Vapaus, December 16, 1961

              «rr. Mont Blanc. Ranskassa oleva
on Euroopan korkein vuori. - .
,r-r Suur-Pariisin asukasluku 1961
8.900,000 kun sensijaan se oli
11954 7,400,000.
ILOISTA JOULUA JA
ONNEA V. 1962!
M O D E R N
IPIumbing & Heatthjr
J. A. BIRCH, omistaja
Puh. DI 5-5014
118 Secord Street
t>ort; Arthur Ontario
Vuodenajan
^ tervehdyksemme! .
mm SHELL
SERVICE
l i ^ n l i i t o BtLt N£WBOLD ött
ilkalseminiii Kilakilän llikkeeflsä
Puhelih DI 4-8351
,, 220 N . Cumberland St.
[Port Arthur Ontario
HAUSKAA
JOULUA
JA ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA
toivötainme suomalaisille ;
asiakkaillemme!
Canadian
Northern Htfiel
Paul KomTlo. omistaia
>' Puhelin DI 5-5011
•Bay ja €umberland kulm.
Port Arthur Ontario
•TT
Vuonna 19S9 i^spaUcm eläinkuntaa
• tutkiva tlediunllB^iUt^ .koko maaU-massa
klinnitU huomlote englantflat-ssn
iehdeh "Zxmdoh niiatrated Neva.
in" Julkaisemaan senaAaUomaiseen
selostUkseenr^Englonnin ilinavoimien
lentäjät ovact löytäneet Uuden See-
Ifinn.n eteläisen saaren vuorlstmnet-sistä
eläviä moa-Untuiai", Läiti Jul­kaisi
myös: vaI(Auvia, Jotka eivät ol­leet
köv:-n selviä^ mutta Joissa kuiten­kin
voitiin nähdft llntuJättUSisen' 804
huettl
Miksi uutinen möa-linnusta saatta'
^niln iibnostäa tiedemieepiirejä? Ky-'
symys--oU linnusta,- Josta on nyky-,
maailmalle säilynyt^^in Uuden See-lännin
metsästäjävanhusteq tarinoita:
jä muutamia luuraidcoja^ Ja muita
jäännöksiä. Ne osoittavat, että Uuden
Seelannin- - merkflliseen eläinmaail­maan
on kuulunut-ihmeellinen.'fiuuri-kokoinen
jiwa-lintu. ..
Uuden Seelannin löysivät ensim­mäisinä
maorit, polyn^e^aiakanSö-
Jen huomattavin heimo- Jo parisataa
vuotta ennen kuin ensTmmäinen en-röoppalainen
astui Ämeräcan mante-.
reelle.
Noiden saarten Ihmedlinen maail­ma
yllätUtuUJat Siellä kohosi iki­vanhoja
saihiäiskasvjtinetsiä^: JöUaisir
ei enää mtmalla ^ löytjrajff .v V
vjöryl laak*?ihitt, JSäyötoJa. Jotkf
ulottuivat aivan kuumien, lähteiden
äärslle. Meiidlliäitt oli saarten eläin -
kunta: d ainoatakaan nelijalkaista
eläintä löytynyt mistään, kaikkialle
haUitslrat yksinvaltiaina linnut.- Ih­meellisimpiä
ziiist&olivstinoat. jätti-läi^
kokoisBt. slivettÖTnät strutsit, Jot-ka
liikkuivat kömpelösti:8uurilla nor-sumaisilla
Jaloilitiön. mm linnuista
mdbddstul haluttu riista metsästSJä-maoreille
iCim Uudelle Stelan^ saapui
myöhemmin -eurooppalaisia, - he kuu­livat
hämmästybtäviä: tarinoita valta
vista linnuista, mutta elävää moaa e!
kukaan nähnyt Ehkäpä tarinat lin­nuista
olivat vain legendaa, arvdtiln
Kunnes yhtTlkkIä vucaifia 1839 saa­rilta
löydettihj syrarikokoinen luu
HAUSKAA JOULUA JA ONNEA V. 1962!
GEO. BURKE JEWELLEIIS lm
Gumberlahd ja Atthur katujen kulm., Port Arthur, Ont., ,
Hauskaa joulua ja hyvaH uutta';^tta!\.. ,
GLIFF'S "
V
Köriaustyöla -r- Siivimt- li:X^ttv^;iMf!attik... ' -
; ' . ••Puh^li^:b^4^'<^X^';*•^^'^•^^^
Oliver Rd.—High St. kulm. ! : >/,fet,ArÖ«ir7 ^sftrio. •
' Vilpitön {(Utökseni kaikm^,>tka ka^MlUvat ja'38n^tIVätSainua •
vÄjrtArthu^
n^t^muut ehdokkäät:eivät esi£tiinee^'l«^^
iminulle annetun äänimäSi^ iUnalseiiai^ kttui;itai^
piteen- aseistariisumisen; Oanadknr.riJpsÄaa&ttömuudeA'^^^^ rauhan .-v'
puolesta^sdca virallista: USA :n-r^^
niistä:Vastaan yleensä ja i^rsinUn ko^ilUbäa/Jbnkatpoistaiteinäi on .
