1956-11-22-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
into, Oniad»^!
Toronto, Oni
;estiläiset rakentavat sosiatiis mia
Kirj. E. RiseR,
„ SKT fcorfcpfniniaa gtuyos-
* ' jpbfaja)
luestin Sosialistinen Neuvostota-viettää
t ä n ä vuonna fcoU-ja
alaisista sortajista vapautu-
16. vuosipäivää. Vuo>i
jää ikuisiksi ajoiksi I t ä m e r en
kansojen historian käänne-
Ihdaksi, siirtymisvuodeksi kom-i
i i i johtavalle sosialismin
Samana wonna valmistui suurtehoi-nm
Uuskekaasukombinaatti, joka
i l l i t y i halpaa*kaasia
tapahduttua kaikki
e-.
uutoksen
t asettuivat t y ö n s ä i ^ ^ e en
työttömyys loi>pui. Jo vttoden
6 kuukauden kuluessa teolli-'
yöläisten määrä kasvoi '38,000:
atekijällä. Länes 53,000 maäta>;
ityöläistä ja pienviljelijää sai
öönsä yn 550.000. l|a maata,
liset aloittivat sosialismin ra-fttamisen.
>
asistisen Saksan' hy6'kkäys ja
miehittäminen aiheuttivat
kansalle > mittaamattoinia;
jrksiäi Kansantalous xjoiitui^
piotilaan, kaupungit ja Jcylät
ettiin, karja oU i^östetty:;Kym-det
tuhannet isänmaanystävät; - H
^tin kansan parhainmusto menet-henkensä.
v i N^
miehittäjistä jantei, Eestin
le mahdollisuuden.; aloittaa
rakentamisen j a iceliittämi-ansa
todellisiksi isänniksi tuleen
Eestin työläisten ftyöinnos-ansiosta
j a ;tojpten: neuvos!
avaltojen tuotantolaitosten','a-ansiosta
Eestin teollisuus air
kehittyä nopeaa vvauhtia. Jo
na 1948 päästiin teollisuustub-;
aossa sodanedelliselle V tasolle.
JjOS AIOTTte MATKUSTAA
SUOMEEN..
jestämme imatkänne laivalla tai
Itäen. Myös lippuja Suomesta
tuleville. " '
ien Travel. Agency
Iin 6-5246 ' 324 John St
Saiilt Ste. Marie, Ont..
Tallinnan Jsäyttöön.
- J ä l l ^ m - a k e n n e t u n ja uusitiin
Krenbolmin t&kstiilitebtaan tiiotab^
to on nykyisin 23-kertainen verrattuna
: sodan e d e l l i ^ n määi-ääh.
Kyminenkertaisekäi on kasvanut
"Volte", — "Ilmarine", u_ "»Jarat"
— "Punane R e f y.m. tehtaiden
tuotanto.
E e s t i l ä i s i ä tuotteita toimitetaan
kauas tasavallan Vajojen ulkopuolelle.
'Volta"-tehtaan sähkömetottorit
ovat tunnettuja Kiinassa jä! Intiassa
asti. ' H y v ä s s ä maineessa ovac
eestiläiset kysytyt. "Estonia"-Jfop-s
e r t t i f l y y g e l i t , - j o i t ä tUatäan paitsi
Eurooppaan myös Aasiaan ja" Aine
rikkaan. Eestiläisillä trikootäväroil^
la, ^ villalankavalmisteilla. jääkaa
peilla j a taideteoUisuustuotteilld OU
hyvä maine.
* Voimatalous on entiseen verrattuna
kehittynyt aivan hämmäätyc-täväsji.
Kuuluisat Narvan kosket
on = alistettu ihinisen 'palvelukseen.
Narvan vesivoimalaitos aloitti toi-niintansa
jo viime vuonna. Useita
höyryvoimalaitoksia a l o i t t i . toimen
tansa jo .viime vuonna. Samoin
kymmeniin piireihin j ä kbltektii-v
i t i l o i l l e on noussut omat sähköase '
mansa. Tasavallan sähkövirran tuo
t a r i t o ö n •nykyisin.360 pros. suurem
pi kuin vuonna 1940, • Viidenf viiibe
vuodenaikana sähköasemien -tehon
lisäys, on suurenipikuin^ Kaikkien
asemien yhteisteho porvarillisessa
Eestissä. - -
Kuten mainittiin saavutti teolli
suustuotanto .sodanedellisen'talon
vuonna 19|,8, vuonna 1949 se oli jo
250 pros. sodanedelliseen tasoon
verrattuna, mutta vuonna 195p se
o l i jopa:7-kertainen vuoteen' 1940
verrattuna.. » - ^ ..
