Vapaus, May 16, 1964

              Sivu 2 Lauantaina, toukok. 16 p. — Saturday.May 16, 1964
V A P A U S
(LIBERTY)
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OP FINNISH CANADIANS
* Established Nov. 6, 1917
Etlllor: W. Eklund Manager: E. Suksi
V ' Telephone: Office 674-4264 — Editorlal 674-4265
Published thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by VapauB
Publishing CO. Ltd., 100-102 Elm St. West. Sudbury. Ontario, Canada!.
Mailing address; BOx 69
Advertlslng rates Upon applicatlon, translations free of charge.
Authorized as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
; and for payment of postage in cash.
- "'-.CANADIAN LANGUAGEPRESS
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. S4.7ft USArssa
:i; 3 kk. 2.75 Siiomessa:
ishjl
1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
1 vk. 10.50 6 kk, 5.75
Oikein, mutta liian vähän
•/^ Ikäänkuin~vastauksena Toronton Vapaa Sanan hampaat-tamallfe
lässytykselle lehteämme vastaan saatiin Haagista,
NATO-liiton ulkoministerineuvoston kokouksesta uutistieto,
missä; kerrottiin että kaikista periaatteellisista erimielisyyk­sistä
huolimatta mitä on kapitalistisen Canadan ja sosialis­tisen
Kiinan välillä, Canada tunnustanee Kiinan kansantasa­vallan
todennäköisesti jo ensi syksynä. Täten selitti asiaa
Haagissa ulkoministeri Paul Martin.
• M Tämä sellaisenaan on oikea jji lämpimästi tervehdittävä
ajatus, vaikka onkin, syytä ihmetellä, miksi pitäisi odottaa
syksyyn asti, silloin kun Canadan omat edut, yhtä hyvin kuin
Kiinan ja loppiikädessä koko ihniiskunnan edut vaativat Ga-
. nadalta Kiinan hetikohtaista tunnustamista? .
AVUTONTA LÄSSYTYSTÄ
Todeten -aivan oikein, että Vapaudessa ön julkaistu ar­vostelevia
kirjoituksia Kiinan johtajain eräistä periaatteelli­sista
kannanotoista — ja niitä on julkaistu sekä uutisina
että käännettyinä artikkeleina ja omintakeisina kirjoituksi­na
jo kauan aikaa, sen "tunnustamme" avoimesti — Vapaa
Sana tekeytyi tiistaina hölmömmäksi mitä se todellisuudessa
onkaan ja lässytteli jonnin joutavia, että "tarkistettuaan
kantaansa". Vapauden ei' muka sovi enää "tuikuttaa vanhaa
juttua Kiinan kommunistihallituksen tunnustamisesta". •
Epäilemme kuitenkin, ettei sellainen "sananselitys"' käy
laatuun Vapaa Sanan omassakaan lukijapiirissä. Tosiasia ni­mittäin
on, että Kiinan tunnustarnisella ei ole mitään teke­mistä
Kiinan poliittisen johdon omaksumien periaatteiden
kanssa.
Canada on tunnustanut aikoja sitten Neuvostoliiton ja .
eräitä muita sosialistisia maita sekä järjestänyt niiden kans-
•sa diplomaattiset suhteet. Tämä ei tarkoita sitä, että Canada
olisi "hyväksynyt" tai ruvennut kannattamaan sosialistista
järjestelmää. Sama pätee tietenkin sosialististen maiden koh­dalta.
Ne ovat järjestäneet diplomaattiset suhteensa Cana­dan
kanssa, vaikka ovatkin poliittisesti täydellisesti eri miel­tä
Canadan hallitusten periatteiden tiimoilta.-
Siltä varalta jos Vapaa Sanan toimitus sattuisi itse usko­maan
Jonnin joutavaa pöpinäänsä, meidän sallittaneen sanoa:
Vapaus on ollut Kiinan kansaTitasavallatiT3ertistamisesta läh­tien
niiden canadalaisten mukana, jotka ovat vaatineet Kii­nan
tunnustamista, että Vapaus kannattaa edelleen yhtä pe-räänantamattomasti
Kiinan tunnustamista, ja että Vapaus
tulee johdonmukaisesti seuraamaan tätä ohjelmaa rulevai-suudessakin.
Tällä ei tietenkään ole mitään tekemistä sen kanssa, hy­väksyykö
lehtemme Kiinan johdon_ kaikki periaatteelliset
kannanotot viimeistä i-pilkkua myöten tai onko lehtemme
joissakin tapauksesta eri mieltä kiinalaisten, teoreetikkojen
kanssa, kuten asia todellisuudessa onkin.
• Se 'siitä. •.
MIKSI VIIVYTELLÄ?