« o ä ^ tärkäi lastemme .ja;la$tiuilast«nihe, tulevaisuuden
suojelemiselle. ^ • .' • " -
Toivotan HAUSKAA JOULUA JA. PAHEMPAA
UUTTA VUOTtA KAIKILLA!
:316 Bay Street
A. T. fiÖJL
Port ArthUTj Ont:
^ s f dtfi multiin härän sääriluuksi,
iKutta; kuii luu vliitiin Englantiin, tb-
Sesi. tunhetf u paleontologi Bichard
C%^n. että se oli kuuhmur JSttiIäi&^
-nStieOi sinitsIITe. Myöhemmhi tutkl-ikilkset
^vlstivat tämän iiSsi.
!^Icsen. .l<dydei;tiin yli kymmenen eri-
:aiiseh qooa-lajia Jäännöksiä. Eräät
•iilst^ olivat olleet vain lehtokurpan
töicoisld. tolka saatettiin verrata
^ib norsuun. Olivatpa Jotkut moat
taavutfaneei lähes neljän metrin kor-;
^euden! TäUalaen lintu, painoi hy^n
levosdb verran —kolmisensaiaä ki--
'Vlslä nytkin Uudeha Seelannilla
öydetään erinomaisesti säilyneitä
.noan: luurankoja. Joskus suorastaan
-ulkineen 'päivineen tai. pesineen,
oissa yhä ovat munat jäljellä. Maori-anhukset
puolestaan kertovat, että
apsuudessaan he olivat osallistuneet
noa-lintujen met^stykseen. Sen
uokei eräät optimistiset eläintletei-^
ijät eivät ole vieläkään menettäneet
oivoa pöytää eläviä moa-yksUöitä
Juden Seelannin-vuorimetsistä. Kui-en^
aan- eivät mitkään ponnistukset
lie tuottaneet tulosta.
Ankaksi osoittautui myös englanti­laislehden
tieto elävän moan löjrty-nijostä
Vuonna. 1959. Moa-Untujen
-.uomattavin asiantuntija, uussee-antllalsen
Dominion-n>i:se3n johtaja
^%c(bärtFallWelllngtoni?ta vakuutti,
«ttä ehdottomasti kukaan ei ole voi-
-lUt nähdä tai valokuvata elävää moa-hitua.
Hän piti tällaisia tietoja eh­dottoman
valheellisina siksi monta
•odeila tieteellisesti pätevää retki-ktmtaa
oli tutkinut Uuden Seelannin
saaret läpikotaisin.
fitTTn^XISUNTU rXUHANNEN
IA YHDEN TON TARINOISTA"
JättiläiiOintuJa ei ole kuiteiikaan
•länyt vain Uudella Seelannilla. Maa­pallon
toiseltakin kolkalta, tuhansien
dlometrien inästä-noista Tyynen
/altameren eteläosan saarista löytyi
öinen saari, Madagaskar, Jolla oh
aiinikään elänyt suurikokoisia strut­seja.
Arabit' olivat aikoinaan ensimmäi­set
Madä^karille saapuneet valko­ihoiset
Ja eikä siis ollut sattuma, että
jum-r heidän tarinoissaan "Tuhan-neh-
Ja yhjjen-y^ntariiioissa" -r- ker­rotaan,
ihmeellisestä' 'Rok-Uhmlsta
Joka oli Jättiläismäinen. kooltaan,
m i n ' kertoi Shibad-merenkulkija
ko^iasunisestaan Rok-linnun kanssa:"
-.'.min aurinko yhfäkkiä pimeni,
niiU että' oli yatai Jtuin yöM. Minä
ajattelin».että:taivaalle' oii 1 nöussu^
taa)0jä' Qkkodpihplä;'^^
tKMäni iiäln suuhnattoman: sutuen
liiittun tulevan siivet le^llään. se oli
-<;tfjrhS.pimenemlseen, siUä se^oU^p^^
tShvt auringon valtavalla ruiuniillaan'
Eurooppalaiset tuttistuivat Mada-
«a^ t i t l • jatinahyriftteiin •strutseihin
-vnito-viime vuosisBcdaUa" Ja nimittl-nlit^
1aes;yör!l)iksl (aepyot^
^us^^ ;lJh)]tuQa «U pieni pgä pitkän;'
kääi?neDIj^I^ lA jatkoha. pak-.
