Vapaus, December 20, 1960

              'Mi ms '"•"•iiS>«äiiKfeti
mm
> ____ ja*
lii
r ' jäisen historiaan suhtaudumme, nykyhetken jouUiun liittyy"
[' meille kaikille aivan liian paljon huolia. Juhlamainonnan ja
r «-"-puheiden tekstinä on "Rauha maassa ja ihmisillä hyvä tah-
I to", mutta ihmisveri virtaa kuitenkin Laosissa ja Algeriassa,
- vaikka elämmekin'poikkeuksellisen onnellista joulua sikäli,'
että "saamme olla rauhan oloissa miltei kautta maailman,
nolla onkin tänä jouluna todettava, että kaikista uhkaavis-l\
. taifsödanpilvistä huolimatta, joita on poliittiselle taivaan-
^ rimalle,kokoontunut, rauhan sanoma on saanut'todella laa-
- iaibvastakaiun kautta maailman. Uusi maailmansota ei ole
l eftaä'kohtalonomaisesta väistämätön, sillä ihmiskunnan his-
I ' ' .tor^aanon tullut niin suuria rauhanvoimia, että ne voivat
vallitseva ja yhä paheneva joukkotyöttömyys. Tilastotiedot
r kertovat sadoistatuhansista työttömistä, mutta nama nume-
\ . . rot:antavat kovin valjun ja kylmän kiivan siitä aineellisesta:
* hädästä ja henkisestä piinasta, minkä työttömyys aiheuttaa
sekä varsinaisille työttömille että heidän omaisilleen. Yhdis-m
mm
mi
m m
mmi
mm
« i i i
m m
PII "Hm i i t i i ii
i i i .
m
mm mm
mm
i sesti-järjestää, silloin on valtiovallan huolehdittava, ettei ke-
. nesta maasta on siirtolaisia tullut maakuntaamme. Tämän-VThe Joyous Voices of
Christmas" (Joulun iloiset äänet) kortin ort suunnitellut tunnettu^' canadalainen tai­teilija
Elizabeth Wilkes Hoey, Sen on lähettänyt julkaistavaksemme Ontarion maa- -
_ kuntahallituksen kansalaisuusasiain ministeri Hon. John *Yaremk"o, Q.C. ja^apulais-
, ministeri Robert J. Cudney, Q.C: Nämä 31 joulutervehdystä," «mukaanlukien suo- ~
menkielinen, on kirjoitettu seuraavilla; kialillä (vasemmalla): Bulgarian, Valkovena-
, jän, Kiinan^ Kroatian^ Tshekkoslovakian, Tanskan, Hollannin, Eestin, Suomen, Gal­lian,
Saksan, Kreikan, Unkarin ja Portugalian kielellä. (Oikealla): Irlannin, Italian,
Japanin; Latvian, Liettuan^ Norjan, ,Puohn,^Romanian, Venäjän, Serbia'n, Slovenian,
\ Ruotsin, Syyrian, Ukrainan ja Welshin kii^lellä sekä kuvan yllä Englannin ja' alla
Ranskan.. . . . .
Sfi;Siirtqlaiset|{watipmaaomsa Uaanityöl
tatekeyäa|yakek||jcrtkaS;oya#iahtefe
meetite)timaastaaiSppiyQssia^»a
*äynnistä
SantijS^^SS^pj^^^^Ä^^
i^^Saksalaissyntyinen^^richfBerndti-
§||B|imet®|||^
oMvat- erinomaisia^^ihmisiä",! sanoi
Kirjoituksessa mainittiin monis-
Myös lapsillemme:
maassa ja
3uutteellisuulcsista ja vaaran-
^n^3rei|itä||H^^
.rfeKettä'valtiomiehet "tulevat kuunteleman kansanjoukkojen
mm
jt^ ?|^]fojUaisi "rauha maassa" tummksen ^toteutumista ja
Bä^si^^myös työtä nyt työttömänä -oleville tuhansille.
' TT^^^^IiOistakÖn-^siis joulu^ynttilämmekin todellisen rauhan-jähyl^
ähtähdönmerktisöL '
: T^iröittäiniä uhkaa puutteen joulu
uslein olemmekaan; kuulleet 1 tuon
tutuksi käyneen-huudon? .:'Se. on
käynyt aivan • liiankin tutuksi'las-iiterame
leikkipaikoilla,' - koulujen
I
f,. .