Perustellen yhdysvaltalaisille kantaansa, miksi Canada
saattaa tunnustaa.Kiinan kansantasavallan YKn yleisistun­non
jälkeen, ulkoministeri Martin"' esitti olettamuksen, että
Kiina tulee Washingtonin vastaan rimpuilemisesta huolimat­ta
tänä syksynä hyväksytyksi YK:n jäsenyyteen Ja niinmuo­doin
olisi itsestään selvää, että Canada tunnustaa Kiinan
kansantasavallan "vaikka Canadan tarkoituksena ei olekaan
lisätä vaikeuksia ystävilleen", kuten mr. Martin sanoi.
Tämä odotus- ja viivytystaktiikka tyydyttää, tietenkin
AVashingtonia, mutta ei Canadan kansan enemmistöä, joka
Ijaluaa päästä normaalisuhteisiin neljännestä koko ihmiskun­nasta
edustavan Kiinan kanssa. Meidän lehtemme liittyy siis
niihin hyvää tarkoittaviin canadalaisiin jotka toivovat ja
vaativat, että Kiinan tunnustaminen olisi toteutettava vii­vyttelemättä,
eli niin pian kuin suinkin mahdollista.
Asevelvollisuutta
pulliltaan Kyproicselle
James M. Minifie on mies, jolla on hyvä uutisvais-,
to. Hän on CBC:,n vakituinen edustaja VVashing-tonissa
hankkien säännöllisesti "eläviä" selostuk­sia
CBCn radiolle ja televisiolle. Syntyisin Burto-nista.
Englannista, 63-vuotias Minifie tuli Gana-daan
nuorena ja opiskeli Reginan korkeakoulussa
ja Sa3katchewanin yliopistossa. Hän suoritt.iOx-fcrdin
yliopiston tutkinnon 1.926. Hän ryhtyi re­portteriksi
samaan aikaan kuin GBC:n uutispal­velu
perustettiin 1941. .
Ristivetoa NATO-kokouksessa
Kauneudestaan ja sii-steydestäan kuuluisassa Hollannin
Haagissa alkuviikolla kokoontuneessa NATO-liiton ministeri­neuvoston
kokouksessa näyttää olevan melkoista ristivetoa:
Viidestätoista jäsenmaasta vetää yksi yhtäälle, toinen toi­saalle
jne.
Kaikkein mielenkiintoisimpana toteamuksena voidaan
tässä yhteydessä pitää sitä, että Yhdysvaltain toimesta vaa­ditaan
NATO-liiton jäsenmaita kauppasaartoon Kuubaa vas­taan
ja Yhdysvaltain likaisen sodan kannatukseen Etelä- 4
Vietnamissa, vaikka vuonna 1949, joUoin^NATO peruutettiin,
ja sitä seuraavinakin vuosina on meille vakuuttamalla va­kuutettu
NATOn "rauhanomaisia" tarkoituksia. Meille on
sanottu, että NATO:lla ei ole nnitäan muuta tehtävää kuin
"kommunismin levenemisvaaran" torjuminen Euroopassa, ja
että NATO:lla ei ole minkäänlaisia hyökkäysohjelmia. Kai­kista
näistä kauniista lupauksista huolimatta "kuskin pukiK
la" oleva USA sanoo nyt, että hiiteen kauniit puheet, sillä
nyt on NATO-maiden lähdettävä soitellen sotaisiin toimiin
Kuubaa ja Etelä-Vietnamia vastaan!
Mutta, voidaan kysyä, mistä johtuu tämä Washingtonin
poliitikkojen avomielisyys?
Yksinkertaisesti siitä, että kukaan ei' usko enää siihen,
että NATO-liittoa muka tarvitaan "kommunistihyökkäyk-sen"
torjumiseksi Euroopassa. Ja kun NATO:n jäsenmaiden
hallituksetkin ovat tulleet vakuuttuneeksi, että tähän poliit­tiseen
mörköjuttuun ei uskota enää missään ajattelemaan
pystyvissä piireissä, että "Neuvostoliiton uhka Länsi-Euroo-palle
on vähentynyt ellei kokonaan poistunut", kuten To­ronto
Daily Starin kirjeenvaihtaja Mark Harrison asian esit­ti
tiistaina, niin seurauksena on, että NATO-iiiton jäsenmaat
haluavat käyttä^ voimavarojaan-johonkin hyödyllisempään
Pohjolasta 100
lääkäriä NL:0on
opintomatkalle
Kööpenhamina — Yhteensä 100
lääkäriä Tanskasta. Ruotsista, Nor­jasta
ja Suomesta matkustaa ensi
viikolla opintomatkalle Neuvosto­liittoon.
Matkan on järjestänyt tans
kalainen lääkärilehti - r u i s ' , jonka
vastaava toimittaja maisteri Jörgen
Buch toimii ryhmän johtajana.
Neuvostoliitossa lääkärit tutustu­vat
mm. Moskovan sairaaloiden eri­koisosastoihin;
Ohjelmaan kuuluu
edelleen keskustelutilaisuuksia neu
vostoliittolaisten lääkäreiden kans­sa.