äuf Jfilit 'Ja^sifpieti paikaDa kehittyi
vödättöniat tyngät. ^Afrikkalainen norf
su,'.Joka kdokkain nykyisin .eiävis^
täi - el: tavallisesti' kasva .kolmea Jtt
puolta metriä. korkeammaksi; silloin
tfiUöin t^vata^n neljän metrin korf
iniisia yksiltä. Kolnfen metrin^ kor­kuiset
Madagaskarin sirutsit eivät
sen sijaaij ioUeet harvinaisia; PahK»
niniä on c^t. vain hianan vähem­män
kuia härällä.
1
t
HAUSKAA JOULUA JA
ONNEA UUDELLE
VUODELLE 1962
TOIVaiTAA
THE CREST HOTEL
Port Arthurin nykyaikaisiii ja uusin hotelli
UUSIAIKAISEMMJN KALUSTETUT HUONEET
MATOT Y U LATTIAN
RAVINTOLA, JOSSA ON ERINOMAISET ATERIAT
PUHELIN DI 5-1244 '
Red River Road ^ Highway 17 A — Port Arthur, Ont.
Kaksi mailia kaupungin keskustasta
Ainoastaan täten toivotan
. HAUSKAA JOULUA
JA ONNELLEyrA
UUTTA VUOTTA
kaikille ystäviUeni!
Hilda Huhtanen
jä Harold
8Ö Nepahwin Ave.,
Sudbury Ontario
ILOISTA JOULUA
JÄ ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA
toivotamme kaikille
tuttavillemme!
Naimi ja^ Kusti
Lindström
Edmonton Auto Court,
104th & 71st Ave.
Edmonton Alberta
Madagaskarin strutsien munia on
vielä löydetty saaren turvesoista .—
Jokainai niistä on yhdeksän'lltr^
vetoinen eli vastaa 184 tavalllstaiv
nanmunaa! Sellaisesta munasta olisi
voitu valmistaa munakas lähes sa­dalla
nälkäiseUe! •
Vielä viime vuosisadan puolivälissä
Madagaskarin asukkaat vakuuttivat,
että "norsulintuja" asuu saaren- etäit
simmissä osissa, joissa ei ole ihmis­asutusta.
Nykyisin tämä strutsilaji
^tsotaan sukupuuttoon kuolleeksi-
Kuka on voinut näin lyhyessä ajassa
tuhota JättiläisUntujeh koko kaiman?
: Oa tunnettua, etta Madagaskarin
asukkaat eivät itse pyydystäneet
strutsejaan. Sallisia erään maailman^
merkillisimman linnun tuhoon-_ovat
olleet eiu-ooppalaiset, jotka_saapuivat
saarelle valloittajina. He eivät sääli­neet
enempää saaren asuickaita kuin
sen luonnonrikkauksiakaan. Puutava­rayhtiöiden
suorittama metsien hävi­tys-
tuhosi strutsien elämisen mahdol­lisuudet
— Imnuthan olivat eläneet
juuri noissa., lapipaäsemattömissä
metsissä ja soilla.
TAKAHE-LINNUN TARINA
Ei ole aina helppoa salvittäa, minkä
vuoksi jotkin eläinlajit kuolevat suku­puuttoon.
Sen sijaan on paljon hel­pompi
osoittaa, miten voidaan säilyt­tää
täydelliseltä tuholta jokin harvi­nainen
imettavais- tai lintulaji. Tär­keintä
ovat tm^aC rauhoitusmaa-räylcset
seka kaikkien eläinystävien
yhteiset ponnistukset, l^ssa suhteessa
takahe-linnun historia on : erittam
opettavainen.
Uuden Seelannin tutkijat päätteli­vät
paikallisten asuklcaiden kerto­muksista,
että saarilla olr moa-lmnun
lisäksi elänyt jokin toinenkin mer/iil°-
linea lintu, jota maorit kutsuivat "ta-kaheksi".
Jo tämän ihmeellisen lin­nun
muisteleminenkin sai vanhat
metsästäjät haltioihinsa — • mutta
minkäänlaisia Jalkia silta ei voitu loy^
tää ja niin uskottiin sen kuolleen su­kupuuttoon.