Viidenneu 5-vuotissuunnitelman
tavoitteet liuskeen, kaasun ja jius-kepolttoaineen
- valmistuksessa to
teutettiin j a :kakd!inkertaistettiin rakennusaineiden
tuotanto. VUbdesta
1950 on t ä r k e i m p i e n elin^tarvikkei-den
tuotanto kohonnut lähes 'kaksinkertaiseksi:
lihatuotteita, on' :val-l^
istava elokuva Suomen, lumoavasta Lapistal
"MAÄREl TUNMM TYnö"
k
lapsissa: Eila Petokonens Olavi Beimas, Hiilkka; Helinä, Sakari Jurkka
Ohjaus Valentin:. Vaala Tuotanto Piimi OY.. ;
iRONTOj Huiisarian House, 245 College St., maanantaina, marraskuun
26 pnä kello 7 j a 9 illalla. ^ . / . - =
iB0NTO,F^ S; Clnb,:19HuronSt.^ torstaina, marrasknun 29 pnä
kello 7 j a ^ . U l ^
IPBUBY, Finnish Hall, perjantaina, marraskuun 30 pnä kello, 8 i l l ,
ANVP, Uudella- häalilla/ lauantaina, jonlnknan. 1 pnä liello 8 i^^illa
LfJLT^STE. M A R I E Chaiieatt Pines Hall, maanantaina, jonluk. 3 pnä
' kello 8 illalla
^til^T STE. JilÄBiE; Sieielton haalilla, tiistaina, 1 jouTuk 4 p. klo ilL
EAVl^B LAKELI<A,>keskivUkkona, Joolafcaun 5 pnä kello 8 illalla: •'
JDBVRI^, Sampo hdaiillastoMtaiAa, JoUlnknun 6 pnä klo'7 j a 9 i ^ l l a
BKLAND £ A K E , Finnish Hall, perjantatna, joulufc. 7 p n ä klo STIIL
»TJTH POBQURme;,- FinnfislL m i l lauanto jouluk; 8 p;; k lo 8 i l l .
KJäBANE, Oraiiige-.HaU; snnnontaina, joalaknon^9 pnä klo 2 l p .
:^aiST. ComtniMty <7e'ntriä.' i t i^
SBALDTON, Ukrainian Halli tiistaina; jonlnkuon 11 p. klo 8 illalla.
PIGON; , Eik'£j^ HaB. ketJdvilkkonay joulukuun .12 pnä keUo 8;il]alla,
mi! A B T H U B , Polish Hall,:torstaina, jouluk. 13 pnä klo 7 j a 9'ilL
JUINISTIQUIA. Pohjolan-HaU. perjaptaina, jouluk. 14 p. klo 8 i l l .
LALU,FimilshHaU,' lauantaina, joulukunnv 15 pnä kello 8 Ulalla.
iAANPÄÄSY $1 — ' l i A P S l ^ 25c Canadian Finni sh Möviesl
(22-24)
^apättbeh joulttnumeroon
jöica ilmestyy seuraavasti:
LÄNNEN N t l M I K O jouluko julkaistaan
ManitoÖäa; 'Safikatchewanin. AlbeJrtan ja British Columbian
tervehdykset.
' 18 pnä, missä julkaistaan
Ontarion j a ' Quebecin- tervehdykset.
Yksityisten tervehdyfeteh hirita on 25c.- osoitteen kanssa
50c. Myöskin julkaistaan 75c ja $1.00 tervehdyksiä, jotka
ladotaan suuremmilla kirjasimilla.
äjän Nhni
KHÖ^ÖITTAltAA.NIMENNE! SÖlVÄSTI
mm * 1
I l:
J L
I ^ r
r I
I L
I I
! 1
.1
'mm
mistettu 95 pros. enemmän, maka-xoonivalmisteita
3.1-kertainen määrä,
säUykkeJtä 3,7.kertainen j a iei-pomotuofteita
lähes kaksihkertai'
nen määrä. Kalasaaliit ovat oUeet
2,1-kertaa n i i n suuria kuin vuonna
1950 e l i 55,000 tonnia.
Neuvosto-Eestin maatalous on
l ä h t e n y t ' p ä ä t t ä v ä i s e sU uudeUe —
sosialistiselle kollektiivisen; talou
den^tielle. . < , i- ,
•'Porvarillisessa Eestissä - maatalous:
o l i vuonna 1939; jakaantunut
,140,000 pientilaan,-mutta nykyisin
maassa on 900 suurta^ kollektiiviti-laa,,
joita p a l v e l e e j ^ k o n ^ ja trak-tonasemaa.
'! " • '
Pelloilla ja ' ^ f j a f a f m e i l i a ' toimii
kymmeniätuhansia erilaisia maata-^
louskoneita. Tuhannet leikkuupuimurit
j a muut korjuukoneet helpottavat
sadonkorjuuta. Lähes kolme
neljännestä .kaikista peltotSIst^^'tapahtuu
iiykyisin koneilla; Viiden-^
'nen 5-vuotissuunnitelman. kaudella:
lihantuotanto kollektiivitiloilla kaivoi
81 pi-os, maidon 5 pros, munien
97 pros. j a villan 40 pros. V i i
dessä vuodessa lypsykarja .kasvoi
kollektiivitiloilla 10,1. sikakanta 53
pros., j a siipikarja 71 pros. - f
Maataloustuotannon kasvun rinnalla
lisääntyvät myös kollektiiviti-lojen
j a niiden j ä s e n t e n t u l o t Esim.
kahden vuoden: aikana, 1952-^-1954,
koUektiivitilojen j a niiden jäsenten
tulot valtiolle luoVutetiiista tuotteista
lisääntyivät yhteensä y l i 250
miljoonalla ruplalla.
Vuoden 1954 alkuvaiheessa tasavallassa
.oli vain 26 miljonäärikol^
lektiivitilaa, mutta nykyisin n i i t ä on
jo lähes €0.
- J a t k u v a s t i kohoavat myös muiden
työtätekevien reaalipalkat: Huomattavat
summat maksetaan vuosittain
valtion varoista eläkkeinä ja muina
avustuksina väestölle.- ' 10 vuoden
aikana nämä menot ovat olleet keskimäärin
65 miljoonaa ruplaa vuodessa,
Seurauksena SNTLn kpr-keimman
neuvoston vahvistamasta
uudesta ejäkelaistar joka edellyttää
eläkemaksujen korottamista, nämä
menot kasvavat noin 50 pros.