Lopuksi ryhmä vierailee maan
suurimmassa lomakeskuksessa Mus
tanmeren rannalUi sijaitsevassa
Sotshissa. Matka päättyy sunnun­taina
24. toukokuuta.
Kypros-miesten
päivärahat
Nikosia. KyproJ^sen sisämi­nisteri
Foiycarpos Geprghadjis
esitti äslceisen Ateenan vierailun»
sa aikana Kreikan pääministerille
Qiorgios Papandreoulle mielipi­teensä
lakiehdotuksesta määrätä
asevelvollisuus Kyproksessa.
Ehdotuksen arvellaan aiheutta­van
koko joukon mielipiteiden
Vaihtoa Kyproksen kreikkalaisten
keskuudessa. Lakiehdotuksen tar­koituksena
on saada saaren kaikki
aseistetut joukot yhteisen johdon
alle, mikä johtaisi ns, "yksityis- >
armeijoiden" toiminnan päättymi-
. seen. Nämä yksityisarmeijat ovat
aseistetut ryhmät, jotka ovat
kahden johtajan alaisia, Kum-
^mailakaan näistä johtajista ci olo:^
mitään-virallista asemaa hallituk­sessa.
Ensimmäinen, 500 miestä
käsittävä joukko on tunnettu pu-
V naisista bareteistaan ja on tri
Vassos Lyssarideksen johdossa.
Lyssaridcs .oli 'Kyproksen kom­munistisen
puolueen entinen joh­taja
ja hän toimii Kyproksen pre­sidentin
arkkipiispa Makariokscn
henkilääkärinä.
Toinen armeija, jolla on vihreät
baretit, käsittää kolmisensataa
miestä. Sen johtaja on entisen
EOKAjohtajan, kenraali Grivasin
apulainen Nikos Samson.
Sekä Lyssarides e t t ä Samson vas;
lustavat jyrkästi asevelvollisuutta,
joka merkitsisi heidän yksityi.sar
meijoillensa loppua. Molemmat ovat
sisäministeri Georghadjisin poliit­tisia
kilpailijoita. SisäniinistenlJä on
myös puolustusministerin salkku ja
nykyisen kriisin johdostJi hänellä on
I kii.-.tämätön arvovalta hallitukses,sa.
I Diplomaattisten, lähteiden mu-i
kaan Y K n Kyproksen joukkojen ko-i
mentaja, kenraali Prem. Gyani kan-
; nattaa voimakkaasti asevelvollisuut­ta,
jonka avulla saaren asoi.stetut
ainekset saataisiin paremmin val­vomaan.
massaan lausunnossa Hrushtshev
vaati Kyproksen verenvuodatuksen
lopettamista ja sanoi lännen halua­van
muuttaa saaren "uppoamatto­maksi
lentokoneiden tukialukseksi".
TASS lisä.sr presidentin huomaut­taneen:
— Pääministeri Hrushtshe-vin
lausunnot saavat vakavasti har­kitsemaan
ne, jotka luulevat, että
pienestä Kyproksen "saaresta voi
helposti tulla vahvojen valtojen
uhri.
JAKO TORJUTAAN
Nikosia. —' Kyproksen työminis­teri
Tassos Papadopoulos sanoi pu-hues.
saan vappukokouksessa Nikosi-a.
ssa sunnuntaina, että Kypros 'on
pyhää kreikkalaista maata, jcssa ei
ole sijaa millekään jaolle tai min:
käänlaiselle liittovaltiolle".
Kyproksen vappu siirtyi sunnun­taihin,
koska toukokuun 1 päivä oli
kreikkalaiskatolisten pitkäperjantai
tänä vuonna. '
Kuiiiijakunta-^osoitti innokkaasti
suosiotaan kun ammattiliittojen
edustajat kiittivät Neuvostoliittoa
j a arabimaita tuosta Kyprok.sen tais-telus.
sa.
Rauhankongressi ^
vuonna 1965
Budapest. — .Maailman r.mhan-neuvoston
puhemicbi-stö on päättä­nyt
järjestää sääntömääräisen maa­ilman
riuihankokoiik.son vuonna
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii!iiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiniiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiii!iiii!ii!ii!inniiiin
Mitä muut sanovat ;
dm.
Blltl»
' f Utin
AJFATCS- JA OPISKEttVAPACTTA SEKIN
A . . .
"Ohjelman (kommunismivastaisen ohjelman V) esityhseri pitää ta­pahtua
erittän päiittävästi Ja positiivisesti, ahCamatta;3rhdehkään opiskeli­jan
esittää kysymyksiä perusaatteesia, että kommiifltemi <m y ä ä r ä ^ ja e^^
meidän elämäntapamme on ainoa ulospääsytie- Toisin sano'in,akateemineri
vapaus ei voi sallia akatsemista keskustelua siitä olemmeko; me oikeassa
.tässä ohjelmassa." - - . T r i Gerhard t Nieineyer, poliittisen tietien professori
Notre Dame yliopistossa ja ulkoministeriön neuvonantaja Floridassa.