Joulun lähestyessä uhkaa monta monituista työttömien
perhettä puutteen ja epätoivon -joulu.
"Liittovaltion viimeisimmät tilastotiedot, osoittavat, että
Cariadassa ,oli marraskuun puolivälissä 429,000 työtöntä, eli
61,000 enemmän kuin kuukautta .aikaisemmin ja enemmän
kuin milloinkaan, ennen toisen maailnpansodan päättymisen
jälkeisellä-aikakaudella maraskjiussa.
Kuinka suuria'tämä työttömien määrä on, se näkyy ehkä
. ^ f>arhaiten, sitä, jos vertailun vuoksi sanomme, että heistä
- Jtaupunkjä! Yleisesti puhuen on nyt 6.1 prosenttia koko' työ-
^ voimamäärästämme työttömänä verrattuna 5.J prosenttim
^ . vuosi'sitten-ja-6.2 prosenttiin vuonna 1958. Toisin sanoen, -
jok^. viidestoista canadalainen työläinen on jo työttömänä
^ ja yleisesti myönnetään, että sydäntalvella tulee olemaan
* .-ainakiii;yksi joka kymmenestä työläisestämme työttömänä.
"Bang — olet kuollut"" Kuinka leikkikentillä j.i omilla takapihoil­lamme.
Olemme niin tottuneet •nä­kemään
ja kuulemaan lapsien leikr
kivan .sotaa kaikkine^^^jiikk^neen,
ituolemisinecnv äänineen, niakuuk-
.sineen ja'kidutuksineen — kaikki*
nk^n- rpaitSi^^.^^
neen — että lainaammfe sille hy­vin
vähän jos ollenkaan huoniiotai
Keitä ovat nämä lapset? Mihin
ikäluokkaan he kuuluvat? Minkär
' lah i^eh vii i k il t us Hxin f täi 1 a läelJ af; -'^
'kijjäl
f iltimäiäsä|\^mririti^
f l a S i s i l i ^ p i l l c l i J c k i i K^
f t o M Ä I i M i l n l ^ M a^
g y a i M i i t f f | ^ ä | Y | ^ i ^ ^
riaäafeieivätilä^
5|ku|taloiggll^
Toisen • maailmansodan > '< jälkeen
avattiin Jisiirtolai^
koseri selälleen. Vieläpä Canadan
hallitus lähetti'- ulkomaille siirto-ilaisdeparfmentin;.-
y
hoittamaan siirtolaisuutta^.' Cana;-
daan, maalaamalla • työläisten sil­mien
eteen m i t ä houkuttelevimpia J'Ä«««
kuvia Cänadassa vallitsevista ansio- | | A n i i i ll
mahdoMisuuksista.
Toisen maailmansodan jälkeen
kesti hetken eräänlaista "hyvin­vointia"
ja t y ö t ä oli "saatavissa.
AUittajpianvseurasi talouspula -^jon-^
ka : Jälkeen, o^n ollut l y ö t t ö m y y t t äc
ja kuluva , talvi'tulee olemaan pa­hin
s työttömyyskausisitten toisen
maailmansodan päättymisen., ,V -
Uniot korostivat aina, että ne
eivät vastu.sta siirtolaisuutta • niin
kauan kuin on t y ö t ä saatavana,
miiUa työttömyyden ilmaantuessa
siirlolaisuiis tulef keskekvtfää. Tä-,.^,
iVarmaankin%supi ^ liirtD-S
t | p i i i i i » i p » l k a >
ituksets^oyatshäipynecpkatkeran^Q^
dellisuuden i«komihiaiatiMoniUaiei|
ole 'ede«T-turv8äV)työitÖmi^ä^^^
tuksesta^jai^bilevaisuUBt^oni^synkkäig
^BiMÄiiiri^^
kärsiä-työttöhiyyde8tä'V^^aljastuu
kaikessa f ala«tomuudessaantpelkäkt|
'Pettyneiden '^siirtolaisten^ käik^
kein varmin tukron yhtyä muiden >
järjestyneiden työläisten^ kamppai-nollista"
avustusta, Tämäii -toteutta-
• . v ' - '•• - ' V
. . 0 0 6 0 O O ö O b'6 öo O ö b o ' o v r o ' n ( . . i »>
^ SYNTYMÄ- 'a
PÄiyiÄ ;i
! 9X0-0-aJLgJLiUUL«iLflJU>Jl5L<Uljl.fl.&^
Wilho Katainen, Websters' Cbr-ners,
B.C., täytti joulukuun-
75 vuotta.
