Vapaus, December 16, 1961

              Sivu 2 Lauantaina, jouluk. 16 p. — Saturday, Dee. 16, 1961
VAPAUS
•ilBKRTTi — Independent Labor
Ozieraa.of Finnish Canadiaiis £s-i
«bli«lMd Nov. 6. 1917. Authorized
dA seeond class mail by cbe Post
ivffice - Department, Ottawa. Pub-
.sbed thrice weetcly: Tuesdays,
fbursdays and Saturdays by Vapaus
PuMlÄhlng Company Ltd,, at 100-102
&mst. W.. Sudbury. Ont.. Canada
Veiepnoiies. Biu. Oltice OS. 4-4204;
Sdilorial Office OS. 4-4265. Manager
S. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
\dvertuiing rates upon appUeatlön.
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
3 kk. 250
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 6M
Britaimian alennustSa Katang^^
M...Jos tarkoitus ei olisi niin kuria — joidenkin rahamies-etujen
sijoitusten puolustaminen Katangassa — mekin voi-simtti0
yhtyä niihin ihmisiin, jotka tuntevat vissinlaista sää­liä
sen alennustilan johdosta, mihfn Britannian hallitus on
nytKongon tilanteen johdosta joutunut,
' Kusten tiedetään, ,YKnkatangan voimien päällikkö, ir­lantilainen
:Conor,0'Brien erosi toimestaan protestiksi siitä
kun Britannia ja Ranska rohkaisivat Moise Tshombea/taiste-liiun
YKta vastaan. Voimatta kieltää tätä vakavaa syytöstä,
!?ritannian hallitus yritti selvitä kiusallisesta asemastaan se­littämällä,
ettei sen tapana ole antaa vastauksia yksilöjen
•syytöksiin.
' Mutta jos jollakin oli epäilyjä mr. 0'Brienin syytösten
paikkansapitävyydestä, niin ne haihtuivat tällä viikolla tuh­kana
tuuleen, sillä Britannian hallitus on nyt omilla teoillaan
vahvistanut kaiken sen, mistä mr. 0'Brien on sitä syyttänyt.
' - Y K pyysi viime viikolla, että Britannia varaisi Y K n ilma­voimien
käytettäväksi Katangaan 24 tavallista pommia. Bri­tannian
hallitus lupasi varata ne. Pian sen jälkeen Britannia
pienmtti kuitenkin lupauksensa ja asetti ehdoksi sen, että
niitä >ei lähetetä ennen kuin saadaan YKlta lupaus, että näitä
pommeja käytetään yksinomaan puolustustarkoitukseen. T i ­lanteen
oikein ymmärtämiseksi on syytä palauttaa mieliin,
että Intian ilmavoimilla, jotka antavat ilmatukea YKn voi­mille
Katangassa, on brittiläistekoisia Canberra pommittaja-,
kdhieita, joihin sopii vain brittiläistekoiset pommit.
• Kieltäytyessään lähettämästä aiemmin lupaamiaan pom-rneja
YKn ilmavoimille; Britannian hallitus asettui asiallisesti
puhuen tukemaan Tshomben asevoimia YKta vastaan.
. T ä m ä johti lopulta siihen tilanteeseen, että Y K n vt. pää­sihteeri
U Thant ilmoitti diplomaattisen kaunopuheisesti Bri­tannialle
keskiviikkona, että siltä ei vaadita enempää lupaus­tensa
"täyttämistä näiden pommien lähettämisen tiimoilta!
Kukaan ei epäile sitä »etteivätkö Y K n asevoimat voi teh­dä
välien selvittelyä Tshomben kapinallisten kanssa sittenkin,
vaikka Britannian hallitus. kielsikin YKn ilmavoimilta
tarvittavat aseet. Mutta sitä vaikeampi on Britannian halli­tuksen
selittää asennoitumistaan maailman yleistä mielipi­dettä
t3rydyttävästi. Tässä yhteydessä palautuu vastustamat­tomasti
mieleen Dag.Hammarskjöidin kuolema ja sen yhtey­teen
välillisesti liittyvät seikat; Tshomben asekaartit hyök-käilivät
silloinkin YKn edustajia vastaan. Katangan "itse­näisen",
hallituksen käytettävissä oli muutamia suihkumoot­torilla
varustettuja taistelukondLta ja ne .olivat erikoisuuten­sa
vuoksi taivaan' herroina. YKn voimien; avuksi tilattiin
myös suihkumoottorilla varustettuja taistelukoneita. Niitä
jf>itisaataman,Etiopiasta,,. Mutta ^kun Britannia kielsi näiltä
Etiopiasta tilatuilta lentokoneilta oikeuden tehdä välilaskun
Ugandassa, ne eivät ehtineet Katangaan syyskuussa siksi
äjsksi, ,että ne olisivat voineet vaikuttaa myönteisesti silloin
käytyihin taisteluihin.'Ja kuten, muistetaan, juuri siinä tilan­teessa^
Jolloin näiltä Etiopiasta tilatuilta koneilta kiellettiin
väliiaskuoikeus Ugandassa, menetti YKn pääsihteeri Dag
Härninärskjöld vielä selvittämättömällä' tavalla hengensä
Kongossa.
