Vapaus, September 6, 1924

              »e»$a elokuun 31
seuraavat; VeDc- '
Aune Latva ja
hy\-äksyttiin o-
)ikeuksilla,
naivalle komiteal-eus
edelleen jat-sisällä
huoneus-avat
kokoon sum-koottavakseen
on
sataan osastomme
avustuksesta,
imiehiksi valittiin
John Kahila,
stä muodostunut
ka avustaa paik-osaston
jäseniä
kielellisien vaike-kokoontuu
syys­illalla,
joäsa jo-kuuluvan
on öi­sen
talven saa-nälkä
ja kor-isiile,
mutta mon-mmassa
asemassa
eistamme, jotka
aapuvat ja joiitu-
.ällä tuntematto-imään
sanomatto-on
näiden tove-kokoon
pantu ja
r&. innolla teke-seen
"tekevää",
voisi avustaa
iitamisjrritjrt teh-iivän
illalla Vlii-katujen
kulmas-prresbyteriläiseen
uvalle saarr.amie-puhuessa
herran
n yksinomaan it­iöitä
ei juuri ol-lensi
vedellä täy-puUo
katukäytä-koskematta,
her-mutta
räiskyvä
iden helinä oli
iikäyttämään pa-hujan.
Paikalle
joukko ihmisiä,
hajoitti ja sa-
' mennä saarna-
. Kuka oli i l -
konaan tietämät-paikallä
oli kym-uoksi
oli roahdo-mistä
ikkunasta
si. Kertojalla ei
ko puhuja itse
vaan hänen lä-
UKKEENHOITAJiUi OSASTO
—^—
i
1
Rahaa iisisti !
Joka uudistaa P U N I K I N tilauksensa tai a l k a a sitä tilaamaan,
«a arrata, monellako tilaajalla P U N I K I N tilaajamäärä kasvaa
!vr=knun Ie\ityshyökkäyksessä. Viime vuonna se kasvoi noin
1000 Ha — paljollako nyt? Tilaajat saavat neljä rahapalkintoa:
«50 $25 $15 j a $10. Lähimmäs arvannut saa.ensi palkinnon,
vitä' «euraava toisen jne. Jos useampia' arvaa samalla tavalla,
rttkaistaan palkinnon jako heidän keskensä arvalla. Käyttäkää
tilaisuutta hyväksenne. Myöskin joka tilaa lahjaksi toiselle hen­kilölle
saa arvata, siis jokaisesta tilauksesta, josta tilaaja maksaa,
lähetettiinpä lehti sitte kenelle tahansa. Tilatkaa alla olevalla
kaavakkeella. Punikin tilaushinnat ovat seuraavat: Yhdysvallois­sa
$1.50 vuosi j a 90c puoli vuotta; Canadassa $1.75 j a $1.05.
Irtileikattava
VAPAUS, Box 69, Sadbnry, Ont.
Täten tilaan Punikin vuodeksi osotteella
j a arvaan ja
vuodeksi osotteella
vuodeksi osotteella
joista maksuksi seuraa $.........
kuin tilaajien —
j a arvaan
j a arvaan
ja
Arvaajan osote, jos e r i
Lanantaina. gyytfc epJ-^Sai. Sept 6th. 1921
I
Suomeen
Kurssi
Dollarista
L ä h e t y s k u 1 a t :
40c lähetyksistä alle $80.00,
BOc. lähetyksistä : $80.00-.-
(59.99 asti, 76c lähetyksistä
$60.00—$99.99 j a $1.00 kai-kilta
$100.00 taikka i i t g mu-remmiltä
läbetyksiltS. ; SähkS-aanomaläbetyksille
on kolnt
18.60.:' .:,:-,:/:..V'/V •.
Torontossa ottaa rahaväli-tyksiä
vastaan S. G. N e i l , 957
Broadview Ave. ,' : :^ "
^ UirapUetteji ny7<Uim. >
Tiedustakak pileUmsioit».
••;'yapausv:-:V;::;:f:''^
Box 6d, • ; ' Sndbary, ''ÖnL;
I No eipähän muuta kuin hauskaa
syksyä j a lujuutta talven pakkasia
vastaan kaikille Vapauden lukijoil-i
le toivoo tämän piirtäjä.
WOLF SIDING, ONT.
Luontokin suosi jnhjiamme, satei-den
j a kylmien ilmojen jälkeen, a n -
taen meille pari kaunista päivää ja
«ksipä tovereita olikin kokoontu­nut,
e i ainoastaan tältä paikkakun­nalta,
vaan naapurikontreilta, ja
kaksoiskaupungeistakin, ahtaen haa­limme
täpötäyteen j a niin osottaen
solidaarisuuttaan meitä kohtaan.
Erittäinkin haluamme kiittää Port
Arthurin • näytelmäseuraa hyvän
vallankumouskappaleen ansiokkaas­ta
esittämisestä, jolla teitte osastol­lemme
suuren palveluksen. Myös­kin
aineellinen tulos juhlistamme
oli tyydyttävä.
