Vapaus, September 23, 1954

              1
l i i
M
l i i :
Sivu 2 •Torstaina, syyskuun 23 p. — Thursday, Sept. 23, 1954
•iiiiiiiii
te «eeoodi «tta moU b f tbe JPMt
OOeb'Oepurtmeat, OUsan. Pob-
Ittber tbriee meOäy: TaesOMS»
pmubing Canpaoy hä^ttt 100-103
K m et. w , BtuDfotr, osti Ofuud*.
TdQdMme*: B i t f . OfOee OS. 4-4264
E d t t o r f a l O f f i c e 06,4-4289> M a n a g er
E.8uksL ^aUorV.muna.Uamng
tOaxeas: BOK' fiftSodbrny, Ontario. i k l v e r t i s i i v mtesi s p o n ^UcftUoai.
I S o u u l a t l o n Stoe o f tbarge. ^
OTaAUBHZNKAT:
CnaAuM»: l tt^ 7JOO « tt. 9.79
5' ^ Slck.3L39
Tbdsrmikiiii»: x vk. fliflo a 4La>
suoniemi , i n c AfiO e kk, 4.79
3*^ i l
Puolueeton^ - jänkkieii puolesta^
Ottawasta' tulleissa" uul5stiedoxs?a kerrotaan,' etta Canadan ulko-
• jfiunislefi ^«arsoii 'tulee Y<K:n YJleisjkokouksen istunnossa omaksumaan
"puolueettoman kannan" ^iiben^ myönnetäänkö Kiinan Kansantasa­vallalle
Bille lailltiesti kuuluva paikka Y K : ^ jäsenyydessä.
Tämä sellaisenaan voi olla jonkinlainen askel eteenpäin — aiiia-
,kitt tvi}nuslus.4itä;^ £.ttä Canadan yleinen mielipide vaatia .jo Kiinan
ttton^tamista siinä määrin, että Wa5bin^onin puolesta kiivaillut
ulkoijlinisterimmekin joutuu turvautumaan aidalla istujan osaan tässä
tark€fissä asiassa. , Mutta me epäilemme, että aidalle istuminen ei
enää «tyydytä Canadan kansan enemmistöä sillä "yletsestl käsitetään,
etta esiintymällä "puolueettomana^' ulkoministeri: Pearson asiallisesti
tuke4 Yhdysvaltain miljoneerihallitusta mikä haluaa keinoja^kaihta-masti
estää 'Kiinan Kansantasavallan saamasta sille laillisesti kuulu­van
paikan Y K : n jäsenyydessä. Tosiasia nimittäin on, ettei Yhdys­valtain
sotaisiimnatkaan politHkot usko "enää sellainen ibmee^en,
että VK:n jasenvallat äänestäisivät välittömästi 'Kiinan Kansan^sa-n^
allan jäsenyyttä vastaan. Ainoa mitä £isenhowerin hallitus voi
nykytilanteessa odottaa, on,^e, että jäsenyyskysymyksen ratkaisu
lykätSJtäisiin'tuonnemmaksi — ja tässä antaa ulkoministerimme aidal-laistijmispolitiikka
Yhdysvaltain hallitukselle täyden tuen.T,Merkille
' pantavaa/muuten on> että tätä aidaHaistumispolitiikkaavp
Ottajan nutistiedoissa juuri niillä samoilla-argumenteilla^ joiden pe­rusteella
Yhdysvaltain valtiosihteeri Dulles vastustaa Kiinan laillisten
oikeuksien tunnustamista YK:ssa.
. Yleisesti myös tiedetään — tai otaksutaan — että liittohallitus
. olisi valmis tunnustamaan Kiinan Kansantasavallan ja Jiyväksyntään
sen oikeuksien myöntämisen YK:ssa, jos'ei olisi painostusta, rajan
eteläpuolelta. Muistetaanpa vain pääministeri St. Laurentin Aasian
matlöalla antama lausunto, että Canada on valmis: tunnustamaan K i i ­nan
ICansantssavallan. kamalla kerta on visseissä liikemiespiireissä:
kiiniytetty huomiota siihen, että K i i n a vojsi ostaa paljon sitä maata­lous-:
j a muuta koneistoa^ mitä ei nyt saada Canadassa kaupaksi —
jos naiden kahdeif maan välille muodostettaisiin normaaliset diplo-maaÄiset
suhteet."- l''oisaalta ,on hallituspiireissäkin avoimesti myön­netty^*
että Kaukoidän ongelmiaei voida ratkaista ilman Kiinaa eikä
missään tapauksessa vastoin Kiinan tahtoa j a toivomuksia.' Kysymys
—-on^sns sekä Canadan kansallisista eduista että kansainvälisen jänni-tystilanteen
lieventämismahdollisuuksista. ^
erikoiste^htävjenlsii
Kiinassa 'Q'>i»K:t'A'Ti ^Utii cui-yr,^ k'»: .ikU: ,r,.UiiL\XUl.
kilot! _ _ . _
€tt»pcysym^^*lMe)^iinan ^'hyväksynjl^^^ Vit:fi'*järeft|lfe?i
sillä jKiinjToi^yiten^Jsuu^^ Y'K;n jäseneni^ 'tintittäHiäftiä*
jäseiioikeudet lä^VelV^^^^ on vain m i e l i v a l t a f i ^ C ^ ^ a ^ ; siffä. ^
Mitä muut sanovat
VAKlVAl/TAISUtJPET
FJULMtBStmSSSSA
-,,.VäkJvaItaianndet mabdolJisim-i
n a n suuressa mittakaavassa näyttär
vät ainatoi»; tällä erää olevan eloku­v
i e n tebolckaimpana vastauicsena n ä -
köra^olle, j o k a e l kykene paxastaani-i
a a n tehden tuottamaan fyysilllstä
väkivaltaisuutta sen tehcÄkaammin
k u i n olisi ^^^ppelu .puheUntopiasa.
Cme.7ia:«»ipe]. ) i a v a i t 8 ! pian tämän
puutteen ia,^Isäytti. rftä.. hjrväkseen
rtahrfoUisimm^n'«uureasa ;määrln.
hiinpä n y t t a p e l l a a n filmeissä entistä
enemmän Ji^,tts^a'5mm,;entik^?väkir
v a l t a i i e m m i n Ja vapaammin j o k a i ­sessa
kahden t a i k o l m e n inlljöonan
dollarinlilntalsesftt^filmlssä.,. Tälle
eloloivlen; ai^östeliJalle*-se'on;liyvIn
suuressa määrin enemmän k u i n t a r -
peeksIJ' — M a i y Ix>wrey fioss, S a t u r -
d a y ' N i g h t , Toronto.
