Vapaus, May 24, 1924

              Sivu 2 Ttintmfaigia, tpukolgimi 24 p . S a t , yJByZi
i
i
.'Ti •
' M
f ^1
fll
k.
>
-1 ^'
7
Cisadan «oomalaiien ö^öySötön alneniaiJAttaja. ame»- jola l t i a ) a ai
Sodburyssa, Ont., jok* tUstsi, torstai ja lauantai. Mutta kun
OK-NI SAABI
Vastaava .
ARVO VAAEA
Toiraicusap ulainea
V A P A U S
( L i b e r t y ) ^ '„ \.
The only or^an of Fjonieh Workera in Canada. Fab.
Uahed in Sudbury, Ont. etrery Tuesday. Tfaursday and
Saiurday. ' •
Advertising rates 40c per coL inch. Minimam charge
for single jnäertion 75c. Discount on itandinK advertisfc-ment,
Tbe Vapaus is tfae best adv«rti£in«: medium among
the Finnish reople ia Canada. . ,
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. «4.90. pu<^li vk. «2.25. kolme kk.
IL50 ja yksi kk. 75c.
Yhdybvaltoinin ja Suomeen, ykei Vk. fo.SO, puoJi vk.
13.00 ja kolme kk.|1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha. ei tulla lähettämään,
ositsi asiamiesten joilla on takaukset. ' •
Registered at the Post Office Department, Ottawa,
as second class mattcr. ' '
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Icirjeeieenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per­soonallisella
nimellä.
J. V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
Köyhälistön poliittinen toiminta
Joku työläisyksilö ja vieläpä pieni rylimäkin v o i
niin periaatteessa k u i ^ kävlännösSäkin a&elttia työväen
valtiollista toimintaa vastustavalle kannalle, laikkapa
taas puhua köyhälistön vallankumouksellisesta tais­telusta
yksinomaan parlamenttarismin puitteissa. Mut­ta
suuremmille ja käytännölliseen luokkataisteluun
osaaottaville työväen luokkaliilckeille sellainen käy
suorastaan mjAdottomaksi. Niiden vuosikjTnmenien
varrella, jolloin nykyaikainen työväenliike on kehit-tynj-
t, on eri maissa kyllä silloin tällöin tehty kova-ponnisluksellisia
yrityksiä työläisten vierottamiseksi
valtiollisesta toiminnasta, multa aina ovat nämä y r i -
tj^kset rauenneet tyhjiin käytännöllisen luokkataiste­lun
jaubinkivien välissä. Samoin on käynyt niille
jotka ovat yrittäneet rakentaa[ köyhälistön luokkatais­telun
puhtaasti valtiollisen toiminnan varaan. Työ­väestö,
joka tuntee ja tietää kapitalistien lakkaamat­ta
riistävän häntä tuotannollisten ehtojensa kautta,
joutuu väkisillä rakentamaan oman taloudellisien jär­jestönsä
etujensa puolustamiseksi ja oikeuksiensa voit­tamiseksi.
Niin nfyöskin tämä sama työväestö, joka
näkee lakkaamatta porvariston määräilevän valtiolli­sen
mahtivallan elimiä omien puoluekoneistojensa
kautta, ei voi jäädä tahdottomaiksi syrjästä katsojaksi.
Järjestynyt työväestö alkaa valistaa köyhälistön jouk­koja
myöskin valtiolliseen .itsetietoisUuteeii' j a luo val­tiollista
toimintaa vastaavat elimet, oroah puolueko-neiftoneal
Työläisten käytännöJliset kokemukset ovat ka3c-kien
maiden lyöläisille jo atttaneet sen vakaumuksen,
että luokkataistelua ci voida 'käydä iliriän valtioIliBta
toimintaa. Kaikkien vähimmän voidaan puhua köy­hälistön
vallankumouksesta, valtataistelusta ilman val­tioillan
taistelun elimiä.
Köyhälistön valtiollisen toiminnan • vastustaminen
on samaa kuin vastustaa .itse järjestyneen köyhälistön
toistelulta. Köyhälistön valtiollisen puolueen vas-tustommen
on mitä huiitftvin rikos, johon ainoastaa)i
luokkataistelua ymmärtämättömät jä edesVPStUttomat
ainekset voivat antautua. Kuvilelkaamme vaikkaipd
vaan. sellaisessa pienessS maassa kuin Suomessa työ­läisten
luokkapuolueen ja sen vaalitaistelun vastus-
, taniista seljaisisJa iilanteitfga k u i n mitä Suomessa ny-ikyään
vallitsee. Voitaisiinko suurempaa rikosta köy­hälistöä
vastaan tehdä? Kuvitelkaaranie, poikkiteloin
asettumista s i l l o in kun Sal»an, Ranskan tai Englan-iiih
kö^iälistö omine puolueineen käy vaalitaisteluun.
