Vapaus, October 30, 1956

              •smm
5* -S
' 1 I «M;.'
A l i
l v l
i
: - v A ^ J i i i i
SMMtf tfariee v«eklr: Tuodsys,
FnUMiiilg Mmoyl^;^ at 100-1(0
T«2<v)ionc»: Saa. Offioe <W. ««m;
mtoriai OtSU* «S. 4'420S. «teiucer
RSM BiitfirV.aama, MaiUflg
«tfdnms: 8ox «9, Snlbury, ODtarto. 4dveit|«iiig ratea itpoo aj^iUeatlOD.
Trantlation frer cf i^uuve.
mAUSBXmf AT;'
Kanadasta; 1 vk. 74» « kk. 3.75
3 kk, 2^
fhöyaranoimi t 9k, »W 9 kk, 430
$uomm»', 1 fk. e kk. 4.7»
; ; Quebedn opjnlasinielenosoitus
" Kuten on Jehtemme uutisosastolla keirottu, viikko sitten
tiiistaina oli Quebepin kaupungissa miltei koko päivän kestär
' nyt opiskelijain mielenosoitus Duplessisin hallitusta vastaanv>
jQuebecinmaakunpanyJiopistojen opiskelijat---ja.mel^
- .Varmasti myoi opettajakunta, vaikka se ymmärrettävistä f
>y«ta'jätiliäldn'julkisen esiintymisen opiskelijoille — ovat iä-jtiän
mielenosoituksen 3vulla esittäneet m^oUisimman voi-..
Hmakkaasti vaatimuksensa^ että munalukkolaistaan omalaa-
' tuista kuuluisuutta'SaanutDupIessisin hallitus ei saa politi-
- koidu nuorison köuhitusmahdolisuuksien kieltämisen hinnal­la:
Ciuebecilaiset opi^elijat esittivät Puplessisille vaatimuk­sen,
että maakuntahallituksen täytyy väistyä ja antaa maa­kunnan
yliopistoille oikeuden vastaanottaa luvassa olevan
lisäavustuksen. » - . '
, ' Soiia tämä kysymys tulisi oikein ymmärretyksi' lienee
paikallaan kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin;
• ' Koulu- ja opetusasiain valvonta kuuluu Canadassalaki-vb^
aisesti maakunt^allitusten hallintapiiriin. Pihnalli-ise
«M katsoen tämä tuntuu hieman oudolta ja "vanhanaikai-gel^
kfn" sÖla «rikkaat" maakunnat voivat järjestä parem-ft-
it^" koulutuksen kuin '*köyh^mäit" maakunnat. ' Käytän-
;holliscsti'katsoen tämä pihtaakin paikkansa vissiin rajaan
' Mutta sitten on huomioitava mitalin toinenkin puoli.
'it Canada pn'historiallisesti kehittynyt "kahden kansakunnan"
; tt^trksi, eli ranskalaiseksi ja englantilaiseksi maaksi, missä
Qii^b^iii maakuntaan keskittyneet ranskalaiset muodostavat
IHiltettlcln kokonaisuuteen verraten pienen vähemmistön. Ca-
^ hädän "ranskalaiset ovat — ja aivan oikein — puolustaneet
kansallista <)lemassaoloaan kuin silmäteräänsä. Juuri Cana-cläii
rantalaisten kansallisen olemassaolon, -Iculttuuriji ja
' aapojen säilyttämiseksi 'sovittiin liittovaltiota muodostaessa,
".IlilS.koulukysyipys jää maakuntahallitusten huollettavaksi.
'?Tamä on ehdottomasti oikein.' Se on oikein sittenkin,
vaildka.siitä johtuu vissejä vaikeuksia ja vieläpä slv,tihyppyjä
tasapuolisten koulunkäyntimahdollisuuksien suhteen. .
'f ' ^ ^utta koulujen vaatimukset ,ovat suunnattoman paljon
; fl^llantjrneet Canadan liittovaltion muodostamisen (1867) jäl-
; keiseliU'ajalla. Ja eteemme nyt avautuvan atomi- ja auto-i
raOintikauden aikana tarvitaan Canadassa monin kerroin
enemmän insinöörejä ja teknildcoja; sekä muita oppineita kuin
! nyt.Kunnanhalhnnöille ja maakuptahalliituksille on koulu-
; ien'vaatimu$te]) lisää^vtymisen vuoksi tullut'ylivoimainen ta-
!Ci!f^^HHCp"^ 'kfinnettavaksi. Siksi kuuluu kaikkijdta 'vaati-
^'li^lblia^ että' liittoihallitiiksen ~ jolla'on paljon suuremmat
*
^ tä -tuntuvasti erinäisille oppilaitoksille annettavaa>'liittovil»
^tion.ÄV^tij^ta./
l „ Tässä tilanteessa esitti liittohallituksen pääministeri St •
liäur^nt<lokakuun puolivälissä ajatuiksen,että-hän on^^^^
- ehdottamaan alahuqneen seuraavalle istunnolle, jotta Gana-
\ dan 'yliopistoille varattaisiiniiittohallitukspn va
,,1 sfen kälhdeksan miljobnah^dollofin suuruisen avustuksen aser
itnesta kuudentoista .miljoonan dollarin: vuotuinen; avustus
^ "jos". Canadan yliopistojen kansallinen konferenssi, mikä ko-koontuii
Ottawassa marraskuun' 12 pnäj' ottaa tehtäväkseen
* tarjotun avustuksen jakamisen.
!r * Quebecin pääministeri Duplessis, joka on antanut;pilkka- .
