1960-12-20-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
'Mi ms '"•"•iiS>«äiiKfeti mm > ____ ja* lii r ' jäisen historiaan suhtaudumme, nykyhetken jouUiun liittyy" [' meille kaikille aivan liian paljon huolia. Juhlamainonnan ja r «-"-puheiden tekstinä on "Rauha maassa ja ihmisillä hyvä tah- I to", mutta ihmisveri virtaa kuitenkin Laosissa ja Algeriassa, - vaikka elämmekin'poikkeuksellisen onnellista joulua sikäli,' että "saamme olla rauhan oloissa miltei kautta maailman, nolla onkin tänä jouluna todettava, että kaikista uhkaavis-l\ . taifsödanpilvistä huolimatta, joita on poliittiselle taivaan- ^ rimalle,kokoontunut, rauhan sanoma on saanut'todella laa- - iaibvastakaiun kautta maailman. Uusi maailmansota ei ole l eftaä'kohtalonomaisesta väistämätön, sillä ihmiskunnan his- I ' ' .tor^aanon tullut niin suuria rauhanvoimia, että ne voivat vallitseva ja yhä paheneva joukkotyöttömyys. Tilastotiedot r kertovat sadoistatuhansista työttömistä, mutta nama nume- \ . . rot:antavat kovin valjun ja kylmän kiivan siitä aineellisesta: * hädästä ja henkisestä piinasta, minkä työttömyys aiheuttaa sekä varsinaisille työttömille että heidän omaisilleen. Yhdis-m mm mi m m mmi mm « i i i m m PII "Hm i i t i i ii i i i . m mm mm mm i sesti-järjestää, silloin on valtiovallan huolehdittava, ettei ke- . nesta maasta on siirtolaisia tullut maakuntaamme. Tämän-VThe Joyous Voices of Christmas" (Joulun iloiset äänet) kortin ort suunnitellut tunnettu^' canadalainen taiteilija Elizabeth Wilkes Hoey, Sen on lähettänyt julkaistavaksemme Ontarion maa- - _ kuntahallituksen kansalaisuusasiain ministeri Hon. John *Yaremk"o, Q.C. ja^apulais- , ministeri Robert J. Cudney, Q.C: Nämä 31 joulutervehdystä," «mukaanlukien suo- ~ menkielinen, on kirjoitettu seuraavilla; kialillä (vasemmalla): Bulgarian, Valkovena- , jän, Kiinan^ Kroatian^ Tshekkoslovakian, Tanskan, Hollannin, Eestin, Suomen, Gallian, Saksan, Kreikan, Unkarin ja Portugalian kielellä. (Oikealla): Irlannin, Italian, Japanin; Latvian, Liettuan^ Norjan, ,Puohn,^Romanian, Venäjän, Serbia'n, Slovenian, \ Ruotsin, Syyrian, Ukrainan ja Welshin kii^lellä sekä kuvan yllä Englannin ja' alla Ranskan.. . . . . Sfi;Siirtqlaiset|{watipmaaomsa Uaanityöl tatekeyäa|yakek||jcrtkaS;oya#iahtefe meetite)timaastaaiSppiyQssia^»a *äynnistä SantijS^^SS^pj^^^^Ä^^ i^^Saksalaissyntyinen^^richfBerndti- §||B|imet®|||^ oMvat- erinomaisia^^ihmisiä",! sanoi Kirjoituksessa mainittiin monis- Myös lapsillemme: maassa ja 3uutteellisuulcsista ja vaaran- ^n^3rei|itä||H^^ .rfeKettä'valtiomiehet "tulevat kuunteleman kansanjoukkojen mm jt^ ?|^]fojUaisi "rauha maassa" tummksen ^toteutumista ja Bä^si^^myös työtä nyt työttömänä -oleville tuhansille. ' TT^^^^IiOistakÖn-^siis joulu^ynttilämmekin todellisen rauhan-jähyl^ ähtähdönmerktisöL ' : T^iröittäiniä uhkaa puutteen joulu uslein olemmekaan; kuulleet 1 tuon tutuksi käyneen-huudon? .:'Se. on käynyt aivan • liiankin tutuksi'las-iiterame leikkipaikoilla,' - koulujen I f,. . Joulun lähestyessä uhkaa monta monituista työttömien perhettä puutteen ja epätoivon -joulu. "Liittovaltion viimeisimmät tilastotiedot, osoittavat, että Cariadassa ,oli marraskuun puolivälissä 429,000 työtöntä, eli 61,000 enemmän