Vapaus, May 4, 1967

              Sivu 2 Torstai, toukok. 4 p. — Thursday, May 4, 1967
VAPAUS INDEPENOCNT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Established Nov. 6, 1917
E D I T O R ; W. EKLUND MANAGER: E. SUKSI
TQLEPJipNE: OPjFIC^ ANp EpjTORJAL
Published thrlce weekly: Tuesdays, TbursdayA end Saturdays by Vapaus
PuliUsliin^ Llmitied. 100T-löSt'&lm St. >^e6t,Su^m7> Ontario, G e i ^ ^
Advertlslng rates upon application, translation free of öharge.
Authorized as second class m a i l b y ' t h e Post Office Dej^urtment, Ottawa,
and f f » jjayment of postage in cash.
CANADIAN r^NGUAGE;PRESS
• TBLAVSHINNAT:'^'
Canadassa: 1 vk: $10.00. 6 kk. $ ^ 5 U;9A:n:
•" ' 3kJ^- 3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00,6 k t $5.75
1 vk. l l Ä ) . 6 kk. 5.25
Tuomittavaa kiristystä
Suomalainen äärioikeisto kannattajineen yrittää tehdä
Sucmen "kansanrintamahallituksesta" syntipukin esim. sii­hen,
kun Haarlan s.ellulQCsä Oy tiecjloitti kiristysyritykseen
vivahtavalla tavalla töiniintai?sa lakkauttamisesta. SKDL:n
äänenkannattaja Kansan Uutiset osui ilmeisesti naulan kan­taan
kirjoittaessaan, että Lievestuoreen tapaus — missä yh­tiö
muitta mutkitta haluaa heittää työttömien armeijaan sa­toja
henkilöitä — on yksi niistä suurpääoman painostus- ja
kiristysyrityksistä halutusta ja työntekijöitä vastaan, joita
eri puolella Suomea on viime kuukausina nimenomaan puun­jalostusteollisuuden
piirissä järjestetty.
Kuvaavaa tässä yhteydessä on, että vaikka Suomen pää-omapiirit
voivat tehdä huomattavia sijoituksiaxilkomaille,
(mm: Haarla yhtymä on sijoittanut pääomaa Belgiaan ja
Hanskaan) ne valittavat nyt itkua pidätellen, että kehnosti
ovat asiat kun "kansanrintamahallitus" ei varaa eikä hommaa
kotimaisille yrityksilleen luottoa! Pääministeri Paasio oli
varmasti oikeassa sanoessaan viime viikolla "takaperoiseksi
sosialisoimiseksi" sitä, että valtio lähtisi suin päin auttamaan
vaikeuksiin joutunutta yksityistä yrittäjp.
Päivän sanomat kiinnitti puolestaan huomiota siihen,
että tämäntapaista toiminnan lopettamispäätöstä ei voida
noin vain toteuttaa ja Sosialidemokraatti palauttaa nueleen,
että Haarla-yhtymään verraten on ^'muita suomalaisia neljä
ja puoli miljoonaa".
Me emme tiedä, miten Suomen hallitus ja kansa ratkai­see
sen kun esim.. Haarla-yhtymä aikoo ottaa toimeentulo­mahdollisuuden
pois noin 1,300 henkeä käsittävältä työnteki­jäin
perheiltä. Mitään yliluonnollista ei kuitenkaan olisi siinä,
vaikka Suomen työtätekevä k^isa rupeaisi vaatimaan, että
jos jonkun tuotantolaitosten rattaat eivät pyöri muuten, sil­loin
on valtiovallan toimesta otettava ohjat omiin käsiin?
Samantapaista suurpääoman painostusta harjoitetaan
tällä kertaa suuressa mittakaavassa myös Canadan kansaa
ja liittohallitusta vastaan nimenomaan siinä mielessä, että
saataisiin hallitus luopumaan niistä mahdollisista aikeista,
mitä sillä on ns. Carterin raportin toteuttamiseksi verouudis­tusten
tiimoilta.
Torontolainen aamulehti kertoi tiistaisoi finanssiosansa
etusivullaan, että valtiovarainjnunisteri Mitchell Sharpin odo­tetaan
antavan pian lausunnon, jonka tavoitteena on "kai­vosteollisuuden
rauhoittaminen" Carterin veroehdotusten
kohdalta?"