Britannian hallitus on puolustellut kestämätöntä asen­nettaan
Kongossa silläkin verukkeella, että turvallisuusneu­voston
päätös palkkasoturien karkoittamiseksi Katangasta on
muka jo toteutettu, jä että siellä ei ole enää mitään vaaraa
YKn joukoilla. Toisaalta Britannian hallituksen puhemies,
Edward Heath meni alahuoneen istunnossa niin pitkälle, että
hän selitti YKn virkailijain lausuntoja jotenkin samaan ta­paan
kuin paholainen selittää raamattua. Mr. Heathin kerro­taan
väittäneen, jotta YKn Katangan voimien komentaja,
kenraalimajuri Sean McKeown on sanonut, että presidentti
^ Tsho/nben mahdolliset rauhantunnustelut tullaan hylkää­mään.
YKn tiedoitustoimisto kiirehti tämän vuoksi selittä­mään,
että kenraalimajuri McKeown ei ole antanut lainkaan
sellaista lausuntoa, vaan selittänyt, että mr. Tshombe on me­nettänyt
kontrollin asevoimiinsa, että Katangan asevoimat
ovat ulkomaalaisten palkkasoturien kontrollissa, ja että mr.
Tshombe "ei voisi lopettaa taisteluja, vaikka hän niin haluai­sikin"
sillä muut miehet,; ts, ulkomaalaiset palkkasoturit ovat
"hänen" asevoimiensa kontrollisaa->--^^
•i • ...••y. • .• • . • .'• • . ;.v.:-.. •
• Oman lukunsa anasaitsevat ne voimat, jotka ovat saa­neet
ajetuksi Britannian hallituksen näin kiusalliseen ja epä­kiitolliseen
asemaan JCatangan kysymyksessä. Uutistiedot
osoittavat, että Britannian hallitus on horjunut, muuttanut
kantaansa ja tukenut taktillisesti Tshombea, oman maan im­perialististen
piirien painostuksen takia, siis niiden voimien
vuoksi, joilla on pääomasijoituksia Katangan rikkaissa kai­vosyhtiöissä;
Hallituspuolueen, torypuolueen "Suez ryhmän"
nimellä tunnettu äärioikeisto on painostanut hallitusta
Tshomben linjoille.
Erikoisen aktiivista osaa Jtässä äärioikeiston painostus-kampanjassa
on ilmeisesti vienyt Keski-AfrikanJLiiiton pää­ministeri
Sir Roy Welensky, joka julisti mahtipontisesti vii­kon
vaihteessa, että hän "ef anna lupaa viedä Y K n haluaniia
pommeja" maansa alueiden: halki Katangaan. Tosiasia tie­tenkin
on, että Sir Royn hallitus on Lontoon rahamiespiirien
liivintaskuhallitus, eikä missään tapauksessa itsenäisen maan,
itsenäisesti toimiva hallitus.
-Lopuksi on syytä todeta, että Britannian hallitus on vii­meksi
yrittänyt miltei epätoivon vimmalla saada pelastetuksi
Tshomben ja hänen kumppaniensa syntisen nahan täydelli­seltä
perikadolta esittämällä, että Katangan kanssa järjes­tettäisiin
taas "välirauha" (?).
Tosiasia tietenkin on, ettei Tshomben hallitus ja hänen
palkkasoturinsa kestä minkäänlaista poliittista tuulahdusta
— sotilaallisesta myrskystä puhumattakaan — jos se ei saisi
imperialististen piirien aktiivista tukea ja apua. -Väli^-auhan
järjestäminen pelastaisi Tshomben hallituksen sitä uhkaaval­la
täydelliseltä tuholta ja jättäisi hänen takanaan olevat bel­gialaiset
ja muut imperialistit sekä ulkomaalaiset palkkaso-
Toronton rakennustyölaiiten lakon merkityksestä
K i r j . W I L L I AM K A S H T AN
Viime keväänä käyty Toronto
rakennastyölälsten lakko oli sel­laista
snamosluokkaa, että se sai
kansainvälisestikin ansaittua
huomiota osakseen. Se lakko oli
lehtemme lukijain j a yleensä Ca­nadan
työväenliikkeen kannalta
hyvin merkityksellinen myös sik­si,
että siirtolaistyöläiset, nimen­omaan
hiljan Italiasta tulleet
siirtolaiset, joita oU peloiteltu
maasta karkoittamisella j a muilla
keinoilla, veivät johtavaa osaa
siinä \menestyksellisesti käydyssä
taistelussa. Lyhyesti sanoen, To­ronton
rakennustyöläisten viime­keväinen
lakko oli huomattava
merkkitapaus Canadan ammatti­yhdistysliikkeen
historiassa. Jul-:^
kaisemme oheisena Kansainväli­sen
Rakennus-, Rakennusaine- ja
Piiutyöväen Liiton lehdelle kir­joitetun
torontolaisen työväen-miehen,
William Kashtanin yh­teenvedon
mainitun lakon kulus- :
ta, merkityksestä ja tuloksista:
Y l i 10.000:n rakennustyöläisen
lakko, joka kesti 48 päivää, oli eräs
taisteluhenkisimpiä niistä kamp­pailuista,
joita viime vuosina on
käyty ^maassamme. Tämä lakko o li
tietyssä mielessä jatkoa viime syk­synä
asuntorakennusalalla käydylle
18-päiväiselIe lakolle, joka pakotti
akennusurakoitsijat tekemään
työläisille tärkeitä myönnytyksiä,
niidsn joukossa sopimuksen tasa­vertaisuudesta
palkkauksessa teol-lisuusrakennuskohteissa
-työskente­levien
kanssa. Monissa tapauksissa
se merkitsi työläsille heidän palk­kojensa
kaksinkertaistumista.
Lakon jälkeen kuitenkin monet
työnantajat jättivät sopimuksen
(äyttämättä - joko kieltäytymällä
maksamasta tasavertaisia palkkoja
tai kieltäytymällä antamasta työläi­sille
lomapalkkaa. Toiset vaativat
työläisiltä hyvitystä työsuhteen eh­doksi.