Mutta sitten tuli vuosi .1947 ja sa­loin
muuan tohtori GrlKll. luonnon­ystävä
pienestä . uusseelantilaisesta^
kaupungista, paatti täsmällisesti tar­kistaa,
oliko olettamus takahen 'suku­puuttoon
häviämisestä oikea. Muutar
mien tovereittensa kanssa han .tun-,
keutui . Uuden Seelannin .eteläisen'
Miaren tiheishn vuoristometsiin;'.,-. - t
'Ensimmäisen tutkimusmatkan ai­kana
supistuivat löydöt kartoittajille
tuntemattoman järven keksimiseen *—
takahea eivät miehet löytäneet. Kui­tenkin-
tutkijat kuulivat jonkin öääoh'
liimtt^n ääntelyä^ ja näldyät^ erikoisia
ifiintm jälkiä ja -tämä herätti.hei^
uusia toiveita. - ,
-Seuraavana vuonna Orljell 'palasi
jällden *re-Anaun metsään • varustet­tuna
kaikkein uusimmilla tutkimus-vaimeilla,
kaildlla mahdollisilla lintu-i;
erkGilla ja- ensiluokkalsUla. kauko-obj^
ktiivilla varustetuilla kameroilla.
' än',ei unohtanut; edes renkaita, joil
bell tuli johtopäätökseen, eiitä taka-he-
pariskunta kasvattaa vuodessa
vain -yhden ainoan yönmustan poika­sen.'
.• . , •-•
Tutkijat laskivat, että kahdessa
vierekkäisessä laaksossa tällä alueella
slää 50-rlOO täysikasvuista takahe-iintua.
Tietysti täytyi jossak|n Is^ei-syydessä.
olla vielä muitakin näiden
ainutlaatuisten: lintujen. pesimispaik­koja.
Uuden Seelannin baUitus päätti pe­lastaa
takahe-linnun ja julisti Te-
Anaun alueen rauhoitetuksi Rauhoi­tusalue
käsittää 400.000 aaria, mikä
la - löydetyt;'- linnut voitaisiin merkitä
Häntä'odoStikin menestys. Heti al­kuun,
iarttui hänen verkkoonsa kaksi
^vää°takahe-lintua. Ihmeellisen vä.;
iikkää,t linnut kihmitettiin pylvää­seen,-
kuvattiin joka puolelta • kuten
tihhitähtiä' konsanaan, merkittim
linturenkaalla ja päästettiin vapau­teen!
, . ^ •
Myöhemmin kolmannen retkensä
aikana tohtori OrbeUin onnistui löy­tää
takahe-linnun pesiä. Tutkittuaan
kolmisenkymmentä pesää tohtori Qr-on
täyshi riittävä tila kasvattamaan
naiden harvinaisten lintujenvuuden
sukupolven. • •
Nykyista löydetään yUin kyllin va­lokuvia
ja värillisiä piirroIcsia.takahe.
linnusta jokaisessa. Uutta Seelantia
esittelevässä eläinkuvastossa. onpa
Untu saanut kuvansa myös maan
postimerlckeihln. Sen pelastiuninen
sukupuuttoon häviämiseltä oh muut­tunut
kaikkien luonnonystävien toi­minnan
symbooliksi. . , •
Takahe-llntu ei ole kuitenkaan ai­noa
tuholta säUynyt. Oli kulunut yli
sata vuotta siitä, kun Kaliforzdassa
oli viimeisen kerran nähty "ilmojen
jättiläisen" .— kondorikotkan ylpeä
merkkeinä. Kulttuurin kehittyessä
päästään kuitenkin myös tällä alalla
eteenpäin — Ja varsinkin sen jälkeen,
ktm- erilaisten eläinten määrätietoi­nen
suojelu ei ole ristiriidassa yksi-r
tyisten kauppamiesten voitonpyynnin
kanssa.
tiiuflii seuraavat
gitle» tietä
V Eräällä Saksassa sijaitsevalla pla-netarlolla
suoritettiin äskettäin var­sin
^mielenkiintoinen koe. Kauan
on kiistelty siitä; mikä vaisto ohjaa
lintiija häiden muuttaessa varmoja
'reittejään etelään syksyllä ja ke­vään
t^en taas pohjoiseen: On to-
;dettUj että linnut osaavat siiunnis-tautu
auringon liikkeiden mukaan.
Entä iröUä? kaikki tietävät, että
muuttolipnut suorittavat lentoja
.liyös öiseen aikaan: Planetariossa
färjestettiih koe, jonka, koekaniinei­na
ja 'yleisönä" olivat ihmisten si­jasta
linnut. Saksalainen tiedemies
F. Sauer näytti ensin linnuille tähti­taivaan
plafnetariostä, sellaisena
kuin'se on syksyllä.^ Linnut uskoi­vat
keinotaivaaseen, luulivat syksyn
lehto. Nämä Ifainut olivat Joutuneet [saapuneen ja kun ne päästettiin irr
."'kultakuumeen" Kaliforniaan tuo^
mien seilckeilijoiden uhreiksi viime
vuosisadan puolivälissä.
