Vapaus, March 26, 1960

              liiiiliKiiSiBiiii^BSÄiiiiÄliii
liiiiiÄiiilM
'M
I
nmestyy tiistaina, torstaina j a lauantaina — Perustettu vuonna 1917 Canadan suomalaisten itsenäinen t työväenlehti
m
teli
m'
> No.^ 36 — X L I I vuosikerta SUDBURY, ONTARIO Lauantaina, maalisk. 26 p. — Saturday, March 26,1960
ilaciniliaiuydinasekokeiden kiellon kann
tiiiee lailant^jna Washihgtoniin siinä
ieiessä, em sajsi Yiidysvatlat
h]^äkspääR Neuvostoliiton ehdotuksen
, 'Washington: --^ Britannian pää-v^
ininisteri Macmillan saapuu lento-
I, -'feitse tänne lauantaina (maalis­kuun
26 pnä), voidakseen vaikut-tää^^
sUlien, ettfi Yhdysvallat väs-p
taa ' myönteisesti Neuvostoliiton
l;^. .viimeisimpään 90vittelueh4otttk-
^seen ydinasekokeiden lopettami­seksi
niin, että nämä kokeet lope-
K tetaan pysyvästi maalla, merellä
' ' ja avaruudessa, mutta maanalai^
Tset,' kokeet pannaan moratorio-m
i i i i niin jotta "atomivallat kiel-
-äytyvät vapiaaehtois«5ti sellais­ten
kokeiden suorittaimisesta sii­hen
asti kunnes löydetään kaik-
_ ,kia osapuolia tyydyttävä^ valvon-
; tamenetelAiä näille maanalaisille­kin
kokeille. '
Britannian valtiosihteeri David
• Ormsby-Gore, joka vierailee nyt
Genevessä, sanoi torstai-iltana siel-
K lä; J o t t a mr. Macmillan menee
' Washingtonlin siksi kun Neuvosto-y
liiton viimeisin tarjous ydinaseko­keiden
kiellon hyväksi on siksi tär-s
. k e S , , ettei sitä kysymystä .yoidfi
p) länsivaltojen kesken ratkaista' säh
kÖsanomavaihdon avulla.
Aikaisemmin mr. MacmiUan lä-
I hetti presidentti £isenhowerille sa­noman,
missä korostetaan voimak-kaasti
sitä, että Yhdysvaltain tulisi
I hyväksyä Neuvostoliiton ehdotus.
\S _ -Mr. Macmillan puhui pvheli- <
|, mitse presidentti Eisenhoverin
\ kanssa kuluneen viikon aikana
useimmin k u i n kerran, ja tämän
keskustelun yhteydessä hän sai
sellaisen vaikutelman, että pre-r
' sidentti Eisenhower on kovassa
ristituulessa; että hänen hallituk­sessaan
on kaksi jyiicästi vastak­kaista
ryhmää ydinaseiden kiel­l
on suhteen. Yksi ryhmä' vaatii
valtiodepartmentin (ulkoministe­riön)
johdolla ydinaseiden kokei-
." lukiellon hyväksymistä, mutta toi-
V nen ryhmä sotapäämajan ja sota­teollisuuden
piirien johdolla ko­rostaa,
että ydinaseiden kokeiden
U uudelleen aloittaminen on muka
Yhdysvalloille olemassaolon ehto.
r ' Mr. Macmillan pahoitteli sitä kun
Y hän e i ollut Washingtonissa keskus­ta'
tellakseen presidentin kanssa kas-r
' vot-vastatusten tästä-tärkeästä asi­asta.'
Presidentti Eisenhower vas-
^ tasi tähän mielipideilmaisuun kut­sumalla
mr. Macmillanin pikakäyn-
^ nille Washingtoniin,
' , Mr. Macmillanin mukana tulee
J / korkeita neuvonantajia: hallitussih­teeri
sir Norman Brooks, hallituk­ia
sen 'atomivoima-asiain neuvonanta­ja
sir W i l l i am Penney ja ulkomi­nisteriön
.aseistariisumiskysymyk^
sen erikoistuntija mTj-Con: O.Neil;
Pääministeri ei aloita keskuste­luaan-
presidentin: kanssa maanani
taina. Sen sijaan oletetaan, että
hän osallistuu Yhdysvaltain eri
suimtien johtajain suljettuihin ko­kouksiin
j a keskustelee > myös r kon-:
gressin johtohenkilöiden kanssa.