J. Saikkonen, VVHitefisK, Ont.,
täyttää joulupäivänä (25) 76 vuotia
Yhdymme sukulaisten ja ' tutta-vain
onnentoivotuksiin.
ff
' * l
in.:
s^ta puhumattakaan.
^ : .i.' Kaikesta hu(^Iir^tta hallituselimet — liitto- ja maakunta-
• hatlitilkiUitinvnf k i l i n l i a r n l r l r o > a f ' < r ' > t . . l 1 » yr..-
New York. — YKn yleiskokous liy-
^vjiksyi äskettäin 43 Af rikan' ja fÄasian^
maan päätöslauselmaehdotuksen,
jossa: vaadittiin siirtomaavaIlanv;lak-kauttamista
heti. Kukaan ei äänes­tänyt
vastaan,-mutta siirtomaavallat
pidättyivät äänestyksestä.
Neuvostoliiton ehdotus, että kaikki
riippuvaisuussuhteessa!). olevat'alueet
on.julistettava,heti itsenäisiksi hylätr
tiin 35 äänellä 32 vastaan 30 pidat-tyeasä2äärnestyksestä.
i; Myös Neuvosto­liiton
tekemä; muutosehdotus -Afrikan
ja Aasian maiden vpaatoslauselmaehr
dotukseen-hylättiin.'i Siinä vaadittiin,
>^ttä kaikkien, siirtomaiden on ^^päästär
vä Itsenäiseksi; iviimeistääni ensi vuo­den
loppuun mennessä. Äänestysnu­merot
olivat 47 vastaan, 29 puolesta
ja 22 pidättyi äänestämästä.
Hyväksytyssä' päätöslauselmassa
sanotaan,; että; jokaisella ; kansalla j on
oikeus määrätä itse kohtalostaan Ja
ettei poliittisessa, taloudellisessa, so­siaalisessa
tai sivistystasossa ilmjene-viä
vajavaisuuksia saa pitää aiheena
Itsenäisyyden viivyttämisen.
;taa«'l^i^pnwta'S
ja tel)^ä^t%i«täya^^
toimesta vaaditaan _jnbidänkin
' ,, , ' ii
;ta;mikaai5akko;^on^^eidani5kan-sakuntana'
tanssia'"Pentagonin
piiskan tahdissa? Porasta/ bn
^eHIäpninii^Öt
masta yleensä ja "omaksua kan%
sakunnan. etujen ..-.mukainen
ipuolueettomuusohjelmapjtjöns
kayttaai|sitenMsäadut|fesäästo.t;
man smmaaaannM-ntaillro_u_s. elamaa-.yHeh-i
s I
Ensiksikin he-ovat meidän lap-'
siamme. Toiseksi he ovat 4—14
vuoden ikäluokas.sa, joita vuosia
tavanomaisesti- saiiotaan^^ f
visiksl.';iVUOsiksi.; Kolmanneksi eikö
ble järjellistä; ajateUa, että tällä
"leikillä" on samanlainen vaikutus
lapsiin kuin taisteluharjoituksilla
sotilaisiin?. Ihmisessä ei ole ' luon­teenomaista
se, että hän haluaisi
tappaa tai olisi valmis hyväk.sy-niään,
jikanssaihmisensäf a
man väkivaltaisen kuoleman. Hä­net
on opetettava siihen. Hänet on
kovenenttava sitä. varten. :'Hänert
normaalinen elämänr ja lähimmäi­senrakkautensa:
on s täydellisesti \hä-:
vitettävä. Tämä saavutetaan sota­harjoituksissa.
Emmekö edistä tätä
samaa raakalaisuutta' sillä, että
piemme välinpitämättömiä:; lastehr
mev leikkiessä ;Sotaa:'|a; ampumista?