Ja sitten aivan odottamatta löysi­vät
eräät metsämiehet Los Angelesin
pohjoispuolella vuoristosta kondorin
pesia. Myös nämä liarvinaisiksi muo­dostuneet
linnut julistettiin rauhoi­tetuiksi
ja nykyisin alueella elää jo
noui kuutisenkymmentä yksilöä.
VALKEAN HAIKARAN
PELASTUMINEN
Valkeiden haikaroiden liunivalkeat.
oehmeät sulat ovat jo kauan olleet
naisten iltapuvuston suosittuja koris-teiti
ja liinnaltaan hukean kalliita.
Naiden ainutlatuisen kauniiden sul-kiensa
vuoksi alettim valkeata haika­raa
aivan säälbnättä tuhota kaik­kialla,
missä sitä vain tavattiin. Yk­sinomaan
Venezuelasta vietiin vuo­sittain
1.5 miljoonan valkean haika­ran
sulat ulkomaille!
>• .^LTOinaan eU valkoisia: haikaroita
tayos:. Venäjällä, Volgan alajiKäcsun
varrella. Sinnekin saapuivat metsäs­täjät
— noina aikoina ei ollut vielä
mmkäänlaisia luonnonsuojelulakeja
olemassa. Täysikasvuisia yksilöitä tu­hottiin
säälittä ja ilmeisesti suun-:
nattornia määriä haikaran poikasia
^kuoli hoidon puuttoesskjTämä tuhoaa
ti ne alkoivat lentää lounaaseen.
Mutta vasta kokeen jatko osoitti tie­demiehen
olevan täysin oikeassa.
Sauer kokosi linnut uudestaan pla-netarioon
näyttäen-niille nyt tähti­taivaan,
jonka tähdet oli sijoitettu
niin kuin Välimeren maiden taivaal­la.
On kauan tiedetty, että muutto­linnut
syksyisin lentävät ensin lou­naaseen
ja saa\aittuaan Välimerelle
suoraan etelään. Sauer siis odotti,
mitä linnut tekisivät. Hän ei petty­nyt:
niin pian kuiii linnut olivat
taas vapaina, ne pyrähtivät lentoon,
tällä kertaa suoraan etelään uskoen
olevansa jo Välimeren rannoilla. A-sia
oli selvä: hnnut seuraavat täh­tien
tietä, — tai miksei — Linnunra-taa.'-
tttlee
• litir\iraiiL--^ :uäA ja Neuvostoliitto
ovat.is(*iine«l;:; aseisto
t^kiicmpäubt^^ ilmoitti USA :n val-ttiimknhnan
edustaja.
•^iSäpiiÄbksen mukan elimeen tUlee
i|t:kaii^ktmnan^ e^ nimittäin
viisi-l&idvä^^^ ja viisi siKialististen
«ftaiden; edustajaa Jotka osallistuivat
miben kesti TOosikymAeniä • ja vih--.1 O^^^^ aseiitariisuntaneuvottelui-
- doln vuonna 1916: todettiin, 'että val­keasta
haikarasta^-'"on Jäljellä' väin
muisto. ' • ^ , ^ ' V
Vallankumouksen •jälkeisessä- Neu­vostoliitossa
on luonäon ^ rikkauksien
kaikinpuoliseen säilyttämiseen kiin­nitetty
:• suurta- jhuona^t^ tja -OMmsä
tästä hUol»pidost|t-; ?pydfc;>- fiäaiiej^
m*ös linhut,-]Nfiihp^^^.V^
roiden^-: ^aaunqitiaxafdentvjä^saäti^s
kiellettiin Ja 'hääei^ . \ f "'
asuinsijoille .''••ÄsÖakÄj^lix^': •\ja:/.KM-^
agä'tshkl£a:-^^ieni^tj^tti^
alueet-Nilh alkoi «afte^^haikai^^
den lukuniäärä;, WtäasW'Tn^la>l^
kuvasti kohota.-Vuobna-1940'aryioi^
Uin- Astrakänin täysikasvuisten iiai-kara-
yksaöiden määrä / tuhatlXieksl.
Aina ei ehditä' abissasukupuutr
toon kuolevien eläinten-ävuk^W..«Il-tä
on Uuden Seelannit jä liladaga^-
karin strutsilinnut. surulliäina edr
SALK VAI SÄBIN?
HAUSKAA JOULUA.JA ONNELLISTA UUTTA
VUOTTA TOIVÖtÄMME KAIKILLE
ASIAKKAILLEMME JA LIlkETUTTAVILLEMME!
i l i p i l CO. LIMITED
'^Kmkkea rakennusatam^i^^ löydätte Wansonilta"
PUHtotN bi; 6-6589
277 JOHN STREET PORT ARTHUR, ONTARIO
Jatkoa 5. shrulta
rata muiden ihmisten terveyden ja
ehkä elämänkin.