Muuten tässä yhteydessä sopinee
mainita että paikkakunnallamme
toimivan «Workers CIub> (entinen
O. B. U . kannatusrengas) taholta
oli järjestetty lähetysmatka Intolan
veljiensä tykö samaksi illaksi kuin
meillä oli haalin avajaiset. Tarkoi­tus
oli ollut viedä ihmiset pois kont­rilta
j a niin saada meidän juhlamme
epäonnistumaan. Mutta täytyy sa­noa
vaan että "monta oli kutsuttu,
mutta harvat oli v a l i t t u ."
Olipa vielä heikäläisiä suurisuisia
cvaim immeisiä» asettunut tielle
juhlavieraita haukkua nalkuttele-maan,
vaan ei ollut siitäkään apua.
Ihmisiä tuli vaan virtanaan juhlil­lemme
kaikesta huolimatta. Ainoa
etu siitä oli meille että eivät nuo
hulikaanit olleet juhliamme häirit­semässä.
Koska on kuulunut kuiskeita, e t ­tä
meidän juhliemme aikana on o l ­lut
"kuusen väärän" kaupittelija­kin
ympärillä — eräs tunnettu hen­kilö
päälle päätteeksi, — niin an­nan
sinulle työläistoveri vakavan
varoituksen tällä kertaa, että on
parasta pysyä pois osaston haalin
alueelta pullojen kanssa. Emme
tarvitse sinun palvelustasi siinä
muodossa, jos et ymmärrä parem­paa
kannatusta antaa Kommunisti­puolueelle.
Taikka jos et lopeta
heti niin me tulemme tekemään sii­tä
lopun. Teidän — Saku.
mVMDRfl
Ontarion
mestms*'
nut. täyttää velvollisuuttaan. Mutj
ta mie? . polosella on • n i i n kiireitä;
hgmmia; ettei jouda enään kajoa-!
maan sen verta yhteisiin hommiin;
niikä on hänelle uskottu.
Eraan!aueq|iRi;ntaiD harjoittajia
on paljon kyläfisämmei vanhoja se-,
kä nuoria. Jlumaa- animattia teille
kaikille,. Se ;^i.kuulu ollenkaan n y ­kyajan-
proietarijle: Hyvät toverit,
ott^kaapasvjärk^L.mukaanne vähäk­si
aikaa-ja mieliikää kuinka alhais­ta
hommaa te, harjoitatte. Se on
häpeäksi teille itsdienne ja v a ­hingoksi
koko' työvaenlöökalle.
Tällä kertaa saa jäädä vielä kont­rin
tiedoksi. n u o M d ä n ammattinne
niinkuin' ammatin harjoittajatkin
«iU^ täällä ne kyllä tiedetään.
No niin, hiljaUeen sitä -vaan on
nenty eteenpäin osaston ' toimissa­kin.
Kpkouks^ .oh pidetty sään­nöllisesti
ja ainahan niitä illamia-
I km on pidetty.' - Ohjelmailtamia ei
I tosm ole ollut sitten kun Vappuna,
! antta tanssi-ilta^mia • on pidetty ker-
I ö kuukaudessa. Siis eteenpäin me-vaan,
vaikka pienellä joukolla.
I ^_ Halla harmaapiinen on - käväissyt
r jana kesänä kylässämme täinän täsr
aina näpistellen perunan v a r -
^ / l i n k u i n muitakin juurikasveja
^ o s i l i - S - t e n ilmoille. I " o a taalla sentään tuli kohtalai-
I vaikka, myöhästyneenä moni
• retuuttaa heinää. Tuo
^ ^ v a n ukko on ÖUut hieman ve-päällä,
että on vähä aina
. ^ u t t a n u t vettä vaikka ei muuta
f ^ jnori heinämiesten kiusaksi, et-l
Xielä senkin takia myöhäs-
, f J J - Tänä kesänä onkin -farma-joutanut
oikein rauhaUises-farm^
ilemaan. E i ole oUut m i -
jf»» ansiotyötä. E i tiedä miten-
I »»««n^ talven tuDen suu pan- ; r*°^_-sitte-nämä farmit eivät tno-
^ ' ' » » S a t ' * ' " ^ ' " ^ '
^ Pitkästä aikaa katkaisen ääneti
tömyyden Vapauden palstoilla. 0-
' sastomme toiminta on ollut kiitet­tävän
vilkasta taasen pari kuuta,
j o l l o in herätimme uudelleen toimin­nan.
Iltamia on hommattu sekä o-lihan
ne kenttäjuhiatkin 17, päivä­nä
tätä kuuta, jotka 4livat, voipa
sanoa, onnistuneimmat juhlat m i ­tä
paikkakunnallamme on vielä tä­hän
saakka ollut Siellä suoritet­t
i i n nautintorikas ohjelma, runoja
lauluja, kertomuksia j a sitten eri­koisesti
puoleensa vetävät toveri
Hautamäen puheet, joita hän i)iti
kaksi, yhden päivällä j a toisen i l ­lalla.