kuin kuukautta .aikaisemmin ja enemmän kuin milloinkaan, ennen toisen maailnpansodan päättymisen jälkeisellä-aikakaudella maraskjiussa. Kuinka suuria'tämä työttömien määrä on, se näkyy ehkä . ^ f>arhaiten, sitä, jos vertailun vuoksi sanomme, että heistä - Jtaupunkjä! Yleisesti puhuen on nyt 6.1 prosenttia koko' työ- ^ voimamäärästämme työttömänä verrattuna 5.J prosenttim ^ . vuosi'sitten-ja-6.2 prosenttiin vuonna 1958. Toisin sanoen, - jok^. viidestoista canadalainen työläinen on jo työttömänä ^ ja yleisesti myönnetään, että sydäntalvella tulee olemaan * .-ainakiii;yksi joka kymmenestä työläisestämme työttömänä. "Bang — olet kuollut"" Kuinka leikkikentillä j.i omilla takapihoillamme. Olemme niin tottuneet •näkemään ja kuulemaan lapsien leikr kivan .sotaa kaikkine^^^jiikk^neen, ituolemisinecnv äänineen, niakuuk- .sineen ja'kidutuksineen — kaikki* nk^n- rpaitSi^^.^^ neen — että lainaammfe sille hyvin vähän jos ollenkaan huoniiotai Keitä ovat nämä lapset? Mihin ikäluokkaan he kuuluvat? Minkär ' lah i^eh vii i k il t us Hxin f täi 1 a läelJ af; -'^ 'kijjäl f iltimäiäsä|\^mririti^ f l a S i s i l i ^ p i l l c l i J c k i i K^ f t o M Ä I i M i l n l ^ M a^ g y a i M i i t f f | ^ ä | Y | ^ i ^ ^ riaäafeieivätilä^ 5|ku|taloiggll^ Toisen • maailmansodan > '< jälkeen avattiin Jisiirtolai^ koseri selälleen. Vieläpä Canadan hallitus lähetti'- ulkomaille siirto-ilaisdeparfmentin;.- y hoittamaan siirtolaisuutta^.' Cana;- daan, maalaamalla • työläisten silmien eteen m i t ä houkuttelevimpia J'Ä««« kuvia Cänadassa vallitsevista ansio- | | A n i i i ll mahdoMisuuksista. Toisen maailmansodan jälkeen kesti hetken eräänlaista "hyvinvointia" ja t y ö t ä oli "saatavissa. AUittajpianvseurasi talouspula -^jon-^ ka : Jälkeen, o^n ollut l y ö t t ö m y y t t äc ja kuluva , talvi'tulee olemaan pahin s työttömyyskausisitten toisen maailmansodan päättymisen., ,V - Uniot korostivat aina, että ne eivät vastu.sta siirtolaisuutta • niin kauan kuin on t y ö t ä saatavana, miiUa työttömyyden ilmaantuessa siirlolaisuiis tulef keskekvtfää. Tä-,.^, iVarmaankin%supi ^ liirtD-S t | p i i i i i » i p » l k a > ituksets^oyatshäipynecpkatkeran^Q^ dellisuuden i«komihiaiatiMoniUaiei| ole 'ede«T-turv8äV)työitÖmi^ä^^^ tuksesta^jai^bilevaisuUBt^oni^synkkäig ^BiMÄiiiri^^ kärsiä-työttöhiyyde8tä'V^^aljastuu kaikessa f ala«tomuudessaantpelkäkt| 'Pettyneiden '^siirtolaisten^ käik^ kein varmin tukron yhtyä muiden > järjestyneiden työläisten^ kamppai-nollista" avustusta, Tämäii -toteutta- • . v ' - '•• - ' V . . 0 0 6 0 O O ö O b'6 öo O ö b o ' o v r o ' n ( . . i »> ^ SYNTYMÄ- 'a PÄiyiÄ ;i ! 9X0-0-aJLgJLiUUL«iLflJU>Jl5L<Uljl.fl.&^ Wilho Katainen, Websters' Cbr-ners, B.C., täytti joulukuun- 75 vuotta. J. Saikkonen, VVHitefisK, Ont., täyttää joulupäivänä (25) 76 vuotia Yhdymme sukulaisten ja ' tutta-vain onnentoivotuksiin. ff ' * l in.: s^ta puhumattakaan. ^ : .i.' Kaikesta hu(^Iir^tta hallituselimet — liitto- ja maakunta- • hatlitilkiUitinvnf k i l i n l i a r n l r l r o > a f ' < r ' > t . . l 1 » yr..