Hän ei onnistunut sen vuoksi,
että uskalsi, vaan siitä syystä, että
muita aikaisemmin näki elävän ro-kottera
parenpiuuden.
Tshumakov ei saanut vastaväit-täjiään
vakuuttumaan kantansa oi­keutuksesta,
mutta oli kuitenkin
niin varma rokotteen vaaratto­muudesta
ja tehokkuudesta, että
tiedusteli Eestin neuvostotasaval­lan
. terveydenhoitoviranoraaisilta
lupaa ryhtyä rokotekokeeseen, kos­ka
Eestissä poliosairaudet ovat li­sääntyneet
^ vuosi vuodelta ja nous­seet
vuonna 1958 huolestuttavasti
— 82.2 tapausta 100,000 asukasta
kohti. Eestin terveydenhoitoviran-omaisten
myönnettyä luvan, hän
matkusti sinne mukanaan joukko
avustajia ja aloitti tammikuussa
1959 joukkorokotukset.
Heti kun ne päättyivät,- todettiin
sairastumisessa jyrkkä lasku.
YLEISROKOTUS
KAUTTA MAAN
Elävä rokote sai heti paljon uu­sii^:
kannattajia ja maan eri puo­lilla
aloitettiin rokotukset. Tash-kentissa
ne aloitettiin epidemian
puhkeamisen aikana ja epidemia
saatiin pysähtymään.
Vuoden 1959 loppuun mennessä
öli rokotettu jo lähes 15,200,000
henkilöä (2 kuukauden, ikäisistä
20-vuotiaisiin asti). Teho oli ilmei­nen.
Vastustajat vaikenivat ja {>o-liorokotuksesta
tuli pakolKnen sa­moin
kuin on ollut isorokkoroko-tus.
.Moskovassa alettiin valmistaa ro­kotetta
rakeiden muodossa. Jokai­nen
rae sisältää makeiskuoressa 2
tippaa rokotetta. Tämä rokote on
Usekin . meillyttävän -makuinen,
mutta rakeen inuodossa .te oh tul­lut
äärettömän: helppokäyttJiiseksi.
Vuoden 1960 aikana r(ri(otetta sai
ensimmäisen tai toisen kerran 77,-
478,000 henkilöä. Lähes sama mää­rä
ihmisiä on saanut sitä- tänä
vuonna.
Nyt .voidaan jo;p9luia; tolok-sista.
Eestissä^ kirten sanotto, ta­pausten
' määrä eli lisääntynyt
vnosittain, mutia viime vuonna
oli tapauksia enää vain^43 kuta­kin
100.000 henkilöä kohden ei­kä
tänä vuonna Eestissä ole to­dettu
ainoatakaan uutta poliota-pausta.
Professori Tshumakov ilmoIM
äskettäin, elta nyt voddait sanoa
polion olevan Neuvostoliitossa jo.
voitettu sairaus. ... :^ v • v . L
Tähän käsitykseen yhtyi akatee­mikko
Sabinkäydfessääii äskettäin
jälleen. MöskoVd^ HSn; oli,iiSin-mästynyt
toimenpiteiden mahtavis­ta
mLtasuhleista ja erittäin tyyty­väinen
tuloksiin. Tshumakovin - ta­voin
han katsooV että -|>l>lion täy­dellinen
hävittäminen .00 täysin
mahdollista,. .
Neuvostoliittolaista .valmisteta
olevaa rokotetta käytetään. useissa
muissakin n)aiss(a. Eäinierkiksi
Saksan demokraattisessa tasaval­lassa,
johon tätä irökotetta tuodaan
Neuvostoliitosta, el yli yuoteeri öle
esiintynyt poloiepidemiaa, kun sen
sUaan naapurimaassa,- Saksan liH-totasavaUassa
vtSmän sairaud<^
"sesonkinousu" oli viime kesHhS
melko^ huomattava. Polion vaiku
tuspiiri alkaa Elbeltäv- länteen
Neuvostoliitossa valmisteftava! elä­vä
poln(rokote'qm ktiitenkin' valnlis'
auttamaan kaikkia 'sitä. tarvitsevia.
- -Älfeksa-ndr Turbln,"' /VtN.
^hinr>s6kä' kahdeksanmuuta ^jäsentä
^^otka Riitaan maantieteellisten peri-
SiiileldehT mukaan. •
äo o d ö o o d o o 0 0 ooti o o o o'o o o o o-**)
9-, SYNTYNYT
5/'?; ••. T E R V E TYTTÖ .
| A N ? | A - L I I S A S U S A N NA
joulukuun 12 pnä 1961 ,
oANNETTE JA BOB HEWLETT,3(
o . . :. 'o
^•^ : .- •,;33 ETuphrasia Dr.; . ; r o
cToronto.^19 • . .Ontario*
et s o
: P
D
. o
O
o
;.6
' O
t)
•O
o'
Koulun käynyt
HIEROJA
ottaa. vastaan ammattiinsa kuulu-
.vaa; työtä Sonth Porcupinen nn-
-.denä 'Saunalla (Northern Steam
Bath and Health Centre) kaikkina
fsaunomispäivina Ido 12 ap.—klo
12 ip.
