Vapaus, December 17, 1957

              > r '
Sivu-2 Til8t3Jsm, jouluk: 17 p. — Tucsday, Dee. 17,1957
mmilid Vov. 6, 11017, Astborieed
«•^•eeoiid dai» maa Iqr the Post
HMflee DeiMurtinent^ Ottawa, P i ^
SUuA ttufee: weeicl^: Tbesdays,
PttbUBbfng Ctanpaay L t d , at 100-102
S m Bty W^ Sodbury, Ont, C&noda.
Telepbonei: Boa. Offiee O0.;4-43M;
Editoiial Office O0.>42».ibmager
E. ÖtdcsL Editor WrJBJimd. JIUliQK
addto*: Box S», ;Sadbiify,)Oiit«riO!;
Advertiflbs ratec 190a «pplle«ti9iL
TraiMtotton free of duoge.
TIXAUtiUINBMT:
CtfiadflaBa: S vk. TDD e tt. S.75
SbdysvUIoiM: 1 v i . &00 0 tt. 4J0
Snrnnessa: 1 vk. «JO • tt. 4L1S
iPI7 — Jiufdavuosi — 40. vuosikerta —1957
.4
J
: 1kivattfaaai| jtalv^ivän^ taspufcseen perustuvaa joultu vietettiin
lennen van!4^^jti4)u|uun 2| i - ^ ! ^ : ^ ^ 13 pii^^an;^li Tuoniaas-jtaNuuttiMi.
: - Nyfkykän joulun vietto alkaa jo paljon aikmsemmin, marraskuun
il(^piipuolellä;t jolloin ainakin^^^I^^
{"jouluvalot". Pian tämän jälkeen alkaa "ostospäivien" lukumäärän
jlaskU; ''pikkujoulujen" pito ja «amalla se *'jonTusiH'<»us" ja muu ko-
' ftoimntyö^yjoka väittää monen perheen emännän jo ennen jVarsinai-
|sen juhlan tuloa r^Y^^ nykyoloissa yoida
;enää Nuuttiin asti joulua juhlia — hyvä että päästään kunnolla uu-jdenvuodenpyhienkin
'.: Tämän- 5uurimnkn vuotuisen^ ^j
isysrstäkin'arvosteltu, vaikka iässäkin tapauksessa on mielestämme
«puhuttu aivan puuta ja hdnää työväen Uiallisestaaine^ ja
i^^unhoitettuV ikokoimrt^^s^^^ VanUca lialuain-
: I mekin täm'^ juhlan: yhteydessä^ :p
>lko- ja yläpuolella, mei<däh täytX/ kuitenkin korostaa sitä ehdoton-
^ta tosiasiaa, että-juuri .jtyötätekevät ihmiset ovat hyvän, tahdon ih-
«roisiä,'joiden "aineellisläi" taistelujen perimmäisenä 'tavoitteena ^n
*suuret kuolemattonut ihanteet taloudellisen oikeudenitaukaiäiUden ja
i^JiaiUsteirisryojeh yleistäi^^
Todelllsuusperustalta nykyajan elämää katseltaessa havaitaan,
»että valtavan suuri enenurtisto kansasta vaikka tämä ^kansanjoukko
Jei olekaan vielä esimerkiksi meidän maassamme löytänyt itsäleen
yjyhteistä kotia työväenliikkeen lipun alta — panee varauksetta ihmi-
Jsen ja hänen etunsa "aineellisten'' omaisuusetujen yläpuolelle.. Vain
{mitättömän pieni ihmisten ryhmä tai luokka; hyötyy toisten ihmisten
{allstaihisesta ja haluaa jatkaa sellaista olotilaa, missä satunnaisuuden
I mielivalta tabudellisesti vähempiosaisten yli voi jatkua. , < \ ,
I ^ Ihmiskunnan historia ei ole milloinkaan aikaisemmin kehittyii|yt
iniin nopeasti kuin nyt, Ihmi^unnan eteen on avautumassa kokot
'naan uusi ajanjakso, taloudellisen hyvinnoinnin ja henkisten arvojen
i tätekeviä vastaaik ^ » . / » . . v . ^
I kunnallisista kysym3^j|i't^'Ue
' keen toiminta ja tais^lti}
.vuoden
t4,
tätekevflle, työlä&ilt^T^t|
Tässä mielessä tyiyälltitt/^^ '
isä ystäviä ja tovefeita\'tmiirj
J joulunakin. . y;®"»^
{ Työväenliike ediil'
|tahdoii aatetta hiäteH^^!
ion tuUut elävÖtt^^f^i^tS^uMi^y^^^^foultm ikj[^
It^don ^xmf^i,^m^^'Umm^^^ £{Svii|f.: ,
' ' Tässä miel^SolVotamme^kfiikille kansaUisillemme '*Haus^'
{joulua ja onnellista uutta vuotta!
Mitä' muut sanovat
EI MILLOINKAAN
- T ä l l a i s ' ^ - vaihdon
(idän j a lännen välillä) menestymi­sen
edellytyksenä on länsimaiden
tnnnustus, että on olemassa vissejä
kysymj^bsiä, kuten kysymys. Saksan
yhdistämisestä ja. Keski-Idän tilan
f e r a vakauttamisesta, joita ei voida
ratkaista yhteistoimintaa
Neuvostoliiton kanssa. — Entinen
ulkoministeri. H r . Lester Pearson,
Ostossa pitämässään puheessa.
LHAN PALjrON VEUEILYA
.Canadan liittohallituksen ensim-nainen
- naisjäsen , (valtiosihteeri
Fairvlough) antoi eilen l u j a n islcun
paljon käytetylle "sukupuolten tais-telu"'
sanonnalIe . . .
; ; Käsityskantansa tukemiseksi
mrs. Fairclougb lainasi jostakin tun­temattomasta
lähteestä* seuraavan
lausunnou: /
' "Sukupuolten taistelua ei tule
kumpikaan puoli koskaan voitta­maan.