- New York. — YKn yleiskokous liy- ^vjiksyi äskettäin 43 Af rikan' ja fÄasian^ maan päätöslauselmaehdotuksen, jossa: vaadittiin siirtomaavaIlanv;lak-kauttamista heti. Kukaan ei äänestänyt vastaan,-mutta siirtomaavallat pidättyivät äänestyksestä. Neuvostoliiton ehdotus, että kaikki riippuvaisuussuhteessa!). olevat'alueet on.julistettava,heti itsenäisiksi hylätr tiin 35 äänellä 32 vastaan 30 pidat-tyeasä2äärnestyksestä. i; Myös Neuvostoliiton tekemä; muutosehdotus -Afrikan ja Aasian maiden vpaatoslauselmaehr dotukseen-hylättiin.'i Siinä vaadittiin, >^ttä kaikkien, siirtomaiden on ^^päästär vä Itsenäiseksi; iviimeistääni ensi vuoden loppuun mennessä. Äänestysnumerot olivat 47 vastaan, 29 puolesta ja 22 pidättyi äänestämästä. Hyväksytyssä' päätöslauselmassa sanotaan,; että; jokaisella ; kansalla j on oikeus määrätä itse kohtalostaan Ja ettei poliittisessa, taloudellisessa, sosiaalisessa tai sivistystasossa ilmjene-viä vajavaisuuksia saa pitää aiheena Itsenäisyyden viivyttämisen. ;taa«'l^i^pnwta'S ja tel)^ä^t%i«täya^^ toimesta vaaditaan _jnbidänkin ' ,, , ' ii ;ta;mikaai5akko;^on^^eidani5kan-sakuntana' tanssia'"Pentagonin piiskan tahdissa? Porasta/ bn ^eHIäpninii^Öt masta yleensä ja "omaksua kan% sakunnan. etujen ..-.mukainen ipuolueettomuusohjelmapjtjöns kayttaai|sitenMsäadut|fesäästo.t; man smmaaaannM-ntaillro_u_s. elamaa-.yHeh-i s I Ensiksikin he-ovat meidän lap-' siamme. Toiseksi he ovat 4—14 vuoden ikäluokas.sa, joita vuosia tavanomaisesti- saiiotaan^^ f visiksl.';iVUOsiksi.; Kolmanneksi eikö ble järjellistä; ajateUa, että tällä "leikillä" on samanlainen vaikutus lapsiin kuin taisteluharjoituksilla sotilaisiin?. Ihmisessä ei ole ' luonteenomaista se, että hän haluaisi tappaa tai olisi valmis hyväk.sy-niään, jikanssaihmisensäf a man väkivaltaisen kuoleman. Hänet on opetettava siihen. Hänet on kovenenttava sitä. varten. :'Hänert normaalinen elämänr ja lähimmäisenrakkautensa: on s täydellisesti \hä-: vitettävä. Tämä saavutetaan sotaharjoituksissa. Emmekö edistä tätä samaa raakalaisuutta' sillä, että piemme välinpitämättömiä:; lastehr mev leikkiessä ;Sotaa:'|a; ampumista? Vastauksemme pn .oltava myönteinen, mutta emme voi tyytyä vain sellaisen, asiantilan olemassa-oiori kaam ihmisten maailm^. Pienellä tytöllä, on hänen nukkensa ja hän_ku-vittelee olevan-sa äiti ja nukke on hänen: lapsensa:;Hän jäljittelee; äitiään sellaisena kuin tietää hänen olevan. Nuori poika jäljittelee ]eikkiautollaan'isäänsä:ja:; hänen te-: kojaan sellaisina kuin hän sen ymmärtää.- Vaikka näiden pikkuihmis-ten elämä olisi kuinka rajoitettu, heidän teoistaan kuitenkin kuvas- .tuu heitä ympäröivä aikuistern maailma. Me vanhempina olemine pääasiallisin vaikutin lapsiemme elämässä: Olkoon tämä vaikutus minkälainen tahansa' se. esittää suurta osaa-lapsien muokkaamises-jjaiE- aikuisen -elämää valmiiksi vastaanottamaan. - T ^ 4 ^ Josjhyväksymme nämä väitteet kuvaamisen- vaikutuksen: alaiseksi kuin ,nykyään, Olohuoneessa oleva televisioläiiebn,muodostunut yksisilmäiseksi hirviöksi, jonka ainoa idea on -se;: että maailmassa ei. ole muuta,,taistejua ;kuin joko toisen ihmiseni tappamiseksi tai Joutuakseen ; itse; tapettavaksi.v.Sanomaleh-. tien julkaisemat sarjakuvat lisäävät television antamaa, sävyä.: -Samanlaista löydätte vaikka minkä tavaratalon; ' h iuosastolta löydätte pyssyjä, tankkeja,. ;;tykkejä;^.p käsikranaatteja, ohjuksia ja. taisle-lulaivoja. Kaikki on vqimisteitu mahdollisimnian lälicisesti' alkuperäisiä ' nuiistuttavasti, vieläpä ääneen ja toimintaan asti. Voimmeko mitenkään oikeuttaa sen, että sallisimme lapsemme käsitellä näitä kuolemaa; ja hävitystä tuottavien esineiden kuvia. Joulu on jälleen ovella ja jälleen 'seuraamme.:'sJtäi'Junmoisilta: a perittyä tapaa että vaihdamme lahoja ystäviemme ja .rakkaittem-me karissa.