Vastauksemme pn .oltava myön­teinen,
mutta emme voi tyytyä
vain sellaisen, asiantilan olemassa-oiori
kaam
ihmisten maailm^. Pienellä tytöl­lä,
on hänen nukkensa ja hän_ku-vittelee
olevan-sa äiti ja nukke on
hänen: lapsensa:;Hän jäljittelee; äi­tiään
sellaisena kuin tietää hänen
olevan. Nuori poika jäljittelee
]eikkiautollaan'isäänsä:ja:; hänen te-:
kojaan sellaisina kuin hän sen ym­märtää.-
Vaikka näiden pikkuihmis-ten
elämä olisi kuinka rajoitettu,
heidän teoistaan kuitenkin kuvas-
.tuu heitä ympäröivä aikuistern
maailma. Me vanhempina olemine
pääasiallisin vaikutin lapsiemme
elämässä: Olkoon tämä vaikutus
minkälainen tahansa' se. esittää
suurta osaa-lapsien muokkaamises-jjaiE-
aikuisen -elämää valmiiksi vas­taanottamaan.
- T ^ 4 ^
Josjhyväksymme nämä väitteet
kuvaamisen- vaikutuksen: alaiseksi
kuin ,nykyään, Olohuoneessa oleva
televisioläiiebn,muodostunut yksi­silmäiseksi
hirviöksi, jonka ainoa
idea on -se;: että maailmassa ei. ole
muuta,,taistejua ;kuin joko toisen
ihmiseni tappamiseksi tai Joutuak­seen
; itse; tapettavaksi.v.Sanomaleh-.
tien julkaisemat sarjakuvat lisää­vät
television antamaa, sävyä.: -Sa­manlaista
löydätte vaikka minkä
tavaratalon; ' h
iuosastolta löydätte pyssyjä, tank­keja,.
;;tykkejä;^.p
käsikranaatteja, ohjuksia ja. taisle-lulaivoja.
Kaikki on vqimisteitu
mahdollisimnian lälicisesti' alkupe­räisiä
' nuiistuttavasti, vieläpä ää­neen
ja toimintaan asti. Voimmeko
mitenkään oikeuttaa sen, että sal­lisimme
lapsemme käsitellä näitä
kuolemaa; ja hävitystä tuottavien
esineiden kuvia.
Joulu on jälleen ovella ja jälleen
'seuraamme.:'sJtäi'Junmoisilta: a
perittyä tapaa että vaihdamme
lahoja ystäviemme ja .rakkaittem-me
karissa.^^^;-^^
huolera lahjoja heille -r^ huomioi­den
lahjan saavan henkilön per­soonallisuuden,-
lahjan .värin jne.:
Olkaamme:, yhtä huolellisia ostaes-samme
lahjoja lapsillemme. Vel­vollisuutemme
on johdattaa lap­semme
rauhan teille. Tehkäämme
siten, että vanhalla lauseella "rau­ha
maassa ja-ihrnisillä hyvä tahto"
olisi todella jotain merkitystä.
siirtolaisuus tulee keskekyttää. Tä
tä ei ole kuitenkaan tarpeellisessa
määräs.sä/toteutettu hallituksen ta­holta.
, ValliLsevan työttömyyden. takia
monet; siirtolaiset-pyrkivät^t
kotimaahansa. Monilla ei ole niin
paljon varoja, että pääsisivät ta­kaisin
kotimaahansa. ^On vain ol­tava
tääl 1 a j a /yritettävä'' jollain ta­valla
tuPa toimeen, :vtaikka:paremr
minkin riittää pitää henkiparastaan
kiinni. . - "
Kuluvan kuukauden 5 pnä jul­kaistiin
Montreal Daily 'Starissa
Quebec Citystä päivätty kirjoitus,
jossa kuvattiin .Canadaan tulleiden
ja pettyneiden noin .600 siirtolai­sen
:;palaamista: Italia-nimisellä Jai-vaila
kotimaihinsa.
Kirjoittaja .sanoi, että he olivat
yleensä; :hyvin: pidättyväisiä ! puhu­maan
ja sanoivat, että työttömyys
o-i: päätekijä miksi he>;pettyneinä
jättivät Canadan. ' J
Ranskalainen Vii"gil • Goffen saa-;
p i i i . v : 1957; Ranskasta, mukanaan
.$1,000 rahaa ja, toivorikkain -mie­lin.
