1968-11-23-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
SiÄiiii^MiMiiiiPte^^
, .rie^h&I. ~ (KU) — Helslrigia
Yliopiston' Tlioppiiasäann^n ja
Triconfin j^JestämSUä kolman-)
nen nfaalänak Viikoty keslrastel-tlin^
viEme viikolla A^sisfä kys^<
m3^Ws. Irietnamin sodan taustatekijöistä
äfnsfi Jaak^Q Laakso^
jöjnka pol^eenvuoron julkaisenune :
^ o^ niitä talou-deiUsiij^
Uittisi^^ sot^aallisia ja
psykologia tekijöitä, jotka ai-d^
euttavatrVSAn sodankäynnin
Vietnamissa.
"Qi&tiismin sofa ei ole mikään ykr
sittäinen, ilmiö, vaan se on selvä
seuraus' siitä impei^^ialistisesta politiikasta,
jota USA harjoittaa kaikkialla
maailmassa. Sodan syyt eivät
ole löydettävissä jonkun yksityisen-'
jhmisen. tai ihmisryhmän aivoituksista,
vaan rie. löytyvät tutkimalla
Pohjois-Araerikan Yhdysvaltojen taloudellista,
'poliittista ja sosiaalista
rakennetta. Sota on politiikan jatkamista
v^valtaisin keinoin. Sodan
luonne riippuu ennen muirta sotaan
ryhtyvän maan sisäisestä järjestyksestä
ja sota heijastaa sitä sisäpoli-tii^
fckaa, jota kyseinen maa on ennen
sotaa noudattanut. Sodan syiden sel-vittäriflfeessä
ovat peruskysymyksiä:
minkä vuoksi sotaa käydään, mitkä
luokat sitä ovat valmistelleet ja mitkä
luokat siitä hyötyvät.
Vuosisatoja ovat muutamat teknisesti
edistyneet ja sotilaallisesti
ViAvatlSntiset maat hallinneet maailmaa
taloudellisesti; poliittisesti ja
sotilaallisesti. Voidakseen ylläpitää
järjestelmää, joka takaa näille imperialistisille
valtioille halpaa työvoimaa
kehitysmaissa, halvat raaka-aineet
ja edulliset markkinat, joutuvat
imperialistiset valtiot usein pitkiin
ja verisiin sotiin sekä toisiaan
vastaan että siirtomaakansoja vastaan
jotka kerta kerran jälkeen nou^
sevat vastustamaan riistoa.
Säiljrttääkseen asemansa maailman
johtavana taloudellisena valtiona
Yhdysvaltojen on pakko ylläpitää
m.ahtavaa sotilaskoneistca, joka ulot
tuu kaikkialle maailmassa. USArlla
on enemmän kuin kaksi ja puoli
miljoonaa sotilasta rajojensa ulkopuolella.
Enemmän kuin 70% valtion
budjetista menee puolustusku-luihin.
Tällaisen valtav.^in sotilasko-neiston
tarkoituksena on, kuten
amerikkalainen tutkija Harry Mag-doff
on todennut:
1) suojella nykyisiä ja poten-tiaallisia
raaka-ainelähteitä, 2)
vannis(aa'''t]1komaiset markkinat
ja ulkomaiset investoinnit, 3) säilyttää
kaupalliset meri- ja ilma-reitit,
4) varata vaikutuskenttiä
amerikkalaiselle liiketoiminnan
kilpailuvoimalle - investoinneissa
ja kaupassa, 5) ulkomaisen sotilaallisen
ja taloudellisen tuen
avulla luoda uusia kauppatuttavia
ja investointimahdollisuuksia ja
yleen^kin 6) ylläpitää kapitalis.'
tisten markkinoiden rakennetta ei
ainoastaan ' USAta varten^ vaan
: myös muita kapitalistisia teollistuneita
maita varten, joissa amerikkalainen
talouselämä tulee yhä
merkittävämmäksi.
Vietnamin sotaa käydään kaikkien
niiden syiden takia. Kaakkois-Aasi-assa
on suuri taloudellinen ja strateginen
merkitys. USA haluaa sen
vuoksi mihin hintaan hyvänsä (ks.
Johnsonin haUitiiksenVSininenkir-
,j'a"} säilyttää alueen valvoiman.
': Vuo&ia 1960 oli Etcl^iViethamin
teollisuudesta noin puolet .ranska-:
laisten hallussa, i,U$A on nyttemmin
vallannut Ranskan asemat i
> Taloudellisesti Etelä-Vietnam ei
ole itsenäinen: 70 prosenttia ^papk-kivoitoista
meÄl • 1959' ulRoniaisiire
pankeille. Vuosien 50—65.,välisen^
aikana USA:nyksityispt: investoinnit
ovat kuusi J a puolikertaistuneet
3f09:sta miljoonasta dollarista noin
2:een miljardiin dollariin. Verrattur
na esimericiksi latinalaiseen Ame-rikfeaan,
jossa investoinnit ovat vain
2 r ^ 2 . 5 kertaistuneet, huomaamme
tällä hetkellä sjuuri Kaakkois-Aasian
kunnostavan USA:n yksityistä pää-ctoaa:
Pääomaa ei luonnollisestikaan
investoida hyväntekeväisyyden periaatteella,
vaan vaikuttimena on voiton
maksimointi. Pääomalla on taipumus
etsiytyä alueille: jbissa:voiton
saamisen edellytykset ovat suurimmat.
USA:n oma selitys Vietnaihin sodasta
kertoo, että kaiken perustavana
syynä on Pohjois-Vietnamin aggressio
Etelä-Vietnamin kansaa kohtaan;
Kansainvälisten sopimustensa
vuoksi USA:n täytyy toki puolu^aa
sitä.