Näistä kokouksista kirjoitetaan julr
kisesti mahdollisimman vähän. N i i l ­le
miehille^ joiden' kanssa mr Mac­millan
tulee keskustelemaan, on
etukäteen tiedöitettul^rBritannian
kanta näistä kysymyksistä.
Heille on sanottu mr Macmilla­nin
panevan erittäin suuren arvon
Neuvostoliiton ' ehdotukselle ydin­asekokeiden
lopettamiseksi sillä
hän uskoo, että tämän ehdotuksen
perusteella voidaan poistaa idän ja
Ithinen väliltä perustavaa- laatua
oleva - erimielisyys aseistariisumis-kysymyksessä.
Mr Macmillanin ^kanta on, että
ydinaseiden kielto sellaisenaan ei
ole asiallisesti puhuen aseistariisu­mista,
koska se e i vaikuta minkään
m^an sotilaalliseen voimaan.
Ne voimat Yhdysvaltain halli­tuksessa,
jotka vastustavat aseis-tariisumissopimusta,
ovat kuiten­k
i n e r i ' mieltä, mr HacmiUauin
kanssa selittäen, että ydinaseko­keiden
kfelto vaikuttaa Yhdysval­tain
sotilaalliseen voimaan, sillä
näitä kokeita tarvitaan Yhdysval-.
tain ohjuspommien voiman lisää­miseksi
j a tehostamiseksi näiden
ohjuskärkien painoa lisäämättä.
Toisaalta uskotaan~kuitenkin mi*;
Macmillanin korostavan sitä, että
ydinasekokeiden: kielto on hyvä
sopimus uimenomaan. 'siksi, että
se ei vaikuta puoleen eikä toi­seen
sotilaallisen voiman suh­teen.
Mutta Yhdysvaltain sotilasjoh
to, atomivoimakomissioni. J a kon­gressin
yhteinen • atomivoimavalio-kunta
(jolla on viimeinen sana täs­sä
sopimusasiassa edustajahuonees­sa
ja senaatissa) korostavat kuiten­k
in sitä;: että ydinaseiden kokeilu-kielto
on huono nimenomaan siksi
kun se e i muuta nyt vallitsevaa so-tavoimatilannetta.
Nämä piirit vaativat ydinaseko­keiden
jatkamista nimenomaan
siksi, että sotavoimatilanne kehit­tyisi
edulliseksi Yhdysvalloille.
Juuri/tätä voimasuhteiden "jää­dyttämisen"
pelkoa eikä pelkoa
(Jatkuu 4:llä sivulla)
A < •..-•<~'A-n
'\- Pääministeri drvösJtelun
kohteeksi suhtautumisesta
E t e l ä - A f r i k k a an
^ Canadan neekeriyhdistys ja päivälehti vaativat ^
verilöylyn varmaa ja pikaista tuomitsemista
Toronto. -— Canadian Association
for the Advancement of Golored
People (Canadan väVillisten ihmis­ten
edistymisyhdistys) on lähettä­nyt
pääministeri Diefenbakerille
sähkeen protestueraten: hänen välin­pitämättömyyttään
Etelä-Afrikan
tapahtumiin nähden.
C A A P n johtokunnan puheenjoh^
taja George Carterin allekirjoitta­massa
sähkeessä kehoitettiin päämi­nisteriä
ja hallitusta "antamaan
Diefenbaker laiminlyö .velvollisuu­tensa
pitäessään kiinni siitä heikos­ta
Jifirukkeesta, että hän e i voi pro-testeerat
» Etelä^Afrikan ; verilöylyn
johdosta . . .