Vain ^imperialistit ja heidän politiikkonSä voisivat s i i -
tä iloita. '[''••'•/ • . : 's
Ja kun Canadan järjestynyt työväestö ahertaa yalr
tioUisen puolueensa rakentamiseksi ja tilaisuuden
tullen käy-vaalitaisteluun oihine puoluekoneistoineen
j a vaatimuksineen, täytyy jokaisen luokkataistelua aja­van
työläisen olla siinä mukana. Vastustajat ovat
koko työväenluokan asian vihollisia j a meidän ; py*
himpienpyrkimystemme loukkaajia.
Vähitellen, vuosi vuodelta uutistuvat jokaisessa maas­sa
ne ainekset jotka eivät vielä käsitä ludkkätaistelun
• käytännöllisiä tarpeita* Mutta riita köyhälistön valtiol­lisen
toiminnan välttämättömyydestä oh k a i k k i a l l a jär­jestyneiden
työläisten keskuudessa j 6 ratkaistu poliitti­sen
toiminnan kannattajien voitolla. "
onmtajain ottelija. Ne tuniival fiistännan pamon,
jota yhdyaalIoi==a syntyneet eivät tunteneet.
kerran oli maassa, mikä oli «en luoo-'
noljii<;rapaa siirlolaiselle kuin tuofitaa perheensä tän­ne
__ j a sitteagiteerata porttien suikeoista tobttsi
perheille? -Näin hän ajatteli pitää yllä karkeampaa
dinta.soa Yhdys-^alloissa.
L i i k e ei iählenyt alkuunsa mankalaiaeH taholta.
Se lähti amerikalaisten työläisteo iaholta, j o t k a näad-väi
alhaisella ammattitaidolla varusletua tjm-oiman
aälJon, joka vyöryi. sisään Atlannia satamista, uhkaa-vais
heidän eJij)ta.soaan. Kuiteab'n oli ybiokertainen
asia saada
taakse.
Japanilaisten maasta sulkeminea on tämän peri­aatteen
sovelluttamista koko kansakuulaan sen Jyöky-vvn
Lakia j a s«n takia, että se on halukas tulemaan
t o i j n f ^ elintasolla, joka on paljon aJhaisem^ kuin
Yhdysvalloissa. Sitä mukaa kuin maaUinan rikkau­den
keskittvTninen Yhdysvaltoihin jatkuu» tuTlaaD Iä­tä
periaatetta soveliuUamaan kaikkiin niihin kajofioi
h i n , joilten elintaso on alhaisempi kuin Yidysyallois-sa-
Yhdys>,alloista on tullut maailman rikkain maa-
Siitä syystä tulee siitä automaattisesti maailsnan jbJi-tava
pankkiiri — ja maailman toimivin sao^armi- K a
piiaJisiimaiitfai johtajana on Yhdysvaltain otettava it­selleen
rikkaimman asema köyhyyden keskeUl, p i
tääkieen yllä sitä asemaa heikompain kansain riistän-nällä,
taloudellisella j a milifarisella taistelulla, ^
• Jokainen kansa , kykenee intä-mään
yllä niin hyvää haflitastr.
kuin ovat oikeutetut omaamaan.
Kun ihmiset voivat pitää! yUä Pa­rempaa
hallitiir^, luovat he sen.
On mahdotonta antaa heiJle pa­rempaa
hallitusta kuin he voiyat
pitää yllä itse. Hallitus on niin
hyvä kuin yh:':iHrrjnnan muodosta-iF&
t Jceskinkensai^et yksilöt halua-tvöJäisten
enemmistö seJiaiten ©hjelman y^t. Amerikan intiaaneilla oli haj-
Jituksensa ja beiUe se oli jraremjri
kuin mitä heiliä njt on. Napa-maitten
eskimolla on oma halli­tuksensa,
mikä sopii heidän olo-suhteisinsa
jä asemaansa ja se on
Kansojen hallinto-qi
Amerikan siirtblaiskielto
Yhdysvalloissa on juuri hyväksytty ankara laki
siirtolaisuuden rajotlamisebi, , Tämän lain johdosta
• k i r j o t t a a / p r o f . Scott Neariiig seuraavaa: V
y a i n muutama vuosi takaperin pidettiin Japania
omituisena sitä syystä, että se o l i niin itseensä sulkeu­tunut.
Nykyääh on Yhdysvallat maailman sulkeutu­nein
maa. Ja tämä on se ensimäinen kohtalo, joka
Ylidysvaltoja odottaa — rikkauden eristäytyneiöyysi
. Kaikkien kansojen keskuudessa näk^ rikas vält.
itämättömäksi pysytellä köyhästä erossa. Sama peri­aate
se nyt on käytännössä erottamassa Yhdysvaltojen
kansaa muusta maailmasta; v
Sillä Sukupolvia on Europän väkirikkaista maista
eiirtynyt siirtolaisia; Australiaan, Etelä-Ämerrkaan,
Canadaan ja Ylidysvaltoihin, joissa; maissa ne ovat
voineet saada vapaata maata tai on niille ollut luvas-
.sa työtä. Se maa näistä, joka tarjosi houkuttelevim-mat
mahdollisuudet, oli Yhdysvallat. Yhden ainoan
%-uosikyinmenen ajalla, joka päättyi 1924, yli k j i n -
menen miljoonaa siirtolaista tuli Yhdysyaltöihm.