Porvarillisessa Eestissä tervey-denhoitokysymykset
eivät kiinnostaneet
hallitsevia piirejä. On yleisesti
tunnettua, e t t ä esim. väestö
lisäyksessä Eesti oli Euroopan tilaston
loppupäässä
Neuvostoliiton aikana sairaaloiden
potilaspaikkojen määrä. OQ l i^
sääntynyt kaksinkertaiseksi ja lääk
ä r i e n lukumäärä y l i kaksinkertaistunut.
-Lastenseimien, j a -tarhojen
pion^ileiiaenwi^.:lyteniwcanto}9i^^
den'' verkko on huoriiattavasti laa-jehtunut
'Elintasonnousu on johtanut
siihen, että väestölisäys on
kasvanut lähes viisinkertaisesti por-varilliseea
Eestiin^verrattuna.
> Kuvaavia ovat myös kansanvalistuksen
numerotiedot. Koululaisten*
lukumäärä; joka oli 121,000 vuonna
1940 oli vuonna 1955—56 160,000
Y l i 7-kertaiseksi on kasvanut keskikoulujen
oppilasmäärä: ja y l i 3-ker-taiseksi
korkeakoulujen oppilasluku.
Koulu- j a opintomaksujen poistaminen
on avannut nuorisolle suuret
mahdollisuudet opin tielle. Koulunkäynti
on tullut paitsi mahdolliseksi
työtätekeville, n i i n myös välttämättömyydeksi.
Eestin tiedeakatemiassa, joka :pe-rustettiin
10 vuotta sitten, toimii
394 tiedemiestä 10 eri tieteellisessä
instituutissa.
Tasavallan sivistyneistö valmistautuu
v viettämään Eestin SNTn
taiteen ja kirjallisuuden kuukautta
Moskovassa kuluvan vuoden lopus
sa. Moskovassa tulee näytteille y li
90 venäjänkielelle k ä ä n n e t t y ä eestiläistä
teosta, esitetään lukuisia eestiläisiä
näytelmiä, oopperoita, operetteja
j a baletteja, jotka on luotu
16 neuvostotasavallan vuoden aikana.
Moskovassa j ä r j e s t e t ä ä n eestiläisen
maalaus-, kuvanveisto- j a käsityötaiteen
näyttely, tanssi- j a lauluyhtyeet
antavat näytöksiä jne.
Eestin kulttuurin nopeaa kehitystä
edistävät 773 klubia, joista jokai^
nen löytää itselleen sopivan j a miel
lyttävän harrastuksen, j a yli 1,400
kirjastoa, joiden yhteinen nidemää:
r ä on noin 5,5 miljoonaa.
Viime vuonna i l m e s t y i E e s t i s sä
945 teosta, joiden yhteinen painosmäärä
oU 5,900,000 kappaletta, mikä
merkitsee y l i viittä kirjaa jokaista
Eestin kansalaista kohden pikkulapset
mukaanlukieh-
, E e s t in kansa on 16 kansanvallan
vuoden aikana saanut paljon aikaan.
, Nämä saavutukset osoitta-vät;
e t t ä kansa on valinnut oikean
tien. Eestin kansa rakentaa tulevaisuuttaan,'
-iloiten 'jokaisesta uu-
^lesta, päivästä,'Sillä jokainen,tiusi
päivä antaa uusia tuloksia. (SIB)
jaerifflaiifiA
PKteideii lasku
Kansainvälinen olympiakomitea
on l ä h i n n ä puheenjohtajansa A v c ry
Brundagen suulla esittänyt; j ä l l e en
kerran: vetoomukseni ettei Melbour-nen
I p ^ i ^ n : osallistuvia kansakuntia
aseteUaisi paremrouusjärjestyk
seen minkäänlaisten pistelaskelmien
perusteella. Lähinnä, t ä m ä vetoo
qpius ^kohdistuu l u o n n o l t i ^ s t i sanomalehtiin,
joissa mainitunlaisia .laskutehtäviä
harrastellaan, vaikka mo:
net lehdet ovatkin myöntäneet ;ve
toomuksen olevan ^ olympiahengen
mukainen, ei yksikään ole luvannut
noudattaa sitä käytännössä.:Ja vaikeata
se olisikin. Ensinnäkin yhteisen
sopimuksen' aikaansaäuineii
edes suomalaisten sanomalehtien ja
e r ä i d e n julkaisujen kesken olisi koi^
kelailla vaikea: j u t t u j a .toiseksi, ^tu^
heilusta kiinnostuneet lukijat' odot
tavat ^päivittäin y K O K : n , pannaan
tuomitsemia."tilanneselvityksiä!^
Joskin ^ siis Melbournessa >,pitäisi
olympiahengen: mukaisestiv^kamp
pailla paremmuudesta vain yksityistr
ten urheilijain, sekaantuu siihen
myös kan^kuntien välinen Imi^tel^
- ^ l ä h i n n ä . Neuvostoliiton j a ; U S A :n
yhteenotto; maailman urheiluherruu
desta.' Ja tietyssä mielessä tämä on
täysin luonnollista, sillä ^ k i s o i h in
osallistuvat yksityiset u r h e i U j ä t i c l -
vät suinkaan ole mitään niaailman-kansalaisia,
vaan; suomalaisia;-,venäläisiä,
unkarilaisia, australialaisia^
On luonnotonta toivoa; ^ e t t ä ;kukä
hyvänsä voittaja saisin kaikkialla
maailmassa osakseen yhtä s^ujen
kunnioituksen j a riemun. Totta kai
suomalaista mieltä lämmittää mp-n
i n verroin:. enemmän .esimerkiksi
Eeles Landströmin kuin konsanaaii
Bob Richardsinr voitto olympiakiso^
jen seiväskilpailussa. ' '
Oleellisimpana puolena olympia-aatteessa
ovat kuitenkin sen kän-
: sainvälistä ystävyyttä korostavat pe-;
riaatteet, jo'illa on mahdollisuus toteutua
myös = käytännössä. ^ lituinai-sessa
Hellaassa loppuivat sodatkin
olympiakisojenäjaksi;^ Helsingin-kisoissa
vietti nuorison ' urheiluystä-vyys
riemujuhlaansa ^ja toivottavasti
samanlainen henki löytää maaperän
myös - australialaisella ' ^kamaralla,-
vaikka maailma onkin tällä hetkellä
kaikkea «muuta kuin ystävyyden läpitunkema.