Ti Hinnasta mad^kuntansai korvaamattomia, luonnonresursseja,
'* mukaanlukien rautamalmialueita, yhdysvaltalaisille suuryh-c
^ tiöille, veti tässä tilanteessa esiin mbneen kertaan likaamansa
* "maakunnallisten oikeuksien puolustuslipun" ja julisti, että
Quebecin maakunnan yliopistot eivät saa vastaanottaa tätä
lisäavustusta - - - s i l lä se vaarantaa muka Quebecin maakun­nallisia
oikeuksia.
Mahdollisesti voidaan sanoa, että pääministeri f Stv Lau­rentin
ehdottamassa menettelymuodossa on sitä tai tätä kor-
! jattav^aa. Mutta kieltämätön tosiasia on; että Quebecin maa­kunnan
yliopistot, kuten Canadan muutkin yliopistot, tarvit­sevat
lisää taloustukea; Quebecilaisetyliopistojen^opiskeli-jat
ja ilmeisesti myös heidän opettajansa, näyttävät puoles­taan
olevan sitä mieltä, että liittohallituksen tarjous on hy­väksyttävissä,
koska avustusvarojen jakamisesta ei huolehdi
> välittömästi liittohallitus, A^aan; ensi. marraskuussa kokoon­tuva,
Canadan yliopistojen yhteinen konferenssi, joka voisi
jakaa nämä avustussummat joko oppilasmäärän perusteella
tasapuolisesti kaikille yliopistoille, tai sitten jotakin muuta
- perustaa käyttäen, kunhan vain menetellään niin,,että kaikki
: yiopistot saavat tasapuolisen kohtelun.
• Meistä tuntuu^^ettämr. Duplessis on tässäkin asiassa eh­dottomasti
väärässä; ja että quebecilaiset opiskelijat ovat oi-
\ keassa. Me voimme väitellä tuomiopäivään asti, "maakun-i
" nallisista oikeuksista"; jos haluanune tämän asian varjossaf;
* politikoida. Pääasia on kuitenkin se, että hankitaan koulu-i
: laitoksellemme sen kipeästi tarvitsemia varoja, ja että nämä ^
apurahat"^ jaetaan niin tasapuolisesti kuin se on inhimillisesti^
^ mahdollista. Tässä suhteessa on mielestämme liittohallituk- L
- sen pääministeri JSt. Laurentin ehdotus paljon asiallisempiH
kuin mr. Duplessisin näköjään sokea kiihkoilu. Se on-paljon
2 parempi sittenkin, vaikka pääministeri St. Laurentin suun-
^ nitelmassa olisi joitain heildcouksia ja puutteellisuuksiakin:
" Maamme edut nyt ja ennenkaikkea tulevaisuudessa vaa-
< tivat oppilaitostemme laajentamista ja tehostamista niin no-w
peasti kuin voimme.
, ' *\ Tässä mielessä on tuettava niitä voimia, jotka pyrkivät
sellaiseen ratkaisuun, että yliopistoille saataisiin huomatta-
V vaati lisää avustusta liittovaltiolta.
- Luonnollisesti^ voidaan sanoa, että tämä teko ei koululain
^ tQS{}ulmaamme ratkaise. Tilanne vaatii tällä alalla paljon
t suurempia uudistuksia ja parannuksia.^ Mutta jostakin on
a aloitettava ja meidän mielestämme asiaa parantaisi melkoi-ses^
a määrässä pääministeri St. Laurentin ehdotus yliopisto-t
jenime talousaseman tukemiseksi.
Saattaa olla, «ttä fJjikario kapina
pul)ke«» Ulan aUuiain, ja mem Uiao
j)ilk311e iUe Uffkärin €A^n kantt9ifa
kaisom. Sen nostamat uudet iotita-jat
eivät voiaeet kontrolloida tilan
neit» Ja heidiiD pUvyyiettä venOB-ien
apua...
Budapestin vjlljen kuohuntojen
suhteen on' vielä monta kysymystä
vastaamatta. Oliko se suunniteltu
siten tapahtuvaksi; vai purkautuiko
se itsealotteisesti joksikin paljon
suuremmaksi j a pal/on väkivaltai­semmaksi
mielenosoitukseksi, mikä
dll alkuaan suunniteltu? Mistä sai­vat
kapinalliset aseita. . .
Puolalaiset paremmin valmistu­neina
ja paremmin itsekuria yllä­pitäen
saivat puoli leipää, jotavas-toin
unkarilaisten täytynee todennär
köisesti tyytyä sitä vähempään. —
Toronto Daily Star, toimituskirjoi-tuksessa,
lokak. 25 pnä.
Siirtomaapolitiikka on ihmiskuntaa
häpäisevä aikansa yli elänyt ilmiö
Olemme omin ailmio :fs»neet] parikymmentä Aai^a» ja Afrikan sUfto-ja jmolisiirtomaata, joiden*-
jiähdä, kuinka ibmeelUsen nopeas-, yhteinen(Väkilukujiou$ee 1 miljardiin 200 miljoonaan benko»* oo muu-J
ti on kehittymässä mäairroanhirto- < tataa» codaniälkei^ vuoden aikana saavuttanut kansallisen Usevmm- *
riyöläisrä kuoli
nifianviereinässä
Taivnnes, QW. —
tia kestänyt yritys, pelastaa seitse­män
työläistä, jotka jäivät 35 jal­kaa;
syvässä ojassa maanvleremän
alle viime tiistai-iltana, ei tuotta­nut
toivottua tulosta:
Kaikki seitsemän miestä löydet-lin
kuolleena. ^iedoitetUin täällä
keskiviikkona.. Viimeisen hautau-uneen
ty<>mi9benmumis,satiin ylös
ojasta >kello: 6 aamulla keskiviikko­na.