Viittaukset kansainvälisiin sopimuksiin
sopivat ehkä 60-luvuIle,
mutta todellisuudessa tiedämme
USA:n olleen Vietnamissa paljon
pitempään. USA:n sodankäynti ei
alkanut, kuten virallinen taho väittää,
vuonna 1960 vaan v. 1950, tarkemmin
sanoen kesäkuussa 1950.
Tällöin USA alkoi avustaa Ranskaa
ia lähetti sotilaallisen neuvonantajaryhmän
Indokiinaan. Vuosina 1950
-^51 USA maksoi 15 prosenttia
Ranskan sotakuluista Vietnamissa.
Ja vuonna 1954 oli luku kohonnut
jo noin 80 prosenttiin. Ennen.Dien
Bien Phun tappiota toukokuussa
1954, ei sotaa enää johdettu Pariisista,
vaan Pentagonista.
Vietnamin sota on imperialistista
sotaa, ts; sotaa USAn kapitalismin
puolesta. Imperialistisen sodan luon
teeseen kuuluu ei ainoastaan raaka-ainelähteiden
ja markkinointialueiden
hankkiminen ja ylläpitäminen,
vaan myös se, että sotaa käyvät pääasiallisesti
teollisesti kehittyneimmät
kansakunnat, jotka sortavat
suurinta osaa maapallon väestöstä.
USA:ssa asuu noin 6 prosenttia
maailman väestöstä, mutta USA hallitsee
enemmän kuin 60 prosenttia
maailman luonnonrikkauksista.
Imperialismi ei ole .«sattumanvarainen
asia, vaan se en kapitalisti-
.«:een yhteiskuntaan elimellisesti kuu
luvaa kehitystä, kehityst.n jossa hallitseva
yhteiskuntaluokka ulottaa
valtaansa maasta toiseen, ts. ulottaa
palkansaajien ja muiden alistettujen'
ryhmien riiston kansallisten rajojen
ylitse. Imperialismi on kansallisten
rajojen yli laajenevaa tuotantotoimintaa.
Syyt imperialismiin on löydettävissä
imperialismia harjoittavan
maan luokkarakenteesta.
USAn TALOUS JA VIETNAM
Onko Vietnamin sota eduksi koko
Amerikan kansalle, vaiko vain pienelle
tuotantovälineitä omistavalle
luokalle? On puhuttu siitä, että Vietnamin
sota kiihdyttää USA:n talouselämää.
Tosiasiassa Vietnamin sota
onkin stimuloinut amerikkalaista
ILMOITUS
Mielihyvin ilmoitamme, että WILLIAM LUUKKO on
nimitelty ONTARIO AUTOMOBILE LTDm myyntien
johtajaksi, ohuaan aikaisemmin Dodge Ontario ja On-tario
Automobile Ltd:n palveluksessa yli viisi vuolla^
Hän tuo kokemuksensa ja taitonsa Teidän käytettäväksenne.
Hän katsoo eteenpäin ja haluaa tavata vanhat
ystävänsä ja asiakkaansa uudessa (toimessaaan.
ONTARIO AUTOMOBILE LTD.
1001 Bay Street, Toronto 5/ Puhelin 922-6161
TAYDELLIlirEN CHRYSLEH-TUOTTEIDEN UIKE
Huoltoa — 1001 Bay St. jä
5959 Yohge Street Willowdale, Ontario
kapitalismia. Esimerkiksi v. Id64
voitot nousivat noin 14 prosenttiin;
j a sodan kihdyttyä vuoden 1965^^-
simmäisellä puoliskolla: voitot olivat
noin 20 prosenttia. Vietnamin sodalla
on ollut merkitystä työttömyyslukujen
vähenemisessä. Vuonna
1964 työttömyyttä oli noin 5.2
prosenttia ja vuonna 1965 4.6 pros.
Itansantuote dli vuoden 1965 ensim-mätsellä
puoliskolla 5 prosenttia
Icörlceampi kufri vastaavana ajanjak-'
sona vuonna 1964. Kuitenkin nähdään
tämän stimulaation olevan vain
tilapäistä.
Vaikkakin lyhyellä tähtäyksellä
kehitys Amerikassa Vietnamin sodan
ansiosta näyttää paranevan,
Däih ei kuitenkaan tapahdu pitkällä
ähtäyksellä. — ~~
Vuonna 1966 Vietnamin sodan laskettiin
tarjoavan noin 200,000 uutta
työpaikkaa. Kun"Tcorkrat voitot ja
paremmat palkat antavat lisää ostovoimaa
taloudessa, nousevat hinnat
enemmän kuin oletetut 3 prosenttia
vuosittain ja inflaatio tulee syömään
tulojen parannuksen keski- ja
pienipalkkaisilta. Tämä on väistämätön
seurausi koska lisääntyvää
ostovoimaa ei seuraa lisiiäntyvä hyö-iykäeiden
määrä. Lisääntyvä antpu-;
matarvikkeiden määrä ei tasapaino-;
ta lisääntyvää ostovoiir.aa.
Johnson julisti puheessaan taannoin,
että Amerikalla oli varaa tuottaa
sekä ruokaa että raketteja. Jokainen
budjetti osoittaa kuitenkin
ruokarahojen pienenevän ja raketti-rahojen
suurenevan. USA:ssa on
tällä hetkellä noin 30 miljoonaa köyhää
jotka eivät raketeista rikastu,
vaan köyhtyvät lisää.
Sotakuluja lisäämällä on mahdotonta
poistaa työttömyyttä, koska
työttömyyttä on yleensä enemmän
sellaisilla aloilla, joihin sotateollisuus
ei ulotu. Sotateollisuus ei korkean
teknisen tasonsa vuoksi kysy
paljonkaan työvoimaa. Lisääntyvät
sotilasmenot kulkevat käsi kädessä
kasvavan työttömyyden kanssa.
