Vapaus, July 19, 1955

              Sivu 2 Tiistaina, heinäfc 19 p .— Tuesday, July 19,19551
VAPAUS O I B E E i y ) — JtaepeaAaA habor
Ors»n of FiAxUsb CansOiaM.
tabUBhed Xfov. « . m?. Autharixea
« s «Mond d a » juall by t M Post
Offlee Deiiailment. Ottawa. Pub»
liabea tbrtee weekJy: Tuestfays,
Ibttndajv and Saturdaysby Vapaus
Publishing Company Ltd./at 100-102
C U D fit. Sudbury, Ont, Canada.
Telephones: Bus. Office 08.4HI264:
Editorial Office 0 9 . 4 ^ 5 . Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Maiiing
address: Box Sudbury, Ontario. Adviertislng rates upon appUcation.
Translation free of cbarge.
TILAUSHINNAT* >
Canadassa: 1 vk. 7X10 6 kk. 3.75
'''3'kk 2.25
YhdysvaUoJasa: 1 vk. 8JOO 6 kk! 4:30
Suomessa: > l vk. 8£0 6 kk. 4.75
NikkeliteoUisuuden neuvottelut
Kuten on uutisticdoissa kerrottu, Mine-Miil union ja Incon väli'
setneuvottelut ovat nopeasti kehittymässä pisteeseen, missä asiat ru­peavat
kehittymään joko puoleen tai toiseen. ^
Tällä kertaa on riitakysymys Ontarion maakuntahallituksen työ-mmisteriön
alaisen sovittelulautakunnan harkittavana. Mitä tämä so-vittelulautakunta
ehdottaa tai ehdottamatta jättää, siitä riippuu luon­nollisesti
melko paljon, minkälainen tilanne nikkeliteollisuudessa ke­hittyy,
joskin on korostettava, että työläisten nykyinen rauhattomuus,
mikä voi kehittyä liikehtimiseksikin, tulee jo osaltaan varoittamaan
niitä, jotka eivät halua työläisten oikeutettuja vaatimuksia ja toivo­muksia
kuunnella.
Vähänkin yksityiskohtaisempi tutustuminen niihin lausuntoihin,
mitä työnantajain ja työläisten puolesta sovittelulautakunnalle esitet­tiin/
osoittaa kiistattomasti, että oikeus on kokonaan työläisten puo­lella.
Yksinomaan työnantajainkin väitösten perusteella palkkojen ko­rotukset
ja työolosuhteiden parannukset ovat "oikeutettuja" silloin
liun tuotantoteho paranee ja kun yhtiön voitot lisääntyvät. Incossa on
tapahtunut juuri näin. Työn tuottavaisuus on suuresti parantunut.
Samoin ovat yhtiön voitot lisääntyneet yleisesti ja jokaista työtuntia
kohti: Selvästikin osa näis'tä lisääntyneistä voitoista kuuluu. työläi-isille,.
joita ilman ei näitä lisävoittoja saataisi. Merkillepantavaa muu­ten
«n, ettei yhtiö kielläkään sitä, etteikö se kykene parannuksia työ­läisille
antamaan. Se vain julista|^ itsevaltiaan tavoin, että " c i tipu".
;f^msaaita.<m työläisten taholta osoitettu, että varsinkin eläke- ja
terveyshuollossa on parannuksia saatava, sillä kaivosteollisuudessa
työskentely on srksi raskasta, että kaivosmiehille on saatava vanhuu-deneläke
aikaisemmin kuin muilla aloilla — tai muussa tapauksessa
se jää kuoleman takia saamatta. Toisaalta on osoitettu, että sairas-huoltoon
kaivataan huomattavia parannuksia, ja että näiden paran­nusten
lisäksi pitäisi saada 10 sentin palkankorotus tunnilta.
fncon työläiset ovat hyvin ja asiallisesti perustelleet kantaansa ja
heidän vaatimuksensa ovat hyvin ikohtuullisia. Tästä myös johtuu,
et^ä ;Sudburyn ja lähiseudun suuri yleisö on kaivosmiesten oikeutet­tujen
vaatimusten, takana ja tukena, cdessäolcvicn tiukkojen neirvot-telujen
ja toimenpiteiden aikana.
Genevan kokouksen asu>ista
^ • 5*fäiden rivien^^^ on kauan odotettUj ja kautta maailman
vaadittu Neljän Suuren -—Yhdysvaltain, Neuvostoliiton, Britannian
ja Ranskan — korkeimman portaan kokous alkanut Genevessä.;^Mutta
jo ennen kokouksen varsinaista alkua, jolloin näitä rivejä kirjoitamme,
on <koko ihmiskunnan odottava katse kdhdistunait Geneveea.
Crenevessä kokoontuu neljän johtavan maan päämiehet, Eisen-how^,
;Bulganin', Eden ja Faure tärkeimpine ncuvonantajineen. Se
-on ensimmäinen korkeimman portaan kokous näiden maiden .välillä
'Potsdamissa kymmenen vuotta sitten, heinäkuun 17, päivänä 1945 pi-v^^
detyn kokouksen jälkeen. Merkillepantavaa on, että Potsdamin ko­kouksessa
ei ollut natsien miehityksen alaiseksi joutuneen Ranskan
edustajaa — eikä nyt Genevessä alkaneessa kokouksessa ole vielä ^
suuren Kiinan; kansan edustajia. Viimeksimainitusta rajoituksesta
huolimatta on syytä ilomielin todeta, että Neljän Suuren korkehnman
portaan kokous,'mitä rauhanpuolustajat kautta maan ovat koko k y l ­män
sodan ajan vaatineet ;-r^ ja mitä sodanlietsojat vieläkin vastusta­vat
— on vihdoin viimeinkin tapahtunut tosiasia.