Nämä siirtolaiset tulivat maista, joissa ön alhai­nen
elintaso, farmeilta tai pfkku kylistä- Useat niisj^
tä vain ajattelivat o l l a lyhyen ajan j a sitte palata ko-timaaiban.
Ne olivat sitä sopivinta raaka-ainetta, jos­ta
leollisuus poimii hai vimman j a vähimmän ammat
titaitoisen työvoiman. Ne eivät puhuneet - maan, kiel­tä.
Ne eivät olleet kansalaisia
kaivostenomistajien, lihanpakkaajairi ja hil^pajojen
KJskurien aika.
Eräässä amerikalai-sessa aikakausjulkaisussa ker­rotaan,
että bondeina olevat sivistyneen maailman ve-at
nousevat kaikkiaan 2,000 biljoonaan dollariin.
Koko maailman tuotanto nousee vuosittain 500 b i l ­joonaan
dollariin. Vuosittain menee tuon suunnatto­man
veltataakan korkojen maksuihin huikeita sum­mia,
j
Onko enemmistö ihmiskunnan ihmisistä niin noi­dutun
typeriä että ne jatkuvasti Sallivat suuren osan
koko tuotteittensa tuloksista painua ikuisesti mono-poolien
omistajien kässaholveihin, ihmisten, jotka
eivät pane rikkaa ristiin mitään tuottaakseen ja tä­män
rikkauden luomiseksi?
Onko kellään riittävää käsitystä siitä, mitä kur­juutta,
kärsimystä, kieltäytymystä j a sydäntuskaa tuo
luonnoton korkojärjeStelmä jättää jälkeensä? Se
jäytää kanaan < pohjaker^-oicsia sunnuntaisin ja arki­päivisin-,
öin j a päivin, satoi laikka paistoi, nukumme
sitten taikka raadamme työssä. Ja miksikä sjitten pi­tää
ihmiskunnan 98 pros enemmistön kärsiä näitä tus­kia
salliakseen 2 pros. elää ylellisyydessä ja yltäkyl­läisessä
mässäyksessä?
Kautta vuosituhanisien oh korkojen nylkemistä
vastaan • ollut kiivas taistelu käynnissä. Sen vuoksi
on kirjotettu verisiä lehtiä historiap jo muinais
Kreikan j a Rgoman ajoilla. Koron kiskonnan^ kaut­ta
puhtaiksi riistetyt ja velkaotjiksi myydyt työläiset
Kapinoivat sen vuo/ksi liseln j a vaihtelevalla onnella.
Mutta nyt vasta ovat riistetyt ensi kertaa järjestetyssä
taistelussa koko sorto järjestelmää vastaan.
'>^rempj kuin kukaan mun voi
laeille antaa. IParannettaisiinko hei-iän
asemaansa lähettämällä heille
ulkomaalaisia kuvernöörejä ja ul­komaalaisia
neuvostoja laatimaan
lakeja ja oli jamaan heidän asioi­taan
j a eHrttapojaan? Niin pn lai
ta Jokaisen kansan maailmassa
Niin sanottujen kristittyjen kanso­jen
surtomartlifin historiassa ei ole
Tn^tjän koks/ maailmassa, mikä
puolustaisi sitä ajatusta että me
voimme antaa Iälle kansane pa
remman hallituksen kuin he voivat
itse ylläpitää.
Osastoja päätettiin kehottaa anta­maan
sunndbtaikoalniM ikänne. Ja
nuorisolijtoilk kaiken'«faaftdonisen
avustuksen lehden tevittämises^ia
tflkemisessa. - . "*
HfthdoIliseC tisSMdostokset luufa.
ostoiUe toiminnat järj^täi^sen hel­pottamiseksi
jätettiin sihteerin laa­dittavaksi
•
ID
laajärjestöjen I
Norjan työselkkausten johdosta
pidettliri Köpenhaminassa 4 ja 5
p:nä huhtikuuta Tanskaii, Norjan
ja Ruotsin maajär>fistöedus-tajain
kokou.s. Tanskan- maajär-jeerSä
edustivat Carl F. 3IaJsen,
Alfr. Chrisläansen, J . A- Hansen
ja M. Pedersen, Norjan -maajär-jestoä
Ole'O. Lion, Halvori Oiisen
ja Oscar Olsen ja Ruotsin jsaajär-jestöä
Arvid Thorberg, Eric Lan;,'e
ia Johan Olov Johanssen..
