Vapaus, April 24, 1923

              Hallitus pidättänyt **Vap^^
. hallita, on pidattSnyt' Vapun pSE«en&.ta Canadaan. Siihen
* ^ * i u w « t o " n tullttt IShempia miiariFlUia, emme T « a«aUe m.-
' ' f amieiten pyyaetiiiln ottamaai» tamin huomioon.a.
VAPAUDEN KONTTORI.
To».
EflglaöDiDM
Vapauden kirjakaupk.t. on nyt wata«Ma^ottikoMa mainittua
Idrjaa. Seuraavat «itii annetut arvctelut Ipuhovat itae puolertaan.
rr5<, toveri, jok» on toistakymmentä vaotta yrittänyt oppia
englanninkieltä, sanoo: cSuomalainenkin w i «yt oppia englanmnv
^''^Toinen toveri, joEa on kaikM sanojat .ja tulkkikirjat sanoo:
cOlen katsellut kaikenlaisia/englannmkiek» oppikirjoja, mutta ei
Ä " S ole engiannlnkielen ääntämiö«n min täydellisesti ja
Ekertaisesti selvitetty kuin täSsä kttjtassaj»
Eräs kielten opettaja, joka oö amer^kalaisessa opistossa opet-iKiria
ei ole ÄiMästato.sanaHrja ja itulkkikirja, mutta englan­ninkielen
oppikirja. Useat suomalaiset kitsuvat sitä virheellisesti
^Sarjaksi, mntta iämän lisäksi se m täydellinen englanninkielen
eppikiTJa ja kJcäicfflpi. Kirja sisääSJää.: >
1/Yleiset Jdeliapin alkeet .^^^^
2.'EngläräaÄkielen alkeet, aantaMista,y.m., y.m.
3; Taiv.utHSkaa.vqja ja sansda^eloja.
' 4 EnBlansiiiikielen kieliopiai. • , .
5, Sanaston, .jossa on kirjassa käytetyt sanat merkityksineen
ja-ääntämismerkkeineen.
(6. Eiittäriä (esimerkkejä' ja iharjöituksia.
Kaikki iarpselliset selvitykset suomenkielessä..
JKtician hinta ppöfiropaasti on $2.Öa
Lähettäkää-tilauksenne heti kun.olette tämän ilmotuksen nan-aeet
Box
VAPAUS
»ury, Ont
Italian ibiiikotti ;iivät ttälle taistelal
le T^litäraättömS 'toimenpiteitä.
Tämän jälkeen loli^iväjärjestyk-sessä
päätöslauselmat. Päätöslau­selmassa
Eanskan [imperialismia yas
taan raadittiin -valistustoiminnan
eaelleen 'keliittämlstä rmiehity^ouk-kojen
leäkuudeasa, veljeysliiton
luomista Tanskalasten .ja saksalais­ten
tyaäiä;en . välillä kansainvälis­tä
.tyomaaneuyoättbköDPgBessia Pa­ulan,
Berlinin ja lElsas-Lothringin
ämmatilEsta cedusitusta sekä kan-
«ainvälisen taisteluviikon jäijestä-
BUBtä iulijkuun ^02 -pnä. Val-
]ankumoTikBellis:ten j^jestöjen on
iielä kerran yritettänrä rsaada myös
reformistiset internfitsionaälet, puo­lueet
ja ammattiyhdistyskeskukset
mokaan tänianttaisfaäuh 'kansainvä­liseen
orgacisflintiin. .Hmiri tässä
mielessä' Jaadittiin julistus kaikki-,
en maiden JtyÖläisille, joita kehoi-tettiin
nousemaan ta&teluiin impe-iialismin
hyökkäystä, Versaillesta ja
f astimia vastaan.
Konferensa jäättittnn kommu­nistisen
Inteznatsionaakn edusta­jan,
JKöIaroTin jmheell% .t^ssa hän
huomautti, että ' joukkojsn' painos­tus
tuEsi pakoiltamaan asformisti-
Bet järjestöt auicäostamaan val­li-
ja metalliktminkaiden avuaisL Ba-mialla
kun Punainen AmOTmllHinen
IntematsionaaJe .lähsttää Belgian
riistetyille velJEÖisen tervsTiayfcsen-sä.
kehoittaa se näi^ä kiinnitfömääB
huomionsa Eiihen katalaan «saan,
jota Toisen ja Amsisa-damin Inter-natsionaalen
johtajat Belgiassa, ^
ten kaikkialla munalakin, OToritta-;
vat
' cHanjpaiBiim asti aBeistnRfffc por­varisto^
lanjmtaan julistnksessa,
«uskoo roivanBa tuTcahnttaa- teiaäo
V a 14 a n knmouksellrsen liik^ennc!,
mautta vainotoimet kak^inlceiitaiatui-taöcoon
vain tadän itarmonne .j^.liet-soköbn
luolAataretelm lielckejä.