^^^;-^^ huolera lahjoja heille -r^ huomioiden lahjan saavan henkilön persoonallisuuden,- lahjan .värin jne.: Olkaamme:, yhtä huolellisia ostaes-samme lahjoja lapsillemme. Velvollisuutemme on johdattaa lapsemme rauhan teille. Tehkäämme siten, että vanhalla lauseella "rauha maassa ja-ihrnisillä hyvä tahto" olisi todella jotain merkitystä. siirtolaisuus tulee keskekyttää. Tä tä ei ole kuitenkaan tarpeellisessa määräs.sä/toteutettu hallituksen taholta. , ValliLsevan työttömyyden. takia monet; siirtolaiset-pyrkivät^t kotimaahansa. Monilla ei ole niin paljon varoja, että pääsisivät takaisin kotimaahansa. ^On vain oltava tääl 1 a j a /yritettävä'' jollain tavalla tuPa toimeen, :vtaikka:paremr minkin riittää pitää henkiparastaan kiinni. . - " Kuluvan kuukauden 5 pnä julkaistiin Montreal Daily 'Starissa Quebec Citystä päivätty kirjoitus, jossa kuvattiin .Canadaan tulleiden ja pettyneiden noin .600 siirtolaisen :;palaamista: Italia-nimisellä Jai-vaila kotimaihinsa. Kirjoittaja .sanoi, että he olivat yleensä; :hyvin: pidättyväisiä ! puhumaan ja sanoivat, että työttömyys o-i: päätekijä miksi he>;pettyneinä jättivät Canadan. ' J Ranskalainen Vii"gil • Goffen saa-; p i i i . v : 1957; Ranskasta, mukanaan .$1,000 rahaa ja, toivorikkain -mielin. Nyt. hän palasi" .Ranskaan, Metziin, katkerin mielin' taskussaan vain .kymmenen dollarin rypistynyt seteli. Hän työskenteli Torontossa s elektronistina;-kolmatta \uotta. 'Noin puolet aja.sta olin 4..!:;L:-.';^:'a::-'^:^-;vt^;^;;;.:;::>-,5!r;';:v>->,;;:.5;y , Tänä vuonna Moskovassa - pidetty «---'-<-----'----•---'---- tiedemiesten känsainvälmen "Pug-washln' /konferenssi" . lopetti työnsä joulukuun :älkupuolkla.;Tässä^^^^^^ ferenssiisa ; keskustelivat eb^t aseistariisumisesta:: Ja: kansainvälisestä turvallisuuskysymyksestä. Konferenssinsa viimeisessä ^istunnossa 'nämä i; tiedemiehet hyväksyivät koko :maailmanrtiedenilehille; osoitetun vetoomuksen. - . Vetoomuksen Johdannossa tähän konferenssiin: osallistunee_t:tiedemieT hat lausuvat vakuuttuneisuutensa syysltuussa 1959 - pidetyn Pugwa8hln konferenssin päätöksen; paikkansapitävyydestä. Me pidämme erittäin tärkeänä YK:n Yleiskokouksessa 1959 yksimielisesti:: hyväksyttyä päätöslauselmaa rauhan vakiinnuttamiseksivkaikkialr. la maailmassa siten;.että kaikki so-dankäyntimahdodllisuudet : /. : poistetaan: itehokkaan: valvonnan alaisuudessa.' IM^llöiemme keskustelleet .siitä; miten tämä on saavutettavissa. Me olemme;myös' tutkineet 'yksitylskoh-lis^ n valvonnan keinpistä, sekä, teh- , i i e ö t ? ^ ^ ^ t | | | j e i s i ^^ joistakliilf näistä' taan vetoomuksessa. ^ ' ^ Me - olemme olleet yksimielisiä myös siitä: tosiasiasta; "että ;Jos;'.aseisr; tarilsumi^ nyt esiintyvät;; epäluulot?ja;^keinotekoiset: raja-aidat": valtojen;^välillätu-r: levät asteetta in häviämään -ja niiden; tilalle