/Huolimatta siitä mitä; Canada te­kee,
Etelä-Afrikan päivät kansojen-yhteisössä
ovat luetut; • On mahdo­tonta
uskoa, että sen: värillisten
kahsojenjäsenmaat — I n t i a , Pakisr
tan, Ceylon, Ghana ja piakkoin N i ­geria
voisivat istua; saman pöy-jonkinlaisen
vissin; lausunnon tup-:dän ääressä. Etelä
miten Etelä-Afrikan hallituksen ro- Ne voivat vaatia sen eroittamista
Työmiehen kädessä olevasta viivottimesta päättäen Vancouverin Burrard Inletin
yli rakenteilla oleva uusi SecondNarrows.silta.on vain
valmistumistaan: Todellisuudessa työtä on jälellä.vielä väW kuukaudeksi
ennenkuin tämä $23,000,000 maksava kauan kaivattu silta on valmis käyttöön.
llQUVOstoliitto ei ole koskaan
iijäyttänyt maanalaista
ylinpommia, sunoi Hrushtshev
' P a r i i s i . — Neuvostoliiton pää-:
nunlsteri Hrushtshev sanoi täällä
keskiviikkona, että Neuvostoliitto
^ ei ^ ole koskaan räjäyttänyt ydin
^ftl, pommia maan alla eikä koskaan
~- - aiokaan tehdä siten. "
r Pääministeri antoi lausuntonsa
, Ranskan-Neuvostoliiton ystävyy.s-
.seuralle pitämässään puheessa pian
r ^ sen' jälkeen kun hän o l i saapunut
Ranskaan 12 päivää kestävälle vie-f
l " r a i l u i l e .
i ^- :Hän lisäsi, että jos Neuvostolii-
, ' ton ehdotukset hyväksytään aseis-tariisumis
ja ydinasekokeilukielto-t
neuvotteluissa .Genevessä, n i iu a'-
{f^j. siMstariisUmiskysymys- olisi silloin;
y v loppuun käsitelty. , , '
|7^'^/"^JBän herätti aseistariisumlskysy-niirkseh
heti saavuttuaan Oriyn Ien-
'J tokentälle viisi tuntia kestäneen
matkan jälkeen, sanoen sitä aika-
|t4\,°'kautemme suurimmaksi ongelmak-
!y ^'''Hrushtshev' vetosi Ranskaan, ja
I^^V^I^äÖskan presidentti'-de GauUeeh,
'••'^^löta'"tervehti' häntä henkUökohtai
^Äi^l^ntbkentäUä.'-';:^"'' .-p
y:jH(nlshtshevin4ksuhto; (Bttä 1 ^
'^vostöliitto^ ei ' o l l u t koskaan^ toimit!;
jonkalaista pidetään eritoten Y h ­dysvalloissa
mahdollisena: toteuttaa
ilman toisten maiden siitä tietoisek­si
pääsemistä — oli mahdollisesti
ensimmäinen sellainen-^ ilmoitus
länsimaisille apiireille"neuvostoliitr
tolaiselta -virkailijalta. - —
Orlyn lentokenttä oli tunndlTi
sesti ^ koristettujiTanskalaisten; vara:;
tessa vieraalle ^ suurenmoisen vas­taanoton.
Vierailu oli ensimmäi­nen
neuvostoliittolaisen tafi venä­läisen
hallituksen johtajan vierailu
Ranskaan sitten' tsaari Nikolai II
vierailun lokakuun: 6 päivänä 1896:
Hrushtshev puhui ja hymyili ys­tävällisesti
kun hän astui de Gaul
Ien kanssa, avonaiseen autoon n:iat-kustaakseen
viiden mailin matkan
kaupunkiin.