Toiset; tpverit täyttäkööt «Baigitbn-jen
' paikat; iaten taTalliste, Jisää
sorto tässäkib Tain i>ohkeut!t-a ja
Talvi aaabi jaahyvaUet ja vesi-vaylat
aukeavat liikenteelle. Viime
Bunnuntai-aamuna vielä satoi lunta
noin pari tuumaa, joka kuitenkin
auringon noustessa suli ja ihmiset
mielessään' päättelivät sen olleen
viimeisen merkin talvesta joka on
ollut harvinaisen kova, jollaista ei
ole ollut Torontossa vuosikymme­niin.
Myöskin avautui viime viikolla
vesiväylät kaupunkimme rannassai
ja ensimäisellä viikolla tekee höy-ryvene
kierrokset Bay Streetin lai­turilta
Hanlans Pointiin ja Centre
Islandiia Samoin säännöllinen lai-vakulku
on jo alkanut Pori; Dal-housien
ja Toronton välillä.
Scarboron humpuukeja varten on
lisätty 20 eekkeriä maata ja val­mistetaan
avattavaksi toukokuussa.
Kevään merkiksi ei kuitenkaan
tarvitse laskea auto-onnettomuuksia,
sillä ne ovat jokapäiväisiä Torontos­sa
ympäri vuoden; tänään ajetaan
vanhus sairaalaan, huomenna pik­ku
tyttönen tai poikanen hengiltä
j.n.e. Mutta kaikkia näitä voi tapah­tua
puoli tusinaa yhteiiä piäivänäkin,
joten niistä ei, tarvitse odottaa
säännöllistä raporttia lehden pals­toille,
riittää kun huomautetaan
näin kevätuutisena.
Osastoa lauluseuran konsMt^ on
t.k. 28 p., joka'ei mySskään ©le eri-,
koinen kevään merkki, mutta eri­koinen
pitempiaikaisen uuaen lau­lujen
haijöittelun ja valmästamisen
-tulos; Läheianun ilmoitetaan myö­hemmän^
Osaston peAefltamA ^ySskin tu­lee
Uc 29 p. sunnuntaina, ohjel­maa
siiheai valonstavat -kaikki ala-osaötof,
koettaan koota parhaansa,:
joka takaa arron ja monipuolisuu­den.
Lisäksi «sn: silloin vapaa tar--
jaihi. .JSsenifortti oibeuttaa äsään-pääsyn
» samoin voivat jäsenet liuöäa;
tiallessaan nnflen jäsenen.
ArpBkjaiset Victorian päivänä fon
EdlaisBnaan Toronton suomrilaiBilla
T^arma kevään meikki. NaisBt 5kuu-,
kvat touhuavan-aiivan erik<ssta täl­lä
Wtaa. JSfäytelma -«Voitetut San-kariV
dn laijbitriksien aBa itilai-saväika
waiten.
Taihktelu ipalkfflökorötukeBn puo­lesta
(on asnni^tyäläiBten union jär-jestiunistyntiiyksai
tunniai. :Kone-ityealälla
näyttää ilmenevän ^erikois-?
ta mousua toistmseksi, jdten paik-,
,k8ft!nnhan Soneöioläiset JoÄrat ryhty-;
naat .p a 3 k a n korotiisvaatimuksiin.}
olla, niin saavat mennä pois. Kuin­ka
viisaita he ovatkaan. Mjennä, mi­hin?
Puhtaiksi nyljettyinä ei aina->
kaan ulos maasta, joten teollisuus-porhojen
riistettäväksi voivat siir­tyä.
Ja niiden avulla painetaan työ­läisten
elintaso yhä alhaisemmaksi
ja jatkuvalla tulvaamisella varataan
suuret teollisuuden vara-armeijat
Ennenkaikkea on kapitalistien yh­teinen
rintama kohdistettu työläis­ten
taiBteluj.ärjestöjen — unioiden
— repjmiseksi ja vallankumoukse!
lisen liikkeen polkemaseksi. Vieläp
muodostetaai) erikoisia työnantajain
järjestöjä työläisillekin, fascistijär
jestöjä niiden taakse. Niin, kapita­listit
suunnittelevat paljon, mutta
me työläiset sanomme että ei se
kannata, mutta katsokaamme . hiu
kan syvemmälle. Mitä kuvastaa
Suomalaisten etenkään ei kannata
yrittää, eikö? Suomesta tuodaan
jatkuvasti laumoittain ja suuri osa
valkoisia lahtareita, joita alkaa
polttaa siellä tulevaisuus. Tääl ä
järjestetään niistä erikoinen lahta-rijärjestS
meitä vastaan, entä sit­ten?
— Topi Poju. •
uuhsiä
lanbimonksellisten käiissa" ;yhteisen
rintaman. Konfea;en8si an osoitta­nut
taistelukeinot .sotaa ja fMcis-mia
vastaan. Tämän tamnuksen
rmpärille <m koi» työviteniluokan
ryimityttävä. KaoMsaa maissa al­kaa
jo luokkatieträsten tgöläiaten
keskittyminen ja parTiairaman poh­jan
täle todelliselle yhteiariiitamal-,
le mnodostavat työmaaneKvoBtot,
joiden kutusk konferenssi juuri
oli kutsnttu kokoon.