Nyt. hän palasi" .Ranskaan,
Metziin, katkerin mielin' taskus­saan
vain .kymmenen dollarin ry­pistynyt
seteli. Hän työskenteli To­rontossa
s elektronistina;-kolmatta
\uotta. 'Noin puolet aja.sta olin
4..!:;L:-.';^:'a::-'^:^-;vt^;^;;;.:;::>-,5!r;';:v>->,;;:.5;y
, Tänä vuonna Moskovassa - pidetty «---'-<-----'----•---'----
tiedemiesten känsainvälmen "Pug-washln'
/konferenssi" . lopetti työnsä
joulukuun :älkupuolkla.;Tässä^^^^^^
ferenssiisa ; keskustelivat eb^t
aseistariisumisesta:: Ja: kansainvälises­tä
turvallisuuskysymyksestä.
Konferenssinsa viimeisessä ^istun­nossa
'nämä i; tiedemiehet hyväksyivät
koko :maailmanrtiedenilehille; osoite­tun
vetoomuksen. - .
Vetoomuksen Johdannossa tähän
konferenssiin: osallistunee_t:tiedemieT
hat lausuvat vakuuttuneisuutensa
syysltuussa 1959 - pidetyn Pugwa8hln
konferenssin päätöksen; paikkansapi­tävyydestä.
Me pidämme erittäin tärkeänä
YK:n Yleiskokouksessa 1959 yksimie­lisesti::
hyväksyttyä päätöslauselmaa
rauhan vakiinnuttamiseksivkaikkialr.
la maailmassa siten;.että kaikki so-dankäyntimahdodllisuudet
: /. : poiste­taan:
itehokkaan: valvonnan alaisuu­dessa.'
IM^llöiemme keskustelleet .siitä;
miten tämä on saavutettavissa. Me
olemme;myös' tutkineet 'yksitylskoh-lis^
n valvonnan keinpistä, sekä, teh-
, i i e ö t ? ^ ^ ^ t | | | j e i s i ^^
joistakliilf näistä'
taan vetoomuksessa. ^ ' ^
Me - olemme olleet yksimielisiä
myös siitä: tosiasiasta; "että ;Jos;'.aseisr;
tarilsumi^
nyt esiintyvät;; epäluulot?ja;^keinote­koiset:
raja-aidat": valtojen;^välillätu-r:
levät asteetta in häviämään -ja niiden;
tilalle tulee lisääntyvässä määrässä
;tie!tpism^
sen ja hyvän/tahdon yhtäläisyydestä.;
Aseistariisunnan edistyminen tulee
Torontossasasunut:sähkötyöläineni
sanoi; että :hänen,olonsa Cänadassa
oli täynnä vastoinkäymistä ja kur­juutta.
Taloudelliset syyt olivat yksin­omaan
tekijöitä miksi 33-vuotias
Charles Robertson palasi Dundeen,
Skotlantiin.. Hän o]} ammatiltaan
koneasentaja ja työskennellyt' To­rontossa.
Hän oli työttömänä usei­ta
kuukausia. . ^ ^
"Canada on lakannut .olemasta
siirtolaisten maa", sanoi hän.> "jo­kaiselle
olisi erehdys tulla tänne
nyu^y-
1 sellaisen asiantilan olemassa- oi.si loueiia jotain merKiiysia. -^.-^..^ ^^^^^^j^,^ sanoi, että hän ei demie:ten erikoistehtävistä ystävallis- paremman paikan,ja niin menem- -
1 tunnustamiseen Tarkasta- _ Ilazel Currie. vihaa canadalaisia ja että hänen ten suhteiden muodostamiseksi valto- me sinne. .
mme lähemmin naiden pienten , ' ; ~
tämlseksi niiden välillä, lukeutuen-.tä-hän-
taloudellisen hyvinvoinnin to- . %l
hottaminen,maapallon jälellejääneille \\
alueilla. ' -
Kuten tiedemiesten vetoomuksessa N*^^-
sanotaan, heidän keskustelunsa i oli
rakentavaa. - Keskustelut käytiin jys- \ \
tavallisessa] ilmapiirissä ^sanottajien
pyrkiessä vakaassa mielessä paä e- ~»
maan yhtelsymmärrykssen eri kat- 'Jf
santokantojen kesken. Tämä teki •''>
mahdolliseksi vissien väännkäsity^ten
Ja mielipide-eroavaisuksien poista-misen.