Joidenkin arvioiden mukaan len­tokentällä
ja matkalla lentokentäl­tä
kaupunkiin o l i vi'2railijaa vastas­sa
'60,000 pariisilaista.,
Myöhemmin. Ilrushtshev laski
seppeleen;:Ranskan tuntemattoman
sotilaan' haudalle Arc de Triomp
hen edessä.' ^
T Suuri .väkijoukko^ puhkesi ? suosi-ohhuutoihin
pääministerin astuessa
"Jos L-Saksan militaristeilla ydin
aseita, niin seuraukset vakavat^^
Pariisi. - ' N e u v o s t o l i i t o n päämi­nisteri
Hrushtshev kohtasi Rans­kan
presidentti de. Gaullen vjällee>i
perjantaiaamuna ja keskusteli, tä­män
kanssa kahden tunnin ajan
Tämä: on viimeinen näiden kahden
valtiomiehen toisensa kohtaaminen
kunnes pääministeri; .palaa Parii­siin
,ensi:,-torstaina vierailtuaan e r i
osissa Ranskaa
• Torstaina ensimmäisissä f viralli­sissa
keskusteluissa Ranslcan presi­dentin
kanssa neuvostoliittolainen
vieras: jälleen -. korosti; .että; Rans­kan
ja Neuvostoliiton: on toimitta­va
yhteisesti Saksan. militarismin,
aikaansaaman vaaran:; torjumiseksi:
Samanaikaisesti Hrushtshev sa­noi,
että Neuvostoliitolla ei ole min­käänlaisia
aikomuksia eroittaa
Ranskaa sen länsimaisista liittolai
sista.
Ranskajn ulkoministeriön puhe­mies
sanoi, että de Gaulle j a Hrus­htshov
: olivat kiinnittäneet näissä
keskusteluissa erikoista huomiota
Saksan ongelmaan.
Torstainen keskustelui, joka ta­pahtui
vain kahden kielenkääntä­jän
'läsnäollessa kesti 15.minuuttia
y l i suunnitellun' kaksi tuntia.
Neljässä eri puheessaan sitten
Ranskaan saapumisensa Hrusht­shev
on tähdentänyt, että kahden
maailmansodan jälkeen Saksan mi­litarismi;
vieläkin :uhkaa; maailman
rauhaa. _
"Diplomaattisissa-piireissä kuiten­kin,
Reuterin uutistoimiston arve­lujen
mukaan, odotetaan, että Neu­vostoliiton
pääministerillä on edes­sään
suuri, tehtävä de- Gaullen va­kuuttamiseksi
tällä; väitteellä,, /sillä
Ranskan presidentti on sitonut J e s kä Neuvostoliiton ulkominis
maansa j o k s e e n k m l a h e i s ^ t i O
-^si-Saksaan vallassaolonsa ^;22 kuur
kauden aikana
Perjantaisiin keskusteluihin kah­den;
valtion päämiehen lisäksi osal­l
i s t u i : Ranskan pääministeri, Debre
ja ulkoministeri Courve de M u r v i l i
teli Gromyko.
Puhues.saan kaupungintalolla p i ­detyssä
i i vastaanottotilaisuudessa
torstaina Hrushtshev varsin huolel-ilisesti
teki eron Länsi-Saksan kan-rjatkuu
4:lla sivulla)
2 vangin epätoivoinen
vankilakapina päättyi
Voittivat kuitenkin itselleen oikeuden
vedota van^keusrangaistustaan vastaan
r « 1 ' • ••••
laivinen saa
jatkuu Etelä-
Ontariössa
Toronto. — Säätietotoimistosta
ilmoitettiin torstai-iltana, että vielä
ei ole toivoakaan todellisen kevään
saapumisesta Itä-Canadaan.
Viikonlopulla ei odoteta mitään
lauhtumista säässä, joka on viime
päivinä pitänyt koko Etelä-Ontari­on
hyisessä otteessaan.'
Lämpötila laski jälleen perjan­taita
vasten yöllä normaalia paljon
alemmaksi kylmän ilman virratessa
alueelle ja lunta sataessa Niagaran
niemimaalla i ja koko Lounais Onta
rion alueella.,
Niagara Talisissa ilmoitetaan sa-,
tane^n torstaina neljä tuumaa lun
ta,kolmen tunnin kuluessa jä Lon
Nashville, Tenu. — Päivän kestä­nyt
kahden, varalHseiv-vangin epä­toivoinen
kapina päättyi täällä tors-tai^
iltanavankien tultua-;vastaanpa­nematta
pois virastohuoneistosta.
missä he olivat. pyssyillä uhkaillen
pitäneet:, kymmentä panttivankia
edellisen ipäivänpuolisesta alkaen;
Yksikään panttivangeista ei ollut
loukkaantunut.
