 nykyään vpimassa ole­vaan
palkkaan.
kompastuskivenä on opettajien
vaatimus saada palkannousut taan-nehtivakisi
tammikuun ensimmäises­tä
päivästä lähtien sen sijasta, et­tä
korkeampi paikka alkaisi vasta
syyskuun ensimmäisestä päivästä,
kuten koulijlautakunnan neuvotteli­jat
ovat ehdottaneet.
Brooks sanoi: "Näyttää siltä kuin
lautakunta haluaisi meidän eroa­van.
Ehkä he luulevat voivansa
käyttää tätä painostaakseen' maa­kuntahallitusta
antamaan enenimän
avustusta cpetustarkoituksiin."
Port Arthur.' — Urho Anselmi
Salriii kuoli sairaalassa huhtikuun
28 pnä. Hän oli syntynyt Alavuu-deUa
Suomessa, ollen 74-vuotias
kuöllesisaän. Canadaan hän saapui
V . 1912. TääUä työskenteli Fort
Williahiin kaupungin vesijohtotyö-
Iäisenä 27 vuotta. Hän muutti Port
Arthuriin asumaan v. 1946 ja me­ni
toiseen avioliittoon Jenny Vester-backin
kanssa. Hän o l i CSJ.n Fort
Williamin osaston toiminnassa mel­kein
heti tultuaan ja sitten siirtyi
Port Arthurin osastoon. Vaimonsa
ollen pitkäaikainen lehtiliikkeem-me
asiamies, toimi Urho yhdessä
kuolemaansa asti. Aikaisemmin oli
hän moninaisissa tehtävissä osastos­sa
ja myös osuusliikkeessä. Jäl-
>^eensä jäi -Vaimonsa, yksi pjyka
Eirip täällä, tyttäriä Lyle B. C:ssä,
Taimi ja Daina Sudburyssa. Toi­sesta
avioliitosta_neljä poikapuolta
Arnold ja Ronald asuvat Etelä-
Ontariossa, Allan ja Harold koto­na
2 tytärpiiol ta, Eva ja Mary,
täällä; sekä yksi veli ja sisko Suo­messa,
18 lastenlasta ja yksi las-tenlastenlapsi.
James Salmi kuoli
tapaturmaisesti a u t o onnettomuu­dessa
Fort Williamissa viikko sit­ten.
Hautaus suoritettiin maanantaina
sukulaisten ja tuttavien saattama­na;
Viimeksi oli kahvitarjoilu Fin-nish
haalilla.
•. «
Hugo Aalto kuoli täällä sairaa­lassa;
viimo perjantaina sairastet-tuaan
keuhko.syöpää. Hän oli syn­tynyt
Suomessa ja oli nyt 64-vuo-tias.
Pitkäaikaisesti työskenteli Pio
vineial paperitehtaalla ja oli leh-tiemme
lukija^ Jälkeen jäi vaimo
Annie, ka'<si veljeä j a kolme sis­koa
Suomessa sekä useita serkkuja
täällä ja muualla Canadassa. Hau­taus
toimitetaan tiistaina. — ATH
Torstai, toukok. 4 p.—- Thursday, May 4, 1967 Sivu 3
Laajempfaan Vietnam«
aktioon Etiroopassa
(Jatkoa sivulta 2)
tarvikkeita sekä lähettämällä vapaa­ehtoisia,
mikäli Vietnamin demo­kraattisen
tasavallan hallitus sitä
pyytää.
Vetoamme työtätekeviin, kaikkiin
Euroopan kansoihin, poliittisiin
puolueisiin, erityisesti sosialidemo­kraattisiin,
sosialistisiin ja katoli­siin
puolueisiin, kaikkiin uskovai­siin,
kaikkiin joille rauha ja va­paus
ovat kalliit, kutsuen heitä laa­jentamaan
kamppailua amerikka-lais-
pommitusten ja muiden Viet­namin
kansaa vasotaan suunnattujen
liyökkäystekojen lopcttamiseksL ;
Kehotamme kaikkia sotaa vastus­tavia
voimia poliittisista i ja ideolo­gisista,
eroista riippumatta kehitty­mään
'.entistä laajemmiksi yhteiset
esiintymiset, vaatimaan amerikka­laisia
lopettamaan Vietnamhi sota
ja estämään Vietnamin selkkauk­sen
laajeneminen uudeksi maali-manscidaksi.
Pieni poika ryntäsi poliisin luo:
— Auttakaa, mun isääni hakataan.
Poliisi riensi kahden tappelevan mie
hen luo ja kysyi pojalta;
— No, kumpi on sinun isäsi?
— En mä tiedä. Sitä he juuri sel­vittelevät
keskenään.
KIRAHVINAISRESSUT
SIIRTVVÄT MUOVIIN?