- Sophnuksen mukaan teen aamu­päivisin
kotikäyntejä perheissä Ja
' ylcsitjrisasimnoissa. Myöskin sim-
. Runtain Ja maanantain omistan
kotihierontaan koko paivat.
Tehkää tilauksenne:
Miss Briitta Siltala
SOUTH PORCUPEVE, ;0>ITARIO
Lauantaina, jouluk. 16 p. — Saturday, Dee. 16, 1961 , Sivu f
Tuomari McRuer
kumosi tuomari
Etmoren pääfölaen
koon;
rjaCkoa L sivulta»
että lakkoutumisoikeus kuu-luo
kirjoittamattoman lain eikä
^yösuhdelain piiriin ja että kysy-myksessäolevilla
työläisillä ei ollut
nitään oikeutta lakkoutua ja lopet­taa
työnteon sillä tavalla. kuin oli
tapahtunut.
Tuomari McRuer sanoi kuiten­kin
päätöksessään, että koko laki­tieteen
histoHa viimeisen vuosisa
-dan kuluessa on todennut, että lak­ko
ei ole laiton. salaliitto ellei sii­hen
liity jotain muuta kuin tarkoi-lus
edistää työläisten etuja.
Hän sanoii että vaikka Oiitarion
työsuhdelaissa ei ole esilletuotu':^'^.^^^^^
!otta : on olemassa laillinen oikeus
lakkoutua, se kuitenkin tunnustaa
kirjoittamattoman oikeuden lakkou­tua
joskin samalla rajoittaa lakko-oikeutta.
'•Uskon, että väistämätön johtor
päätös tästä on se, että Ontariossa
tunnustetaan asetcksen mukainen
lakkoutumisoikeus lain rajoituksien
puitteissa" sanoi tuomari McRuer.
'En löydä laista mitään perustaa
sille teorialle, että ryhtyäkseen
lailliseen lakkoon työläisen on en­sin
erottava toimistaan." Jos työ­läinen
eroaa toimestaan hän ei enää
ole ko. työnantajan palveluksessa,
selosti tuoman.
'On selvää minulle, että säädök-
-essä on kysymyksessä sellainen
lakko, jossa työläiset lopettavat
työnsä, mutta eivät kuitenkaan kiel­täydy
menemästä takaisin töihinsä."
Tuoma: i palautti mieliin, että
Royal York-hotellin lakko oli lailli­nen
toimenpide, johon ryhdyttiin
vasta sen jälkeen kun kaikkia so-vittelukeinoja
oli yritetty ja neu­voteltu
tulokseen pääsemättä.
Lakkoon osallistuneilla työläisil­lä
oli säädöksen mukainen oikeus |
tehdä siten, jatkoi tuomari McRuer,
ia tämä piti paikkansa erikoisesti- |
kin Charles Iretoniin nähden, j o i »w
ohti lakkoa ja määräsi lakkovah-v
dit paikoilleen. ..-.'»
Tuomari tähdensi edelleen, että'_
työsuHdelaissa ttmnustetaan jotta
voi olla kahdenlaisia työnantajan
palveluksessa olevia työläisiä —
sellaisia; jotka linnoittautuvat töihin
ja jotka ovat lakossa ja laissa
kielletään työnantaja erottapiasta..,.
työstä tai uhkaamasta työstä erotta- |
misella kummankaan luokan tyBlfii- <
siä siitä syystä, että he osallistuvat •
lailliseen linion toimintaan.'
"Jos tekisin minkä tahansa muun '
päätöksen lain (työsuhdelain) ra- i
kenteesta, tulos siitä olisi, että sil- '
loin kun kollektiivinen sopimus -
päättyy ja sovintoyritykset on ~
puun käytetty, työnantaja olisi va- i
paa asettamaan sellaisia ehtoja, joi- '
ta ei voitaisi .odottaa työläisten hy- '
,.nVi.„;,sU.. sanoi hah.
— Baffin maalla- oleva/
bisher-lahti on 150 mailia pitkä ja
40 mailia leveä.
r l LA T K A A V A P A U S r
THE D. J. ROBB
FUNERAL HOME
SUOMAL.\ISTEN SUOSITTU
HAUTAANTOIMISTO
Puhelin ED 7-5252
102 N. Victoria St., Samia, Ont.
Täydellinen autohuolto-
• -asema
NELSON
Cities Service
547 Gerrard St E., Toronto
Pnh. 465—5131
Poltto-aineita, öljynvaihtoja ras­vausta,
renkaita ym. autotarvik-kaita.