Mainitun uutistiedon mukaan raha-asiain ministeriö val­mistelee
nyt lausuntoa, jonka tavoitteena on "luottamuksen
palauttaminen" ko. teollisuusalojen omistajille. °> '
Mistä on sitten kysymys?
Jättiläissuuri Noranda Mines J-.td, tiedoitti viikon vaih­teessa
presidenttinsä suun kautta osakkeenomistajien ko^
kouksessa, että yhtiö on päättänyt panna hyllylle lepäämään
kahden alayhtiönsä suuret kehityssuunnitelmat British Co-lumbiassa..
Norandan kokonaan omistama Newman kupari-laitoksen
Babine Lakella, British Golumbiassa piti suoritta­man
$30 miljoonan arvoiset laajennustyöt. Brenda Mines
Limitedin laajennussuunnitelmien hinnaksi on ilmoitettu $57
miljoonaa.
Kaikista näistä on toistaiseksi luovuttu, sanoo Noranda-yhtiö
sen "pahan Carterin" raportin vuoksi missä ehdotetaan,
että kaivosyhtiöiden pitäisi maksaa veroa osapuilleen samas­sa
suhteessa muiden yhtiöiden ja laitosten kanssa.
KäytännöUisesti katsoen liittovaltion verokysymyksiä
tutkineen Carterin komissionin raportissa ehdotetaan, että
kaivosyhtiöille ei pitäisi enää antaa 3-vuotista verovapau­tusta
uusista kaivoksista, kuten nyt menetellään, eikä liioin
verohyvitystä mineraali-, öljy- ja muiden resurssien "vähene­misestä".
Selvää on, että Noranda-yhtiö yrittää kiristää myönny­tyksiä,
nimenomaan sitä, ettei "uusilta kaivoksilta" lopetet­taisi
tätä 3-vuotista verovapautusta.
; Yhtiön toimesta on kuvattu todella lohduton, kuva siitä,
nuhin "resurssiteollisuus" joutuu, jos se joutuu maksamaan
veroa osapuilleen samassa suhteessa muiden teollisuuksieil
kanssa..'"'
Carterin raportissa osoitetaan, että kaivosyhtiöt saavat
vuosittain yksistään näiden verohelpotusten perusteella $150
miljoonan verohyvityksen (1964), muikä summan joutuvat
tietenkin muut veronmaksajat paljon pienemmistä tulois­taan
maksamaan.
Noranda ei kuitenkaan ole Canadassa ainoa kiristäjä,
kuten ei ole Haarla-yhtymäkään Suomessa. Jokin aika sit­ten
ilmoitti mbntrealUainen Asbestos Corp. Ltd., että se
on pannut hyllylle tomuuttiunaan $85 miljoon^i hintaisen
suunnitelman asbesti-avokäivoksen kehittämiseksi Ungavan
alueella Pohjois-Quebecissa.. Sekin yhtiö perusteli päätös­tään
niillä "vaaroilla" mitä Carterin raportti muka jättiläis-kokoisille
kaivosyhtiöille aiheuttavat.
Kaiken tämän johdosta tiesi torontolainen aamulehti
tiistaiaamuna kertoa mm. seuraavaa:
"Kaivosteollisuuden kova painostus Ja huoli markikinain
häiriintymisestä, on saanut liittohallituksen raha-asiain mi­nisteriön
tutkimaan tilannetta."
Jotkut poliitikot esim, Alvin, Hamilton (PC Que'Appelle)
ovat jo antaneet ymmärtää, että "kaivosyhtiöt ovat aiheetto­masti
huolissaan" ja "ennustaneet" puolestaan, että 3-vuoti-nen
verovapaus (uusille kaivoksille) tulee olemaan voimassa
vielä monta vuotta!
^ '••*• ' . f
Tässä tilanteessa olisi yleisen mielijpiteön riennettävä yh­teisvoimin
vaatimaan, että Carterin ehdottamista verouudis-
Dmitri Gudkov:
EUROOPASTA RAUHAN MANNIR
Euroopassa on kaksi kertaa syt­tynyt
sota, joka on levinnyt maail­mansodaksi.