Tämän kokouksen alkuvaiheessa ei luonnollisestikaan voida kan­nuja
valaa, siitä, mitä sopimuksia mahdollisesti Geneven konferenssissa
tehdään ja mitä tekemättä jätetään. Yleisesti kuitenkin tiedetään, että
maailman yleisen mielipiteen painostuksen johdosta keskustelun alai­seksi
tulee sellaiset päivänpolttavat suurkysymykset kuin aseistuksen
vähentäminen, Saksan ongelman ratkaisu, atomiaseiden kontrolli ja
kansainvälisen jännitystilanteen yleinen huojentaminen.
Tehdessämme arvioita siitä, mitä onnistumisen mahdollisuuksia •
Geneven konferenssilla on, meidän sietää palauttaa mieleemme, että
Yhdysvaltain hallitus on, mennyt hyvin vastahakoisesti tähän ko-
<koukseen> että sen toimesta suostuttiin lapulta kokouksenpitoon sillä
ehdolla, että se kestää vain kolme päivää. Tämän ajan Eisenhower lo­pulta
pidensi kuudeksi päiväksi. Tämä sellaisenaan osoittaa kahta
seikkaa: Yhdysvalloissa on edelleenkin voimia, jotka pelkäävät kan­sainvälisen
Jännitystilanteen huojenemista Ja ennenkaikkea aseistau-miskilpailun
lopettamista, koska se tarkoittaa niille — pääasiassa so-tatarviketeollisuuksille
—^ voittojen vähenemistä. Toisaalta on osoit­tautunut,
että Yhdysvaltain hallitus joutuu jo kuuntelemaan rauhan­puolustajain
ääntä ja toivomuksia siinä määrin, että Geneven kokouk­sesta
voidaan odottaa — vaikka ci kaikkien kiistakysymysten rat-ikaisua
r— myönteisiä tuloksia jännitystilanteen huojentamiseksi ja
kansainvälisen rauhan vakiinnuttamiseksi.
Tässä yhteydessä sietää palauttaa mieleemme, että Moekovassa.
Belgradissa, Lontoossa ja Roomassa vieraillut Intian pääministeri
Nehru sanoi muutama päivä sitten Lontoossa, jotta "Geneven konfe­renssista
voi tulla historian käännekohta; Neljän Suuren kokouksessa
voidaan löytää ratkaisu Idän ja Lännen välisille kysymyksille."
Toronto Daily Star sanoi toimitus kirjoituksessaan kaksi, päivää
myöhemmin,^ heinäkuun. 12. päivänä, että tosiasiassa Neljän Suuren
kokous edustaa '"ratkaisevaa voittoa sille usein unohdetulle yksilölle,
'kadun miehelle^ joka edustaa ihmiskuntaa. Se on juuri hän, miljoonin
luvuin kautta maailman, joka on pannut nämä neljä tuolia neuvotte­lupöydän
ääreen Sveitsissä ja sanonut maailman mahtaville: istukaa
ja sopikaa,"
•Tässä onkin asian ydin. Ihmiskunnan enemmistö haluaa Ja vaa­tii
rauhaa. Mikään mahti maailmassa ei voi enää vastustaa rauhan­puolustajain
vaatimusta, että sotien ja ihmiskunnan tuhon asemesta
on hyräksyttävä rauhallisen rinnakkaisolon periaate eri yhteiskunta­muotojen
välillä Ja ryhdyttävä asioita ratkaisemaan rauhanomaisin.
keinoin.
Me emme luonnollisestikaan usko ihmeisiin. M c emme odota,
että Neljän Suuren Geneven konferenssi voisi ratkaista kaikkia kiista­kysymyksiä,
alutta kuten GlobeandMail sanoi perjantaina johtavas­sa
toimitUskirjpituksessaan: ; i
"Tärkeä seikka oh se, että herrat Eisenhower, Eden, Bulganin ja
Faure kohtaavat toisensa. Heillä on epäilemättä sama toivo. Huoli­matta
siitä kuinka paljon heillä on erimielisyyksiä, he'kaikki usko­vat,
että rauha on sekä mahdollinen että haluttu. He kohtaavat ensi
viikolla toisensa puolueettomalla ailucella; mutta ei ole mitliän syytä,
miksi'he eivät voisi kokoontua uudelleen joko Washingtonissa. Lon­toossa,
'Moskovassa tai Pariisissa, jos Geneven konferenssi onnistuu
vähänkin. Yksistään se tosiasia, että he pitävät edullisena kokoontua
yhdessä, roMcaisee kaikkia niitä, jotka toivovat rauhaa."
Rauhanpuolustajat kaikkialla maailmassa seuraavat tarkemmin
Mitä muut sanovat
TfEO£MI£STE.N VETOOMUS
: Suomen ' M a a k a n s a " kirjoittaa
pääartikkelissaan tiedemisten vetoo­muksesta:
•Ei tietenkään ole mikään «attu-itia,
että tiede.Tf»iesten vetoomus on
saatettu Julkisuuteen juuri suurval­tojen
neuvottelujen edellä. Se iutjuaa
asettaa maailman johtavat Valtiomie­het
niiden vavahduttavien näkymien
eteen, j o i t a epäonnistuminen r i s t i r i i -
I tojen rauhanomaisessa selvittelyssä
! avaa. Tiedemiehet eivät p y r i osoitta­maan
keinoja, j o j l l a erimielisyyksien
rauhanomainen; selvittely voisi par­h
a i t e n tapahtua. H e jättävät sen t e h ­tävän
valtiomiehille, ja tealuavat
omasta puolestaan vain varoittaa j a
kannustaa näitä • toteamalla sodan ja
[ r a u h a n kysymykseen sisältyvän myös
kysymyksen ihmiselämän jatkumises­t
a t a i lakkaamisesta. V o i k o tiedemies-
! t e n lausuma vetoomus' käytännössä
j auttaa suurpoliittisen vyyhden: sei vi t -
i telyä t a i a i n a k i n estää sen sotkeutu­m
i s t a yhä pahemmin, s i i h e n o n t u s ­k
i n vas^austa annettavissa. Se v o i ­daan
k u i t e n k i n sanoa, että i h m i s k u n ­nalle
j a s en p o l i i t t i s i l l e m a h t i t e k i ­jöille,
olipa näiden ideologia mikä t a ­hansa,
on soitettu vakavia varoituk­sen
kelloja.'» '
Jatkuva Icukoistuksisn tie
Kiri. M. Saari
Toukokuun lopulla
danedeUioen taso tulee^ näin ollen ylir
: tetyfcsi 3dlKolme'kertaisesU.