' -
Hautautuneet työläiset olivat on­nettomuuden
sattuessa .kaivamassa
viemäriojaa* ' Canadian Titanium
Pigments Ltdii tehtaalla.
Ainoastaan putkitjrömies George
Perlandxonnistui pitämään kiinni te­lineistä
ja. hänet onnistuttiin pelas­taa
hengissä 'pian "maan luhistumi­sen
jälkeen.
Kypi'o^laisen kuoleman­tuomio
muutettiin elin­kautiseksi
vankettdeksi
, Nicosia< — Kyprosin brittiläinen
kuvernööri Sir John Harding on
muuttanut kyprosilalsen Nicos Xe-nophontosin
kuolemantuomion'elin­kautiseksi
vankeiiistuomiöksi. ~
iTäniä on ensimmäbien:täpaus, jol­loin-
brittiläisen^sotaoikeuden ano­mista
' 11 ktiolemanfuomiosta on
muutettu elinkautiseksi tuomioksi.
riaUioen ^pnuessi, jolla oa^mitä
suurlmina»a määrin edistykKllinen
merkity$. Vtfosisatojen varsiUa luo-^^
dutsiirtomaavaltakunnat alkavat
hajota j a monet jossain niaailman
historian takaalalla pitkiä aikoja
kituneet kansat alkavat herätä it^
senäiseen kansalliseen elämään; i
Ensimmäisen musertavan iskun
siirtomaajärjestelmälle on aiheuta
nut lokakuun sosialistinen yallankur
mous. Se on tehnyt lopun kansalli­sesta
Ja silrtomaaorjuudestav Venä­jällä,
maailman stuirimmassafm^is^
sa, Tsäulväilän entlsiisUI siirtoinais^
ta on kehittynyt vapaita ja, kukoisr
tavia tasavaltoja. _ "
Sorronalaisten kansojen kansalli­sen
[^vapausliikkeen menestykseili-
<>een kehitykseen on suuresti vaikut­tanut
'^smokrattisten ^voimi^n
sessaImaäilmansodassa perimä voit­to
sekä 'sodan päätyttyä voittoisa
kansanvallänkumous Kiinassa, -^ih
Valtiollisen itsenäisyyden ovat
saavuttaneet Intia, Birma, Indoneer
sia, Egypti, Syyria ym. entiset siur-tomaat.
Tänä vuonna entisis1|i siir­tomaista
on kehittynyt itsenäisiä
valtioita^—Sudan, Marokko j a Tunir
sia. Nyttemmin on käynyt täysin
ilmeiseksi, , että siirtomaajärjestel­män
täydellinen luhistuminen on
kiertämätön ja lähellä,
s Tämä suuri historiallinen proses­si
tapahtuu maailman eri osissa
epätasaisesti. Siirtomaajärjestelmä
on tähän asti säilyttänyt vielä ase­inansa
monissa Aasian osissa j a hal­litsee
- •' edelleenkin troopillisessa
Afrikassa. 'Puolittainen siirtomaa-orjuus
rasittaa vielä monia Etelä-
Amerikan kansoja: Siirtomaita
omistavat suurvallat, jotka joutuvat
perääntymään kansallisten vapaiis-liikkeiden
painostuksesta, eivät tah­do/
tyytyä tapploonsai vaan naamioi­tuvat
ja manövieeraavat yrittäen löy-i
(ää siirtomaaorjuutuksen uusia muo­toja
'ja': pakottaa kansat tyytymään
niihin.
'Siirtomaiden omistukseen: perus­tuva
politiikka on meidän päivinäm­me
ihmiskuntaa häpäisevä aikansa
yli elänyt' ilmiö. 'Historian sille lan-^
gettämasta y kohtalosta huolimatta
sillä *on vielä'suuri vastustusvolma
ja se tuottaa mitä suurinta pahaa
ten^ ia astunut itxeniisen valtioUiises e|amän tielle. 1 auljaräx 200
mäiomaa ihmistä on miltei puolet koko maapallon väestöstä.
Tiunnetttt nejuvostoliittolain» ,falstorildu> akateemikko A- M. Fan-kratova
kertoo alempana niistä suurista muutoksista, joita'Aasian ja Afri­kan
mantereilla on meidän aikanamme tapahtunut
JäAnityksen lauettua
Varsova (KIrjefleto) — Jänni­tys
Pololan polllttlsiessa tilanteessa
lankesi maanantaita (lokak. 22 p.)
vasten yönä knn Ilmoitettiin Thty-
: neen TyöTäenpooloeen keskmkoml-'
tean valinneen pnolueen uadeksi
pääsihteeriksi Vladislav Gomnlkan
.Ja :uuden polUttisenrtoimik
johon ' GomuUcan: lisäksi; kuuluvat
Cyrankiewlcz, Jendryhowski, Loga-
Sovinsiil, Morawskl, Gchab, Ra-backl,
Zambrow8kl Ja ZawadskL
Radio Uedoitti asiasta meikein heti
päätöksen Jälkeen, Joka sinänsä on
- ainutlaatuinen tapaus. Ja Trybuna
Lndu Julkaisi vielä yöllä erikoispai­noksen.
Jossa edellisen, lisäksi tle-doitettiln;
että Gomulka vaUttUn
pääsihteeriksi yksUnlelisesU Ja että
i sihteeristön Jäseniksi vaUttlinsen.-
raavat keskuskomitean Jäsenet:
Albrecht; iGierek, ;Gomnlka,<Jaro-sinski.
Matrin, Ocbab Ja Jambrow-sfcl.