. Robert Riveran ja Raymond Ferr
rankapina päättyi;melko säyseästii
vaikka he: olivat useita kertoja;
uhanneet ;,tappaa panttivanginsa;
Ensin tuli pois kuusi panttivan­kia;^
joiden: sanottim olevan ;myös
vankeja. Muutaman minuutin ku­luttua
tuli 10 muuta panttivankia.
.Kolme naista, kaksi heistä; vankilan
työhuonekuntaan ikuuluvia;: joutui:
—Jpanltivangiksi vieraillessaan van­kien
luona. —
Viimeksi tuli "linnoituksestaan"
pois Rivera ja Ferra, jotka menivät
\'äjrkikoppiinsa. Viimeksi tuli van­kilan
psykologisti Albert Balerva,
jolla oli kaksi py.ssyä. Hän esitti
lopullisen vetoomuksen vangeille
kapinan lopettamiseksi.
iiKapinan:kohokohdaksi muodostui.
?e kun Rivera tuli ulos "tukiase­mastaan"
ja ilmoitti, että hän on
valmiina päästämään panttivangit
pois jos F e r r a suostuu siihen. Hän
lupasi puhua asiasta viimeksimai-;
nitullc. Ferra teki päätöksensä
neuvoteltuaan:ensin-erään asianaja-:
jan kanssa. G;-:;;;
Kirjoitettu sopimus, jonka-pcni.s-::
teellä , panttivangit j, vapautettiin^;
määritteli, että vangit viedään louk-i
kaantumattomina Davidson kauntin
vankilaan, että he saavat olla siellä
siksi'kun he aloittavat vetootnusju-tun
vankeutthat^vastaan.
erikoiseen turvallisuusselliinj ja.et­tä
kumpikaan heisiä, ei: menetä ka­pinan
johdosta etuisuuksiaan . "hy­västä
palvelusta".
Tämän asiakirjan allekirjoitti
Tennesscen osavaltion ojennusko-
:nissioneri. Keith Hampton.ja kolme
isianajajaa, jotka edustavat vanke­ja-
Kapinan alkuvaiheessa Rivera ja
['•crra uhkasivat suorittaa panttivan-k.
ensa joukkomurhan, ellei heitä
.'apauteta. vankilasta;;Tästä vapaus-vaatimuksesta
kielläydyttijn kes-aistclemastakin.
tupolitiikan ja erikoisestikin muu­tamien
viime päivien aikana tapah­tuneet
raakamaiset hyökkäykset
neekereitä vastaan."
Sähkeessä ilmaistiin pettymystä
pääministerin; äskeisen;, lausunnon
johdosta, jossa hän yksinkertaisesti
vain valitti, että; Etelä-Afrikassa on
olemassa sellainen Ullanne kuin
siellä vallitsee. Pääministeri sa­noi
tiistaina^ että Canadan hallituk-;
sella ei ole minkäänlaisia aikomukr
sia ' sekaantua toisen Britannian
kansojenyhteisön ^maari > ; sisäisiin
asioihi)! vaikka se tuomitseekin ro­tusyrjinnän.
C A A P n sähkeessä sanottiin, että
"canadalaisilla on oikeus vodottaa,
jotta .heidän hallituksensa omaksuu
ainoan järjellisen kannan . ; . ; sa­manlaisen;;
kuin ; Suur-Briatnnian
pääministeri Macmillan."
Britannian 'pääministeri sanoi äs­kettäin,
ettei maailma voi enää
ylenkatsoa : r Afrikassa; puhaltavaa
kansallismielisyyden"uutta tuulta."
tai niiden tekisi mieli erota itse.
Viimeksimainittu - merkitsisi:: kanso­jenyhteisön
muodostumista valkoisr
ien kerhoksi eikä toivotuksi yhdys­siteeksi
valkoisen; lännen j a A f r i ­kan
j a Aasian kansojen välillä/'. .