S O I T A V O U H O T T E M J A . - - • ••>•,•.:: V.'^;::; •
Saigon. — USAn puolustusministeri Robert .McNamaratiedoltti ellen,
että Yhdysvallat lähettää EteläVietnamiin 75 Skyraidar syöksypommittajaa.
Skyraider on yksimoottorinen syöksypommittaja, joka voi kuljettaa siivis­sään
y l i 10,000 paunaa pommeja kahdes-satoist» ei'J ampimiia-asenriossa . . V
— New York Timesin Uutistieto toukok. 14 pnä. '
• -j.:;,, • •
. . . J A SEN IIILLITSIJAVOIMA
"Johnsonin halliiuksgn ^ohjelma Yhdysvaltain yksipuolisen sodan tuke­miseksi
Etelä-Vi«tnamissa on muutettava; ja ainoa voima mikä voi sen
muuttaa on Amerikan yleinen-mielipide."-- Dem. senaattori Wayne Mor^^^
USAn senaatissa puhuessaan. ~ ~
EIKA PIKIOLjyyNKA^tN . ,
. . Jos vastavaliankumouk.selliset.yrittiivät USÄn johdolla uutta mai­hinnousua
Kuubassa, he tulevat näkemään, että kansa on sen varalta val­miina
j a päättäväis-simPi kuin milloinkaan enneii, vain sillä erotuksella,' e t tä
tällä kertaa heitä rmaihinnousua yrittäviä vastavallankumouksellisia) ei
vaihdeta penisilliiniin!*' v— Päämmi.steri Fidel Castro vappupuheessaan;
TÄKKEINTÄ ON K A N S A N L I I K E I I T I M I N PN
Minä uskon neekerien saavuttaneen lilanteen, mistä ei ole pajuu-mahdollisuuUa
. . Me kaikin olemme yksimiejjsiä siitä että tavoitteeria
on vapaus j a tasa-arvoisuus nyt . . . Meidän esimerkkinämme on äfrikka-laisveljiemme
j a sisariemme menestyksellinen t a i s i t e l u . . .
'Johtajat ovat oUeet, ja ovat vieläkin tärkeitä, mutia kaikkein tär-keimpää
ja kaikkein merkityksellisempää Afrikna menestyksellisessä tais­telussa
itsenäi.syyUen puolesta j a meidän neek^Bfienime taistelussa tasa-arvoisuuden
saavuttafniseksi, on se ihmeellinen tosiasia, että kansat ovat
lp.)."!. Kon«rossin' v:ilmi<tohija suo j liikkeellä.' — Esianda Goode Uobeson, New Yorkissa äskettäin pitämänsä
rittamaan on asetettu valmistava ko­mitea.
. -
Puhemiehistö kehottaa aloitta­maan
kamppailun "likaisen .sodan "
Jopottamiseksi Etelä-Vietnami-ssa ja
vetoaa yleiseen mielipiteeseen Kte-lä-
Afnkii.s.sa julistettujen kuoleman
. Helsinki. — Suonion Kyprokseen
lähetetyn Y K : n valvontajoukon pai- j _———
värahoja päätti valtioneuvosto ko- j HRUSHTSIIEVIN L A U S l lN
rottaa, koska Y K i n toimesta joukoil- j N O L L A V A S T A K A I K UA
le maksetaan vain yhden dollarin
suuruinen päiväraha eikä kahta dol­laria
kuten aikaisemmin oletettiin.
Ruotsalaisenkin YK-joukon päivä­rahaa
on jo mainitusta syystä koro
tcttu.
puheen yhteydessä.
M E N E S T Y S L I S A Ä - M E N E S T Y S T A ; \ ; / • /
Northern Dancerin (valtion avustusrahoilla kehitetty miljonääri E. P.
Taylorin kopukka — V) isän, Nearctic-orinastutusmaksujen odotetaan
nousevan ensi vuonna. Mutta huolimatta Northern Dancerin mehestyk-
' ' V . ^ i s e s t ä K e n l u c k y Derby-kilpa ajoissa, Nearcticinastutusmaksut pysyvät en-.
tuonnoi.en takia, se esittaamyo:- , gli.OOO, tänä vuonna. Orin tilauskirja on täynnä ja sitoumissopi-
.vastalau.seensa .N-'\TOn nvoiienke.s
xislon y(lni;K>(Jvoiniien nuiodostiimi
.selie.; • • r •
kuin NATO:n'
ja vahvistami-j
tarkoitukseen,
rakentami.seen
ieen.