Sekä poliittisen tobnikuniian
että sihteeristön vaaU toimltettUn
salaisella äänestyksellä. Keskusko­mitea
muodosti myöskin komitean
niiden henkilöiden : pnoluevastuu-seen
saattamiseksi. Jotka kuluneina^
vuosina valvoivat turvallisuuselin­ten
toimintaa.
Viime yönä (lokakuun 22 p.) ilmes­tynyt
Trybuna LUdu Julkaisee artik­kelin.
Jossa sanotaan: "Koko maa
odotti Jännityksellä puolueemme uu­den
Johdon valintaa. Ja nyt meillä
on uusi johto,' Johto, Josta voimme
sanoa, että sen ovat valinneet, ei ai­noastaan
'keäcuskömitea, vaan sadat
tuhannet, ihmiset, koko puolue. Kol­men
päivän ajan sadat tuhannet työ­tätekevät
ihmiset, nuoriso, sivisty­neistö,
sotilaat Ja upseerit, koko väes­tö
osallistui keskuskomitean neuvot­teluihin:
Ja heti: neuvottelujen ensi
hetkestä alkaen tuli puolueen kor­keimmanelimen
c Ja) työtätekevien
joukkojen välille solmituksi läheinen
yhteys. Kaikkialla seurattiin suurim­malla
huomiolla istuntoa, koska kaik­ki
käsittivät, että siliä on käänteen­tekevä
merkitys puolueelle ja maalle.
Sadoissa Ja tuhansissa työläisten
päätöslauselmissa kannatettim de­mokraattisia
voimia keskuskomiteassa
j a vaadittiin, että uuteen poliittiseen
toimikuntaan tulisivat ne toverit, jot­ka
seitsemännen täysi-istunnon' jäl­keen
ovat'johtaneet taistelua niin ta­louden
kuin poliittisenkin jelänil^
aloilla johdonmukaisen demokratisoi­misen
puolesta, puolueen sisäisen elä­män
leniniläisten (rfijeiden täydellisen
palauttamisen ja tämän elämän täy­dellisen
julkisuuden - puolesta, jotta
puoluetta johtaisivat ne toverit, jotka
ovat työväenliikkeen edistyksen ri­veissä
nähden NKP:n 20. edustaja­kokouksen
päätösten johdonmukai­sessa
toteuttamisessa tien sosialismin
voimjen vahvistamiseen,':^ kansallisen
.suvereenisuuden hjjittamlseiBn; veljel­lisen
ystävyyden ja yhteistyön syven-tämiseen.
Neuvostoliiton 'ja kaikkien!
sosialismin maitten kanssa;. Saman-aikais^
ti työpalikoilla hyväksytyis^
päätöslauselmissa arvosteltiin anka-'
rasti niitä voimia, jotka häiritsevät
uutta prosessia ja yrittävät palauttaa
puolueen ; ja .työtätekevien joukkojen
hylkäämän menneisyyden. Valites­saan
v poliittisen toimikunnan. tässä
kokoonpanossa keskuskomitea toteut-:
ti siis joukkojen vaatimtiksen. Meil^^
on tänään johto, jatkaa lehti, joka
on kykenevä toteuttamaan keskusko­mitean
seitsemännen ja kahdeksan­nen
I täysi-istuntojen toimintaohjel­man.'
Meillä on tänään johto, joka;
kykenee kokoamaan ympärilleen koko;
puolueen, koko maan työtätekevät
joukot; kaikki ihmiset, joille on kallis
edistyksen ja 'Sosialismin:- asia.^
tätekevät joukot antavat uudelle joh­dolle
täyden tukensa ja luottamuk-.
sensa. joka on välttämätöntä vai­keassa,
taloudellisessa tilanteessa.
Kalkki toimenpiteet, joita uusi johto
suorittaa vaikeuksista pääsemiseksi,
saavat kansan täyden kannatukseni;
Tämä; on tietoista tukea^ joka nojau­tuu
totuuteen. .Ja puolue esittää jou­koille
totuuden. Kansan tuki nojau­tuu
molemminpuoliseen luottamuk­seen
joukkojen ja johdon välillä. I l ­man
^hurraahuutoja Ja ilman kevyitä
kättentaputuksia voimme tänään ko­hottaa
tunnuksen:. Eläköön puolueen
voitto maan johdonmukaisen demo-kratisoinnm
tiellä l. Eläköön koko so­sialismin
leh-in veljellinen liitto! Elä­köön:
rauha ja sosialismi! Eläköön
toveri Gomulkan johtama : puolueen
uusi keskusjohto. Joka osoittaa tien
oikean ja oikeudenmukaisen ohjel­man
toteuttamiseen!"