- ' ' '
v:.:v^-i:. •J,.i:^:;:^^i^^:^!,v^^;^;;!:i:,';;^^^
Vallitseva kansainvälinen tilarme
on ladattu suurilla vaaroilla; tolsaal- , .'^J
ta se antaa tiedemiehille suuria raah- , ;
dolllsuuksla teknillisen /edistyksen
suhteen >• meidän ;.• aikakautenamme;;
Kuten tiedemiesten vetpomuksesra ^,
sanotaan, hetken tärkeimpänä kysy­myksenä
on sodan välttäminen- ja
rauhan vakiinnuttaminen siten, että %
sodan puhkeaminen tuleb inahdotto-muudeksi.
- . 1 ' -
• Pugwashin-konferenssin vetoon^uk-sen
loppukohdassa^ keholtetaacT n^aa-"
'ilman tiedemiehiä vjCdistämaan ^ y -
dellisen' i äseiatariisuhnan.. .tutkimista ,
Ja tämän/ongelmian'ratkaisua iekä
; e Ä m a ä Ä ; | k ^
mintaa tiedemiesteri keskuudessa; ja
';,':;>;^:r.-f.(|
m.
tärkeät edut ja todelllnensodan puh­keamisen
vaara vaativat mahdolli­simman
pikaista ja; tuntuvaa edistys^
tä aseistariisunnan 'alalla siten,; Jptta
menestyksellisesti :::Ja'::yhtelsesti; hy­väksyttävät
'erikoistoimenpiteet;!: vä­hentävät:
yleisvaaraa,;:selittivät:tiede-miehet.
' Konferenssissa käsiteltyjen mui­den
.• tärkeiden: kysymysten: yhteydessä
keskusteltiin varustelukllpailun histo-riastajVja;
senivaaroista,;ydinasekoJcei-den
lopettamisesta, - yllätyshyökkäyk­sistä,-
toimenpiteistä rauhan säilyttä­miseksi
'aseistariisunnan'jälkeen, tie-sa
edustalla kello 3 aikana aamu­yöstä.
Paikalle saapui, poliisi; jon-
.ka1kanMa!;yai^
— Mitä teette ulkosalla tähäii ai- : | ;
käan ATijÖrolcauäM M;;s&&ä;:i5.|i.g';:^
— Olen hukannut oven avaimen
ja odottelen kunnes lapset tulevat
:lätiiiilettä'^|>ää^is^^
vi£?^?K!-:^;:^iK^
3;f;Ä-?0K^C3^SS^;;&^^
. RATKAISEVA ÄÄNI ] ^
— Kumpi teidän , perheessänne
päättää missä te vietätte, lomanne? . '
— Minä luonnollisestikin— mati^
ta sitten vaimo aina.keksii jonkun M
.#aisi^m||piap3^
Kuihka voimme vaikuttaa lapsiiim
jio 'sen sijaan, että he perisivät
kielteisen'ja hävitysmielialan. io-läftime
joka paiva? Haluammeko,
eUä''me-'edistäisinime kylmän sö'-'
H «i riVi :h l/c I o !• i h n:'. 1 n vVVi n { n U itr^ti^ tali..;.'.
taajiyhtgen^
J(a|liajulsimiTpS^
päivän aikuisissa M kWalaisissa
t'n n n'nnS m i o I i n i rl n il mn i Dit-ixi'^SA-!^r<iiii*ii
PÄIVÄN Kl
m sanoma
--VW>.-.^i.'j,Vi-.'-,*mf-,
Mitä vanhemmiksi tulemme me riittää jokapäiväiseenkään ja siitä
aikuiset lapset, sitä lujemmaksi tu-le,
e uudelleen uskomme, ei vain
jo)jlupukkiin;-,vaan; kaikkeen, siihen
hyvään mitä 'joulupukki pikkula.s-ten
mielissä edustaa.