Niinpä tapahtui, että vaikka
työläisten näennäisesti oletettiin
.'aavan tasavertaiset palkat, monet
heistä olivat kuitenkin pakotetut pa-
' auttamaan osan palkasta takaisin
ehtona työsuhteensa säilymiselle,
.ammattiliitot ilmoittivat, että. ne
olivat saaneet y l i sata valitusta, jot­ka
koskivat työnantajien suoritta­mia
sopimuksen loukkauksia.
. Monet urakoitsijat-saattoivat jät­tää
sopimuksen täyttämättä siksi,
?ttä he käyttivät hyväkseen sitä
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ ^
seikkaa, että työläisten enemmistö
oli äskettäin maahan saapuneita
italialaisia siirtolaisia, jotka eivät
aina olleet varmoja oikeuksistaan,
eivät aina osanneet englantia ja
pöIRäJsävit, että heidät voitaisiin
karköittaa maasta, jos he ryhtyisi­vät
puolustamaan oikeuksiaan. Jär­jestäytymisen
puute, joka asuntora­kennusalalla
vallitsi, teki paljon
helpommaksi harjoittaa häikäile-fnätöntä
eriarvoismispplitiikkaa ja
yletöntä riistoa. Irahan on lisättä­vä
se seikka/ että^onet työnanta­jat
olivat itse suurten rakennusliik­keiden
alaurakoitsijoita tai muita
pikkutekijöitä, jotka rakensivat
pienen ryhmän asuntoja ja sen jäl­keen
lopettivat. Usein ne tämän
prosessin kestäessä v a i h t o i v a t ^ i -
meä, n i in että työläisten oli vailcea
ryhtyä oikeudellisiin toimenpitei­siin
heitä vastaan.
Kaikki nämä tekijät, alhaiset
palkat, syrjintä, yliriisto ja sopi­musten
täyttämättä jättäminen
yhtiöiden taholta synnyttivät
edellytykset lakon toiselle vai­heelle,
joka oli tänä vuonna.
Lakon toinen vaihe poikkesi en­simmäisestä
siinä mielessä, että ra­kennusalan
liitot, joista eräät ai­kaisemmin
olivat olleet välinpitä-
.nättömiä italalaisten siirtolaisfen
vaikeuksiin nähden, j a jopa kieltäy­tyneet
ottamasta heitä järjestöihin­sä
tai sitten vaatineet niin korkeita
liittymismaksuja, että ne ylittivät
iiäiden työläisten kyvyn maksaa,
tällä kertaa totesivat, että alhaiset
palkat ja yliriisto asuntorakennus-alalla
ennemmin tai myöhemmin
vaikuttaisivat niiden omiinkin eh­toihin.
Rakennusalan liittojen piti
pian itse ryhtymään neuvotteluihin
ja ne totesivat, ett^ mikä ennakko­tapaus
tahansa tämän alan jollakin
lohkolla voisi ; hyvinkin vaikuttaa
niiden tuloksiin. Lisäksi mahdolli­nen
tyrehtyminen teollisten ja kau­pallisten
kohteiden rakentamisessa
ulisi saattanut pakottaa monet liitot
keskittämään huomionsa asuntoi-a-kennustoimintaan,'
missä palkat ja
työehdot olivat alhaiset.
Erilaisuus johtui myös siitä, että
viime vuoden lakon aikana saate
kokemus pakotti italialaiset siirto­laiset
.havaitsemaan jäfjestäytymir
sen ja solidaarisuuden tarpeen. ET-distykselliset
ammattiyhdistysihmi-set
olivat vuosikausia yrittäneet
murtaa ahtaan, itsekkään j a rajoit-i7;;-;Vt;ksenrm;^^^^^^^
runeen asenteen, joka valhtsee en
ammattialan liittojen keskuudessa.
y -.tL SO.
E l i s a Salonen, Edmonton, Alta,
täyttää lauantaina, joulukuun 16
pnä 81 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.-
Hieman "myötä­tuntoa"
Tshombea
kohtaan?
Lontoo. — Y K : n entinen päällik­kö
Katangassa, Kongon maakun­nassa,
Conor Cruise 0'Brien, joka
erosi toimestaan protestiksi siitä
kun Britannia j a Ranska ovat an­taneet
Tshombelle alakäden apua
ia tckea, kuten hän on selittänyt,
sanoi nyt täkäläisen Tv haastatte­lun
yhteydessä maanäntai-iltana, et­tä
hän on 'hieman myötätuntoinen
presidentti Moise Tshombea koh­taan".
0 ' B r i e n sanoi, että Rhodesian liit­totasavallan
(asiallisesti Britanni­an
komennossa oleva siirtomaa —
V) pääministeri sir Roy Welensky,
ja "ainakin Britannian hallituksen
«Ikäläinen edustaja rohkaisi Tshom­bea
vastustamaan YK:ta, mikä oh­jelma
on saattanut hänet (Tshom­ben)
nykytilanteeseen — mikä on
kurja, tilanne."
0'Brien sanoi, että sen jälkeen
kun Welensky oli J|uvannut hänelle
tukensa, Tshomben luona vieraili
Elisabethvillessa oleva Britannian
konsuli.
'Se pani liikkeelle tapahtumieji
'unan, mikä johti taisteluihin syys­kuussa,
ja~~mikä on edelleen me­nossa."
turit jatkamaan vehkeilyään.
Kongon itsenäisyyttä ja Y K ta­kin
vastaan.