Yleisö hyvin tarkkaavaisesti
kuurtteli pi^heita. Yleisöä tuli j uh
laamme yli • toiveiden ja tulopuol
pii kiitettävä paikkakunnan pienuu
teen nähdien. Puhdas tulo oli $37
40, josta osastomme päätti luovut
taa toisen puolen alueemme Piiri
toimikunnan agitatsioonikasBaan.
; Tämän ^ a h 10 päivä oli os
työkokous, jossa, päätettiin , m. m
pirotestikokouksen pidosta' sekä pro
testin laatimisesta Suomien hallituk
selle sen jatkuvista sortotoiihenpi
teistä Suomen vaUankuinpuksellista
työväenluokkaa kohtaan; Tämä ko
kous päätettiin pitää sjryskuun
päivän illalla osastomme talolla, jo­hon
on hommattu toveri A . Hauta­mäki
puhujaksi. Sinne kannattaa
saapua jokaisen paikkakunnan a-
HESPERO, ALTA.
Viime työnpäivänä pidettyjen
Sudburyn osaston syj-sjuhlien yhtey-kohdistuivat
monsieur Vaqniriin, jo-1 Umahini-iön Baapu\'an Amerika&n.
ka vangittiin. Hän kielsi «yylli- kilnaiUakseen kaikessa Bnht«.s«»
syytensä, mutta todistukset olivat
häntä vastaan niin raskauttavat, et­tä
hän tuomittiin kuolemaan. Tuo­miota
ei pantu heti täytäntöön,
vaan sai Va^uier jättää armoano-muksen.
Kun Ranskan pääministeri
Herriot äskettäin kävi Lontoossa,
osoitti Vaquier hänelle kirjelmän
pyytäen häntä myötävaikuttamaan
armoanomuksen hyväksymisestä.
Herriot lähettikin -sisäministeri Hen­dersonille
kohteliaan kirjeen, jossa
Shenadoah ilmalai\'alle.
Saksalainen lehti Cologne Zei-dessä
suoritettiin Keski-Ontarion hän anoi, ettei kuolemantuomiota
sukkaan j a vieläpä" naapurikylistä­kin,
jolla vähänkään on myötätun­toa
työväenluokkaa kohtaan.
Osastonime kokous päätti myös
ottaa jyrkän kannan, niin sanottui­hin,
viinatrokafeihin nähden. V a ­l
i t t i i n viisihenkinen järjestystnies-joukkö,
jolle annettiin Wästy8, et-
<tä vähänkään päihtynyttä henkilöä
ei lasketa' haaliin missään osaston
iltamatilaisuuksissa yjeläpä päätet­t
i i n pitää koko osastolle kuuluva
maa^^lue puhtaana sanotuista hen­kilöistä
j a jos asiia vaatii j a ellei
mikään mtiu keintf afuta, niiri
pakko turvautua .porvarilliseen oi­keuteen,
joten öttakaapas tästä v a ­roituksesta
vasm jos haluatte vält­tää
suurempia rettelöitäl
C. Palo.
tONMEE, ONT.
. Ne pnlpnnima sadepäivät ikään­kuin
kirj'oittelemista varten kun
nyt va^n j^3ai8i\,8ataa tuhuutella
että saisit nämä kuulniniset ihmis-
N i i n se pn tämä Conmeenkin o-s
a s t p n j r t niin kuin ppikanen^ joka
on saanut poliihöusurisaN vaihtaa
pitkälahkeisiin j a alkaa harppiaiila
aikJBimehenJ' a s k d i l l a i ; ' siM^^^^: onhan
meilläkin njrt oma'^köti mihin ko­koontua.
Tähän asti olemme saa­neet
kokoontua nliDoin^^^^^
nurkassa, joten toimihtamnie on
^itäL paljon v k ä i s i n i r ^ ^ ^ ^ n3rt
k a i k k i ' i n i w i n työhön j a toimintaan,
ettei taJomme tarvitsei^ tyhjänä ja
toimetoiina AvLseistä^^; iöihröttSi^' jbta
vastustajamme toivoisivat, .
' Talomnie avajaisjuhlat 23—24
päivinä. onnistaivat'^erittäin hyvin.
Näyttää ailtä että täällä on kaik­ki
nukuksissa koska ei ole näkynyt
mitään Vapauden palstoilla pitkään
aikaan. Kaikki luottaa vaan m i ­nun
kynääni. No niin, piirrän jo­tain
vaikka ei ole niin isojakaan
sanomisia.
Kesä se on tehnyt käänteen lop­pupuoliskolla
j a alkavat taas syys-kiireet.
Moni toivoo paljon kesän
töistä saavansa voittoa, vaan eikö­hän
8(8 käy kuten ennenkin, että
suurin osa luiskahtaa sinne keinot­telijain
taskuihin j a mikä on syynä
siihen? Moni ei osaa arvata sitä,
Me farmarit emme ole solminneet
sellaista liittoa, jota ei yläluokka
voisi särkeä. Ja mikä on syy tuo
hori. Se on se, että osa farma­reista
luulee olevansa itsevaltias
jos on pari taalaa taskussa j a vii
sikymmeritä dollaria stobrivelkaa
Ajatellen, että me emme 'tarvitse
piitään parannuksia. Mutta, täytyy
sanoa, että farmarien kautta maan
j a kautta maailman tulisi liittyä y h ­teen
j a liittyä vielä työläisten kans­sa.