, Tuotannnon näin nopean k e b i t t y -
Neuvostoliitossa e i liene ollut yhtään njisen e ^ n ^ ehtona m t u o t a n t o l a l -
amoata lehteä onaassa on y l i 7.100 tosten lukumäärän Jatkuva llsöänty'
sano.malehteä). Joka e i oUai kertonut niinen. Neuvostoliitossa o n sodan Jäi»
teollisuustyöntekijöiden ; kokouksen t j^een vuoden 1959 a l k u u n mennes-julistuksen
tekemästä vaikutuksesta. I sä ^ rakennettu jälleenrakennettu Ja
Neuvostokansa on saavuttanut h y - pantu käyntiin y l i kahdeksan t u h a t ta
viä tuloksia maattaa teollistamisessa.] valtion s u u r t a tuotantolaitosta.
K a r j a l a l s - S u o m a l a i s e n tasavallan
alue o l i eräs tsaristisen Venäjän p i ­meimmistä
syrjäseuduista. Nyttem­m
i n siitä on kehittynyt nopeaatl
muodostuva teolllsuustasavalta. E n ­tiseen
synkkään korpeen nousee k a u ­punkeja
j a m u i t a yhdyskuntia teh­t
a i t a , voimalaitoksia j a suuria k o ­neellistettuja
metsä työlaitoksia.
123,543,604 nimeä
vetoomukseen
Moskova. — Atomipommlvastaiseen
vetoomukseen on Neavostoliitossa ke­rätty
123.543,604 alldcirjoitusta. N e u ­vostoliiton
rauhankomitea sanoo t i e ­donannossaan,
että osallistumalla
näin suurilukuisena atomiaseiden vas­taisen
vetoomuksen allekirjoittami­seen,
on neuvostokansa osoittanut
valmiutensa sovinnolliseen yhteistoi­mintaan
toisten kansojen kanssa.
Tässä montamla tilastotietoja, o
jotka kuvaavat KarJalais-Sooma- ^
laisen tasavallan teoIUsnndeB Jat- :
kuvaa kehitystä. Jo viime vnon-na
' se lisäsi tuotantoaan läHes
puolella V . 1950 verrattuna eli kol­me
Ja pooUkertaLsestl sodanedelli-seen
V . 1940 verrattuna. KarJa-lais-
SIxomalaisessa tasavallassa
valmistettiin kuitenkin jo siUoln-kih.
viisitoista vuotta sitten, yh­den
kuukauden Ja muutaman ^ i -
vän aikana tuotteita yhtä paljop
kuin koko vuoden 1913 allcana.
Menestyksellisesti toUnii koko N e u ­vostoliiton
teollisuus. Valurautaa
terästä, kivihiiltä, n a f t a a - j a sähköä
tuotetaan nyt k a k s i - k o l m e kertaa
enemmän k u i n sodan edellä j a kor
neita j a k a l u s t o a neljä k e r t a a enem­män
k u i n sodan edellä. Neuvostolii­ton
koko teoUlsuuaiaiotanto tulee t ä ­nä
vuonna valmistamaan tuotteita 80
prosenttia enemmän k u i n v. 1950. S o -
Rauha vaiko sota
Kahden Suomen kansan johtaviin persoo­nallisuuksiin
kuuluvan henkilön puheet
Helsinki. — Viime sunnuntaina pidettiin maassamime kaksi
puhetta, jotka kumpikin ovat omalla tavallaan merkittäviä: Pää-;
ministeri Kekkonen pu'hui Maalaisliiton maakuntajuhlassa Ou-'
nasvaaralla, Helsingin Yliopiston-rehtori Paavo Ravila Varsinais-s^^
Suomen raaanviljelysseuran 50-vuotisjuhliila Salossa. Koska"'
nämä puheet erinomaisen sattuvasti osoittivat, millaiseksi veden­jakajaksi
Kysymys rauhan säilyttämisestä on myös meidän kan-.
samme keskuudessa muodostunut, julkaisemme puheet rinnak­kain
— vertailun helpottamiseksi.
Kummankin puheen henki puhuu itse puolestaan. Niiden
miesten ja naisten, jotka "kykenevät ajattelemaan ja tahtovat
ajatella omilla aivoillaan", on helppoa ratkaista, kummassakö
puheessa esitetyt ajatukset he haluavat omalta ko!idaltaan alle­kirjoittaa.-•
•., . . V. •
P;(ÄMINISTERI URHO
KEKKONEN
"Eräässä äskettäin Järjestetyssä
suuressa isänmaallisessa juhlassa
pidettiin puhe, joka on herättänyt
laajaa huomiota. Tämä arvoval­taisen
tiedemiehen puhe sisälsi.:
monia oikeita historiallisia johto­päätöksiä
ja monia oikeita aja­tuksia,
eikä. puhujan aitoa isän­maallista
paatosta ole kenelläkään
oikeutta epäillä. Mutta aikana,
jolloin kaikki #naailman kansat
pelon ja ahdistuksen keskellä tar­rautuvat
kiinni Jokaiseen vähäi­seenkin
merkkiin rauhan säilymi­sestä
Ja vahvistumisesta, el var­maan
ole oikein, että missään
maassa, kaikkein, vähimmin Suo­messa,
julistetaan sodan välttä­mättömyyttä
Ja siunausta:
Ajankohta, jolloin vihdoinkin
maailman suuret etsivät kosketus­ta
keskinäisten erimielisyyksien
sovittamiseksi rauhanomaisin kel-nolui
on hyvin huonosti valittu
sndan ihannoimiseen, miten puh­tain
mielin se tapabtuneekin.