Me puolestamme liitymme
niihin jotka toivovat, että Ca­nadan
hallitus antaisi jakamat­toman
tukensa YKn kaikille
niille toimenpiteille, joiden
tarkoituksena on Tshomben
eroam.isliikkeen lopettaminen,
ulkomalaisten palkkasoturien
karkoittaminen Katatigasta se­kä
Kongon itsenäisyyden ja
kansallisen eheyden toteutta­minen.
Satu Tshomben "vallas­ta,
mikä todellisuudessa tar­koittaa
imperialismin vällän
jatkamisesta Katangassa, saa
jo vihdoinkin loppua.
K a i k k i nämä tekijät loivat edel­lytykset
sille, että; tänä vuonna ra-
.ennusalan .liitot j a neuvosto päät-ivät
asettaa.yhteisen, komitean a-
.ustamaan järjestymättömien' työ-älstv.
n jui- estämisessä j a kehittä­mään
toiinintaa 'tuen antamiseksi
heille neuvotteluissa. Juuri tämä
yhteinen komitea yhdessä niiden
l i i t t o j en kanssa, j o i t a asia välittö­mästi
koskK-, pani heti alulle kam­panjan
tuh^msien-' järjestymättömi­en
työläisten .järjestämiseksi;
Lakon toinen piirre oli sen tais-teluhienkinen
luonne ja uusien tais-te^
umuotojen kehittäminen,; joiden
avulla pyrittiin .saamaan rakennus­työt
työmailla ; pysähtymään. Tämä
tapahtui lakkolaisista kokoonpan­tujen
liikkuvien ryhmien muodossa,
jotka kulkivat työmaalta toiselle ja
kehoittivat työläisiä jättämään
työnsä. Tämä oli erittäin menes­tyksellinen
keino ja sitä; haittasi
vain . poliisien, paikallisen ja maa­kunnallisen,
apunakäyttäminen, jo­ka
yritti pelottelulla ja pidätyksillä
estää tällaisten menetelmien käyt­tämisen
töiden täydellisen pysähty­misen
aikaansaamisessa alalla ja
työnantajien pakottamisessa vilpit­tömiin
neuvotteluihin ja noudatta­maan
sopimuksiaan.
Lakon leviäminen, työläisten
taisteluhenki ja. uhrautuvaisuus,
joista useimmat eivät saaneet
minkäänlaista lakkoatiistusta, al­koivat
vaikuttaa merkittävästi
työväenliikkeeseen.
Niillä rakennusteollisuuden aloil­la,
jotka ovat tekemisissä teollisen
ja kaupallisen rakentamisen kanssa,
Kehittyi yhä kasvava vaatimus soli-daarisuuslakon
toimeenpanemises­ta,
jolla pakotettaisiin yhtiöt jär­jestykseen.
Eräät järjestöt tosi­asiassa
toimeenpanivatkin solidaa-risuuslakkoja,-
kuten esimerkiksi
Toronton tunnelirakennustyömaan
työläiset, jotka olivat lakossa 28
päivää. Lisäksi järjestettiin suuria
kokouksia» j o i l l a painostettiin halli
tusta ja yhtiötitä.-^Eräs tällainen
kokous, joka oli suurin mitä pit­kään
aikaan on ollut käsittäen
17.000 rakennus- j a muiden alojen
työläistä, vaati toimintaan ryhty­mistä
ja solidaarisuutta. Valitetta-
«^asti oikeistolainen johto, jota hal­l
i t s i opportunismi, rajoittuneisuus,
pelko ja arkuus, sai yliotteen ja
taittoi selän kehittymässä olleelta
myötätuntolakkoliikkeeltä. Tehtiin
kompromis.si, jolla kaikki raken
nusalan liitot lupasivat tukea lak­koja
rahallisesti luovuttamalla tar
koitukseen jäsentensä yhden päi
vän oalkkaa vastaavan summan.
Ontarion Työväenliitto, joka sa­moin
tun.si työläisten taholta tule­van
paineen, oli pakotettu kehoitta-maan
kaikkia siihen kuuluvia jär­jestöjä
ilmaisemaan lakkolaisille
tukensa, vaikkakin se rajoitti ke
hoituksensa koskemaan vain rahal­lista
tukea.
Huolimatta siitä, että oikeistolai­set
halvaannuttivat solidaarisuus­liikkeen,
lako niaajuus j a sitä koh­taan
tunnettu laaja myötätunto pa­kottivat
Ontarion hallituksen ja
nimenomaan pääministeri Frostin
tekemään ehdotuksen valtion ko­mission
muodostamisesta; joka tut­kisi
alan tilaa, siinä vallitsevia työ­ehtoja
ja niin edespäin. Tämä
merkitsi työläisille tärkeätä voittoa.
Kuitenkaan he eivät olleet valmiit
lopettamaan i lakkoa tähän^ He ha­lusivat
lujaa sopimusta urakoitsi­joiden
kanssa työehdoista sekä että
työnantajat hyväksyisivät valtion
komission toiminnan. Samoin he
halusivat 100-prosenttista järjestäy
tyjnistä alalla; Niinollen lakko jat­kui
ja päättyi vihdoiiT vasta kun
xuorma-autonkuljettajien liitto ke-lioitti
jäseniään kieltäytymään kä­sittelemästä
teolliseen ja kaupalli­seen
rakentamiseen tarkoitettuja
rakennustarvikkeita. Tämä suuria
urakoitsijoita vastaan kohdistunut
lisäpaine lopulta pakotti yhtiöt ryh­tymään
neuvotteluihin tasa-arvoi-ella
pohjalla..