Ansaitsee lisäksi mainita, «ttä'
konferenssin, sosialidemokraattinen
ja riippamaton ryhmä antoivat
Inimpikin oman selityksensä, joiissa
hetken käskynä teroitetaan työvä-eulnokan
kansallista ja kansainrä-liBtä
yhteistä rintamaa ja vaaditaan,
että yhdistyneen sosialidemokraat­tisen
pnoheen ja reformistisen am­matti
järjestön on luovuttava yh­teistoiminnasta
saksalaisen kapitaa-in
kanssa ja ryhdyttävä kamppai­luin
työyäenhallitaksesta vaitakun-iiassä
ja valtioissa, taisteluun,' jota
on käytävä kylki kyljessä muiden
raaiden työväenluokkain ^ja Neu­vosto-
Venäjän kanssa! «Emme tah-
00 enää toista 1914! Sen vuoksi
vaadimme me kansainvälisiltä työ­väenjärjestöiltä:
Sota sodalle!» ea-nottim
8os.-dem. ryhmän julistuk­sessa.
V.
Union kirouksessaan on .päättänyt
panBa toimeen efiköisea .järjestä-^
nuBrjmtäylsen .vsittaakseten .takaisin;
:mifä" "on parin ^kolmen viimeisffii
vuoÄen .#alla aaenettäneet hävityn,
lakfamsa seurauksena., BuomaläisEt
ovat täsEiä pois iiippunnsessa kun-;
nosteutuneet näköisesti, siM tff-.
kyimn l^eaee iaiaöastaan muutamia;
nnioBsa. lESköhän olokin .^o taas.3ö-|
taisteWhalua, ja työväenluokka (onlkaiselle -selvinnya; että palkat ija
Voittamaton;.
Nykyisessä yhteiskFunnasaa voivat
työläiset tulla toimeen ilman por­varistoa
miatta poriaristo ei voi lul­la
toimeen ilman työväehluokta£U
Juuri tällä pohjalla lepää meäään
lopullisen voUtiomime varmuus, ja
juuri tähän pohjaa meidän valhin-
(kumöuksellineh taistelumnie.
Belgian kommunisti-
Aarnot j a j ? r^
^^°f^^" AmmatiUineh^:internat-
^naale fää^tyy jnlistukseUa Bel-
S Ä f ^ " Papleen todeten, et-amm!^„
työväenpuolueen ja
^matiiusen liikkeen joifejat ovat
Z t r S ! ^ ^ voimattomiksi..kom-
S n t i l ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ B e l -
«"Bttaa tämän ja siten rientää U i .
Varokaa kaikkea afistumi^ta por­varistoon
jäisen kätyreihin, jotka
piileskelevät teidän omassa keskuu­dessanne.
Belgian proletariaatin
urheus on parhain vastaus porvaris­ton
attentaateille proletariaatin par­haimpia
edustajia vastaan. Nous-kaai
luokkana luokkaa vastaani käy­kää
taistelua loppaun ^ t i , aina lo­pulliseen
voittoon saailka! Proletaa­rinen
Belgia olkoon tervehditty!»
Englantilainen toveritöirdidys.'
Englannin komimnmstipuolueen
;|K)imeenpaneya komitea lähettää
niinikään .tervehdyksensä Belgialai-flflle
tovereille, jotka ovat joutuneet
saman kohtalon alaiseksi kuin kom­munistiset
esitaistelijat Italiassa ja
Hanskassa. Englannin kommunisti-pOiolue
selittää olevansa solidaari­nen
belgialaiselle veljespuolueelle
tämän käymässä taistelussa ja va-kooltaa
sille kaMea mahdollista tu
kea, huomauttaen samalla, että sa-
•moifl kuin imperialistiset vallat kai­kista
ristiriidoistaan huolimatta kui­tenkin
yhtyvät taistelussa työväen­luokkaa
pastaan, on kansainvälinen
toiminta"^yös niaailmanpr<^letariaa-tin
voiton ehto «Eteenpäin yhtei­sen
rintaman puolesta imperialis:;
mia vastaain!» lausutaan englantilais
ten toverien tervehdyksessä.