TORONTO S T A R L E H T I MYÖS
VAATII ETELÄ-AFRIKAN
H A L L I T S I J A I N TUOMITSEMISTA
Keskiviikkoisessa Toronto Star-lehdesse
myös tuomittiin pääminisr
terin; ;äsiaan ^ siihtautumineif.- Otsi­kolla
"Sallikaa (Canadan tuomita ve^
rilöylyn" mainittu lehti kirjoittaa
pääkirjoituksessaan: . -
;:"Pääministeri Diefenbakerin on
ilmaistava/kuinka canadalaiset ovat
järkyttyneitä sen johdosta; / että
Etelä-Afrikassa; on mielivaltaisesti
ammuttumiehiä, naisia j a lapsia-
Yhdysvallat on JO ryhtynyt sille
harvinaiselle kannalle : että se on
tuominnut .Etelä-Afrikan poliisien
väkivaltaisuudet. Mutta nämä ovat
myös harvinaisia tapahtumia; jotka
vaativat tavallisuudesta poikkeavia
toimenpiteitä.
Mr. '-Diefenbaker henkilökohtai­sesti
inhoaa rotusyrjintää;; Mutta;
pääministerinä hän omaksuu Etelä-,
A f r i k a n rotusyrjintäpolitiikkaan
nähden "kädet irtiV-suhtautumisen
kohti kansojenyhteisön toista jä­sentä
. . . '
5iitä syystä hän hylkäsi niukka-sanaisesti
viime; tammikuussa Cana-,
dian LaborCongressin; ehdotuksen,
eitä Canadan tulisi / vaatia Etelä-:
'Afrikan eroittamista kansojenyhtei-söstä.
Mr. Oiefenbaker suuttui sii­tä,
että häntä pyydettiinkään arvos­telemaan
toisen ;kansojenyhteisön
jäsenmaan sisäisiä asioita.
Mutta viikkoa myöhemmin pää­ministeri
Harold Macmillan, sei­soessaan
valkoihoisten parlamentis­sa
Kapkaupungissa, antoi; koko; maa-ilman
kuulla kuinka Britannia ar­vosteli:
Etelä-Afrikan: rotupolitiik­kaa.
;; Jos vanhimman kansojenyhteisön
jäsenmaan pääministeri voi protes-leerala,"
n i in silloin, varmaankin mr.;
UNITED ELECTRICAL-UNIO
LÄHETTI S A K K E E N YHDISTY­N
E I L L E K A N S A K U N N I L LE
United Electrical, Radio and
Maihine ,Workers-unio Jäffetti kes­kiviikkona
Etelä-Afrikan,vpääminisr
t e r i V e n v o e r d i l l e j ^ ; Yhdistyneille
Kansakunnille sähkeet tuomiten
EtelärAfrikan ; rotuvainon j a äsket­täiset
verilöylyt.
Sähkeessä syystettiin; että Etelä-
Afrikan valkoihoisten vähemmistö­hallitus
pääministeri Vemoerdin
johdolla oli orjuuttanut afrikkalai­set
piiskalla ja pyssyllä.
Union presidentti C. S. Jacksonin
allekirjoittamassa/sähkeessä sanot-;
t i i n:
"Tuomitsemme äskeiset hirvittä­vät
alkeellisia ihmisoikeuksia: etsi­vien
af rikkalaisten; joukkomurhaa-:,
misct Teidän valkoinen vähemmis­töhallituksenne
orjuuttaa ; afrikka­laisia
; piiskan ja pyssyn vallalla.
Vaadimme.afrikkalaisille /täydellis-v
tä-vapautta j a itsepäättämisoikeut-ta."
Lääkehintoja
tutkittanee
Toronto. —; Ontarion pääministe­ri;^
Frost ilmoitti torstaina, että; hän
suunnittelee lainlaatijakunnan; va­liokunnan
nimittämistä; tutkimaan'
Ontarion sairaaloissa perittyjä lääk­keiden
hintoja.