Lakon ratkaisuehdoissa vahvistet­tiin
palkkauksen tasavertaisuus
muihin rakennusammatteihin ver­rattuna
j a ne toivat työläisille myös
muita tärkeitä myönnytyksiä.
Ammattiliittoon kuuluvat sai­vat
palkankorotuksia^ jotka vaihr
televät 20 sentistä 25 senttiin. Uu­det
tuntipalkat vaihtelevat 2 dol­larista
tunnissa, joka on sekatyö­läisten
palkka, muurarien 3.05
dollariin tunnilta. Se oli heUle
merkittävä voitto, eikä vähäisin
merkitys ole sillä, että se kohotti
heidän luokkatietoisuuttaan, jär­jestäytymisen
merkityksen taju­amista
ja kui inalaisuuttaan. Ja
jos valtionkomitea, jonka halli­tus
on asettanut, ei tee hyödylli­siä
esityksiä, se saattaa hyvin
johtaa vielä kolmanteen vaihee­seen
tässä taistelussa.
Samaan aikaan tämä kamppailu
on kannustanut teollisen ja kaupal­lisen
rakennustoiminnan piirissä
työskentelevien rakennustyöläisten
taisteluhalua.
Työnantajajärjestö Rakentajain
Yhdistys ilmoitti viime vuonna, et­tä
se o l i päättänyt olla suostumatta
mihinkään palkankorotuksiin. Se
ioT»a muodosti puolen miljoonan
dollarin lakonmurtamisrahaston
Lakon tulokset olivat siis voitto
työläisille. Kamppailu tulee kui­tenkin
jatkumaan, ensinnäkin sen
varmistamiseksi, että valtionkomis-sion
esitykset olisivat työläisille
hyödyllisiä; toiseksi anmiatillisen
järjestäytymisen lisäämiseksi ja l u ­jittamiseksi
(30 % alan työläisistä
on liittojen ulkopuolella); kolman­neksi
kysyihyksessä' ammattiliit-todemokratian
voimistamisesta ra^
kennusalan liitoissa, joista monet
ovat konservatiivisen' johdon käsis­sä.
•
Tulokset ovat nähtävissä myös so
lidaarisuustiien ja myötätuntolak-kojen
kehittymisessä ja kamppai­lun
, laajenemisessa asuntoraken-nusalaltä
teollisen ja liikealan ra-liennustoiminnan
liiiriin samoin­kuin
siinä, että se antoi kiihoketta
jäL-jestymättömien työläisten jär­jestämiselle
ammattiliittoihin myös
muissa osissa maata.
Huomattava merkitys on myös
sillä, että sankarillisella taistelul­l
a a n italialaiset työläiset ovat aut-
'aneet murtamaan ahtaat ja rajoit-uneet
ammattikunta-asenteet ja
ennakkoluulot sekä luomaan olo­suhteet
jäsenten täysin yhtäläisten
oikeuksien aikaansaamiselle amma­tillisissa
järjestöissä, mitä aikai-
-emmin ei ollut olemassa.
Kysymys on kuitenkin jatkuvasta
.camppailusta, joka niveltyy heidän
keskeytymättömään taisteluunsa ka­pitalistista
riistoa vastaan. .
kialla, missä rakennusalan työläiset
ryhtyisivät lalckoon parantaakseen
ehtojaan. Kamppailun •• .vauhti ja
|yöläistei> voimakas , taisteluhenka
pakotti työnantajat kuitenkin pe-
•."ääntymään ja tekemään liitoille
myönnytyksiä teollisuus- ja kaup­pa-
alan rakennuskohteiden V piirissä.
Monien järjestöjen mielestä nämä
myönnytykset ovat riittämättömiä.
Niinpä tällä hetkellä rakenneteräs-
Tervehdys MALn
kongressilta
Moskova. — Tanganjikan, Afri
kan maanosan 23. itsenäisen val­tion
olemassaolon ensimmäisen päi­vän
kunniaksi lähetti MALn V
.kongressi tervehdyksen Tanganji­kan
Työn liitolle. Tervehdyksessä
onnitellaan tanganjikalaisia siirto­maajärjestelmän
päättymisen joh­dosta
ja toivotetaan maalle menes­tystä
paremman elämän rakentami­sessa.
Samalla kongressi toivottaa
menestystä kaikille kansoille tais­telussa
siirtomaaherruutta vastaan.
^-•nnrroTnnnrrro^innnn^
o
0
1
o.
t
o ,
o'
o
o
o '
o . KODIN PllklSTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Joulupukki kerloo
6
0
g
e
e
e
o
'.o
Konetulkki kääntää
nyt lauseparsiakin ^
Näihin saakka' konefculkit ovat yoi-nset,
Kääntää tekstiä vain vieraalta
kleleltiä "äidinkielelleen", mikä onkin
paljon helpompaa kuin päinvastainen
menettely. Mutta tiyt onl-yhmä rans­kalaisia
konstruktoreita; valmistanut
^'Aksetron'-nimisen • kieleltä' toiselle
kääntökoneen, joka rakentuu aivan
toiselle^pferustaUe. ' v - - '
Kons kääntää ranskalaista teknil­listä
tekstiä, suuriinmalle. osalle maa-
Ihnan kieliä, mm. venäjäksi ja kii­naksi.