Tämä selittää .sen miksi, esi
merkiksi Ranskan hallitus on
oyrkinyt saamaan mahdolli-
•simman paljon vapautuksia
NATO:n liittovelvoiluk.sista ja j
miksi muut jäsenvallat ovat!
korostaneet NATOn ministeri-
.neuvoslon kokouk.sen edellä ja
alkaessa Haaf^issa omia erikois- j
pyrkimyk.siään. Päällisin puo"'
Iin katsoen Yhdysvaltain toi­mesta
on vaadittu, otlä sen liit­tolaisten
— Canada mukaan­lukien
— on lopetettava kau­pankäynti
Kuuban kanssa ja
sen lisäksi ryhdyttävä autta­maan
.jenkkien sotaa Etelä-
Vietnami.<5.S5.
Brittiläisten toimesta on vaa­dittu
NATOlta tukea taiste­lulle
"nasserismia" vastaan Je­menissä,,
sekä Indonesiaa vas­aan
Pohjoi.s-Borneos.sa.
Kreikkalaiset .pyrkivät val­vomaan
omia etujaan Kyprok-en
saarella samalla kunturk-.
kilai.sct uhkailevat, että paha
-)erii, ellei imperialismin ren-
'<inoian o.sall^ olevan, Turkin
ääni kuulu Kyproksen kysy­mysten
käsittelyssä.
Län.^i-Saksan .edusta;)ia kiin­nostaa
eniten "vanhojen rajo­jensa"
palauttaminen sekä en­nenkaikkea
ydina.seisiin kiin-nipääsy!
£_Näitä rivejä kirjoitettaessa
(keskiviikkoiltana) tuntuu sil­tä,
että NATOin ulkominist'/ri-neuvoston
kokouksessa ei pääs­tä
.sopimukseen edes kauan
munittavana olleesta ehdotuk­sesta
multilateraalisen atomi-
'aivaston perustamiseksi; mitä
Yhdysvallat ia revanshihenki^
nen Länsi-Saksa vaativat. Tä­mä
siitäkin huolimatta vaikka
rauhariDuoluslaianaisilta yri­tettiin
kieltää oikeus tuUa Hol­lantiin
ja oikeus iäriestää mie­lenosoituksia
NATO-kokouk­sen
edustalla multilateraalista
atomilaivastopuuhaa vastaan!
Ja huolimatta siitä minkälai^
nen kommunikea tämän ulko^
ministerifieuvoston kokouksen
oäätytlvä julkaistaan, se ei voi
mitenkään salata niitä .syvälle-käyniä
sisäisiä ristiriitoja, mit­kä
NATO-liittoa nyt raatele­vat.
Staib luopui
hankkeestaan
Oslo. — Björn .Staibin johtama
ll-miehinen norjalaisretfclfcunta,
jonka oli määrä ylittää pohjois­napa
jalkaisin, on nyt luopunut
yrityksestään, kerrotaan oslolai'
sen sanomalehden Aftenpostenin
.Staibilta saamassa sähkeessä.
Retkikunta aloitti vaelluksen­sa
Canadan pohjoisrannikolta ja
sen tavoitteena oli joko Neuvos­toliiton
Jäämerenrannikon edus­talla
sijaitsevat Severnaja Sem-
Ijan saaret tai Huippuvuoret-
Matkaa olisi yhteensä kertynyt
noin 2,500 kilometriä.
Aftenpostenin saamassa säh­keessä
kerrotaan retkikunnan
saapuneen Yhdysvaltain jäälaut-tatukikohtaan
Arlis llieen, joka
sijaitsee noin 400 km päässä poh-joi.
snavalta. Samalla ilmoittaa
Staib luopuvansa retken jatka­misesta,
koska se saattaisi olla
Vaarallista napajäätikön alkaessa
pian liikehtiä ja murtua.
I . Moskova. — Moskovaan saadut
[tiedot kertoivat sunnuntaina Kyp-
I roksen presidentin Makarioksen sa-i
noneen, että jos Kyproksen rauha
On uhattuna "me ryhdynime asian-
I mukaisiin toimiin estääksemme
! Kyproksen alueen käyttämisen eufi
jlantilaisten tukikohtina"
j Neuvostoliittolaiselle Uutistoimis­tolle
TASS:lle Nikosiassa antamas­saan
haastattelussa presidentti Ma-karios
sanoi Neuvostoliiton; päämi­nisterin
Hrushtshevin äskettäin an­taman
lausunnon herättäneen vasta­kaikua
saare.ssa. Viime vjkolla anta-
R A I j li A N N E U VO.ST< > N
M I T A L J T
ttudapest. — Maailman rauhan­liikkeen
].')-viioiiHJuhlien johdosta
on Maailman rauhannt.'Uvoston pu­hemiehistö
myöntänyt kultai.set mi­talit
useille huonialtavrile rauhan-
I puolustajille.
j Mitalien saajien joiiko-ssa ovat
Canterburyn entinen tuoniiorov;isti
Ilewletf Johnson, italialainen polii­tikko
Kerdinando Tarj^etti ja maa­ilman,
rauhanliikkeen perustajiin
kuuluva ranskalainen apotti Jean
Boulicr.
iriukset on teHly S3,000 hinnasta. Oshawassa sijaitseva National Stud (he-vossiittola)
Farm liedoittaa, ettei Nearcticin kysyntä ole suuresti lisään­tynyt
Kenlucky Derbyn jälkeen siksi kun hevosten kasvattajat tietävät,
ettii se on ylö.sotetiu täksi vuodeksi — Michael Hanlon.Globe and Mail.