Työttömyysluvut ovat nousseet hitaasti,
mutta varmasti.
KUKA SITTEN VOITTAA?
Sotatuotteet ovat 'voiton maksimoimisen
kannalta kaikkein edullisinta
tuotettavaa. Sotati-ollisuudesta
hyötyy luonnollisesti setatcoUisuu-den
pieni harvainvalta. Noin sadan
yhtiön osalle tulee 69 prosenttia
vuoden 1965 budjetin sotilaallisista
tilauksista. Ja vielä, näistä 69:stä
prosentista ottavat muutamat trustit
pääosan, sellaiset kuten Lockheed,
General Dynamics, McDonell A i r -
craft, General Electric, North American
Aviation, American Telephone
and Telegraph, Boeing jne. Maailman
suurin yritys Standard Oil on
USArn sotateollisuuden suurin öl-jynhankkija.
Näitä yhtiöitä ci omista
USA:n kansa, vaan pieni monopoli-kapitalistinen
ryhmittymä. Se hyötyy
Vietnamin sodasta.
Poliittisen tietoisuuden lisääntyminen,
samaten kuin maanomistuksen
tarve, oli Vietnamissa seurausta
ranskalaisia kolonialisteja vastaan
käydystä taistelusta. Se synnytti
myös kansallisen vapautusrintaman
FNL:n 20.12; 1960. Pyrkiessään
poliittiseen ja taloudeliseen
riippumattomuuteen kansallinen vapautusrintama
on asettanut tavoitteekseen
eräiden tärkeiden reformien
ennen muuta maareformin ja
muiden sosiaalisten uudistusten aikaansaamisen.
Kansalliselle oligarkialle
reformien toteutuminen merkitsisi
riistosuhteen päättymistä ja
oligarkian aseman luhistumista. Tämän
vuoksi kansallinen oligarkia on
turvautunut liittolaiseensa amerikkalaiseen
imperialismini.
On epämielekästä keskustella
kansallisten vapautusrintamien käyt
tämän väkivallan oikeudesta tai oikeudettomuudesta.
On nähtävä, että
on olemassa edistyksellisiä sotia' ja
taantumuksellisia sotia. Määritteleminen
tapahtuu tarkastelemalla yhteiskunnassa
vallitsevia luokkasuhteita,
ja eri luokkien välillä vallitsevia
objektiivisia luol:karistiriitoja
On nähtävä, että USA tulee pysymään
Vietnamissa täsmälleen
niin kauan kuin sillä ori poliittista
taloudellista tai psykologista hyötyä
Vietnamissa olostaan. Sotaa
ei käydä enää vain Vietnamissa,
vaan myös Laosissa, Thaimaassa
ja Kambodshassa. r""
Mikä on tällä hetkellä käytävien
rauhanneuvottelujen taustalla? Oli-rhofai#
Ih»tauWlääkäri,t; ikasmetologit, ja'
tefkmOke^an! teollisuuden ,e<lm
oivat k p ^ ^ , ensiinmäistä
kertaik yhteäseen ikokoukseen^ jo^a
kSsiteatito yU a a d ^ aljm.asiaatiinti.
jan voimin ihoa j a sen sSaitaUsiimi-öM.
. i y i ä i o k « n^ tiedoitusSi^eslcukr
^ iärtJestSmä^ kokouk^öein Osal.
listuivat myös iitelsingin ja Vierun
yliiopis.t»llisitein ihotautifcliniköidön
jbhtaaai.
— PitJcäaiikainen veden ja pesuaineiden
käyttö vahingoitiaa ihoa
eli aiheuttaa sen liiallisen iHiivumi-sen,
t o t ^ (töäik.liB.;Maii^ai^Liisa Hirvonen
esitelmässään. Hän sanöi pc-suaineillarkuitemkin
olevan tässä
•?uht!eessi laadiillisia eroja.
' — Vesipitoisuuden tulee olla lO
prosenttia sarveisikerixjiksen Kuivä-paineästa,
jotta iho pysjisi pehmeänä
jä taipuisamaMlman suihteellis&n
kosteuden tulisi eilä 60 prosenttia,
jotta iho pysyisi terveenä. Veden ja
erilaistien pesuaineiden käytön ' on
todettu saavan aiikaan sarveisker-roksen
vesipitoisuuden vähentymisen,
sanoi Hirvonen.
Professori Kimmo Mustaikallio
totesi olevan valitcttavaai että monilla
ihotautilääkäreillä on kielteinen-
käsittys kosmetologian työstä.
Kosmetologeöa on varoitettava, etteivät
he työssään tunkeudu verinahkaan
saaiteka, josta ihon sairaudet
saavat alkunsa.
— Kosmetologiset valmisteet eivät
tarjoa "ravintoa" ihaile. Ne ainoastaan
muuttavat sen pintak<;r-i-
öksen marraskeden fysikaalis-kem».
allisia ominaisuuksia, sanoi Mustakallio.
Rehtori Iris Peltomaa sanoi, että
kosmetologeilla pitäisi olla mahdol-
Isuus lähettää asiakkaansa ihotautilääkärille
kirjallista lausuntoa varaten.-
•.
Tohtori Kirsti Kauppisen mielestä
tärkein yhteistyömuoto kosmetologin
ja ihotautilääkärin välillä on
ihon puhdistukseen Jiittyvät toimet.
Rehtori Juhani K. Rökola korosti
psykiatrin ja kosmetologin yhteistyötä.
Hän totesi ihotautipotilailla
ja kosmeettisten aineiden käyttäjillä
olevan tiedostanviltomia psyykkisiä
ongelmia. Ei riitä vain vian
fyysinen korjaaminen, sillä usein
ihotaudin aiheuttaa psyykkinen häiriö,
sanoi Rekola, i
Toimitusjohtaja Harri Willamo
korosti avatessaan kokouksen alan
mahdollisimman monipuolisen yhteistyön
merkitystä. Samaa tähdensivät
teknokemian valmistajat.