tulee lisääntyvässä määrässä ;tie!tpism^ sen ja hyvän/tahdon yhtäläisyydestä.; Aseistariisunnan edistyminen tulee Torontossasasunut:sähkötyöläineni sanoi; että :hänen,olonsa Cänadassa oli täynnä vastoinkäymistä ja kurjuutta. Taloudelliset syyt olivat yksinomaan tekijöitä miksi 33-vuotias Charles Robertson palasi Dundeen, Skotlantiin.. Hän o]} ammatiltaan koneasentaja ja työskennellyt' Torontossa. Hän oli työttömänä useita kuukausia. . ^ ^ "Canada on lakannut .olemasta siirtolaisten maa", sanoi hän.> "jokaiselle olisi erehdys tulla tänne nyu^y- 1 sellaisen asiantilan olemassa- oi.si loueiia jotain merKiiysia. -^.-^..^ ^^^^^^j^,^ sanoi, että hän ei demie:ten erikoistehtävistä ystävallis- paremman paikan,ja niin menem- - 1 tunnustamiseen Tarkasta- _ Ilazel Currie. vihaa canadalaisia ja että hänen ten suhteiden muodostamiseksi valto- me sinne. . mme lähemmin naiden pienten , ' ; ~ tämlseksi niiden välillä, lukeutuen-.tä-hän- taloudellisen hyvinvoinnin to- . %l hottaminen,maapallon jälellejääneille \\ alueilla. ' - Kuten tiedemiesten vetoomuksessa N*^^- sanotaan, heidän keskustelunsa i oli rakentavaa. - Keskustelut käytiin jys- \ \ tavallisessa] ilmapiirissä ^sanottajien pyrkiessä vakaassa mielessä paä e- ~» maan yhtelsymmärrykssen eri kat- 'Jf santokantojen kesken. Tämä teki •''> mahdolliseksi vissien väännkäsity^ten Ja mielipide-eroavaisuksien poista-misen. - ' ' ' v:.:v^-i:. •J,.i:^:;:^^i^^:^!,v^^;^;;!:i:,';;^^^ Vallitseva kansainvälinen tilarme on ladattu suurilla vaaroilla; tolsaal- , .'^J ta se antaa tiedemiehille suuria raah- , ; dolllsuuksla teknillisen /edistyksen suhteen >• meidän ;.• aikakautenamme;; Kuten tiedemiesten vetpomuksesra ^, sanotaan, hetken tärkeimpänä kysymyksenä on sodan välttäminen- ja rauhan vakiinnuttaminen siten, että % sodan puhkeaminen tuleb inahdotto-muudeksi. - . 1 ' - • Pugwashin-konferenssin vetoon^uk-sen loppukohdassa^ keholtetaacT n^aa-" 'ilman tiedemiehiä vjCdistämaan ^ y - dellisen' i äseiatariisuhnan.. .tutkimista , Ja tämän/ongelmian'ratkaisua iekä ; e Ä m a ä Ä ; | k ^ mintaa tiedemiesteri keskuudessa; ja ';,':;>;^:r.-f.(| m. tärkeät edut ja todelllnensodan puhkeamisen vaara vaativat mahdollisimman pikaista ja; tuntuvaa edistys^ tä aseistariisunnan 'alalla siten,; Jptta menestyksellisesti :::Ja'::yhtelsesti; hyväksyttävät 'erikoistoimenpiteet;!: vähentävät: yleisvaaraa,;:selittivät:tiede-miehet. ' Konferenssissa käsiteltyjen muiden .• tärkeiden: kysymysten: yhteydessä keskusteltiin varustelukllpailun histo-riastajVja; senivaaroista,;ydinasekoJcei-den lopettamisesta, - yllätyshyökkäyksistä,- toimenpiteistä rauhan säilyttämiseksi 'aseistariisunnan'jälkeen, tie-sa edustalla kello 3 aikana aamuyöstä. Paikalle saapui, poliisi; jon- .ka1kanMa!;yai^ — Mitä teette ulkosalla tähäii ai- : | ; käan ATijÖrolcauäM M;;s&&ä;:i5.|i.g';:^ — Olen hukannut oven avaimen ja odottelen kunnes lapset tulevat :lätiiiilettä'^|>ää^is^^ vi£?^?K!-:^;:^iK^ 3;f;Ä-?0K^C3^SS^;;&^^ . RATKAISEVA ÄÄNI ] ^ — Kumpi teidän , perheessänne päättää missä te vietätte, lomanne? . ' — Minä luonnollisestikin— mati^ ta sitten vaimo aina.keksii jonkun M .