Erässä yhteydessä on l i i an
paljon Veljeilyä vihollisten kes-keh."
Uutistieto.
ulganinin Kirje pääministerillemme
Hondurais vuorossa
Belise, Englannin' Honduras. —^
Englantilainen fregatti Ulster saa­pui
viime perjantai iltana Hondura­s
i i n /tUoden mukanaan Worcester-rykmentih:
'osaston. Syynä oli se,
mieleniföbituksia on odotettavissa,
koka siirtomaan vastaista asemaa
koskevat neuvottelut ajautuivat v i i ­me
viikolla' k a r i l l e Lontoossa. Siir-tomaaministeri.
Alan Lennox-Boyd
keskeytti neuvottelut j a syyksi seli­tettiin,
että eräät brittiläisen Hon­durasin
valtuuskunnan jäsenet oli­vat
cdleet yhteydessä Lontoossa ole­vaan
Guatemalan ministeriin ja
pohtineet Hondurasin vapauttamis
suunnitelmaa.
Ottawa. Pääministeri Diefea-baker
sai viime j^tjaöitalna Neo-vosföUitoa
piäiän&teri Bolganl-nOta
seuraavan kujeen:
Neuvostoliiton hallitus on syvästi
huolissaan nykyisestä .kansainväli­sestä
tilanteesta. Tässä on syy mik­si
minä lähetän teille tämän khrr
jeen, jotta voimme jakaa kanaan­ne
huomiomme liansainvälisen jän-nitystilanteen
edelleen kärjistymi­sestä
j a niistä mahdollisista toimen­piteistä,
j o i h in o n meidän Icäsittääk-semme
ryhdyttävä kansainvälisen ^ti­lanteen
normalisoimiseksi j a tair-peellisen
luottamuksen kehittämis
seksi valtojen keskuuteen.
NATO-liitÄn" viimeaikaiset toi­menpiteet
ovat saaneet meidätfva­kuuttuneiksi,
että Yhdysvaltain ija
Suur-Britannian : alotteesta valmis^
teilaan tekoja sotilaallisen valmiu­den-
jyrkkää lisäämistä varten val­misteluna
ydinasesotaa varten. .
Äskeisessä Washingtonin kokouk­sessa
näiden jnaiden. päämiehet te­kivät
päätöksiä N A T O l i i t o n uudel­leen
järjestämiseksi siinä mieles­sä,"
että voidaan mobilisoida kaik­kien
NATO-valtojen k a i k k i sotilaal­liset;
taloudelliset j a tieteelliset re­surssit
suurempaan varustelukil­paan,
sisältyen siihen uudempi-aikaisten
ydin- j a objusaseiden tuo­tanto.
Kuten on nähty NATO-liittoon
kuuluvien maiden johtavien poli-
Rikkojen j a upseerien lausunnoista,
NATO-neuvosto, joka kokoontuu
pian Pariisissa, tulee harkitsemaan
länsivalloille uusia strategisia suuU'
nitelmia mihin sisältyy a t o m i - ja
vetyäseiden laaja käyttö. Tarkoituk­sena
on myös useiden NATOrmai-den
alueille sijoittaa .Yhdysvaltain
ydinaseita j a rakettien ampumala-voja.
Näiden NATO-suunnitelmien ;i laa­tijat
j a ennenkaikkea ne vaikuttis>
valtaiset piirit jotka haluavat huo­nontaa
kansainvälistä tilannetta, p u ­huvat
avoimesti tarkoituksistaan
saacEa -' t u l i ^ a ^ ^; NAT(>neuvoston
kokouksessa suunnitelmia Länsi-
Saksan sotilas-teollisen potentiaalin
lisäämiseksL Käytännössä tämä
merkitsee Länsi-Säksan militari­soinnin
voimistuttamista. ,
Tällaisten päätösten hyväksymi­nen
johtaisi eittämättömästi valto­j
e n vSaisenjännitystilanteeh kärjis­tymiseen,
kansainväliieh '^tilanteen
edellei»! p^hentämi»eexi^' rajoitta­mattomaan
varus^lulcilpaiiuun, k y l ­män
sodan'koventamiseen,' tilantee^
s e e i ^ ' i n i ^ maailma öli^^'pysyväl-sesti;
«ikä v ä b äaca-ajöittain^^so^Ian
p a i ^ l l a " . ' 'V
'<fA j u l k a i s tu t ä p o ^ j a s u t ä , ' e i (S
k y ^ y n ^ Yhdysi^ältiÄ^atbmi- j a ve-tyäiseid^
n • s i j q i t t a n i i s ^ rCanadän
alneeUe; j a kysymy^^etylaiauksei^
varustettujen räketäed ampuiäisla-vojen
irakentamisesta tälle' alueelle,
on nyt tarmokkaan käsittelyn alai­sena.
Ei ole vaikea käsittää, että siinä
tilanteessa kun piticän" aikaa on jo
sallittu ainerikitalaisten tukiase­mien
rakentaminen Canadan alueel­le,
j a kun Canadan ja-Yhdysvaltain
asevoimien yhdistäminen on jo
käynnissä. Yhdysvaltain atomi- ja
vetyäseiden varastoiminen Canadan
alueelle, aiheuttaa-Canadalle eri-koisvaaran
silloin jos syttyy sota.
V J a nykyisenä r^öttien ja> atomi­aseiden
aikakautena on realista' aja-riiisiesti
feoriaa n.s;; ^'paikMlisesta?
f a i ''{Renestä" sodasta.>Tällä^ väi'
tökset sodan .palkallistuttamisesta
on tarkoitettu kansojen harhautta­miseksi
j a niiden vfdppauden la-maannuttamiseksL
Jos meidän-aikakautenamme, ja
menneisyydessä. > kuten historia
meille opettaa, paikalliset selkkauk­set:
ovaV kehittyneet -maailmanso­d
i k s i , n i i n myös ns. paikalliset yh­teenotot
tulevat entistä vaarallisem­miksi
m y k y a i k a n ^ . j o l l o i n on ole-massa
kalcsi. y^taldcaista sotilas
blokia. j a j o l l o i n ! o n käytettävissä
sellaisia/^sotavälin^tä^: .että iqikään
näihin sotilasliittoutumiin kuuluva
maa e i voi jäädä sotatoimien ulko­puolelle.