Niistä toineA merkitsi
50 miljoonan ihmisen kuolemaa.
Mennejsyj^en katkerat kokemufc
set ovat aiiieuttaneet sen, että n y r
kyiset mrekittävimmät myönteijet
muutokset kansainvälisissä suhteis­sa
tapahtuvatt juuii Euroopassa.,
Idän ja lännen välinen keskustelu
turvallisuuden lujittamisesta on
saanut vanhalla mantereella yhz
laajemmat mittasuhteet.
Yleisesti tunnettua on, että kom­munistit
pyrkivät johdonmukaises­ti
luomaan Cjdellytyksiä yleiseuro,op-palaiselle
keskustelulle. Tähän k i in
nitti huomiota myös Karlovy ya-ryssa
äsken päättynyt Euroopan
kommunististen työväenpuoli^ei-den
konferenssi. N K P : n keskusko­mitean
pääsihteeri Leonid Bre?h-nev
esitti konferenssissa laajjan
Qhjelman rauhan lujittamiseksi ^lu-roopassa.
Merkittävän kohdan siitä,
muodosti kysymys, miten voitaisiin
päästä Euroopan jakautumisesta
vastakkaisiin sotilasliittoutumiin.
Sosialististen maiden oli aikoi­naan
pakko oman turvaUisuutensa
vuoksi perustaa NATOn vastapai­noksi
Vai-sovnn sopimusliitto. Tä­mä
liitto, joka jo useita vuosia on
menestyksellisesti täyttänyt sille
asetetut tehtävät, ei ole pelkästään
sotilaallinen, vaan myös sosialistis­ten
maiden poliittinen järjestö. Bu­karestin
neuvottelussa korostettiin
usein esitettyä ajatusta, että jos
Pobjois-Atlantin liitto lopettaa toi­mintansa,
puretaan myös Varsovan
liitto. Näiden sijalle voitaisiin muo­dostaa
koko Eui-oopan turvallisuus­järjestelmä.
Koska NATOn valtioi­den
hallitukset eivät vielä ole val­miit
niin radikaaliin tekoon kuin
yhteisen turvallisuuselimen muodos
tamiseen, ehdottivat Bukarestin
neuvottelun osanottajat sopimusta
molempien sotilasliittoutumien pur­kamisesta.
Tähän viitaten Leonid
Brezhnev korosti, että olisi ajan­kohtaista
kutsua koolle kaikkien
Euroopan valtipiden neuvottelu kä­sittelemään
kysymystä maanosam­me
turvallisuuden säilyttämisestä
ja yleiseurooppalaisen yhteistyön
aikaansaamisesta. Monet, mm. Poh-jois-
Euroopan sotilaspoliittisin ryh-
,miin kuuluvat maat voisivat kor­vata
jäsenyytensä niissä puolueet-tomuudelia.
Parhaillaan ncuvoteIl<ian kansain­välisen
ydinsulkusopimuksen ai­kaansaamisesta.
Neuvo.stoliitto jn
muut sosialistiset maat pyrkivät
saattamaan tämän työn onnelliseen
päätökseen ja toivovat kaikkien
valtioiden Jllekirjoittavan sopimuk­sen.
,
Jännitystä Euroopassa aiheuttaa
amerikkalaisten sotavoimien sijoi­tus
tänne. Leonid Brezhnev viit­tasi
mm. siihen, ettei USAn laivas­tolla
ole juridista oikeutta Oleskel­la
Etelä-Euroopan rannikkovesillä.
USAn laivaston olisi jo korkea ai­ka
lähteä tiehensä Välimereltä.
US.^lla on Euroopas.sa sotilastuki­kohtien
ohella myös vakoilu- ja
tuholaiskeskuksia Länsi-Saksa.ssa ja
muissa Länsi-Euroopan maissa. Sil­lä
on radioa-semia ja erilaisia järjes­töjä,
jotka levittävät valheita sosia­listisista
maista. On aika hävittää
nämä myrkyn kylväjät.
