Vapaus, December 17, 1963

              l i i p i
Christmas Issue - Section 1 Jo iiiunumero - osa 1 » • •
Tiistaina, jouluk. 17 p. — Tuesday, Dee. 17, 1963 Sivu 1
.(SilKKUARVELLÄ)
. , "Tuomas tuopi joulun tulles-i
s a a i l ' ; sanottiin vanhojen v^iRana.
;Ennen sitä oli telity jo paljon val-
•:^mistelwa joulua varten/ 'Kynttilät
•. valmistettiin ; syksyn kuluessä^lah*:
tauksessa' saaduista 'rasyoiiftä»^\^<
Almoin teli^tiin myöskiö maltaat Joulu-'
olutta varten. Lahnoja tai muita
jisoja kaloja suolattiin joulusilakäk*
si. Vähää voitakin käytettiin hyvin
säästeliäästi jouhta ajatellen. Ja 'ne
^^taloudet, joilla itsellä ei ollut leh-
'miä, hankkivat voita jollakin muuK
la tavalla sillä' ainakin jouluna piti
pila pöytään pa.asta pantaya^a.
jouluolut piti olla jo Tuomaan
'päivään mennesoä tynny)'iin pantu-rna.
V ; A
;;pasissa: toimitettiin perinpobjainei»
siivous, lattiat pestiin ja seinät sekä
laet nuohottiin tuoreilla rhavUn ok­silla-,
^.^iidjen pesu. supwte|ti^.,.la;c
vallisestf väiit juhannuft^elcsi.^lnulid
jotkut tekivät sen jouluksikin., Jos
.niiohoaminen tehtiin yasta Tuto
maan päivänä, niin jok^, joka kävi
,naat>urissa, jossa nuohottiin pai*
haillaan, voi ^anoa kotiin tullessaan:
•'Siellä nokituomas parhaillaan huis-k
i . " -r- Leipää, piirakoita ja riesko­ja
leivottiin. Vehnäset 'tehtiin y-leensä
vasta aaton vastaisena yönä.
että olisivat olleet mahdollisimman
tuoreita. Myöskin naisväen töiden
runsaus oUslyynä tämmöiseen' jär­jestelyyn;
Joissakin taloissa leivot
tiin iso ns. joululeipä, l joka tuotiin
joulun aikana jokaisella, ateriall^a
KehKeile pöytää, mutta ei syöty.
Joulun jälkeen se kuivattiin ja säi­lytettiin
juhannukseksi;'jolloin se
polkottiin ja syötiin maitolämmityk-sessä.
. .Tuomaan päivästä"^ (Jouluk. 21
'^pstä) alkoi joulurauha. ; Silloin vie­tiin
rukit pois tuvasta ja samoin
muutkin työkalut. Ainoastagi,nj,vält-
• tämättömiä Jöilä enää suoritettiin.
>»ifon V""».-!»! hoitoa, ha.vulep hak­kausta
lehmien kuivikkeita varten,
) . >ii.' (eKoa vm; 'J»}onjaasta
alkoi myöskin jouIurauha''eläHB|lIe.
Lintuja varten viritetyt s^timet (sil­loin
lauottiin sekä takat .poistettiin
ja sanottiin: "Jouluksi- hiirikin ko-vuvaa."
Kotieläimillekin varattiin
niin hyvää ruokaa, kuin vain rehu­varat
sallivat.
Puolelta päivin pantiin jo (joulu­sauna
lämpiämään. Huoneesta tuor
iia pyliavaatteet lämpiämään ja
puhdistettiin jos tarve vaati. Oljis­ta
tehtyjä koristeita, joulutuppuja,
asetettiin lakeen ja seiniin; Myöskin
jo aikaisemmin valmistetut kyntti­lät
paintiin niille varatuille paikoil­le,
puisiin,, läkkipeltisiin tai messin­kisiin*
jalkoihin. Pitkän pöydän
Kumpaan.vin päähän asetettiin ky^t-
.iläjalka.-,
. Lapsilla oli joulun tuntu voimak­kaana
jo silloin, kun isä tai setä'
kantaa kah isutti olkikuvot porstu­aan.
Ne-levitettiin^tuvan lattialle
kun perhe oli saunassa.