Muutama päivä s i t t en o n Suomessa
saatettu julkia^auteen yhteenveto t o i ­sen
maailmansodan veriuhreista:
henkensä menettäneiden l u k u 55 m i l ­joonaa
ihmistä. Viime kuun lopussa
järjestettiin Länsi-Saksassa Pohjois-
A t l a n t i n - L i l t o n toimesta s u u r i m i t t a i ­set
carte-blanche-nimellä kulkevat i l ­masotaharjoitukset,
joihin otti osaa
enemmän kuin 3.000 lentokonetta.
Liittoutuneiden Ilmavoimien taholta
annetussa lausunnossa näiden m a ­nööverien
jälkeen l a u s u t t i i n mm: seu­raavat
sanat: "emme puhu sodan
voittamisesta. Puhumme pelottami-sesta^
sillä me olemme lähes oppineet
näkemään, että atomisodassa ei o le
voittajaa eikä häviäjää." . Manööve­r
i e n kulusta kerrotaan, että niiden a i ­kana
laskettiin yhteensä 335 a t o m i ­pommin"
nsumaa. niistä 171 " p u o l u s ­t
a j a n " asemiin j a 164 "hyökkääjän"
asemiin. Jokainen ymmärtää m i l l a i ­nen
hirvittävä tuho olisi kohdannut
Länsi-Saksaa, erästä Euroopan t i ­heimmin
asuttua aluetta ja m i l j o o n ia
»hmisiä, jos tuo manööveri, " l e i k k i s o ­t
a " olisi'öUut totta; .
Uusi sota on niin kauhistuttava,
että sen varjon vetäminen meidän
päällemme. Jotka politiikkamme
ansiosta saamme blia suurvaltojen
välisten ristiriitojen ulkopuolella,
el ole ajan sanoma varttuvalle
nuorisolle.
REHTORI PAAVO RAVILA
"Viettäcssämme varsinaissuomalai­sen
talonpojan suurta juhlaa, lienee,
p a l k a l l a a n esittää muutamia yleisiä
näkökohtia kulttuurista J a maaseu­dusta.-
K u u l u i s a n englantilaisen historioit­s
i j a n , A r n o l d J . Toynbeen käsityksen
mukaan ihmisyhteisö kehittyy kult­tuuria
luovaksi s i l l o i n k u n se vastaa
ympäristön antamaan haasteeseen.
Tällaisen haasteen antaa ensi sijassa
tietenkin luonto, joka on alistettava
ihmistä palvelemaan j a hänen tar­peitaan
tjrydyttämäan.
"Vieras naapuri valloltuspyrklmyk-slneen
voi saattaa yhteisön olemassa­olon
usein p a l j o n kovemmankin koe­tuksen
alaiseksi k u i n konsanaan an­kara
luonto."
"Maantieteellinen ja poliittinen
asemamme on myöskin merkinnyt
haastetta ja on tähän haasteeseen
myöskin pystytty vastaamaan.
Tuloksena on ollut itsenäinen ja
vapaa valtakunta. On vaikeata
kuvitella, miten tähän haasteista i
suurimpaan olisi vastattu, Jollei
maamme talonpoikaisen kansan
tajuntaan olisi aikojen alusta
syöpynyt vapauden ja itsenäisyy­den
ajatus."
"Perusteellisesti muuttuneissa olo­suhteissa
maanviljelijä ei v o i suorit­taa
tehtäväänsä muuten k u i n turvau-timrialla
koneitten apuun. Mutta kone
ei tule maaseudulle yksinään, se tuo
p a l j on m u u t a k i n tullessaan. S P muut­taa
elämänmuotoja, hävittää armot­tomasti
vanhaa j a tekee • maaseudun
elämän yhä enemmän kaupungin elä­män
kaltaiseksi."
"Tällä hetkellä emme mitään
niin kalpakaan kuin miehiä Ja
naisia. Jotka kykenevät ajattele- '
maan Ja tahtovat ajatella omilla
aivoillaan. Ihmisiä, Jotka ovat
koneiden herroja, eivätkä niiden
orjia. Me tarvitsemme Itsenäisiä
yksilöltä. Jotka tuntevat vastuun-s
a j a joiden ratkaisut aina perus­tuvat
vakaaseen haiklntaan. It- -
senälnen talonpoika, Joka aina p i ­tää
huolen siitä, että hän saa olla
isäntänä omalla maallaan Ja ettei
häntä ajeta minkäänlaiseen kol­hoosiin,
on yliä edelleen tässä
maassa vapauden paras tae.
Toisena yhtä ^ r e n a tekijänä on
o l l u t t e k n i i k a n kehitys. Joka o n u l o t ­tunut
tuotannon k a i k i l l e aloille. N i i n ­pä
esim. kivihiillteollisuudea;a o n s o -
dahjäUceisinä vuosina luotu lähes
kaksisataa e r i l a i s t a konetta j a koneis­toa.
Tämä on tehnyt malidolliseksi
hlUenkaivun perustöiden k o n e e l l i s t a -
mlfnn Ja s i i r t y m i s e n k i v i h i i l e n las­taukseen
j a kuljetukseen lUttyvien
raskaimpien töiden koneeUistamlseen
J o K a r j a l a i s - S u o m a l a i s e n tasaval»
l a n metsäteollisuutta tarkastelemalla,
saa käsityksen siitä, k u i n k a nopeasti
tuotantolaitokset saavat uutta t e k n i k -
kaa, j o k a helpottaa työtä j a tekee sen
entistä tuottoisemmaksi. S e n autojen
j a traktoreidenmäärä lisääntyi V . 1954
V. 1940 verrattuna v i i s i n k e r t a i s e s t i j a
rautatievälineistön lukumäärä 70 k e r -
taiseaiti. Nyt siellä k o k e i l l a a n metsä-työkombainia,
j o k a suorittaa puiden
kaadon, ajotien varteen ajon j a r u n ­kojen
lastauksen.