Tanganjika valmis suurliiftouiumaan
Dar-es-Saläam. Äskettä
muodostetun TanSanjikan ja
Sansibarin liittotasavallan presi­dentti
Julius Nyrere sanoi sun-nuntaiha
hallituksensa olevan heti
valmis yhtymään liittovaltioksi
Kenian ja tJgandan kanssa tai
jomman kumman kanssa näistä
kahdesta valtiosta.
' Hän huoniautti kuitenkin sa-
, maila, ettei liittovaltio ole ?*rat-
Ikaisu kaikille vaikeuksille".
Poliittista huumausainetta i J^^J^,::^, J L S '
Mynchen.— Euroopan iaajimmalle sodanjälkeisen ajan huumausaine- ' 't'- Kenian pääkaupunjiissa Nano
jutulla on kenties poliittinen tausta, kertoi Mvnchenin poliisi lauantaina. ' l ' ' ' ^ ^ ' ' pidetyssä kokouksessa aikai
Tammikuussa Mynchenin poliisi sai haltuunsa 57 kilon suuruisen oop- , semmin talla vnkolla naiden puolu-piumin
puolivalmistecrän. Tämä määrä olisi Yhdysvaltoihin myvtynä 1 ^ ' ' ' ^ ' ^ " ' ^ ^ " ' ^ • ' J ' ' ^ ^ ' ' " tällaista
tuottanut neli.scn miljoonaa Saksan markkaa. \ '''^'o^.'''.'"!''' virneistään kesäkuun
Poliisi olettaa nyt, että huumausainekaupoista saatavat rahat oli ollut I O- Päivaiia.
tarkoitus käyttää aseiden hankkimiseen Kyproksen turkkilaisille:
Perjantaina syytettiin Mynchenin oikeusistuimessa kahta turkki­laista
huumausaineiden salakuljetukseen syyllistymisestä- Nämä turkki­laiset,
Ulvi Plsgin ja Vahdettin Kaloik, ovat saatujen tietojen mukaan jl''<t"v' ' ' '0 perustetaan
hankkineet heroiinin valmistukseen tarkoitetun ooppium-iniolivalmistcen ""''^P"'''"?'^.:
lähi-idästä Halii Yanartas-nimiseltä turkkilaiselta. Yauarlas puolestaan ! IlänhuonKiutti, ettei ole suin-on
ostanut eräästä mynchcniläisestä liikkeestä 80.000 Patruunaa yhdessä J'^'''"' V»"'"'" J o s j o k i a maa ei voi
Pisginin kanssa. , "''"'''^ "'^'^y^'^'^ -sycMmm ja ilman eh­toja
sopimukseen juuri nyt. Jos jo­i
k i n valtio ei voi tehdä sellaista si-i'residentti
X.vorerc. josta tuli
liittota.^avallan johtaja vasta viime
kuu.ssa. sanoi, että Jos Itä-Afrikan
niin siitä
toumusta, niin silloin olisi parempi,
että Se vielä odottaisi".
Hän lisäsi, että jos Kenian pää­ministeri
Jomo Kenyatta päättää
kutsua koolle kokouksen keskuste­lemaan
Nairobin konferenssissa
tehdystä ehdotuksesta muodostaa
liittovaltio, niin hän tulee varmasti
olemaan mukana. Ugandan päämi­nisteri
Milton Obote: sanoi lauantai­na
Kampalassa, ettei hän liity Tan-ganjikan
ia Kenian liittovaltioon
nyt, mutta toivoo näille maille kaik-,
kea hyvää, jos ne muodostavat liit­tovaltion.
10,000 työläistä
lakossa Espanjassa
Madrid. — Pohjois-Espanjan lak­koaalto
Asturian maakunnassa on
laajentunut edelleen ja nyt siihen
osallistuu Jo noin 10,000 työläistä,
kerrottiin puolivirallisista lähteistä
Madridissa.
Maaliskuun 20. päivänä alkanut
lakko laajeni Duro Felgueran kai
voksiin ja metallitehtaisiin. Samalla
jaettiin lentolehtisiä, joissa kehoi-tettiin
Nalon Basinin työläisiä yh­tymään
lakkoon.