Tärkeänä edellytyksenä Euroopan
tui-vallisuudcn lujittamiselle olisi
Euroopan maiden välisten suhteiden
kehittyminen. N.euvostoliit<)n poli­t
i i k k a tähtää suhteiden kehittämf-seen
Länsi-Eurpopan kanssa rai^hal-lisen
rinnakkairiolbn' periaatteen
mukaisesti.
Se on valmis keskustelemaan neu­vottelujen
ja sopimusten valmiste-lemiisesta
niiden Euroopan maiden
hallitusten kanssa, jotka omasta
puolestaan haluavat kehittää suhtei­ta
n^ahamme, sanoi Brezhnev.
Siturimpana vaarana maailman­rauhalle
tällä hetkellä on Vietnamin
sota. Kaikilla mantereilla vaalivat
eri luokkiin, uskontoihin ja vakau­muksiin
' lujceutuvat kansanjoiikot
lopetfamaan Vietnamin' demokraat­tisen
tasavallan pominittarnisen ja
hyökkäyssodan Vietnamiin. Taistelu
Vietnamin sotaa vastaan on tärkeä
myös Eiu-oopan turvallisuuden kali­nalta.
N K P : n keskuskomitean pääsihtee­r
i Leonid Brezhnevin Karlovy Va-ryn
neuvotteluissa esittämä rakenta­va
ohjelma tulee varmasti herättä­mään"
faaja3 vas^kaikua kaptja
maaipnan. ^'p osoittaa jälleen ker-cen,
^ttä Ef^i^lismi ja rauha pvät
crottamatoii käsite.
kQllektiivioeiB
Kahtjjaon lopettamiseksi ehdotetaan Euroopan
hallitusten yhteistä koljLousta
SYNTYMÄ-
P r a h a , — Euroopan komnm-nististen
ja työväenpuolueiden
neuvottelukokouksessa Karlovy
Varyssa hyväksyttiin keskiviik-kono
julkilausuma, jos.sa ehdote­taan
harkittavaksi toimenpiteitä
kollektiivisen turvallisuusjärjes­telmän
luomiseksi Tässä yhtey­dessä
mainitaan mm, kaikkien
Euroopan maiden hallitusten ko­kous,'
• •
Julkilausuman ensimmäisessä
osassa arvioidaan Euroopan t i -
lannttta kylmän SMlan huippu­kauden
mentyä ohi j a todetaan
maanosan olevan edelleen jakau­tuneena
kahteen ' sotilaalliseen
liittoutumaan Erityisesti koros­tetaan
Länsi-Saksan armeijan kas
vua rinnan demokraattisten va­pauksien
kaventamisen ja uus-natsilai.
sten voimien toiminnan
sallimisen kans.sa. Tälle vaaralli­selle
.suuntaukselle on olemassa
yksi ainoa vaihtoehto: Euroopan
kollektiivinen turvallisuusjärjes­telmä,
joka ei suuntaudu mitään
ma^ta vastaan.
Neuvottelukokouksen osanottajat
toteavat kahtiajakopolitiikan ole­van
hedelmätöntä ja vaarallista^ On
korkea aika luoda keskinäiseen
luottamukseen perustuvat suhteet
Eurooppaan.
Julkilausuman toisessa osassa
esitetään kaikkien asiasta kiinnos­tuneiden
harkittavaksi joukko toi­menpiteitä,
jotka johtaisivat kol-lektivisen
turvallisuusjärjestelmän
luomiseen. Täimän järjestelmän tu­lee
perustua rauhanomaisen rin-nakkainolon
periaatteelle. Tässä
yhteydessä mainitaan keskeisinä
asioina mm. voimaasaolevien rajo­jen
koskemattomuus, molempien
Saksan valtioiden tunnustaminen,
mUtä taas edellyttää, että Saksan
liittotiLsavalta luopuu vaatimuk.s€s-
(Jatkuu sivulla 3)
LAAJEMPAAN VIETNAM
r - Tuhansien kilometrien päästä
Amerikasta saapuneet puoli mil­joonaa
sotilasta sur^aav^t USA:n
hallituksen määräyksestä vietnami­laisia
miehiä, naisia j a lapsia yrit­täen
pakottaa polvilleen sankarilli­sen
kansan, jojca tahtoo elää rau­hassa,
rakentaa synnyinmaataan i l^
man ulkopuolista puuttumista ja
siksi taistelee urhoollisesti vapau­tensa
puolesta karkottaaksen vie­rasmaalaiset
anastajat. Monien su-ki^
polyien tyiin aikaansaannoksia
tuhotaan barbaarisesti. Amerikan
Yhdysvaltojen nykyaikainen sota-l^
ekniikka !puuttaa kaupunkeja ja
kyliä Vietnamin' pobjodsessa jä ete­läisessä
osassa kyteviksi raunioiksi
ja iaatiomaaksi, sanotaan julkilau­sumassa,
jonka Euroopan 24 kom-mOliistisen
ja työväenpuolueen
edustajat hyväksyivät ensimmäise­nä
kokousp^vänään Kariovy Vaiys-sa.