#aisi^m||piap3^ Kuihka voimme vaikuttaa lapsiiim jio 'sen sijaan, että he perisivät kielteisen'ja hävitysmielialan. io-läftime joka paiva? Haluammeko, eUä''me-'edistäisinime kylmän sö'-' H «i riVi :h l/c I o !• i h n:'. 1 n vVVi n { n U itr^ti^ tali..;.'. taajiyhtgen^ J(a|liajulsimiTpS^ päivän aikuisissa M kWalaisissa t'n n n'nnS m i o I i n i rl n il mn i Dit-ixi'^SA-!^r<iiii*ii PÄIVÄN Kl m sanoma --VW>.-.^i.'j,Vi-.'-,*mf-, Mitä vanhemmiksi tulemme me riittää jokapäiväiseenkään ja siitä aikuiset lapset, sitä lujemmaksi tu-le, e uudelleen uskomme, ei vain jo)jlupukkiin;-,vaan; kaikkeen, siihen hyvään mitä 'joulupukki pikkula.s-ten mielissä edustaa. Tietysti on sellaisia kovanaamojakin, jotka sanovat, että he eivät !ole-koskaan joulupukkiiniuskoneet; eivätkä','u5kpr-Kukin uskollaanJUL-tuaaksi^ tulkoon. ' ' — o"maltav'§kbhdaitam.me , '"saimme kuitenkin tässä eräänä iltana jäl- ^ ^ joulu "pukin joka pyysi kirjoittamaan' liä-läälläleäihadässä uyäiaj;>cuia|.aa#:kylm aiiptunteettomuutta p K p k p r ^ i k i i i l f f i i p i i i f i i piiisevjn kuoleman ja hävityksen itullutiaiväriltiikkukaupalla..' Sano-kaa: 4iyam|*lapsille:«ettaäikyUast;mihaf V f • 11A M"" ' ' t i'« 4 A rt V?. i» W tvk Ä Ir i riV^^ [valitettavasti' kyllä' läheskään--'niin johtuu että konttiin on nyt kertynyt vähommän kuin viime vuonna. . Lasien hyvinvoinnista olen kuitenkin aina huolehtinut ja niin tulon tänäkin vuonna huolehtimaan siitäj ellä hyödyllisten vaatteiden jä niuidejv. käytännöllisten esineit* ;'|;6ii$l(sakisi^tuii^^ ^eiuyi^kin^^ hinkääh• ple,. ellei^leT^yähäri ,lelu-~ Teille lasten vanhemmat, joita huolestuttaa elämän kovuus ja kal- Viaa pelko siitä, voitteko loppujen lopuksikaan^ antaa lapsillenne ' sen työväenliikkeen jäseniä. " Älkää uskoko' niitä^ epätoivon apostoleja jotka puhuvat pahaa-nykyajan nuorisosta ja nykyajan lapsista, Lapsillemme kuuluu tulevaisuus ja minä, lasten ilahduttajaksi syntynyt joulupukki olen aivan varma siitä, että sosialismiin kehittyvä Canada tulee saamaan lap-sistanne - erinomaisia kansalaisia, kuten uusi kotimaamme on saanut ' ;ymmarrysta;i:^ •;kwtaa|öne^ lanset.' , Juuri se -Sitoo työläislapset'-ja heidän vanhempansa katkeamätto^ että niin vanhemmat kuin heictSn lapsensa astuvat • lopuksi yhlä ijal- - . kaa paremman elämän Isaavuttami-jo täällä kasvaneista tapsistanne. Olkoon minusta kaukana' köyhyyden^ ja kurjuuden kiittäminen. Juuri vkaikehlaiseriik^^^ tavalliset ihmiset^ rakennamme * on-, / isen köyhyyden ja nellisemman, vauraamman ja-iha- " , kurjuuden poistamiseksi jne Joulu-, namman Canadankin. ' >l f' ^„ ?puk|pTfia^e^^ ^IjilTähäijoui^^ haluan ..toteamuksenani. sa90>,-että paljon oleile hyvää työtä /fehneet, ,ja ' että ' hyviä lapsia, olette, myös ikasvattaneetfvN^iStasitulee&parempia^ työväenmiehiä ja-, naisia kuin^ luulettekaan .sillä' enemmistöä"~ heistä ?la^onäpaksujpankkitih|ja|suuret|tu-;; loti'^&muttalipnnellisempia|i^ I I viU /ihmisiäiikiäifnoilisia .karisalai' sia jn velvollisuutensa itunteyia; liikkeessä ^toimimmeT'Mutta sitten- ;|m||Jn|ils^^ ;aöi'paiei|l?