Silloin meillä olisi voima ja
valta. Minä pyydän, että heittä­kää
tuo tyhjän juoksu pois j a t o i ­mitaan
oikein proletaarisen puo­lueen
hyväksi. Se on joka aut­taa
meitä j a meidän ' lastemnie e-tiia.
Me työläiset j a farmarit o-lemme,
se joukko, joka tuottaa kai­ken
maailmassa. Miksi me emme
myös tasaa tuotteitamme keske­nämme,
vaan annamme joittenkin
muutamien sitä koota ja myydä
meille takaisin. ko):keasta hinnasta;
Se on väärin. Toverit j a toverit­taret,
kaikki ylös yhtenä miehenä
omia etujamme valvomaan
Tänne Bed Deerin alueelle on
tullut Valkosesta Suomesta koko
monta onneansa etsimään. Mahdo-
;';on on sitä löytää tällä kertaa. A i ­ka
on siksi huono, että olisi toivo
l i . ett? pivät itseään pettäisi tänne
siirtymällä.
F ^ m a r i l l a on leikkuu alussa,
viaan työvoimaa ön y l i tarpeen e i ­kä
palkkakaan ole korkea. Halli­tuksen
agentit ovat ympärillä tar­joamassa
työtä j a voimaa. Kaup­paa
tehdään niinkuin karjakauppka,
sillä tFÖntiekijällä-ei ole mitään
sanomista, pjkppn se isäntä hyvä
:tai h u o n o ' k u n ' ^ vaan pitkän
päivän nurisematta,
iEckiiUeläi»iIli on kiire osaston
tuvan teossa. Qn kuultu, että saam­me
mekjn naapurikylissä nähdä o i ­kein
roimat a^iai«uhlat. Se on
hauskaa.' Toivon että aikomuksen­ne
menestyy. Meillä ei ole mi­tään
täällä H^sperossa, vaan asia
iin niin, että missä kaksi on yhtä
•rastaan, kaksi voittaa, vaan täällä
on jokainen toistansa vastaan.' Toi­von
pröletarifita tonnintaa kaikkien
arinarien j a työläisten kesken.
Yksi täältä.
^rysjnhli^ on
kappale ^ToH jälaisia*
voimistelu- ja urheiluseurojen yh­teistyöjärjestön
mestaruuskilpailut
ensimäisen kerran.
Osanottajia oli ilmottautunut kil­pailuihin
20. Luettelemme • tässä
mestariksi leivotut ja heidän vaa-rallisimmat
kilpailijansa. Parhaan
tuloksen saavuttanut on mestari l a ­gissaan.
Pituushyppy: m. H . Sula, Sudbu­ryn
Kisa, 6,09 m.
2. E. Eerola, Creighton Yritys,
5,75 m.
100 m. juoksu: m. Sula, 12 sek.
2. V . V i h u r i , Kisa, 12,8 sek.
Kuulantyöntö: m. -J. Mäkinen, Y r i ­tys,
11 m.
2. M . Ojenperä, Yritys, 10,84 m.
Seiväshyppy: m. b . Lauren, Soon
Vesa, 2,95 m.
2. H. Ruohonen, Yritys, 2,8l5 m,
3. Eerola, 2,85 m.
Kiekonheitto: m. A. Reinikainen,
Beaver Laken Jehu 31,44 m.
2. J . Mäkinen, 30,62 m.
Kolmiloikkaus: m. Sula, 12,39 m.
2. A. Randen, Kisa, 12,30 m.
Keihäänheitto: m. Eerola, 41,64
m,
2. A. Lindberg, Soon Vesa 40,47
m.
Korkeushyppy: m. Sula, 1,52 m.
2. Randen, 1,49' m.
110 m. aitajuoksu: m. Sula, 20,5
sek.
2. Reinikainen 21 sek.
1500 m. juoksu: m. W. Ranta, J e ­hu
5 min. 8 sek.
2. H. Pernu, Kisa, 5 min. Ii4 sek.
5 mailin juoksu: m. W. Ranta. 30
v.in, 49 sek.
2. P. Jansson, Kisa, 32 min. 32,5
sek.
Yleismestaruus 7-ottelussa: Sula'
188,40 pist.
2. Eerola, 476,63 plst.
3. Pernu, 469,87 pist.
4. Ojenperä, 456,73 pist.
5. Vihuri, 445 pist.
6. Reiniaikainen, 444,52 pist.
Kilpailujen yhteydessä suoritetuis­sa
seurainvälisissä 7-ottelu kilpai­luissa
vritti Sudburyn Kisa, jonka
kolmen parhaan miehen ^Sula. Per­nu
j a Vihuri) yhteinen pistemäärä
teki 1393,27, Creighton. Yrityksen
saadessa (Eerola, Ojanperä j a Mä­kinen)
1353,79 pist.