Huomaamatta eivät^ ole l i i o i n jää­neet
untistiedot. että 'länsimaiden
tärkoituksenaTon yhdistää sellaiset
j o olevat liittoutumat kuin NATO,
S E A T O j a Baghdadin liitto. Mitiä
eh salaa, herra pääministeri, että
Neuvostoliiton hallitus pitää näitä
suunnitelmia maailman rauhaa ja
turvallisuutta uhkaavina tekoina;
ts. vastakkaisina suunnitelmina sille
mitä varten Y K perustettiin.
Osallistuminen % sellaisiin sotilas-
JA
:.^>OLI PAKKO
— Olen kuullut, että aiot na
taloudenhoitajasi
• - T - Aivan n i i n . Hän on saanut
n u l t a n i i n paljon säästöön; että 1
i r a n -ei kannafa päästää bSa
muualle^ J a sitäpaitsi pääsen m
samasta hänelle kuulcausipalkkaa
poliittisiinV blokeihin, jotlca on pe-nistettu
sodaai^valmi^ tarkoi­t
u k s e s i A;öii^-^^^^'a^
nut viejät poiiittisia' ja sotilaalli­s
i a 'i^^tuUyelypii i P y t j se
m u o d o ^ i ^vastatoimenpiteeksi Y K
telia, että jos hyökkääjä käyttää u i - periaalteiUe]:'Jos< tilannetta tark^S:
komaiUa olevia sotatulciasemiaan
atomihyökkäyksessä; ne maat; jotka
antavat ^alueeltaanv näitä vsotatulu-asemia,
eivät voi '~toivOa^ että ne
välttyisivät atomiaseiden: vastais­kuilta
j a niideiT aiheuttamilta tu­hoilta?
^ 'Ifoieisesti tarkoitulcsella rauhoit­taa
uiitä NATO-maiden kansoja, jot­ka
ovat hälyyntyneitä tulevaisuu­denkuvasta,
minkä Yhdysvaltain
atomiaseiden varastoiminen niiden
alueille aiheuttaa, länsimaiden soti­lasjohtajat
levittävät nyt voimapa-
Britit
n
Q|?ohjbhhall9^^>tO!d^ffiätäiä5^Än^
re^Va^ftiksi tyi»^i^ftili^«^!^saWr'
t:.:<*F.l'^<ie'jiX ^ t' M '''A^ i' T 7 3 , *
Ajankphtainen huomautus
I Yleisesti tiedetään, r että ty^^ klin<
I nittävät keskitasoa suurempaa huomiota siihen, mitkä liikkeet ja lai*
i tokset ilmoittavat heidän lehdessään. Tämä johtuu yksinkertaisesti
j: siitä, että työväenlehUi^hJukijät joutuvat dmi<^n ponnistdujensa'avulla
[huolehtimaan lehtensävt^lousasioistakln j a tuntevat siis henkilökoh^
:^taista kiintymystä asla^t^^ Työväenlehtien lukijat katsovat aivan oi-
[kein; että liikkeet ja laitokset, jotka ihnoittavat heidän lehdessään,
j haluavat todella olla kaupallisessa kanssakäymisessä työtätekevien
i feanssa. ' *
iMutta kaikesta tästä huolimatta eräs torontolainen kirjeenväili-r
tajamme iski mielestämme naulan kantaan kun hän torstaisessa uutis-
I kirjeessään huomautti: ' " . ' '
^'Tämän jouluhumunkin yhteydessä siet^ ajatella mitä ostaa
• ja mistä ostaa. Omalta kohdaltani korostaisin, että pitäisimme nyt
; ja kautta vuoden etualalla ne liikkeet, jotka ihnoittavat täsrä meidän
I lehdessämme^Vapaudessa ja siten osoittavat, että ne pitäyät arvossa
I meidän liiketuttavuuttamme." ^
I Juuri näin tulisi työväenlehtien lukijain suhtaiitua tyleisesti il-fmoittajiin,
sillä sekoitun lopulta kaikinpuoliscfksi'hyödyksi,
i Emme kiellä lainkaan, etteikö tässäole meidänkin tätilämme tu-l
J e s s a . V ^ u s tarvitsee Ilmoitustuloja, kuten kaikki muutkin lehdet
«'Miitta asia ulottuu paljon syvemmälle. Työläiset, farmarit ja pikku-
I liikkeet voivat kaikista pinnallisista ilmiöistä huolimatta- antaa tukea
töisineeä. Tosiasiassa niiden yhteiset edut vaativat entistä läheisem-
; 1 ^ yhteistoimintaa.
I Ottalkaamme esimerkiksi pikkuliikkeiden asema. Äf itä mö.naiem-xne?
Paljon ylistetystä hyvästä ajäista ja jatkuneesta suhteellisen hy-
«* yästä työUisyyskaudesta huolimatta ns. ^'nurkkakaupat" joutuvat yksi
Ti toisensa Jälkeen sulkemaan ovensa. Suuret ketjuliikkeet kahmivat
I kaikenlaisen vähittäiskaupan yhä suuremmassa mittakaavassa hal-
I tuubsa ja se tekee pikkuliikkeiden aseman yhä tukalammaksi.