TUKISTUS PRAVDAN
KIRJEENVAraTAJALLE
Puolan lehdet ovat käsitelleet kril-tillisesti
Pravdassa lauantaina, lokak
20 pnä julkaistua Varsovan kirjeen-i
vaihtajan artikkelia. Kirjeenvaihtaja
on irroittanut eri kirjoituksista yksi­näisiä
sanoja, sanontoja ja lauseita,
joista : saa totui^envastaisen kuvan^
sanoo Trybuna Mazowiecka. Tämä
ei tietenkään merkitse; jatkaa lehti;
että kaikki Puolan lelidistön kirjoi­tukset
olisivat sanonnaltaan täysta
oikeita. .Puolalaiset eivät myöskään
monille eri kansoille. Se kerää
ympärilleen kaiken takapajuisen ja
taantumuksellisen^ ' Siirtomaiden
omi^ukseenperustuvajsta politiikas­ta
löytyy välitön tei välillinen
niihin lukuisiin selkkauksiin, jot^
ka-i^nhkäaviat^rauhaa ja herättävät
.«uurta: levottomuutta kaikkien mai­den
kansalaispiireissä. Riittää kun
: mamitsfömme siirtomaaoijuuttajien
keinotekoisesti'' aikaansaaman Sue|
zini;ongelm{m, Algerian, Kyprosen
ja.:uKenian tapahtumat sekä .SEA-TO:
n' javBagdadIn :popimuksen. kal­taisten
hyökkäysluontoisten sotilas^;
i-yhmitt;jmiien ^muodostamisen. Siir
tdmaajärjestelmään, jonka ovat syn-'
nyttäneet valloitussodat;ja-joka on
jo ^useita kertoja johtanut verisiin
sotiin, sisältyy näin ollen yhä edel­leenkin
sodanvaara:
<v iVapautuneiden maiden' ja vapau­tensa
saavtttt&miseksi V parhaillaan
taistelevat 'kansat alkavat entistä
paremmin käsittää,/että kansallisen
itsenäisyyden :saavuttamiseksi^^^: k
tävä taistelu ei voi %(ienestyä<ilman
taistelua rauhan'säilyttämiseksi; Tä­tä
käsitystä heijastavat selvästi 1955
pidetyn 'Bähdimgin konferenssin
päätökset j a se entistä suurempi
tunnustus, jonka rauhallisen rinnak­kaiselon
viisi periaatetta saavat
osalcseen.
VBandungin henki" on yhdistänyt
29 Aasian j a Afrikan; itsenäistä vat
tiota : näiden taistellessa imperialis­tista
siirtomaaorjuutuspolitiikkaa ja
uusien sotien valmistelua vastaan;
"Pantsha shilasta" on muodostunut
niiden'yli kolmen-kymmenen maan
ulkopolitiikan : pohja, joiden yhteir
lien väkiluku muodostaa / enemmän
kuiii puolet koko ihmiskunnasta.
Tällä tavalla nykyajan kaksi kaik­kien-
kansojen, rauhan lujittamisen
ja kansallisen vapauden pyrknnystä
heijastavaa mahtavaa liikettä yhtyy
toisiinsa muodostaen yhtenäisen
virran. Tämän virran voima on
murtumaton.
Neuvostoliitto. on päättävästiMa
honneen siirtomaajärjestelmän jät­teiden
hävittämisen kannalla. Neu-maaorjuuttajien
nyt rlistämien alu^
eidcn kansojen täytyy itsensä <Saada
päättää kohtalostaan j a käyttää par^
haaksi katsomallaan tavalla m^l^nsa
rikkauksia.: . ^ f '
Tärkeä iii^i|s::taistelii9sa' vajrto-maaorjuutusta
yasfaan j a impeftidisr
.min orjuuttamien kansojen nopean
-ia todzilisen vapauttamisen puolesr
ta on Aasian r ja Afrikan naisiUa;
Tapahtumat-ovat osoittaneet, että
Idän naisten kansallistunne on SO-}
d 3nj älkeisellä: kaudella alkanut he­rätä
hyvin nopeasti./Sortoon ja im-^
perialismiin kohdistuva;' vihamieli­syy?
on erittäin voimakas ja väpau
,den-, - bhnen- ja rauhanpyrkimys
murtumaton. Juuri siksi näemme
siirtomaaorjuutusta vastaan taistele­vissa
jatkuvasti lilääntyvän uuden
voiman, j a tämän iiudeh voiman täy
dellinen j a lopullinen voitto on jr
.lähellä. ' ' (
KurMuoneieseep
2 vupd$](si lapsen
y. 1956 5aal0^
siiifolaisiäa jNiolet
amniaftifaifoisia
Ottawa. ^ Noin puolet kuluvan
vuod!^);;^rensimjnäisen. kahdeksan
kuMkauden. apeana Canadaan^pu-neista
siirtolaisista on ammattitai­toista,
b^pvoiflo^. , Viime viikon lo­p
u ^ Y^ U ^ a l ^ u s s a ^ s i i^
mentm tiedonaimossaAsano^
tä tällä ajalla tulleista siirtolaisis­ta
* 5,Ä)^?'<rti vapaiden lämmattien
harjolttaj'^3i joista on puute Cana-:
dassa. - f
T ^ a n lisäksi 8,092 siu^ölaista o li
korkean ammattitaidon ja 18,610 o li
jonkin amihattitaidon omaavaa. ^' j ^
Kaikkiaan saapui Canadaan elo­kuun'loppuun
mennessäv98,76i-sii^
tolaista, j o i s t a 56,804 olr työläistä
ja 4i,'957'heidän huollettavaa'. .
Vapaiden' ammattien .harjoittajisf
ta 011^*275 kirjanpitäjääi 126 arkki­tehtiä.,
lö^.kemistiä. 18 hammaslää-käriä,;
8i8piirustajaa, 1,046jnsinöö-;
riä, '246' lahoratorjteknikkoa, 770
sairaanhoitajaa, 240 lääkäriä, 684
opettajaa ja 1,426 muiden vapaiden
ammattien harjoittajaa.
SITA
IA
TÄI
jPABournmv
—.TeiEU$ tummstatje iydoe
Iata taiteilijaa k o v ^ esineelll
hän toi Jaskun. HItS käy
— PihvJä; jonka hän toi t
väkscnL C %
f * •
— Kävimme myös Niagarat
tousta katsomassa. KyU» siini
toksessa on voimaa! Vaimoi
saanut ääntänsä kuuluville kuit
ta parin niihuutin kuluttua!
— Lähden tästä talosta, elle
mo peruuta i^tä, mitä kän i
jnipulle/sanoi. -1, , jj
Älä nyt hulluttele!., Mitä
sitten sanoi? ^ .