Kilpailuja suosi mainio sää. V a i k ­ka
kilpailupaikka ei olekaan edes
väittävässä kunnossa, niin olivat saa­vutetut
tulokset melko hyviä näin
ensikerraksi
Huomiota herätti se, että kun
Ranta oli ensiksi muntemaa minuut­tia
aikaserhmin voittanut 5 malilin
mestaruuden juosten erittäin epäta­saisella
tiellä, niin hän heti oli vai
•nis kilpailemaan 1500; metrin mes­taruudestakin,
jonka hän myös voit­ti
j a vieläpä melko varmasti.
Sulan saavuttamista kuudesta mes­taruudesta
olisi varmaan joku t i ­pahtanut
pois. jos eii toinen Kisai.
mies Järvi Jussi olisi kilpailujen
alussa revähyttänyt reittään. Sa-hioin
olisi Kisan voitto ollut vakuut­tavampi.
Sula tuntui muuten ol­leen
mainiossa kunnossa, sillä kyllä
siihen mieltä tarvitaan että voittaa
puolet kaikista tarjolla olevista
mestaruuksista, joista hän kilpaili
vain kahdeksassa.
Kilpailuissa oli mnuten melko hy­vä
järjestys, josta kiitos Kisalle.
Painakaapa pojat mieleenne et­tä
ensi vuonna mestaruudet jaetaan
tasaisemmin ja tämänvuotiset ennä­tykset
rikotaan. Kilpailuissa saavu
tetut tulokset julistanee Keskusko­mitea
Ontarion ennätyksiksi, muuta-mia
harvoja lukuunottamatta.
Terä,
pantaisi täytäntöön. Myöskin Eng­lannin
ja Ranskan sanomalehdistö
puolsi kiivasti armoanomuksen hy­väksymistä.
Lisäksi jätettiin Hender­sonille
adressi, jossa pyydettiin V a -
quierille armoa ja jonka 40,000 i h -
mistä oli allekirjoittanut.
Oikeusriranomaiset kuitenkin kat­soivat,
että Vaquirin tekemä murha
oli kaamein ja kylmäverisin rikos,
mitä pitkiin aikoihin on Englannissa
tapahtunut, j a että hän o l i rikosta
jo pitkän aikaa suunp"*Mlut. Tä­män
perusteella sisäministeri Hen­derson
hylkäsi armoanomuksen ja
määräsi, että teloitus on toimeen­pantava
tiistaina t k . 8 p:nä kello
9 ap.
Viimeiseen asti oli Vaquier toivo­rikas.
Kun hänelle seuraavana aa-
:nuna ilmoitettiin päätöksestä, hyp­päsi
hän vuoteelleen ja huusi rans­kaksi
muutamia käsittämättömiä sa­noja,
minkä jälkeen hän pyörtyi.
Kuten mainittu, pantiin tuomio
täytäntöön Vansvorthin vankilassa
tiistaina. Teloitustilaisuudessa oli
hän kylmäverinen, väittäen loppuun
asti olevansa syytön. Hänen viimei­set
sanansg olivat :Vive la France !>
(Eläköön Ranska!)
Lurjuksista
"Sinisen ankkurin"
murhenäytelmä
päättynyt
Kuten olemme aikanaan kertoneet,
tapahtui «Sinisen ankkHrin> ravinto-assa
Byfleetissä, Surreyssä, E n g -
annissa viime keväänä kaamea mur­henäytelmä,
jonka uhriksi joutui
mainitun ravintolan omistaja Alfred
Jones. Tapahtuman < alkuvaiheet o-vat
seuraavat: Mr, Jonesin vaimo
oli viime vuonna terveyttään hoita­massa
eräässä ranskalaisessa kylpy­paikassa.
Siellä hän tutustui Jean
'ierre Vaquier-nimiseen sähköttä-jään
j a heidän välillään syntyi rak­kaussuhde.
Kun rouva Jones pa­asi
Englantiin Eeurasi Va­quier
mukana asuen muutamia kuu­kausia
_<Sinisen ankkurin» ravinto-assa.
Eräänä aamuna löydettiin M r
Jones kuolleena huoneestaan. Tut-dmuksista
kävi selville, että kuole­man
oli aiheuttanut myrkytys, s i l -
ä cyankaliumia oli tavattu eräästä
bromisuola-annoksesta, jota Mr.
Jones joka aamu nautti. Epäluulot
Canadan Uutiset näkyy saaneen
kirjeenvaihtajakseen täältä Saskat-chewanin
suomalaisilta farmiscu-duilta
toisen Laaksosen, jonkun Rei­marin.
Siinä on " t i i m i " joka so­pii
yhteen niin hyvin ettei mahdu
veistäkään väliin. Olen usein a-jatellut
mistä johtuu että tuonkal-taisia
vielä ilmestyy työväenluokan
keskuudesta, ja aina tullut samaan
tulokseen, että: luonteessa on v i ­ka.