10-vuotfeltaiisi osoittanut
suhteiden merKityfesen
iliiiliiiii
netä^n sille JaiHisesti kuuluva paikka :\'1C:n Jäsenyydessä. vi-
^^ommunisinivastaisuuden''
IJutistiedoissa kerrotaan, ettäChilfn hallitus on julistaiwt<(lie-
::v6nn^tyn) sotalain voimaan estääkseen kommunistiset piirit ^ pan-kaanjme
merkille''•);onimunisiiset piirit''
suun|iitelniiuan.
)vuten tiedetään, Chile on yksi niistä harvoista poliittisesti taka-paju^
ista maista, missä taantuniuspiiril yrittävät Hitlerin Aatun
/reseptin nuikaan pitää maan kommunistipuoluetta laittomuustilas^
: Siellä ei .siis o!e kommunisteina julkista toimina
vTästä huolimatta, tai ehkä juuri sen perusteella, iätä sotalain voimaan-
Julisiamista puolusteltiin silla, €tia joku eijiitlainen on huutanut,:että
hän |>n "kommunisti cika chileläinen mikä on vieläkin kömpelömpi
: prov^katioyritys kuin Hitlerin aikoinaan järjestämä valtiopäivätalon
poltt{),:mistamyi)s yriteltiin — tosin tunnetuin tuloksin — syyttää
Saksan kommunisteja.
^^^^^^^^ ' M julistama sota­laki
tohdistuu "kommunistisia piirejä:' vastaan. Se on, kuten Hitle­rin
'tuhatvuotisessa" valtakunnassa ja nytMcGarthylaisten terrori­soimissa
Yhdysvalloissa, niin laaja määritelmä, että sen perusteella
voidjjan.vankila ja terrorisoida kaikkia, joista kulloinkin vallassa,;
olevaj hallitus ei syystä tai^toisesta pidä.
Niinpä Chilen tilannettakin selitetään A P : n Santiagon uutisessa
(syysk. 20 pnä) sillä, että hallituksen terroritoim?npiteidcn kohteena
ovat »todellisuudessa toista kuukautta lakossa olleet Chilen kupari-kaivostyöläiset.
}irhdysvaltalai§len. rahamiesten kontrolloiman Braden Copper
yhtiöj'^ 6,500 työläistä oh ollut lakossa toista kuukautta. Vaikka
tämäj lakko päättyi maanantaina, niin on lakkotaistelussa vielä noin
6,000 muuta kuparikaivostyöläistä. '
i^residenlti Carlos Ibanezin hallitus yritti viikko sittrn saada,
parlamentilta valtuudet näiden lakkojen murtamista varten, niuttä^
parlamentti hylkäsi hänen suunnitelmansa. Mutta parlamentin istun- ;
to p e t t y i lauantaina ja niin Ibanezin halHtus julisti sotalain voimaan
voidakseen torjua 'kommunistipiirien väkivaltasuunnitelmien toteut­tamisen"
— tarkoittaen hän sillä Chilen kuparikaivostyöläisten
lakoi^ murtamista. Merkillepantavaa -muuten on, kuten yllämaini^
tussaj uutistiedossa kerrottiin, että Chilessä ei \x>ida julistaa sotatilaa
parlamentin, istunnon a i k a n a . M u t t a vaikka parlamentti hylkäsi
hallitpksen ehdotukset kuparikaivostyöläisten lakon murtamiseksi, niin
v;|Ibanezin hallitus julisti sotalain voimaan:heti parlamentin istunnon
v;päätyttyä selittämällä tekopyhästi, että hänen tarkoituksenaan on
, suoje|Ia Chilen demokratiaa!
Tässä sellaisenaan on kommunismivastaisen noita jahdin yksi
, kaikkein rumin tulos. Se on uutena varoituksena, ei vain Yhdysval-
(f," tain |a Canadan kansalle, vaan koko ihmiskunnalle siitä, että taan-
Jl^S^ytwmUBvoinrfien'iiaaveilemat4af (haluamat kommunistivastaiset lai,t ja
^l^^/''^''poikkeuslait kohdistuvat ain;^ koko työväenliikettä ja samalla koko
''i kansafoirinari parhaita etuja vastaan.
U U S I S I P E R IA
K e s k i - A a s i a n si/vässä keskuksessa
Ja S i p e r i a n s u u r i l l a a r o i l l a : tydskente-lee
yötä j a .päivää kymmeniä t u h a n ­s
i a kombinaatteja, auttaen NeuvostOr
Uiton suurimman vehnäsadon k o r j a a ­mista
. . . ^
• S i p e r i a , m i h i n nämä vapaaehtoiset
ovat tulleet, ei o le enää vanhan l e g -
den:Ian mukainen k u r j a p a l k k a.
Vanhasta S i p e r i a s t a o n v a i n m u i s ­tot
jälellä v a n h o j e n miesten j a n a i s - {
ten keskuudesrij. j o t k a kertoivat m i ­nulle
» m i t e n U k r a i n a n kuivuusalueUr
ta paenneet, uutta elämää,: etsineet
ihmiset löysivät S i p e r i a s t a v a i n p u u -
a u r a n tai l y i J y k a i v o k s e t , m i h i j i v o i ­vat
mennä työhön.
M i n u n näkemäni S i p e r i a o n i h a n i en
uusien kauppalain, ; uudenaikaisten
tehtaiden alue, niikä s a a sähkövoi­mansa
maailman katolta virtaavista
suurista joista..
Se on a l u e , j o n k a rautatetta-ja m i -
neraallreaufsseja kehitetään nopeas­t
i . . .