.tyi)SBhteE(t eivät olisi menneet ny­kyiselle
tacolle jos olisi jadetfy umo
ylrteiiaisenä ja voimakkaana. Aino-astaaa
litttymäflä luribcna; \VBiikan
Venäjällä
Kostan - •tiedonannon mukaan on
vahvistettu kaksi toimilupasopimus­ta,
joista toisella annetaan venä-läis-
hollantilaiselle puutavarayhtiöl­le
entisiet toiminimi Aziuksen • met^
'säalueet ja-toisellfe y l i " l .najljoona
desjatinaa metsämaita - Vienanjoen
varsilla 20 vuoden ajaksi."'
lujittaa taistelun voimat Ja nykjn-fessäkin
yrij^iksesSä onriiätua,
Bakennuideollisnuden sialla työs­kentelevät
övät ole' kärsineet aivaa'
äärimmäistä iaj)pi»ta, mutta jäse-
BOBtoä «n Mstanut pois tuniosta ja
voimat hajaantuneet kahteen unio-xyimittymään,
joka olisi xy3idyttävä
koTjaamaanu lUniosla poissa olemi-j
fien : puolaäbaaniEiBksi ei riitä selitysi
että unio ei -ole kykenevä ja .taiste-lukelpoineo
ja eitä joatmi työs-kentdemäffli
nseammilla ammatti­aloilla
teoltissudessa, ihutta mene­mällä
jäsenyyteen ja työskoitele-mallä
siellä voidaan jnuri vaikut­taa
näidten ammättaalojen työläisten
toiminnan yhdistämiseksi ja siten
voimistuttaa jjniot<MmiDtaijn koko
teollisiiutta käsittäväksi kunteäksi ja
vaikuttavaksi liikkeeksi. Ei myös­kään
riitä se että on joskus liit­tynyt
unioon, kuitenkaan ei kay
kokouksissa tuskin ollenkaan, mut­ta
on juuri pyrittävä vasemmisto-aisina
T. U. E. L. ryhminä suun­nittelemaan
ja valmistamaan kaikkia
kokouksia varten ja sen kautta vie­den
liikettä eteenpäin..
Bakennusteollisuudessa näyttää
taaskin olevan hiukan väliaikaista
nousua. Arkkitehtien toimistoissa ol­len
tavallista enemmän työnalla ole­via
piirustuksia. Kuitenkaan ei ole
varmuutta mjsaä määrin tulevat
kaikki heti piirustusten valmistut­tua
työn alle. Tämä alkupuumi on
aiheuttanut jo jonkinverran raaka-aineiden
hihtain nousua ja suurem­paa
kohoamista ennustetaan^ Kai­kessa
tapauksessa talisi nyt lujit­taa,
työläisten järjestöjenkin taiste­lukuntonsa,
sillä voidaan varmuu­della
sanoa, että tällaiset pienet
puumit on aivan väliaikaisia ja
ohinientyäkin on järjestyneenä mah
dollista säilyttää palkka- ja työsuh­teet
,„,„
Siirtolaisia tulee laumoittain Ca­nadaan.
Tororfton läpi - on kuljetet­tu
sadottain. Skandinäavialaisia on
ollut' erikoisia jOtikkueita/ Ruotsa­laisille
jä rtorjiläi6ill6'^1jbtaan oi.
kein siirtokuntia järjestää, sanotaan
kyllä, että jos eivät tsflsm nml
VATTCDUVERIH OSASTOLLE
Ehätän ensimäis«ksi selittämään
että itäBä alla olevalla selostuksel
ei ^le v&^&n tek«imistä minkäänlai
sen itsepuolustuksen kanssa, sil
aStiä «n %äe &ik& usko Vancouve
rin osastonkaan näkevän mitään
syytä miksi anhiun olisi puolustet­tava
itseanL 'Sitäpaitsi, jos joukon
le'\iittäniille kihupuheille, jotka
msn pienikäkään oikeutta kanta
vat -länneii Tvoblien nimeä, annettai
«iin itodelTttta arvoa, niin' silloin e
joudettaisi -Tnuuta tekemäänkään
ikiiin hosumaan tuulta jonka alku
lähtee hyvinkin epäilyttävistä pai
koista. Mutta kun tämän asian yh­teyteen
sotkeutuu järjestömme sih­teeri
ja-'toisiakin joilla toidellisuu-ide^
«i ole :mitään syytä tähän
jupakkaan, niin siinä tapauksessa
Vain on tarpeellista slihea hiukan
kajota.. -Mitä minä ajatteleisin, niin
©Iisi iVoncouverin osastolle ja koko
järjestämistyölle ollut dtaiksi, että
ländä "asia olisi selvitetty siellä pai­kan,
päällä, sillä juuri Tancouveris-ta
Ikäsin voidain vielä nytkin par­haiten
saada selville'miksi en voinu:
puhiua Vancouverin JraaHlla 26 ip.