PÄIVÄN PAKINA
CCF.n HÄVIÖSTÄ SASKATCHEV/ANISSA
Pakina-aiheita puntaroidessa tu­li
torstaiaamuna radiotieto että
vanha liberaalipuoluerfli sittenkin
voittanut huhtikuun 22 pnä pide-tyi.
ssä Saskatchevvanin maakunta­vaaleissa.
Lopullisten vaalitietojen saanti
viipyi näin kauan siksi kun vasta
nyt laskettiin niiden äänet (25,000
valitsijaa), jotka olivat jostakin
syystä vaalipäivänä pois omilta
vaalialueiltaan. Lopulliseksi tu­lokseksi
tuli kuitenkin se, että l i ­beraalipuolue
sai 33 edustajaa
lainlaatijakunnan 59:slä paikasta,
CCF 25 ja torypuolue 1. Voima­suhteet
eivät näinollen muuttu­neet
miksikään huhtikuun 22 pnä
suoritetusta äänten laskusta.
Allekirjoittanut lukeutuu nii­hin
canadalaisiin: jotka olivat
toivoneet, että CCF olisi saanut
näistä myöhemmin lasketuista
äänistä niin paljon lisäkanna-tusta,
että se oli.si voinut muo­dostaa
uuden hallituksen, tai ai­nakin
niin paljon, että olisi pääs­ty
"tasapeliin" ja sen vuoksi
pian suoritettaviin uusiin vaalci-hin..
Näin ei kuitenkaan käynyt.
Noin 20 vuotta valla.ssa ollut CC-Fn
hallitus tuli lyödyksi ja .sano­kaamme
suoraan se oli tappio sekä
Saskatchevvanin maakunnalle että
koko Canadan kansalle.
Saskatchewanissa ei ole olhit
mitään ".sosialismia" kuten ääri­oikeisto
,^on itkien valittanut. Pu­heet
".sosialismin kokeen epäon­nistumisesta"
j i , "sosialismin ma­talaksi
lyömisestä" ovat siis tuu­lesta
temmattuja, sillä 20 vuotta
kestäneestä CCFn halliluskaudcs-ta
huolimatta Saskalehe\vaniHsa
on edelleenkin suurpääoma niskan
päällä, eU taloudellisissa valta-ase-
, mi.ssa.
Mutta CCF on suorittanut
Saskatchewanin m a.a kunnas.sa
eräitä tärkeitä sosiaalisia uudis-luk.
sia, jotka ovat auttaneet en­nenkaikkea
sen maakunnan
väestöä, mutta välillisesti myös
muitakin canadalaisia. Parhai­ten
tunlTetut ja arvokkaimmat
reformit ovat: sairausvakuutus­laki,
josta käytiin niin kova.
taistelu jokin aika sUlen ja ylei­nen
autovakuutuslaki. Ne mo­lemmat
edustavat pitkää edi.s-tysaskelta
Canadan muissa maa­kunnissa
oleviin saniansuuntai-siin
lakeihin verraten. Niiden
huonontaminen, mihin liberaali­puolue
tulee varmasti hallitus-pukille
noustuaan pyrkimään,
olisi suuri menetys Saskatche­vvanin
väestölle ja välillisesti
canadalaisillc yleen.sä. A.sia
erikseen on, uskaltaako Ross
Thatcherin johtmaa llbcraalihal-litus
"halujaan täyttää", ja näitä
tuiki tärkeitä sosiaalisia saavu­tuksia
purkaa. Mc rohkcneii|;nie
epäillä sitä, mutta varmaa kui­tenkin
on, että yrityksiä tehdään
niiden huonontamiseksi.
Mistä .sittenJohtui CCFn vaali­tappio?
Miten on mahdollista että
liberaalipuolue sai nyt vähän
enemmän kannatusta kuin edelli­sellä
kerralla ja vanha torypuolue-k
i i i valituksi yhden edustajan
cnsimniäiseii konan 35:een vuo­teen?
Me emme luonnoIli.'4estikaan
yritäkään antaa mitään tyhjentä­vää
vastausta näihin ky.symyksiin
yksinkertaisesti siitä syystä., että
emme siioraajr sanoen tiedä kaik­kia
vastauksia.
Multa yli muiin näkyy pari, kol­m
e peru.sseikaa esini' CCFn 'stra­tegian'
virhcelli.syys ja vanhojen
puolueiden ' valtliässä" — kau­panteko
.sosialististen maiden
kanssa, sekä CCFn johdon poliitli-nen
horju n ta,-"--
Palautettakoon kuitenkin mie­leen
puolueiden voimasuhteet,
huhtikuun 22 pnä 1904 ja verratta­koon
niitä vuodon 19(50 voimasuh­teisiin:
V. 1%'0 sai CCF 41% kai­kista
äänistä, nyi 40.5%. Liberaa­lit
saivat 33%, nyt 40.'i%. Konser­vatiivit
saivat nyt 18.6% j a vuon­na
1960 14%. Social Credit puo­lue
sai v. 1960 12% äänistä, mutta
silloin sillä puolueella oli ehdo­kas
kaikissa vaalipiireissä, nyt
vain 2 ehdokasta.