Uusimman t e k n i i k a n J a teknologian
tuotantoon soveltamisen j a a i k a i s e m ­pien
koneiden j a k a l u s t o n modemi-soimisen
ansiosta aamoin k u i n myös
tuotannon Jatkuvan parantamisen
kautta ' l y ö n tuottavaisuus on : N e u ­vostoliiton
tuotantolaitoksissa 'Jatku-'
vasti kohonnut. Tämä o n se k o l m aa
tekijä J o k a v a i k u t t a a Neuvostoliiton
teollisuustuotannon jatkuvaan nou­suun.
^
K a i k e s t a edelläsanotusta h u o l i m a t ­t
a teollisuustuotannon saavutettu t a ­so
ei enää pyaty tyydyttämään maan
tarpeita, sillä väestön taloudellisen
h y v i n v o i n n i n j a k u l t t u u r i t a s o n koho­tessa
inyös s e n tarpeet j a t k u v a s t i k a s ­vavat.
M i h i n on ryhdyttävä -Neuvostoliiton
teollisuuden u u d e n nousun t u r v a a m i ­seksi?
Juuri tämän vuoksi h a l l i t us
oli kutsunut Moskovassa pidettyy n k o ­koukseen
uudlstajatyöläisiä, tuotan­tolaitoksien
Inainöörejä j a johtajia,
ministeriöiden j a konstruktooritoimis­tojen
työntekijöitä j a tieteellisten t u t ­kimuslaitosten
työntekijöitä.
Tätä kokousta pidettiin K r e m l hi
Suuressa salissa kohne päivää tou­kokuun
16-^18 päivinä — j o n a a i k a ­n
a 49 henkilöä ehti käyttämään p u ­ineen
Vuoron^ H e k e r t o i v a t kokemuk­s
i s t a a n koskettelivat useita tuotan­n
o n järjestelyyn liittyviä kysymyk­siä
j a esittivät vaatimuksiaan uuden
teknUkan luojiUe.
•Kalkille teollisuuden piirissä työs­kenteleville
osoittamassaan vetoo­muksen
i a K r e m l i n kokouksen osan-ottaajat
kehoittivat l a a j a l t i sovelta­maan
tuotantoon tieteen j a t e k n i i k an
saavutuksia j a parhaiden v työnteki­jöiden
kokemuksia sekä kohottamaan
tältä pohjalta työn tuottavaisuutta
ija valmistamaan entistä enemmän
tuotteita k u t a k i n tuotantolaitosta j a
konetta kohden. . :
: K a l k k i työtätekevät ovat ottaneet
lämpimästi vastaan tämän vetoomuk­sen,
joroa osoitetaan käytännölliset
toimenpiteet teollisuuden jokaisen eri
a l a n kehittämiseksi. Erittäin o n ­nistuneesti
. teollisuustyöntekijöiden
ajatuksia j a 'mielialoja t u l k i t s i U r a l in
V e r h - I s e t s k i n metalliurglsen tehtaan
levyvalssausosaston meatari B o r i h l n.
Puhuessaan kokouksessa, jossa käsi-t
e l t i n • teoUluuatyöntekijöiden yleis­l
i i t t o l a i s en kokouksen . vetoomusta,
hän'sanoi:
— N y t suhtaudumme työhömme e n ­tistä
v a a t i v a m m i n . Työvuoromme o n
vuoden alusta lähtien valmistanut
suunnitelman edellyttämän määrän
y l i 270 t o n n i a hyvää tranaformaat-toriterästä.
Tulos näyttää hyvältä.
m u t t a k y l l l M n me vlelll p a j ^ t n m i n -
k i n voinune työskennellä.
TäUaista suhdetta esUntyjr k s i k -
.lEialJa. VleisllittoIaJsen kokouksen ve­toomusta
käsitellessään teoUiouuslai-tosten
työntekijät löytävät yhä uusia
mabdollisuuuksia teollisuustuotaimon
lisäämiseksi.
Eräät helatä. kuten esim. K a r j a -
lais-Suomalalsen tasavallan Laato­k
a n alueen vuoxityömiehet ovat r y h ­tyneet
toimenpiteisiin tuotantovai­heiden
entistä enemmän k o n e e l l i s t a -
miseksL Eräät taas tekevät ehdotuk­s
i a tekniikan paremmin käyttämi­seksi.
Kontupohjan seUulooaa- j a
-paperitehtaan paperiosaston mestari
L Rolunalev on esittänyt h y v i n p e ­r
u s t e l l u n etidotuksen /ensimmäisen
paperikoneen nopeuden lisäämisestä,
minkä ansiosta k u u k a u s i t t a i n voidaan
v a l m i s t a a k j r o m e n e n t o n n i a sanomar
lehtipaperia y l i suunnitelman. Eräät
taas ovat lupautuneet t u t k i m a a n ja
l a a j a l t i soveltamaan työssään par­h
a i d e n työläisten kokemuksia. ,
-Toulcokuussa Kremlissä pidetyn
•kokouksen vetoomusta käsitellessään
teollisuustyöntekijät ovat näinä päi­vinä
esittäneet satoja j a tirtiansia
ehdotuksia. Niinpä esim. K i e v t a L e p -
se-tehtaalla' o n tehty jo toistasataa
elidotusta, G o r k i n S o r m o v i n tehtaalla
vlldettäsataa. P e t r o s k o i n Onegan t e h ­t
a a l l a kuudettasataa ehdotusta 'jne.
K a i i E k l e n ehdotusten tarkoituksena
yobcl^iJäBlfcififtim saajat
ovat sotaa vastaan
f l l e n . — Kemian ja fysiikan Nobel-palkinnga
saajat Ruotsista, USA^eta.
Snglaxuista ja Saksasta Isokoontulvat
teäJIä heinäkuun 11 pnä viidenteen
tamferen&Bilnsa.'
Avajaispuheessaan keholtti Baije­r
in pääministeri vnibelm Bögner
2iObel<ip3lkinnon saaneita Jatka­maan,
taistelua sotaa vaataan. Maail­man
parhaiden tutkijoiden vetoomus
ei varmaan jää keneltäkään kuule­matta,
hän sanoi.
on tuotantolaitosten työn p a r a n t a m i ­nen
teknalogian kehittäminen j a t u o ­tannon
lisääminen. Niinpä esim.