helmikuuta ja miksi .en sitä voiim
tehdä jälkeenkääapäin. Ei tärvitsä-
:si .'muuta koin Jnenia ja kjpsya
'JJnion Steamsiup Co. konttorista
milloin saapui höyrySmvaj CaiiMra-sum
Vaneonvexiin mm. helmibiu
26—27 päivin aikoina. Saan kui-
-tenkin huomauttaa, cettä saiiottu
laiva lähti Soiatulatlba maanantai
.tia ,,'26 päivän iltapärrällä ja saapu
Vancouveriin aaraBpSVällä 27 päi­vä,
joten munallakasn mannermaati
puolella ^ i siranuntEiiia enempää
kuin maanantainakaim. <Tiistäina 2
päivän aamulla ja iHaHla olin Van
couverin haaliJIa, JOBEB surkaSeltiin
kulkuvälineiden epälsotettavaisuut-ta,
.'mutta mitään muuta asiaa aut
.tamiseksi ei voita tehdä, sillä mat^
kani oli siitä lähtien järjestetty ja
minam oli jo heti aamulla jätettävä
Vancouver! suorittaakseni tehtäväni
Chase Kiverillä ja Ladysmithissä ja
sitten eteenpäin itää kohden. Kir
jeenvaihtajan huomautukseen että
sieltä olisi päässyt pois jos olisi
lähtenyt Allert Bayn kantta, Ba-lluan
'väin huomauttaa, että se olisi
«ollut mahdollista peruuttamalla pu
Ibetilaisuubiani Sointulassa joka
s)\m .ollut vielä pahempi, sillä laa­jalla
alalla asuvalle saaristoväes-tiille
(dlisi ollut mahdottomuus saa­da
peruutusta tietoon kyllin ajois­sa.
Canadian Pacific yhtiön laivan
kylläkin piti saapua Allert Bayhin
sunnuntaina ja siinä olisi päässyt
maanantaina päivällä Vancouveriin.
Mutia vielä keskiviikkonakaan, jol­loin
minä jo olin Vancouveri saa­rella,,
«i tuo laiva ollut saapunut,
joten isiinä olisi myöhästynyt lähi­maille
koikonaisen viikon.^Ilmat oli­vat
nila ^äsuotuisat että kaikkien
Jaivojen ikulkuvuorot olivat sekai­sin,
yksinpä iJanaimon ja Vancou­verin
välillälcin joka sekin sotki
matkaohjelmaasi jonkun verran.
On siis joutavaa ijan hukkaa syyt­tää
tällaisessa ^pauksessa ketään
ja mitä taas niihin Vancouverin
palloruuma ja koiratorppakumouk-sellisiin
tulee, niin he ovat jo -sil­loinkin
saavuttaneet • tarkoituksensa
kun saavat moisia juttuja pusket­tua
osastojemme k(&ouksiin, olivat
ne sitten vaikka kaikkea perää
vailla. Riittäköön tama selostuksek­si
siihen miksi en voinut puhua
Vancouverin haalilla kyseessä ole
vana aikana.
Tov. Alfred, Hautamäki.
COBALT, ONT.
Otastomme työkokouksessa joka
pidettiin t.k. 8"päivä keskusteltiin,
ja päätettiin seuraavista asioista:
JJusiä jäseniä hyväksyttiin yksi hil­jan
Suomesta tullut, toisia ei voi­tu
todistuksien puutteessa vielä hy­väksyä
jäseniksi. Kirjeenvaihtaja
ilmoitti saapuneesta keräyslistasta
erään South Porcupinessa olevan
toverin hyväksi, joka otettiin huo­mioon
ja valittiin kerääjät, joiksi
lupautui Mrs. S. Piirainen ja Mat­ti
Lahti. Sanomalehtiasiamiehet e-sittivät
raporttinsa viime kuukau­delta,
liikettä tehty: Anna Hend-rickion
$50.00 ja John Tuomi ?50.
edestä. Kalle Siikanen selosti lyhy­esti
piirikokouksen menosta, joka
hyväksyttiin sellaisenaan,
Miesten ja naisten iltamat pidet­tiin
t.k. 14 ja ^5 p. Ohjelma kum­panakin
iltana oli arvokasta, puhei­ta,
runoja, lauluja ym. Pojat voit­tivat
kilpailun piireistä ja kalaku­koista,
heidän huutonsa nousivat
?38.60, ukkomieisten huudot $34.50.
Lopuksi tanssittiin pianon ja viu­lun
säestyksellä. Toisena iltana
nim. sunnuntai-iltana esitettiin kap­pale
fHirviherrat» joka, veikin koko
illan, arpa nostettiin jota varten
lippuja oli myyty 100 kpl. 25c kap­pale.
Voittaja sai $4.00 edestä.sa­nomalehtiä.
Niin ne meni ukkojen
ja akkojen iltamat, Rahaakin tuli
— puhtaaksi jääden $195.08. Nyt
on tyttöjen ja poikien vuoro.
Vappukin on taas ovella, silloin
näytellään Cobaltin haalilla koko­illan
kappale. Tulkaa joukolla juh­lijaan.
Raportteri,
_ _o—:—
fFHITEFISH, ONT.
Lupasin viime kirj otuksessani il-moitaa
Vappujuhlapaikasta ja iiyt
voin sanoa, että ne vietetään K.
Lindalan asunnolla, alkaen kello 10
aamapäivällä. Jithlakomitea kuuluu
hommaavan kovalla kiireellä juhla­valmistuksia.