J. Täten näemme,, että;^amalla kun talojpselämän kiristyminen vai-jkeuttaä
työtätekevien asci|^aa olleensa, myös pikkuUikemiehet tuntevat
I lisääntyvässä määrässä suurpääoman puristuksen. Jos mikään, niin
»tämä osoittaa, että näide.o ryhmien lähestyminen toisiinsa on yhtei-
I sdbi Hyödyksi.
t 'Kuten sanottu, me emme yritäkään kieltää sitä, etteikö Vapaus
i tarvitse ilmoitustuloja. Mitä enemmän tällaisia / ilmoitustuloja leh-
I teäune saa, sitä huokeammaksi tulee tehden kannattajain ja lukijain
I isäoiistaakka.^ Ja naita kaikHiä seikkoja silmäll^itääi me yhdymme
i lämpimästi torontolaisen kirjeenvaihtajamme, esitykseen siitä, että pi-
I taisimme nyt jouluostoksia tehdessä ja jatkuvasti koko vuoden mie-i
Tessämme sitä, että teemme ostoksemme niistä liikkeistä, jotka ilmoit-ilaivat
V^tldessa, ja siten osoittavat, ettänepitävätlarvosäa meidän
f liikeuttavuuttamme.
:Tässä midessämme toivotan
"joutua-ja^nnellista uutta vuotta. - — -
^ ^ ^ ^ ^
_ _JI^'i8läipQiUtti-^i
roisia km^M oUiViämmki'^:^
^ t i n h - a l u s s a tmtaima tieto» Jonka
mukaan Englantia kiertelevät ve-typommilastissa
olevat amerikka­laiset
lentokoneet. K u i t e n k i n vas­ta
amerikkalaiselta esitelmäkier
rokseltaan palannut Aneurin Be-van,
joka saapui maahan viime
viikolla, esiintyi j u l k i s en imielipl
teen todellisena tulkkina.
"Jumalan kiitosettä uusi Bevan
t u l i " , Jausui minulle muutama päi­vä
sitten eräs labourin edustaja
"Tosin hän tekee joukon tyhmyyk-siäi
j o i t a ei aina' v o i hyväksyä, mut­ta
tarvittaessa häit osaa puhua suun
sa puhtaaksi!"
TSUä hetkellä j o k a i n e n englan­tilainen
tuntee selvästi hallituk­sen
menettäneen' pelin Joka suh­teessa.
M a c n u l l a n i n j a r S e l v i n ^^^L
palatessa epäonnistuneelta Parusin-matkaltaan
peruutettiin tavanmu­kainen
Lontoon lentosatamassa p i ­dettävä
lehdistökonferenssi, "koska
pääministeri oli niin väsynyt". To­tuus
oli. että päämhiisteri ei roh­jennut
näyttäytyä lehtimiehille. Jo-kaihen
pääkaupunkilehti alkaen
Daily Workerista j a päättyen The
Timesiin, piti Pariisin kokouksen
tulosta nolona j a ' pilaili yhteisen
ti^onannon tekopyhyyden j a m i -
täänsanomattomuuden kustsOmuk-seUa,
mainiten erityisesti sanonnan:
"me* olemme päässeet täydelliseen
toistemme kantojen yäimärtämyk-seen'VAUantinliitossa
syntynyt kui­l
u ön yhtä laimmottava kuin ennen
k i n .
Äskettäin suoritettiin jälleen
eräässä piirissä täydennysvaalit.
P i i r i oli Leicester, jota kauan on
katsottu "varmaksi" vanhoUliseksi
p i i r i k s i . Vaalien tuloksena hallituke
sen ääntenenemmistö väheni puo-leUa.
Alahuoneessa Eevan ajoi t a k aa
—«anonta on melkein kirjaimel­l
i n e n ' Seltfiryn L l o y d i a kysymyk­sillään.
Ja L l o y d i n vastanks^ oli­vat
hämmästyttäviä, melkebu us­komattomia
Tuntui kuin vety­pommit
olisivat sivuseikka, josta
hallitus ei ,ole ^minkäänlaisessa
vastuussa. Yleinen mielipide ;onl
syvästi Järkyttynyt, vaikka se on­k
i n saanut tottua polUttbten Job--
tajien välinpitämättömyyteen ja
kevytmielisyyteen.
ovat järL,
^SaattäaM:!
Bevanhi kysyttyä, oliko totta, että
amerikkalaisten lentokoneissa o li
vetypommeja, L l o y d vastasi:
' 'IHyöhemiäln Lloyd ja' seura
vamipäijranä Macmillan selittivät,!
ett» kyseessä'^olTut " m i t p n v^Bt^
r a l l i s t a " : Vaikka Jokfai main)tuf^f
ta lentokoneista syöksyisikin aläk,:=i:
pomndt eivät räjähtäisi, koska nii-:^
den , räjähdyttämiseen tarvitaan
"erityinen mekaaninen toimetf-'
pide". Mutta Bevaiiin j a muiden
labourjäsenten jatkaessa ahdiste-luaan
hän myönsi epäsuorasti, et­tei
pystynyt mitään vahvistamaan^
koska väite koski " v a i n sitä, mit^
amerikkalaiset ovat minulle sano­neet".
Tällainen kohtalon iva tapahtu­main
kulussa saattaisi aiheuttaa jiU-maa
tyydytystä Aasian kansoille,
eUeivät ne olisi l i i a n ihmisystäväl­lisiä,
toivottaakseen Euroopan kah-:
soille niitä samoja kärsimyksiä, j o i ­ta
ne itse ovat joutuneet kokemaan.
Aasian j a Euroopan kansojen edut^^
ovat yhtäläiset. On lukuisia euroo^
palaisia, jotka vasta tälläi^hetkeM
ovat tajunneet tämän. yhtäläis^-
den. \
Yleisö on '^jiuren suuttumuluen
vallassa sen johdosta, mitä alahuo­neen
keskusteluissa; on ilmennyt.