B l e l o m o r s km sahalaitoksella K a r j a -
lais<^uomaIaisessa tasavallassa o.n jo
keksitty keino vuoslsuunnitehnan
täyttämiseksi ennen suunniteltua
määräaikaa sekä yU 11.000 k u u t i o ­m
e t r i n suuruisen lautamäärän l a
2,600 neliömetriä käsittävien p u u t a l o ­j
e n valmistamiseksi y l i suunnitelman.
V a i l l i n a i s t e n tietojen m u k a a n Ivan»-
rvin erään Neuvostoliiton suurimman
tekstiiiiteollisuu£&eskuksen, työnteki­jät
ovat päättäneet valmistaa y l i
suuimitelmien 50 miljoonaa metriä
kangasta j a y U 2.800 t o n n i a lankaa;
T e h t a i d e n j a kaivosten työntekijät
ovat erittäin aktiivisesti vastanneet
teollisuustyöntekijöiden y l e i s l U t t o l a i -
sen kokouksen vetoomukseen Täten
on jälleen saatu nähdä, että neuvosto­l
i i t t o l a i s e l l a teollisuudella o n olemassa
k a i k k i edellytykset kehittyäkseen, j a
kukoistaakseen.
SITÄ
JA
Suomen sosiaiidemokraattisen
puolueen jäsen vastaa Helsingin
rauhankokouksen arvostelijoille
Helsinki — (VS) — Soslallde-v
mokraattlsen puolueen ^sen, k l r -;
Jailija Into Kallio, Joka Innolla on,
osalUstunufmaammeranhaiilllk-keeseen
ja sen edustajana myös
Maailman B a u h a n kokoukseen
Helsingissä,' on kiinnittänyt huo- :
miota niihin pahansuopiin arvos­teluihin,
johon kokoofcaen päätyt­tyä
suurin osa maamme sosialide­mokraattisesta
Ja porvarillisesta
lehdistä on syyllistynyt. Rauhan­kokouksen
merkitystä el tuollai­nen
menettely suinkaan pysty
horjuttamaan, toteaa kirjailija'
Kallio, joka väheksyvästi kokouk­seen
suhtautuneille haluaa lausua
seuraavaa:
— Kokouksessa esitettiin, että k a i ­ken
tulee lähteä kansasta j a .palata
kansaan! E i o le epäilystäkään siitä,
että kokous'vei tätä d e m o k r a t i a n aja--
tusta pitkän askeleen eteenpäin. Ja
näin tulee tapahtumaan yhä edelleen,
kun kokouksen keskustelut j a a a t t e e l ­l
i n e n henki levittäytyvät maailman
kansojen keskuuteen; varmaa on, että
k a i k k i kokouksen osanottajat tulevat
viimeksi mainitussa suhteessa teke­mään
myönteisessä mielessä parhaana
sa. Toisaalta ^ n asia varmaan m}'ö3
siten, että arvosteluakin tulee esiinty­mään,
mikä o n v a i n hyvä a i n a k i n s i l ­l
o i n , kun sen tarkoitus o n vilpitön,
kun pyrkimyksenä o n t o d e l l a k i n r a u ­hanasian
edistäminen. K a i k k i tuo
tulee varmasti laajentamaan j a a k t i -
visolmaan kansojen yleistä m i e l i p i d e t ­tä
k a l k k i a sodanvalmisteluja vastaan.
K u n näin tulee tapahtumaan, s i l l o in
voidaan katsoa, että H e l s i n g i n suuri
rauhankokous o n täysin m i t o i n vas­t
a n n u t sille asetetut tarkoitukset -ja
toiveet.^
— Suunnilleen tähän tapaan ajat­televat
luultavasti useimmat a k t i i v i ­set
rauhanpuolustajat. Kokouksen
ulkopuoliset arvostelijat eivät sensi­j
a a n näytä olevan kovinkaan myön­teisiä
kokouksen pyrkimyksiä j a mer­kitystä
arvioidesasan. Eslni. porva­r
i l l i s i s t a ja sosiaIidemokraattisLst:i
lehdistä meillä ovat monet taas a l o i t ­taneet
samanlaisen- nälvimisen, mitä
he harrastivat jo rauhankokouksen
valmistelujen aikoina. Ni'.npä saate­taan
mm. välttää, ettei kokouksessa
Ollut k u i n aivan harvalukuinen :uäärä
todella arvovaltaisia henkilöltä eri
maista.
— Rauhanpuolustajat vastnavst
tuollaiseen väitteeseen, että H e l s i n ­gissä
tapahtunut kansojen kohtaami­nen
olisi ollut tarkoitustaan vastaava,
vaikka k a i k k i osanottajat olisivat o l ­leet
a i v a n t a v a l l i s i a k i n ihmisiä. S e l l a i ­senakin
kokous olisi h y v i n i.taaissut,
että kansojen yleinen mielipide on a k ­tiivisesti
kaikkia sodanvalmisteluja
•vastaan j a että kansojen talitoa ei
enää ole lupa jättää huomiotta sodan
ja rauhan kysymyksiä ratkaistaec-sa.
M u t t a : t o s i a s i a s s a oU myös a r v o v a l ­taiset
henkilöt laajasti edustettuina,
mm. 145 tiedemiestä j a lääkäriä, 140
professoria' Ja :opettaJaa,."146 paria-1
mcntaarikkoa. 72 kirkonmiestä j n e oli
mukana. Niinpä kokouksen aikana
järjestetyillä Helsingin Yliopiston
k u t s u i l l a k i n ,oli mukana tiettävästi 60
professoria eri maista. J a naapurimaa
Ruotsi mm; käytti tilaisuutta hyväk­seen
j a k u t s u i arvovaltaiseen t l e t e t l -
llseen kokoukseen lueimoitsijaksi J a r
panin kuuluisimman atomifyysikon:
tämä tiedemies lensi rauhankokouk­sen
aikana aamulla Helslngisrä T u k ­holmaan
j a p a l a s i tänne i l l a k s i t a k a i ­sin.