Tosin fkoneen käännettäväksi
tarkoitetut tekstit ovat- erikoisaloilta:
erilaisia .'teknillisiä älkuperäisasiäkir-lyöläiset
; ja, leyymetallityöläiseti joja,: mainosmateriaalia, ja kaupan
ov^t lakossa vaatien 35:n sentin ko-ym.:kirjeitä , ^
iotUsta tuntipalkkaan j a muita .pa-i .Käännösfcone säilyttää muistissaan
rannuksia. ' "
Puheenaolleen kamppailun vaiku­tukset
ulottuvat myös muihin kau-sanojen-
lisäksi myös kokonaisia lau-sspar.^
ia, mikä onkin sen yksi erikoi­suus.
Sen • muistissa on 2,000 tyypil-punkeihin,
joissa italialaiset siirto-1 Iistä lausepartta. Mutta niinpä se sel-laistyöläiset
muodostavat. asuntora- viääkin omin = avuin suurimmasta
kennustöissä olevien enemmistön ja
ovat samanlaisten syrjimisen ja
palkkauksen epätasa-arvoisuuden
kohteena ja niinollen vaativat am­matillista
järjestäytymfstä tämän t i ­lanteen
muuttamiseksi.
Yhteenvetona voidaan todeta^ et­tä
lakon peruspäämääränä oli y l i -
riiston ja syrjinnän poistaminen,
tasavertaisuuden aikaansaaminen
palkkauksessa, yhtiöiden pakotta­minen
toteuttamaan sopimuksensa
ja hallituksen pakottaminen toteut­tamaan
yhtiöitä sitovaa lainsäädän­töä,
joka estäisi niitä jatkamasta
toimintaansa ellei hallituksen mää­räämiä
normeja^ mukaanlukien
palkat, noudatettaisi.
omm ayum
osast-a teollisuuslaitosten ja kauppa­liikkeiden
käännettävästä tekstistä ja
vain harvoin, se joutuu pyytämään
ihmisen apua Jon':^un poikkeukselli­sen
valkean pulman sattuessa.
Colombia katkaisee
suh t eet Kuubaan
Bogota, -r- Colombia katkaisee
diplomaattiset suhteensa KuDbaan.
ilmoitti presidentti Albertino Lleras
Carmago. radiossa lauantai-iltana.
Hän perusteli toimenpidettä sillä,
että Kuuban pääministeri Fidel
Castro oli perjantaina pitämässään
puheessa "häväissyt ' Colombian
hallitusta".
Jo monta viikkoa ennisn joulua i l -
rtiestyvät joulupukit tavarataloihin
ja kau.ppakeskuksiin. Alkuaikoina
tätä jokapaikan joulupukkivillitys-
.ä lapset ihmettelivät ja kyselivät
miksi on näin monta joulupukkia ja
mikä niistä on se oikea? Vanhem­mat
selittivät, että nämä ennen jou-l
u a tulevat pukit ovat ison pukin
apulaisia j a he vievät tälle tiedon
lasten toiveista, ja ovatko lapset ol­leet
kilttejä. Ja, että se joulupuk-
.ti on olkaa joka tulee joulu-aattona,
niinkuin tapa Suomessa oli.
Viime vuonna, juuri ennen jou­lua
oli sanomalehdessä ammatti-joulupukin
kertomus omista koke­muksistaan
ja näin se kuului:
Hän oli 16-vuotias ollessaan ensi
kerran joulupukkina suuressa kaup­pakeskuksessa.
Hän kuvaili silloisr
a tunnettaan niin lämpimän iloi-
. ; e k s i— suunnilleen samanlaiseksi
xuin mitäjiän sanoi tunteneensa sii­oin
kun hänellä Oli pitkät housut
:.nsi kerran. Sehän on hyvin tär­keä
tapaus jokaisen pojan elämässä
päästessään pois lasten kirjoista;
fämän seitsemän vuoden aikana,
.ninkä hän on ollut joulupukkina; ei
länellä ole ollut enää kertaakaan
.ellaista tunnetta ja nyt hän oli jo
l i i n kyllästynyt, että päätti lopet­taa
koko joulupukkina olemisen.
Alkuvuosina ei lap.sille jaettu
.Tiitään ilmaiseksi. He tulivat "kar-lomaan
pukille lahjatoiveensa ja
-.attuipa silloin niinkin, että joku
lapsista esitti lahja-anomuksen jon-ku'.
n vähempiosaisen puolesta. Muu-te'nkin
lahjat olivat silloin paljon
vaatimattomampia kuin nykyään ja
apset tyytyväisempiä ja iloisia;
Hän muisti aivan kauhistuneensa
iellaista ehdotusta, että rahalla ja
joulupukilla olisi lasten kanssa mi-
.älin yhteyttä. Kun liikemiehet
ärjestivät liikekeskuksessa, kulke­van
junan niin hän vaati ettei ajos­ta
saanut ottaa maksua. Niin sit­ten
ta-^ahtuikin, että lapset ajelivat
ympäri liikekeskusta laulellen jou­lu.
r.uluja ja kaikilla oli hyvä mieli.