—r Sanoi minut irti.'
pianisti inatkusiai
vostoihmiset ovat - sitä ^mieltä, että
vääryydellä anastettujen ja' siirto^
Käiksi kaivostyöläistä '
saanut surmansa
JPIin Flon, IV^an. — Täällä tiedoi-tettiin
keskiviikkona, että kaivostyö­läiset
Thomas Eviivianning: ja Victor
Ostrowka ovat saaneet surmansa
Yukonissa olpvassa' Wellgreeriin kai­voksessa.
Molemmat kaivostyöläiset
olivat kotoisin F l i n Flopista.
Tyttö tiedottomassa
tfla^a 39 päivää
Vancouver, - i — Viidentoista '.viio-den
ikäinen Pat Ko'waltsky on ollut
täällä sairaalassa yhtämittaa tiedot­tomassa
.tilassa 39 päivääitiedoitet-tiin
täällä torstaina. Hän loukkaan?
tui liikenneonnettomuudessa.
'Toisinaan hän avaa silmänsä, mut­ta
ei; oler. kuitenkaan vielä tullut ta­juihinsa.
' . '
l^oronto. ~ Donald ^C. Beid, 21-
vuqtias North Yorkin asukas, ti^o-mittiin
viime torstaina 2 vuodel^^
kivittishuoneeseen 2^vuotiaan lap­sen
^raakamaisesta pieksemisestä.'
Oikeus katsoi hänen syyllistyneen
ruumiillisia-vammoja tuottaneeseen
lapsen pahoinpitelyyn, joka tapah­tui
- sillä aikaa kun hänen vaimonsa
oli sairaalassa' odottamassa lasta.
Donald Woods, toinen Donald
Woodsin perheen lapsista, joka ' o l i
hoidettavana Beidin luona, tuotiin
yviikko sitten Toronton; lasten .sai­raalaan,
jolloin todettiin hänen kä-
' sivartensa olevan poikkoxja havait­tiin
hänessä'.useita mustelmia ja'
Vammoja., '' ' '
Beid ehtinen sotilas, jolla on it­sellään
kaksi lasta, myönsi pieksä-'
: neensä. lasta parikin kertaa;.; • Hän
sanoi käyttäneensä' pajukeppiä.
Pieksemisen jälkeen hän oli soitta­nut
Woodille,- ja kutsuriut ,.tämä^
hakemaan lapsena pois.'
Tuomari Bartrem sanoij että tä­mä
oli rumin asia mitä hän on kos­kaan'
joutunut käsittelemään. " S i ­nun
ainoa puolustuksesi on; : että
suutikit ja sinä et; edes pahoittele'
tekoasi" sanoi tuomari ennenkuin
määräsi lain salliman ankarimman
rangaistuksen.
Entisestä CCF.-n
jäsenestä liberaa­lien
ehdokas
: Bengough, Sask. — Entinen GGFn
jäsen: Boss Thatcher valittiin täällä
yksimielisesti liberaalien edustaja-ehdokkaaksi
Assiniboian vaalipiiriin
parlamenttivaaleja varten. : •
' Hän erosi viime talvena CCF:n
alahuoneen ryhmästä ja toimi itsor
naisena^ alahuoneessa viime istimto-kauden
loppuun saakka.
Kiina i i pyri
haliifsemaan
l(pko Atsiaa
>c il
.Singapore;—-Singaporen: entinen
pääministeri David MarshaU' palasi
keskiviikkona Kiinasta; Hän sanoi
Kiinan..Kansantasavallan johtajien
.vakuuttaneenshänelle, ettei 'Kiina
pyri hallitsemaan koko Aä!E;iaa.
Hän sanoi sanomalehtikonferens-slssa;
0ttä Kiinan pääministeri Chou
En^lai kehoitti hänet välittämään
Malakan' kansalle seuraavat tervei-i
set: "Jos Kiina jolloinkin- pyrkisi
hallitsemaanvMalakkaa;: niin toivon
malakkalaisten taistelevan ?sitävas^
taan."," ' '
TImmlns. — Viime sunnuntaina
sai surmansa 80rvuotias rv Francois
Lacroi Ja':hänen kaksi -lastenlastaan'
; loukkaantui'' kuli auto ^lajoi hefdän
pääUeen tiellä. _
'.PoIiisii»>tiedonannon: mukaan on­nettomuuden
aiheuttanutta autoa
ajoi 19-vuotias Beal BobitaiUe Tim-minsistä.
~
•Toronto. — Torontolainen pia
Glenn Gould matkustaa ensi vu<
toukokuussa Keuvdstoliittoon
den- viikon konserttimatkalle,
on ensimmäinen canadalainen i
,sikko ja^ensimmäinen. Pohjois-i
rikam pianisti;':joka;<yierailee j
vostolii^ossal ' . -
Gouldin asiamies, Walter 1
hurg tiedoitti konserttimatkasta
antaina. ' Gould vierailee en
Berliinissä rhuhtikuussaennenl
hän^ matkustaa-Neuvostoliittoon
'Canadalainen pianistia tulee, e
tymään Moskovassa ga Leningr;
sa.
Laivatelakoiden
työläisiä lalcossa
Länsi-Saiksassa •
Klel.' — Yhdentoista Itärae
rannikolla olevari' telakan työlä
'menivät lakkoon keskiviikonä. 1
läiset,vjotka kuuluvat'Lansi-Sah
Mejiallityöläiseh Unioon/ vaat
täyttä' sairasmaksua,' erikoista lo
palkaa ja: pitempiä lomia. Kaikki
on lakossa 26,000 työläistä.'
Vanhus tukehtui'
kuoHiaa^ksf tulipalossa
.^Toronto;>—-\Viime lauantaina
kehtyi kuoliaaksi 81<vuotias F.