Vastalauseita saapuu e r i . piireistä,
varslnldn maanviljelijöiltä, joiden
maat sijaitsevat ; lähellä" lukuisia
amerikkalaisia lentotukikohtia. K u ­kaan
ei iisko Macmillanin vakuutte­luun,
että vaaraa ei o l i s i . Se k a i o l i
humpuukia? ihmiset - kysyvät N i in
ammatttyhdistysliiiskeen ja< labour-puolueen
monet huomatta^fat per­soonallisuudet
kuin myös taiteili­jat
j a tiedemiehet ovat j u l k i s ^ i l ­maisseet
inhonsa, j a yhä laajemmat
p i i r i t vaativat että amerikkalaisten
on lähdettävä maasta. Tunnettu l | r^
jaiUja Sir Compton Mackenzie^^laur
sui avomieliseen ^skottilaiseen l a ­paansa:
^
Tämä o n silkkaa mielettömyyt^
tä. E b ole tiedemies, mutta ha­luaisin
mielelläni tietää mihin
Selwyn L l o y d nojaa väittäessään,
että vetypommit eivät räjähtäisi, ^
j o s j o k i n lentokone syöksyisi maa- ^
han."
;elw»tuksen vastaten,
'"**^mielessääh nämä
faisesti Macmillan
:eet ryksiraielisyy-
^ , länsimaiden kes
^dvälfSJiefa^iS heikot lisäten
'(i^^^%it|[f'pääsisimme laajem
f J ^ ^ : i^^läif isymmärrykseen,
ihätitä'^,mi0elm9t ovat siksi
ICf^t•^'•:.f'}'A?^^\ fl^eä^fiirmutta'.näiden uusien on-
' *—^ ' - ^^^a1()rw|(tj()jenv^k^^
r^Jäi^ämi^/kun Atlantin^
^ M j 9 i i t ^ # r U s i s s a . " ^ ; ;
Joiia ? u ! ^ l l l i ^ s t i neuvpstovasfa^^
nen l e h l i ? M i i i ^ e s 1 ^ r Guard^
kaisi etusivullaan laajan otsikon:
teilaan "objektiivisesti, silloin huo-mataäi^
i etta. siellaisteji' suunnitel­mien
: ;4oteuttaminen; heikentäisi
Y K t t a j a antaisi vakavan-iskun r au
han asialle. " '
Sen lisäksi tällaiseei^ liittoutu­maan
osallistuva m^a'on = vaarassa
t u l l a i t s e - vedetyksi : sotilaalliseen
s'?ikkailuun, m i k ä on luonnollisesti
vastoin sen omia etuja;
Tahtoen yhdistää j a keskittää N A ­TO-
maiden sotilasvoimat Yhdysval­tain^
hallitus,- yhdessä Suur-Britan­nian
-hallitukeen- kanssa, puhuu
NATOmaMen niin sanotusta "kes
keisestä riippuvaisuudesta". E i ole»
sattuma, että joukko NATO-maita
suhtautuu epäröiden tähän oppiin
sillä siihen l i i t t y y vakavia itse-näisyysvaaroja.
• : \
On kiinnitetty huomiota |iiheh to­siasiaan,
että NATOr-jn^idep kaikki
nämä sOtitgilndntoiset Jvalhiislielut
suoritetaan keinotekoisesti lietso­tussa
hysteriassa länsimaissa, ilma­piirissä,
-: missä .'pifopagoidaan -kohta-
4ava rauhallisen rinnakkaiselon tiel­le,
sillä-vVain tämä t i e vastaa nyky­hetken
v^liatimuksia ihmiskunnan
elämäss^^a yoi taata rauhan säily
misen;ä^^i'^;-'; 'fj,
Neuvostoliiton hallitus pitää lähr;
;tökohtana sitä tosiasiaa, että kansat
vaativat kaikkien valtojen rauhan­omaista
rinnakkaiseloa;! alu^el}is'm
koskemattomuuden keskinäistä' kun­n
i o i t t a m i a täydellistä. tasa-arvot-suutta
j a toinen toisenpa,,-Risaisiin
asioihin puuttumattomuutta, tasa-
Neuvostoliitto ei ole koskaan uhau:
n u t eJI& uhkaa toisten 'inaidäi Itur-vallisuuttai
Meidän maamme.; ku-.
teh bnVmoneen kertaan sanottu, e i
alelta' koskaan sotaa mitään maata
väistään/siBäMtaionk^^
ras neuvöstbjärjest-ilmalle. ^ •
Neuvostoliiton j a tointen sosialis
tisten maiden seuraamasta kansain
välisen yhteistoiminnan j a rauhan
ohjelmasta huolimatta,; länsimaiden
hallitukset ovat nyt tekemässä pää^
tölt§iä joiden tavoitteena on edistää
'^roima-ai«*ma-ohjelmaa" ja"kylmän
sodan" poUtiikkaa, miMn sisältyy
niitä vakavampia seur^äämuksia. On
•täysin selvää, '«ttS;ivarstounalla!}en-:
tistä \6nemmän atomiT{jV^-}5jaii^-;
k e t t i ^ i ^ , lisätään yhä j^enemmän
sodan vaaraa, »j- n y**^ f* ?f»'l} *•
käsittäen n y k y i l l d tSlUteeh^ vä^^
rallisuuden j a tosiasiän,^^ä JSQ. (ti­lanne)
voi edelleen huonbirfua'NA­TO
johtajäin tekemien uusien sotaf
suunnitelmien vuoksi, p o l i i t i k o t j a
julkisuusmiehet jotka omaksuvat
erilaista poliittisia, uskonnollisia ja
filosofisia katsomuksia j a , sadatmil
Joonat ihmiset kaikkialla maailmassa
v a a t i v a t ' n y t _ että varustelukilvasta
on luovuttava, että 'Itylmän sodan"
politiikka on lop^tettav^jennen k u in
Äe on l i i a n myöhäistä, että ön astut-1 den ajaksi. Tämä parantaisi h i
NELOSIEN AIKAKAVDELLJ
Lääkäri ioliv saapunut auttama
,nuocen/:;parin esikoisen maailma
tuloa. I^U!)Ten aviomiehen hermos
|Be||räf^ottaessa keittiö» toht<
))neni Tohvani-luoi/^nkin ajan 1
luttua hän tuli keittiöön ja pyi
.körkidniuvia.:^Pian hän tuli uud
leen j a pyysi vasaraa ja bohtim
Yhä enemmän hermostuva isä
van tärisi jännityksestä
— Hyvänen aika, sanokaa tohto
onko yksi t a i useampia?
