Vapaus, May 6, 1967

              JuhlavalinMetut
1^
Tbronta
Toronto; — CSJ:n Toronton osas­to
valmistautui^, kovalla touhulla
Cen^tennial vuoden Suurjubliii), jot­ka
pidetään tänS kesänä Taranolassa
Viime viikojil6puUa Oli ensiniihäi'
set talkoot, jossa oli erikoisen pal­jon
nuorta joukkoamme ja töitä
tuU telxdy9f§i kiitettävästi. Osastom-ipe
.k<ric(fuii«essa päätettiin jatkaa
talkoita yi^lä joka viikonloppu ai­na
avausjul^iin asti. Valittiin myös
henkilöt, jotka tulevat katsomaan
mitä erikoisia korjauksia; tullaan
tekcanäan -^^mppjen. suhteen ja
bpn|Ekiva{; ^Jo^^Iit ^ysilmiiksi jo en-
5imj^i^W.ytaU»ihiii, -pf ta; päästään
maalaamaan > |ko^i-tliiayää ym.
Paikkoja. • ,'
Tarmolän. avausjuhlat-^ pidetään
Jsesäftuun' ? j a 4 pnä hyvällä oh­jelmalla.
, Juhannuksena on tavan­mukaiset
kabaretit ja kokko. Sitä
myöden pnkin siis jo kaikki val­mista.
Suurjuhlien ajaksi työvoimaa
pptettiin hankkia joukolla ja jo­kaisen
jSseiien tulee tiedustella tut­taviaan
ja ilmoittaa nimet ja kuin­ka
monta henkilöä on tiedossa seu­raavassa
kokouksessa, ja nyt me
tarvitsemme rajattomasti työ­voimaa,
koska juhlat tulevat nyt
oleniaan entistäänkin vaativammat
myöskin työvoimamäärään nähden,
joten kaikkia jäseniä ja myötämie­lisiäkin
pyydetään heti kyselemään
typmiehiä ja -naisia Tarmolaan
Suurjuhlien ajaksi.
Gentennial näytelmä, Mika Val-tarin.
"Kuriton sukupolvi" on hy­vässä
menossa, harjoituksien alla
ja näytetään ensiksi vielä Don haa-lilla
josta näette maksullisesta i l ­moituksesta
vielä lähemmin päivä­määrän
milloin se esitetään.
; Don haalille' oU vahtimestariks>i
johtokunta valinnut mr. ja mrs.
Matti Mäkelän.
Tarmoian ensikesän työvuorot,
tullaan laittamaan kuten ennenkin
Tarmolaan ja Don baalille näky­välle
paikalle josta jokainen komi­tea
näkee koska sillä on työvuo­rot.
Toimikuntien tulee vain huo­lehtia
siitä, että vuorollaan hank­kivat
määrätyn määrän työläisiä
ravintolaan ym. toimiin missä työ­voimaa
tarvitaan. Suurjuhliin: han­kitaan
kaikki yhteisesti työvoima
kuten edellä on j o kerrottu.
Osastomnic kokouksessa, joka pi­dettiin
vapunpäivän iltana oli jä­senistöä
kokoontunut noin 30 jä­sentä
ja yksi uusikin jäsen yhtyi
joukkoomme:' - Asiat käsiteltiin su­juvasti
joista huomattavimmat oli­vat
Tarmolan kifnnostaminen ja
Suurjuhlien järjestelyt.
Nyt lopuksi kehoitammekin Ca­nadan
suomalaisia eripuolilla laa-
:jaa: Canada^ valmistautumaan tän­ne
meidän Gentennial Suurjuhliim­me,
Toronton Tarmolaan elokuun
5, 6 ja 7 pnä. — VK.
Mojova syntyy
sudestaan
Moskova. - T - Moskovan kaupun-ginneuvoston
valtuutetut pohtivat
istunnossaan Moskovan uutta ase­makaavaa
koskeVia taloudellisia ja
teknisiä perusteita. Kun vuonna
19Ö5 vahvistettiin ensimmäinen
Moskovan uutta asemakaavaa kos­keva
luonnos, on kulunut 30 vuot­ta,
ja tänä aikana on rakennettu
asuinpinta-alaa 86 miljoonaa neliö-xnetriä,
024 koulua, 71 elokuvateat­teria,
satoja lastenlaitoksia, sairaa­loita,
kerhotaloja ja kulttuuripalat­seja.