Toverit ja toverittaret
oletteko valmistanut itsenne sen päi­vin
tarkotukseen, jos ei alin otta­kaa
ja aniettikää hetkiiien, niin löy­dätte
itsenne pääoman, kapitaalin,
punomasta silmukasta joka yhäti
•sitä aikoo .kiristää entistä kireäm-mälle,,
jiksi jokaisen työläisen vel-volliiouis
aa järjestyä ja varastaa
itaejisä sitä vastaan ja näyttää
joukkona vaatimnksiBmme kapita­listille
ja siksi me Juuri kansain­välistä
jiälapäivää,. Vappua, juhlim­me.
Me tahdomme jliä mäa niitä
XBotimukfiamme ja entisiä saavu-isScsia,
joita kapiffisti ja Mnes,
kätyrinsä meiltä yrittävät ryöstää,!
Aksi toiiFon että meidänkin kyläm-jne
farmarit tahi «ökeln easoen kan­non
vääntäjät, rientävät sakilla juh-
IQniaan ja pelaatamaan itseään ja
VÄLITTÄÄ TILAUKSIA
V A P A U D E N K I R J A K A U P PA
Kun aijotte tilata Suomen työväenlebtiä, valitkaa lehti allaolevasta
luettelosta, liittäkää tilausraha mukaan ja lähettäkää konttoriim«
me, josta se toimitetaan perille viipymättä.
•••••••«••••Il«st«a*f***
••••••••••fS«*««t*|i
Suomea Työmies, Helsinki,. 6 kertaa viikossa
Vapaa sana, Vaasa, 3 kertaa viikossa
Pohjan Kansa, Oulu, 6 kertaa viikossa
TyoviienvaUa, Kajaani, 3 kertaa vikossa
Työväen urheilulehti, Helsinki, kuukausittain ........
Sosialistinen aikakauslehti, Helsinki, 2 kertaa kk, ....
Nuori Työläinen, Helsinki
Paukku, Helsinki, pilalehti
Savon Kansa, Kuopio ,
Folkbladet, ruotsinkielinen, Vaasa
Karjalan Kommuni
Ivk. 8 vk.
$12.00 7.00
4.00 2.50
9.00
5.00
3.00
2.00
8.00
8.00
6.00
6.00
4.00
5.00
8.00
1.75
1.25
1.76
1.75
3.00
3.60
2.00
Ylläoleva on luettelo Suomessa ilmestyvistä Sosialistisen Ty6«
väenpuolueen lehdistä. Lehtien nimet usein muuttuvat, mutta leh­det
eivät lakkaa, koska työväenjoukkojen valtavoimat alkavat olla
niiden takana. Tilauksia tehdessä on tärkeää ilniottaa minkä paik­kakunnan
lehti halutaan, koska lehtien nimet eivät ole seisovia.
««•ts*«|S«««i*iii $2.00
2.0,0
2.00
2.50
1.00
$1.50
1.00
1.00
1.26
Englanninkielisiä puoluelehtia.
The Workers, viikkolehti Torontossa
The Worker, viikkolehti, New Yorkissa .......
Voice of Labor, viikkolehti Chicagossa
Liberätor, Kuukausijulkaisu, New Yorkissa ............
The Yong Worker, Nuort. työl. liiton kuukausijulk.
Labor Herald, Trade Union Educational Leaquen
kuukausijulkaisu Chicagossa ...i
Kaikista ylläolevien Suomen sekä tämänmaan tySväenlehtien
tilauksista on asiamiespalkkio 10 pros.
Tilatkaa osotteella:
VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont.
2.00 - 1.00
«Kuulkaa suunnitelmamme: - Jo­kaisesta
ämpärillisestä vettä, jonka
tuotte säilöön, annamme teille yh­den
pennin, mutta jokaisesta äm­pärillisestä
vettä, jonka annamme
teille juotavaksi, on teidän makset­tava
meille kaksi penniä, ja ylijää­mä
jää meidän hyväksemme.»
Lyhyessä ajass^ oli säilö tulvil­laan
vettä, sillä jokaisesta ämpä­rillisestä,
jonka työläiset sinne kan­toivat,
saivat he ainoastaan rahaa
puolen vesiämpärillisen edestä,
Kun kansa eräänä aamuna meni
työhön, sanoivat kapitalistit:
«Istahtakaa ja levätkää. Ettekö
näe, että säiliö vuotaa ylitse. Niin
kauan kun ei kaiuteta vettä, ette
saa tuoda ainoatakaan ämpäriä.»
Ja bansa lakkasi työtä tekemäs-ö,,
matta kun he eivät enää tuo­neet
vettä» säiliöön, niin kapitalis­tit
eivät antaneet heille paMaa; ja,
koska he eivät enää saaneet palk­kaa,
niin eivät he enää voineet os­taa
juomavettä. Silloin alkoi jan o
jälleen vaiVata kansaa; matta''nyt
eivät ie enääa voineet läht^ maas­ta
j)ois vettä etsimään, sillä kapi­talistit
omistivat jokaisen lähteen
ja kaivon.
Ja kansa tuli yhä. janoisemmaksi
ja :kurjemmaksi.