Eräänlaisena olympian
aatteen vertauskuvana voitaneen pit
ä ä Neuvostoliiton ja Englannin
olympiajoukkueitten johtajien - - toisilleen'
ojentamaa kouraa,' kun 'he
sattuivat kohtaamaan - toisensa Mel-bournen
kisakylässä. Kansainvälin
sen suurpolitiika»"kysymi4ssissä.>^
vät "Neuvostoliiton ja Englannin
mielipiteet käy tällä hetkellä- läheskään
yksiin; mutta se ei kuitenlcaan
e s t ä näiden maiden urheilijoita kilvoittelemasta
olympiavoitoista jalon
j a rehdin urjieiluhengen elävöittä-minä.
— Maileri. •
Cänadaii Jcansan'
enenniädstö vastustaa
Egyptiin hyäldicäystä
Ottawa, - i - Gallup- äänestyksessä
canadalaiset ovat ilmaisseet Jeaniansa
Keski-Idän k r i i s i n suhteen. -
Vastaten kysymykseen josko' hef
hjrväksyvät Israelin toimenpiteet
hyökätessään Egyptin, 43% ilmojtti-vat
vastustavansa, 23% hyväksyvänsä
ja 34% ; l l a ei ole mielipidettä.
Toiseen kysymykseen, josko he
hyväksyvät. Britannian ja Ranskan
toimenpiteet Egyptissä, 40 % sanoi
•fayväk^änsä, 43% ei hyväkigryän-'
s ä j ä 17% oU yaiHa mieUpidettäT
"Ii -rr^TJanriiass» nyt he,.odottavat ^Jr^ 1§ai^^*srS*Är^f Vaiii l^hta tai koÄebtain kd/mea.
Amerikkalaiset ovat
toivorikkaita nyt
lavissa kisoissa
Melbourne. Kuudennettoista
olympialaiskisat alkavat t ä n ä ä n täällä
suurin juhlallisuuksin j a yleisesti
odotetaan^ e t t ä näistä kisoista muodostuu
alansa: suurimmat urheiluj
u h l a t >
L Alustavien tietojen mukaan avausjuhlaan
odotetaan saapuvaksi .110,
000 henkeä käsittävä yleisömäärä,
mukaan lukien eri: puolilta ./maail-
• maa tulleet vieraat. Avajaisjuhla
pidetään Melboumen krikettikentäl-lä.
Juhla ^Ikaa kello 3 iltapäivällä.
Vaikka kisoista on jäänyt pois
kansainvälisen j ä n n i t y s t i l a n t e e n pahenemisen
vuoltsi 5 maata, olympialaisiin
osallistuu nyt kuitenkin 4,985
urheilijaa 69:stä maasta.Neuvosto-^
liitosta on~ 412^ miesr, ja; naisurheilijaa;
Yhdysvalloista 386 mies- ja
•. naisurheilijaa. -; Yleisesti uskotaan
e t t ä näiden suurvaltojen urheilijain:
välillä muodostuu vieläkin-kireämpi
kilpailu kuin Helsingin kisoissa
olympialaisten . " e p ä v i r a l l i s i s t a pisteistä'-
e r i maiden sijoittumisen suhteen,
"Me i^tulemme yllättämään toisia
j a voittamaan enemmän kultamitaleja
mitälvoitimme Helsingissa'' sanoi
Yhdysvaltain olympiajoukkueen
johtokunnan j ä s e n J.*<Lyman Bing-ham.
(Helsingin olympialaisissa yhdysvaltalaiset
saivat 40 j a ; neuvosto*
liittolaiset 20 kultamitalia).,.
^^'Minä* uskon onnistuvamme paremmin
r a t a - J a - k e n t t ä u r h e i l u s s a,
miesten ja naisten -Voimistelussa,
painissa j a painonnostossa, samalla
kun Sallyjämme'asemamme koripallossa,^
miesten 'ja';'naisten uinnissa
j a soudussa", sanoi mr.Bingham.
