Vapaus, May 1, 1969

              Sivu 2 Torstai, touikoik. 1 p.—-Thursday, May 1, 1969
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) EstoibiUshed Nov. 6,1917
HäSbca: W. EKLUND • Manager:' E. SUKSI
TeOephone:^ Offlcd aibd EcUtntdeil €74<4a64
PuJjiUshed twJoe weekly: Tuesdays and "niursdatys by Vaipaus Publishing
Co. Lhnäited, 100-102 EQm St. Wesrfi,,Sudbury, CXnttaito, Oanadlau
Miadllhig address: Boat «9.
Adveailskig inaites lipcm äpplU^ itiMtfftaitdoini.f^
r ixffistxMm. Npitilbcir 1076
• i: A N ft 01A N l A N (;uÄG;p^:f^ ^ n u p
TILAUSHINNAT: -
OanadaBBa: 1 vk: $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n: 1 vk. $11.00, 6 kk. $5.75
• 3 kk. $3.00 Sudmeeti: 1 vk. $1150, 6 kk. $6Ä
_^ Presidentti de Gaullen erosta
Kuten hän oli aikaisemmin julistanut, tai oikeammin äänes­täjiä
taivuttäakseen uhannut, presidentti Charles de Gaulle erosi
viiköti alussa toimestaan sen johdosta kun enemmistö ranskalaisis­ta
äänesti hänen reformiehdotuksiaan vastaan sunnuntain^ suori­tetussa
kansanäänestyksessä.
Merkillepantavaa on, että presidentti de Gaullella ei ollutmi-fkän
perustuslaillista syytä eli pakkoa eroonsa, eikä edes tehdä
surtMiitäisesta kansanäänestyksestä luottamuskysymystä. Kaiken
tämän vuoksi öii kysytty, että mikisi de Gaulle antoi luottamuslau-se-
ultimaattuminsai hiinkä perusteella hänellä ei vaalihäviön jäl­keen
ollut todellakaan enää muuta mahdollisuutta kuin "uhkauk­sensa"
eU eronsa toteuttaminen?
Mahdotonta on tietenkin sanoa, miksi presidentti de Gaulle niin
menetteli. Vissin ajan kuluttua hän tulee epäilemättä esittämään
oman versionsa eroamisestaan ja siihen liittyvistä taustaseikoista.
Oikein tai väärin näin sivultapäin katsoen näyttää siltä kuin
presidentti de Gaulle olisi tuntenut, että "köyden pää on tulossa
vötäjän käsiin'\ Totta on, että de Gaullella oli vieläkin suuri yaiku-.
ttevalta ranskalaisten keskuudessa. Mutta hän tiesi myös, että
edessä on suuria pulmia, joita hänen ohjelmansa ei, ollut voinut,
välttää.
Ei voida kieltää sitä, etteikö presidentti de Gaulle ollut ulkopo­liittisesti
realisesti ja kaukonäköisestikin ajatteleva valtiomies. Hä­nen
tavoitteenaan oli Ranskan suumuden palauttaminen ulkopoliit­tisesti
ja siinä mieleissä Jän,kieltäytyi, olemasta Washingtonin ja
sen liittolaisten lattiamattona. Toisaalta de Gaulle oli sisäpoliitti­sella
alalla kuin kruunaamaton kuningas konsanaan. Hän hallitsi
kymmenen vuotta Ranskaa auktoriteettisenä yksilönä, jonka ei tar-vihfiut
kuunnella juuri ketään muuta. Kansanäänestysten järjestä-inlsen
perui3teella hän mittasi "kansansuosiota" ja toimi sen mukai-öösti.
Ja vaikka hän on kansainvälisesti realistinen ja vississä mie­lessä
edistyksellinenkin valtiomies, niin sisäpoliittisesti hän oli kon­servatiiveja
konservatiivisempi.
Juuri se seikka kun presidentti de Gaulle löi laimin sisäpoliit­tisten
pulmien ratkaisut johti vuosi sitten koko maata käsittänee­seen
työläisten ja opiskelijain liikehtimiseen parempien palkkojen,
parempien olosuhteiden ja parempien opiskelumahdollisuuksien puo
lesta.
Epäilemättä voidaan sanoa, että Ranskassa on tälläkin kertaa
• suurta tyytymättömyyttä vähävaraisten kansanjoukkojen keskuu­dessa.
Ja jos tilanne johtaa esimerkiksi frangin devalvoimiseen,
niin se puolestaan tulisi lisäämään ranskalaisten talousvaikeuksia.