^^ nita sillä, kuinka paljon on hänellä Oletteko koskaan nähnyt esimerkiksi hautajaisissa, että arkun pe-rä<;<; S oli^i .rahakirstua kärrät^v; Köyhät..ihmiset.voivat asiallisesti puhuen jättää perinnöksi lapsilleen jotakin^sellaistaVmitä-rikkailla ei ^1 |jÖiliMÖltäikuiSpköyHi^Klpi« itfistehtuläpseftfaa^ omien vanhempiensa lakkautta, ten ihmisten'eteenpäinmenoa^^me nia puutteellisuuksia, ja suoranaista sairautta tai muuta ^ vastustusta. Joulupukin varat eivät-valitettavasti riitä- paljokaarivanhemmUle ^ ierapitlöiSäeinÄiÄ^ ^läiyanhempiaätegoletteljäSpabonls iMloöliÄlin vuotta* — Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 20, 1960 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1960-12-20 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus601220 |
Description
Title | 1960-12-20-02 |
OCR text |
'Mi ms '"•"•iiS>«äiiKfeti
mm
> ____ ja*
lii
r ' jäisen historiaan suhtaudumme, nykyhetken jouUiun liittyy"
[' meille kaikille aivan liian paljon huolia. Juhlamainonnan ja
r «-"-puheiden tekstinä on "Rauha maassa ja ihmisillä hyvä tah-
I to", mutta ihmisveri virtaa kuitenkin Laosissa ja Algeriassa,
- vaikka elämmekin'poikkeuksellisen onnellista joulua sikäli,'
että "saamme olla rauhan oloissa miltei kautta maailman,
nolla onkin tänä jouluna todettava, että kaikista uhkaavis-l\
. taifsödanpilvistä huolimatta, joita on poliittiselle taivaan-
^ rimalle,kokoontunut, rauhan sanoma on saanut'todella laa-
- iaibvastakaiun kautta maailman. Uusi maailmansota ei ole
l eftaä'kohtalonomaisesta väistämätön, sillä ihmiskunnan his-
I ' ' .tor^aanon tullut niin suuria rauhanvoimia, että ne voivat
vallitseva ja yhä paheneva joukkotyöttömyys. Tilastotiedot
r kertovat sadoistatuhansista työttömistä, mutta nama nume-
\ . . rot:antavat kovin valjun ja kylmän kiivan siitä aineellisesta:
* hädästä ja henkisestä piinasta, minkä työttömyys aiheuttaa
sekä varsinaisille työttömille että heidän omaisilleen. Yhdis-m
mm
mi
m m
mmi
mm
« i i i
m m
PII "Hm i i t i i ii
i i i .
m
mm mm
mm
i sesti-järjestää, silloin on valtiovallan huolehdittava, ettei ke-
. nesta maasta on siirtolaisia tullut maakuntaamme. Tämän-VThe Joyous Voices of
Christmas" (Joulun iloiset äänet) kortin ort suunnitellut tunnettu^' canadalainen taiteilija
Elizabeth Wilkes Hoey, Sen on lähettänyt julkaistavaksemme Ontarion maa- -
_ kuntahallituksen kansalaisuusasiain ministeri Hon. John *Yaremk"o, Q.C. ja^apulais-
, ministeri Robert J. Cudney, Q.C: Nämä 31 joulutervehdystä," «mukaanlukien suo- ~
menkielinen, on kirjoitettu seuraavilla; kialillä (vasemmalla): Bulgarian, Valkovena-
, jän, Kiinan^ Kroatian^ Tshekkoslovakian, Tanskan, Hollannin, Eestin, Suomen, Gallian,
Saksan, Kreikan, Unkarin ja Portugalian kielellä. (Oikealla): Irlannin, Italian,
Japanin; Latvian, Liettuan^ Norjan, ,Puohn,^Romanian, Venäjän, Serbia'n, Slovenian,
\ Ruotsin, Syyrian, Ukrainan ja Welshin kii^lellä sekä kuvan yllä Englannin ja' alla
Ranskan.. . . . .
Sfi;Siirtqlaiset|{watipmaaomsa Uaanityöl
tatekeyäa|yakek||jcrtkaS;oya#iahtefe
meetite)timaastaaiSppiyQssia^»a
*äynnistä
SantijS^^SS^pj^^^^Ä^^
i^^Saksalaissyntyinen^^richfBerndti-
§||B|imet®|||^
oMvat- erinomaisia^^ihmisiä",! sanoi
Kirjoituksessa mainittiin monis-
Myös lapsillemme:
maassa ja
3uutteellisuulcsista ja vaaran-
^n^3rei|itä||H^^
.rfeKettä'valtiomiehet "tulevat kuunteleman kansanjoukkojen
mm
jt^ ?|^]fojUaisi "rauha maassa" tummksen ^toteutumista ja
Bä^si^^myös työtä nyt työttömänä -oleville tuhansille.