Mma havaitsin, että ihmiset työs­kentelevät
i l m a n mitään r a j o i t u k s i a;
että h e voivat v a p a a s t i t u l l a S i p e r i a an
Ja lähteä pois; että heillä on k a i k ki
mahdollisuudet opis'icelun jatkami­seen,
kulttuuriperinteittensa v a a l i m i ­seen,
vieläpä k a i k k em etälsemmissä-k
i n osissa . . . — R a l p h P a r k e r i n u u ­tiskirje
Siperiasta, '
Keinottelu lisää
kodeille hintaa
$1,500-$2J
vToronto. / ^ A m m a t t i m a i s t e n m a a -
^^elnottelijain t o i m i n t a T o r o n t o n ymr^
'paristossa o n j o h t a n u t $W00 - r - 2,000
»lisäämiseen jokaiseen Toronton y m -
i p a r i s t on kodin h m t a a n , 'sanoi Doug
^Hamilton esittäessään äskettäin k u n -
jnalllsasiain komitean selostuksen T o -
.^rontön. piirin ; * työväenneuvoston
>"(APL-TLC) . kokoultselle. - N e u v o s to
'päätti k e h o l t t a a r a a a k u n t a h a l l i t u s ta
ryhtymään toimenpiteisiin tämän
tilanteen johdosta s i t e n , että sen t o i ­mesta
t a k a v a r i k o i t a i s i i n k a i k k i asu­tuksen
laajentamiseen Urvittavat
maat j a että maat f<<tten l u o v u t e t t a i ­s
i i n Suur-Toronton -(Metropolitan)
valtuuston k o n t r o l l i i n . -
>.Mr. H a m i l t o n sanoi kokoukselle, e t ­t
ä maakeinottelijat ostavat farmi-m
a i t a 500 — 1,500 dollarto hinnasta
eeikeriltä • j a myyvät • vnältä malta
2.000 — 4.C00 d o l l a r i n h i n n a s t a rakenr
nustonteiksl. Sen 'jälkeen k u n maat
o n varustettu teillä Ja likaviemäreil-lä
myydään näitä m a i t a rakennusra-koltsljollle,
j o t k a : lisäävät omat volt-f
tcnsa kotien h i n t o i h i n , ottaen myös­k
i n voittoa tontista.
Koska rakennufiiyölälSten p a l k k o -'
j a c n väitetty syyksi asuntojen kor­k
e i s i i n h i n t o i h i n , .todettiin kokouk-,
se3«a, että näiden korkeiden hintojen
syynä ovat yhtäällä ne korkeat k e i ­notteluvoitot,:
j o i t a maksetaan ton­teista
j a toisaalla u r a k o i t s i j a i n voitot,
jotica ovat monissa tapauksisaa myös-':
k i n v a r s i n kohtuuttomat. =•
m.
Läpinäkymättömien
esineidenkin läpi
voidaan nyt nähdä
v^^oskova. — Neuvosto venäläinen
tiedemies S. J / S o k o l o v : o n punaisen
a r m e i j a n äänenkannattajan Krasna^r
^Ja- Svesdan antaman tiedon mukaan
rakentanut mikroskoopin, jonka a -
v ^ l l a käyttämällä ääniaaltoja, jotka
ovat k u i l l o r a j a n ulkopuolella, void.tan
nähdä läplnäkymi^ttömien esineiden
sL'«ille. •
'Professori RsjeVklnin k i r j o i t t a m a s ­s
a - a r t i k k e l i s s a sanotaan että tällaiset
"ultraääuiaallot'': Joiden värähdyslu-k
u . on a i n a 10 mjljoonaa kertaa s e ­kunnissa,
voivat myös tunkeutua s u ­mun
j a savun läpi, millä o n h y v in
:«iuri merkitys s i l l o i n , k u n lentokonei­den
pitää lähteä m a t k a a n tai l a s k e u ­t
u a huonon näkyvälsyyden vallitessaj
Ftdelleen nämä aallot voivat hävittää
basilleja, myös tuberkeUbasllleja sekä
auttaa V s e l l a i s t en ne$tetden sekoit­tumisessa.
Jotka .eivät muuten yhdisty
t o i s i l n n i . Lisäksi voidaan "ultraää-n
i a a l t o j a " k&yttäa mteallleslnelssä
olevien v i a l l i s u t i k s i e n ' ' hakemiseen*
N i i d e n o n myös h a v a i t t u ' v o i m a k k a a s ­t
i edistävän-vUjan Ja p e r u n a n kasvua.
"'IVSy — Sotatoimien läätytlylS
Saomen i » vNemrostoUIton >vi]il^^
10 vnotta eitten «yysknnn 10 pn»
19», allekidofteftHir Mo«dR»vatt3-
vaippahan soptmos. '
Soplfflolmn allekfrjolttattta^
o jnerfcftsi sen ; verisen >selfckailan''
.'Pääftynilstä Johon r a t t b a a : » !^
tavan Snomen-Innsan veöy*»;/
maan tMntamnkselltaet plftf^ ii
jotka ehräi vähääkään aJatetteetH
fcoUmaaiua |a kanaansa pMasta.
Soplmtb avasi Snomen kaoaalle -
sen historian uuden sivnn, oadet •
näköalat, /läabailisenjtyönja.:]^^
teistoimfnnan matadolllsaatfet |
Neuvostoliiton ia, muiden niaia«a"
Icanssa, todetaan I^. Ser^^nin
katsauksessa "Uotia tietä". Jonka
SIB on välittänyt JalUsauteen.'/^; .
' -
H e t i välirauhansopimuksertlaöeto^^
Jcittamisen jälkeen Suomen demo­kraattiset
voimat saivat -vapaat t o i ­mintamahdollisuudet.
V a n k i l o i s t a va­p
a u d u t t i i n natsismia v a s t a a n t a i s t e li
leet henkilöt, Suomen K o m m u n i s t i ­n
e n Puolue tuli Julkiseksi, niuodos^
t e t t i i n Suomen K a n s a n a J e m o k r a a t t i i
n e n U i t t o ( S K D L ) sekä Joukkojär-jesto
s u c m l — N e u v o s t o l i i t t o - S e u r a . , ""X
R a a ^ n palattua S^oomen kansa -
ryhtyi kohentamaan-soäan tnrr \
melemaa Icansantalonttaan. A n t -^
taakseen Soomea knnnostamaan
ja kehittämään nopeasti taiotit- '
taan Ja Saomen hallitoksen toivo­mukset
huomioonottaen NettvostO'-;:^:
liitto pidensi vnonna 1945 sotakor- ^
. vansten saorlttamisajan knodesta;^
liahdeksaan vuoteen Ja alensi v.'"