Helsingin; kisoissa amerikkalaiset
voittiyatirata-: j a : k e n t t ä u r h e U u s t a 14
kultamitalia J a uinnissa 8. M r . Bing-hamin
arvion mukaan yhdysvaltalaK
sei ovat Melboumen kisoissa-aipoas-taaÄ
nyrkkeilyssä^ lieikompia mitä
he .olivat Helsingin kisoissa neljä
vaotta sitten. Helsingitoä yhdysvaltalaiset
nyrfckeUijätVoitUvat 5 kul-
|^^SIeltM)urnessa,vAu6traIiassii ö n j o
tl^xiän U m e s i y i ^
jpiakisatj p i t e e l l l s^
Kteöjen n i i m t a t i ^ ki
» p ä i v i im
leiman, joitajleht^temo^^^^
siyat tietoisia isUtä. missä lajeissa
e r i inaiden n uirheilijät;:ti^^^^^
Ja^pbjat.^jEmttei^
Jänpäiyanä-.^Säm
;yJeisUrheUiuisa ^^^^
i ä y i e n kamppailujen
j t ^ k i i j ^ i l u t n ^ i - k^
jaikapallossa, nurmipallössa, 'miiek-.
l ^ i i s s a ^ .
vqimisielussa ym. lajeissa. . ' '
t E d d l e e n bupm
i^ptvas!^ k i l j ^ I u o^
.yäjt. • a^kaniääräif ;;itar^
ttournen aikaa, joka; o n 15 tuntia
edellä 'Ganadah Eastern Standard-ajasta.
^ ; S i i s ; kuni sanomi^^^ esim.,
e j ^ ? o l } ^ p i a ^ ^
s i r o d e t a l k a v a t m ^^
tainäl k d l i ^ 3 ^ ^ iaun^meiääj^
•me ospitiayat
'keski viikkona marra^^^^
' •• y:';;.:-;'^•c,x"'-x'::'..:'-:--^;c'^^•;'-?V\t^"
KENTTÄURHEILUoilJELMA
Marraskuun/si p. i f - A v a j a i s j u h:
laUisuudetrMeibournen Olympia:
söidionil^a^keijo^^
;Marrask.'23 p. — 10 ap. Korkeushypyn
karsintakilpailut- j ä i n a i s t eh
kiekonheiton karsinnat '
^ |z,3o': ip^-,v4^
e r ä t ; Korkeushypyn Ibppuklipailu
3 i 0 " "•^'"'"--"^"^'''^
800 iri: alkuerät. 5.05 100 m, toiset
alkuerät. 5.40 ip. 400 ^th. aitajuoik-sun
toiset alkuerät: 6.Ö0 l p . lO^OOO
metrin juoksii. --'•••^•••'"'•'''•'*-
l i u fu^i^n^^^^j^ töppukil
{ ^ j Ä 5 i p . 2 ^
S20^fl>!:< naisteni ^ m. allajiioksun
väUerät.
'?iHadttjiik;^:tS8 '4P^>^^-iÖ;ap.;^kuuIan
lieitön icarsintiL 2.3^
jitbkinjn^ vllieJi^
ld^p(ikilpaUu^2JS01i>,^ km. kävely
3,w» ip.i40fr>itt. a^^^
haisten keihääriheitoii löppiikilpailu.
kilipiaUu;-4.45>ip!; 5 loptitikil^
pailu^ 5^15:lp; ÄfefetCTi; W
siitiJ lbppukiii»aIlöS 5 ip? 40O lal
juoksun toiset a l k u e r ä t . . >^
Marrask: 29 p . — 1 0 ap. 10<>tteii
j ä i n 100 i n . 1 1 ap. I0K)ttelijaih pituushyppy,
2.15 j ^ . ' 10-ottelijain
kuttla. 3 ip. 400 m. välierät. 3.20 ip.
naisten 2Ö0 m. a l k u e r ä t 4 ip. 10-ot-itelijaihkorlkäushyppy
3.000'm^ estejuoksun
io^piikilpailu. .4.30 ip. 1,500
rn;7^uoksöiv^
i p : 4(k}nii^iÖpj^
n i / välierät:; ;63Ö?^^^^
400 metriä, . . . '
;;;;:;T-^:i';^/'*.').:r^3<:i)..vo-;i;-j,^
AuTingjonpiilkut aiheut-
Helsinki. i Lj^hytaaltohäiriöi
magneettiset myrskyt, ja-, revontulet
tulevat, ehkä normaalia t a ^ U s e m -
imiksifiäMail»
ttelätfeiniiiSöbi^t^
Alpeilta. Viime päivinä on observatoriossa
laskettu 430 auringönt>Ilk-kua,
joista muutamien pinta oh kym»
t n ^ n ; k e i r t a a s
Sarninaikaise^ii^ön v^ärak^
kltalS^ähdyksiä;
uöksuh ^ y ä i i e i ^ t ; ;f
oiipukilpajlUi^^2;4a?^
m. a l k u e r ä t 3,45 lp. 100 m. v ä l i e r ät
3;£^ ip. i p i t u ^ ^
4.09 ip. 800 m.;vaiierät. 4.40.lp naisten
100 m. välierät. 5.10 lp. 400 qi.
aitajuoksun loppukilpailu^ 5.30 ip.
.Oflf:;-n*;~'iÖF^
Marräsk;. 25 <p.^r^ Sunnuntaina;e
kilpailla, joten- urheilijat,, j a ; vieraat
saavat käyttää sen lepopäivä-nään^'
Z:;- '^s^Ml i-MyW-:P> .fefi-;-;;'; •* j^,;
0PpukilpaiIUr2.^0'ip. 200 m,;alku-erät-
3 25 ip. k e i h ä ä n h e i t o n löppu-kilpaiiu.
3.30 ip. 800 m. loppukilpail
u J ä 5 0 i | > J i i ^ 5 i 0 Ä w i ä ^ | ä l l ^ ^
5.20 ip. naisten 100 m. löjppukilpallu.