Vanhana ja kokeneena politiikkona de Gaulle oli luonnollisesti tie­toinen
näistä ja muista" samantapaisista seikoista. Vain tämä selit­tää
meidän käsityksemme mukaan sen, miksi hän muodosti tarpeet-tomasti
njrt suoritetusta kansanäänestyksestä luottamuskysymyk-sen
— hän halusi joko saada selvät valtuudet vaikeitten pulmien kä­sittelyä
silmälläpitäen,tai muussa tapauksessa astua sivuun tilan­teesta,
mitä hän ei ehkä voi enää kontrolloida.
Olkoon näiden seikkojen kanssa niin tai näin, mutta tosiasiana
pjrsyy, että omaa tärkeyttään aina korostanut presidentti de Char­les
de Gaulle ei luopunut toimestaan ilman vakavaa syytä ja tar­koitusta.
HURRAAHUUTOJEN ASEMESTA P I D A T T Y m S TA
Presidenttinä ollessaan de Gaulle oli sanan varsinaisessa mer­kityksessä
piikkinä USA:n imperialismin lihassa — eikä vain Yh­dysvaltain.
Yhdysvaltain johtavat sanomalehtimiehet ja uutiskom-mentaattorit,
sekä vissien televisio-ohjelmien koomikotkin pitivät
yleisenä tapana arvostella de GauUea miltei yhtä räikeästi kuin ne
ovat arvostelleet esimerkiksi Neuvostoliiton ja Kiinan johtohenki­löitä.
Syy tähän oli tietenkin se, että presidentti de Gaulle asettui
aseissa kysymyksissä poikkiteloin Yhdysvaltain imperialismin suun­nitelmien
eteen.
Haluten säilyttää Ranskan itsenäisyyden ja nostattaa maansa
uudelleen suurvaltojen luokkaan, presidentti de Gaulle veti asevoi­mansa
pois NATO-päällystön komennuksesta. Ja vaikka Ranska jäi
edelleen NATOin jäsenyyteen, niin Pariisi antoi kuitenkin määrä­yksien,
jonka perusteella Yhdysvaltain oli vedettävä NATO:n tuki­asemat
ja kaikki asevoimat pois Ranskan maan kamaralta.
Sen lisäksi muistetaan, että de Gaulle vastusti Yhdysvaltain
hyökkäyssotaa Vietnamissa vaatien tämän likaisen sodan lopetta­mista
ja yhdysvaltalaisjoukkojen kotiuttamista Etelä-Vietnamista.
Toisin kuin Yhdysvallat, Englanti ja vissit muut länsimaat. Ranska
tuomitsi de Gaullen johdolla Israelin 6-päiväisen sodan arabimaita
vaataan vuonna 1967,
Kaiken tämän perusteella olisi luullut että Washingtonista olisi
kuulunut "helpoituksen huokaus" siitä kun de Gaulle luopui presi­dentin
toimesta. Mutta asiain kulku ei ole kuitenkaan näin suora­viivaista.
Washington tietää, että jos de Gaullen eroaminen johtaa
iUriskanJfrangin devalvointiin, niin se voi antaa sysäyksen kansainr.
välisen finanssikriisin syvenemiselle, mikä voi johtaa dollarinkin
devalvointiin eli kullan-arvon nostamiseen.
Samanlaisia "pidättäviä" vaikutteita on Lontoossa, vaikka de
Gaulle onkin ollut suurimpana kantona siinä, ettei Britannia ole
monista yrityksistään huolimatta päässyt Euroopan yhtcismarkki-nain
jäsenyyteen.