Lisäksi otettiin esille valmistajien
ja maahantuojien vastuu markkinoilla
olevista tuotteista ja todettiin,
ettei ma i nonnassa tul e käyttää
ylisanoja. Äskettäin onkin perusteltu
teknokemia n mainonnan valvon-takunta,
joka puolueettomana elimenä
seuraa mainonnan asiallisuutta.
MIAU
Kaksi tyttöä keskusteli konttorissa.
Toinen, hieman koppava vaaleaverikkö
sihteeri kertoi toiselle kuinka hän
öh hyljännyt heilansa joku aika. sitten.'
•
"Ja tiedätkö mita." sanoi han leuhkien,
"annoin rukkaset Jaakolle neljä
kuukautta sitten ja han on juonut
siita lähtien."
Letkautti toinen — konttonn irvileuka.
•
"H'm". naukaisi han, "mielestäni
sen juhliminen menee jo lilan pitr
källe."
ko kysymys vain USA:n presidentinvaaleista?
Vai onko nyt tullut se
päivä, jolloin USA:n ci enää kannata
.sotia Vietnamissa? Olkoon
asia miten tahansa, pommitusten
lopettaminen ja. FNL:n tunnustaminen
neuvottelevaksi osapuoleksi
on jo sinänsä voitto Vietnamin kansan
taistelulle. Saigonir. hallitus ei
pysyisi ilman USA:n tukea vallassa
päivääkään, sen osoittaa mm. nukkehallituksen
johtajien tällä hetkellä
tuntema pelko amerikk<;laisen taustatuen
heikentymisestä.
Taistelu amerikkalaista imperialismia
vastaan ei Icpu sittenkään,
kun Vietnamissa on saatu
aikaan rauha Vietnamin kansan
omilla ehdoilla.
Voidaan pikemminkin väittää
Jaistelun muualla vasta alkavan.
Vietnameja tulee syntyinään kaksi,
kolme, monta. Niiden syntyminen
on looginen seuraus USAn
monopolikapitalistisesta rakenteesta.
FINLANDIA KUORON
KONSERTTI
SUOMEN ITSENÄISYYJIJHLAN MERKEISSÄ
D O N K A A L I L LA
, 957 Broadvi'ew Avenue, Toronto, Ontario
Sunnuntaina, jouluk. 8 pnä, klo 4 ip.
ARVOKAS J A MONIPUOLINEN OHJELMA
Tervetuloa läiheltä ja kaukaa!
Toronton
f o r Ä —'"Veiidcstet TaVeniä'';
sydBuryfaiistien ' nlytteleniaiia iiitge'
Don^iaahlle- lauintaäia, , nva)*irä6*
kuujn ^ p. JIcell6.7 Ulalla, ja.etrtä se'
on vetonunnero liitä edTole epäilys-'
taicääh.SilioIh vÄiaänkln 1i8hd|än'
ofbem jöufcRdjeh vaeiliis Öori-hkä-llVLe,
mklä ja käuScaa. U It^llä'
varmasti kannattaakin tulla. Harvoin
natoään hyyi'ä näytelmiä ja
fiuÄ se kaiken kukkuraksi ph yie-railue^
ilys; niin 6n ftSKsi h^j^väS asiaa
fteiralla. /ÄjatelKaapa ;Sit8,;^ on
väB ^uuri,_,mäinio Ja odöitamaton
ittdiSuus, öUäeipl muuta kuin tervetuloa.
# « \
Torö^iton näyjtä^fc«nitean 24
ip:äin, juihlä' si\^tifetaan vierailun
j t Ä Ä .
TÄimen /naisten Joulumyyjäiset
ovat pon-haäiijia j^uluMuii .1 Py
•feejlö 4; ip. Se Oli h i M O mj^nti-tilarr
siius että' silibiri kaikki ofriiujkaan,
TääUX .kuoli Aniti Iivonen,' yksi
yärthempia vetei-aaneifä, noin 8Ö.-VUÖ-tfäjma.
Hänellä, oli jallcineSörjaa-mib
aikoinaan mutta oli jo pitemmän
aikaa työkyvytön, meneteittyään näkönsä,
puheikykiynsä jä muuteÄkin
heikentyen.. Hän oli aikoinaan lehti-ehime
tilaaja; Kepeät mullait Yiäxi-äailesi.
_„ParHäait ikiitokset YrJtyksen puolesta
17. päivän päivälli.s-vieräille,
läheltä ja kaukaa, tutuille sekä .tun-temaittomille.
Olipa h a u ^ hMidä
oikeaa kansaihvaeUus jä joukkokän-nafus.
Saimme m a a n valkoiseksi lumesta,
sehän se on kuin vanha kasikn, •
Donlaafksössa a l k o i mäen lassku.
J . N.
Viehiaih
(14-23) . i
JOHNSONIN HALLITUS _- -
vrittää vielä viimeisillpn johtaa har
haan amerikkalaista yltiisöä esittämällä,
että amerikkalaisten sotilaiden
osuus Vietnamin sodassa vähenisi
aste asteelta ja että nukkehallituksen
joukot ottaisivat vastuulleen
suurenmian osan. taistelutoimista.