Konferenssi käsitteli tälaunctta,
joka oli syntynyt Norjassa, sev ai-beuttamaoa^
että Norjan tyauaii-tajaliitto
oli julistanut sulkuun n.
60,000 työläistä, saadakseen erääi
mnksensai hyväksytyiksi. ' Konfe­renssi-
lausui yksimielisesti että
tyiinantajien ja työntekijäin viä-lillf^
tehdyt sopimukset oVat pidet­tävät.
Päätöstään konferenssi pe­rusteli
silläj että sopimokset itse
asiassa takaavat työläisillB määrät­tyjä
etaja j a että ne edellytykset,
jotka olivat määräävmä sopimuk­seen
suostumiselle, sittemmin ha­vaitaan
oleviksi. ; Riippuu siis suu­ressa
määiin työnantajieii'- käyt­täytymisestä,
Voidaawko joukkoso-pimusta
ylipäänsä V noudattaa,
iMitä tuli Norjani työnantajien
vaatimukseen taloudellisista; ta­kuista,
katsoi konferenssi työväen­luokan
edun mukaista olevan, että
näitä vaatimuksia kaikin käytettä­vissä
olevin keinoin UTT" vastustet­tava.
Tässä taistelussa asettuvat
ammatillisesti järjestyneet työläi­set
Tanskassa ja Ruotsissa, koko­naan
täydelleen Norjan työläisten
puolelle.
Nuorten las¥atfl^W^^
Saksan typläiset neuvottelemaan
Saksan 'Kommunistipuolueen 'keskus on antanut
julistuksen, missä se kehoittaa kaikkia . valtakunnan
työläisiä tukemaan varvi- j a värityöläisten suuria la!k-kotaisteluja:
«Näillä lakoilla» lausutaan julistukses­sa,
«on mitä tärkeän merkityksensä kaikissa suhteissa.
Hetkellä,' j o l l o in kansainvälinen j a kansallinen kapi­taali
ovat yhtyneet tehostaakseen Saksan työväenluo­kan
ribtämista, on Kommunistipuolue päättätiyt nou­dattaa
lukemattomain ammatillisten järjestöjen^ ke
huilusta koko* Valtakunnan kääittävän työväenkongres-sin
kokoontumisesta j a tuketalsesta. Tämä kon­gressi
pidetään toukokuun lopussa. -Päiväjärjestyk
sen keskeisimpänä asiana on taistelu Saksan 'proleta­riaatin
orjuuttamista vastaan, jota kansainvälinen ka­pitaali
paraijcaa supnnittelee.» r Toisena kongressin
tehtävänä inainitsee julistus taistelun organisoimisen
ammättiyhdisty§k|elloldcaita ' 'yastäM, j otka ovat val­miit
avustamaan kansainvälistä kapitaalia 'Saksan pro
letariaatin' nylkemisessä. Puolueen keskus >ilmottaa
olevansa vaikuiÄettusiitäi ettäj.köngressi herättää mi­tä
syvintä vastakaikua sekä Saksan että-kaftsainväli-sessä
työväenluokassa, minkä vuoksi Se tehoittaa
kaikki vallankumouksellisia työläisiä avustamaan kon­gressin
valmistelutöitäi , " !
Joskaan ,nuorison toiminta y-leensä
ei ole kovin suurta, eikä
sen vaikiitusvalta ulotu Nielä, pait­si
pieneen * rajoitettuun piiriin, niin
on se kuitenkin huomiota ansait­sevaa
toimintaa ja heidän toimin­tansa
antaa uutta intoa j a tarmoa
vanhemmillakin, '
Kun otmme hu<jmio6n"'millä, pe­rinpohjaisuudella
/ porvaristo ; huo­lehtii
nuorison. ..kasyattamisesta
heille edullisella tayailai niin pn
ihme, että^^.löytää «iiifekitti" haryopa
nuorison .Jpukössä, jol^a
vat .-ottaa «.aikeleen 'porvaristolle
vastenmieli,?^ .^aatteiden . leyittä-misessä.
Jo siitä alt'ä'wi,'kiin lap­sille
aletaan ena tkvii ja'' opetta­maan,
on se oppi ' kokonaan sillä
perusteella ett^ yksilöt etöväm-inyydellään
T ja voimallaan isaavut^
tavat kaäkkea mitä ikinä he halua­vat.
Joka epäonnistuu, hän. on
laiska ja kunnoton. Kaikki suur-tatapahtumat
on joittenkin yksilö­jen
-'mielivallasta riippuvia. Tätä
opetusta jatketaan kpuluis^/^ kir­jojen
jä julkaisujen aviilla j a jos
ne ei näytä aina - onnistuvan, niin
halvat, liikkuvanäytännöt'. ratkaise­vat
pulmat. Ottaa pyssyn käteen­sä
ja hiipii yön hiljaisuudeasa.. ko­koamaan
_^jjkkautta, päästäkseen
alkuun. ,...