Wooton>^ tulipalossa, joka puh!
vanhainkodissa - Maynard^ 'Ave:
Tulipalosta ohnistuttiin pelastaa
vanhusta. ^ Kaksi; muuta vanhi
kärsi pienempiä palohaavoja tuli
lossa.
VAPAUDELLE TÄHi^N
MENNESSÄ 81 TlUUSTA
HanMntaosuutensa täyttivät nyt Tarmola
200 prosenttisesiti ja (Lappe
;Sitten viime ;fcatsiaksen,Vapaus
on saanut 43 uutta tilapsta,: joista 5:
koko ^vuoden ja 8 puolen vuoden.
Tähänastinen tulos'on 81''iiiitt^i t i -
:laiista. V :Hank|n^suutensa •;^yj^i-<
vät tänään Tarmola ja Lappe.'^^^:
lauksla saapui seuraavasti:
Eino Lehtola 2 ja Kalle Salo 1
yhteensä Sndbu^sta 3.
Tilaaja, Besan, Ont 1.''
Tilaja, Jackpine, Ont. 1.
Helga Fiesanen, JUrklandf Lake
: V/ ;Koivurkntai Lappe 1 ja osn
(1) töyttyi' " '
Anttia Pitkänen, Tarmola 1
osiaus (1) täyttyi kab^nkertaises
Matti Heiskä 1,' Jack Karvon
1, A. Salminen 1 Ja ^ . itasmns
Torontosta, yhteenäsä'4. Toronlos
on tähän mennesäsä 'tullut 10 lausta* .osuu^eW'oIles^a 22.
hyväksy esim. Pravdan kirjoituksessa
mainitun z: Plorczakin artikkelin
kaikkia kohtia. On oikein, että tähän
polemiikkiin yhtyvät veij espuolueideh
lehdet, koska se lujittaa sosialismin
maiden välistä; luottamusta ja ystä'H
vyyttä. Mutta meille on tarpeäi
asiallinen ja tosiasioiden tuntemuk--
seen: perustuva polemiikki. Lopuksi
lehti esittää, että Pravda tekisi oikein
vetäessään oikeat johtopäätökset kir­jeenvaihtajastaan.
Joka väärin ja vai-?
heellisesti tiedoittaa neuvostoliittolai-;
sille lukijoUIe Puolan poUittisestä t i ­lanteesta.
Historian oppitunnilla
Ne. jotka eivät ole mitään uidiolt-taneet,
eivätkä ainakaan mitään op­pinee'!,
antoivat ; meille ; tavallisille
kuolevaisille: vihne,;viB£olla: vapaasti
ja kenenkään pyytämättä "historial­lisen
oppitunnin".
Meidän mielessänune on suuren
yhdysvaltalaisen uutistoimiston Asso­ciated
Pressin "historiallinen" kat­saus,
joka julkaistito esimerkiksi; to-rontolaisen
• Globe-Iehden etusivulla
kolmen palstan otsikolla' "unkarilai­set
venäläisvastaisla".
-Tässä henkevässä ja syntyjä syviä
selittäneessä, "puhtaasti" historialli­sessa
;]a' siis kaikista poliittisista vai­kutteista
vapaassa '^tieteellisessä"
kirjoituksessa sanottiin- :meille' tietä­mättömille
tyhmeliineillemjn. seu­raavaa:
^
. , Vuonna 1919 Unkarin kom­munistit
snoiitUvat ^Unkarissa val-
:: lanknmonksen ja; perustivat verisen
' terrorin. Heitä (kommunisteja)
innoitti Venaan esimeridki; Vallan-kämous:
kakistettiin snorin^i V v^^
: kenksin ja paljon ihmishenkiä: me­nettäen
. .
Eikös ole söpösti sanottu veljeskan-samm^^
historiasta — jonka pitäisi lo­pullisesti
todistaman, että unkarilai­set
ovat. "historiallisestr' -venäläisvi-haajla,
lcuten'aikoinaan sanottiin
meidän suomalaistenkin olevan! ; »
^^^^ on tietenkin tässäkto' ta-;
rua kimmiempi, kuten kaikki kansa-koululässäkin
olevat suomalaiset tie­tävät.
~ Totta on,' että työtätekevät ottivat
vuonna 1919 Unkarin valtiovallan kä­siinsä
ja taistelivat Bela Kunin joh­dolla
urhooIUsesti ..kotimaisia; Icansan
. vihollisia ja ulkomaaiaisia maahan-hyökkääjiäy
vastaan;^Unkarin työ­väen
ensimmäinen valtakausi: kukis­tettiin
kuitenkin verisesti. .Maahan
hyökkäsi porvarillisen- Tshekkoslova­kian
ja Romanian sotajoukkoja; Jotka
valloittivat ; Unkarin pääkaupungin
Budapestin heti työväenvallan kukis­tuttua;
Unkarin ensimmäinen • työ­väenhallitus
oli vallassa: maallskuusf^
ta elokuuhim 1919,; Ja sivumennen
sanoen, * romanialaiset :pitivät hallus­saan
.Budapestia marraskuuhun asti,
joUoin-Unkarin '^vapauttaja" amiraa­li
Horthy otti lahtarikaartehieea pää­kaupungin
vastaan.