Mitä tapahtuu todellisuudessa, siitä
kertoo australialainen lehtimies
Wilfred Burchett:
JATKUVA
EPÄONNISTUMINEN
. . . totuus on tämä: Johnsonin
hallitus jolle sekä Diemin ja hänen
.«seuraajiensa johtamien Saigonin
joukkojen "erikoissota" että puolen
miljoonan amerikkalaissotilaan ame^
rikkalaisella johdolla käymä "rajoitettu
sota" on merkinnyt epäonnistumista,
esittää paluuta "erikoisso-taan"
Diem-tyyppisen hallituksen
johdolla — ja tällä kertaa voiton
savuttamiseksi. Tämä on täyttä hölynpölyä
ja suunnattu amerikkalaista
yleisöä vastaan, joka on kuolemaansa
saakka väsynyt sotaan ja
vrittää epätoivoisesti löytää tien
siitä ulos.
SAIGONIN
"OMAT VOIMAT"
Jos USA^Saigon-esikunta ei pysty
tekemään vapautusjoukkoja toimintakyvyttömiksi
nukkejcukoilla joita
on vahvistettu 550,000 amerikkalaissotilaalla
sekä lisäksi 50,000 liit-tolaisarmeijan
miehellä, niin kuinka
Saigonin armeija sitten voisi selvitä
omin voimin? Thieun ja Kyn yleisestä
liikekannallepanomääräykses-tä
huolimatta Saigonin armeijan tehokkuus
vähenee, eikä lisäänny.
Taisteluissa ja joukoista paenneina
häviää mieliiä, joita ei korvata, eikä
pystytä korvaamaan, koska FNL
valvoo inhimillisiä voimavaroja. —
Puhuminen amerikkalaisjoukkojen
vähentämisestä näissä oloissa on yritys
jymäyttää yleisöä USAissa.Säi-lyttääkseen
Etelä-Vietnamissa kuu^
Haisen hallituksen, US.\ joutuu l i säämään
joukkojaan .
Guardian 26. 10. 1968.
/ i i i i i i i i i i i i i i i i i i m i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i
Mielenkiintoinen ja
opettava teos näyttämötaiteen
harrastajille!
K. S. Stanislavski:
näyttämötaiteen
palvettesa
447 SIVUA
HINTA NID. $2.60
; K. s. Stanislav;*la (1863-1938).
Moskovan Taiteellisen "Katterln
luojaa, pidetään yhtenä länsimaisen
näyttelijän- ta ohjaajantal-
. teen suurimmista MUdistaJlsta Ja
hänen muistelmateostaan kutsutaan
länsimaissa "teatterin raamatuksi".
Stanislavski pyhitti koko elä-mänsä
teatteritaiteene Ja näyttelijöille,
hänen muistelmansa sisältävät
värikkäitä kuvia vuosisadan
alun teatterielämästä, sy-vä.
Hlstä taiteen filosofiaa ja nerokkaan
näkemyksen leimaamaa käytännön
ammattitietoa.
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing
C O M P A N y L I M I T ED
P . O. B o x 69, Suf'J>ury, O n i .
i l f i l l l l l i i l i l l l l l l i l l l i l i l i i i l l l l i l l l l l l l l l i i l l t
LlfKÄTtLOJÄ
. Unite^d pHur6K öf Cä
nadalla (Canadan,yhdistynytvkirk-;
koX on SQuf-Toronton alueella 83:
miijooäaif dollarih omaisuudet,^ jotka
ovai käytössä Ajäln piioiflAaisesti,
.räserimiarän jä kIrfcow5ä&Wain vähentyessä'
vuosi vuodelta, tiedoitet-tjin
kirkon pyynnöstä suoritetun
tutkimusraportissa tällä; viikolla.
Jä8änmääi'a oh (152 kirkossa) ias-kenut
viisi prosenttia vuohiin IddS
jälkeen — kSittäeri 5,ii6o jäsehtä
— ja se laskee jatkuvasti i0.25 prosentin
vanhdiKar vuotta kohden.
Tänä samana aikana -iSuurrToron-ton
asukasmäärä fisäjln^yrlö'.? prosentilla.
Raportissa sanottiin mm. seuraavasti:
— Jos kirkkojen sijaintipaikka ei
olisi pulmana, niin yhdistyneissä
kirkoissa olisi kaksi istuinta jokaista
kirkossakävijää kohti ja kaksi kolmasosaa
kirkkojen tiloista voitaisiin
poistaa. Howard Parkin yhdistynees-.
rä kbkossa—" siellä on 1,000 istuinta
— oli yhdellä kertaa 1$0 henkilöä;
mikä oli suurin määrä tutkimusten
suoritusäikana.
, - I n i i s f y n e l i e A Jsäik^ed nai^
jälkeen^ jä äiifoasiaäh' ^ pMsetttta
kiPkkpjenjäsenistä käy vakjjuisesfi
jumMahpalv^Iuksissa. I^unnuntai-koulujen
;OFpila^äärä.öhi laskenut
kirkkojeh päpeisti o i i tyytymättSl^
miä työhäniä vdkka piToiet' papeista
olikin muutoi elämäaosäH^jnlj^tfi-
^ ^ S i n f i m M Q a i M P^piuovätJiJf
mieltä, että, kirkko ei ole pysynyt
aikansa tasölia ja että ~^iäaaUik(a
ovat pettyneitä uusien onjelmieA
puhteen, koska ne ovat "suunnatul
en^män rakentamiseen kuin va^-
kutteisiin.:'_
— V U kolmasosa tutkituista seurakuntalaisista
oli jäseniä, joista.yli
puolet vakituisista kiritossakävijöis^
tä on y l i 50 vuotta täyttäneitä.
^ i ^ r - ^ i ^ hän katstum unohtacesaaA
riisuutua ennien kylpyyn menoa?