— E n minä vielä tiedä, vast
lääkäri;'^—Kunhan nyt ensin;.s
s i n lääkärilaukkuni lidton auiti,
Yhä useammat ihmiset antavat
tukensa Bevänin <• alahuoneessa esit-)
tämään :toistettuun vaatimukseen,
että on ryhdyttävä neuvotteluilun
NTeuvostoliiton kanssa rauhan ^
lyttämiseksi. Sitä laboui^uolueen
johtajat eivät kuitenkaan tee. Gait';
skeD riensi autt^naani Macmillanla
ehdotuksella, että länsivaltojen o l i si
päästävä keskinäiseen-yksimielisyy­teeni
ennenkuin venäläisiin otettai«i
s im yhteys. Macmillan otti ktitolU-
"ONKO LÄNNEN A I K A TEHDÄ
RAUHA?
Timesi j o k a 'on tunnettu varovai­sista
sanonnoistaan, aloitti päälcir-joituksensa
sanoilla: "Jokainen tiesi
maailmassa vallitsevan kauhistut-tavaii
tilanteen/ mutta tieto siitä,
että Englannin, kedoille laskeutuvat
amerikkalaiset lentokoneet säännöl­lisesti
: tekevät "^JETarloituskierroksia
vätypojEnmitastissa^^i vaikutti järky­tyksen,
tavoin:''Dnko^sellainen käy­täntö
»,tosiaan välttämätön?"
- Joicin on: katkeamäisillaan. Luu­len,'
että' kansäl^i loppuu kärsiv^-
lisyys.- H u l l u t o n pantava palckopai-töihin,-
-ennenkuin i i n l i i a n myö­häistä.
lirJisätäksf^ ^r^ha-
NJOSt
lialla. I San
^ a t&s^aaiit^yritöÄSn VeM&*ä-ifau-han
vaaraksi' Neuvostoliiton vifmeai-
Kaisia tieteellisiä saa^'utuksiakin —
keinotekoisten j j jsatellittien' i iavaruu-^
l|:en lähettämistä. _ ^
{ Sartäurf fätfet^ih tärkoildkäfellises-l|
i sattOmffittd- 'se t c ^ s i a , /että» j u u r i
Neuvostoliitto on toistuvasti j a joh­donmukaisesti
kannattanut, ja kan
mattaa edelleen yhteistoimintaa rau
hallisen ^rinnakkaiselon .puitteissa,
kaikenlaisten ydinaseid^^n* pannaan
julistamista j a niiden tuotannon lo-,
pettämistä, sekä nyt olevien atomi-j
a vetypommivarastojen ^ hävittä­mistä,
sisältyen tähän myös ydinase-latauksilla
v^varustetut kaikenkokoi­set
raketit mannertenvälisiä ohjuk­sia
myöten.
Suurella huolella yritetään vaiti­ololla
sivuuttaa myös ^e tosiasia, e t
tä neuvostohallitus, ilmaisten neu
vostokansan tahdon, on juhlallisesti
tiedoittanut, että se e i ' t u l e käyttä­mään
minkäänlaisia tuhovälineitä,
ejlei Neuvostoliitto j o u d u Kyölckäyk-i
^ n kohteeksi.
H y v i n tunnettua .myös on,:että
mahdollisesti nuosevien kansainvä
listan pulmien j a erimielisyyl^ien
rauhanomaista ratkaisua.
Me olemme täysin vakuuttuneita
että jos kaiklci maat seuraisijrat ui
politiikassaan pää-periaatteena rau­han
säilyttämisen j a lujittamisen
tarpeellisuuden ajatusta, j a jos nfe
eivät yrittäisi ryhtyä mihinkään toi­menpiteisiin,
mitkä voivat johtaa so-tilaalliVen
'vaaraan, .silloin olisi
mahdollista / tehdä käännös koko
kansainvälisen tilanteen parantamis-liset
ongelmat voidaan t r a t k a i s ta
rauhanoma'sesät'^:Ur v .|>^•?llRJJ
I Jos pidetään lähtökohtana kan
skinvälisen rauhan sälyttämistä
meidän mielestämme ofJ|lEy^|ij^lIM
ta hyväksyä varauksetfoji^mi/iyf^^ilj
atts»
lian nykytilan
p i t a U s t i s i C#
' M e emme voi alla^
että mikä tahansa^yrifys' väl(!vaIloiii
muuttaa tätä tilannetta ulkopuolis­ten
voimien avulla — vallitsevan
status quo olosuhteen loukkaamv-n-
n, yritykset lwjfe^»s^^PÖ»ef4miksissä.t#*i. ,»5»
muutosten toteu|ts3fi6.s<^q^ St«^^5k|, | k3QijiJbmiji;^|töimenpiteisiin
mattavasti kansainvälistä ilmapiiri
se auttaisi luottamuksen perusi
mistä eri maiden kesken. v
Suurvaltojen luopuminen kai
kletf' 'ydinaseiden .yarastoimises
ulkomaiden alueilla mukaaii' luki<
tietysti Canadan alue, olisi suuresi
merkityksestä nykytilanteessa. Ne
yostohallitus ; ehdottaa USA:IIe
Suur-Britannialle, että sovitaan b
t i , jotta minkäänlaisia ydinaseita (
varastoidävJ'Länäi-' tai^ ItäSäksa
alueille. *> >
; JoSv,tjamä sopimus vahvistettaisii
länsi-Saksa^ ja'ttä-Saksan väUsell
söpiniöksellaV ettei ydinaseita va
mistettaisi'. eikä; näitä. aseita varai
toitaisi Saksassa, niin Puolaa j
Tshekkoslovakian hallitukset kutei
ne ovat j o virallisesti lausuneet, ei
vät valmistaisi tai varastoisi yditi
aseita niiden alueilla. Näin ollei
laaja alue, jossa on yli 100,000,0(X
ihmistä^ jäisi atomiaseistuksen ulkc
puolelle, alue, jossa atomisodaj
vaara jäisi mahdollisimman vähSi
seksi, muodostuisi täten keski
Eurooppaan:
O l i s i otettava askeleita hyökkää
-mätt9nKxy£^9PiJPiv^seni.äikaansaaau^
'seksi" jossaKin" muoaossa NATO-lii
ton j a V a r s o v a n liittoon kuuluvien
Neuvostohallitus on sitä mieltä,
että palauttaakseen tilanteen nor­maaliin
lähi- j a keski idässä, on
, että s u u r v a l l a t— Neu-l
U S A j a Suur-Britahnia
'l-^pSi^ji^t^vollisuu.