Katkerana hän kertoi edelleen,
sttei kertaakaan ennen seitsemän
iuodon joulupukkina oloaikanaan
3le nähnyt ja kokenut sellaista mi-ä
viimeksi. Hänen oli määrä vii­den
-tunnin aikana jakaa lapsille^
makeisia ja ilmapalloja. Heti i l ­mestyttyään
näköpiiriin hänet pii­ritti
noin kolme sataa ihinistä, suu­rin
osa aikuisia. Häntä potkittiin
ja tuupittiin ja jokainen yritti
päästä käsiksi makeisiin. Kukaan
ei välittänyt joulupukista vaan niis­iä
tavaroista joita sai ilmaiseksi. A i ­kuiset
olivat pahempia ja he olivat
kuin villielämiä ja otti yli puoli
tuntia avuksi rientäneiltä saada jon­kinlaista
järjestystä aikaan. Eivät
;;ksin lapset vaan aikuisetkin otti­vat
makeiset toistensa käsistä. E-
. askin nainen oli saanut jo kolme
Kertaa jaettavan annoksen haluten
.isää. Kun joulupukki sanoi, että on
jnsin varmistuttava, että kaikki lap-i
;et saavat osansa niin nainen pot-iiaisi
häntä jalkaan. Toinen nainen
tuli kuusi eri kertaa hakemaan ma-
.teisia sanoen autossa olevan kaksi
lasta joille hän niitä vie koska ovat
sairaita eivätkä voi itse tulla. Hä­nelle
sanottiin etteivät niin sairaat
lapset saa syödä makeisia.
Kaikkein pienimmätkin lapset
pyörivät hänen ympärillään kun pe­dot
huudellen. ' E i ole joulupukkia
Sinä olet paksuliini", yrittäen vetää
näntä parrasta ja sitä olivat ennen
tehneet vain noin kuusitoistavuoti­aat.
Hän sanoi saaneensa kaikesta
n i in tarpeekseen, että lopetti jou­lupukkina
olemisen jo joitakin tun­teja
aikaisemmin kuin mitä olisi p i ­tänyt.
Ei hän sanonut olevansa vi­hainen
vaan alakuloinen kaikesta
kokemastaan.
Tällä joulupukilla on itsellään
lämpimät muistot joulusta vaikka
hän onkin orpokodissa kasvanut ja
ehkä juuri siksi; He saivat kutsuja
useaan joulujuhlaan ja yhden lah­jan
he kukin saivat toivoa ja sen he
aina saivat. Kerran hän muistaa
pyytäneensä vain kirjoituspaperia
'a toisen kerran puvun itselleen,
saaden ne molemmat' ja niistä aika­naan
iloiten. Heille opetettiin, että
oulupukki on henkilö, joka joulun
muistoksi antaa lahjoja kun o l i kerr
ran mies joka laHjoja itse teki j a j a -
coi ne köyhille lapsille. ^
Nykyään vanhemmat sanovat lap­silleen,
ettei joulupukkia olekaan.
Lapsilla on pitkät toivomuslistat
kuin tavaratalojen niainosluettelot
a he suu,ttu'vat jolleivät saa mitä
ovat halunneet. Aluksi luulin, että
olin menettänyt halun näytellä jou­lupukkia
mutta nyt olen huoman­nut,
ettei vika ole minussa vaan ny­kyaikaisessa
lasten kasvatuksessa,
ossa "minä itse" on l i i an keskeinen
olento eikä ketään toista tarvitse
ottaa huomioon. En halua enää
leikkiä joulupukkia sillä se on me­nettänyt
arvonsa kaupallisille
markkinoille. Näin kertoi tämä
joulupukki viime jouluna enkä tie­dä
onko hän tänä jouluna muutta­nut
mielensä.
Tulipa meille k u l l e k i n joulupuk­kia
lahjoineen tai ei, n i in se on ai­nakin
odotettavissa, että työtäteke-.
vätkin saavat viettää muutaman vä­rikylläisen
vapaapäivän ja meistä
•tsestämme riippuu kuinka juhla­vaksi
sen teemme aineellisesti tai
henkisesti. 1
Toivomme tälläkin palstalla sen
lukijoille Rauhallista loma-aikaa ja
Hauskaa Joulua.»
SITÄl
TÄTÄ
TULjr AUTETUIKSI
Mies tuli lääkäriin j a kertoi epä­miellyttävästä
unesta, jonka hän nä­ki
joka yö. / ' .
Joka ikinen .yi) näen uiitä, että
seison uima-ältaan- äärellä'•j'ä'yht'-
akkiä tulee jöky^a työ"htSä ininjit
veteen. Pyristelen ;;epätöivöisesti
ylös ja herään- hiestä' märkänä. Mitä
minun piiäa tehdä? ' ' V
—Opetl?lkaa uimaan; sanoi tojlrv
tori. ' ' - '
KUNNIAVELKA
Asiakas tulee hattukauppaan ja
sanoo:
Haluaisin ostaa hatun, mutta
sen täytyy olla pehmeä. Hän sovit­taa
hattua toisensa jälkeen. — E i ,
tämä on liian kova, sanoo hän.
Vihdoin hän löytää hatun, j o k a on
sopiva. Myyjätär ottaa hatun kää-riäkseen
sen pakettiin, miitta mies
sanoo:
— Kiitos ei tarvitse paketoida.
Minä syön sen tässä.
TILATKAA VAPAUS!
PÄIVÄN PAKINA
Palkkasotureita ja muita ihmistappajia
New Yorkista eilen (torstaina)
saapuneessa uutistiedossa kerrot­t
i i n , että Y K oli edellisenä iltana
julkaissut pitkän luettelon Katan­gassa
olevi:jta palkkasotureita, joi­den
sanotaan kontrolloivan Katan­gan
asevoimia, jatkaakseen sotaa
YKta vastaan. Heitä "on 189.
Näiden palkkasotilaiden joukos­sa
on-^ietenkin belgialaisia ja hei­dän
lisäkseen tanskalaisia, ranska­laisia,
kreikkalaisia, irlantilaisia,
italialaisia, hollantilaisia, uus-see-lantilaisia,
portugalilaisia, etelä­afrikkalaisia,
brittiläisiä ja sveit­siläisiä,
sekä yksi "maaton", joka
on kuitenkin unkarilaista syntype­rää.