Kuuti-scnsntaa pohjoisburmalai.sta
haista öni-uostunut luopumaan pe­rinteellisistä
messinkisistä renkais­taan,
ilmoitti eräs lehti.
Burman hallitus on turhaan yrit­tänyt
saad;i tämän hei mon naisia
Ottamaan renkaat kaulastaan. Ren­kaat
painoivat usein yli kymme­nen
kiloa. Vasta kun budhalaiset
munkit yhtyivät hallituksen suos­tutteluun,
häipyivät renkaat näiden
"kirahvi-naisiksi" kutsuttujen nais­ten
kaulasta. Munkit ehdottivat ke­veitä
muovirenkaita jäykistävien
inetallikoristciden tilalle.
KAUNEIMMAT
MUISTOJEN KUKAT
edesmenneen toverimme ja ystävämme
MUISTOLLE
Hänen muistoaah kunnioittaen,
Helmi Tervola
Helge, Aili ja J . Mairo
Hilma ja Eino Luoma
Tekla Vuori
Helen ja Eino Tarvainen
Väinö Tulonen
Lydia Mäkelä
Jenny ja Len Hiorlh
Martha ja Maiti Anlila
Lyyli Tuuttila
Lyyli ja Jussi. Pärssinen,
R. R. 2, VVahnapitae, Ont.
TORONTO
Yrjö Ronn
Maiju Pirtlinen
Aili ja Victor Kauppila
Helen Mäkinen
Saga ja Eino Wm. Salo
Katri ja A. Jalonen
Säilät
Senja Järvis
Ilma ja Henry Rönty
Kerttu ja Taisto Länsin
Sudbury, Ont.
ONTARIO
nil!|l!|i|!lliUiyillillllllllli|IIIIIIIIIIIUIUWillllllllllllllllllllH
H E L E N T A R V A I N E N :
Canadan historiaa
Kauneimmat :
MUISTOJEN
K
rakokaan mieheni ja isän
Martti Ahosen
Muistolle
Kuoii toukokuun 4 pnä 1966.
Hänen muistonsa elää
sydämissämme.
Vaimonsa ELNA
HpLVL HARRY JIM JA
MICHAEL MANNINEN
Sault ste; ilarle, Orit.
MARTTI JA SANDY
AHONEN
, Toronto, Ont.
62. OSA
Tänään päättyy "Canadan historiaa" kirjoitus-sarja,
mikä on Helen Tarvaisen suurenmoisen työn
ja ponnistelun ansiosta voitu lehdessänune julkaista
Canadan 100-vuoUsjulilinnan merkeissä/Toimitus ha­luaa
esittää sydämellisen suurkiitoksen ja veljelli­sen
onnittelun Helenille tästä arvokkaasta työstään.
Canadian Pacific yhtiön junat kulkivat Canadan
satamista lännelle ja takaisin melkein tyhjinä, sillä
aavikkoalueilla ei ollut mitään teollisuutta ja asuk­kaita
hyvin harvassa. Canadan hallitus yhdessä rauta­tieyhtiön
kanssa aloitti voimakkaan siirtolaiskam-panjan
Euroopassa; jokaiseen maahan lähetettiin
asiamiehiä, sanomalehdet julkaisivat suuria ilmoi­tuksia,
joissa luvattiin vapaata maata Canadan län­nellä
uudisasukkaille. Vähitellen alkoikin uusia siir­tolaisia
virrata Canadaan kaikista Euroopan ja Aa­sian
maista, nuoria miehiä ja naisia, valmista työ­voimaa
kehittämään teollisuutta, viljelemään maata
jä sitä rakentamaan. Intiaanit joutuivat siirtymään
pois tämän uuden virtauksen tieltä, sillä heidän ka­llistus-
ja metsästys-alueensa luovutettiin uusille tu­lokkaille.
Lännellä viljclyk.set laajenivat nopeasti,
karjateollisuus valloitti suuret alueet maata, uusia
kaupunkeja rakennettiin ja monen maan kansalai­set
toivat maahamme mukanaan oman kulttuurinsa
perinteet, oman työtaitonsa ja voimansa. Assini-boian,
Saskatchewan ja Athabaskan alueet yhdistet­tiin
Saskatchewan maakunnaksi vuonna 1905 ja sa­mana
vuotena myöskin määriteltiin Albertan maa-kurjman
rajat, ja yhdistettiin nämä uudet maakun­nat
Canadan liittovaltioon.