Ottawassa kerrotaan ilmaistun jonkinlaista "huojentuneisuu-den"
tunnetta de Gaullen erosta siinä toivossa, että Canadan ja
Rahskan diplomaattiset suhteet voivat parantua nyt kun Quebecin
ttinskalaisia kohtaan suurta myötämielisyyttä osoittanut president­ti
on pois pelistä. Tähän sellaisenaan voi sisältyä aimo annos toi­veajattelua,
sillä peruspulmana ei tässä yhteydessä ole Pariisin pa­huus",
kuten on väitetty, vaan se tosiasia, että ranskalais-canada-laiset
eivät tyydy enää ennallaan oloon, ja englantilainen Canada
el ole vielä valmiina oikeudehmukaiseen kansallisuuskysymyksen
äfelvlttelyyn. Selvää on, että de Gaullen sivuun jääminen tulee en-hemmfn
tai myöhemmin aiheuttamaan vissejä muutoksia Ranskan
poliittisessa elämässä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
Mutta toiveet siitä, että Pariisi hylkää ilman muuta "sukulais­suhteisiin"
perustuvan ohjelmansa Quebeciin nähden, tai että Rans­ka
ryntää muka h^rmiotilaaha W}iflhingtonln Ja Lontoon poiiittiBccn
Gusltäv Husafk: r*-'-k '
TAMMIKUUN JÄLKEINEN FOyTllKKÄ
EÖtlJjEN TOrt^W^
Praha. — tshfekkoslovakian
kommunistisen puolueen eiiölm-millrifen
sihteeri Gustav Husak
puhui viikko sitten torstaina te-levisiossa*
Puheessaan Husak
käsitteli TKPn keskuskomitean
kokouksessa käsiteltyjä asioita,
joiden tatkbitukseiia Husäkin
sahojen mukaan oli "löytiiä
titospääsy valkeasta kriisitilan­teesta,
jossa maamme on ollut
jö pitenimäii aikaa".
Miltei kokonaisen vuoden ajan
olemme öUeet vaikeassa kriisi-tllähtiiesaä,
lausui TKP:n en-siiiimäitieti
sihteeri. Puolueem-itte
ja valtion ylimmiit eliAet
ovat U^asti viime aikoina kään
tyneet kansan puoleen selostaen
tämän kriisitilanteen syitä sekä
mahdollisia keinoja siitä ulos-'
pääsemiseksi saadaksemme ai­kaan
rauhan elämäämme ja voi­daksemme
ryhtyä työläisten on
gelmlen ratkaisemiseen,- jotta
valtiomme eläisi niin sanoakser
ni normaalien sisäisten ja kan­sainvälisten
suhteiden oloissa.
Keskuskomitean kokous valitsi
puolueelle uuden johdon, uuden
ceskuskomitean puhemiehistön ja
uuden ensimmäisen sihteerin, sa­noi
Husak. Kaikki nämä toimen^
)iteet suoritettiin tähän saakka
ensimmäisen sihteerin • tehtäviä
hoitaneen Aleksander Dubcekin
esityksestä, neuvottelemalla hä­nen
ja kaikkien muiden johtavien
tovereiden kanssa.
Tänä vaikeana hetkenä minulle
on asetettu raskas vastuu johdat­taa
puolueemme ja yhteiskuntam­me
ulos tästä kriisitilanteesta. Si­säpoliittisen
taistelun seuraukse­na
jota on jatkunut jo pitkän ai­kaa,
emme voi ryhtyä toteutta­maan
puolueemme positiivista.oh­jelmaa,
noudattamaan johdonmu­kaisesti
tammikuun jälkeistä po­litiikkaa
ennen kaikkea välttä­mättömien
taloudellisten ja sosiaa
listen kysymysten ratkaisemisek­si.
Puolueen ja valtion johto on
yhä uudestaan joutunut taistele­maan
mitä erilaigimpia toiminto­ja,
ilkivallantekoja, mielenosoi­tuksia
ja muita sellaisia asioita
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
John K. Mäki, South Forcupine.
Ont. täyttää sunnuntaina, toukok.
4 pä'ivänä 75 vuotta. , :
VhdjTnme sukulaisten ja tulta­vien
onnentoivotuksiin.
vastaan, jotka herättävät levotto­muutta
kansaösafnme kääntävät
ihmisten huomion toisarvoisiin ky
symyksiin ja siirtävät koko ajah
meidän omaa ohjelihaamme. Maas
samme on syntymässä poliittisen
ja sosiaalisen epävarmuuden tun­ne.
Tämä, kaikki vaikuttaa epä-:
edullisesti taloutemme kehityk-
_seen ja näin ollen lisää epävar^
muuden tunnetta; Työläiset maa­seudulta
ja kaupungeista, rehel­listen
työläisten valtaenemmistö
vaatii, että me selvittäisimme tä^
män tilanteen lopullisesti, jotta
ihminen voisi ^lää rauhassa; tuh£
tisi varmuutta ihmisöIEeuksiensa
ja kansalaisoikeuksiensa puolesta
sekä asemastaan yhteiskunnassa.
He vaativat, että valtion ja puor
lueen johto ratkaisisivat ongel­mat,
takaisivat turvallisuuden ja
varmuuden sisäisissä ja kansain-'
välisissä-suhteissamme.
_Nämä ovat tärkeimpiä kysy­myksiä,
joita keskuskomitea poh:
tii ja joihin se etsii ratkaisua. Tä­mä
oli syynä siihen, miksi puo­lueelle
muodostettiin uusi johto
ja uusi puhemiehistö. Eräs syy,
tietenkään ei ainoa, miksi kysy­myksiä
ei ole tähän mennessä rat­kaistu
oli yhtenäisyyden puuttu­minen
johdosta, puolueen ja val­tion
johtavista elimistä. Husak
huomautti, että puolinaisuus, epä­johdonmukaisuus,
riittämätön si­säisten
erimielisyyksien poistami-r
nen niin puolueessa kuin" yhteis­kunnassakin
olivat eräänä syynä
suoritettuihin t o im e n piteisiin.
Eräs näistä toimenpiteistä oli uu­den
johdon valinta, minkä tarkoi­tuksena
oli lujittaa koko puolu­eemme
yhtenäisyyttä, jotta voi­simme
päästä ulos nykyisestä ti­lanteesta.
Sisäiset kriisisuhteet vaikutti­vat
ja vaikuttavat yhä myös kan­sainvälisten
suhteittemme kiristy­miseen.
Mikään valtio, varsinkaan
pieni valtio ei voi elää kireiden
kansaivälisten suhteiden oloissa.
Puolueemme ja valtiomme johto
on jo kauan sitten ilmoittanut, et­tä
se haluaa vakiinnuttaa niin
maan sisäisen tilan kuin myös.
suhteet naapurimaiden ja liitto­laismaiden
erit3risesti Neuvostolii­ton
kanssa;
kelnen politiikka, yhteiskunnan
demokraattinen kehittäminen,
kuten tämä Ilmaistiin viime
vuoden marraskuussa TPK;n-
Kktn antamassa julkilausu­massa.
Gustav Husak korosti edel­leen,
että puolueen johto aikoo
Erittäin lujasti ja jdhdönmukai-sesti
toteuttaa jpuolueen ohjel­maa,
kuten tämä muotoiltiin
marraskuisessa julkilausumas­sa,
ja "samalla t)yrkiä jbhdon-mnkaiaestl
siihen, että hukaaii
ei voisi käyttää väärin vapaut-;
-:4amme, demokraattisia suhtek
tamme,, häiritä valtiomme rau­haa
ja vaikeuttaa .tietämme
eteenpäin, johdattaa'meitä vä­hän
väliä katastrofin rajoille.
olemme vakuuttuneita siitän
että tällainen linja vastaa koko
t a s a valtamme miljoonaisten
joukkojen kalleimpia etuja.
GUSTAV HUSAK
^sriiiNUl
Näistä tttafuiksteto m uusia 15 — FM Miiuir
ja Sudbury täyttivät nyt oisniiutenjsa
Gustav Hu.sak tähdensi edel­leen/
että politiikan perustana
on edelleenkip tammikuun Jäi-
Gustav Husak syntyi Dubrav-kassa
lähellä Bratislavaa 10. tam­mikuuta
1913. 16-vuotiaana hän
liittyi nuorisoliittoon ja vuonna
1933 . Slovakian kommunistiseen
puolueeseen. Kun saksalaiset ha­jottivat
puolueen vuonna 1938,
hän siirtyi toimimaan maan alla.
Miehityksen aikana hänet pidä­tettiin
useita kertoja- Hän otti
osaa aktiivisesti Slovakian kan­sannousun
valmisteluihin ja Slor
vakian kansalHsneuvoston muo­dostamiseen.
Vuonna 1945 hänet valittiin
Slovakian kommunistipuolueen
keskuskomiteaan ja ensimmäiseen
parlamenttiin Tshekkoslovakian
vapautumisen jälkeen. Elokuussa
1946 hänestä tuli Slovakian pää­ministeri,,
mutta hänet erotettiin
vuonna 1950 "porvarillis-kansal-listen"
näkemysten vuoksi. Hänet
pidätettiin helmikuussa 1951 ja
tuomittiin kolme vuotta myöhem­min
elinkautiseen vankeuteen. V.
1960 hänet vapautettiin yleisen
armahduksen yhteydessä ja kolme
vuotta myöhemmin hänen mai­neensa
puhdistettiin täysin.
Husak palasi poliittiselle näyt­tämölle
vuonna 1968. ja kun Ger-nik
muodosti ensimmäisen halli­tuksensa
saman vuoden huhti­kuussa,
hänet nimitettiin vara­pääministeriksi.
" V
Marijuanasta 14 v. pakkotyövankeulfa
. VapaUs sai tämänpäiväiseen
kötsäUkse^ii 88 tiläUätä, joista d
uutta ja 79 uudistusta. Suurkii­tos
tilausten hankkijat ja tilaajat
Tervetuloa uudet lukijat!
Aikaisemmin ilmoitetut tulok­set
huomioiden Vapaus on saanut
nyt käynnissäolevän levityskam>
panjan aikana 138 tilausta joista
15 uusia ja 123 uudistuksia.
-Uusien tilausten hankinnassa
osuutensa täjrttäneiden ^ikka-kuntien
luetteloon nousi nyt Port
Arthur ja Svdhuryt Sydämellinen
onnittelu ja 4isää uusia tilauk­sia
tulkoon.
Nyt saapui tilauksia seuraa­vasti:
. , , • .
A; T; Hill 1 UUSI ja 10 uudis-tusta^
Katri Mäkiin 1 uudistus^
Jenny Salmi 1 uudistus, Elvi Kyy-ny
1 Uudistus ja tilaaja 1 uudis­tus,
kaikkiaan Port Arthurista 15
tilausta joista 1 uusi ja 14 uudis­tusta.
Uusien tilausten hankinta-'
osuus (5) tuli myös täyteen.
Lydia Mäki^ Waters Tovnship
1 uudistus.
Victor Kangas, Montreal 2 uu­distusta.
: L^mpi Viitala, Soihtula 1 uusi.
Aimo Mäki 3 uutta, Eino Lehf
tola 1 uusi ja 1 uudistus, Oscar
Männistö 2 uudistusta ja konttori
1 uudistus. Kaikkiaan Sudburysta
8 tilausta, joista 4 uutta. Uusien
ti lausten hankintaosuus (5) tuli
nyt täytetyksi.
Mary Nevala, Nipigon 2 uudis­tusta.'
.;
Anton Laari, St. Catharines 2
uudistusta.
Emma Tuomi, Kirkland Lake 5
uudistusta.
Emil Hankila, South Porcupine
9 Uudistusta.
Ida Romo, Wanup 4 uudistusta.
John Pärssinen, Wahnapitae I
uudistus.
John Salminen Long Lake 1 uu­distus.
.-^ ^ ' •.
Tilaaja. Estaire 1 uudistus.
Lauri Niemi, McKerrow 1 uu­distus.
Terttu Leppäniemi Noranda I
uudistus.
Tilaaja, Huntsville 1 uudistus.
Juho Nissinen 2 uutta ja 4 uu­distusta,
Maija Vuorinen 4 uudis­tusta,
Helen Tarvainen 3 Uudis­tusta,
Alli Kauppi 1 uudistus ja
tilaajat 3 uudistusta, yhteensä
Torontosta 17 tilausta joista 2
uusia. • • •
Uno Sodärholni Hätiey 2 uudis­tusta.
Tilaaja, Finland 1 uudistila.
Tilaaja, Vai d'Or 1 liudistäs:
Tilaajat, Timmins 3 uudisiusfa.
Tilaaja, Richard Landingl liusi
Niko Piispanen, Beaver Lake 3:
uudistusta. '
Aino Koski, Kapjaskasing
distusta. '.'',]
Frank Hakala, Sioux Lobkput
i uudistus. .
Jennie Leinonen, Porcupine t
uudistus.
Tilaaja, Larder Lake 1 UUdidtus
Tähän katsaukseen saapui: kii­tettävän
hyvin tilauksia. Töivot-lavaa
olisi, että työteho jatkmi^si
ja parantuisikin niin, että saatiii-siin
kaikki katkeamassa oleviat ti­laukset
uusituksi ja mahdöUisiiia-man
paljon uusia tilauksia. ,
USAn laivasto
poistettanee
Japanin mereltä
Washington. Senaattori
Henry Jatkson (D-Wash.) sanbi
sunnuntaina, että PohjoiS-Korean
rannikolla suoritettavia vakoilU-lentoja
suojelemaan perustettu
laivaston "Task Foree 71" tullaan
poistamaan tältä alueelta: Senaa­tin
asevoimakömitean korkea:-ar-vbiseksi
jäseneksi sanottu senaat­tori
Jackson kertoi tehdyn soti­laallisen
päätöksen, jonka mu­kaan
aseistamattomia vakoilulen-tokoneita
tullaan suojelemaan
Etelä-Koreassa sijaitsevissa tuki­kohdissa
olevien taisteluhävittä-jien
avulla. .
Hän antoi lausuntonsa erään
TV- ja radio-ohjelman yhteydeö^
sä, mutta hän ei selittänyt tjlr-kemmin
minne, alueella olevat 29
sotalaivaa tulevat siirtymään.
Hän sanoi olevan mahdollisesti
virheellisen vastauksen jos sano­taan,,
että tämä armaada menee
Keltaiselle merelle Korean ja Kii­nan
välille.
Kun saatiin tietoja siitän että
äskettäin perustettu 29 laivaa kä­sittävä
laivue poistuu Japanin
mereltä, niin eräissä piireissä po­vailtiin
laivueen asettuvan Kole­an
niemimaan Kiinan puoleitielle
Keltaiselle merelle suojellakseen '
sieltä käsin amerikkalaisten va-koilulentoja.
LUKIJAN MIELIPIDE
"KEVÄÄSTÄ"
Juuri painosta ilmestynyt Ke­vät
julkaisu tarjoaa monipuolista
lukemista sitä haluaville. Ku­vauksia
entisestä ja nyky-elämäs-tä,
niin Yhdysvalloissa kuin Ca-nadassakin.
Kirjoituksia ja runo­ja
päivän polttavista kysymyksis­tä.
Mielenkiintoinen elämäkerta
tutkielma Irmari Rantamalasta —
Maiju Lassilasta, y.m. Kerrassaan
kiinnostava haastattelu tunnetul­ta
työväenliikkeen veteraanilta
Tuure Leheniltä, eikä ole unoh­dettu
myöskään leikillisiä kerto­muksia
kuten mainio Kissa ja
koira, kirj. L. Lentsh, pari kala­juttua
y.m.
Julkaisu on runsaasti kuvitettu
ja painettu hyvälle paperille, ja
jota on hyvä lukea vähän helk-konäköisemmänkiii.
-
Suosittelen lämpimästi luetta­vaksi.—
Lukuhaluinen.
KEVÄÄN TUNNELMISSA
Eiköhän ala riittää tuo alituinen
vorojen nousu meidän "kultaises­sa"
Canadassa. On oikein jo ntiu-retlaivaa
ettei enää mikään riitä
vaan että lisää rohmuitaan meiltä
lavallisilta ihmisiltä. El kai ketäBn
niin hullua ote että menisi kiitol­lisena
nuolcmaim herrojen varpait­ten
väliä siitä ikun he monlo kor­iaa
vuodessa muistavat meitä nollin
vei-e7iikoroitus-"lahjoillo". Kyllä
siihenkin pitäisi saada hyvin äkäi­nen
loppu ja Jaiteltaiva niitä pa­himpia
puikarelta .siellä leveän pöy
dän äärestä vaikkapa käpylän ravi­radalle
lumtitöibin laipion kera. Jo­ten
hassutuiksct sikseen^ työmle.s
kunnlfen ja herroille luu kurk­kuun.
— Toivoo Tiketti taskussa. .
Toronto. — Donald Ritch ie
Johnston ja Sydney Durward(Ten
ry) Tremayne tuomittiin täällä al­kuviikolla
14 vuodeksi pakkotyö
vankeuteen sen johdosta kun he
olivat yrittäneet salakuljettaa Ca-nadaan
suuren määrän marijuanaa.
.Johnston, 28, tunnusti tuomari
Everett .Wcaverille, ottä hän oli
salavchkeillyt tuodakseen Keniasta
$240,000 arvosta marijuanaa. Tästä
rikoksesta on annettava lakivoimai
sesti vähintään 7 vuoden ja enintään
elinkautinen vankeustuomio.
Tremayne, 34, tunnusti syyllis­tyneensä
mani juanan hallussapi­toon
salakauppaa varten. Tästä ri­koksesta
voidaan antaa korkeintaan
elinkautinen tuomio, mtrtta vähim­mäisrajaa
ei laissa määritellä;
Johnston ja Tremayne olivat pi-dätyLsensä
aikana työssä Globe and
Mail lehden toimituksessa. He ovat
oikeutettuja pä'äsemään ehdonalai-
.seen vapauteen neljän vuoden ku­luttua.
Heidän saamansa tuomiot tun­tuvat
anikarilta verrattuna Canadas-
.sa marijuanan salakuljetuiksesta
yleisesti annettuihin
huomioi eräs lororttolaLslehtj. Heil­lä
kummallakin on mahdollisuus
esittää valitus 30 päivän kuluesr
sa. Tuoman Weaver sanoi, että
vuonna 1966 hän langetti sellse-män
vuoden vankilatuomion erääl­le
belgialaiselle opiskelijalle, joka
yritti tuoda aOadaan 9 paunan
yritti tuoda Canadaan 9 paunaa
marijunnca.
Nyt tuomituilbi saatiin taltavari-koiduksi
10 paunaa marijuanaa.
Tu-omatri Weaver sanoi sitä suun­nattoman
suureksi marijuana-mää-räiksi.
•
B o n n . -^Länsi-Saksan liittohal­litus
lykkäsi viime viikolla pää­töksen
allekirjoittaa ydinsulkuso­pimus
huolimatta sosiaalidemo­kraattien
hallitusryhniän ypimak^
kaasta painostuksesta;
Hallituksen istuntonsa jälkeen
antamassa lausunnossa sanottiin,
että sen jälkeen kun muutamat
sopimukseen liittyvät huörnätta-vat
ongelmat on selvitetty, palaisi
tuomioihin, hallitus aiheen käsittelyyn.
Paperirahastoon saatu $2,586.05 .
Lehtiemme Vapauden ja Liekin paperivaununlastin maksami­seksi
käteisellä saatiin jälleen 4 lahjoitusta ja niiden ansiosta ko­mea
rahasumma, $233.00. Suurkiitos sanavapauden ystävät ja kän->
nattajat.
Yhteistulosta kaunistaa tuntuvasti järje.stöväen yhteiölähjöi-
•ukset: CSJ:n Beaver Laken osaston bingotilaisuudesta saatiin
$2.'>.00 ja South Porcupinen osastolta $200.00. Kaunis kiitos järjestö-ystävät.
Lahjoituksia Vapauden paperirahastoon tuli seuraavilta: '
Effie ja Art Siven, Vancouver, B.C. ______ $ 5 . 00
CSJ:n Beaver Laken osaston lehtibingosta . . : 25.00
CSJ:n South Porcupinen osasto 200.00
Lyydia ja Emil Kuusela, Hoyle, Ont. 3.00
233.00
Aikaisemmin Vapaudessa julkaistu —. . . . . 2,150.05 :
2,383.05
Liekin lahjoitukset 203.00
Yhteensä $2,586.05
>IKAISU: Huhtikuun 17 päivän Vapaudessa julkaistiin virheelli­sesti
LYYDIA JA EMIL KUUSELAN lahjoitus kun oU mer­kitty
$2.00. Sen olisi pitänyt olla $5.00. Korjaamme virheemme
siten, että julkaisemme tässä lahjoitusten katsauksessa Lyydia
ja Emil Kuuselalta $3.00 lisälahjoituksen. Pahoittelemme vir«
heitämme.
PAIVAN PAKINA
POHJATON KUIN P A P I N SÄKKI
syliin voivat olla melkoisessa mää
rässä harhauttavia sen vuoksi, et­tä
poliittisessa pelissä on myös
Ranskan valveutunut kansa jonka
tahtoa cl noin vain voida uhmata
eikii jättää huomioonottamatta.
Niin kuivaava kuin otsikkoon lai­nattu
virke onkin, tosiasia kuiten­kin
on, että "pieniä ovat silakat
joultrkaloitei" silloin j(W "papin
säWkiä" verrataan siihen ammotta­vaan
kuiluun, miikä tunnetaan vai-rustelumenojen
nimellä.
Kun meille sanotaan tosinslain
pemsteella, että Canadan varus-telimnenot
ovat siinä $1.8 tuhatta
miljoonaa vuodessa, niin se tar-ikoittaa,
eitä me canadalaiset, joi­ta
on tasadimiissa puhuen 20 mil­joonaa,
joudumme siitä lystistä
maksamaan noin $90.00 joikaisla
miestä, naisia,'sylivauvaa ja van-ihuisita
kohti cli kesiklnkertaista
4 hengen Ipcrhettä kohti $360.00
vuodessa!
SillS summiilla voitaisiin raken­taa
pniljon ».sunloja, ikouluda ja
sairaaloilla, joista on huutavan ko­va
puute kautta maan. Sanotta­koon,
että jos näitä puolustusme­noja
vähcnnfettälsiin vaikkapa
puolella, mlkii jättäisi vielä suu­ria
rahasummia kenraalien ja
amJrfialleh «otamiesilelkkejU var­ten,
nllh siitä .saataisiin paljon
ikäyttövaroja ihyödyllislln itankol-titiksiin.
Kslmerklkhiä majnittakoonf et^tÄ
kymmenen tuhannen $20,000 oma- taan nyikyään olevan miestä kuin
kotitalon rakentaminen tulisi mak. mutaa «li 350,000 päätä. Kaiken
samaan vain $200,000,000, mistä
jälsi (jos puolustusmenot vähen­nettäisiin
ipuolella) $700,000,000
vanhuudenöläkkeiden korottamis­ta,
sairaushuollon järjestämistä
-ja muita yleishyödyllisiä tarkoi-tuiksia
varten. .
Multa vcrusiteluim^not ovat sei-laisia
lähteitä mistä rahamiehet
hanikkivat kalkkein nopeimmin
rikikiiuksia. SiMä johtuu, että e^i-mciiklksi
kurjuuden pesämä ole­van
Etelä-Korean valtapiirit ha­luavat
nyt tehostaa huimasti va­rustelumenojaan.
Viikko sitten tuiUeissa uutistie-doissa
kerixjltiin, että kun Yhdys­valtain
toimesta keslkltetliln pal­jon
merivoimia Japanin mereHe,
niin se antoi Etelä-Korean vallan-pitajine
ItekoKyyn vaatia oman
sotaikoneislonsa tehostamista —
tässä tapauksessa ensisijaisesti Yh-,
dysvaltain tuolla ja avulla.
Vh-ailllnon varuslelu-invustiuk-sen
pyyntö esitetään kuulemma
titlilä viiikolla kun Etelä-Korean
suuiriähotttläs Kim Dortg-jo me»
neo taiknisln V^TiMhingtonlin.
Klglit-KoiHJan a»ovounis«« sauo-lisäflcsi
EtelänKoreasta on lähetet­ty'
Vietnamiin Yhdysvaltain käy-tettäväiksi
50,000 miestä.
Näitä Etelä-Vietnamissa olevia
miehiä prdetBän Etelä-Korean ase­voimien
kermana ja 'kaiken lisäksi
Etelä-Körea saa siettä taisteluko­kemusta
omaaivia aliupseeieita ja
upseereita ikäyttöönsä.
mielissään siitä kun Washingtoh
pä.ätti lähettää 29 sOtalaivM kä*
sittävän ormadan Jaipaiiin meräle
tukemaan PoihjoiwKorean ran-.
nikkpalueella suoritettavia yakoi-lulentoja.
Mutta etelä-tkorealaiset silmän^
tekevät ikiinnittävät huomiota sii­hen,
että Yihdysvallait ei voi pitää
pysiyvästi näin suuria merivoimia
sanotulla ailueeilla ja niinmuodoin
USÄn pitäisi muka auttaa ja tUr
kea Elelä-^Korean asenrohnien lisää­mistä-
ja voimistuttamista.
Erikoisesti vaaditaan, että US Art
tulisi voimistiittaa Etelä-Korean
BteläiKorean sanotaan esittä- «ma- ja merivoimia, jotlka "voU
vän nyt Wa®hingtonllile, että 350,-
000 miehison anneijan asemesta
tarvJta:an 500,000 miehistä asevoi-noaa!
Tämän toteuttaimiseksi Etelä-
Korea pyytää Yhdysivailloilta $100
miljooflan suuruista avustussum­maa
ija seri lisäksi CIGFIR-nimel-lä
(Counter Infiltralion Guerilla:
Forces Injprovement Require-mcnts)
tunnettavaa avustusta vas-itaivallainikuimouiksellistien
i7hmien
laskemisdksi maihin Pohjois-Kö-rean
alueelle.
Saatujen tietojen mukaan täl­laisia
välineitä on ensimmäinen
keijta' pyydetty Woshingtonllta vii­ma
marraskuussa.
«Btelö-Kioi-ean liivlntaskudlk-lailtoi-
ifu sanolaau olevan hyvin
mistuttuaan" voisivat mufea ottaa
huoHettavakseen Yhdysvaltain asfr-voimien
tehtävät maailman sillä
kolkalla. . - • .
Etelä-Koi-ean vallanpitäjiile ^1
tule iJmeisesti ajatustakaan' Slitl,
että jotaikin Olisi teihtäfvt etelä*
korealaisten hädänalaisen talous­aseman
parantaoniselksi. Tärkeätä
on heidän katsantokantansa - jMtifi
kaan varustelutoimimnian tediosta^
minen, slRä siitä tullee nopeasti
rahoja niille, joiHa muutenkin
on paljon sitä mitä "koi syö". '
Ja ikuten sanottu^'^piapt^^rfltoh*
jatonsäkiki" on mitätön venrättu-na
siihen valtavaan m^oaUk-
'koon, mitä vatrustehiikllhiköilli-nor*
kyalkana aiheuttaa. '
- Kä»Wi.%ln^,