Kepuli luonne, jos.sa ei ole oi­keudentunnolle
sijaa. Ei heillä a i ­nakaan
ole järjessä vikaa, eikä tie­don
puute. HuonommBlla järjellä
j a vähemmillä tiedoiJLi oli moni jakr
sanut irtautua porvariätosta, kun
vain on ollut riittävästi oikeuden
tuntoa, tai ainakin niin paljon,
että on voinut vääryyttä vihata. E i - ,
vätkö nuo työväenluokan pikkulur-jukset
seuraa aikaanpa kyllin paljon
tietääkseen, että «m olomnssa rikas­ten
j a köyhäin luokka, että rikkaat
saavat rikkautensa ei työnteolla,
vaan riistämällä työntekijöitä? E i ­vätkö
he näe, että työntekijät koet­tivat
torjua riiatäntää ja että juu­ri
siitä syntyy luokkataistelu kaik­kine
eri muotoineen? Kyllähän ne
kaiken tämän • huomaavat, mutta
lurjusmaiselle luontealle on taiste
lussa yhtä helppoa asettua vääryy­den
kun oikeudenkin puololle. He
ovat vain voittajan puolella. Aino­astaan
se määrää heidän kuntansa
kummanko puolen he luulevat tais­telussa
voittavan, ja kun nyt on
porvaristo vielä vnllassa.. suuriur-jukset
ohjaksissa niin ?iämä pie­net
lurjukset heittäytyvät suurem­pien
kätyreiksi, uskoen että lurfuF-ten
valta riittää ainakin heidän e-iinajakseen.
•
Reimarille voin minä sanoa, et­tä
tyhmästi sinä silti mcnettelet.
Esiintymällä noin julkeasti porva­riston
lakeijana poltat sinä kaikki
sillat takanasi reMUisten työlästen
puolelle. Ja semmoisen lakeijan
käytännöllisyys tulee supistumaan
hyvin pieneen. Ethän sinä kelpaa
enää porvareille edes silakka-agen­tiksi,
sillä sitä on suuri osa työläi­sistä,
jotka eivät söisi sinun kaup­paamia
silakoita, vaikka eivät oli­si
"härskiintyneitäkään". Ainoa t i ­laisuus,
jolloin tulet kelpaamaan on
avonaisessa taistelussa, »illoin kun
porvaristo tarvitsee kanuunan ruo­kaa.
Mutta jos tätä "rauhan" a i ­kaa
jatkuu kyllin kauan, niin s i ­nulle
tulee ikävä, sillä kulkiessasi
työpaikasta toiseen tapaat sinä hy­vin
vähän kalaisiasi. Enin osa
työläisistä kammoavat porvareita ja
jos sinä sitte lopuksi elämääsi kyl­lästyneenä
vedät huivin kaulaasi,
niin saavat suomalaiset porvarit
taas aiheen, jolla koetetaan nos­tattaa
kommunistiraivoa Canadan
viranomaisissa. Ja niin on -tapah­tunut
se kummallinen asia että hirt­tämällä
itseäsi olet tehnyt viimei­senkin
palveluksen porvaristolle,
l. W.
tung selostaa artikkelissaan tätä
uutta jättiläistä. Saksalaiset, leh­den
lausunnoa mukaan, joskaan e i ­vät
saa rakentaa tällaisia jättiläi­siä-
itselleen, ovat kuitenkin san­gen
ylpeitä luomuksestaan. ZR-3
on 126:des Zeppeliini ja sen ra­kenteeseen
on keskitetty kaikki m i ­kä
on ollut parasta sen edeltäjis­sä.
ZR-3 sanotaan "vallankumouk
sellistuttavan" kaupallisen ilmailun.
Otaksutaan esim., että R-3 lähtee
San Franciscosta lauantaiaamuna,
niin se voi saapua Honoluluun en
lien sunnuntain puoltapäivää j a an­taa
matkustajainsa katsella ympä­ristön
ihanuuksia suurimman osan
päivää. Tiistaiaamuna se lentää
jo jälleen Golden Gaten ylitse.
ZR-3 kantaa 30 matkustajaa ja
kymmenen tonnia postia. Lake-hurstin
ilmailuBscmalta Kap-niemel­le,
80 mailin tuntinopeudella, mat­ka
tulisi olemaan verrattain help­po.
ZR-3 on rakennettu ainoastaan
matkustajia j a postinkuljetusta var­ten
— niin ainakin selitetään
joten sen turvallisuuslaitteista on
pidetty suurta huolta. Matkustajain
mukavuudet ovat myöskin ylelli­set,
sillä sitä ei ole rakennettu
köyhiä matkustajia varten. Laiva
kulkee niin tasaisesti, että sen mat­kustajat
tuskin tuntevat olevansa
liikkeellä. ZR-3 on rakennettu
myrskyn kestäväk»! j a se on myös­kin
kokeilussa osottanut pitävän­sä
paikkansa. Sen uskotaan voi­van
kulkea miltei minkälaisessa
myrskyssä hyvänsä. /
Sodassa ZR-3 kaltainen ilmalai­va
on nrko lentokoneiden hyökkä
yksille eikä niin ollen olo siinä
suhteessa käytännöllinen. ZR-3 so-moin
kuin Chenandoah ovat raken
netut kokeiltaviksi matkustaja- ja
postili!kentees.sä, elleivät siinä suh­teessa
osottaudu käytännöllisiksi ja
hyödyllisiksi, ei uskota olevon syy
tä kokeilla enään uusilla samankal­taisilla
ilmalaivajättiläisillä.