Mutta myäs kapitalistit olivat su-jullisessa
asemassa; sillä koska ku-niitä
monilukuisia vankeja.. jotka ^aan ei enää ostanut vettä, niin ei-
/meidän yhteisen asamhie 'tähden p ä t he voineet enää hankkia voit-saavat
iitua varekikom^roissa, sik- toa itselleen. Ja he kutsuivat luok-ä
tahdsmme osottau kostoa porva
riston ivalko- ja lahbarikaartiUe, joi
iden lQM3iet Snomeasa vielälcin pu-iDottavart
meidän veljiemme ja sis
iojemniE verestL
>Siis tervetuloa läheltä ja kaukaa
jnhlimaan kanssamme yhteisen asi
amme lifväksl Siellä iulee olemaan
myöskin monipuolista ohjelmaa, m
m. pieni näytöskappale nimeltä
«Kauhea kummitus», lyhyt, mutta
cuvaava, jota en nyt tahdo enem­pää
selvittää, sitten se nähdään
eno menemme katsomaan. — Ba-porlterL
'
Vertaus juofflavedestä
Sata iyöläistä häutaan-tundt
räjähdyksessä
'Budapest. — Sata työläistä hau-taantui
elävältä kellariin selluloosa­tehtaan
räjähtäessä täällä. -Kak­sikymmentä
ruumistaJ saatiih. kai­vettua
esille tänään, toiset uhreis­ta
07flt vJeiä faaataantuneena. v
Kirj. Cissie Belshaw Abbott.
Olipa kerran, sangen kuiva maa.
ansalla ei ollut vettä ja se kulki
äivä päivältä ympäri maata vettä
tsien. Useat kuolivat, koska eivät
voineet-löytää lähteitä. Mutta muu­tamat
heistä olivat taitavampia ja
öysivät veden, jonka ohitse toiset
huolimattomuudessaan olivat kulke­neet.
Ja he keräsivät kaiken veden
yiteen paikkaan. Näitä ihmisia kut­suttiin
«kapitalisteiksi» ja sitä paik­kaa,
jonne he veden keräsivät, ni­mitettiin
«säiliöksi».
Kun muu kansa kuuli, että vet­tä
löytyi säiliöstä, tuli se kapitalis-en
luo ja sanoi:
«Antakaa meille myös vettä, sillä
me kuolemme janoon.»
Mutta kapitalistit vastasivat;
«Jättäkää meidät rauhaan, te tyh­mät
ihmiset Miksi tarvitsee meidän
antaa teille sitä vettä jonka olem­me
löytäneet. Mutta . . . jos tahdot­te
olja palvelijoitamme, niin annam­me
teille vettä.»
Kansa vastasi heti:
«Antakaa meille vettä, niin tah-domme
ja lapsemmei tahtovat olla
teidän käytettävänänne,»* ,
Silloin jakoivat kapitalistit kan­san
eri ryhmiin. Muutamat lähe­tettiin
vettä kantamaan. Toisille an­nettiin
tehtäväksi etsiä uusia läh­teitä.
Ja toisien taas täytyi huo­lehtia
siitä, että jokainen suorittaa
työnsä hyvin.
Senjälkeen sanoivat kapitalistit:
tarhoihin ja kaivoivat pieniä lam­pia,
joissa lapsensa uittivat seilive*
neitään.
Ja kun vesi oli jälleen aäiliössä
matalalla/ottivat he kansan taaa
työhön. ^ '
Lyhyen ajan kuluessa oli säiliö
jälleen täysi, ja taas täytyi kansan
lopettaa työ, ja jälleen eivät he saa­neet
palkkaa ja heidän täytyi olla
janoissaan, kunnes kapitalistit oli­vat
kuluttaneet veden loppuun.
Viikokausia kestäneen kurjuuden
jälkeen sai kansa taas alkaa työn­sä.-
•
Kun tähän tapaan oli toistunut
useita kertoja niin heräsi muuta­missa
ihmisissä se mielipide, että j«>
oli aika lopettaa tämä tila. Ensin
ajattelivat he sitä vain salaisesti
itsekseen, mutta sitten alkoivat ne
puhua muille siitä. Aluksi ei kansa
kiinnittänyt suurta huomiota näi­den
ihmisten puheisiin, va'an nimit­tivät
heitä agitaattoreiksi. Mutta
agitaattorit puhuivat herkeämättä,
ja lopuksi alkoivait muutamat ihmU
set kuunnella heitä. Aina enemmän:
ja eneipmän kansaa kerääntyi heiti'
kuulemaan; Agitaattorit sanoivat:-
«Te voitte tulla toimeen jlmam ka-'
pitalisteja. Teidän ei tarvitse kas­kaan
janoa kärsiä;! te voitte ottaa;
säiliön omaksi omaisuudeksenne^.
Mutta liansa oli heikkoa ja Icur-jaa
ja sanoi yain: «JM
meille, kuinka voimme panna toi­meen
sen, niin tahdomme kuunnel­.
sensa muutamia viisaita ja vanho­la
teitä, mutta jos ette tiedä, kuin-ja
miehiä pitkine valkoisine partoi- ka saamme loppumaan kurjuutem-neen,
jotka kutsuivat itseään en­nustajiksi,
ja kysyivät heiltä:
«Sanokaa meille, kuinka voimme
hankkia parannusta tähän tilaan.
Mistä se johtuu, kun emme enää
voi hankkia voittoa? Miksi ei kan­sa
enää osta vettä»
Muutamat ennustajat arvelivat:
«Se johtuu kait siitä, kun vettä on
liian paljon.» Toiset sanoivat:' «Ei
se johtuu auringossa olevista pil-kuistaT
»
Enustajien puhuessa nukahtivat
kapitalistit vähitellen. Kun he jäl­leen
heräsivät, sanoivat he:
«Ah> kuinka hyvää olette teh­neet
meille jaarituksillanne. Men-cää
nyt ja puhukaa samoin kan­salle,
ehkä se tulee jälleen osta­maan
vettä.»
Ja ennustajat menivät kansan
uo ja sanoivat:
«Katsokaa, tämä kurjuus "on tul-ut
osallenne, koska on pilkkuja au­ringossa.
Sentähden ei ole kylliksi
vettä, koska sitä on liikaa paljon,
ja te ette voi saada yhtään vettä,
coska säiliö on liian täynnä.»
Mutta kansa ei halunnut kuun­nella
tätä hulluutta. Se heitti en­nustajia
kivillä ja ajoi heidät tie­hensä,
Senjälkeen ryntäsi koko
kansa säiliöön ottaakseen itselleen
veden.
Kuitenkin olivat kapitalistit ka­valia,
He menivät kansan vahvimpi­en
ja suurimpien miesten joukkoon
,a sanoivat:
«Te ja teidän perheenne saatte
niin paljon vettä kuin tahdotte, jos
suojelette miekoillanne säiliötä kan­saa
vastaan,»
Vain vastahakoisesti olivat nämä
miehet valmiit noudattamaan kapir
talistien toivoa, mutta' heillä ei ol­lut
muuta mahdollisuutta, sillä he
olivat melkein janoon kuolemaisil­laan.
Ja niin ottivat he miekkansa
ja karko;ttlvat kansan säiliön luota.
Silloin kuolivat monet janoon ja
heikkouteen.
Lopuksi onnistui kapitalistien
keksiä, mihin ylitsevuotavaa vettä
käytetän. He rakensivat uimakyl-pylöitä
rouvilleen ja lapsilleen. He
laittoivat somia suihkukaivoja puu-me
ja luoda onnellisen elämän, niin
lakatkaa puhumasta.»
5a agitaattorit sanoivat f
«Me tiedämme yhdien tien. Kat-sokaa,
ne ovat kapitalistit, jotka,
elämämme tekevät kurjaksi. Miksi
te yleensä pidätte kapitalisteja? Mi­tä
tekevät he teidän hyväksenne?
He kahlehtivat teitä ja pitävät työs-sä
vain ^tahtonsa mukaan. He anta­vat
teille pennin jokaisesta ämpä-rillisMtä
vettä jonka tuotte heille.
Mutta he vaativat teiltä-kaksi pen- '
niä siitä vedestä, jonka heiltä os­tatte.
,
Me sanomme teille, mitä teidän
on tehtävä. Valitkaa riveittänne
johtajat, jotka jakavat teidät ryh­miin.
He johtavat tejtä, eivätkä
kisko voittoa teiltä kuten kapita­listit.
He eivät saa enempää vettä
kuin te, sillä he eivät voi enempää
juodakaan. Ja jos yettä säiliöön
kerääntyy ylitsevuotavasti niin voit­te
te käyttää vettä, rakentaaksen-ne
kaivoillenne ja lapsillenne uima-kylpylöitä
ja suihkulähteitä.»
Ja kansa puhelilMsk^^
«Se näyttää olevan ^yvä ehdotus.
Mutta kapitalisteilla on meidän vah­vimmat
ihmiset puolellaan.»
Silloin vastasivat agitaattorit:
«Ettekö te ole paljon lukuisam­mat
kuin kapitalistit,»
Silloin huusi kansa kovalla äänel­lä:
«Te olette oikeassa. Olemme te­kevä
niin kuin sanoitte.-
Kapitalistit, ennustajat ja voi­makkaat
miehet, jotka suojelivat
säiliöitä, vapisivat, kun kuulivat tä­män
huudon ja sanoivat:
, «Se on meidän loppumme.»
Ja niin kävikin. Koko kansa hyök­käsi
suurin joukoin • säiliön luo ja
huusi: «Se kuuluu meille!» Ja he
määräsivät johtajansa jakamaan
työläiset, kapitalistit ja ennustajat
työryhmiin, .
Niin. otti kansa näiltä voiton-himoisilta
kapitalisteilta,- jotka oli­vat
eläneet sen ravittavina ja saat­taneet
kurjuutta aikaan, r heidän *
valtansa ja asetti' heidät työläisten
riviin. Maassa ei ollut enää kur>
juutta.