' TT^^^^IiOistakÖn-^siis joulu^ynttilämmekin todellisen rauhan-jähyl^
ähtähdönmerktisöL '
: T^iröittäiniä uhkaa puutteen joulu
uslein olemmekaan; kuulleet 1 tuon
tutuksi käyneen-huudon? .:'Se. on
käynyt aivan • liiankin tutuksi'las-iiterame
leikkipaikoilla,' - koulujen
I
f,. .
Joulun lähestyessä uhkaa monta monituista työttömien
perhettä puutteen ja epätoivon -joulu.
"Liittovaltion viimeisimmät tilastotiedot, osoittavat, että
Cariadassa ,oli marraskuun puolivälissä 429,000 työtöntä, eli
61,000 enemmän kuin kuukautta .aikaisemmin ja enemmän
kuin milloinkaan, ennen toisen maailnpansodan päättymisen
jälkeisellä-aikakaudella maraskjiussa.
Kuinka suuria'tämä työttömien määrä on, se näkyy ehkä
. ^ f>arhaiten, sitä, jos vertailun vuoksi sanomme, että heistä
- Jtaupunkjä! Yleisesti puhuen on nyt 6.1 prosenttia koko' työ-
^ voimamäärästämme työttömänä verrattuna 5.J prosenttim
^ . vuosi'sitten-ja-6.2 prosenttiin vuonna 1958. Toisin sanoen, -
jok^. viidestoista canadalainen työläinen on jo työttömänä
^ ja yleisesti myönnetään, että sydäntalvella tulee olemaan
* .-ainakiii;yksi joka kymmenestä työläisestämme työttömänä.
"Bang — olet kuollut"" Kuinka leikkikentillä j.i omilla takapihoillamme.
Olemme niin tottuneet •näkemään
ja kuulemaan lapsien leikr
kivan .sotaa kaikkine^^^jiikk^neen,
ituolemisinecnv äänineen, niakuuk-
.sineen ja'kidutuksineen — kaikki*
nk^n- rpaitSi^^.^^
neen — että lainaammfe sille hyvin
vähän jos ollenkaan huoniiotai
Keitä ovat nämä lapset? Mihin
ikäluokkaan he kuuluvat? Minkär
' lah i^eh vii i k il t us Hxin f täi 1 a läelJ af; -'^
'kijjäl
f iltimäiäsä|\^mririti^
f l a S i s i l i ^ p i l l c l i J c k i i K^
f t o M Ä I i M i l n l ^ M a^
g y a i M i i t f f | ^ ä | Y | ^ i ^ ^
riaäafeieivätilä^
5|ku|taloiggll^
Toisen • maailmansodan > '< jälkeen
avattiin Jisiirtolai^
koseri selälleen. Vieläpä Canadan
hallitus lähetti'- ulkomaille siirto-ilaisdeparfmentin;.-
y
hoittamaan siirtolaisuutta^.' Cana;-
daan, maalaamalla • työläisten silmien
eteen m i t ä houkuttelevimpia J'Ä«««
kuvia Cänadassa vallitsevista ansio- | | A n i i i ll
mahdoMisuuksista.
Toisen maailmansodan jälkeen
kesti hetken eräänlaista "hyvinvointia"
ja t y ö t ä oli "saatavissa.
AUittajpianvseurasi talouspula -^jon-^
ka : Jälkeen, o^n ollut l y ö t t ö m y y t t äc
ja kuluva , talvi'tulee olemaan pahin
s työttömyyskausisitten toisen
maailmansodan päättymisen., ,V -
Uniot korostivat aina, että ne
eivät vastu.sta siirtolaisuutta • niin
kauan kuin on t y ö t ä saatavana,
miiUa työttömyyden ilmaantuessa
siirlolaisuiis tulef keskekvtfää. Tä-,.^,
iVarmaankin%supi ^ liirtD-S
t | p i i i i i » i p » l k a >
ituksets^oyatshäipynecpkatkeran^Q^
dellisuuden i«komihiaiatiMoniUaiei|
ole 'ede«T-turv8äV)työitÖmi^ä^^^
tuksesta^jai^bilevaisuUBt^oni^synkkäig
^BiMÄiiiri^^
kärsiä-työttöhiyyde8tä'V^^aljastuu
kaikessa f ala«tomuudessaantpelkäkt|
'Pettyneiden '^siirtolaisten^ käik^
kein varmin tukron yhtyä muiden >
järjestyneiden työläisten^ kamppai-nollista"
avustusta, Tämäii -toteutta-
• . v ' - '•• - ' V
. . 0 0 6 0 O O ö O b'6 öo O ö b o ' o v r o ' n ( . . i »>
^ SYNTYMÄ- 'a
PÄiyiÄ ;i
! 9X0-0-aJLgJLiUUL«iLflJU>Jl5L |
Tags
Comments
Post a Comment for 1960-12-20-02