:. 1948 siotafcorvaasmaksajen foppn-r
summaa 50 pros/ Tämän tnlok-:;
sena Suomi vapautui 73.5 nUIJoo-nan
dollarin maksusta. / "
: Suomen kansan oli v a l p p a a s t i cvar-t
i o i t a v a niitä demokraattisia saavu­tuksia;
Jotka • se sai v a l l r a u h a n s c p i -
möksenrallekirjoittamisen'tuloksen*
E n n e n sotaa V Suomessa, h a l l i n n e i l le
taantumuspiireille. oli, luonteenom
ta orientoituminen'^, l^leuvost^lil^
kohtaan vihamielisemmitfiasenncltu{
n e i s i i n i m p e r i a l i s t i s i i n , m a i h i n . Es>j
taakseen: vastaisuudessa näiden-pii­r
i en vii>*jtuksen maan.iulkopolitiik-;
käan Suomen-kansan demokraattiseV
voimat pyrltivät takaamaan sellaisen
r-olltiikan-noudattamisen, joka :vastafc
sl itsenäisen Suomen etuja.
; Suomen^iiansan viettäessä:välirauf:
hansopimulcsen allekurjoittamisen lOrv,
vuotispaivaa . c n p a i k a l l a a n tehdä
eräitä yhteenvetoja kuluneelta k ym
menvuotiskaudelta varsinkin: Neuvosr
toliiton j a Suomen: välisistä suhteista,
Vuonna -1945 • /Suomen eduskunnan
suurimmat puolueet S K D L ; Sosialidej-mokraatit
j a m a a l a i s l i i t t o — hyvak^,
syivät yhteisen; " K o l m e n suuren s ?r
pimuksen". Jossa n e Sopivat selvästi
j a päättävästä asennoitumisesta fasis­m
i a - j a taantumuta vastaan, p o l i i t t i ­sella,
taloudellisella j a s i v i s t y k s e l l i ­sellä
a l a l l a " , "sekä suhteiden järjestä­misestä
k a i k k i i n d e m o k r a a t t i s i i n valr
t i o i h i n , e n n e n : k a i k k e a NeuvostoHltr;
toon. todella vilpittömälle, molemmin--,
pucllsen luottamuksen j a kunnioituk'-;
sen sekä keskinäisen kanssakäymisen
j a kestävän ystävyyden pohjalle",
rJlnlkään ne oppivat .virkakoneiston,
armeijan j a koko- j u l k i s e n elämän
kansanvaltaistamisesta.
-Epäilemättä m a m i t t u sopimus esitti
a i k a n a a n määrättyä myönteistä osaa
Suomen poliittisessa: suuntauksessa ja
ennen kaikkea ssn u l k o p o l i t i i k an
asennoitumisessa uudelle tielle — ysr
t a v a l l i s t en suhteiden tielle Neuvosts-liittoa
kohtaan. .
kesken cn saanut'"^ aikaan sen. että
vähitellen'''haihtuu se.tepäluulo .Neu­vostoliiton
Ja Suomen kansojen välil­tä.
Joka' Blofcsi vallitsi- sodan Jälkei­sinä
vuosina.
T^ssä yhteydessä 'ön syytä: huomioi­da
se valtava *yö Jfeuvostoliitcn Ja
Suomen Välisten kulttuurisuhteiden
kehittftmmpkm. Jonka hietl väliranhan
solmiamlsen Jälkeen'Suomi—Neuvos-toliltto-
Se6rä on suorittanut.
Uttfena osolttdttena- nolemirfen
maiden^ snhteideii-Injlttiunisesta
sodanjälkeisillä-'vvosiiis on tv.
taein3kat{n 17 pcuL-onneito nen-vostälals-
saomalafaien. JoBdl^a^-
ma J S N T L V U atkomlnisterln V. M .
Molotovin Ja Snomoi htkomiois-terin
Urho' Kdtlunen välisistä
neovotteln^. Se ei edistä a i ­noastaan
Kefeivösloliifon ja ~Sao-nten
soätelden Jatkttvaa parane­mista'vaan
keko maalimaa luik­k
i e n kansojen torvalUsanden
' r a n h a n vaakansnttamista.
ja
ii.i^iaten^kyinmenvuotiskaiisiv joka on
k u l u n u t välirauhan: a l l e k i r j o i t t a m i s ­päivästä
J a aotatoimfen päättymisestä
Neuvostoliiton' j 3 SU: men yalilla, on
r i k a s tosiaMoista ' j a tapahtumista;
J o t k a osoittavat näiden maiden paas-,
seen: mäarättjfein myöntelsim talokT
s i i n solmittuaan .ystävälliset naapu­ruussuhteet
j a ; kehittäessään nutä.
/' K u i t e n k a a n 'el * Voida Äsulkea: s i l mm
siltä seikalta, e t t a kymmenen,: vuotta
välirauhansopunuksen '^: solmimisen
Jälkeen Sucmessa on; edelleen taan-»
t u m u k s e l l i s i a piirejä; jotaa haaveile­vat
maan p o l i t i i k a n johtamisesEa e n ­tiseen
suuntaan, sodanedellistä, N e u ­vostoliitolle
vihamielistä t i e t a j a o r i ­entoitumiseen
hyokkaysluontoisimpiin
I m p e r i a l i s t i s i in maihin. Tama her-rasväki'j:
oniinoiltanut historian c p e -
tukset,'unohtanut heidän selkkailupo-
Meksi&olaisten jabtaus
alkoi YfadysvaUofeSa :;
viime peijantaina
Chlea«oi — Vmne viikoa» p e r j a n t a i ­na
a l o i t e t t i i n meksikolaisten Jahtaus,
jonka= tarkoituksena o n Itiyattbmas*!
maahan tulle.den palatittaminsn
M e k s i k o o n U S A : n keski-lännen v a l t i ­o
i s t a . ' ^ , '
SJrtolafsinjriTlrastpn edustaja A .
S a h l sanoi arvelevansa, että luvatto­masti
maassa oleskelevia meksikolai­sia
oh 20-35 tuhatta.
l i t i i k k a r s a : tuottaneen* Supmen k a n ­salle
mittaamattomia'kärsimyksiä. '
He eivät lopeta kansaa vastaan iäh-:
dättyjäpyrkimyksiään>koska luulevat
Suomen kansan' jo 'unohtaneen 'helf
dän-neiivostivastaiset'-ja demokratian
v a s t a i l e t vehkeilynsä sodanetfellisenä
sodanaikaisena kautensa. - '--
' ^ ä m ä r a u h a d j a edistyksen v i h o l l i s ­ten
vehkeilyt"paljastaa j a t k u v a s t i ' s o -
danjalkelMnä vuosina kasvanut ja
vahvistunut Suomen demokraattinen
l e i r i .