Hän ilmoitti esitlävärtsä päätös­lauselmaehdotuksen
jonka mukai-;:
sesti nimitettäisiin 11-henkinen va­liokunta
tarkoitusta varten.
vValiokunnanJehtäväksi aiotaan
lääkkeiden osto-: j a ;jakomenetel-.
mien,analyysinj; varastoimisen ja
inventaarioiden tutkiminen; Näiden
tietojen perusteella .voitaisi ; sitten
päättää josko "tuotantokustannuk­sien
ja-jälleenmyyntihintojen välil­lä
on l i i an suuri ero.
V I I M E T I E D OT
Toronto. ----Ontarion lainlaatUakunnassa/hyv^
simmäisessä : luklemisessa ehdotus laiksi^ jolla vakiinnutettaisiin, työläis­ten^
eläkkeet: J M laki; lopaUisesti; hyväksyttäisiin, niin se;:me^tsisi sitä,
että työläiset eivät menettäisi eläkettään jos Iie siirtyvät yhdeltä työ­maalta
toiselle tai toisen yhtiön, p ja että luiildd; työläiset-olisivat
Icelvollisia, osallistlmlaan^eläkesammiteImaan^oltoaan ^Tnode
tiön palvelulcsessa.
Toronto.-^Torstaina Toronton yliopiston^^^ o
protestima^^ssia -kaupungintalolle seoiaavalisi;-päiväksi
johdosta, että Etolä-Afrilcan poliisit olivat ampuneet rauhallisia; neeke-'
rimlelenosoittajia tällä viikolla. Täällä saatujen Uetojen. mukaan C a ­nadan
ylioppilasliitto on mj-ös jättinyt pääministeri Diefenbakerille lau­suntonsa,
jossa':kehoitetaan;liittohallitusta; protestoimaan ;Etelä-AlFrikan
rotusyrjintäpolitiilckaa vastaan.
Etelä-Afrikan hallitus on kieltänyt
kaikki neekerien joukkokokdukset
Johannesburg, Eteläj^Afrikka. —
Etelä-Afrikan hallitus kielsi torstai-;
na kaikkien yleisten kokouksien
paitsi kirkonmenojen pidon maan
suuremmissa .'keskuksissaioKapkauT
pungissa, Johannesburgissa ja Dur-banissa.
Kokouskielto pysyy voi­massa
hallituk.sen; päätöksen mukai­sesti
ensi kesäkuun 30 päivään.
Kokouskiellosta ilmoitettiin sen
jälkeen kun poliisit olivat suoritta­neet,
ratsioita' Afrikan kansalliskon­gressin
ja Pan-Afrikan* kongressin
toimistoihin ja näiden liikkeiden
koteihin^ takavarikoiden- ' suuren
määrän asiakirjoja.' 'Ratsioita-suo­ritettiin
myös muiden hallitukselle
cpämiclisten < liikkeiden toimistoi-
Joitakin näiden liikkeiden johta-dentti,
Mangaliso Sohukwe ja useat
muut tämän järjestön-johtajat pi­dätettiin
jo .'aikaisemmin; ;; M
järjestö on vaatinut täysiä oikeuk­sia
neekeriväestölle v. 1963 men­nessä.
Kongressin varapresidentti Chris­topher
' Mlokothi pidätettiin Kap­kaupungissa
torstaina.
Poliisit, jotka olivat patrullissa
panssarivaunuineen Nyangassa, lä­hellä
Kapkaupunkia, väittävät, että
neekeriväest(| suunnittelee;ikampan-jansa_
tehostamista. He sanovat, et­tä
heidän patrullejaan kivitettiin
ja että tuhannet neekerit olivat ol­leet
kaduilla. Valkoihoisia on
varoitettu, pysymään ulkopuolella
townshipia ja tie-esteitä on pyst.v-letty.
Venderhijl Parkissa, Johannes-
Unitod Nations. — Täällä ilmoitettihi torstaina, että Yhdistyneiden
Kansakuntien: turvallisuusneuvosto' k o l ^ n t u u ; ensi riikoila;kuuIemaan,
syytöksiä Etolä-Afrikan hallituksen; rotusyrjintäpolitiikkaa vastaan. Eri­koisestikin;
Af ro-^Aasian maat; ovat tätä vaatineet.