Tähän suuntaa^ porvarien-opo;-
tus kulkee ja sen opetus on jaettu
•nun. monifraoliaeksi ja puolueensa-vetäväksi,"
ettei yksikpLn nuorisoon
kuuluva voi välttää joutumasta
sen ... vaikutusvallan alaisuuteen. - ...
.'Mutta -'sittenkin, tämän porvaris-tbn
opetus lyö niin pahasti ristiin
tosiolojen kanssa, - e t ^ " jos nuori­son
keskuuteen voitaisiin laajehri-massa
:nutassa- levittää heidän o-maa.
lehteä. ja heilft sopivaa kir­jallisuutta,
oiin • se pakostakin kan­taisi
hyvää hedelmää. Tämä' on
yksi meidän tärkeimpiä tehtäviäm­me,
sillä heistä on nouseva, ihmis­kunnan
vapahtaja. — SakeUs.
Hyökkäykset 8-tuntista työp^väa^
' \ vastaan
Saksalaiset työnantajat ovat. omistuneet ranskalais
teh pistinten avulla poistamaan 8-tuntisen työpäivän
Ruhrin alueelta. Nyt ovat ranskalaiset työnantajat
aloittaneet samaa tarkoittavan h);ökUäykseh omassa
maassaan.' Sanomalefhdissä on julkaistu tunnuslause:
«Ei palkankorotuksia ilman tuotannon lisäystä.» Tä
män lisäksi on Ranskan Suurkapitalistien äänenkaur
nattajassa julkaistu kirjoitus, jossa m.m. sanotaan:
«Jos elintarpeiden hinnat tekevät välttämättömäksi
koroittaä palkkoja, miksi hallitus d mäiraä lisää
työtunteja työläisille.» ,
Ranskalaiset teollisuudenharjoittajat oval alentu­neet
käyttämään yhtä halpamaisia menettelytapoja
k u i n saksalaisetkin työnantajat. Heidän julkea riis­topolitiikkansa
pakoiltaa työläiset suostumaan piden
nettyihin työpäiviin. Sanomakäidissä he haikaile­malta
sanovat, että «sa!ksalais« iyälaiset hyvin ym­märtävät
asemansa, jonka vuoksr he'-ovat haluldcaat
hyväksymään yhddsäntunlisen työpäivän, fopa kym­mentuntisenkin
maan etuja .silmälläpitäen. TulevaÖko
ranskalaiset työläiset kieltäytyinäänjiilekemästir sitä
mmkä saksalaiset ovat tehneet»; HuoUIlisesli he jät­tävät
mainitsematta sanaakaan siitä, että se o l i rans­kalainen
armeija, joka pakoitti saksalaiset suostumaan
pidennettyjTi työpäivään.
.MuUäfl ttUdl*U'kaiii«« kiijpttää Ru-maliiaft
yankilaeta seuraavat sy-ääntä
täristyttävät rivit:
Pelkään painajaisen V ahdistavan
yöllä ja putoavani makuulavalta.
Makaan pimeässä pahanhajuisessa,
syöpäläisiä Vilisevässä Galatin van­kilassa.
— Aurinkoa! Mikä onni
ojisikaah ; päästä . barrikaadille,
kuolla nähdä aurinko kuoUes-saan\
. . . •
Emme päässeet enää kävele­mään.:
Torstain, ainoan , auriiigon
ja sinitaivaani päivän kävely pois­tettiin.
Se johtui aitä, että kol­me
toveria karkasi — olihan se
lohdutus. V . ^
'Kolmen viikon päästä päästiin
taas ulos, he olivat joutaneet kiin­ni!
— Vamkilapäällikko Agir, peto
vifl silmin ja ruoska kädessä:'Huo­mio
! I
Kellarinluukusta tulee ' K r i s t us
— kapteeni, oikea vankilan, himo-kidutuksen
syfilin elävä ilmaus
Hiljaa, roistot! •
• J a Icellarinluukusta välähtävät
pistimet. iSitten hoipertelee kol­me
veristä haamua. Sitten taas
selkää, Kristus on nähtävästi tyy-tyväineli
vaikutukseen:' -
—«Olette" tuöttaiieet häpeää
meille, loukanneet lakin;"mptta mi­nä^
sanon!» En kuullut 5.^enempää.
Meiltä käänti. -.^c > •
Sitten tuotiin kahdeksaai rikos-vankia
koppiimme; N^' valtasivat
lavan ja käskivät meidän maata
lattialla. Kun välitimme^ vastat-ihmishaamussa,
komentaa .r^^ristä- tiin: Miksi karkailette!
Pöytäkirja
tehty CanuKommunistipu olueen
• Suom. :Järj: tpimeenpanevan
komitean kokouksessa touko­kuun
11 p.; 1924.