—Ei suinkaan. Hän imohti myös
laskea vedent
9 ftintia ja $69 vähemmäii
kuin potkurituipiinikoneella
Kulikuseft kilisevät, jouluvalot väOckyvät rie-mufkkaasti
kirpeässä taiviöääSsä, ysföväit jä s u -
kulaiset odottavat teitä avosylin lähjojert jä
glögin kanssa matfcaraie-päässä. -
Menkää takaisin Skandinayilaan tä-ksi jouluksi,
SAS'iin mutaana . . . joka_on ^Skändiha^^
viaoL oma • lentoyhtiö. Ainoastaan SAS*in jetit
lentävät Montrealista välilaskutta Skähdina-viaaii,.
ja se',on vain 7 tunnin,päässä . . . noin
9 tuntia lähempänä kuin käyttämällä New
Yorkista jcÄitavan potkuriturpiiniyhtiön koneita.
Ja se maksaa teille $69 vähemmän tehdes-sänne
21 päiväin eriilcoismatkan säästöluokais-sa
, . . $84 välhemmän, jos matkustattte ryhmän:
muikana. S A S ' i n ryhmävalmismatikah hinta 15
henkilöä tai sitä suuremmille ryfhrmire Örl" äi-noastaäffi
$351,, siihen sisältyy säästokokart
Montreal-Kööpeinhamim^menopaluulipun- hinnan
lisäksi -majoitus Tansikiassa ja auto käyttöönne
siellä. Ja me kokoamme ryhmän puolestanne.
Pysähtyessä matkallanne saatte vielä joukon
lisäetuja . . . voitte pyöahtj^ 13 lisäkaupuri-gissa
ilman lisämafcsua. Kööpenhaittlnjaii .nie-nöpäluulipun
erikoishintaan'. (Potlkuriturpiini-lipulla
ette saa näitä lisäetuja)
Ja pysytelkää SAS'in mufcäinä jos haluatte
nähdä Eurooppaa e A e w w ! l t i . , . s i l l ä . S AS
lentää useampaan. euiPooppalaL^Jeen kaupunkiin
kuin yksflbään toiheii Atlalhtin y l i täi riaj>arei!t-tiä
liikennöivä lentoyhtiö. '
. LisäfieCöj^" äaadetksenne .ottak^^ yhtöys mät-fcatoimidtoonne
tai SAS'iöi. J a jos ette päasfsi
Skandinaviaan itäksi jouhiksi, miksette ikuts
omaisianne Skandinaviasta viettämään joulua
kanssanne täaiHä? SAS'irj välityksellä voitte
jopa maksaa heidän matkansa tänne etukäteen.
SAStakesyms
Lippumyymälät:
199 Bay Street, Töronio, Ontr Tel. (416) 3«^5221;
800 Dorcliester mvd.,Mä!il«;ii|, P.Q. Tel. (514) M I ^ I I
211 Portage Avenue, Winnipeg, Man. Tel. (204) MS-OSTS
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, November 23, 1968 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1968-11-23 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus681123 |
Description
| Title | 1968-11-23-03 |
| OCR text |
SiÄiiii^MiMiiiiPte^^
, .rie^h&I. ~ (KU) — Helslrigia
Yliopiston' Tlioppiiasäann^n ja
Triconfin j^JestämSUä kolman-)
nen nfaalänak Viikoty keslrastel-tlin^
viEme viikolla A^sisfä kys^<
m3^Ws. Irietnamin sodan taustatekijöistä
äfnsfi Jaak^Q Laakso^
jöjnka pol^eenvuoron julkaisenune :
^ o^ niitä talou-deiUsiij^
Uittisi^^ sot^aallisia ja
psykologia tekijöitä, jotka ai-d^
euttavatrVSAn sodankäynnin
Vietnamissa.
"Qi&tiismin sofa ei ole mikään ykr
sittäinen, ilmiö, vaan se on selvä
seuraus' siitä impei^^ialistisesta politiikasta,
jota USA harjoittaa kaikkialla
maailmassa. Sodan syyt eivät
ole löydettävissä jonkun yksityisen-'
jhmisen. tai ihmisryhmän aivoituksista,
vaan rie. löytyvät tutkimalla
Pohjois-Araerikan Yhdysvaltojen taloudellista,
'poliittista ja sosiaalista
rakennetta. Sota on politiikan jatkamista
v^valtaisin keinoin. Sodan
luonne riippuu ennen muirta sotaan
ryhtyvän maan sisäisestä järjestyksestä
ja sota heijastaa sitä sisäpoli-tii^
fckaa, jota kyseinen maa on ennen
sotaa noudattanut. Sodan syiden sel-vittäriflfeessä
ovat peruskysymyksiä:
minkä vuoksi sotaa käydään, mitkä
luokat sitä ovat valmistelleet ja mitkä
luokat siitä hyötyvät.
Vuosisatoja ovat muutamat teknisesti
edistyneet ja sotilaallisesti
ViAvatlSntiset maat hallinneet maailmaa
taloudellisesti; poliittisesti ja
sotilaallisesti. Voidakseen ylläpitää
järjestelmää, joka takaa näille imperialistisille
valtioille halpaa työvoimaa
kehitysmaissa, halvat raaka-aineet
ja edulliset markkinat, joutuvat
imperialistiset valtiot usein pitkiin
ja verisiin sotiin sekä toisiaan
vastaan että siirtomaakansoja vastaan
jotka kerta kerran jälkeen nou^
sevat vastustamaan riistoa.
Säiljrttääkseen asemansa maailman
johtavana taloudellisena valtiona
Yhdysvaltojen on pakko ylläpitää
m.ahtavaa sotilaskoneistca, joka ulot
tuu kaikkialle maailmassa. USArlla
on enemmän kuin kaksi ja puoli
miljoonaa sotilasta rajojensa ulkopuolella.
Enemmän kuin 70% valtion
budjetista menee puolustusku-luihin.