Neuvostokansan myölätunto ja
kannatus^- ön täydellisesti: n i i d e n ^
voimien puolella, j o t k a : k a n n a t t a - j
" v a t Neuvostoliiton j a Suomen v a -
l l s t e n ystävällisten s u h t e i d e n j a t -
knvaa kehittämistä.
U S K O I P U H E V A P J U D I C EN
"Uskotte*» puhevapauteen mr.
k i n s o n ? " -
' . " V a n n a s t L " ' ^ .
" ' " S i n o l n .voinen'jöyttSärpuhelintaa...
v^:.-.'v-::,,'-;;vÄ:':'.':',?»^v-S',-''^ - : ^ ' ^ ^ - " ^
O I K E I N mrVU 19BKELE
k u s t a n t a j a n luokse saapui pitjcg.
h i U k s i n e n J a ; k a p e a l a h k e i n e n ^ nii<w'^ i
k ' m i e s : ' ' •
— No, mftä pldätt^ lomaanlstaat -)
«edustuu mies. " , ! 1
^ i — mpä. hiUIumpC^myönsI ^ t a nV
t a j a . Suorastaan''£^uremnohien. v^.
kaat o n l u o m i e h d i i tU erittäin hyvin.'
j o p a . s e k i n , mitä-, olette kirjoittanut^
o n k a i k k i Varastettua.
m
K a l i p ä f i nprmalisoimista L ä n n en
ja Miäfl välillä kannatetaan
Suomen demokraattiset voimat ,
ovat tehneet s u u r i a ponnistuksia
. saadakseen Suomen j a Neuvosto- ?:;
lUton välisiin suhteisiin todella
. ystävällisten naapurisuhteiden '
luonteen.: Näiden ' ponnistelujen
• tuloksena solmittiin , ystävyys-,
yhteistyö- Ja avunantosopiinns, ,
j o k a aUekirjoitettiin Moskovassa '
h u h t i k u u n 6 pnä 1948. Tämän
h i s t o r i a l l i s en sopimuksen aUekir- :;
Joittaminen o n epäilemättä k a i k - ^
k e i n merkittävin tapahtuma Neu­vostoliiton
j a Suomen välisissä
suhteissa sodan jälkeisinä vuosina.
•Tähän sopimukseen pohjautuvat
Neuvostoliiton j a Suomen väliset s u h ­teet;
ovat vakuuttavana osoituksena
tasa-arvoisista, * m o l e i n m i n • puoliin
edullisista suhteista pienen j a suuren
maan välillä. > • ;
Suomessa oli niitä, j o t k a 'Väittivät
välirauhansophnuksen . a l l e k i r j o i t t a­misen
johtavan maan' «ippumattoi
muuden : menetylcseen. K u n :näm5;
."ennustukset" eivät toteutuneet, ah
koivat he kiihkeästi todistella, että
maan- riippumattomuus menetetään,
jos ystävyys-, yhteistyö- j a avunant07,>
sopimus allekirjoitetaan Neuvostolil-:
t o n kanssa. Nykyisin Jokainen voi
todeta, tällaisten "ennustelujen" e l i^
dottoman mielettömyyden. 'KV'
•Ystävyys-, yhteistyö- j a avunantor:
sopimus, muodcstaa myös perustan
sodan Jälkeisinä'- v u o s i n a k e h i t t y n e i l ­le
neuvostolais-suomalaisille kulttuur
risuhteiUe.
V i l k a s valtuuskuntien J v a i h t o . : ' t f ^
Länsi-Euroopan maiden jjulkiäuu-den^
edusajain: laajoissa piireissä k a n -
vaa , ^ h ä . suurempi /mielenkiinto,. t a -
loudeUisten ^ y h t e y k s i e n : laajentamir
seen Lännen Ja Idän--vällll^. L i i k e ­m
a a i l m a n edustajain katseet käänty­vät
^3ä\useammm Idän da:ensi t i l a s ­sa^
- t f^
m a r d e i i ' s i n m n a t t o m i l n m a r k k i n o i h i n .
F,-ilairtä, suuntia edustavat lehdet,
huomattavat poliittisen elämän ja
julkisuuden.edustajat sekä miljoonat
työtätekevät; v a a t i v a t i^^yhä :valtavoi-maisemm^'.
taloudellisten: suhteiden
laajentamista ,Neuvostoliiton J a k a n ­sandemokraattisten
maiden kanssa
M u i s t u t t a k a a m m e mieleen muuta^;
mja^ v i i m e a i k o j e n t a p a h t u m i a . H e i ­näkuun
loppupubjella : p i d e t t i i n - I t a i
liartr^l kansaUinen ^konfe^^enssl i u i k o - .
maanktfai^tt^kysynflfkfeiftä,' aos9^dcw
.rcstettiini: I t a l i a n : ; k i i i m o s t u n e l s u u t ta
lEaupankäyntiin, (> N e u v o s t o l i i t o n Ja
kansa^denaokraattisten ma|den k a i p /:
s a ; : Analysoiden'Tatiskän.vientimah^^
d o l l i s u u k s l a ' k a p i ^ l i r l t i s t e n b m a i d ^
m a r k l ^ o i l l e ; lf änskalainen^^^^^
P i n k h i t l J l ^ d e tekee johtopäätöksen,'
ettrf^ ka'ilf|fenkäynnillä "itä-Euroopan:
'fnaiden k a n s s a - o n ' suuri-/tolevatsuu
•ja;,'*Tanskan m a a t a l o u d e n ' o n etsittä­vä
sieltä korvausta riittämättömille
' m a r k k l n o m t i m a h a o l l i s u u k s i l l e L a n s i -
Euroopan maiden markkinoUa".