5.40yj^#)a-m:ioi^
Marnisk. 27 p.. — , , l p ap.;Kolmi-loikanivkarsinta;
kiekonheiton : karsinta,
naisten pituushypyn karsinta-'
kilpailut.;i2.30 ip. naisten 80 m .aitajuoksun
alkuerät; , kolmiloikan
loppukilpailu..3 ip.. 200 m. v ä l i e r ät
3.2Qv i p ; . l i ö ;m. aitajuoksun alku-laista,
tycKssä Ruotsissa
; luiäima: ,R]tot9in eirnkdiW
elämässä työskerttelevien ulkomaa-ö
i s t e n määrä^h^iMeeV^^
T ä m ^ n j n u k a a n heidän määränsä öU
iokaiaiun J^^päiv
merkitsee:.13,48j5:i^ eli i l ^ - n Usflys-t
ä vuoden kuluessa.; Ulkomaal^
ta on suomalaisia ciiiten,,47,509, si.t^
ten, tuley.>trte^^^
25,^95 j a salisalaisct, m ä ä r ä l t ä ä n 21.
841. Sitten seuraavat ^norjalaisQt,
i b a l p g i t ä j i a i a i ^ ^
:;---,;ltttlau^^^,^ elää, luohnos';
sa noin (l^^^uattil'§^
Vapaus «li eOen Ja tänä aamuna SUf tmn ^''"'^
jSlWcn i^'uutto tilaiisto ja^
ti Teyitysrj^^^
la f^^^^
rän-'i74:ä5ri tilaukseen.
Erikoisesti kiintyy nyt huomio
torontolaisiih Vapauden iystäviin.
Levitysryntäyksen alussa oli "T(h
rofiton HrftamaliaJ' hielko hlljalBia;;
p i i n p a i k k a k u n t i i n : Pojrt Arthuriin
j a Sudburyyn verraten, torontolal- ,
s i l l a on nyt s e l v ä i e t u m a t l^
son 2, yhteensä Torontosta 6 uutta
^iläiwta-^;irapiöilw
nyt t u l l u t 36 uutta tilausta, osuuden '
r;blles?at^'22||s^^
. - H f l j a Smith; SudbUry, l uusi tl-iaus
" r a p i d l k s i " v S i i d b ÄW o n ' ^I»säebkhäö^ti^^ ll^^lhlhi aafäliJlnj hat^^^i ö J ^ ^
Ä p i m a a h t o p ^ u s t a j a l l ^ ^ ^ ^•'M
jBiiisi^^ubmenklelell&:ji^.^t^ l
etmmea Ja h ^ «xtmiuimä
.^.#ehtbemäniiäM^^^ okwl'>J
%ka1UlmiWl^#le^^yianii& Binun^. u
— Lontoon. B i g Ben k c ^ o n m i -
nuuttiviisari on ,14 jalan mittainen
j a painaa 200 pauhaa.
^ Surulla ilmoitan,'cta mie]|ienl ^
Heikki ^Hebry) John Väiiiii
^ii^i^n JäliaVminä, Esteri^Välsäiun^ biidiaa/jrak»ia NisiniMD^^
F|i«i«udneea Suomessa, siskon lapset ja' Mana täU sekä serkut.
Vaimosi Ester.*
K I I T O S » '
* Monet lämpimät kiitokset kaakille,-'Jotka tavalla tai toisella'otti-vat
töaa suruuni.
ESTEB VÄISÄNEN
113 Glenirood Avenue St. Caiharines, Ont„ Canada
PALJON ONNEA 60-VUOTIÄ;^LE
JALMAR Hl^ftlUlSTOLLI
: toivottavat allainainitut sukulaiset jä ystävät
Lyydia Honriistb
Margaret. B u s s ^ l ^a j>erhe
S i i r i ja V . Koski
9auha' Ja K . Närhi '
i m p i Ja Lin0borg
L ^ p i Ja E . Broijer
Mimmi Ja V. HarJu
Hanna Ja A. Totonen'
-Aino j a K , Mäki
8aara j a H . Kansas
Fltoa Ja 4, Tfirtio
Anni Ja A. Kyröjärvi
Martta Ja J . Mäki '
Tyyne Ja O. Markland
-Hilma j a L . Luoma
SivI Ja Wuonet
Saima Johnson , ' , «•
Talnl Ja Sohvi Lehto
Hilda Carlson
Ester Vdlsäöen , l- '
Hulda Matkia Ja Oiva
Jenny Ja O. Leinonen
Ester j a J . Aho ' '
Reino Keto
Ester Ja K . Viita ,
Jenny Ja J . Puuspj^ •
Elma Ja J . Lähde - a
Olga Ja V. Viren ,
Eakel,%E. Närhi ;;
Mr. Jä mn. A. Laari
, . K I I T O S . * ^
' sydämelliset otokset yfitäviSe ja tuttaville, kun tulitte meitä y i -
^itfäen' onnittelemaan minun^eo-^ottosyniymäpäiväni johdosta. „
Kiitos, lahjoista j a kauniist» ksiivipiiyaäBUi, .Kiitos afkuunpanijoille
j a nqrd^dn i l l a n «männille, jotka vaivojanne säästämättä vteitte koko.
i l l a n , työtä. • . --'^
r'Kiaos mySs niille >Jotka ottivat osaa/vaan. eivät >volneet'saapua.
Tämä tilaisuus tulee töHymään icauniinft muistona elämämme Iltaan
•'asö;M;M5;!f;;;s#5|^
>. - JALMAB JA LYYDIÄHOBMISTOf ^
Beamsville, .Ontario
SD 6004
SD 532B 'f&bni^ minaStangbi^lTp^
\ . . --MÖte TangueU tangO/ m^o Kftf.