Vetoomuksessa sanqtaan edel­leen
mm.:
Jo yli kymmenen vuoden ajan
ovat amerikkalaiset imperialistit
rikkoneet järjestelmällisesti Gene­ven
Vietnam-sopimuksia vuodelta
1954 ja puuttuneet tämän maan
sisäisiin asioihin. USA:n hallitus
kantaa raskaan vastuun Vietnamin
sodasta. Sen kieltäytyminen hyväk­symästä
Vietnamin demokraattisen
tasavallan ehdotuksia pommitusten
ja muiden sotatoimien lopettami­sesta
Vietnamin demokraattista ta­savaltaa
vastaan varauksettomasti
ja peruuttamattomasti minkä jäl­keen
avautuisivat mahdpllisuudet
neuvotteluihin ryhtymiselle on
avoin vahvistus seikkailunomaises-ta
pyrkiipyksestä ratkaista yietna-min
kysymy? aseiden yoimalla hiil­tään
mihin hyvänisä ja päästä lu­jittamaan
USA:n sotilaallista ja po­liittista
vaikutusta Kaakkois-Aasias-sa.
. .
: Amerikkalainen imperialismi pyrr
kii tukahduttamaan kansallisen va­pausliikkeen,
riistämään kansoilta
kiistattoman oikeuden päättää itse-
#ise^ti asioistaan ja ^ i t a niiden
toiveilla vastaava' oma kehitystie.
Tästä syystä tänäp! jatkn^u sota,
joka muuttuu päivä päivältä ^hä
raaemmaksi Ja ulUcaa entista enem­män
maailman rauhaa. Sodan jat­kuminen
j a voimistuvat hyÖkkäy|c-set-
paljastavat kumoamattoniasti
valheellisiksi USA:n hallituksen
vakuutukset, että se olisi valmis
neuvottelemaan Vietnamin ongj^l-man
ratkaisemisesta. ' ' '
U S A : n pota Vietnamissa ja s?n
toiminta Laosia ja Kainb^shVa
vastaan ovat ilmaus amerikkalaisen
imperialismin kyynisestä hyökkäys-politiikasta,
joka sotii kansainvälis»
tä oikeutta j a sopimuksia vastaan
j a loukkaa avoimesti kansojen pe­rusoikeuksia,
jotka on hyväksytty
yhdistyneitten kansakuntien perus­kirjassa.
— _
Me Karlovy Varyn konferenssin
osanottajat tuomitsenune jyrkästi
amerikkalaisen imperialismin Viet­namissa
käymän sodan j a tuomnie
j u l k i ihailumme Vietnamin kansan
sankarillista taistelua kohtaan,
Kamjatamme Vietnamin demokraat­tisen
tasavallan neljän k<riidan (di-jelmassa
ja Etelä-Vietnamin kan­sallisen
vapautusrintaman julkilau­suman
viidessä kohdassa tehtyjä
ehdotuksia, joiden katsomme vah­taavan
täydellisesti vuoden JJÖ54
Geneven sopimuksen periaatteita
ja muodostavan oikeudenmukaisen
pohjan kysymyksen selvittämiselle.