> R a t u u a l a i s e t , lehdet puoltavat myös­k
i n : päättävästi^ R a n s k a n kauppäyh-i
t e y k s i e n - l u j i t t a m i s t a . -fdän kanssa;
'Länsi-Saksan lehdistö, s a m o i n v a a t ii
talötidellisfen suhteiden aikaansaa^
m i s l a I d a n kanssa. .I31e. F r a n k f u r t e n
Rundschau: myöntää, .että,j"Sakrön
v i e n t i t a v a r a t , , j o i t a on ylijäämäksi
m a a s s a . . t a r v i t s e v a t m e n e k k i m a r k k i -.
n o i t a : — Huonot kauppasuhteet Y h ­dysvaltojen
k a n s s a . t y ö n t ä v ä t Länsi
S a k s a n ulkomaankauppaa Idan t i e l ­le."
Valtavoimaisesti esitetään täUai-
' s i a v a a t i m u k s i a myöskin E n g l a n n i r c a:
A m m a t i l l i s e n liikkeen toimihenkilö
: W l l L a m s o n h i l j a t t a i n sanoi,' etta
••'_^kaikki p a n e v a t : s u u r e n toivon ystä­välliseen
kaupankäyntiin Neuvosto­l
i i t o n kanssa".
• U l k o m a i d e n :iehd:stö korostaa l i i k e -,
y h t e y k s i e n e r i k o i s t a edullisuutta N e u -
vo:i o l u t o n . kanssa. Suuri r a n s k a l a i ­n
e n p o l i i t t i s en elaman edustaja R a y ­mond
Buadelf korostaa, e t t a " t a l o u ­delliselta
kaimalta katsoen kaupanr
käynnin kasvu Idän j a Lännen valiUa
v o i . antaa _: v a i n myönteisiä. tuloksia
k a i k i l l e k a n s a k u n n i l l e ' '.
Näiden x sanojen : todenperäisyyttä
kuvastavat lukuisat tosiasiat, j o i s ta
liänsi-Euroopan m a i d e n . r a n c m a l e h -
det: k i r j o i t t a v a t . Ranskalaisessa a i ­kakauslehdessä
Regare julkaistussa
kirjoituksessa ^"Kaupankäynti o n r a u ­hanomaisen
' r i n n a k k a i s e n olemasfa-o
l o n p o h j a " on sanottu, etta "Neuvos-^
t o h i t o l t a saatu 800,000 v l l l a k a n g a s -
mebnn tilaus on s a l l i n u t t u r v a t a työl­tä
kutomateollisuuden työläisille, j o ti
k a olivat kokonaan t a i k k a osaksi i l ­m
a n työtä. Neuvosfoliiton tilauksen
ansiosta tekorilkkitehtaat ovat :.voW
neet siirtyä 24-timtisesta työviikosta
32-tuntiseen'^ työviikkoon". : B e l g i an
lehdistö: toteaa, etta yksistään: N e u ­vostoliitolta
saadut laivatilaukset v o i ­vat
ahtaa-: työtä kolmeksi vuodeksi
m o n i l l e belgialaisille työtätekeville. ,
A r v i o i d e n ; järkevästi kaupankayn-;
n m . molemmmpuoliata • edullisuutta^
Neuvostoliiton kanssa objektiivisesti
ajattelevat ihmiset eivät v o i o U a . t u n -
nustamatta sitä s u u r t a vahinkoa, j o ­ita';
kansainvälisessä kaupankoynnis-s
a Y h d y s v a l t o j e n toteuttamat j a ' t y r -
.kyttamät k i e l l o t j a rajoitukset; a i h e u t ­tavat
heidän maittenra ' k a n s a l l i s i l le
eduille;: . E n g l a n n i n vparlamentm; l a -
•bouristlnen jasen H a r o l d W i l s c n jOku
päivä s:tten sanoi, etta ^'Englanti m e ­nettää,
m a r k k i n a t , j o t k a v o i s i v a t - n i e lr
laf ;tavarcjta ^mcneen sataan miljoo­n
a a n puntaan",
-. "Eristäen LänsirEuroopan: h i s t o r i a l ­lisesti
• .muodostuneista: marklunoista
Y h d y s v a l l a t ; painostaa rj-ten kanssa-osak^
aittensa ; t a l o u d e l l i s t a itsenät
syy tta j a synnyttää epäjärjestystä ka -
p i t a l i s t i s t e n m a i d e n m a r k k i n o i l l a . N y ­k
y a i k a i s e n ; kansainvälisen kaupan­käynnin
t i l a a kuvasta k i r j ^ a a s t i ro
seikka, että k a u p a n yleisvolyyml kapi-^
t a U s t i s t e n maiden m a r k k i n o i l l a ; k u n
s i l t a luetaan, pois asevarustukset, o l i
viime vuonna'pienempi kuin vuonna
1952 puhumattakaan vuodesta : 1951;
Teollisuuden laskun tuloksena Län-isi
tuntee vielä kärkevamminmarkT:
' k i n o i d e n tarvetta; .Senvuoksi on y m ­märrettävää
£0,- k u i n k a suuren laar
•juuden o n Lännessä saanut l i i k e niitä
esteitä .vastaan; joita amerikkalaiset
asettavat kansamvalisen kaupan nor­malisoimisen
tielle. : R a n s k a l a i n en
v i i k k o l e h t i T r i b u n de N a t i o n k i r j o i t ­taa,
että ' ' n i i n kauan k u i n tulevat o l e ­maan
voimassa nykyiset rajoitukset,
j o t k a koskevat r a u r t a tavaramäärää,
el voi o l l a länsimaiden tavaroille t u n ­t
u v i a menekkimarkkmoita Idässä".
R a n s k a n lehdistön lausuntoja; toistaa
E n g l a n n i n , I t a l i a n j a muiden L a n s i -
iSurccpan maiden lehdistö. Englaur
n i n parlamentin l a b c u n s t i n e n : jäsen
Wcodrow iWhite k i r j o i t t a a : T h e R e y ­nolds
News:lehdessa Jo o n a i k a
sanoa Y h t y n e i d e n k a n i a k u n t i e n järr
- jestölle, että me pidämme vanhentur
neena - päätöslauselmaa,. J o k a asettaa.
esteitä strategisten .tavaroiden . v i e n ­n
i l l e . . . " , I d a n maihm.