^ a t a ti^a^!:!sekäanfu-
^t|l^^lä|i^ alueen
maiden sxM&erk^S^^^^^^nxm^xa.-
sivat Voimakeinojen-lcäytöstä ratkai­sukeinona
lähi- j a keski-idän kysy-johtamaan
katastrofiseen seurauk
seen *• • . . i v
Me käsi^hfiäi-l&öKliSlftM^iy
todellisen luottamuksen saavuttami­nen
kansojen k-^sken vaatii suuria
ponnistelutja j a suurta johdonmukai
suutta hallituksilta. Pitäen "mleles:
sä sitä tosiasiaa, että vissit kansain­väliset
'Ongelmat lukeutuen niihin
aseistariisumisongelmat, ovat niin
monitahoisia, kuten kokemukset .0^
soittavat ettei niitä voida ratkaista
kertakaikkisesti, Neuvostoliiton hal­litus
ehdottaa näiden ongelmien rat­kaisua
: -asteettain, askel: askeleelta.
Neuvostohallitus uskoo, että Y h -
dy^vattainvja Suur-Britannian halli­tusten"
pitäisi yhdessä Neuvostolii­ton
hallituksen kanssa omaksua vel­vollisuudekseen
olla käyttämättä
aton^^ |ja^etyaseita-ja, Idpettaa heti,
alkaen tammikuun t p n ä , 1958, k a i -
keUlaisten ydinaseiden kokeilemi­nen,
ainakin kahden^tai kolmen vuo-ryhtymistä
sanomalehdistön ja ra-epäluottamusta
j a vihamielisyyttä'
Neuvostohallituksen mielipide qn,
että k a i k i l l a näillä toimenpiteillä rr
joita kuten tiedetään, johdonmukai­sesti
kannattavat ei vain Neuvosto­liitto,
vaan ^nyös Kiinan Kansan«
tasavalta j a monet muut maat Eu­roopassa,.
Aasiassa j a toisissa maan­osissa
olisi mahdollista saavut*
taa loppu, kylmälle sodalle, mikä
vuorostaan ^tekisi n^ahdolliseksi at
kaa toteuttaa sellaisia-^tärkeitä as­keleita
kuin: sotavoimien.' Ja sota-aseistuksen
tuntuv<i;<vähentäminen;
ydinaseiden täydelliiiea kielto, nii-;
den valmistamisestä^auöpuminen ja,
varastoiden hävitlääOhen; ulkolais­ten
sotilastukikohtien ^^Kiistäminen
(JatMiu s: s i v u l l a ).
PÄIVÄN PAKINA
Vain meidän suuirikoiiisten Iteslien
Yhtenä äutoromuni omistajana;
käyttäjänä j a maksajana, allekir­joittanut
lukeutuu 'Siihen s u u i r i k o l -
listen yhä kasvavaan joukkoon, joka
antaa; enemmän kuitu mikään muu
rikbllisryhmä työtä'poin^Hle j a po-liisltuomareUlö,
s i r a samalla " kerf
taa enemmän sakkotulojakin vai-;
tioUe.
r'ifUkoön tätä sapiskaa lukuko ku-^
kaan, joka kulkee aina suoraa tietä
l a i n .oikealla puolella, mutta otta^^
koon siitä "nokkaansa^ k a i k k i muutr'
k i n rikolliset. ^ . \
" N y l b r a j a n tyypillinen r i k o l l i n en
ei ole varas, eikä selvästikään rois­to
j o k a iskee vanhaa rouvaa päähän
saadakseen kaapatuksi hänen käsi­laukkunsa,
tai rosvotakseen hänen
asuntonsa: tämän: hetkeu tyypilU-neh^
rikollinen on autoilija'^ k i r j o i t ­taa
Lontoon poliisituomari neiti
Barbara WoOtton "The Twentietfa
Century" julkaisussa.