E l k a i tällaisia yhteyksiä hcideca,
elleivät kj'symyksessä ole a r v o v a l t a i ­set
henkilöt; eikä k a i Suomen edus-,
kunnan puhemieskään järjestä vas­taanottoa
millaiselle hjrvänsä p a r i s a -
taiselle joukolle. Esimerkkejä j a t k a ­matta
voidaan i l m a n muuta sanoa,'
että Helsingin rauhankokous edusti
myös maailman kansojen a r v o v a l t a i ­sia
pii;-ejä valtiollisen, uskonnollisen,
tieteellisen, taiteellisen, taloudellisen,
sosiaalisen ym. elämänalojen puit­teissa...'
— Juuri tämä, että varsinaisten
kansojen, suurten joukkojen edustus
j a arvovaltaiset voimat maailman eri
k u l m i l t a löysivät kokouksessa a a t t e e l ­lisesti
toisensa, a n t o i km tälle a i n u t ­laatuiselle
kohtaamiselle mitä s u u r i m ­man
merkityksen. O n täysin a i h e e l ­lista
sanoa, että tämä o n askel k o h ti
Oletteko kuulleet tarlaai
jiJehestä, Joka o l i sopinut
.tnenosta nuoren xieitosen ka
Iän Piti tavata k l o 18.40 Ja
Dli 10 m i n u u t t i a yli määrä
nuorukainen edelleen paik!
kuvateatterin edessä kastu
sa läpimäräksi..,
.—^Naiset, k i r o i l i nuoruka:
ssen. ovat huolimattomimp;
mattomlmpia j a kiusaliisim:
ja kaikisfa. H e i h i n ei kc
luottaa . . .
Sisällä elokuvateatterin a
soi samaan a i k a a n neitonen
keh täysin samaan tapaan
. SE D I P L O M A T l /
P o i k a : :— Isä. sanohan m
tä se d i p l o m a t i a oikein on?
, Isä: -r-^ N i i n ; tuota, se on
valehtelutaitoa, luullakseni.
Canadasta tea
ryhmä Varsovi
festivaaliin
Toronto Winnipeglläir
riryhmä, tulee osallistumai
vassa heinäkuun 31 pnä
ma.Rilman nuorison viidenl
v a a l i i n . : Tämän • canadalalj
riryhmän n i m i on "Theatn
veau Monde" joka äsken os£
r i i s i n draamafestivaaliln. (
nen teatteri, tulee esittämä
vassa kolme näytelmää. .
Varsovan festivaaliin
nuorison edustajia 80 maas
v a a l i n ohjelmaan kuuluu
tansseja ja k a i k k i a muita
esityksiä, sekä voimistelu- j
k i l p a i l u j a :ja-näytöksiä.
Y l i viisikymmentä ca
osallistuu Varsovan festiva
Uusia öljy- ja kaas
löyitöjä N-liitossa
Moskova. — S a r a t o v i n ah
gan itäpuolella on tehty hu
öljy- j a luonnonkaasulöytö.
t e t t i i n täällä heinäkuun 9
L U K U H A L U K A S V A N UT
Ottawa. — Canadan yleis:
kii-jastoista l a i n a t t i i n vlim
33,432,730 k i r j a a , noin 22 :
kaista asukasta kohti. .
todellista demokratiaa, jolla
ha voii r a k e n t u a . .
— E r i t t ä i n vaikuttavana t
sainvälisenä . ilmeneva de!
h e n k i e s i i n t y i kokouksessa
rotujen j a maailmaa näihi
h a l l i n n e e n valkoisen miehei
sa; el ole: eroa ihmisellä jä­sen
joutui toteamaan ja sisii
tuntemaan varmaankin j(&a
yleensä t a h t o i elää mukana 1
sojen kohtaamisessa: Joku
j e n kultivoitunut kaukai!
edustaja, oppinut j a monlss;
sa kokonaan eri tasolla elä:
nen saattoi löytää yhteydei
kansan tavalliseen edustaj£
ranskalainen, joka oll alkolni
käillyt siirtomaa joukoissa
kansaa vastaan, kanteh 1
loppurlemussa tuon entisen
maansa professoria olallaan
n a u r o i ; j o l l a i n neekerillä o
leet silmissä j a valkoihoisen
hartioittensa y m p ä r i ; ..
M i t e n pitkän a j a n kokouk
a r v i o i n t i vieneekin ja mitf
näikökohtia siitä irtoaakln. n
voidaan sanoa, että rauha
jälleen päässyt askeleen f
Ehkä jo p i a n k i n tulemme vi
j o l l o in kansojen . yleinen
rauhaa puolesta on täydesss
saan.
PÄIVÄN RÄKINÄ
Vähän omituista la^utaitoa
kuin milloinkaan ennen tämän kokouksen kulkua ja vaativat aktii­visesti,
että Genevessii on-otettava ensimmäiset tärkeät askeleet so-danvaaran
lieventämiseksi ja rauliallisen rinnafctaisolon järjestä-miseksi.
•
J o U l a k i h kapitalisteja palvelevilla
sanomalehtien t o i m i t t a j i l l a o n s e l l a i ­n
e n tapa. että he syöttävät l u k i j a ­kunnalleen
vaikkapa minkälaista ros­k
a a . . . •
T u n t u u , a i v a n k u i n he pitaiaivät
Itikijakuntaansa aivan älyttömänä
joukkona, joka ottaa todeksi v a i k ka
k u h i k a .paksun p a l t u r i n a j a t e l l e n , että
" t o t t a se täytyy o l l a , koska se prän­tätty
on".
J a kyllä niitä pitkätukkaisia t u n ­t
u u vielä olevankin xunsaastl. y k s i n -
pä meidän^suomalaistenkin joi^ossa.