Tällaisen valtav.^in sotilasko-neiston
tarkoituksena on, kuten
amerikkalainen tutkija Harry Mag-doff
on todennut:
1) suojella nykyisiä ja poten-tiaallisia
raaka-ainelähteitä, 2)
vannis(aa'''t]1komaiset markkinat
ja ulkomaiset investoinnit, 3) säilyttää
kaupalliset meri- ja ilma-reitit,
4) varata vaikutuskenttiä
amerikkalaiselle liiketoiminnan
kilpailuvoimalle - investoinneissa
ja kaupassa, 5) ulkomaisen sotilaallisen
ja taloudellisen tuen
avulla luoda uusia kauppatuttavia
ja investointimahdollisuuksia ja
yleen^kin 6) ylläpitää kapitalis.'
tisten markkinoiden rakennetta ei
ainoastaan ' USAta varten^ vaan
: myös muita kapitalistisia teollistuneita
maita varten, joissa amerikkalainen
talouselämä tulee yhä
merkittävämmäksi.
Vietnamin sotaa käydään kaikkien
niiden syiden takia. Kaakkois-Aasi-assa
on suuri taloudellinen ja strateginen
merkitys. USA haluaa sen
vuoksi mihin hintaan hyvänsä (ks.
Johnsonin haUitiiksenVSininenkir-
,j'a"} säilyttää alueen valvoiman.
': Vuo&ia 1960 oli Etcl^iViethamin
teollisuudesta noin puolet .ranska-:
laisten hallussa, i,U$A on nyttemmin
vallannut Ranskan asemat i
> Taloudellisesti Etelä-Vietnam ei
ole itsenäinen: 70 prosenttia ^papk-kivoitoista
meÄl • 1959' ulRoniaisiire
pankeille. Vuosien 50—65.,välisen^
aikana USA:nyksityispt: investoinnit
ovat kuusi J a puolikertaistuneet
3f09:sta miljoonasta dollarista noin
2:een miljardiin dollariin. Verrattur
na esimericiksi latinalaiseen Ame-rikfeaan,
jossa investoinnit ovat vain
2 r ^ 2 . 5 kertaistuneet, huomaamme
tällä hetkellä sjuuri Kaakkois-Aasian
kunnostavan USA:n yksityistä pää-ctoaa:
Pääomaa ei luonnollisestikaan
investoida hyväntekeväisyyden periaatteella,
vaan vaikuttimena on voiton
maksimointi. Pääomalla on taipumus
etsiytyä alueille: jbissa:voiton
saamisen edellytykset ovat suurimmat.
USA:n oma selitys Vietnaihin sodasta
kertoo, että kaiken perustavana
syynä on Pohjois-Vietnamin aggressio
Etelä-Vietnamin kansaa kohtaan;
Kansainvälisten sopimustensa
vuoksi USA:n täytyy toki puolu^aa
sitä.
Viittaukset kansainvälisiin sopimuksiin
sopivat ehkä 60-luvuIle,
mutta todellisuudessa tiedämme
USA:n olleen Vietnamissa paljon
pitempään. USA:n sodankäynti ei
alkanut, kuten virallinen taho väittää,
vuonna 1960 vaan v. 1950, tarkemmin
sanoen kesäkuussa 1950.
Tällöin USA alkoi avustaa Ranskaa
ia lähetti sotilaallisen neuvonantajaryhmän
Indokiinaan. Vuosina 1950
-^51 USA maksoi 15 prosenttia
Ranskan sotakuluista Vietnamissa.
Ja vuonna 1954 oli luku kohonnut
jo noin 80 prosenttiin. Ennen.Dien
Bien Phun tappiota toukokuussa
1954, ei sotaa enää johdettu Pariisista,
vaan Pentagonista.
Vietnamin sota on imperialistista
sotaa, ts; sotaa USAn kapitalismin
puolesta. Imperialistisen sodan luon
teeseen kuuluu ei ainoastaan raaka-ainelähteiden
ja markkinointialueiden
hankkiminen ja ylläpitäminen,
vaan myös se, että sotaa käyvät pääasiallisesti
teollisesti kehittyneimmät
kansakunnat, jotka sortavat
suurinta osaa maapallon väestöstä.
USA:ssa asuu noin 6 prosenttia
maailman väestöstä, mutta USA hallitsee
enemmän kuin 60 prosenttia
maailman luonnonrikkauksista.
Imperialismi ei ole .«sattumanvarainen
asia, vaan se en kapitalisti-
.«:een yhteiskuntaan elimellisesti kuu
luvaa kehitystä, kehityst.n jossa hallitseva
yhteiskuntaluokka ulottaa
valtaansa maasta toiseen, ts. ulottaa
palkansaajien ja muiden alistettujen'
ryhmien riiston kansallisten rajojen
ylitse. Imperialismi on kansallisten
rajojen yli laajenevaa tuotantotoimintaa.
Syyt imperialismiin on löydettävissä
imperialismia harjoittavan
maan luokkarakenteesta.
USAn TALOUS JA VIETNAM
Onko Vietnamin sota eduksi koko
Amerikan kansalle, vaiko vain pienelle
tuotantovälineitä omistavalle
luokalle? On puhuttu siitä, että Vietnamin
sota kiihdyttää USA:n talouselämää.
Tosiasiassa Vietnamin sota
onkin stimuloinut amerikkalaista
ILMOITUS
Mielihyvin ilmoitamme, että WILLIAM LUUKKO on
nimitelty ONTARIO AUTOMOBILE LTDm myyntien
johtajaksi, ohuaan aikaisemmin Dodge Ontario ja On-tario
Automobile Ltd:n palveluksessa yli viisi vuolla^
Hän tuo kokemuksensa ja taitonsa Teidän käytettäväksenne.
Hän katsoo eteenpäin ja haluaa tavata vanhat
ystävänsä ja asiakkaansa uudessa (toimessaaan.
ONTARIO AUTOMOBILE LTD.