Autojen korjauksia. T-T-Kaantykää
kaikissa auto-asioissa
puoleemme
O.K. JOHNSON & ASSOCIATES LIMITED
HL 4-33S6 WA. 3-4*78
KAIKENLAISIA VAKUUTUKSIA
: Soittakaa tai khrjoittakaa -.
OLAVI NUMMINEN HELf^ HIRVONEN
697 Bay St.;.Töi!Dnta.'QnV EM. 6-8586
(9—16—6--13)
Kaliskaa joulua-yja hyvää| uutta vuotta!
LATVIALAINEN KUKKAKAUPPA
LOTUS
• Hienoja kukkia, täiteelllssstl laitettuja
Kukkalaitteita kaikkiin ttaiBloitukslin
© Puhutaan ruotsia, saksaa ja venäjää .
Puhelin LE.
802 Balhurst St. at\ Bloor/ät,-W>i Toronto» Ont.
. . Olkaa hyvä: Tehkää^ tilauksenne ailcaisinf
^
(i*_i6_ia-2i> ]
GSJ:N OSASTOJEN KOKOUKSET
CSJ:ii -Wanapin osaston kuukau-silcokoukset.
pidetään Jokaisen
kuukauden viimeisenä sunnun-tahia
klo 1 ip. osaston haalilla.
Sihteerin osoite: Voitto Lehti,
R.vR. 3, Sudbury, Ont. •
CSJ:n Sanlt Ste. Marien osaaton
säantömaarämen. kokous pide­tään
-Joka kuukauden ensunmäi-senä
Uistahia kello 8 illalla
omalla talolla. 321 John St. -
CS^:n Vancouverin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään Chn-ton-
haalissa: Joka kuukauden
tomen sunnuntai, alkaen klo 2
iltapäivällä. Kirjeenvaihto sih­teerille:
Mrs. Hilda Saari, 4086
Eton St., North Bumaby, B.G.
B.C.
CSJ:n Beaver Laken osaston kuu­kausikokous
pidetään Jcka kuu­kauden
toisena sunnuntaina klo
l päivällä osaston haalilla. Kir­jeenvaihtajan
osoite: N. Piispa­nen.
RA: l . Worthint!l»n. Ont
CSJ:n Totonton osaston varSlnaiV
nen kuut^ausikokous pldet4än Jo­ka
kuukauden ^ensimmäisenä
maananaina klo' 8 illalla Don-haalUla.
' CSJ:n Timmlasfn osaiitoh kuukan-sikokoukset
pidetään Jokaisen
kuukauden enshnn^isenä •sun­nuntaina
kello 7 illalla-.
CSJ:n Port Arthortn osaston kuu­kausikokoukset
pidetään Joka
kuukauden ensimmäisenä tils-tahia
kello 7.30 Illalla Ja Johto­kunnan
kokous kolmas tiistai
klo 7 illaUa. Kh-jeenvaihto osoi­te
316 Bay St., Port Arthur, Ont.
CSJ:n. Sudboiyn osaston kokouk-
. set pidetään kerran kuukaudes­sa
johtokunnan kutsusta. Johto^
kunta kiduxmtun -«useammin
asiam vaatiessa puheenjohtajan
kutsusta. Puheenjohtaja Edwin
Suksi Ja kirjeenvaihtaja: Ai­mo
Mäki, Box 3S4. Sudbury, Ont.
Huomattava matkäilutapaus
1962 matkustuskäutenä!
SIORAA KlKintUORM
HELSMIIIM
suosittu ja ystäväÖineii ; :
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^^
MONTREAl^Ti^ ?
^ toukok. 4, heinäk. 6 ja elofc M
Minimihinnat yhtäällä päin:
Ensimmäisessä luokassa $381.00 — Turistiluokassa $270.00
Muiiä kulkuvuoroja KÖÖPENHAMINAAN, mistä on hyyäl yhteTdet kaUddaUe SUO;
^lEEN: Quebecista — hulilikuun 6: MONTREALISTA — kesäk. 8. syysk. 14. lokak. 15*
marrask. 13 ja Quebecista—- jouluk. 10.
GDYNIA AMERICA LINE
Pickford & Black Ltd., General Agent
220 Bay Street Toronto 1, Ont
Tiedustelkaa paikalliselta
asiamieheltänne tai
Gdjrnia America Linjaa edustaa:
VAPAUS TRAVEL AGENCY
100 ?LM STREET WEST SUDBURY, ONTARIO