^Saapuvilla olivat toimeenpanevan
komitean' jäsenet Ahlqvist, Hill,
Latva, Kivi, Jokela, J . HiU ja sih­teeri
NeiL^. . ~
ToT. Luomaiildrje, jossa hän teki
selkoa töimrnnastaan la ilmotti
osaston toiminnan elpymisestä New
jRnlandissa, luettiin,, Kokous lausui
tyytyväisyytensä raportin suhteen
ja velvoitti 'sihteerin vassaamaan
tehtyihin kyselyihin ja lähettämään
pyydetyt tarpeet New Finlandin
osastolle. / »
Vapauden toimittaja tov. Saaren
kirje luettiin. Ei / antanut aihetta
toimenpiteille. ^ ' : ; '
Wabigizigtn otaatolta: saapunut
kirje, jossa.se ilmotti. päättäneensä
yhty;ä Beaver Laken osastoon,' luet­tiin
ja lx>imfenpide hyväSsyitnn.
Schreiberin o«astp ^motti jäsenten
vähyyden takia päättäneensä lak-cauttaa
toimintansa ja liittyä Nipi-gon
osastoon, sekä' lanjottaa jär­jestön
rahastossa jälellä olevan kas,
san ?3'5.5S järjestölle. Tojmenpide
hyväksyttiin ja lahjotus otettiin k i i ­tollisuudella
vastaan. / ,
Bruce Minen /osaston kyselyyn,
josko järjestöllä bn myytävänä hei­dän
käytettäväkseen sopivaa nayttä-mökälustoa,
velvotettiin y sihteeri
vastaamaan.
The Uberty Hall yhtiölle edusta^
tajakokouksen pätöksen perusteella
päätettiin antaa lupa osaxemyynnin
ja keräyksen toimeenpanemiseksi.
Osastoja päätettiin kehottaa voin-tmsa
mukaan ostamaan yhtiön osak­keita,,'
, V
....Entinen aibteeT» Hill ilmotti, että
kaikki rahalliset tilitykset on tehty
ja $1000.00 Järjestön varoja siirret­ty
säästottlifle pankkiin edellisessä
kokouksessa valittujen lu-^ttomie^-
ten (Trustees) nimiin. ^
..^*f"»"»^»"Joia osastojen käytettä
väkii päätettiin painattaa 500 Tcap-paletta,
_vähän pienempää . kokoa
kuin entiset. ,
Lähempien ohjeiden laatiminen
osastoille luku- jä öpintbrenkaiden
järjestämiseksi jätettiin "^tuonnem­maksi:-
' j
Kommunistista Nuorisoliittoa, pää­tettiin
avustaa $10.00 kuukauOessa,
kuuden kuukauden ajanjj nuörjson
ja lasten lehden kustantamisessa.
Avustusta päätettiin antaa kuukau-
^ Sihteeri raportteerasi puolueen
toimeenpanevan komitean kokouk­sesta
sekä suurinitehnista tulevaan
toimintaan nähden seuraavaa:
Virkailijoiksi seuraav^e toimin­takaudelle
valittiin seuraavat tove­rit:
puolueen sihteeri-rahastonhoita­jaksi
J . MacDonald, lehden- <Wor-kerin)
toimittajako 'Maunce Spec-tor,
^ lehden liikkeenhoitajaksi W.
Moriarty, ' taloudellisen toiminnan
ohjaajaksi T. Budc, haisten toimin-nan
ohjaajaksi «Jlorence Custance
j a puolueen toimeenpanevan komi­tean
edustajaksi nuorisoliiton* toi­meenpanevaan
komiteaan Tom Bell,
Palkkaa nauttivien puolueen toimit^
sijain palkat päätettiin pitää ennall
laan, nim. $30.00 vukko perheelli-siUe
miehille ja .$20.00 viikko yksi­näisille
miehille, sekä vjlsr dollaria
viikolta lisämaksua siltä ajalta, jon­ka
he joutuvat kuluttamaan matr
kufitaessaan puplueen asioilla.
Puolueene dustajakokooksen pää­töksen
mukaan tulee puolueen toi­meenpanevan
komitean työt' jakaa
kahden, poliittisen ja Järjestöllisen,
komitean kesken. Näihin komiteoi­hin
valittiin kaupungissa olevat toi­meenpanevan
komitean jäsenet ja
kielijärjestöjen sihteerit, kumpaan­kin
tuUeii kuusi jäsentä. Kumpi­kin
komitea pitää kokouksiaan toi-meenpa-
nevan komitean kokouksien
väliajoilla ja käsittelee heille jäte­tyt
asiat, sekä esittää raporttinsa
kerran kuukaudessa kokoontuvalle
toimeenpaneva komitean kokouk­selle,
joka tekee päätöksensä esillä
olevista kysymyksistä njlideh ra-porttien
pohjalla' ja antaa komite­oille
tarpeelliset ohjeet ja määrä­ykset
suunnitelmien toteuttamiseksi.
Tarpeen. vaatiessa voivat alakomite­at
pitää yhteisen kokouksen , ja
päättää sellaisista kysymyksistä,
jotka vaativat pikaista ' ratkaisua.