Totta on, että Unka^ssa vallitsi
silloin julma Ja verinen tertoii -.^
mutta tämä terrori;tnnnetaan fväl- ;
koisen terrorin** i a "amiraali Hort-:
hyn:tenwrin"snimel^ ja sen ver­taista
on-vaikea löytää mistään s i -'
vistsrsmaasta.- '
Mutta antakaamme Associated
Pressin, - suuressa viisaudessaan selit­tää
meille "historiallisia opetuksia"
myös myöhäisemmältä'ajalta. Se kir­joitti:
:"Vuodesta vuoteen 1944-^5; toisen
maailmansodan aikana; Punainen' ar-'
meija: mleMtti .Ui&armi.rVenä^
sotilaat pystjrttivät terroriin, losvouk-seen
ja raiskaukseen perustuneen ko^
mennon. mikä'kesti useita kuukausia:
ja;nostatti vastenmielisyyttä-venäläi­siä
vastaan.
rvpunainen -armeija piiritti ihanaa
Budapestin.' kaupunkia ja ttdiosl suu­rimman
osan kaupungista, ennen
kuin selvältäsi; sen;.vuoden 1945 alusr
sar^ tosiasia mitä unkarilaiset pitä­vät
venäläisiä, vastaan vailcka se ta­pahtuikin
sodan olosuhteissa.-Tämän
perusteella- rvenäläiset käyttivät val­loittaja-
asemaansa pystyttääkseen
kommunistisen; diktatuurin Unkariin
Matyas Rakosin johdolla . . ." .
;Vähäiikin' aikaansa; seuraavat-Ihml-;
set.muistavat luonnollisesti asiain; ke-;
hityksen ; vähän' ;;tolsessa järjestyk-:
sessä.
^Emlnnäkm;Horthy; osallistui
lerin-Aatunkanssa Tshekkoslovakian
raiskaamiseen (ennen sotaa); Ja; hyök­käykseen
Jugoslaviaa vastaan. ' >''
Ja kesäkuusta 1941^ lähtien oU
Horthyn liallitns''Hitlerin Saksan
liittolaisena sodassa Nenvostolilttoa,
VBritanniaa;'Canadaa-ja multa'de-
;mo]uraattisia mafta vastaan':^ myö-;
i hemmin hmyös vlThdysvaltoja' vas-'
> iaan^ josiAP. on scn;imhpittannt.^^v
Ja pelosta, «ttä sen liittolainen
> luopnn ^sodasta, ;HitIeriii.;Sa]aa -mie^
o h i t t i Unkai^ n^lldräussa 1944^
• Venäläisten >;vapaotettna iUnkarin
• natsimiehitfäjistä ja samalla; natslr'
Saksan kanssa rikoUidssa"' liitto-suhteissa'
oUeestevHortliyn.yalkot^^^
sen terrorin hallltnkse^ i jnUsti;^
rUnkari.:80dan säteaaVa^ t ä^
miknussa 1945, ja pian sen''filkeen^:
V pidetyissä kansamskokotdcsen ;vaa'-'i:
Idssa sai pienviljeU^pnoIoe enem-;
miston. - Tämän pikeen alkoi mak-yarien
maassa: sosialistinen kehitys.
Tällaisetovat .tosiasiat.i- Sodänai-
Icaiset Buutistiedot^; myös/Associated
E^essln uuöstieddt kertovat xniten
unkarilaisefr^ottivat vÄiurella iniiös-
Ituksella ivastaan :Punaisen:arm^
joka vapautti heidaä* alaansa vihat­tu
jen^^natsien miehity&sestä ja yhtä
vihatuif-Hpjihyn väärihhalHnnasta.
Mutta m i t ^ tosiasioista., "Histo­riaa"
mi' nyt opetettava niin,' että
saadaan; annetuksi-unkarilaisille "1
torlallisesti venälälsvastainen" leii
TäUainen' "historiantutkfanus" '
sivumennen samaa' maata ktito sei
jos määrättäisiin tiedemies "todls
maan", että puu onkhi 'Jotakta mu
kuin puuta!
Slun9;tuksl lopuksi moraalikysym;
sestäkin:
Valitettava .tosiasia on, että fe
sandemokraattisessakhi Unkarissa
f,ehty virheitä ja törkeitä olkem
kokslaldn. jotka on ehdoitta tuon
tava ja; jolsta> ösal^an riippuu
että Budapestissa voitiin laii&s
nyt'järjestää-toulinoitsemista.
> jaotta vaikka fcansandemokraa
iisessa Unkarissa onstdjettu ty
maan ja teloitettuUn ihmisiä P
lUttistenv mieUpiteiitensä vnok
niin' samanlaisia rikokda'' tebti
;tuhatkertaisestV-enemn^n Horth]
halUtuskantena. Piemä,'fcnln pis
-ra meresiä, ovat kanrande^
tisen h a l l i t i ä s p vikamisfot, vlrbe
ja rikkonmnlaet mirthyn valkoisi
komenmm 'viriräsketeifai syntell^
venrattnna!
S; Sama ?pitää paikkansa Neuvostoli
toon nähden. • Kukaan el voi kielt
Neuvostoliiton. kunniakasta osua
Unkarin vapauttamisessa natsivall
jäs; Hortbyi-lyranniuden ; alaisuudes
Mutta se-ei tietenkään oikeuta i
yntmnn^tagfttr^Hn r maffr^»»^ > NCUVOSl
mton sekaantumista Unkarin sia
siin.asioihin, kuten on ji;alltettava
tapahtunut.
Mutta tästä ncaunensviriieesfi
huolimatta' Nenvostoilitön rikkoi
mateet ovat koin pienoiset sade]^
sarat valtam^vs», jos niitä verrt
t ^ n SaktouB rikkonmoksfln Huk*
Iria vastaan.
Ja tässä epätäydellisyyksien maaJ
massa on -todellakhi^ kaikki suhtet
listai 'Mikä"ei tieta&Sän "oikea
kenenkään virheiden; ja;rikosten Ja
kumista. —Känsältr)unu'"'f'
•s» te