V Jos ei o l i s i , s i i l o i n ei myöskään s e l ­l
a i s i l l a perätöntä r o s k a a k i r j o i t t a v i l la
lehdillä olisi l u k i j o i t a.
Tämä asia'jiiolähti mieleemme lur
kiesnimme viime v i i k o l l a torontolai-seen
V a p a a n S a n a ^ Jostakin p o r v a -
r i a v i i s i s t a kaapattua juttua aUtä,
k:uinka "ihmiset pakenevat Itä-Sak­sasta
Länsi-Sakssuem". » , «
J u t t u o l i o t s i k o i t u k i n o i k e i n puls­k
a s t i . K u i n k a s muuten, pitäähän t u o l ­laisessa
jymyjutussa o l l a jymy o t ­sikko.
J u t u s s a kerrottUn k u i n k a kommu­n
i s t i e n hallitsemasta Itä-Saksasta xm
viimeisen 10 vuoden aikana s i i r t y n yt
amerikkalaismielisten kapitalistien
hallitsemaan Länsi-Sakaaan 11 m i l ­joonaa
ihmistä j a että viime aikoina
on tuo muuttokuume yiiä lisääntynyt.
i & i k o i s e s t i icaikkein suurimpana
-muuttokuukautena m a i n i t t i i n viime
toukokuun, j o l l o i n "Itä-Saksasta p a ­keni
19,000 ihmistä Länsi-Saksaan"
P a l j o n mahdollista, että moni t y ­perä
j a ajattelematon lukija nielee
t u o n k i n j u t u n täydestä. FJikä vie­lä
puhuu j o l l e k i n toisellekin, että U
miljoonaa ilmiistä o n j o lähtenyt kä-tylsl
livistäneiden lukumäärä kuu­k
a u t t a Ikohden olla 91,666. Siis m o ­n
i n kerroin suurempi k u i n tuo e d e l ­lämainitussa
uutiseasa m a i n i t t u e n ­nätysmäärä.
Emme mene välttämään vannana,
että t o i m i t t a j a on tässä halunnut ve­tää
l u k i j o i t a a n nenästä. Ehkäpä tuo
ristiriitaisuus johtuu toimittajan
omasta laskutaidon puutteesta.
Eikä typeryyf» s u i n k a a n ole s y n t i .
K u l l a k i n on se mikä hänelle o n a n ­nettu.
•
S i t t e n toinen puoli jutusta. .
Itä^aksassa oli — Suomen Tieto­s
a n a k i r j a a mukaan — vuonna 1946
nom 17,300.000 asukasta. Jos siis
k a p l t a l i s t i l e h t i e n J a V a p a a S a h a n u u ­t
i n e n pitää p a i k k a n s a ei fi:ellä enää
ole jälellä kuin vaivaiset 6,000,000
ihmistä.
T a r v i t t a i s i i n siis enää v a i n suun-pälämäkeen
kommunlMlsesta Itä- n i l l e e n / v i l s i v u o t t a k u n Itä-Saksa oliai
Saksasta 10 vuoden aikana, j a että
viime toi&pkuussa käpältäneiden l u ­kumäärä
: oli ennätyksellineri, koko­n
a i s t a ..19.000.
M u t t a j o k a vähänkin syventyy j u t ­tuun,
huomaa sen t>-peräksi vallieck-sl.
•.. • " . ; •.
Se paljastuu jo numeroista.
Jos .viimeisen kymmenen vuoden
aikana ollal Itä-Saksasta livistänyt
'%-aikkapa Jotca kuukausi tuo ennätys­määrä
19.000, n i i n k e r t y i s i siltä vas­t
a Ji.280.000.
• E n n e n k u i n -saadaan 11,000,000 t ä y -
kokonaan tyhjä a s u k k a i s t a : ''
Tosiasiat puhuvat. k u i t e n km koko­naan,
t o i s t a ,
• Vihheisemplen tilaatotiietojsn m u ­kaan
Itä-Saksassa — S a k s a n Demo­kraattisessa
Tasavallassa — o n n y k y ­ään
noin 19,000.000 ihmistä.
Tällaiset numerot asettavat edellä­m
a i n i t u n jutuni vähän kummallL«een
valoon — paljastavat a3n tökeröksi
valheeksi.' " . - ^
K u k a a n - e i suiiricaan kiellä, etteikö
Itä-Saksasta ole muuttanut ihmisiä
Ldnsi-Sädcsaan. Niitä o n muuttanut
j a muuttaa yhä edelleen, mutta s a ­m
a l l a kertaa Länsi-Safe
muuttanut ihmisiä Itä-Sa
muuttaa vieläkin.
Muuttaahan esim. Ontario;
k a vuofii ihmisiä B . C : n ja
vastoin. .
Muistamme kuinka tässä
leen -vuosi sitten LänsirSals
t i i n suorastaan hälyyntyne
kun suuret määrät ammat
työläift:ä s i i r t y i Itä-Saksaan.
S i i r t y m i n e n tapahtui P
siksi, että länsi-Saksas.sa o
saada työtä; k u n taas itäpuo
tä oii j a o n edelleenkin ta
"kalselle.
M a h d o l l i s e s t i siirtymiatä o
tiinut osaksi myöskin poliittis
tä, m u t t a siinäkin ; mieless
ollut molemminpuolista.
S e l l a i n e n al.s oli se "jymJ
väestön siirtymisestä komr
hallitsemasta Saksan osasta 1
tien komennon alla olevaan
Olemmekin sen ottaneet 1
aiteltäväksi osoittaaksenurie
typerää pötyä kapitalistien
matelevat j a niitä hännysteli
det l u k i j o i l l a a n syöttävät.
V a i n työväenlehdistä. sellai
ka ovat t o d e l l a työväenlehtii
•vat työväestön etuja ja pui
rauhan asiaa — •.saadaan-ojhtelssa
paikkansa pitäviäni
K a p i t a l i s t i t j a niiden, bä.
jät julkaisevat paljon roskJ
on tarkoitettu vähemmän
aeh^iilä olevien puljuttamis^
. —Jussi