Täten säästetään Londonissa ja
Quelphissa asuvien toimeenpanevan
comitean jäsenten .matkakustannuk­sissa
huomattavan paljon, ilman; et­tä
toimeenpanevan, komitean . toi­minta
joutuisi kärsimään siitä, et-ä
kokouksia pidetään vain kerran
cuukaiidessa. : ;\ ' '
Puhujien j a järjestäjien palkkaa­misesta
keskusteltiin laajasti. Mo­nipuolisen
keskustelun' jälkeen tul­tiin
siihen joiitopäätökseen,^että sa­mojen
toverien tulisi mikäii majidol-ista
tbipiiä sekä' jäitJBstajinä , että
propäganäisteiha ja laiiÄiaea enem­män
huomiot^ lehtätilauksi^ai-iötta-miselle..
Sihteeri vplyotpttiin kirjot-
;amaan Bartholomewille, Kavanag-lille
j a Hellille. 1Toy B«ll tultaisiin
ähettämään : lännelle,v., josasiV^^
käyttäid imomat*m8ti;-%ikaa^^,^
viljelijäin keskuudessa ia jatkaisi
matkaansa länsirannikolle. Bärtho-omew
. tulisil kiertäml^^^ pritakossa,
)ysähty€n Pöhjois-Ontarion kaivos­alueella
inatkalläan länneltä ja käy­mään
myöhemmin Montrealissa.Ka-vanäghin.'
matka tultaisiin suuntaa­maan
itään. Hän voiiö) olla kuukau­den
päivät Winhipegi8Sä ja ympäris­töllä,
jonkun aikaa Pow Artnuiissa
ja jatkaa matkaansa Nova .Scotiaan.
Suunnitelman, laatiminen Vvalistus­työlle
puolueen osastoissa jätettiin
poliittiselle ' komitealle.
Nuorisoliiiton taholta flmotettiin,
että he suunnittelevat kerran ki^u-kaudessa
ilmestyvän nuorison ja
lasten lehen julkaisemista '»a ime­vät
esittämään suunnitelmansa puo­lueen
teimeenpaneyan •
vartan seuraavassa rp^ouksessa^.
Puolueen rahastosta päätettäih lah*
jottaa $100 nuorisoliitolle, jonka se
. ^ a ä oh j
suunta.^
kUpaiHjakä o a ^ ^
Saksan-nuSiS?
teo»PPa. kun caX2^
tappaisi hy^än I v S ^ bk
tain paras
voi periä tarvitessaan.. j'"'''
Venäjän kuvafUmien näyttäjistä
ja välittämistä, värten\ päätettiin
muodostaa yhtiö, -jossa viisi toi­meenpanevan
komitean jäsentä tu­lee
toimimaan.. - ;
Sääntömuutoksien l a a t i mainen
edustajakokouksen hyväksymierf
päätösten pohjalla jätettiin poliitti*
selle komitealle. Samoin jätettiin
kysymys lähemmän yhteisteiminnan
aikaansaamisesta Canadan ^teolli-:
suustyölädstert ja maanviljeliläin .vä­lillä
yhteisen luokkapuolueen muo­dostamisella
poliittisen komitean kä­siteltäväksi,
Seuraava" puolueen tonneenpane-
VjBn komitean kokous päätettiin iri-tää
kahden'Viikon kuluttua.
Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin
O. E . Jokela j a J . W. Ahlqvfet.
Kopous loptettijta. '
vakuudeksi, V
S. G. NEIL, sihteeri.
Olemme/tarkastaneet edellä ole­van
pöytäkirjan ja hyväksymme fen
sellaisenaan.
O. K. Jokela^ / J ; W. Ahlqvist.
«ota» n , ^ ^ ^
Y h d y s v a U o S ^ ^ ^
van saatavia E n r ^ ^
«^'^'^t. Y k s i s t ä ä n^
^ ^ - t t n j a $ll,OOo|oH0?^
velat päälle. •
Nyt on rahamaaihnan - e ^ .
tutkmeet Saksan t ^ e t U ^ ^
leet siihen t u l o k s e e T ^ 1*^^
Saksan porvarisvalta'oTÄ*
vissa siten, että l a i n a t ^ J f ^ .
keat summat r a h a T T i T ^ ' ' ^ '
« ^ l ä o n h y v ä i j ^
fittia kun Saksan.työvlTlr^
ou poljettu kyllin a ^ S S?^
kurissa pitämiseksi HwnS5
monarkistista h a l l i t u s m n l T l^
olisikin nyt helppoa kun r a i a o i i
sosiaL-demokraatisen j j ^ ;
^ l a on kätyröinyt t y ö v S ^ ;
tasoa Saksassa, niift-alas, et«aW
mas sitä tuskin voi p a i S T S?
palkkioksi noskille, heidäÄ Q
nnsasuurporvarit,-antaa Ä t a ­kapuoliin.
, i^*?