Ilmaisemme vakaan päättäyäisyy-temmjB
vaikuttaa aktimsesli ame­rikkalaisen
imperialismiin hyökit|iys-politiikan
eristäiniseksi j a tappioon
saattamiseksi. Vietnamin kansalla
olkoon oikeus päättää itse sisäisjs^
tä asioistaan. Olemme päättäneet
lisätä tukeamme sankarilliselle
Vietnamin kansalle sen oikeuden­mukaisessa
taistelussa vapauden ja
riippumattomuuden puolesta järjes­tämällä
poliittisia joukkokampanjoi-ta,
keräämällä varoja ja lääkintä-
(Jatkuu .sivulla 3)
PÄIVIÄ
John K. Mäki. South Porcupine,
Ont., täyttää tänään, toukokuun 4
pnä 73 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta-vain
onnentoivotuksiin.
luksista ei saa perääntyä. Jos
nyt peräännytään Norandan ja
montreali laisen asbestiyhtiön
kiristyksen johdosta^ silloin on
hallituksen parasta lyödä kin-taansa
pöytään ja tunnustaa,
ettei-se pysty vähääkään hillit­semään
suuryhtiöiden edesvas­tuutonta
voittoilukiihkoa.
Sanottakoon Norandalle ja
Asbcsto korporatiolle, että ky^
symys on loppukädessä Cana­dan
kansafPluonnonresursseis-ta
ja niidejg^^hyväksikäytöstä.
Jos mainitiip yhtiöt voittoilu-kiihkonsa
sokaisemina, eivät
halua niitä resursseja käyttää
hyväkseen, niin mahdollisesti
— ja se on hyvin tärkeä mah-dolhsuus
— löytyy joitakin mui
ta voimia, jotka sen tekevät!
Jokatapauksessa on näille yh­tiöille
sanottava, että toisin
kuin ne isuuruulensa sokaise­mina
luulevat, Canada ci ole
yhtiöitä varten, vaan yhtiöitä
on perustettu Canadan tarpeitjji
tyydyttämään. .
"Paljonko tarjoat vanhoista Bomarceista?"
PÄIVÄN PAKINA
O M A N T U N N O N A S I A J A -VAPAUS
Yksi paljon mainostetuista va­pauksistamme
koskee omantunnon
asiaa, siis kunkin yksilön omasta­tunnosta
riippuvaa ja sen mukaan
ratkaistavaa sydämen asiaa, jos
n i in saa sanoa.
Omantunnon vapaus tarkoittaa,
että henkilön tulee, persoonalli­suuden
sisäisissä, vai-sinkin us­konnollisissa
asioissa olla riippu­mattoman
valtiosta eli julkista
_ valtaa käjltävästä yhdyskunnasta.
Se on kaunis, arvokas ja pal­j
on mainostettu periaate. •
Mutta Yhdysvalloissa, "vapaan
maailman'' johtavassa maassa,
näyttää sokin olevan vain kaunis
"periaate", jolla ei ole mitään te­kemistä
käytännön todellisuudeu
kanssa. -
Kun ammattinyrkkeilyn raskaan
sarjan maailmanmestari Cassius
Clay kieltäytyi n i m e n omaan
"omantunnon syistä" tekemästä
Yhdysvaltain asevoimille uskolli­suusvalan,
niin häntä vastaan nes­teitiin
heti koko valtiovallan vi­ha
— kostoksi siitä, että hän roh­kenee
käyttään sitä paljon ylis­tettyä
"omantunnon vapautta" ja
kieltäytyi toisten ihmisten tappa­misesta.
•
Merkillepantavaa on myös .se,
että jostakin eriskummallisesta
.syystä "maailtnanyaltana" esiinty­vät
amerikkalaiset järjestöt; sel­laiset
kuin New Yorkin nyrkkei-lykomissioni.
Maailman nyrkkeily-yhdistys
ja Texasin Nyrkkeily-komissioni,
päättivät noin vain
"ottaa pois" Cassius Clayn maail-manmestaruustittelin!
Eivät odot­taneet
edes sitä,miten Glaylle käy
taistelussa Setä Samulin kanssa.
Jos nämä amerikkalaiset "maa­ilmanjärjestöt"
olisivat lahjoitta-neetr
tai "antaneet" ammattinyrk­keilyn
maailmanmestai-uustittelin
Cassius Claylle, niin silloin voi­taisiin
jotenkin ymmärtää, että
he voivat myös "ottaa pois" sen
— vaikka siinäkin tapauksessa
voitaisiin sanoa, kuten suomalai­set
pijckupojat ennenvanhaan ho-kivat,
"ottaja, antaja^ kissanhän­nän
kantaja."