Moskovan maanalainen Metro
saaVutti 110 lun pituuden. Nyt uu­den
asemakaava^ mukaan Mosko­van
kaupunkia tulee ympäröimään
autostrada 87,500 hehtaarin alueel­la.
Pääasiallisesti uuden asemakaa­van
mukaan rakennetaan 12—17-
k^rroksisia rakennuksia ja eräissä
tapauksissa vieläkin korkeampia.
Huomattava osa kaupungin pinta-alasta
peittyy puistoihin ja bule-vardeihl
n. Jokaista Moskovan asu­kasta
kohti tulee 12—15 neliömet­riä
pinta-alaa. Metron rataosuus
nousee 320 km. Moskovan talouden
kehitykseen v. 1966—1970 tullaan
käyttämään 6 miljardia ruplaa.
Sotavarusfdu antaa Canadafie voittoa
KonseFvatiivxenikm
lehdet vastustavat
juntan sensuuria
Ateena. —- Ki-eikan johtavan kon-sei-
vatiivilehtien kustantaja on la­kannut
juLkaisemasta kahta Atee­nassa
ilmestynyttä päivälehteään
ja on myös lopettanut kerran vii­kossa
ilmestyneen uutisjulkaisun.
sanoen sotilasjuntan sanavapauden
sensuurin tehneen "täydellisesti ja
absoluuttisesti mahdottomaksi" jat­kaa
lehtien julkaisemista.
Erottaessaan 285 työläistään jou­tui
julkaisija mi-s. Helen Vlachos
tilanteeseen missä hän voi joutua
sotaoikeuteen.
Toisen maailmansodan aikana
Canada lähettää maasta vuosit­tain
satojen qoiljoonien dollarien
arvosta puolustusv^ineitä.
Viime vuonna, puolustustarvik­keiden
vienti nousi $395 miljoo­naan,
joka on suuri lisäys $028
miljoonan vientiin v. 1965, Huo­mattavasti
suurin osa niistä meni
Yhdysvaltoihin, jonka ostokaupat
Vietnamin sodan takia ovat osoit­taneet
tasaista lisäystä viimeisten
vuosien aikana.
USA:n—Canadan v. 1959 allekir­joitetun
puolustustarvikkeiden tuo­tanto-
jako-osuussopimuksen mukai­sesti,
osti USA $317 milj. arvosta
puolustusmateriaalin Canadasta —
lisäys $260 miljoonaa v. 1965 ja
$167 miljoonasta v. 1964. Tästä oli
melkoinen taloudellinen hyöty Ca-nadalle.
Viime vuonna Canada osti
USA:ltfi $332.6 miljoonan arvosta
puolustusmateriaalia, jättäen $15.5
miljOenan tappion.
Sjimaan aikaan merentakaiset
maat (enimmäkseen NATO-liitto­laisia)
ostivat Cjmadasta $78.3 ar­vosta
— $10,6 miljoonan nousu v.
1965 — ja Canada kulutti $30.1
milj, jättäen edullisen balanssin
$48.2 milj.
Nämä liiJietoimet kokonaisuudes-
S i \ a n USA:ii Ja noin 40. nieronla-kalsen
mnan k;mssa antoivat Cana:
dalle yli $32 milioonan yliiäaniän.
Ja vaikka Canadiille tuli tappiot;. \ JMkkupOJat iöy.sivät
viime vuonna ILSAn lu.n^sn, n.m ' |
on sille-kertynyt M niilioonan ' '
Amerikan suurin
tekovirtsatehdas
Gulfin tohtaila Kaustinassa YIi-
'JysvalIoi.s.sa on päätetty laajontaa
siten, että mihin liitetään .suuri
synteettisten virlsa-aineilten tuo­tantolaitos
maatalouden Ijinnoite-tarpeila
varten. Sen tehoksi tuico
600 tonnia paivassu. Valmi.stullua;)ji
se on alan suurin tehdas Yiidys-valtain
maniierniaalla ja larjostyk
eessii neljaskymmono.s, joka käyt­tää
hyvak.seen.Japanissa kehitettyä
royo Koatsii-menetolmaä. Tämä
(•vaa tien iivyo.s . vakirehiijen entis­ta
teliokkaampaaii valmistukseen.
Lauantai, toukok: 6 p. — Saturday, May 6, 1967 Sivu 3
Yli 10 ps. nousu MLn teolisuudessa
jäiiimös sen jälkeen kun USA:n
kanssa tehtiin iak()-o.';iiu:>s(tpiimis v.
1950.
KOREAN LEVOTON RAJA
Viime viikolla läntiset uutistoi­mistot
kertoivat kolmesta viikon-sisällä
tapahtuneesta yhteenotosta
Etelä- ja Pohjois-Korean rajalla,
joissa sai surmansa useita sotilai­ta
molemmin puolin. Tällainen
"uutisinto" oli ehkä perusteltua
sen vuoksi, että yhteenotot vaati­vat
ihmisuhreja, mutta muuten voi­daan
todeta, että 'lliikettä" häirin­tää
ja provokaatieyrityksiä Korean
molempien osien välisellä demar­kaatiolinjalla
tapahtuu lähes päi­vittäin.
Läntiset uutistoimistot langetti­vat
syyn viime viikon yhteenotois­ta
pohjoiskorcaUiisten niskoille ja
esittelivät niille perustaksi kohnc
tekijää: Pohjois-Korean hallitus
yrittää kiinnittää kansan huomion
johonkin muuhun kuin maan huo­noon
taloudelliseen tilaan, toiseksi
Pohjois-Korea yrittää aiheuttaa häi­riötä
Etelä-Korean presidentinvaa­lien
edellä ja kolmanneksi Pohjois
hänen isänsä lopetti lehtensä jul- ^„;.„„ „U!^K tau^i .»«n ,k ai.s enu.s en mi.e ,l uumm,i n k, ui.n etla ^, Korea viittaa talla tavalla sitoa
olisi alistunut saksalaisten sensuu­riin.
• •
Koulubussi ajoi
miinaanrS lasta
kuoli Adenissa
Aden.— Aden oli tiistaina hal­vattuna
kansallisten järjestöjen ja
anunattiliittojen kutsuman lakon
johdosta, joka oli tarkoitettu suru^
juhlaksi kuudelle arabialaiselle
lapselle, jotka menettivät hengen-sä
kun 'koulubussin alla räjähti
tankkivastainen miina maanantaina
Bussin .kuljettaja menetti myös
faengensä ja 14 muuta lasta louk­kaantui,
kun bussi räjäytti fcolme
jalkaa syvällä olleen miinan erääl­lä
kulkureitillä Sheikh Othman pii­rissä.
Brittiläiset tankit käyttävät sa­maa
kulkureittiä usein. E i ole tie^
"dossa Jciika oli asettanut miinan.
Jotkut Järjestöt syyttävät brittiläi-
•siä,.
Suruaika kestää kolme päivää.
Hallitus sulki myös kaikki koulut
täksi ajaksi.
Swasimaa haluaa
itsenäisyyttä 1968
Mhabane. — Swasimaan uusi
pääministeri prinssi Makhosini
Dlamini :sanoi pyytävänsä Englan­tia
myöntämään Swasimaalle itse­näisyyden
ensi vuonna eikä vasta
vuonna 1969 niin kuin Englanti on
suunnitellut."
Dlamini sanoi maan pääkaupun-.J947. Hän saj.. luodin jalkaansa,
gissa Mbabanessa pidetyllä lehdis-tövastaanotolla,
etteivät hän ja ha­l
i e n puolueensa ole tyytyväisiä sii­hen,
että maan sisäinen turvalli­suus,
ulkopolitiikka ja osittain val-tionvarairdioitokin
ovat englanti­laisten
käsissä. Hän arveli Swasi-maan
pyytävän Englantia jatka­maan
taloudellista apuaan valtiolle
sen itsenäistymisen jälkeenkin,
Itsenäistyään Svvasimaa tulee ano­maan
YKn, Kansainyhteisön ja Af­rikan
yhtenäisyysijärjestön jäse­nyyttä.
Gauliisfi ja
sosialisti
miekkailussa
. Pariisi. — r Mai-seilles'in. sosialis-tinen
pormestari GastonDefferre
selviytyi voittajana gaullistisen
kansanedustajan Rene Ribieren
kanssa miekoin ikäymästään kaksin­taistelustaan.
Neliminiiuttincn sa­lainen
kaksintaistelu käytiin Parii­sin
esikaupunkialueella.
Silminnäkijöiden kertoman mu­tkaan
Defferre osoittautui nopeam­maksi
miekkailijaksi kuin hänet
kaksintaisteluun haastanut Ribiere,
Taistelu keskeytettiin kun Def-ferre
oli saanut, kaksi pistoa osu­maan
vastustajaansa. Ribieren ker­rotaan
haavoittuneen vain lievästi,
Neuillyn esikaupungissa toimi­tettu
kaksintaistelu oli salainen,
koska Ranskan lain mukaan kak­sintaistelut
ovat -kiellettyjä, Kansal-lisk<*
ouksen edustajt vaarantavat
parlamentaarisen koskemattomuu­tensa
mikäli heidät tavataan itse
teosta
Kansalliskokouksessa syntyi vii­me
viikolla metakka kun hallitse­van
gaullistisen puolueen ja oppo­sition
edustajat yrittivät estää toi­siaan
puhumasta, Marseille.s'n so­sialistinen
pormestari GastonDef­ferre
huusi silloin gaullistiedu.s-ta-jalle
Rene Ribierelle: "Suu kiinni,
sika-"
— Teidän on otettava sananne
takaisin, varoitti kansalliskokouk­sen
puheenjohtajaehdokkaana ollut
Ribiere. Defferre kieltäytyi, ja rii­ta
jäi ratkaisematta. Ribiere haas­toi
sitten vastustajansa kakistais-teluun.
Heti kun kaksintaistelusta oli il­moitettu,
kutsui kansalliskokouk:
sen puheenjohtaja Jasques Chaban-
Delmas riitapukarit toimistoonsa
ja yritti saada heitä luopumaan
ajatuksesta. Mutta yritys epäonnis­tui,
ja hän saattoi vain valittaa, et­tä
"heidän mielentilansa tekee so­vittelun
mahdottomaksi".
Vaikka kaksintaistelut on kiellet­ty
Ranskassa jo kauan sitten, on
itse kansalliskokouksen /nestorikin,
86-vuotias Hippolyte Duc<:os tais-leliut,
erästä lehtimiestä Vastaan v.
9200 jääkaappia
Suomesta N-liittoon_
Helsinki. — Suomalaisten jää­kaappien
vienti Neuvostoliittoon
jää tänä vuonna jonkin verran
pienemmäksi kuin kolmena aiem­pana
vuonna. Tämän vuoden toi­mitukset
käsittävät yhteensä 9,200
jääkaappia. Viime vuonna itäiseen
naapuriitnme toimitettiin jääkaap­peja
10,000, vuonna 1965 11,500 ja
vuonna 1964 10,000.
Solttaluui meille kaUdsto vUaataspalmftiUinne Meillä on yU 20
nkntitn^hUöta, iotk» kanttamme palvelevat Teit% — — Me vakaa­tamme
Teille kaiken nilnki voi vakuuttaa-~ ~-
p. K. JOHNSON & ASSOCIATES LIMITED
(suomea puhutaan)
W! Bajr St., Toronto 2-B» Ont. Toimlstopnh. EM. 6-8686
O. NtJMMINEN HELEN HIRVONEN
koUIn HI 4-3S5e koUin WA 8-4378
mahdollisimman paljon Korean nie­mimaalle
sellaisia joukkoja, jotka
muuten ehVJä. lähetettäisiin soti­maan
Etelä-Vietnamin hallituksen
riveihin.
Näistä pei-usteluista ensimmäinen
ei vastaa todellista tilannetta, sillä
Korean demokraattinen kiinsantasa-valta
on saavuttanut viime vuosien
aikana eri.iomaisia tuloksia talou­tensa
rakentamisessa. Sitä eivät ole
kohdanneet sellaiset vastoinkäymi­set,
jotka ovat aiheuttaneet ongel­mia
esimerkiksi sen naapurimaassa
Kiinassa. Jos taloudellisista vai­keuksista
etsitään .syitä sotiliialli-slin
provokaatioihin, . niin tällöin
voitaisiin viitata paremminkin Ete­lä-
Koreaan, jota mm. rasittaa vai­kea
työttömyys. Etelä-Korean kau­pungeissa
oli viime vuoden lopul­la
15 työtöntä jokaista sataa työs-säolevaa
kohden ja täksi vuodeksi
on erikoiskomissio laatinut, suunni­telmat
15,000 eteläkorealaisen lä­hettämisestä
töihin ulkomaille, mm.
Thaimaahan, Canadaan, Länsi-Sak­saan
jne. Komissio on lisäksi käy­nyt
neuvotteluja työvoiman lähcU
tämiscstä mm. .Skandinavian mai­den,
Australian ja Japanin kan.ssa.
Mitä tulee länsimaiden uutistoi­mistojen
muihin "hyökkäysperus-teisiin",
niin rajavälikohtausten vai-kutu.
sta presidentinvaaleihin on vie­lä
toistai.seksi vaikea todeta. Sen
sijaan Pohjois-Korealla ei epäile­mättä
ole mitään sitä va.staan, että
Korean demarkaatiorajan levotto­muus
sitoo sotilaita sen äärelle .sen
sijaan, että ne taistelisivat Vietna­missa
kansallista vapautusrintamaa
vastaan, Korean demokraattinen
kansantasavaltahan on tarjonnut
toistuvasti apuaan Pohjois-Victna-mille,
mutta Hanoi on ilmoittanut,
ettei se tai-vitsc miehistöapua.
Viimeksi mainitusta vaikutusteki-jästä
huolimatta paljon selkeämpi
yhteys On iöydettäyissä Etelä-Ko­rean
tilanteesta rajaprovokaatioi-hin.
Kaksi vuosikymmentä sitten
amerikkalaiset ilmoittivat, että Ete­lä-
Korea on ma a n tärkein strategi­nen
tukialue Aasian mantereen kyl­jessä,
lähtökohta, josta isku voi­daan
suunnata mihin PohjoLs- ja
Itä-Aasian kohtaan tahansa. Jos
tällä hetkellä Etelä-Vietnamin ohel­la
Japanin saarilla ja Thaimaalla
onkin suurempi merkitys USA.n
jokapäiväiselle sodankäynnille, niin
eräät numerotiedot Yhdy.svaltain
asemasta Etelä-Koreassa osoittavat
sen edelleen säilyttäneen erittäin
merkittävän aseman amerikkalai­sessa
strategiassa.
Korean iodan aseleWsta kesällä
1953 lähtien ön USA antanut Etelä-
Körealle 8,9 miljardia dollaria so­tilaallista
.tpua ja lisäksi noin 80
prosenttia sen "taloudellisesta
avusta" kokonai.ssummaltaiin 3,8
miljardia dollaria, on osoitettu so-tilallisiin
kohteisiin. Tämän "avun"
seurauksena ovat Etelä-Korean so-tasatamat
"amerikkalaistuneet" ja
peräti 100,000 hehtaaria korealais­ta
maata on peittynyt amerikka­laisten
lentokenttien ja muiden so-tatukikohtien
alle. Sotilaslentokent­tien
määrä kohoaa yli 80;een.
Tämän ohella Yhdysvalloilla on
Etelä-Koreassa edielleen noin 60,000
sotilasta sen 600,Ö00päisen Saigo­nin
hallituksen armeijan lisäk,"ji,
joka . käytännöllisesti katsoen on
amerikkalaisten käskettävissä. Tätä
©.soittaa mm. se, että Etelä-Korea
osallistuu aktiivisesti Vietnamin so­taan,
johon se on laheltanyt u.sei-ta
kymmeniä tuhan.sia sotilaita,
pohjoiskorealaisten tietojen mu­kaan
peräti 50,000. Nain siis rä­jähdysaineita
rajakaiiakoita varten
on löydettävi.ssä varsinkin Korean
niemimaan eteläpuoliskolta.
E r ä ä n ä yksityiskohtana kerrotta­koon
amerikkalaisen sotilaslehden
Star and Stripes'n viime lokakuus­sa
julkaisemasta kuvasta. Kuva
esitti eteläkorealaisten joukko-osas­tojen
vastaanottoseremoniaa Eteld-
Vietnamissa. Eteläkorealaisen jouk­ko-
osaston edes.sä oli viisi lipun­kantajaa
ja erään k.-isissä Y K :n
lippu! Tämii toimeiipicle ci varmas­tikaan
perustu YK:n valittöiniin
päätöksiin, mutta kuvastaa sita epä­miellyttävää
osaa, joka Y K : l l a on
. l'ori, Mikkupojal tövsiväl Po- Tamaii p.vivan tila.vloi). iniik;i:in
n',sa ciili.scKa saiisalaisR-n sotilai-1 voim.ikl..iiii nousu oh 'hhköu tuo
<hm niajoittisalticella loista Inhat- i lannossa, kciJiiaiitooIli.suudesKa, ko­in
|)äl()i)()nimia, K)n<a piiijliisliislai- j nejiikoniui.slcollisiiiulessa ,i,a kcvy
(o.s olti hariiiiiii.sa.
I'oris;;a olevalla Kai-laiioiiniaeii
aliieclli-siiiut.si solien aikana • sak-
.•^alinsteii i;:iiakkikyly. Alue on nyt-lemmm
osittiiin rakoiineUii, nuit-h\
rakcntanialoir o.^a on o i l i i l pik­kupoikien
Icikkiiiaikkana, l.eikkies:
sään poial ryhtyivät kaivamaan
pientä kumparetta ja lovsivat sen
si.salta pomineia. :•.
Asiasta' iliiio/tciltiin lioti poliisi-viranoniaisille,
lolka yhde.';sa Porin
jolilaspiirin esikunnan ediislaiien
kanssa eristivät paikan; Etsinnois-
£ä löytyi JO toista tuhatta puolen­toista
kilou palopommia, sytytti­miä
ja jalkaväen aseiden osia. Et­sinnät
jatkuvat.
tebllisuus tuotti 177,000 autoa eli
12 prosicntlia enemmän kuin viime
vuonna. ;/••
100 MILJOONAA.
TONNIA TilVTTVY
Tiedonanto sisältää myös kaik
l:ia maailman talouspiirejä kiinnos­ta
va n . tied on: N e u vostoli i ton me^
tallurgia tuotti kolmen kuukauden
aikana 2.'i iri.iljooiiaalonnia teräs^.
tä. Se merkitsee sitä, että Neuvos­toliitto
t uoll aa vuoden loppii un
rnenncisä 100 rniIjöonaa tonnia te-riista
ija oftiia .sjjen tärkeän askfe
ieen l.(|i','i.skilpailussalJ.S.A:n kans­aa.;
,• ' .
Kilpailua lolilaa viela Ylidysvalr
cs.sii tfolliHiiiidessa, joiTtar k o l i o l l a - j lal, Tmitt;i vii05;i vuodelta ero su-niiscksi
kiihden viimeksi k u l i i i i e e i i ' ! pistuu. Viime, vuonna Neuvosto-vuoden
;iikaiia oii suoritettu latli-i Imto tuotti 96 miljoonaa tonnia to-liii-
sponiiist-iksia. i rasta. Rautamalmin louhinnassa
Lihan -tuotanto kasvoi 20 iirosen- j Neuvostoliitto on Vlidysvallain
l i l l a - voin ia maidon l.'J prosentil-I edellä, samoin teräsputkien tuotan-lii
rkloide.M 2;-! prosentilla fa )aa-| no.ssa.multa ..teräksen- kohdalla
kaappitMi 2.'') i:rosentilla: Kolmen IVlidy.svallat. on viela joht.oasema.s-kiuikauden
aikana Neuvostoliiton
Moskova. — Neuvostoliiton ta­lous
ci kymmeneen vuoteen ole
kehittynyt sellaisin askelin kuin
tämän vuoden alkukuukausina.
Tainan vuoden kolrtien ensim-mäiriCii
kuukauden aikana tcolU-suustliotaivto
on 10,9 prosenttia
korkeammalla tasolla kuin vuosi
sitten, ilmoitti Neuvostoliiton ti-lastohallilus
hiljattain, Nopoutu-neo.
seen kehitysvauhtiin on vai­kuttanut
ennen kaikkea talous­uudistus,
joka jo vaikuttaa kai­killa
aloilla.
L a t i n a l a i . s cM Amerikan
s o l i d a a r i s u u s k o k o i L S
pidiitään Ilavanna.ssa
Havanna, — I.atinalai.s-amenkka
Korean vaiheissa. Korean sodan ai-1 , . , , ... ,.
KOinahan iUi So AA :n onni.stu,i- peittaa l,a isten ka,n so;i en ens imm;ä inen soli
avoin sodankäyntinsä YK: n lipui
la, vaikka loppujen lopuksi kukaan
ei enää pitänytkään sotaa maail­manjärjestön
tai.steluna. vaan. puh-1
taa.sti amerikkalaisena. i
Y K : n lipun ohella on Koreaan i
jäänyt sotavuosien jäljiltä toinen
kin jaannc: aselepo, joka ei ole
missään, vaiheessa vahvistunut rau-hansopiinuksclla
ja jonka maaravs
ten mukaisesta vieraiden sotajouk­kojen
poi.ssiirtamisesta Vhdysvallal
ei ole putannut sen enempää kuin
monesta muusiakaan kansainväli­sestä
asiakirjjista. e.-^imerkiksi In­dokiinaa
ko.skevasla GenevL-n .sopi­muksesta.
Korean tilanne ei sas ini.ssaan
tapauksessa ole selvä j a vakiintu­nut,
vaan antaa aihetta jatkuvaan
epävarmuuteen ja uhanalaisuuteen
kaukoidässä. Ilmeise-*^!! täällä päti­si
se sama keino, jota voidaan suo-
.sitella lähes kaikille levoltomiius-pisteiUe
niaailnia.ssa: vieraiden so­tajoukkojen
poissintaininen, ulko-mai.
stcn sotatukikohlien purkami­nen
antaisi alueen asukkaille mah­dollisuuden
rauhalliseen ja itsenäi­seen
asioittensa järjestelyyn.
Hilkka Saarikoski
daaissuuskonteren.ssi pidetään H a ­vannassa
tana ke-:ana. heinäkuun |
28:sta paiviista elokuun viidenteen :
paivhn välisenä aikana. T a i n a tio-(,
doitus aiHK t t i i n askeliani Mavan- f
nassa latinalais-aniei'!kkalais<'n soh- ]
iclaarisiiu.sjarieslon j M i i e s t e l v k o m i - .
te;in toll.^u•^ta (Ol.AS) loka iniio-,
do.--.'>Miiii viMiH' vuonn;'. Kavaiinas-i-
.«a pidolvj] kolmen • maanosan kon-i
j lerons.sin trilkcen.- • i
i Konfei-c-n.-sin iielia pvkalaa ka-;
j sittava tvoiiMie.^^tvs sisaltaa: impe- !
I riali.stivast.ilp.en .1 aistein lalinalai - '
sessa .•\!r.(:irikassa; vlemon toimin-r
ta impi'iinli^-ti.<la solutusta vastaan:
latinalaiijen .-Xinenkan solidaarisuus j
la kansalliset vapautiistaistehit se-.!
ka OL.AS:n säädösten hyvaksymi- j
jien.- , • - . . .j
Uusi M. S. KUNGSHOLM M. S. GRIPSHOLM
B o t h s h i p s u n d t r S , - i e d i s h R e y i s t r y -
Nevv Yorkista Göteborgista
Silta sortui
— 90 kuoli
Kathmaiidu. Nepal. Vhdci:
kymmentä ilinust,! kuoli >-a(';in ii f l
rin pitui.sen riipi)t!-iii!.in .soimr.ii.i
viime viikolla viil •senljvinniciifn ki­lometrin
i:an.s.sa K.illimaiidu-la \ c
pali-ssn, keitor miuia!i ( i i i i i c l l n n i ! ;!
dessa loiikk;i;ii;luiiut. henkilu.
Sillalla (Il oiiii"t*(iiinMKl(a ••:il
tue.s.sa 12.'') i a l . i n k i i l k i j o i k a DU
tosivat sni alla olevaan lokccn.
Surmansa saaiicHl;-!! iciikos.sa oli
useita naisia ja laiisia.
Vain 7,000 '*u.s!kollJ.stt'n
alanKii.sten paraati.ssa"
\ e w York, —: i^urkeall pienek­si
kutistui viime lauantaina .\e\v
Yorkissa järjeslettv Vietnamia
sotaa kannattavien "uskollisten
alamaisten paraati'. Ne\v \ orkin
poliisien antamien tictoien mn-knan
Inilitiiaiini lä. paivar.a pi­elet
vn. sein en satatnlialpaiseii so-d
u D v a s l a i - ; c i i iii!(l<'n»soitiiks«'ii
A a s ( a p a i i i : i k s i i a i ' | i ' s t r t t \MI "pa­raatiin"
osallisiin ain«Ki'4aaii:
. 7,(100 henkeä.
. .\'i'\v . y r c h i i i 'asiikk: i a l .'^uiil.autiii
. i!aii'Ji)-.!oiikkojtMi konieiiUi-
;aii. k.'iii,i;ili \\illi.'iiii \\ e.sll,•)Ol•('•
.'i^iiini) ,^kull•;|•(%iK.•;K laiisiiii!is!;i. Vi^
'(ioinuk si^-l;! iuioliniatla yksiiniel i-
; r i i , ki.eljei.-.H-sti \'lid'ys.vjillr>it'ii liis-ioji;!!),
(M sj;o:il:riniin;i)V sinlaii; kaii
. i i - i l i i s i h i i a i • i i n i i . ' ( ' ( ! ( ' ; > sala ^ pa-^
'aiiU." i' A - i i d c i i n c l l f ,A\ i - i u n ; ! .;
le, p a i k a t i i i : ! nrkest<M.:i:i p>'s! v i h i .\ r.
t;(!!j;i'iii k'inii:i!';irKi. V i d , i : i i i ; i n •^(r
toiikok. 17
kcsäk 3 . .
kesäk 28 ,
hcinäk 21 .
elok. 16*. .
elok. 26* .
syy sk. 21*.
jouluk. 4*.
toukok. 24'
. . kesäk 8*
. kesäk 17*
. heinäkll
. . elok. 5
. . elok. 28
. syysk. 12
. jouluk. ir
jouluk. 27*
GRIPSHOLM .
KUNGSHOLM .
GRIPSHOLM .
GRIPSHOLM .
GRIPSHOLM .
GRIPSHOLM .
KUNGSHOLM .
KUNGSHOLM
GRIPSHOLM .
KUNGSHOLM .
: » s a ä s t o k a u s i i S ^ o i n alennus meno-paluulipusta
MATKATAVARAT VOIDAAN LÄHETTÄÄ SUORAAN
NEW YORKISTA
HELSINKUN tai TURKUUN
JUHIAVA jOULUMATK/V SUOMEEN 1967
MoFio: . . M. S. KUNGSHOLM . . jou!uk.4
l»Hhm: . . M . S. KUNGSHOLM . jouluk. 27
10^'o,:n, alcnniis r.r\'jno-paIuuli(jus!a. •
l l . i l v i N i.-iU.KirikalriL-ri li;.'p'.i Nu'W YuiK • C;d'l.'i:.|itnjra •••
rj.-, Y u ^ US 3434.
• .Wnlkn.rijbt"U-)ja; Mr/ R e r i l . A . E n SAL-Ci,iicago
V.niatkna p a i k k a n n e • raatkatoimistOGlanpe' tai - s u o r a an
Sweciisii kmmum Line
.^lO.M J.i: A!. I, (}M: . ( A N \n A . . K:, Sl. .Jolm Slrrcl
\ \ . \ < ; ( K M : I 5 , tv.c. CAN.vh.v . ;tt;(; \vi->t na-iin^s stiTi-t
.\Vl.V,Nll-j:r; .\; VN. <-,V\. .-Da h!, s:, s. A^rv..-:!';.'", 1,<v;:iii A v c .
Näytöstiiyaraa tiihansittain; NQUvosioIiiton i^aviljyngisHa on yli 10,000 näytösesinettä. Vierailu sinne on kuin matka Neuvostb-loliittoon,
LuuKavasti ei. Ncuvostoliit'o.ssa 1 iiotela mitään, jota ci täältä löydy, nina kastciismittnroi.sta avariiusaltiksiin asti*
Siellä käyntiä ci pitäisi sivuuttaa/saiiovcit paviljoiigiii •iuihne '. '
^ ^