Saksan työväestö, joka Inotii?
hm omaa yksilöllistä etnansa taioä-'
televiin poroporvarillisiin nosKin i^-
saanut jo tähän mennessä sen U.^
liisti maksaa. ,
,Mitä vielä se tulee heiUe iiiii|
maan on kysymys johon^onnll
vastata.
Kommunistijah^'ja verilöylyt
päiväjärjestyksessä Saksassa, ^•'i
Ottaako työväestö toisissa lupi^i
listisissa maissa oppiakseen siiä
erehdyksistä joita gaksassa on
ty ? Se asia näyttää' 9levan toiitc^
seksi niin ja näin.
Mutta porvarit' kyllä näyttiji
oppineen, jos me valu muistaisi
sen vanhan fraasin jota jiorviÄ
käyttävät' kuh ön puhe"%öTia
joukkotoiminnasta. ' "
Näin sanoo 'porvari,
tai unionismi ön' 'äll righf lain i&
oike^la tavalla .^ietaii''.::;; _
'Nöskel' y;tn; rutiVäihoilliset tri^
väen*" jbhtajär • ovatjohtaiieet jt;
ajaneet.;työyäea asiaa pjrrajai:
mielen mtikään. Sjksipa onKn tj^,
väen hallitus se i^orras'johon p*;
värit nykyään lupttäavat Se on i|r
noa 'ttirya jolla ^pjTitäänanjerti:
maan se vähäkin vastus initä työ*;
estö omaa tänään n.s. "liberatlias-'
^ a " mäissä.
Saksa ja useat toiset Europa
maat on hyvänä esimerkkinä äitl^
että' rutivanhoillisesta ja doki
sesta työväen ^ j ohtajasta tnlee
kapitaiistin rentL " ' - > i
italiasta luetaan tähän tapaat;
Isän tiekin' takana toin
Rooinassa istuu Mr. Edman Kossod
Entinen LW. W.; littialaisten joit
New Yorkissa. Nyt päämies.1
ti uniossa. Hän on pyöreä j»;
vällineui " ; .;
Paul Blanchaidilla hän
m".m. näin: yes mina tunnen
Gomperssin oikein hyvin.' Me ^
somme täällä samalla penMtiMr
kun A. F. pf L. on, nimittäin, bj-tullisesta
'päivän työstä ko
xvsn päiväpalkka. . »
Tämä Mr. Rossoni on myöslöi.,
lut L W. W. liiton sanoisal-'
tiomittaja Amerikassa, ja niiniin
taistellut Gompersia vastaan,,
:ta nyt yhdessä Gompersinla^
johtea kansainvälistä facismi tö»
lua kommunismia v a s t a a n . .^
lua, joka on johtanut A n i ^
karkoituksiin y. m. rangaistifS?
j a Italiassa murhiin.
Yhdj«valloissa, joka nykFäf ,
taa maailman raha-asioita j»
ollen kontrolleeraa maitaan
tuksiä pyritään myöskin
rilliseen hallitukseen
rutivanhoillisia työväen
Ensi presidentin vaaleissa
teilaan että repuhUkaam, <!
raati ja prok-ressiivi puolu^
asettaa varapresidentm eM
si Gompersin luutnantm, J " ^
täisiin varmoja että
tulee valituksi ja knn
millä on työväenUiöce^
onhan helppo hetso ^«
joukkoihin Patriot^nua, J ^ ' » ^ '
peellistat sotavoiman «v^^^
L ulkomaalaisia t « koto*^ ^
"tymätöintä tySläisj-ontto^ t^--^
Jotain on k e k s i ^ v a ^ ^ .
estö nurisematta a h s t u t t ^ '
kojen alennukseen, ^ " - j ,
eliitason alas ^V.^
käydään yleismaaninaD!»^
kaavassa. „ ..geiBine
Joka suunnaUa
j e a alennuksia_ j a ^ ^
Tämä kaypi
sittain silloin, kun lehti ilmestyy.
Maailman rahamiehet ja heidän
suurvaltansa joutuivat^'. viimeisessä
suursodassa sellaiseen umpikujaan,
jossa he yhä vieläkin ovat sokkosil­la.
Ja päätäkseen sieltä ulos veh-.
keilevät uutta maailman sotaa. Tä­mä
umpikuja:.on Saksan kysymys.
Ranska joka' trfitoo pitää val­taamansa
;jBuInin: alueet j a . kohota
mahtavaksi ^teoIBsuos maaksi, _pn
saanut saksalaiset . suurkapitalistit
Cunön ja Stänpelsen puolelleen.
Nämä p o i ^ t , . j o t k a saarnaavat
työläiffllle isämnailHsmitta, aikovat
myydä n^a. isänmaansa Hanskalle j siä-samat
miehet. ;^tka ovat'vehkeilleet ,^^S;s^ä>s^^
Saksan työväen uälkaknol^njan par- toin, . ^^n^nSJlö^ x 3«
,Cfoinpöfsin