Tosiasia tietenkin on, kuten
mr. Clay aivan asiallisesti muis­tutti,
kukaan ei ole hänelle maa-iknanme^
taruustitteliä "antanut",
vaan häa on sen voittanut ke­hässä
nyrkkeilylaitonsa perusteel­la.
Näinmuodoin kukaan ei voi
sitä titteliä häneltä asiallisesti
puhuen "pois ottaa".
Nämä amerikkalaiset "maail­manjärjestöt"
voivat tietenkin
järjestää "huutokauppamallisia''
otteluita maailmanmestaruudelta,
mutta tosiasia on kuten mr, Clay
eli Muhammed A l i sanoi, kukanti.
ci tule pitämään siten "valittua"
ki-uunun kantajaa todellisena maa­ilmanmestarina.
Kaikki" ammattim-heilun ystävät
ja kannattajat sanovat, että siten
hankittu mestm-i on vain korvike
kun todelliselta maailmanmesta­r
i l ta vietiin poliittisten syiden
perusteella — hallituksen sota-ohjelman
vastustamisen vuoksi —
mielivaltaisesti oikeus maailman­mestarina
olemiseen ja esiintymi­seen.
Asia on sitäkin kummallisempi
kun muistetaan, että Cassius Clayn
asiaa ei ole -lainopilliselta kan­nalta
vielä loppuun käsitelty.
Clay on ilmoittanut vetoavansa
asiasta maan^korkeimpiin oikeus-elimiin
ja yleisenä käsityksenä
on, että kukaan ei ole " s y y l l i ­nen"
ennen kuin syyllisyys on
toteen näytetly.
Totta on tietenkin se, että mr.
Clay kieltäytyi menemästä Yhdy.s-valtain
aiincijaan. Riidanalaista
on vnin .sc, että onko hän oikeu­tettu
niin menettelemään, kuten
Cassius Clay j a hänen lakimie-hensä
sanovat, vai eikiJ ole, ku­ten
valtiovalta näyttää ilman muu­ta
katsovan.
Ikuistaa tulee se,- että Cassius
Clay kieltäytyi nicriemästä. ase­voimiin
omaiitunnpn syistä. Hän
sanoo avoimesti, että noekereitä
vastaan Yhdysvalloissa haijoitet-tava
sorto j a syrjintä on vaikut­tanut
häneen.
Clay on avoimesti sanonut, et­tä
"minä en mene täältä 10,000
mailin päähän murhaamaan, t ^
pamaan j a polttamaan toisia i h ­misiä
yksinkertaisesti vain siksi,
että valkoihoiset herrat voisivat
hallita tummaihoisia ihmisiä kaut­ta
maailman . . . " •
Mutta hän on lisäksi sanonut,
että nämä eivät ole päätekijöitä,
miksi hän kieltäytyy asevoimiin
liittymästä.
Ilmoittaessaan vajaa pari viik­koa
sitten Houstonissa, Tex., et­tei
hän tee sotilasvalaa, mr. Clay
perusteli kantaansa seuraavasti:
"Jos.,jiiiii _(valan) tekisin, minä
tuomitsisin uskontoni, minun ra­kastetun
johtajani Elijah Muham­medin,
ja minä olen—valmiina .
maksamaan minkä tahansa hin­nan
ennen kuin sen teen."
Claylta vaaditaan nyt todella
korkeata "hintaa" omantunnon­vapaudesta.
Häntä uhataan 5 vuo­den
vankilarangaistuksella ja vie­läkin
pahemmalla — häneltä aio­taan
ottaa pois oikeus oman am­mattinsa
harjoittamiseen elatuk­sensa
hankkimiseksi.
Kysyä vain pitää, olisiko Yh­dysvalloissa
menetelty ^an^^lla ta-vqlla
jos Cassiu? Clayn tilalla pU-si
ollut maailmanmestarina joku
valkoihoinen?
Riippuuko "vapaan maailman"
johtavassa maassa "omsqitunnpn-k
i n vapaus" asiauoniaisen henki­lön
ihon väristä? — Känsäkoura,
liv-s
.'Oli