, i Lansj.valtojen j h a l h t s e v i e n , p i i r i en
o n vaikea .olla kääntämättä korvaan­s
a näihin vaatimuksiin. Kosketelles-i
saan ran£|f^^isten teollisuus- j a h i -
k e p i i n e n edusta jaon-kiinnostuneisuut­ta
: taloudellisten suhteiden laajentar.
miseen Idan kanssa L a Combat l e h ti
h i l j a t t a i n ^.kirjoitti,. etta . Mendes--
F r a n c e n . hiljattaisessa kohtaulcsessa
" l ^ d y s v a l t o j e n :, ulkomaankauppkhalr
l i n n c n j o h t a j a n St^trcenin k a r i s s a ^ u -
heen aiheena oli m m myöskin kysy­mys,
n i i d e n rajoitusten lieventämisesi
tä, Joita Washington asettaa, länsin'
maiden "kaupalle Neuvostoliiton - j a
kansandemokraattisten maiden kans­sa.
Neuvostoliitto: o n puolestaan aiha
ehdSirf N^jiton
vehnää irasiliaan
H e l s i n k i . _ , (Suomi-Seura) Kaup­p
a - Ja teollisuusministeriö on anta­n
u t : seuraavan -^xisuionon oikaisuna'
lehdistössä o l l e i s i i n uutiäiin viljakau­poista
B r a s i l i a a n:
• K a u p p a ^ , j a teplllsuufiiiinisteriö o r i '
myynyt vehnää B r a s i l i a a n aikaiseni-'
m a n 70,000 t o n n i n erän lisäksi 50,000 •
tonnia, jossa~ ostajana on valtion
pankki Banco de . B r a s i l . Neuvosto^
l i i t t o t o i m i t t a a - vehnän-Mustanmereir'
s a t a m i i n ; Josta IVehna laivataan suo­r
a a n B r a s i l i a a n.
A m o a s t a a n Suomefisa kulutettava
vehnä: tuodaan'.nykyään rautateitse"
V a i n i k k a l a n k a u t t a.
Jälleenvientivehnän ostohinta Neu­vostoliitosta
<}n 'huomattavasti SuO^
meenx tuotavan' 'vuosisopimusvehnätt
h i n t a a "^alhaisempi/- Johtuen täinä
Neuvostoliitollevedullisemmasta toimi- '
tustavasta. B r a s i l i a n maksamaa hin-^>
•taa $77.90;:töiuilltai o n pidettävä Suo- ?
Aelle edullisena.
Lisää lJS4:n laivoja
Kaukoidän vesille
J^; W a s h i n g t o n . — i L a i v a s t o n tiedonan­nossa
sanotaan, että setnaavan nel­j
ä n k u u k a u d e n - a i k a n a tulee 45,000
t o n n i n • k a n t o f n e n lentokonelai va j a '
kalisi hayittäjälaivuetta — 16 alus-'
ta — siirtymään A t l a n t i l t a Tyynen
meren vesille..
L a n s i - S a k s a n n.s, turvaliisuuspoUisijaukkoja, j o t k a nyt s n n n n i t e l l a an
ottaa N A T O : n alaisuuteen j a s i j o i t t a a Saksan uuden a r m e i j a n p e ­r
u s j o u k o i k s i . ,
p y r k i n y t l u j i t t a m a a n - Ja kehittämään
t a l o u d e l l i s i a . r ) , A t e i t a k a i k k i e n maiden
kanssa yhdenvertaisuuden ja keski­näisen
: hyödyn ' p o h j a l l a . • Neuvosto­l
i i t t o c n j o aikoja, isitten osoittautunut :
olevansa^ k a l k k e i n l a o t e t t a v in j a täs­mällisin
p s t a j a ; jjä TdYs^&r Joka nou-dattaii
jyrkästi muiden maiden sisäi­s
i i n r a i l o i h i n puuttumattomuuden pe-^:
riaatettä. ? ' J ^ r l d e h ilaajentamaan: ul-kcmaankautipäyhteykslä
Neuvosto- ;
l i i t t o - o l i v i i m e .vuonna" taloudellisis­sa^
suhteissa : 51 maan kanssa. Neu-vt)
st:olliton teollisuuden j a maatalou­d
e n m a h t a v a : nousu luo otolliset eh­dot
Sen k a u p a n kehittämiselle kälk-J
fcien maiden kana»;
• Neuvostoliiton ^rauhantahtoista ul-kopolitUkkaä'
kuvastaa vakuuttavasti
NeuvostoUiton hallituksen nootti hei­näkuun
'24 päivältä, jonka se lälietti
länsivalloille ; täydennykseksi Euroo­p
a n koilektiivisen turvallauussopi-muksen
luonnokseen. Tidetään sU-mkUä
rj'tä",' sanotaan nootissa, "että
sopimukseen yhtyneet maat ryhtyvät
t o i m e n p i t e i s i i n kaupan j a muiden ta­loudellisten
yhteyksien kehittämisek­s
i sopimusmaiden kesken, mikä vas­taa
kansojen etuja seka rauhan ja
kansainvälisen yhteistyön lujittami-,
sen tarkoitukrrA."
Se laaja vastakaiku. Jota tämä
nootti jon saanut osakseen Euroopas­sa,
kiivastaa Neuvostoliiton ehdotus­t
e n elinvohnaisuutta ja ajankohtai-s
i y t t a . ^ K o k o maaihnan lehelliset Ih­miset
näkevät niissä reaalisen keinon
kan-auivällsen jännittyneisyyden U-Ven^
miseksl'jä laajojen kansalnrä-l
i s t en taloudellisten suhteiden aikaan­saamiseksi
k a i k k i e n kansojen hyväk­si.
. ' ^ ^ l i i r k o i t a n luonnollisesti, että j ä n k -
k i h e i r a h i tiet ovat käsittämättömiä.
V a i mitä arvellaan^ esimerkiksi
seuraavaista:
"^.Yhdysvaltain YK:n:,päävjdtuutetta
H e n r y Cabot Lodge Jr, e s i t t i v i i k on
vaihteessaj Y K r l l e propagaiidasyytök-sen,'
että K i i n a o n t e h n y t veriruskeita
nTtffeJä j a suorastaan rosvouksia-,—
OEnllla alueveisillääh!
>; A j a t e l l a .«Itä, että- t u h a n s i e n roai-
:^ilra|'päässä''olevan
•Titukj^en^'^
'nossa :;_syytö^^,^';
;lesi^an^''>m
tukeenkin puolesta, ikäänkuin Yhciys-v
a l l a t c^isi Jo perinyt:BrItanniän^ i m -
p e r i m n i n maat j a mannut, että k l i -
näla kaxiis^ntäsavalta on, omalla, r a n -
n l k o U a a n s y y l l i s t y n y t j a t k u v a s t i jiriha-^
mJiellsim t e k o l l a maäll-m
a a " nastaan. *, - >
tefen Ja t a l t e e n edusta j a t a m a t k a t . ! A i n o a , mitä m r . Lodge J r . e l selHtä-eläv^.