Yukon Territoryn teki maailmalle kuuluisaksi
suuri kultalöytö. Elokuussa 1896 George Washington
Carmack. kahden intiaanitoverinsa-icanssa löysi kul­taa
Bonanza purosta ja tjeto tästä levisi kufn kulo­valkea
yli maailman. Tuhansia miehiä ja naisia mat­kusti
pohjoiseen, Klondike joen ja kaikkien pien­ten
purojenkin rannat paalutettiin, kultaa huuhdot­tiin
valtavia määriä pieniltä alueilta. Dawson City,
jossa oli: ollut pari sataa asukasia, paisui muuta­massa
kuukaudessa kolmenkymmenen tuhannen
asukkaan telttakaupungiksi, ja toisia keskuksia syn­tyi
kaikkien jokien rannoille. Satumaisia omaisuuk­sia
kerättiin päivässä, parissa, suuria summia me­netettiin
yöklubeissa ja pelihuoneissa, mutta ei ol­lut
huolta huomisesta, koska vesistöjen luultiin ole­van
ehtymättömiä rikkauden lähteitä.
Kahdeksan vuodeih aikana huuhdottiin Yukonin
joista yli sadan miljoonan dollarin ai'vosta kultaa.
Pawsonin telttakaupungin tilalle kasvoi suuret ra­kennukset,
kaupat ja hotellit, tulevaisuus näytti
kaupungin asukkaille valoisalta, mutta kun kulta-hiekka
oli loppuun huuhdeltu, lähtivät suurin jouk­ko
asukkaita pois. Tänä päivänä on Dawson Cityn
asukasluku alle tuhannen ja koko Yukonin alueel­la
on ehkä viisitoistatuhatta asukasta, jotka ovat
pääasiassa maan alkuasukkaita.
Northwest Territory käsittää melkein yhden kol­mannen
osan Canadan maata. Sen pinta-ala on idäs­tä
Baffinin saarella Yukonin rajalle kaksituhatta
mailia, ja aavikkomaakuntien rajalta pohjoiseen na^
napiiriin noin tuhatkuusisataa mailia. Asukkaita on
alueella ainoastaan ehkä kaksikymmentäviisituhatta,
suurin osa heistä intiaaneja ja eskimoja, joiden puut­teellinen
elinkeino on metsästys ja kalastus. Vaikka;
nämä alueet olivat ensimmäisiä, joihin englantilai­set
kauppiaat perustivat kauppakeskuksia, ovat ne
jylhän maaston ja äärimmiiisen vaihtelevan ilmas­ton
vuoksi jääneet melkein autioiksi, sen uumenissa
piilevät luonnonrikkaudet ovat vielä tuntemattomat
Mutta kehitys kulkee eteenpäin, uusia teitä raken­netaan
Canadan jylhään korpeen ja Canadan suuri
pohjoinen alue on tullut matkailijoille tunnetuksi
kalarikkaista vesistöistä.
Newfoundland on ensimmäinen Englannin siir­tola
Canadassa, kulmakivi suurelle valtakunnalle,
mutta viimeinen joka yhtyi Canadan liittovaltioon.
Saarella oli oma itsenäinen siirtokuntahallitus, riip^
puvainen'kaikessa Englannin hallituksen säännöistä
vuoteen 1949, jolloin se yhdistettiin Canadan maa­kunnaksi.
Canadan on rakentanut siirtolaiset. He ovat kai­vaneet
kultaa ja metallia syvistä kaivoksista, kaata­neet
metsiä, raivanneet jylhiin korpiin viljelyksiä,
muuttaneet aavikon valtavaksi viljapelloksi. Siirto­laisten
kulttuuri, monien kansojen perinnäiset ta­vat
ja kielet ovat maatamme rikastuttaneet. Kaikil­ta
Euroopan ja Aasian maista nuoret miehet ja nai­set
ovat tulleet tänne onneaan etsimään, turvallista
tulevaisuutta jälkeläisilleen, he ovat kasvaneet kiiiF"
ni Canadan maahan, he ovat kaikki tasa-arvoisia kan­salaisia
toistensa rinnalla. Nyt kun juhlimme uuden
kotimaamme 100-vuotisjuhlaa, muistakaamme niit;ä
tienraivaajia, jotka monista vastuksista huolimatlja
vaikeissa olosuhteissa maatamme ovat rakentaneet.
Muistakaamme niitä, jotka- ovat pelkäämättä tais­telleet
kansan enemmistön oikeuksien puolesta.
Nyt liehuu oma lippumme Canadan vaahteran­lehti
lippu jokiiisessa maakunnassa, Atlannin raa­nalta
Tyynellemerelle, Canadan kansalaisina kun­nioittakaamme
sitä lippua, työskentelemällä yhteis­työssä
kaikilla aloilla kotimaamme eduksi. On kai|-
nistamnisitaa synnyinmaataan; on hyvä vaalia kaijr
sallisperinteitä, mutta ensi tilalla on jokaisen csxi^-
dalaisen velvollisuus omaa maataan kohtaan.
(Loppu)' , .••
II' I
. 1 .
'••1' n ••^1 • nyt saatavana Canadassa, 1408 Kings^^^^^^