. SD 5320 rga^kaövolf.nf'^'^^^-'***'"*"* «"-^
•V^r . - .:»E^taulan iu
, . SD 5331 Lä^Palbma;.
SD 6341 Hurmio
"'^-•'^:;fii?'i^Kellot
; ^ : 6 3 4 5 N e l j ä t y ) t » d e r ö i k a % | f ^^
%MulstblJeir;^iatai<ienlpblkuJ?^ Mittio^iytöt * v<
SD S 2 8 9 M l r r i e h J t u i l ä E i » ^ foxtrot. mtro^Vym
El tällä kertaa, tango, ,Met«))?ry!t6l
• f | ^ 8 D ^ 5 l M K a k s l f ^ l t a r a a ? » ' t a n g ö i s D « ^ ^ - 11
c; ' . Odotus, Girossbctvin-iMahdol
, .j^'l*a(|uJoUtoIjlityej?ä
lyhtye -XM
A B 6180 Uutta
. Impi
; ; B 6203 Uuttäf,_,. ,
'\ A 6215 Uutta Ja vaiAjaa 3. valsasBAis^i^kiä^f^i,n,,ä^i, ,^^
Miigbi^ikäniQiä^'!
7 B 6 ^ Uutta ja. vanhaa. 5, Jenkkäsikeimä; Justeeri ja }{«pe.
Uutta Ja vanhaa 6, polkkasikermä; J u s t e ^ ja Hepe ^^mXiftp^a^0ky^^ justeeri
? : . U i Ä t f t j a vanhaa 8. J e n k k a s l f c ^ Justeeri j a Hepe .
;fB: 6249 i^Verihuksen^
s;:;y;|€^!i?gOnn^kälJ^
mu
m^moii&iti^^faiB^
B 6269 ?\Unkäl41dlt^9m
Vapaa Venäjä S o U « t l « ^ l « 0 1 i v a . ^ .
R-62M,;iHyv|(aÖ|mÖ>Ä^ -
B 6283 yl^ärigiäp^ t
liimanjaiaisitt^
B6285 J M M m ä n l M a t t i . Jehkka;?;Justeeri li
B 6286'Ulitta ja.vanhaä^^^^ ja Repe
^^=••^.li;^:i::;y:•UttttaSJ«5iw^ JtÄteerl j a Repe
R 6287 ^valssi m^^ S^ t ti
imm^&mmtamtikmfA-yf^ eeptetU - , i
R6292i Uutte*J»;vanhaaf 16, y a l s « / T a n t a n Ja Justeeri itrf-^C^^iirÄlfS^ iJa Justeeri m^^ism^^imma^^ poMcaybtye '
' A i : JMrkkaläiVäl&i^ X i * j 6 ^ 8 ä a n Ä ,
R 6297 Uufcfa j a vanhaa M . ^f9x<M:4Tlraära ja Justeeri
0 Uutta Ja* v a n h ^ Tamara?^jailiiurfmi - .
' B 6298 Uutta j a vanhaa 19, Justeeririä^tUve .
, v; Uutta Ja vanjtea 20, J^teeri|'jai:lBiepe> j
r ; B 630Ö Valamon v a n b k ' k e l l o t /valuC^ S M i ^ l ^ t dt
- V i i^v^uistojen maa, iaulelnu;^foiä;iibt^;^Mef3io^Tytdt
> ; ;R 6301 Uutta j a vanhaa 21, jenkka, mtti Ja Repe
«<- ; r, Uutt* k . vanhaa 22, jenkka. Mattlrja Repe ^ i
; - R 63ö3'^Pffliiolait Tango, Tamara " ;|;'p^?a ;
-.'^ Pieni Sinivuokko. tangO-begiilhe^ Tamara '
t l 6300 Mandschurian kukkuloilla, vjBiIsä;fisbittolevy,'banttri, kitata [
~ Ja^basso - -j?;^;»! ^
- Pataässä, polkka, soittolevy^'fmäiurij kitara ja basso ^ ''l
R 6307 Tonavan aallot, valssi, l^ttlvVUJänen, lianuri ^-^i "
Muistoja karpaatellta. valssi;&MaMi-Viljanen, hanuri ,^
R 6309 HyväUy. valssi. Metr»-T;ytöt3 t ; ; S ^ j ^
E i kiAaan kaipaa, tango, Metn)>?7tÖt
. R 6312 Qi3)0l)ojan valssi, Satottrit" ^ 'tf) > ^ < . li
Kuficurin valasi^ S a h u r i t^S^im- i > ^ ? ' -^SJ
R7105 Pikku pahplataen. polkka. VilJb;^We«teitoen , , , U
Yöltotu,-valssi, Viljo Westerlhcri^j|:f
(Ostajan mata»t*avf|lä4rtttwknhit)^ ^ *^
Vapam Pii
Box 69
S H
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, November 22, 1956 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1956-11-22 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Some rights reserved |
| Identifier | Vapaus561122 |
Description
| Title | 1956-11-22-05 |
| OCR text |
into, Oniad»^!
Toronto, Oni
;estiläiset rakentavat sosiatiis mia
Kirj. E. RiseR,
„ SKT fcorfcpfniniaa gtuyos-
* ' jpbfaja)
luestin Sosialistinen Neuvostota-viettää
t ä n ä vuonna fcoU-ja
alaisista sortajista vapautu-
16. vuosipäivää. Vuo>i
jää ikuisiksi ajoiksi I t ä m e r en
kansojen historian käänne-
Ihdaksi, siirtymisvuodeksi kom-i
i i i johtavalle sosialismin
Samana wonna valmistui suurtehoi-nm
Uuskekaasukombinaatti, joka
i l l i t y i halpaa*kaasia
tapahduttua kaikki
e-.
uutoksen
t asettuivat t y ö n s ä i ^ ^ e en
työttömyys loi>pui. Jo vttoden
6 kuukauden kuluessa teolli-'
yöläisten määrä kasvoi '38,000:
atekijällä. Länes 53,000 maäta>;
ityöläistä ja pienviljelijää sai
öönsä yn 550.000. l|a maata,
liset aloittivat sosialismin ra-fttamisen.
>
asistisen Saksan' hy6'kkäys ja
miehittäminen aiheuttivat
kansalle > mittaamattoinia;
jrksiäi Kansantalous xjoiitui^
piotilaan, kaupungit ja Jcylät
ettiin, karja oU i^östetty:;Kym-det
tuhannet isänmaanystävät; - H
^tin kansan parhainmusto menet-henkensä.
v i N^
miehittäjistä jantei, Eestin
le mahdollisuuden.; aloittaa
rakentamisen j a iceliittämi-ansa
todellisiksi isänniksi tuleen
Eestin työläisten ftyöinnos-ansiosta
j a ;tojpten: neuvos!
avaltojen tuotantolaitosten','a-ansiosta
Eestin teollisuus air
kehittyä nopeaa vvauhtia. Jo
na 1948 päästiin teollisuustub-;
aossa sodanedelliselle V tasolle.
JjOS AIOTTte MATKUSTAA
SUOMEEN..
jestämme imatkänne laivalla tai
Itäen. Myös lippuja Suomesta
tuleville. " '
ien Travel. Agency
Iin 6-5246 ' 324 John St
Saiilt Ste. Marie, Ont..
Tallinnan Jsäyttöön.
- J ä l l ^ m - a k e n n e t u n ja uusitiin
Krenbolmin t&kstiilitebtaan tiiotab^
to on nykyisin 23-kertainen verrattuna
: sodan e d e l l i ^ n määi-ääh.
Kyminenkertaisekäi on kasvanut
"Volte", — "Ilmarine", u_ "»Jarat"
— "Punane R e f y.m. tehtaiden
tuotanto.
E e s t i l ä i s i ä tuotteita toimitetaan
kauas tasavallan Vajojen ulkopuolelle.
'Volta"-tehtaan sähkömetottorit
ovat tunnettuja Kiinassa jä! Intiassa
asti. ' H y v ä s s ä maineessa ovac
eestiläiset kysytyt. "Estonia"-Jfop-s
e r t t i f l y y g e l i t , - j o i t ä tUatäan paitsi
Eurooppaan myös Aasiaan ja" Aine
rikkaan. Eestiläisillä trikootäväroil^
la, ^ villalankavalmisteilla. jääkaa
peilla j a taideteoUisuustuotteilld OU
hyvä maine.
* Voimatalous on entiseen verrattuna
kehittynyt aivan hämmäätyc-täväsji.
Kuuluisat Narvan kosket
on = alistettu ihinisen 'palvelukseen.
Narvan vesivoimalaitos aloitti toi-niintansa
jo viime vuonna. Useita
höyryvoimalaitoksia a l o i t t i . toimen
tansa jo .viime vuonna. Samoin
kymmeniin piireihin j ä kbltektii-v
i t i l o i l l e on noussut omat sähköase '
mansa. Tasavallan sähkövirran tuo
t a r i t o ö n •nykyisin.360 pros. suurem
pi kuin vuonna 1940, • Viidenf viiibe
vuodenaikana sähköasemien -tehon
lisäys, on suurenipikuin^ Kaikkien
asemien yhteisteho porvarillisessa
Eestissä. - -
Kuten mainittiin saavutti teolli
suustuotanto .sodanedellisen'talon
vuonna 19|,8, vuonna 1949 se oli jo
250 pros. sodanedelliseen tasoon
verrattuna, mutta vuonna 195p se
o l i jopa:7-kertainen vuoteen' 1940
verrattuna.. » - ^ ..
Viidenneu 5-vuotissuunnitelman
tavoitteet liuskeen, kaasun ja jius-kepolttoaineen
- valmistuksessa to
teutettiin j a :kakd!inkertaistettiin rakennusaineiden
tuotanto. VUbdesta
1950 on t ä r k e i m p i e n elin^tarvikkei-den
tuotanto kohonnut lähes 'kaksinkertaiseksi:
lihatuotteita, on' :val-l^
istava elokuva Suomen, lumoavasta Lapistal
"MAÄREl TUNMM TYnö"
k
lapsissa: Eila Petokonens Olavi Beimas, Hiilkka; Helinä, Sakari Jurkka
Ohjaus Valentin:. Vaala Tuotanto Piimi OY.. ;
iRONTOj Huiisarian House, 245 College St., maanantaina, marraskuun
26 pnä kello 7 j a 9 illalla. ^ . / . - =
iB0NTO,F^ S; Clnb,:19HuronSt.^ torstaina, marrasknun 29 pnä
kello 7 j a ^ . U l ^
IPBUBY, Finnish Hall, perjantaina, marraskuun 30 pnä kello, 8 i l l ,
ANVP, Uudella- häalilla/ lauantaina, jonlnknan. 1 pnä liello 8 i^^illa
LfJLT^STE. M A R I E Chaiieatt Pines Hall, maanantaina, jonluk. 3 pnä
' kello 8 illalla
^til^T STE. JilÄBiE; Sieielton haalilla, tiistaina, 1 jouTuk 4 p. klo ilL
EAVl^B LAKELI |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-11-22-05