J a välitön kosketus - N e m o s t j ^ r , ! n y f . , o l l se, "ett&.mltä.hIton t^kejjcdstä
l i i t o n Ja suomeia kansojen eri p i l r i e b j on"JänkeIUä K i i n a n r a n n i k o l l a , s e m -
ovat herrain tiet
m i n k i n k i m a i n a lomailemassa olevan
p r e s i d e n t t i . Eisenhowerm hallitus ei
ole. edea tunnustanut, että sallaista
maata ja. k a n s a a o n edes olemassa­kaan,
k u i n on 600-miljoonainen K i i -
n a n k a n s a!
aiitahän mahdettaisiin esim. W a s -
hingtoniiSa sanoa, jos K i i n a n K a n ­santasavallan
edustajat suhtautuisi
yhtä v i h a m i e l k o s t i Y h d y s v a l t o j a koh­t
a a n . Ja esittäisivät sitten proteste-t
a a n Y K : n istunnolle siitä, että K i i ­n
a n t a i I n t i a n laivoja on kohdeltu
enemmän t a i vähemmän kovakourai-:
sesti Y h d y s v a l t a i n r a n n i k o l l a?
N i i n , mitähän: todella: s a n o t t a i s i in
s i l l o i n '^«rashingtonissa? Vesinkin
Jcs K i i n a n ; ajtalalvasto; olLBl» v a k i t u l -
ssssa p a t n i l h s s a Y h d y s v a l t a i n älue.-
velsien r a j a l l a J a tämän k i i n a l a i s en
l a i v a s t o n turvissa tehtäisiin ' j a t k u v i a '
-hyökkäyksiä Y h d y s v a l t a i n manner-i
n a a t a vastaan4lniasta i a mereltä?
M u t t a nuotta, o n k ^ k e t l meidän i h ­metellä,
sillä käsittämättömiä ovat
'V?/.l-^'
j a n k k i h e r r a i n tiet m u u a l l a k i n.
- Ottakaamme nyt v a i k k a se S E A T O
eli Washingtcmn sanelun mukaan a l ­l
e k i r j o i t e t t u K a a k k o i s - A a s i a n sotaso-plmus.
' ' '
Ensmnäkin on i l o l l a J a s u u r e l l a t y y ­dytyksellä
fcdettava, ,että meidän
maamme, Canada^ o n v i i s a a s t i kyllä
pusytellyt:: erillään koko hommasta.
Jo.» mistään,:, n i i n ; tästä asiasta, on
l i i t t o h a U i t u k s e m m e kiitoksen' a t i i a i n -
nut. ' - * '
E i nimittäin voida olettaa, että A a ­s
i a n kansat tulevat mitenkään hyväk­symään
sitä'"puolustusta" mitä i m ­perialistiset;
-vallat — i Yhdyafvallat.
B r i t a n n i a , J a . R a n s k a — n i i l l e t a r j o a ­vat.
Tott^ o n myös, e t t ä ^ S^
Jäsenyyden avulla e i ystäviäl A a s i an
m a t r a s ^ d a ; I n t i a , B a i n a n KÄnSan-tasavalta
i a todonesia, jotka yhteen-^
laskien: edustavat asiallisesti puhuen
koko Aasiaa j a m i i t e l toista puolta
koko Ihmiskunnan määrästä, ,ovat
C a n a d a n l a i l l a Jääneet S P A T O r n Jä­senyydestä
pois. Ja avoimesti t u o n i i n -
neet sen, xotasoplmukseksl, - Joka; p a ­hentaa
A a s i a n t i l a n n e t t a . ,
Ja n e A a s i a n maat. Jotka- t«anpan
ääntä kuunnelleen saatiin tämfinsö^
pimluksöi' Jäsehvallolksi.' ovat^todella
h e r t t a i s i a ] ^-Vapauden",' fiublnstftjla.'
K l i p p l i n i t o h a s i a l l i s e s t i puhuen vA'-
d y s v a l t a i n määräysvailazi^ oleva
s i i r t o m a a . .
P a k i s t a n o n m a a , niissä ei ole kos­k
a a n k a n s a l l i s i a vaaleja pidetty.
lä t o s i n p i d e t t i i n eräät maakunnalli­set
v a a l i t — m u t t a ' k a n s a n valitseBj
halUtus r o m m i t e t t l t a valtapiirien to^
mesta i l m a n mitään seremonioita. JO-1
käii o n taaji p u h e Thaimaasta, niin
s e n s o t l l a s h a i U t u s nimittää t o l « n ?^
Ien p a r l a m e n t i n Jäsenistä j a
v a a l i t i Ä ettei kansan tahto p8*»
mitenkään näkyvihu
M u t t a tällaisilla voimilla - yM<5»
k i i n a n . k a n s i i n virkaheitto ChiaM
K a i ^ s h d c i n ] a B a o Etein kanssa - on.
Yhdysvallat lähetenyt ".vapautta poo-
ItLitamaan^, Aasiassa! -
Jos Ihmi«t eivät oiketa Jaksa «a-
'lattaa tällaista «vapauden pooM^
mistä", "niin se annettakoon heille ^
teeksi. .Todettakoon kuitenkin.
tämä -vapauden-puolustamin^
salnvällsellä areenalla sopU
scsti-siihen "vapauden P " ° ^ "^
rr.en" McCarthymaassa, J*^»*!^
kaan Julistetaan k o n » " " ^ * ^ ^^
lalttotoakÄ ja tehdään siten inan^
lliekairettä kalkki,väärin ^ ^ ^ ^ ^\
Ihmiset — vanilnkln unionlsöt^J
muut työväenliikkeen Jäsenet - j
daan raahata'JtesUtysldrille-, A
•Nuko . :' ao «ikt rk;n« s«äi '' kkuuttaakkiinn,. sanoi P»*»
k m i p ä ä t Ä l e i k a t t i i n - K a n d » ^!
.>•.:•>r<<•o•:i:.^;iK•'i^„!''•'^5^?•i''•:•V;;^;'•••