Kaikessa tapauksessa ovat ZR-3
j a Shcnandoah suuri ^ todistus tek^
nilkan korkeolle kehittymisestä
Saksassa, jossa ne molemmat ovat
rakennetut.
Creighton osaston
syysjuhlat ovat syysk.
13 ja 14 päivä.
EläinäD lald
( K i r j . Pekka Kemppi.)
Kuvauksia Suomen kantalaiftodan
•JoilU.
Ucdät mitä siitä seuraa.» -
«Kyllähin minä sen tiedän. Htrtt»
se on uhkarohkea teko. Eilen «iJHIbol-la
ammattiin kolme vanid^ aeg t a ­kia,
kun he yrittivät karatäi J» tois­sa
yönä yritti eräs vanki nimaHa
päästä yli lahden, mutta juuri k u n
hän rupesi nuosemaan maalle toisel­la
rannalla, ampui vartijasotilas hS-net
kuoIiaaksi.>
fXe esimerkit eivät minua yhtään
pelota. Voihan meille onnistua se,
mikä toisille ei onnistu. 3Ie yritäm­me
kuitenkin. SuoFtutko?»
Julius sanoi suostuvansa.
Muutamia minuutteja sen jälkeen,
kun kirkon tornisia oleva vaskinen
kello oli herättänyt vangit, istuivat
Antti Kalke ja Julius Kallio portin
edessä olevan lautaläjän päällä odot­tamassa
vartijoiden tuloa, jotka vei­vät
vankeja työhön piikkilanka-aidan
ulkopuolelle. Vähitclleri lisääntyi
odottajia portille. Jokainen vanki,
joka suinkin vain pystyssä pysyi, ha­lusi
mennä työhön. Kaikki eivät
kuitenkaan päässeet.
Antti ja Julius pääsivät sinä päi­vänä
puhdistamaan sotamiesten k a ­sarmien
pihaa. Kasarmit olivat a i ­van
maantien varrella, eikä mitään
aitaa ollut hiiden ympärillä. K u n
keskipäivä oli sivuutettu, katsahtivat
molemmat toveruke<<t viimeisen ker-ran
hiekkakentälle j a painuivat kuu-meisin
mielin maantietä pitkin —
vapauteen.
Tästä alkaisikin kertomuksemme
toinen vaihe — erittäin mielenkiin­toinen
sekin, mutta kun sc e i kuulu
tämän kertomuksen piiriin, jätämme
sen tällä kertaa kertomatta.
Maailman suurin Ilma-hirviö
Fredrichhafenissa Saksassa kokeil­laan
j u u r i suurinta Zeppeliniä, ZR-3
joka tullaan luovuttamaan Yhdys­valloille
maailmansodan sotakorva­uksena.
Jo täinän kuun ajalla ö-dotetaan
tämän uuden mahtavan
(Jatkoa edell. n :roon.)
«Niin näkyy olev4n>, myönsi u p ­seeri.
«JOB olisi meille myönnetty
oikeus edelleen jatkaa sitä puhdistus­työtä,
jonka me talvella niin menes­tyksellisesti
alkuunpanlmme, niin
kyllä olisi kuona hävinnyt,' Minun
mielipiteeni mukaan, kun kerrah y h ­teiskunta
ryhtyy puhdistamaan ros­kaa
pois, pitäisi se tehdä niin perin­pohjaisesti,
ettei siinä perästä päin
olisi valittamisen varaa.»
cMutta nythän saa kirjailija hyviä
aineksia uutta teostaan vnrten», huo­mautti
sukkelasti joku naisista, jolla
oli paksut punaiset huulet j a korvis­sa
riippui sirpin muotoiset renkaat.
«Se pn tottat, myönsi kirjailija.
«Minä kirjoitan romaanin j a olenpa
varma, että se miellyttää. Sillä sii­nä
tulevat päähenkilöinä olemaan
häkkiin suljetut roistot. On var­maan
suuri nautinto lukea noiden
roistojen piehtaroinnista polttavalla
hiekalla, nälän polttaessa vatsaa ja
kielen janosta halkeillessa.»
«Hiiteen yhteiskunnalliset ajatuk­set!
Nautitaan me elämästä ja un­hotetaan
mielestä pois ra-fkaat, joka­päiväiset
velvollisuutemme.»
«Se on oikein.»
Auringon säteet koltasivat jo ve­den
pintaa, kun juhla ''asinolla lop­pui
ja A n t t i toisten vankien kanssa
nousi ylös mäkeen leirille. Hän oli
väsynyt ja toivoi pian pääsevänsä
nukkumaan. Taskuunsa oH hän saa­nut
pistetyksi muutaman palan lei­pää
ja hiukan juustoa.
Makuupaikalle tultuaan huomasi
hän Julius Kallion olevan vielä hen­gissä.
Hän oli oä<>ttanut A n t i n t u ­loa,
sillä hän tiesi häneltä «aavan­sa
jotain syötävää. Joka kerta kun
Antti tuli kasinolta, toi hän tulles­saan
pienen palan leipää Juliukselle,
joten tämä oli saanut hiukan voimi­aan
takaisin,
«Nyt sen pian täytyy tapahtua»,
sanoi Antti Juliukselle laskeutues­saan
hänen viereensä lattialle.
«Että me jätämme tämän hautaus­maan.
Olemmehan me siitä jo en­nenkin
puhuneet. Noustessani tuota
mäkeä ylös j a nähdessäni auringon
tulipunaisten säteiden kisailevan lah­della,
iski päähäni kiihkeä halu pääs­tä
pois täältä. Päästä mitä pikimrni-ten.
Sillä voihan taas sattua, että
emme enää «aa yhtään leipää j a sinä
Sen johdosta kun on syntynyt
väärinymmärrystä Vapauden No. ^ 0
julalstussa Sault Ste Marie paikka-kuntakirjeessä
nimimerkillä <Z»,
koskeva Paulus Alfred Uusitalon t o -
verlluottoasloa, allekirjottanut haluaa
täten selittää, että allekirjottanut
osastomme yhtenä kirjeenvaihtajana
on vain Mr. Uusitalon suhteen sclos-tonut
hänen toveriluottoaan koske­via
osiolta. Uusitalo on personakoh-talscstl
pyrkinyt osastomme Jäsonyy-teen,
käyden tutkljakomitean puheil­la
jo pyytänyt honkklmoan hänelle
todistuksia Suomesta. Vaasan T y ö -
väenyhdlHtykBeltU saapunecr todis­tuksen
nojalla, jossa /sanotaan Pau­lus
Uusltolon ei kuuluvan järjcsty-ncieiln
työläisiin, allekirjottanut sit­ten
asetti hänen toverlluottonsa tääl­läkin
kysccnnlaisckal. Kaikella täl­lä
ei missään tapauksessa ole tah­dottu
UuuBltalöa persoonolHseBti
loukata j a olen pahoillani, josa U u ­sitalo
tai muut ovat kirjptuksostanl
.'.cllaista loukkausta tunteneet. M r .
Uusitoloo on'personokohtalsestl osas­tomme
asioiden yhtcvdessä jouduttu
mainitsemaan yain sikäli, kun hän
on halunnut päästä paastomme yh­teyteen,
johon häntä ei kuitenkaan
työväenjärjestöille yihamiol|Beri e-silntymlsensä
johdosta ole vbftu h y ­väksyä.
Allekirjottanut ei slts mai«
nltUBsa Sault Sto Marien palkkakun-taklrjeessä
ole tahtonut millään t a ­valla
loukata Uuaitolon perso<)naa ja
kaikki mitä siinä sellaista saattaa
olla, täten peruutetaan^
Matti Jalonen.
SUOMESTA
<SUOJELIA»-HULlKAANlT RIE-HUNEET
LATTOMERELLX
Joku päivä sitten saapui noin 70-
vuotisten Kivistö-nimisten vanhusten
asunnolle . Lattomeren kylässä eräs
paikkakunnan palstatllalHsen poika
ja erään talon renki täyslsBäsuojc-luskuntapuvulsiia
j a ascstettulna a l ­kaen
mcllastella j a paljastetut tas­kuaseet
käsissä kiroillen uhkaifla, et-
Ui «laskevat läpi.» iJhkauBtaan e i ­vät
kuitenkaan tpteuttir.iet tT.ä
kertaa, vaan tyytyivät ovien potki­miseen
y. m. mcllasteluun ja puret-tuaan
täten osan raivoaan pakoitti-vat
he lopuksi erään paikalle sat­tuneen
renkipojan selkäsaunan uhal­la
rikkomaan Kivistön asunnossa ak­kunat,
minkä poika olikin pakoltet-tu
tekemään itse pelastuakseen räy-hääjiltä.
Myöhemmin renkipoika-nen
kuitenkin saapui. Kivistön luo
«elvittäniään tekonsa, «uorittaen sa­malla
korvauksen rikkomistaan akku­noista,
'
Nämä roistot ovat ennestäänkin
paikkakunnalla tunnetut työläisten
kaiuhunä, «ikä heidän suhteensa «uo-jeluskunnan
tai viranomaisten tahol­ta
ole ryhdytty minkäänlaisiin toi­menpiteisiin.
Tämäkin tapaus on yksi todiste
siitä, minkälaista joukkoa ne «suo­jelijat
» ovat, • - • •
Tilatkaa Vapaus, To­veri,
Toveritar Eteen­päin,
Työmies ja Punik­ki!
Tilatkaa ainoas­taan
selviä luokkatais­telun
kannalla plevia
sanomalehtiä.
C u - !
WC: i
iii', i & i
%i Vi"
am ,
ff
hi'
HA/
4
\