Toisin sanoen, Ottawassa libe­raalien
kanssa kuhertelevat .social
eredilil jättivät nyt Saskatchevva-ni.
ssa (ehdokkaita nimittämältä)
tien avoimeksi liberaaleille ja
auttoivat siten ehkä ratkaisevasti
liberaalien hyvin niukkaa vaali­voittoa,
kuten ylläolevat tilastot
o.soittavat.
Tämä vaara oli tietenkin etukä­teen
nähtävissä, multa CCFn "stra-tcffistit"
eivät sitä nähneet, tai
eivät olleet näkevinään.- Sen si­jaan,
että olisivat esittäneet kan­sanjoukkojen
nostattami-seksi vaa­liohjelmassaan
uusia reformeja Ja
uudistuksia, CCFn ••slrategi.stil"
ot l i v a t vaaliuninustuksekseen
'CCFn saavutuk.sot" ja CCFn
m a a kuntajohtajan, pääministeri
\Voodrow Lloydin, 'kansainomai-suus"!
T ä m ä anloi Ijboraaleille mah­dollisuuden
lyödä valttia valheel­l
i s i l l a ' uudistusehdoluksilla ' ja
väitöksillä, että CCFn hallitus on
muka ' vanha" ja . "väsynyt", 4ai
että sillä ei ole enää mitään uutta
tarjottavana!
Samalla kertaa CCFn johto sai^
"roudan ajamana Omat porsaansa
k o l i i n " . Karttaen sitä, ettei se
joutuisi "punaisien" ja muiden
-"pahojen voimien" kirjoihin sekä
sen vuoksi parjattavaksi, CCFn
maakuntahallitus ei pannut tikkua
r i s t i in esim. kauppayhteyksien
Järjestämiseksi sosialistiseen maa-ilmanosan
maiden kanssa. Multa
kun Alvin Hamilton, konservatii­vihallituksen
maatalousministeri
teki suuria vehnäkauppoja Kiinan
kansantasavallan kanssa se nosti
torypuolueen alaspainuneita osak­keita
niin paljon, että se sai nyt
valituksi yhden edustajan lain-laatijakuntaan
—- ensimmäisen
edustajansa .35:een vuoteen!
Ja kun liberaalipuolue jatkoi ja
paransi konservatiivien ohjelmaa
Kiinan suhteen sekä teki pesuksi
vielä historian suurimman vilja­kaupan
Neuvostoliiton kanssa,
niin se vei maa.'ioudulla entistä
enemmän maata pois CCFn jalko­jen
alta.
"Hyvän miehen' ohjelma ja
"putiakauhun pelko' 'osoittautui
siis tälläkin kertaa loppukädessä
hyvin kohtalokkaaksi virheeksi.
Ja poliittisesti puhuen "onian
varjonsa pelkääminen" ei nos­tanut
kuitenkaan CCFn osak­keita
kotiporvarien silmissä.
Huhtikuun 22 pn vaaleissa ei
CCf:ää kannattanut Saskatche-
\vanissa ainoakaan päivälehti, ci
ainoakaan TVasema eikä ainoa­kaan
radioasema.
CCFn johdon kohtalokas vir­he
oli siinä, että se etsi "suvait­sevaisuutta'*
ja "ymmärtämystä"
porvariston taholta silloin kun
sen olisi pitänyt turvautua kai­kissa
tärkeimmissä asioissa työ­läisten
ja farmarien joukko­voimaan,
kuten se turvautui sai­rausvakuutuslain
yhteydessä
"käydyssä taistelussa.
Nämä ovat käsittääksemme
eräitä perussyitä CCFn kohtalok­kaaseen
vaalihäviöön Saskatche- .
wanis.^a. Nähtäyäksi tulee, osaako
CCF Vetää häviön opetuksista oi­keat
johtopäätökset. Toivotaan
niin, silla tosiasia on, kuten sa­nottu,
että CCFn vaalihäviö edus­taa
poliittista tappiota ja taka-as-kelta
Canadan työväenliikkeelle
yleensä ja erikoisesti Saskatche-
Nvanille.
Luottamus työläisiin ja omaa
maataan viljeleviin farmareihin
sekä yhtenäisyys työtätekevien
keskuudessa antaisi voiton avai­met
CCFlle maakunnan seuraa­vissa
vaaleissa. "Veljeily" porva­riston
kanssa ja työtätekevien ri­vien
hajoittaminen on sellaista
"ylellisyystavaraa", mihin CCPlla
ci olo varaa Saskatchcwanissa-kaan.
—- Känsäkoura.
-n
I