- Tätä tekstiä. lukiessa tunsinune
veremme kuumemmaksi j a tuumim^^
me, että näinkö sitä on. jouduttu a i -
irantietämättä koko matoisenmaaU-jman
suurimpaan rikosliigaan, jonka
rötösten xinnalla ovat v a i n lasten
leikkiä murhamiesten; pahkk&osvo;
j e n ja muiden alamaailman mies^
t e n . t e k o s e t , - r suurpääoman edes-ottäbdsbfa
puhumattakaanr'"^ —
N e i t i Woo{ton käyUää artikkeUs-saan
luonnollisesti englantilaisia t i -
-lastotietoja, mutta ner-eivät4iskot-tavasti
ole oikeinkaan kaukana
omistamme. Hän toteaa:
"Vuonna 1935 Engl»miss^ j a Wa-lesissa
todettiin r i k o k s i i n syyllisty­neeksi
kaikkiaan 735,288 henkilöä;
,^amana vuonna todettiin poliiisioi;
: keuksissa syyllistyneeksi >'moottori-
^ajoneuvoja' koskevista asioista 354,-
{oqo henkilöä j a sen ^lisäksi havait-^
i^tiin Ikorkeiini^lssa ?;oikeu^l£Qtokäis5a
;piem|ml»rä ihmisiä syyllistyneeksi
•omanlaisiin rikoksiin. Täten autoi-
Jijat muodostavat 48 prosenttia kai­lota
oikeuslaitoksissa ^isitellyistä
•rikostapauksista. Vertailun' vuoksi
varkaat muodostivat rikollisista 9.3
prosenttia,; murtovarkaat 2.2 pro­s
e n t t i a . . . " ^ ^
Ammattialansa edustajana neiti
Wootton korostaa, että " l a i n mu­kaan
rikos on r i £ O s . . ."
Tämän johdosta joku närkästy­nyt
autoilijär v o i sanoa, kuten esim.
aUekirjoittanut aluksi, tuumiskeli/
että totti totisesti > "ajosääntöjen
rikkomisella j a varkaudella <m>
eroa"; J a ö n h » n i i l l ä e r o a moraali­selta,
kannalta, mutta. lakitieteelU-sesti'pi@
nee p a i k k a n a , «ttä ken l a ­akia,
r i k k o o , hän on^^Iain^rikkpja —
j V siltä-pohjalta me ^toromujen
omista jatoja mäksajat>saamme kun- räsi j o u l u k t i ^ - a l u s s a ^ :^ttä; jouluna.
. . uude!i\vuödehpäivänäb>:loppiaisena
ön pidiittäyä viinakäU^^
hän läiÄiifei^^ttäitämäi^
niap kuulua maailman suurimpaan'
rik^Xd!^iiganr Totta nimittäin on
että,Hne*kaikki olemme joskus va­romattomina
hetkinä ajosääntöjä
r i l d ^ ^ e e ^ '— vaikka emme olisikaan
joutuneet siitä korkean raadin efeen
vastaamaan.
Toisasiassa meille autoilijoille ke-hitt}^;<
vuosien varrella eräitä tapo-ja,'-'
jotkaQtiedämme sääntöjen vas:
täisiksi, mutta pidämme kuitenkin
itsestään^selvänä; että n i i n : voidaan
menetellä. Esimerkkinä voisimme
mainita -jonkun syrjäkadun pysäh-jotka
lumisella tai jäiseUä kelillä
pysähtyy kokön)Efäh; kuten' säännöt
vallan ^ I p a s ^ l i ä ä ' sUh^n p l l ä i i^
Tässä mielessä, on meille "suur­rikollisille"^
tiiUut ' ^ i ^ a "rikoUis^
t e n " maailmankatsomuskin. Kaik­keen,
nimittäin tottuu, " l a i n rikko-jätoSin:".
' •
!fömä#älauttaa mieleemme erääs­sä
suurkaupungissa tapahtuneen ju-f
tun laittoman veikkauksen t i i m o i l -
ta. -Veikkausliike.on tässä armaas­sa
uu^^Sa köfiniaassamine laitonta
hoi^i#j|^f;Sitä kuitenkin harjotte-taan^
MtSt-Sssa mittakaavassa varsin­k
i n suurkaupungeissa. J a :kun j o i t a ­k
i n vuosia~ sitten eraställainen"lii-
-kemies"; j o u t u i asiasta vastaamaan;
hän ihmetteli tosissaan sitä, että
onko hänen- l i i k e t o i m i n a n s a laissa^
kiellettyä TikoUisuutta? -
.Ja k u n Quebecin nyaakunnan pro-kufSSnölT
Antoine ^ S I v a r d ' n ^
koskee myöä ilman lupakirjaa toi­mivia
Uikkeitä — siis "koiratorppia-k
i n " . Tätä lausuntoa on pidetty ai­nakin^
opposition; t^mesta tunnu»
tuksena siitä, ettäjyaltiovalla on t i *
toiiiCT vsalaviinakauppojen toimi»
nasta siinä määrin, että'se haluaa^
säännösteUä niiden aukioloaikaa, aji
nakin jouluna, uudenvuodenpäivä
nä j a loppiaisena! ,
Joten tällä :tavoin me' autoilijat-
|dn,olemme kaiketi vajonneet "rii
I k o l O ^ i d e n " tielle itsekään tielä^
mättäkuhika suuria rikollisia mc
todella olemme.
Yhteen rikospuoleen haluaisio-me^
vkfiitenkitt, l^j&sC Pifldeft jou-,
lufr*^ jä^uud^VuoaOTpyhien' aikana
tavaaiisesti jtihUtaan — j a juhlimi­nen
ön tietenkin jokaisen oma yk­sityisasia.
^
w.Mutta kun humalaisena auton aja-
'^niinen-on laissa rikolcseksi määri­telty
j a k u n se kaiken lisäksi on
vaarallista hommaa sekä itsellemme
että ei-rikoUisille, n i i n emmeköhän
"voisi tehdä yhteistä päätöstä, etU
pygyihmc näiltä t i i m o i l t a pois rikos-tenf,
teiltä? Jos o n oltava pitempi
aika-"lasitöissä", n i i n jätetään sil
l o u i auto kotiin. J a jos oUaan auto
l a l i i k k ^ I I ä , Äim j ä t e ^ siilo
-^laätyöt" ^vähemmäksii jos ei n ^
tä- vmdar kOlmnaan pois olla^ milä
parempi>liäL Tämä sittenkin vaik
k a jotkut e^jsämme äelittävätkio.
että " i l o ilman viinaa on t e e s k^
teiyä.*"^^:Käuääkoura: