1951-11-08-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
. JSivu Z Torstaina, manaskum 8 p. — Tijursday, Nov. 8,1951 Telejdiones: Suslaea» Office 4^428%. munrial Office 4-«285, Uasagcr £. suJcfi. Editor W, EUund. SSkiUsg fiddress Box 69. Sodbiny. Ostajrio. tiUlitfaea J ^ . e, 1917. Autbatizeä. »»moBatla» xoaa by tbe Post JMBO0 O^otttiaent, Ottava, Pub» jjghed tbflee «eefcly: Tuesday», 2nnD»d»j8 sad Saturdajrs by Vapaus SibUsUsg C k m ^ lAL^at 100-102 Eim SL W^ Baäbtay» Ont. Canaila. Adveitlsiog «ates tapot» sRpUcatioa. Translation f » e of «tui^e. Canadassa: 1 VJE. 7J00 « kk. 3.75 • 3'kk. 2.85 YbdysvaSolssaM Vk. 8JOO 6 kk. «^0 Suomessa: 1 vk. 8 ^ 6 kk. 4.75 muut sanorat mWKS VOLVOlLtSVVTEitm : . Muutama päivä sitten atomi-komiasionin jobtaja Dean Gordon Jälleen puhui atomipommin pudottamisesta Koreaan Ja samaan aiicaan hallitus . . . ei milloinkaan tulevansa luovuttamaan Kiinalle sUtä rosvottua Formosan saarta, eikä sallivansa 450 miljoonaa kiinalaista edustavan hallituksen pääsemistä YK: n jäse-nyyteen- "Kiinalla vaara oli todellinen. Se oli samaa kuin jos Jokin armeija olisi saapunut 6.000 mailin päästä Meksikoon ja ryhtynyt marssimaan maamme rajoille. Tänään Kiinan Ja Korean kansat tekevät kaikkensa saadakseen ' teurastuksen päättymään. Meidän- velvollisuutemme on vaatia •hallitustamme lopettamaan sota." Työmles-Eteenpäin. KAIKKI MENEE MITÄ TULEEKIN^ EIKÄ . . Valittaessaan USA :n Jet-koneidcn tuotannossa tapahtuneiden viivytysten takia. Jotka ;hän sanoo aiheutuneen työläisten rettelöinnistä, kirjoitti tunnettu kapltalistilehtien huomioitsija Drew Pearson viime viikolla mm. seuraavaa: "Mitä tämä merkitsee meille Koreassa? . . . F-86 on ainoa jet-ko-neemme Jota voidaan verrata MIG-15 koneeseen , . . MIG-koneita on kuitenkin 5 kertaa enemmän kuin F-86- koneita, johtuen Jet-tuotantomme laa-hustamisesta . . . vTällä välin me menetämme enemmän jet-koneita Koreassa kuin kykenemme niitä tuottamaan . . " Lokakuun vallankui ' Eilen tuJi kuluneeksi 34 vuotta sen Lokakuun Suuren SosialisUseo Vailankumouksea alkamisesta, jolla on ollut ja 00 yhä edelleenkin : nm merkitys, ^ Kun Venäjän kansa oli vuonna 1917 poistanut ikuisiksi ajoiksi tsaarin, kartanoherrojen ja pankkiirien valian, oli maa täydellisen sekasorron ja vaurion tilansa kurjan hallituskomennoa ja sodan johdosta. ^^^^^^^^^ ) M hyökänneiden natsien aiheuttamasta valtavasta tuhosta j huolimatta on Netrvostollitto tänään innoittavana esimerkkinä koko • ihmiskunnalle. Niiden 34 vuoden kuluessa -mitkä ovat k-uluneet Lo- - ticakuyn Suuren Sosialistisen \^allankumouksen jälkeen, on neuvosto- : muuttanut elämän kuudennella osalla maapallon puDta-alasta. *, Kun verrataan sitä valtavaa edistystä kaikilla inhimillisen elä-i^ än; eri aloilla, mikä on tapahtunut kuluneiden 34 vuoden aikana vJiNeuvostoliitossa, siihen edistykseen mikä on tapahtunut samana aikana kapitalistisissa maissa ja mm. Canadassakin, niin voidaan sen ;; perusteella varsin yksinkertaisella tavalla todistaa sosialismin parem-inuus kapitalismiin verrattuna. Lähtemättä yksityiskohtaisemmin numeroilla todistelemaan Neuvostoliitossa tapahtunutta edistystä voimme kuitenkin viitata niihin karkille aikaansa' seuranneille ihmisille tunnettuihin tosiasioihin^ mitkä todistava^ sosialismin paremmuutta vkapi Kansan elintason valtava kohoaminen; kansanvalistuksen alalla :^tap;^ttinut edistys; vähemmistökansani vapauttaminen ja /yalistaroinen; yhteiskunnallisen huollon laajuus; työttömyyskirouksen r poistaminen; kaikkien yhteiskunnan jäsenten tulevaisuuden ja elä- Aimän turvaaminen; tie «ja taiteiden alalla tapahtunut valtava fiedistya ja nyt parhaillaan käynnissä olevat valtavat työt, joiden tarkoituksena on alistaa luonnonvoimat ihmiskunnan palvelukseen, sel-laisilla^^ a ovat aikaisemmin olleet kerrassaan jumalan hyi käämiä seutuja. ; w . 0>{cuvostoliitck5sa: työskennellään parhaillaan tuotantovoimien ja-siinä määrin, että kulutustarpeiden i tuottamisella ei tule olem rajaa kuin kansan kdlu- ; tuskyky. Sitä varten luodaan ja kehitetään parhaillaan niitä vesivoi- ; mia, liikennevä^^ lai-itoksia mitkä ovat niin laajan kulutustarvikkeiden tuotannon edelly-t;^ ksenä. 'Näiden valtavien rakennustöiden käynnissä ollessakin on kansan laajojen kerrosten elintaso kohonnut huomattavalla tavalla sillä viime vuonna kulutettiin Neuvostoliitossa 38 prosenttia enemmän lihaa ja jihavalmisteita kuin viimeisenä rauhan vuonna ennen toista maailmansotaa. Samaan aikaan tapahtui monissa kapitalistisissa maissa päinvastainen kehitys sillä esim. Englannissa liha-annoksia vähennettiin ja Canai^dassa pitää turvautua lihan korkean hinnan takia hevosenlihaan y.m. korvikkeisiin. Eikä neuvostokansan elintason' kohoaminen luonnollisestikaan rajoittunut ainoastaan lihan kulutuksen alalle, sillä kalan kulutus lisääntyi 51 prosentilla, voin kulutus 59 prosentilla, sokerin 33 prosentilla, jalkineiden 39 prosentilla, tekstiilituotteiden 47 prosentilla jne. Radioita tuotettiin kuusi kertaa enemmän, ompelukoneita ja polkupyöriä kolme kertaa enemmän jä moottoripyöriä 16 kertaa enemmän kuin vuonna 1940. Näköradioitten ja pienten automobiilien kysyntä on tuotantoa paljon suurempi, jonka johdosta niiden tuotantoa lisätään pikaisessa tahdissa. Palkkatyöläisen kannalta*katsoen on kiinnostavaa palauttaa mie-vliin se kummalta tuntuva tosia^ia,^ että parin viime vuoden aikana ^o^ NeuvostoUitqasa tapahtunut jotakin sellaista mikä tuntuu -mahdotto- JftlslLsfTaT^'; "l^esl^^l^^la malta kapitalistisissa maissa; että palkkoja on korotettu useita kertoja lokak. 29 päivään mennessä tulee ti-ja että samaan aikaan on pantu käytäntöön yleinen hintojen alentaminen. Se on jotakin sellaista mitä ei kyetä toteuttamaan kapitalistisissa maissa koska se on kaikkien kapitalististen"hyvien tapojen" vastaista. Tämä tosiasia vahvistaa meille kerran jälleen sosialismin paremmuuden kapitalismiin verrattuna. Mikäli Veikkojen korottaminen ja elinkustannusten kohoamisen pysähdyttäminen qvat kysymyksessä, nähdään kaikissa kapitalistisissa anaissa sama yleinen virtaus, jonka tarkoituksena on palkkojen ja hintatason vakauttaminen työläisten kustannukselta sitbn, että palkat jäädytetään vaikka hintoja ci kyetäkään todellisuudessa jäädyttämään. Kapitalismi kykenee parhaarsa tapauksessa tämänlaatuiseen "kehitykr seen" «mutta sen vallitessa ei saata olla puhettakaan sellisesta kaksitahoisesta kehityksestä mitä on jo toteutettu Neuvostoliitossa, tarkoitamme tällä sitä, että palkkoja koroteaan samaan aikaan kuin hintoja alennetaan. ' Suurstrategisia hankkeita talvisodan yhteydessä Lännen kalastajat menestyneet tiyvin tunan myynnissä San Francisco, Calif. — International Longshoremen's Ja Warehouse-men's Unionin kalastajat ovat ylittäneet feaikki ennätykset albacore-tu-nan myynnissä. •Ne olivat pakotetut ihyymään suoraan ostajille Japanin kanssa tehdyn rauhansopimuksen vuoksi, joka sallii jäädytetyn albacore-tunan tuomisen Japanista Yhdysvaltoihin ilman tullia. Sen Jälkeen kieltäytQ^ivät >kan-nutuslaitokset. ostamasta tätä kalaa amerikkalaisilta kalastajilta, sillä ne eivät siitä halunneet maksaa enem-pä'i ikuin $225 tonnilta ja jotkut olisivat polkeneet hinnan $100: iin ton-nUta. Ennen salvat Californian asukkaat tätä kalaa vain kannutettima. Ja korkeasta hinnasta. Kalastajien vastauksena oli, että ne alkoivat myydä albacore-tunaa suoraan kuluttajille 25 sentin hinnasta .paunan, kun ostaja osti koko kalan. Kalastajien -kuluttajille suoraan myynti alkoi yhdestä kaupasta lokakuun 6 p., mutta pian levittäytyi t ä mä myyntirengas käsittämään puolisen sataa välittajä-ä Sai\ Franciscossa, East Bayr\ kaupungeissa, Stocktonissa, Sacramentossa, Bakers- (Jatkoa) 6AI,AMANISKU LÄNNESSÄ JA SEN TOOEtLUVEN TABKOITVS Kun Hitler "Tmitenkln realistisesti liänsi-Euroopan poliittista tilannetta tutkittuaan aloitti Ranskan luhistumiseen ' Johtaneen suurhyökkäyksensä toukok. 10 pnä 1940, oli Ranskan Sial- Utuksen pakko todeta, ettei-Hitler koskaan suostuisi ''kääntymään Neuvostoliittoa vastaan" ennen kuin liän oUr sl täydellisesti turvannut armeijansa selustan mannermaan länsiosassa <Ranskan kansan muodostamilta vaa. ramomenteilta. Tämän : todettuaan ranskalaiset poUtikoitsiJat kiirehtivjt todella säälimättömällä logiikalla ja omin käsin lopettamaan kaiken vastarinnan Ranskassa. Viisi viikkoa kestäneen, historiassa ennennäkemättömän strategisen Ja taktillisen sabotaasin jälkeen, sen Jälkeen, kun Ranska n suurimmat kaupungit Ja valtavan laajat a!ueet oli luovutettu miltei taistelutta viholliselle, vaikka Ranskan kansa ja armeija yhä tahtoivat taistella, }is kiirehtivät solmimaan Com-piegnen häpeällisen autautumisrau-han. Antautumisen seurauksista heillä ei tietenkään ohut minkäänlaisia (harhakuvia. He tiesivät, että se Johtaisi Ranskan kansan orjuuttamiseen. Mutta silloinen tilanne tarjosi näille herroille kaksi arvokasta ''korvausta" Sisäpoliittisesti antautuminen antoi heille suojan Ranskan kansan vihaa vastaan samalla kUn lie edelleen jäivät Ranskan valtiaiksi Hitlerin pistimien suojassa. Ulkopoliittisesti antautuminen salli heidän siirtyä neuvostovastaisen hyökkäyspolitiikan uusiin asemiin sen jälkeen kun entinen politiikka oli tehnyt täydellisen haaksirikon. ' He laskelmoivat, että sinä r-äivänä. joUoin Hitler.ryhtyisi Johtamaan "bolshevisminvastaista ristiret-keään", hän heittäisi myös heille joitakin luita. Näin johdonmukaista siis oli kaikessa moraalittomuudessaan ja kataluudessaan se politiikka. Jolla pariisilaiset politikoitsijat valmistelivat maaperää Länsi-Eiu-oopan porvariston jihteiselle suurelle neuvostovastaiselle risth-etkelle. i lainen poliisi, mutta raskaita epäilyjä lankesi myös Gestapoon. Secret Servi-ceen Ja Ranskan vairailupalvcluun. U l koministeriksi Bartboun jälkeen tuU Hitlerin pahamaineinen olio La vai. joka heti — Pilsudskin» 'hautajaisissa Varsovassa kiirehti ilmoittamaan Göringllle, että hän piti Barthoun luomusta, • Ranskan—Neuvostoliiton paktia. pelkkänä farssina. Siitä lähtien Blum—J>aladierin Ranskan, Cramberlainin Englannin ja Hitlerin Saksan neuvostovastainen yhteistyö Jatkui todella merkittävällä Jot^dn-mukaisuudella ja aukottomuudella II maailmansotaan asti. Virstanviittol-na tällä tiellä oUvat Saarin luovutta. minen HiUo-Ulc, "sosialisti" Blumln pahamaineinen "puuttumattomuuspo-litiikka" Espanjan kansan vapautustaistelun , yhteydessä, Ranskan ja Englannin lUttolaisen Tshekkoslovakian V heittäminen Hitlerin saaliiksi Mynchenin sopimuksella, jossa petoksessa Saksan ulkoministeriön nyttemmin julkaistujen salaisten asiakirjojen todistuksen mukaan Oaladier toimi innokkaimmista innokkahnpana — säälimättömänä Tshekkoslovakiaa ja nöyristelevänä Hitleriä kohtaan. Neuvostoliitossa kuluneiden 34 vuoden aikana tapahtimut edistys ei ole tietenkään rajoittunut yksinomaan aineelliselle alalle. Siellä on tapahtunut vastaavanlainen kehitys ja edistys myöskin henkisellä alalla. / ' : Puhumattakaan nyt sellaisista saavutuksista kuin lukutaidottomuuden poistaminen, oppilaitosten ovien avaaminen kaikille opintielle haluaville ja kykei^eville, valtava edistys tieteiden ja taiteiden aloilla, suunnaton kirjallisuuden ja sanomalehdistön kasvaminen, on tämä edistys ollut kuitenkin kaikkein valtavin pienten kansallisuuksien keskuudessa. Neuvostoliitossa on useita pieniä kansallisuuksia, joilla ei ollut omaa kirjoitettua kieltä ennen Lokakuun Suurta Sosialistista Vallan^ kumousta, jotka elivät täydellisessä tsaarilaisen imperialismin^ pime^-^ dessä nykyaikaiseen sivistykseen nähden. Neuvostohallituksen johdolla on näille kansallisuuksille laadittu oma kirjoitettu kieli, opetettu kansa lukemaan, julkaistu fen kielellä käännöksiä maailmankirjallisuudesta samaan aikaan kun on kehitetty kansan keskuudesta sen omia kirjailijoita. Nyt näillä kannoilla on todella oma kansallinen kulttuurinsa korkeine oppilaitoksineen. Kun vertaamme tätä suurenmoista kansanvalistuksen kohottamista Neuvostoliitossa vajaan 34 vuoden aikana siihen erinäisten imperialististen valtojen "sivistystyöhön" siir-tomaj^ an, esim. Aasiassa ja Afrikassa,^mitä ne ovat harjoittaneet lä-hetyssaarnaajiensa avulla kuluneen vuosisadan ajan, on kaikille ajatteleville ihmisille päivän selvänä^kaksi asiaa: Ensinnäkin se, että kapitalismi ei halua eikä kykene siirtomaakansojen henkisen eikä taloudellisenkaan aseman korjaamiseen ja toiseksi se, ettu ainoastaan sosialismi •kykenee ja haluaa siihen. Tänä päivänä julistavat kapitalistisen maailman kaikki propagandistit sosialidemokraattisten apuriensa avustamina, että kommunismi (Neuvostoliitto) valmistuu muka hyökkäämään länsimaiden kimppuun, josta syystä on valmistuttava sotaan. Siitä syystä on Varustau-t ä kalaa tällä tavalla puolitoista miljoonaa paunaa myydyksi: yksistään Los Angelesissa kahden .viikon aikana 750,000 Ib. Nämä m>ynnit ovat tuottaneet kalastajille $165.000 saaliistaan ja välittäjille .välityspalkkiona $55.000 Ja kuluttajat ovat saaneet- korkeapro-teinista kalaa halvenunalla kuin milloinkaan ennen. j T ä m ä union keksimä, pulman ratkaisu on saanut, suunnatonta huomiota osakseen länsirannikon lehdissä. Yhdysvallat kannattaa Chiang Kaishekin joukkojen käyttämistä Wasbington. — Yhdysvaltain Tai-wanissa oleva ministeri, Karl L. Rankin,' on saanut. määräyksen ilmoittaa Chiang Kaishekille lYhdysvaltain hallituksen päätöksen kannattaa Ranskan esitystä, että Chiangin Joukkoja siirretään Indo-Kiinaan käytettäväksi Ranskan sodassa indokiina-laisia vastaan. New York Timesin 'Wash4ngtonin toimisto selittää, että esityksen Kuo-mintangin Joukkojen käyttämisestä Indo-Kiinassa teki ranskalaisten Joukkojen komentaja kenraali Lattre de Tässlgny, joka äskettäin vieraili WaShingtonissa. HITLERIN SUHTEET RANSKAN "20O PERHEESEEN" Porvarillisen Ranskan Neuvostoliittoa koskevat invasiosuunnitelmat olivat vanhoja' — jo kenraali Weya;and 1920 ja kenraali Joinville 1929—30 laativat Ranskan ja Englannin vakoilu-palvelujen toimeksiannosta suunnitel. mia invasiosta itään. Tähän lUtettä-köön Boris Savinvovifl salaliitto, Jonka maksoi Ranskan lähettUäs Noulens, Ja Rosa Kaplanin murhayritys Leniniä vastaan. Jonka maksoi Rotschildin pankklyhitymä. Yhteydet Saksan taan-tumuksellisto olivat avoimet Ja selvät, vasta Hitlerin inouSu valtaan pakotti Ranskan iinanssiharvainvallan huolellisemmin salaamaan Ranskan kansalta poliittisen yhteistyönsä saksan imperialismin kanssa. Kuitenkin S<hteydet olivat edelleenkin varsin hei-posti havaittavissa. Vain yhden esimerkin mainitaksemme — Hitlerin ensimmäinen lähettiläs Pariisissa oli kreivi Walczek, joka oli sukulaisuussuhteissa ranskalaiseen teräsmagnaat-tiperheeseen Wendeliin, mikä pertoe puolestaan kuului puolittain Ruhrin saksalaisiin teräsmagnaatteihin. Ranskan Wlenin-lähettiläs de Castel-lane oli sukulaisuussuhteissa sekä Welc2ekiin että von Papeniin. Hitlerin ja Ranskan suurlinanssit olivat siten hyvin läihelsesti kietoutuneet yhteen. Ja lisättäköön, että ne olivat yhtä läheisissä suhteissa myös Wall Streetin ja Cityn suurfinanssipiirei-l^ n. BARTHOUN MURHASTA LAVALIIN JA BONNETIIN On tunnettua, että Ranskan ulkoministeriö, diplomaattinen edustus Ja vakoilupalvelu ovat yhtä kuin Ranskan linanssiharvainvalta, so. sen '200 perhettä". Tämän seikan vaikutus ilmeni varsin kouraan^untuvalla tavalla Ranskan politiikassa ei kauaakaan Hitlerin" valtaannousim jälkeen. Hitlerin ulkopolitiikkaa johti suuri' patriootti Louis Barthou, joka laski perustuksen ensimmäiselle Ranskan- Neuvostoliiton liittosopimukselle. Hän oli siten "200 perheen" Ja Hitlerin luonnollinen vihollinen n:o 1. Lokak. 9 pnä 1934 ihänet murhattiin. Virallinen tutkimus totesi, että mxirhasta oli lähinnä vastuussa Mussolinin sa- BIBBENTBOP JA BONNET "SOHVAT" HYOKKAYKl^ESTÄ ITÄÄN Mynchenin Jälkeen Ribbentrop t^- ki virallisen vierailun Pariisiin, minkä vierailun^ yhteydessä annettiin Julistus ''ranskalalSiSaksalalsesta ystävyydestä". Ranskan Berliinin-suurlähettilään Coulondren todistukseen mur kaan Ranskan silloinen ulkoministeri Bonnet suostui näissä Rlbbentropin kanssa käydyissä neuvotteluissa s i i - ihen, että Saksa saa miehittää koko Tshiekkoslovakian jäljelläolevan osankin, minkä suostumuksen vastapalvelukseksi Ribbentrop selitti juhlallisesti, että sota idässä on ovella. Ranskan lähetystölle lähettämissään ohjeissa Bonnet sitten korostikin, että Pariisin neuvotteluista lähtien "Saksan politiikka- on suunnattu bolshevisminvas-täiseen taisteluun". Näin Hitler jo kauan ennen "kummallista sotaa;; a l i . tuisesti loihti pariisilaisten politiikkojen silmien eteen talkakuvan yhteisestä sum-esta sotaretkestä itään. Kaikki talvella j a keevääUä 1940 sattuneet po-liittiset ja sotilaalliset tapahtumat olivat vain tämän yhteistyöpoUtiikan johdonmukaisia seuraamuksia. MIKSI HITLER HYÖKKÄSI RANSKAAN? Kun Hitler sitten kuitenkin yhtäkkiä kävi Puolan kimppuun ja tuhosi maksamansa vakoiluagentin Beckin — ei liene yleisesti tunnettua, että eversti Beck, toimici^aan Puolan soti-lasaslamiehenä Pariisissa, karkoitet-t i i n häpeällisesti Ranskasta sen johr dosta, että hänen oli todettu vakoilleen Saksan ihyvaksi — fasistisen valtion tai kun hän hyökkäsi toukokuus-sa 1940 Ranskaan, ei tämä johttmut niinkään paljon niistä erimielisyyksistä, mitkä vallitsivat saalilnhimoisen saksalaisen imperialismin Ja yhtä saalilnhimoisen Englannin ja Ranskan imperialismin kesken, vaan ennen kaikkea siitä pelosta. Jota Hitler tunsi lähinnä Ranskan ja Puolan kansoja sekä näiden kansojen armeijoita kohtaan. Joiden kansallinen olemassaolo saattoi^muuttua hänelle suureksi vaaraksi sinä hetkenä. Jolloin hän aloittaisi seikkailunsa idässä Ja keskittäisi kaikki sotilaalliset voimansa Neuvos* toUittoa vastaan. Ranskan imperialistiset piirit olivat tiissä suhteessa täysin yhtä mieltä Hitlerin kanssa. Tämä on "kunftoaOisen sodan" poliittisen ja sotilaallisen pokeripelin o- Jeellinen sisältö Ja todellinen tausta niille varsin kummalliselta tuntuville suuimitelmiUe. joiden pohjalla de CauUe Ja WeyBand valmistelivat hyökkäystä Neuvostoliittoon sen s i jaan, että he olisivat keskittäneet 'kaikki käytettävissä olevat voimansa Hitlerin mahtavia armeijoita vastaan. Jotka parhaillaan uhkasivat Ranskan koko kansallista olemassaoloa. Pa-laammeseturaavalla kerralla näiden selventävien huomautusten jälkeen kansainvälisen kapitalismin neuvostovastaisiin sotasuunnitelmiin, mikäli ne, '• koskevat. "pohjoista sotaretkeä" Norjan, Ruotsin Ja Suomen kautta Leningradia vastaan. — I. H . O—s. Vapaus on välitamäioii . jokaiselle aikaansa seimaavaUe..* '^«»äfJIlseo lunsainralUn cet ievllfärät ifhditaään porvs-fliUslss »' Ja sosialUetsokfaUislssi» lelidilssä niin palfos «aUucUs Ja vääristelyjä kansMidcmokratiao nulden oloista, että ken niihin vää' rtstclyililn cskoo JxäD pysyy kaiken ikänsä pöllönä isA ainakin tietämättömättä siitä, mitä maailmassa oiluastaan tapaitton. Mutta tietämättömyys on sokeutta^ sokeaa työläistä cn herrain helppo tallettaa vaikka avantoon. Sen vaoksi oa tärkeätä, että työläiset,maanmiehet Ja vajatietolset sivistyneetkin hankkivat itseleen todenperäl-slä eikä vastustajain väärentämiä tietoja kansandemokratian maiden Ja Ncavostoliiton työtätekevien oloista Ja saavntakststa." — O. V. Knsinen: Suomen Tydväenllikkeen Opetobsia. — Brazilian pähkinä, jota viedään si^ressa m ä ä r ä s s ä Amazonin laaksosta, kasvaa aina 240 jalkaa korkeissa puissa. MISTÄ ON AIHEUTUNUT ELINKUSTANNUSTEN HUIMAAVA KOHOAMINEN Itsenäisen työväenehdokkaanBruce-Magnusonin toinen radiopuhe piirin työläisvalitsijoille r-srr&s rTÄTÄ, Fort Artluv^ — Marraskaan 5 pnä pnhnl Fort Arthurin piirin 7 itsenäinen työväenebdokas Brace Magnason; radion välitjrfcsellä piirin työlälsvalitsUoille vaaliohjelmansa eri kohdista, muunmuassa siitä mistä hän katsoo Johtuvan . h-jimaavat hintojen nousut ja mitä hän tolee vaatimaan tehtäväksi sen : Johdosta. Paheessaan Mag-nason sanoo mm. seuraavaa: Tänä iltana minä tulen puhumaan teille hy^vin tärkeästä asiasta — inistä johtuvat korkeat elinkustannuikset. Mikä aiheuttaa inflätion? Mötsi meidän dollarmune on ruokaa ostaessa vain 30 senttiä, verrattuna sodan edelliseen aikaan? Esimerkkinä mainittakoon, että Canada -Packers peri V. 1950 nom 29 miy. dollaria enemmän samasta lihamäärästä kuin v. 1949. saaden voitoksi lähes neljä ja yhden neljännesmiljoonan dollaria. Ontariossa ansaitsi keskinkertainen tehdastyöläinen viime vuonna $2,500. Jos hänellä oli kaksi lasta maksoi liän (31 dollaria tuloveroa. Jos häTi poltti kymmenen savuketta päivässä, maksoi <hän siitä >hamti^elle toisen 39.13 dollaria. Välttämättömät, ruokamenot olivat kuukaudessa $105.00. Jos hän kävi elokuvissa kerran viikossa joutui hän maksamaan siitä vuoden mittaan verona Frostto hallitukselle $12.48. Jos h ä n oli niin onnellinen että voi pitää autoa, piti hänen maksaa Frostm hallitukselle $31.50 jokaisesta sadasta grasoliini gallonasta. Kansallisen sotaibudjethi säätämänä myyntiverona on .peritty melkein kaikista tavaroista 10 prosenttia. Lyhyesti sanoen, hän maksoi niistä yhtä paljon kuin Canada Packersin J. S. MöLean — mutta 100 kertaa pienemmistä tuloista. Tietenkin, te ehkä kysytte, palkat ovat nousseet myöskin. Varmasti, palkat ovat kohonneet jälkeen vuoden 1946. Mutta maito on noussut 79 prosenttia, leipä €7, kahvi 127 ja liha 141 prosenttia sitten v. 1946. Varmastikaan palkat eivät ole nousseet noin huimassa määrässä./ ,Wellington Jeffers arvioi Olobe and Mail-lehdessä, että Canadan 5 m i l joonaa työläistä suorien ja välillisten verojen muodossa joutuu maksamaan kukin $24.00 viikossa, joka viikko vähintäin 3 seuraavan vuoden ailcana, koska sotavarustelu tulee maksamaan niin paljon. Siinäpä se! Sotavoittoilu ! Ja suurin osa $7,500,000,000 aseistusme-noista menee yhdysvaltalaisten omistamille korporatioille, kuten Ottawas-ta ilmoitettiin lokakuussa. Yksi ainoa B-29 pommittaja maiksaa yhtä paljon kuin 350 kotia, joista kukin maksaa $10,000. Mutta asetuotannosta saadaan enemmän voittoja kuin kotien rakentamisesta. Tästä syystä Ontariossa ei ole kotien rakennusohjelmaa. Ja -Frostin ihallitus kannattaa tykkejä ennen voita-ohjelmaa. . Voittoilulla ei ole rajoja Canattassa. Ja niin kauan kun t»ykkien Ja tankkien tuottamisella saadaan eneinmän voittoja me tulemme saamaan tykkejä voin asemesta. On jdcsinkertalsestl naiu-ettavaa sanoa, että me voimme saada molempia, koska kerran emme voi. Ktm töryt ja- liberaalit pu-huvat taloudellisesti kehityksestä ja tekevät kauniita lupauksia yhteiskunnallista hyvhivointia koskevasta lainsäädännöstä, he yksinkertaisesti y-rittänrät saada teidät uskomaan että he todella tarkoittavat sitä mitä puhuvat. Tosiasiana kuitenkin pysyy, että sotatuotanto ei voi tuottaa vakaantumista tavallisille ihmisille. Päinvastoin me olemme niitä jotka maksamme Ja maksamme raskaimman jälkeen aseistautiuniskilpailun, joka merkitsee vain sotaa ja kuoler maa rauhan ja paremman elämän asemesta. •Inflation ja elinkustannusten nou-sxm aiheuttavat aseistautumiskilpai-lu ja voittoilu, joka seuraa sen mukana. Sota hysteria ja-sodan liet-r sonta, jonka me voimme todeta Joka päiv^, ja joka uhkaa tuhota siviilioikeutemme, on ciroittamaton osa xi- ONNI I A ONNETTOanJCS Eräs talonpoika oli kä«ieaä«i pys^ olalla, maantienä ja koirajMb Mnen kintexeillääa Silloin tuli m kovaa vauhtia Ja ajoi koiran yli. — Olen kovin pahoillani, rilttääkf tuhat markkaa korvaukseksi? ^ — Kyllä se riittää. ' — On sääU, että pilasin metsärtn. retkenne. . • — En minä aikonutkaan aeaBi metsästämään. — Multa mitä varten te olitte liik, keellä pyssyn ja koiran kanssa. — Minun piti vain mennä tapoj. maan tuo koira. BUSINESS IS BUSINESS Kun hautajaiset oUvat parhalllaah käynnissä eräässä lännen kauppala*, sa, kuului kirkon ulkopuolelta paii pyssyn laukausta. Hautaantolmitta-ja riensi heti ulos, mutta palasi jcmkin ajan kuluttua hymyillen takaisin jj kuiskasi ylpeästi kirkkoherran kor. vaan: "Sain käsiini taas kaksi uutta asia. kasta Ja niin myöskin teUle, arvoisa kirkkoherra." $590,136.56 asuntopulan lieventämiseen Ottawa. — Alahuoneessa ilmoitettiin maanantaina tehdyn tiedustelun jöb. dosta, että hallituksen päaministeieiti varten varaamaa rakennus on tuDut maksamaan kaikkiaan: $590,136.56 tä. hän mennessä. Hallitus esti päämi. nisterien asunnoksi talon $140,000 liin-nalla. Se sijaitsee 24 Sussex St, varrella.'.. Talon uudelleen rakentamiseen käy. tettiin $284,220, sisustamiseen ja ka. lustamiseen $108.937 ja tontin pajan, tamiseen ja koristamiseen $56,978. PACKARD KOROTTAA AUTOJEN HINTAA Detroit. — Packard Motor Car-yh. tiö tiedoltti, että v. 1952 autojen hln-to ja' korotetaan $50—$105. kollisesta varustelukilpailusta maailman rauhaa ja tmivallisuutta vastaan Tosiasia on se, että ihmiset ovat raskaasti kuormitettu veroilla ja korkeilla ellnkustaimuksilla sotatarpeiden tuottamisen rahoittamiseksi. Ja kun näiden välineiden tuotanto on saavuttanut määrätyn pisteen ;Voi tapahtua räjähdys, alkaa hirvittävä sota, jollaista ei kukaan järjellinen ihminen hahia. Kysymys on tällaisen hulluU' den pysähdyttämisestä eimenkuin se on myöhäistä. Miksikä ei yksikään suuremmista puolueista mainitse tästä vaalikampanjassaan?. Ei enempää töryt, liberaaht kuin CCP ole ottanut vaaliohjelmaansa sotavarustelua ja si' tä seuraavaa voittoilukysymystä. Se johtuu siitä, että nämä puolueet hy^ väksyvät , aselstautumisperiaatteen. Juuri tästä syystä suurilla .puolueilla ei ole perusteellista erimielisyyttä hai lituspolitiikkaan nähden. Kuinka sota svoidaan välttää? Onko olemassa raulian Ja aseistariisumiseen johtaivaa tietä? Tämä on oUut Wiioi' den periaatteellisena ja käytännölli' senä pyrkimyksenä unioUikkeen alku; ajoilta läjitien. Seuraavassa radiopuheessani tulen minä kasittelemmääa tätä kysymystä. Bruce I^agnuson puhuu valitsijoiHfi radion /Välityksellä maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina kello 6 ip. ja tiistaina ja torstaina kello 655 ip. PMVÄH PAKINA Läntinen suuntaus Suomessa duttava moninkertaisesti atomipommien yjm. a:vulla. Nämä tietoiset valehtelijat ja kansan villitsijät ovat kuitenkin niin epäjohdonmukaisia, että he eivät käsitä sitä tosiasiaa mikä paljastaa heidän sotakiihoituksensa. Ja se on se, että jos Neuvostoliitto haluaisi sotaa niin se olisi jo hyökännyt, ennenkuin ns. länsimaat ehtivät varustautua. Neuvostoliiton johtajat ovat kerta toisensa jälkeen ilmoittaneet kaikelle maailmalle, että Neuvostoliitto haluaa rauhaa voidakseen jatkaa sosialistista rakennustyötään, jonka voitokasta suorittamista varten Neuvostoliitto haluaa saada"olla rauhassa. Sota on jotain sellaista, mitä kaikki sosialistit haluavat välttää, mikä.i :e on mahdollista. Neuvostoliiton koko tähänastinen historia kertoo lukemattomista esityksistä ja toimenpiteistä rauhan säilyttämiseksi. .Kaikki todelli-et sosialistit ovat aina olleet ja ovat yhä edelleenkin s<raan vihollisia. Neuvostoliiton taholta halutaan rauhaa juuri sen vuoksi, että se kykenisi voitokkaan sosialismin rakennustyön avulla todistamcfan kaikelle maailmalle sosialismin paremmuuden kapitalismiin verrattuna. Jä juuri sen takia kapitalistisen maailman hallitsijat ovat huolissaan ja valmistuvat sotaan. E".äköön sosialismin rakennustvö Neuvostoliitossa! Helsinkiläisen Vapaa Sanan pakinoitsija kirjoitti äskettäin otsakkeessa mahiitusta asiasta seiu-aavaan tapaan: Eräänä harvemmin mainittuna seurauksena paljon puhutuista,' kirjoitetuista ja elokuvatuista sotakorvauk-sistamme on ollut metalliteollisuutemme nopea ja voimakas kasvu. Tämän ilmiön meidän oloissamme mullistavaa merkitystä maan kansantaloudelle ei mitenkään muuta se tosiasia, että tuo kehitys on ollut pakon sanelemaa. Sodan päätj-ttyä on maan eri puomia jatkuvasti käynnistetty yhä uiisia koneita, ja alamme tottua näkemään kaikkialla kotimaisia koneita tehtävissä, joita ennen sotia suorittivat ruotsalaiset, tanskalaiset, saksalaiscE ja vieläkhi kauempaa lännestä ostetut koneet. Samaan aikaan on metalliteollisuus työntekijämäärän suhteen sivuuttanut vanhastaan johtoasemassa olleen puunjalostusteollisuuden. Ja sen tuotaxmon kokonaisarvo on saavuttanut jatkuvasti uusia huippuarvoja. Luulisi näinollen, ettei koko maasta löytyisi ainoatakaan ihmistä — väib^ten nJc. talousasiantuntijoiden joukosta — joka katselisi karsaasti metalliteollisuuden suorittamaa läpimmi;oa. Toisin kuitenkin on. (Ensinnäkhi on kovasta' kokemuksesta opittua, että maan asioista päättävät pienenmnäs-sä mitassa erilaiset sosialidemokraattiset Ja sekalaisin tunnusvärein varustetut kokoomushallitukset kuin se pieni, mutta varsin vaikuttava ryhmä, joka näitä hallituksia nykii kulloinkin tarkoituksenmukaisimmaksi hnvnltscmnstann naurusta. Toiseksi o^ niinikään lukuisissa eri yhteyksissä saatu koiuriintimtuvia opetuksia siitä, että tämän mainitun pienen ryhmän edut ovat täsmälleen päinvas- 'taisia kuin se yhteinen etu. jonka nimissä tämä ryhmä väittää aina ja kaikkialla toimivansa. MetaUiteolU^ suuteen -suhtautuminen ei muodosta' tässä suhteessa mitään poikkeusta, vaikka ensi silmäyksellä saattaisikin näyttää sUtä, että metalliteollisuuden jatkuva menestys ja laajentummen vastaisi myös meidän kotimaisen kapitalismimme prosenttikerman etuja, ei asianlaita kuitenkaan todellisuudessa ole näm yksinkertainen. Asia sivuaa nimittäin politiikkaa. Enemmänkin — siitä .pyritään tekemään kokonaisuudessaan puhdasta politiikkaa. Äärimmilleen yksinkertaistettuna on meidän kauppapoliittinen tilanteemme nimittäin sellainen, että itään voimme myydä koneita ja muita me-talliteollisuustuotteita, kun taas puunjalostusteollisuuden tuotteista itä ei — tehdasvalmisteista puutaloja lu-kutmottamatta — ole kiinnosttmut. Länsi puolestaan on valmis ostamaan la hiljainen kuolema. Eräistä nähtävissä olevista — Ja myös vähemmän näkyvistä •— merkeistä päätellen t ä tä tarkoittava käsky on jo uloskäy-nyt valtamerentakaisesta "Isojen poikien" päämajasta, ja kotimainen pääomamme valmistautuu kuuliaisesti siirtymään niin huomaamattomasti kuin mahdollista metalliteoUisuudes^ ta puunjalostusteollisuuteen. Emme epäile sitä, etteikö se käy pämsä, mutta meistä tuntuu, että huomaamattomasti se ei ainakaan tule käymään. Olisi muutenmielenkUntoista tietää, mitä määräyksiä viimeiseksi käskynjaolla käynyt ministeri Tuo me tulevaisuuteen? Kaiken kaikkiaan saamme kai valmistautua siihen,, että yhä useampi 'meiltä puutavaraa, selluloosaa ja paperia, mutta ei ole kiinnostunut me-tallituotteistanune. Mikäli nyt kaup-papolltillckaan ei sotkettaisi politiikkaa, näyttäisi onnisttmeimmalta ratkaisulta, että mylshnme metalliteollisuuden tuotteita itään, puunjalostusteollisuuden tuotteita länteen. Toistamme — mikäli Icauppapolltllkkaan ei soUcettaisi politiikkaa. Mi^ta siilien sotketaan. Muun muassa siUiä muodossa, että kaupankäyntimme idän kanssa on vähitellen määrä kuol-mioja toi TJSA-.sta tidlessaan. Siinä suhteessa saamnae kuitenkin /äädä vain arvailujen varaan, sillä,: kuten herra ministeri aidon demokraattisen julkisuusperiaatteen mukaisesti Uuden Suomen haastattelijalle ilmoitti, oli hän käynyt "vain täysin tavanmukaisia pankkineuvotteluja. joiden laatua ei voida antaa tiedoksi yleisölle". Että siinä sulle, yleisö — syö sisääs' vaan! Sen verran, kantautuu meidän tavallisten kuolevaisten korviin kuitenkin tuolta ylhäisistä yläilmoista, että USA:ssa neuvottelun kofhteena olleen lalJian saanti "on yksinomaan Suomeen piakkoin saapuvan Maailmanpankin valtuuskuiman lausunnon varassa". Mitä "yleisö" arvelee — miten Maailmanpankin valtuuskunta tulee sohtautmnaan kaupankäyntiimme Neuvostoliiton kanssa? Ja tuleeko se myöntämään meille — voistaan — lainan ilman siihen liittyviä poliittisia ehtoja? Ja Jos meille lama myönnetään, tuleeko hallitus Julkaidemaan nämä poliittiset ehdot valko vannomaan käsi L i i kemaailman Pikku Jättiläisellä, että Maailmanpankki antoi meille lainan ilman mitään ehtoja ^Valn sinisten silmiemme takia? Ja sokerit pohjalla — miten "yleisö" arvelee Maailmanpankilta mahdollisesti-saatavan l a i - nanvvalkuttnvan mctnllitcollisuutem-metalliteihdas lähivuosina sulkee o-vensa ja taantumus toteuttaa, tässäkin stÄiteessa ohjelmansa keskeisintä ja muuttumattominta kohtaa — PJi-kii kääntämään kehityksen pyörää kirjaimellisesti taaksepäin. Nimittäin saamme valmistautua siihen, ellemme pysty sitä estämään. Mutta onhan meilläkin sentään keinonune. Omalta vaatimattomalta kobdal. tamme lupaanmie mekm kantaa kortemme kekoon. Tarkoituksemme oo nhnittäin pitää arv.'lukijaa täoän metalUteollisuusjutun osalta jattt-vasti tilanteen tasalla ja iiaputella ai-/ na aiheen ilmaantuessa selostuksi» metalliteollisuuden uusimmista kuri»- tamistoimenpiteistä. TJskaUamme taata, että aiheesta el puutu mielenkiintoa, eikä jännittävyyttäkään, J> samalla apian kaikinpuolinen tarkas-telu antaa selvän kuvan siitä, kett» maan asioista todellisuudessa m-räävät saloin, kun Valtioneuvoston linnassa istuu mikä tahansa »un kuin kansandemokraattinen haium- Samaan aihepiiriin liittyvät piyös symykset siitä, miksi el koUimdn© kaivosteollisuus metaUien koöoai» tahdo millään saada tuotantonniDe-roltaan nousemaan, samoinkuin K - kin ilmiö, että uusien kaivosten W' täntöönotto on tiettyjen Plfr**?JT laolta kohdannuf tavattoman paa.^ väistä vastustusta. Toistaiseksi vomemroe ^ ^ ^ ^ ^ jäädä odottelemaan, mitä kattoja •Maailmanpankm valtuuskunnM» sunnon varaan". Ja mitä metalliteolUsuuden supistamissa"^^ telmaan tulee, ovat pienet tollleet, että ei ihan nyt i^T^^ ta sitten Olympialaisten j a » ^ -Valmisteluja saatetaan o » » ^ suorittaa jo emien OlympialalsUB»-
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 8, 1951 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1951-11-08 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus511108 |
Description
Title | 1951-11-08-02 |
OCR text |
. JSivu Z Torstaina, manaskum 8 p. — Tijursday, Nov. 8,1951
Telejdiones: Suslaea» Office 4^428%.
munrial Office 4-«285, Uasagcr
£. suJcfi. Editor W, EUund. SSkiUsg
fiddress Box 69. Sodbiny. Ostajrio.
tiUlitfaea J ^ . e, 1917. Autbatizeä. »»moBatla» xoaa by tbe Post
JMBO0 O^otttiaent, Ottava, Pub» jjghed tbflee «eefcly: Tuesday»,
2nnD»d»j8 sad Saturdajrs by Vapaus SibUsUsg C k m ^ lAL^at 100-102
Eim SL W^ Baäbtay» Ont. Canaila.
Adveitlsiog «ates tapot» sRpUcatioa.
Translation f » e of «tui^e.
Canadassa: 1 VJE. 7J00 « kk. 3.75
• 3'kk. 2.85
YbdysvaSolssaM Vk. 8JOO 6 kk. «^0
Suomessa: 1 vk. 8 ^ 6 kk. 4.75
muut sanorat
mWKS VOLVOlLtSVVTEitm
: . Muutama päivä sitten atomi-komiasionin
jobtaja Dean Gordon
Jälleen puhui atomipommin pudottamisesta
Koreaan Ja samaan aiicaan
hallitus . . . ei milloinkaan tulevansa
luovuttamaan Kiinalle sUtä rosvottua
Formosan saarta, eikä sallivansa
450 miljoonaa kiinalaista edustavan
hallituksen pääsemistä YK: n jäse-nyyteen-
"Kiinalla vaara oli todellinen. Se
oli samaa kuin jos Jokin armeija olisi
saapunut 6.000 mailin päästä Meksikoon
ja ryhtynyt marssimaan
maamme rajoille. Tänään Kiinan Ja
Korean kansat tekevät kaikkensa saadakseen
' teurastuksen päättymään.
Meidän- velvollisuutemme on vaatia
•hallitustamme lopettamaan sota."
Työmles-Eteenpäin.
KAIKKI MENEE MITÄ
TULEEKIN^ EIKÄ . .
Valittaessaan USA :n Jet-koneidcn
tuotannossa tapahtuneiden viivytysten
takia. Jotka ;hän sanoo aiheutuneen
työläisten rettelöinnistä, kirjoitti
tunnettu kapltalistilehtien huomioitsija
Drew Pearson viime viikolla
mm. seuraavaa:
"Mitä tämä merkitsee meille Koreassa?
. . . F-86 on ainoa jet-ko-neemme
Jota voidaan verrata MIG-15
koneeseen , . . MIG-koneita on kuitenkin
5 kertaa enemmän kuin F-86-
koneita, johtuen Jet-tuotantomme laa-hustamisesta
. . . vTällä välin me
menetämme enemmän jet-koneita
Koreassa kuin kykenemme niitä tuottamaan
. . "
Lokakuun vallankui
' Eilen tuJi kuluneeksi 34 vuotta sen Lokakuun Suuren SosialisUseo
Vailankumouksea alkamisesta, jolla on ollut ja 00 yhä edelleenkin
: nm merkitys, ^
Kun Venäjän kansa oli vuonna 1917 poistanut ikuisiksi ajoiksi
tsaarin, kartanoherrojen ja pankkiirien valian, oli maa täydellisen
sekasorron ja vaurion tilansa kurjan hallituskomennoa ja sodan
johdosta.
^^^^^^^^^ ) M hyökänneiden natsien aiheuttamasta valtavasta tuhosta
j huolimatta on Netrvostollitto tänään innoittavana esimerkkinä koko
• ihmiskunnalle. Niiden 34 vuoden kuluessa -mitkä ovat k-uluneet Lo-
- ticakuyn Suuren Sosialistisen \^allankumouksen jälkeen, on neuvosto-
: muuttanut elämän kuudennella osalla maapallon
puDta-alasta. *,
Kun verrataan sitä valtavaa edistystä kaikilla inhimillisen elä-i^
än; eri aloilla, mikä on tapahtunut kuluneiden 34 vuoden aikana
vJiNeuvostoliitossa, siihen edistykseen mikä on tapahtunut samana
aikana kapitalistisissa maissa ja mm. Canadassakin, niin voidaan sen
;; perusteella varsin yksinkertaisella tavalla todistaa sosialismin parem-inuus
kapitalismiin verrattuna. Lähtemättä yksityiskohtaisemmin numeroilla
todistelemaan Neuvostoliitossa tapahtunutta edistystä voimme
kuitenkin viitata niihin karkille aikaansa' seuranneille ihmisille
tunnettuihin tosiasioihin^ mitkä todistava^ sosialismin paremmuutta
vkapi
Kansan elintason valtava kohoaminen; kansanvalistuksen alalla
:^tap;^ttinut edistys; vähemmistökansani vapauttaminen ja
/yalistaroinen; yhteiskunnallisen huollon laajuus; työttömyyskirouksen
r poistaminen; kaikkien yhteiskunnan jäsenten tulevaisuuden ja elä-
Aimän turvaaminen; tie «ja taiteiden alalla tapahtunut valtava
fiedistya ja nyt parhaillaan käynnissä olevat valtavat työt, joiden tarkoituksena
on alistaa luonnonvoimat ihmiskunnan palvelukseen, sel-laisilla^^
a ovat aikaisemmin olleet kerrassaan jumalan hyi
käämiä seutuja.
; w . 0>{cuvostoliitck5sa: työskennellään parhaillaan tuotantovoimien ja-siinä
määrin, että kulutustarpeiden
i tuottamisella ei tule olem rajaa kuin kansan kdlu-
; tuskyky. Sitä varten luodaan ja kehitetään parhaillaan niitä vesivoi-
; mia, liikennevä^^ lai-itoksia
mitkä ovat niin laajan kulutustarvikkeiden tuotannon edelly-t;^
ksenä.
'Näiden valtavien rakennustöiden käynnissä ollessakin on kansan
laajojen kerrosten elintaso kohonnut huomattavalla tavalla sillä viime
vuonna kulutettiin Neuvostoliitossa 38 prosenttia enemmän lihaa ja
jihavalmisteita kuin viimeisenä rauhan vuonna ennen toista maailmansotaa.
Samaan aikaan tapahtui monissa kapitalistisissa maissa päinvastainen
kehitys sillä esim. Englannissa liha-annoksia vähennettiin
ja Canai^dassa pitää turvautua lihan korkean hinnan takia hevosenlihaan
y.m. korvikkeisiin.
Eikä neuvostokansan elintason' kohoaminen luonnollisestikaan rajoittunut
ainoastaan lihan kulutuksen alalle, sillä kalan kulutus lisääntyi
51 prosentilla, voin kulutus 59 prosentilla, sokerin 33 prosentilla,
jalkineiden 39 prosentilla, tekstiilituotteiden 47 prosentilla jne. Radioita
tuotettiin kuusi kertaa enemmän, ompelukoneita ja polkupyöriä
kolme kertaa enemmän jä moottoripyöriä 16 kertaa enemmän kuin
vuonna 1940. Näköradioitten ja pienten automobiilien kysyntä on
tuotantoa paljon suurempi, jonka johdosta niiden tuotantoa lisätään
pikaisessa tahdissa.
Palkkatyöläisen kannalta*katsoen on kiinnostavaa palauttaa mie-vliin
se kummalta tuntuva tosia^ia,^ että parin viime vuoden aikana ^o^
NeuvostoUitqasa tapahtunut jotakin sellaista mikä tuntuu -mahdotto- JftlslLsfTaT^'; "l^esl^^l^^la
malta kapitalistisissa maissa; että palkkoja on korotettu useita kertoja lokak. 29 päivään mennessä tulee ti-ja
että samaan aikaan on pantu käytäntöön yleinen hintojen alentaminen.
Se on jotakin sellaista mitä ei kyetä toteuttamaan kapitalistisissa
maissa koska se on kaikkien kapitalististen"hyvien tapojen"
vastaista. Tämä tosiasia vahvistaa meille kerran jälleen sosialismin paremmuuden
kapitalismiin verrattuna.
Mikäli Veikkojen korottaminen ja elinkustannusten kohoamisen
pysähdyttäminen qvat kysymyksessä, nähdään kaikissa kapitalistisissa
anaissa sama yleinen virtaus, jonka tarkoituksena on palkkojen ja
hintatason vakauttaminen työläisten kustannukselta sitbn, että palkat
jäädytetään vaikka hintoja ci kyetäkään todellisuudessa jäädyttämään.
Kapitalismi kykenee parhaarsa tapauksessa tämänlaatuiseen "kehitykr
seen" «mutta sen vallitessa ei saata olla puhettakaan sellisesta kaksitahoisesta
kehityksestä mitä on jo toteutettu Neuvostoliitossa, tarkoitamme
tällä sitä, että palkkoja koroteaan samaan aikaan kuin hintoja
alennetaan. '
Suurstrategisia hankkeita
talvisodan yhteydessä
Lännen kalastajat
menestyneet tiyvin
tunan myynnissä
San Francisco, Calif. — International
Longshoremen's Ja Warehouse-men's
Unionin kalastajat ovat ylittäneet
feaikki ennätykset albacore-tu-nan
myynnissä.
•Ne olivat pakotetut ihyymään suoraan
ostajille Japanin kanssa tehdyn
rauhansopimuksen vuoksi, joka
sallii jäädytetyn albacore-tunan tuomisen
Japanista Yhdysvaltoihin ilman
tullia. Sen Jälkeen kieltäytQ^ivät >kan-nutuslaitokset.
ostamasta tätä kalaa
amerikkalaisilta kalastajilta, sillä ne
eivät siitä halunneet maksaa enem-pä'i
ikuin $225 tonnilta ja jotkut olisivat
polkeneet hinnan $100: iin ton-nUta.
Ennen salvat Californian asukkaat
tätä kalaa vain kannutettima. Ja korkeasta
hinnasta. Kalastajien vastauksena
oli, että ne alkoivat myydä
albacore-tunaa suoraan kuluttajille
25 sentin hinnasta .paunan, kun ostaja
osti koko kalan.
Kalastajien -kuluttajille suoraan
myynti alkoi yhdestä kaupasta lokakuun
6 p., mutta pian levittäytyi t ä mä
myyntirengas käsittämään puolisen
sataa välittajä-ä Sai\ Franciscossa,
East Bayr\ kaupungeissa,
Stocktonissa, Sacramentossa, Bakers-
(Jatkoa)
6AI,AMANISKU LÄNNESSÄ JA SEN
TOOEtLUVEN TABKOITVS
Kun Hitler "Tmitenkln realistisesti
liänsi-Euroopan poliittista tilannetta
tutkittuaan aloitti Ranskan luhistumiseen
' Johtaneen suurhyökkäyksensä
toukok. 10 pnä 1940, oli Ranskan Sial-
Utuksen pakko todeta, ettei-Hitler koskaan
suostuisi ''kääntymään Neuvostoliittoa
vastaan" ennen kuin liän oUr
sl täydellisesti turvannut armeijansa
selustan mannermaan länsiosassa
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-11-08-02