V a l t i o n toimenhditijoiile I
ei annettanee unioihin
järjestäytymisoikeuksia
Prokuraattorin virasto antoi silrv
i o in päätöksensä, että tapaturma-koi:
yauslauiakunta oli valtionTasioir:;
mistö j a työministeriö ; käytti tätä
päätöstä hyväkseen peruuttaakseen
erä^Hä^^iolta tapaturmakorvaus;
lautakunnan työläisten edustamis-oikeus
ja kieltääkseen toiselta uni-olta
mahdollisuus järjestää lauta­kunnan
työläisiä.
V- 1959 hyväksytyssä laissa mää­ritellään
valtion asioimistoiksi
v r i i k k i . lautakunnat, komissiot, rau-tdtiot,
yleiset laitokset, yliopistot,
tehtaat, yhtiöt, jotka maakunta jo­ko
omistaa, pitää käynnissä tai kont­rolloi.
Laki hyväksyttiin alunperin tar­koituksella
suojella näitä mainittu­ja
laitoksia Otta\van verotukselta,
mutta - sittemmin sitä /on^ t u l k i t tu
myös niiden työläisten-järjestämis-^
mahdollisuuden ehkäisijänä^
• Lakia käytettiin International U-nion
of Operating Engineersia ja
National Union of Puiblic Emplöy-eesia
vastaan. Ensinmaiiiittu unio
edusti t: tapaturmakorvauslautakun--
nan työläisiä:sen^toipilaskeskuksellai-;
ja toiseksi mainittu unio o l i anonut
lautakunnan Maltonissa-työssä ole­vien
työläisten edustamisoikeutta'.
Unio yritti järjestää myös 900 iau:'
takuoinan konttorityöläistä silloin
kun prokuraattorinvirastosta an­nettiin
mainittu päätös. ' .'
Ontario Federation of Laborin
virkailijat pyysivät työministeri
Daleya /ja prokuraattori Robertsia
ehdottamaan lakiin sellaisia- muu­toksia,
että sen nojalla ei voitaisi
kieltää unioilta ^ näidet^ työläisten
järjestämis, ja edustamisoikeus."M"
-.'Näin^ei kuitenkaan 'ole .tapähtu- )
nut ja samalla on väitetty,, että val-^
lion toimenhaltijat olisivat kuiten^
: T o r o n t o . ^ . Ontarion ihallitus;on
antanut Ontario ,Feredation; of L a
borin, tietää; että sillä, e i ole mitään
aikomusta tehdä työlakiin muutok-:
sia, joiden nojallaisallittaisiinunioir
denmeuvotella valtion toimenhalti-;
jainv; e l i valtion asioimistojen..'palr
veluksessa olevien työläisten puo­lesta.
Kysymys herätettiin viime joulu­kuussa^
jolloin Ontarion, prokuraat;
torin päätöksen; perusteella kiellet­t
i in ; unioilta ; oikeus järjestää maa­kunnan
tapaturmakorvauslautakunr
nan työläisiä.
Aseita on myyty^^noin 100 päivit­täin
sitten viime maanantaisen ve­rilöylyn,,
jossa nyt ilmoitetaan ;;;noin
80 saaneen surmansa ja y l i 200 haa­voittuneen.
Torstaina annettu hallituksen
päätös on starkojtettu tekemään te­hottomaksi
Afrikan kansalliskon­gressin
päätöksen;; ;että. maanantai­päivät
' omistetaan verilöylyssä kaa­tuneiden
muistolle.
Kapkaupungissa noin 90 neeke­riä
kerääntyi poliisiaseman edus­talle
vaatien, että heidät pidätettäi­siin
passinkaritopakon uhmaamises­ta.
Taktiikka on saanut laajaa
kannatusta Etelä-Afrikan neekcri-i^
äestön , keskuudessa ja tuhannet
iiimiset ovat vaatineet protestina
passinkantopakkoa /' vastaan, että
i
J "