Tietysti on sellaisia kovanaamo­jakin,
jotka sanovat, että he eivät
!ole-koskaan joulupukkiiniuskoneet;
eivätkä','u5kpr-Kukin uskollaanJUL-tuaaksi^
tulkoon. ' ' —
o"maltav'§kbhdaitam.me , '"saimme
kuitenkin tässä eräänä iltana jäl-
^ ^ joulu
"pukin joka pyysi kirjoittamaan' liä-läälläleäihadässä
uyäiaj;>cuia|.aa#:kylm
aiiptunteettomuutta
p K p k p r ^ i k i i i l f f i i p i i i f i i
piiisevjn kuoleman ja hävityksen
itullutiaiväriltiikkukaupalla..' Sano-kaa:
4iyam|*lapsille:«ettaäikyUast;mihaf
V f • 11A M"" ' ' t i'« 4 A rt V?. i» W tvk Ä Ir i riV^^
[valitettavasti' kyllä' läheskään--'niin
johtuu että konttiin on nyt kerty­nyt
vähommän kuin viime vuonna.
. Lasien hyvinvoinnista olen kui­tenkin
aina huolehtinut ja niin tu­lon
tänäkin vuonna huolehtimaan
siitäj ellä hyödyllisten vaatteiden
jä niuidejv. käytännöllisten esineit*
;'|;6ii$l(sakisi^tuii^^
^eiuyi^kin^^
hinkääh• ple,. ellei^leT^yähäri ,lelu-~
Teille lasten vanhemmat, joita
huolestuttaa elämän kovuus ja kal-
Viaa pelko siitä, voitteko loppujen
lopuksikaan^ antaa lapsillenne ' sen
työväenliikkeen jäseniä. "
Älkää uskoko' niitä^ epätoivon
apostoleja jotka puhuvat pahaa-ny­kyajan
nuorisosta ja nykyajan lap­sista,
Lapsillemme kuuluu tulevai­suus
ja minä, lasten ilahduttajaksi
syntynyt joulupukki olen aivan
varma siitä, että sosialismiin ke­hittyvä
Canada tulee saamaan lap-sistanne
- erinomaisia kansalaisia,
kuten uusi kotimaamme on saanut
' ;ymmarrysta;i:^
•;kwtaa|öne^
lanset.' ,
Juuri se -Sitoo työläislapset'-ja
heidän vanhempansa katkeamätto^
että niin vanhemmat kuin heictSn
lapsensa astuvat • lopuksi yhlä ijal- - .
kaa paremman elämän Isaavuttami-jo
täällä kasvaneista tapsistanne.
Olkoon minusta kaukana' köy­hyyden^
ja kurjuuden kiittäminen.
Juuri vkaikehlaiseriik^^^
tavalliset ihmiset^ rakennamme * on-, /
isen köyhyyden ja nellisemman, vauraamman ja-iha- " ,
kurjuuden poistamiseksi jne Joulu-, namman Canadankin. ' >l f' ^„
?puk|pTfia^e^^ ^IjilTähäijoui^^
haluan ..toteamuksenani. sa90>,-että
paljon oleile hyvää työtä /fehneet,
,ja ' että ' hyviä lapsia, olette, myös
ikasvattaneetfvN^iStasitulee&parempia^
työväenmiehiä ja-, naisia kuin^ luu­lettekaan
.sillä' enemmistöä"~ heistä
?la^onäpaksujpankkitih|ja|suuret|tu-;;
loti'^&muttalipnnellisempia|i^
I I
viU /ihmisiäiikiäifnoilisia .karisalai'
sia jn velvollisuutensa itunteyia;
liikkeessä ^toimimmeT'Mutta sitten-
;|m||Jn|ils^^
;aöi'paiei|l?^^
nita sillä, kuinka paljon on hänellä
Oletteko koskaan nähnyt esimer­kiksi
hautajaisissa, että arkun pe-rä<;<;
S oli^i .rahakirstua kärrät^v;
Köyhät..ihmiset.voivat asiallisesti
puhuen jättää perinnöksi lapsilleen
jotakin^sellaistaVmitä-rikkailla ei
^1
|jÖiliMÖltäikuiSpköyHi^Klpi«
itfistehtuläpseftfaa^
omien vanhempiensa lakkautta,
ten ihmisten'eteenpäinmenoa^^me
nia puutteellisuuksia, ja suoranaista
sairautta tai muuta ^ vastustusta.
Joulupukin varat eivät-valitettavas­ti
riitä- paljokaarivanhemmUle ^
ierapitlöiSäeinÄiÄ^
^läiyanhempiaätegoletteljäSpabonls
iMloöliÄlin
vuotta* — Känsäkoura.