•. • • ,
Jotta mitään virheitä ei tehtäisi
Y K on lähettänyt tämän luettelon
edellämainittujen maiden viran­omaisten
tarkastettavaksi, jotta
saadaan elukäteen varma selvyys,
mihin nämä palkkasoturit lähete­tään
Katangasta,'jahka heidän ti­hutyönsä
on saatu lopetetuksi.
Palkkasotilailla tarkoitetaan ku­ten
tiedetään, jonkun vieraan val­lan
palveluksessa olevia sotilaita.
Esimerkiksi germaaneja palveli
aikoinaan Rooman sotajoukoissa.
Katangassa nämä palkkasoturit
ovat perusolemukseltaan samanlai­sia
heppuja, mutta he eivät ole ta­vallisia
-mosatramppareita", sillä
Katangan asevoimien koko upsee-
-vi^to muodostuu näistä ulkomaa-ai-sista
palkkasotureissa.
Tosiasiassa näyttää siltä, että
kaikki nämä palkkasoturit ovat ta­valla
tai: toisella katangalaisten
piiskureita jonkinlaisia SS-jouk-koina
jotka ajavat katangalaisia
surman suuhun ja taisteluihin, mi­hin
he itse eivät haluaisi mennä.
ElisabethvilIestä viime keskiviik­kona
lähetetystä New York Timesin
kirjeenvaihtajan, David Halbersta-min
uutistiedossa, missä ilmeisesti
pienennellään • hieman tavallisten
palkkasoturien osuuita — anne­taan
Katangan tilanteesta sellai­nen
kuva, että YK-vastaista sotaa
ei käy Katangan väestö, vaan siel­lä
olevat ulkomaalaiset palkkasotu­rit,
j a heidän rinnallaan Katangaa
riistäneet j a ryöstäneet valkoihoi­set
" s i v i i l i t ".
"Heidät — valkoihoisten joukko-osastot
— tunnetaan edelleen Les
Affreux-, julmurit nimellä. He
oVat kalkki valkoihoisia ja he muo­dostavat
selkärangan kovalle YKn valittavat jatkuvasti, että heidä^
vastarinnale. He ovat erilaisia ai­kaisemmista
valkoihoisista palkka­sotureista.
Vain aniharvat heistä
saavat maksun. (Kuten näkyy YK
tietää palkattuja sotilaita olevan
189 — ).
Puhelin soi (oluttuvassa)
suurimpana työnään on esfää af­rikkalaiset
poistiimasta taistelupai­kalta.
Valkoihoiset eivät pidä hallus­saan
strategisia paikkoja vaan liik­kuvat
paikasta toiseen vastatak­seen
Y K : n siirtoihin. Avainasemat,
ja nuori valkoihoinen sotilas vas- \ kuten tunneli, ovat koko päivän af-taa.
Vakoilurapbrtit osoittavat, e.tä 1 likkalaisten miehittämiä, mutta
kaksi joukko-osastoa ruotsalaisia I taistelujen alkaessa tulee, paikalle
( Y K n miehiä) on juuri tullut-ulos
panssariautoista .ja ovat menossa'
tunelia kohti .TT:
(Pyydettyään ystäviltään anteek­si,
valkoihoiset lähtevät sotimaan
ja lupaavat tulla taistelun päätyt­tyä
takaisin oluelle. K.)
" . . . Kolmen tunnin kulu.tua^e
tulevat takaisin. Siellä oli paljon
ammuntaa, mutta vähän taistelua;
" 'Ruotsalaiset ovat , meidän-afrikkalaistemme
kaltaisia* valitte­li
eräs luutnantti. 'He tykkäävät
ampua nurkan takaa. Siitä ei ole
paljoakaan hauskuutta.' (Haus­kuutta
sodassa — K.)
".' . . E i ole epäilystäkään siitä,
että va koiset muodostavat Katan­gan
vastarinnan ytimen. On vaikea
sanoa tarkasti paljonko heitä ori*
mutta uskotaan, että heitä on 200.
"Se on kummallinen asejoukko
— he ovat miehiä, jotka taistele­vat
afrikalaisen maan (Katangan)
itsenäisyyden puolesta, mutta 'siitä
huolimatta he eivät paljoakaan pe­rusta
afrikkalaisista. He taistelevat
mieluimmin erillisenä ryhmänä ja
valkoihoisia. s
"Ilman meitä ei o'isi mitään
vastarintaa", sanoi yksi eurooppa­lainen
. . . " ,
Mitä tähän lisätään^ se on oi­keassaan
pahasta. Ilmeistä on kui-tenkin,
että Katangan vastarinta
ei ole tavallisen väestön vastarin­taa,
vaan nimenomaan imperialis­tien
palkkaamien palkkasoturien ja
ja imperialistisen komennon jat-kuvaisuudestai
leipänsä hankkivien
Katnagassa asuvien ja siellä syn­tyneidenkin
valkoihoisten taisle-
Jua. -
Tämä selittää sen, miksi palkka­sotureita
ei ole Y K : n päätöksistä
ja vetoomuksista huolimatta lähe- -
tetty pois—- sillä ilman palkka-'
sotureita^ Katangan Tshombe ei
olisi mitääi).
Uötistiedoissa kerrotaan, että
Y K : i t yt. pääsihteeri U Thant aikfto
vihdoin viimeinkin tehdä loi>uii
tästä kurjasta tilanteesta;; Ja' ett^l ;
lopun teko ei ole sdinkaani pitkä­aikainen
homma. Toivotaan niin;- :
. ' ~ Känsäkoura. . -