1001 Bay Street, Toronto 5/ Puhelin 922-6161
TAYDELLIlirEN CHRYSLEH-TUOTTEIDEN UIKE
Huoltoa — 1001 Bay St. jä
5959 Yohge Street Willowdale, Ontario
kapitalismia. Esimerkiksi v. Id64
voitot nousivat noin 14 prosenttiin;
j a sodan kihdyttyä vuoden 1965^^-
simmäisellä puoliskolla: voitot olivat
noin 20 prosenttia. Vietnamin sodalla
on ollut merkitystä työttömyyslukujen
vähenemisessä. Vuonna
1964 työttömyyttä oli noin 5.2
prosenttia ja vuonna 1965 4.6 pros.
Itansantuote dli vuoden 1965 ensim-mätsellä
puoliskolla 5 prosenttia
Icörlceampi kufri vastaavana ajanjak-'
sona vuonna 1964. Kuitenkin nähdään
tämän stimulaation olevan vain
tilapäistä.
Vaikkakin lyhyellä tähtäyksellä
kehitys Amerikassa Vietnamin sodan
ansiosta näyttää paranevan,
Däih ei kuitenkaan tapahdu pitkällä
ähtäyksellä. — ~~
Vuonna 1966 Vietnamin sodan laskettiin
tarjoavan noin 200,000 uutta
työpaikkaa. Kun"Tcorkrat voitot ja
paremmat palkat antavat lisää ostovoimaa
taloudessa, nousevat hinnat
enemmän kuin oletetut 3 prosenttia
vuosittain ja inflaatio tulee syömään
tulojen parannuksen keski- ja
pienipalkkaisilta. Tämä on väistämätön
seurausi koska lisääntyvää
ostovoimaa ei seuraa lisiiäntyvä hyö-iykäeiden
määrä. Lisääntyvä antpu-;
matarvikkeiden määrä ei tasapaino-;
ta lisääntyvää ostovoiir.aa.
Johnson julisti puheessaan taannoin,
että Amerikalla oli varaa tuottaa
sekä ruokaa että raketteja. Jokainen
budjetti osoittaa kuitenkin
ruokarahojen pienenevän ja raketti-rahojen
suurenevan. USA:ssa on
tällä hetkellä noin 30 miljoonaa köyhää
jotka eivät raketeista rikastu,
vaan köyhtyvät lisää.
Sotakuluja lisäämällä on mahdotonta
poistaa työttömyyttä, koska
työttömyyttä on yleensä enemmän
sellaisilla aloilla, joihin sotateollisuus
ei ulotu. Sotateollisuus ei korkean
teknisen tasonsa vuoksi kysy
paljonkaan työvoimaa. Lisääntyvät
sotilasmenot kulkevat käsi kädessä
kasvavan työttömyyden kanssa.
Työttömyysluvut ovat nousseet hitaasti,
mutta varmasti.
KUKA SITTEN VOITTAA?
Sotatuotteet ovat 'voiton maksimoimisen
kannalta kaikkein edullisinta
tuotettavaa. Sotati-ollisuudesta
hyötyy luonnollisesti setatcoUisuu-den
pieni harvainvalta. Noin sadan
yhtiön osalle tulee 69 prosenttia
vuoden 1965 budjetin sotilaallisista
tilauksista. Ja vielä, näistä 69:stä
prosentista ottavat muutamat trustit
pääosan, sellaiset kuten Lockheed,
General Dynamics, McDonell A i r -
craft, General Electric, North American
Aviation, American Telephone
and Telegraph, Boeing jne. Maailman
suurin yritys Standard Oil on
USArn sotateollisuuden suurin öl-jynhankkija.
Näitä yhtiöitä ci omista
USA:n kansa, vaan pieni monopoli-kapitalistinen
ryhmittymä. Se hyötyy
Vietnamin sodasta.
Poliittisen tietoisuuden lisääntyminen,
samaten kuin maanomistuksen
tarve, oli Vietnamissa seurausta
ranskalaisia kolonialisteja vastaan
käydystä taistelusta. Se synnytti
myös kansallisen vapautusrintaman
FNL:n 20.12; 1960. Pyrkiessään
poliittiseen ja taloudeliseen
riippumattomuuteen kansallinen vapautusrintama
on asettanut tavoitteekseen
eräiden tärkeiden reformien
ennen muuta maareformin ja
muiden sosiaalisten uudistusten aikaansaamisen.
Kansalliselle oligarkialle
reformien toteutuminen merkitsisi
riistosuhteen päättymistä ja
oligarkian aseman luhistumista. Tämän
vuoksi kansallinen oligarkia on
turvautunut liittolaiseensa amerikkalaiseen
imperialismini.
On epämielekästä keskustella
kansallisten vapautusrintamien käyt
tämän väkivallan oikeudesta tai oikeudettomuudesta.
On nähtävä, että
on olemassa edistyksellisiä sotia' ja
taantumuksellisia sotia. Määritteleminen
tapahtuu tarkastelemalla yhteiskunnassa
vallitsevia luokkasuhteita,
ja eri luokkien välillä vallitsevia
objektiivisia luol:karistiriitoja
On nähtävä, että USA tulee pysymään
Vietnamissa täsmälleen
niin kauan kuin sillä ori poliittista
taloudellista tai psykologista hyötyä
Vietnamissa olostaan. Sotaa
ei käydä enää vain Vietnamissa,
vaan myös Laosissa, Thaimaassa
ja Kambodshassa. r""
Mikä on tällä hetkellä käytävien
rauhanneuvottelujen taustalla? Oli-rhofai#
Ih»tauWlääkäri,t; ikasmetologit, ja'
tefkmOke^an! teollisuuden ,e |
Tags
Comments
Post a Comment for 1968-11-23-03