Joulukuusia ei ^silloin' vielä käy-fett.
v. sillä ne 4unv4(£^uotiin vasta
1880-bivulla. :f>
-^Aattoillan hämärtyessä porisi
aattolphkopata ^Ijahlasi^an. ^Täinä
lohko' oli 'tsnrattisfa parempaa liha'
^ k i n
äätynyt,
i^n pyhäpu-tttiin
aatto-
/keittoa.t Joskus. s<
kaloitta, jos meri Oi
että »aatiin norSsi^^
Saunasta tultua^'
vut päälle ja valmli
ateriblle. 'Kynttilät sytytettiin ja
kukin asettui paikallensa runsailla
ruoilia varustetun ruokaluvut ää­reen-
Isäntä luki ruokaluvut tai hänen
käskyltään joku - nuorenamista;
Syömiin jälkeen luettiin kiitosru­kous
ja veisattiin joku värsy joulu­virrestä.
Tämän jälkeen asetuttiin joulu-pahvoille,.
joko lepäilemään tai leik­kimään
joululeikkejä; joihin ottivat
osaa sekä nuoret että vanhat. Sem­moisia
oli m-m. "paistin syönti".
Paistiksi määrätty henkilö asetet­tiin
istumaan renkulle, silmät si­dottiin
huivilla ja käteen annettiin
oljista tehty letti. Ympärillä olijat
menivät vuoron perään pukkaa­maan
sormella renkulla istuvaa
paistia", joka koetti vuorostaan le­tillä
lyödä lähcstyjää. Se, johon
hän sai lyöntiin osumaan, joutui
vuorostaan paistiksi. Tätä voitiin
jatkaa kunnes väsyttiin.
Toisena leikkinä muistetaan suu­tarin
pistäminen. Sinä tehtiin oljis­ta
suutari, joka kolmella jalalla sei^
soen pysyi pystyssä. Leikkivälinei-
.siin kuului vielä seiväs tai nurkasta
otettu otinlapio.' Leikkijöitä oli sa­malla
kertaa kaksi, jotka asettuivat
alkuasentoon siten, että suutarin
HAUSKAA JOULUA
JA ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA
,pÄMBUCOVETSkY
TIMMINS
puolustaja seisoi Äsuijltaräi) päin
kääntyneenä'ja hänen takanaan n.
askeleen päBssä selkä vastakkain
011 toinen. Seiväs oli lattialla heidän
jalkojensa välissä. < Sitten ^ molem­mat
kyyristyivät ja; ottivat^ molem­min
käsin otteen, selpll^tä;^^ Ja sit­ten
leikki alkoiklnl- ' /
Selin suutariin oleva koetti omi­en
sekä toiseii :haarpjenAyjilistä kat-.
soen pistää suutaria t ^ e n yrittä­essä
ohjata fieivästa-^h^utse maalin.
Kun pisto tul^ suditetuksi;; voitiin
vaihtaa leikkijöltävi^T^iiifllöet leikki­vät
pahnoilld esiä/cVtfilksen. ampu­mista,
jota /Viimeisillä vuosinakin
vielä leikittiin h^nänteon.' /aikana
ladoissa: v NämS. Olivat'
mutta monia muitakii^ l e i l e j ä käy­tettiin.
]L,e^{dKeiä laJUan 44t)tpnisto voitiin
jatkaa puolien yöhQn-:asti joUpiv
*eitettiin fcäKvi^'^^JäHrfiirtt'^m
moista sattui olemaan tai syötiin
jotakin hyvää: .Tätft ruokailua sa^
nottiin yön puolipSiVäiseksi.' Hevo­sille
ja lehmillekin annettiin kello
12 aikaan kauroja.^;'Jötkat^^kasteli-vat
hevosten kaUi^^oliiellä.*)
Sitten mentiin d^ticuniaan, vaik­ka
varsinkaan Yläinaan puolalaisilla
ei'ollut siihen pal'j^dh'äikaa,'6iltä jo
kello 2 ajoissa pitil |uveta valjasta­maan
hevosta joulukirkkoon lähtea/
mistä varten. . Kello a i s a ^ tai vem­peleessä
sinne a jaettiin inonien per
nikulmieh päästä, i^oulnkirkko al­koi
Sylvinien aikana kedlb 5, ja
Nordströmin aikan^se s U i ^ i kello
kuudeksi. Carpenii\r8ika^ se alkoi
kello 7 niinkuin sHten'myöhem­minkin.
Pitkin kirkkotien vartta oli
kaikissa taloissa kynttilät ikkunois­sa
palamassa. Kirkko oli ^myöskin
kirkkoväärtin tat ^unt|op ^^kemin
kynttilöin valaistu.
Kotiin* jäänyt väki pa'^t tuvan uu­nin
lämpiämään ke^$ 6 ajoissa.
Sinne pantiin sitten pafiassa lihaa,
kuorittuja perunoita^ Ja nauriita
paistumaan. Sitä sanoitan joulu-paistiksi
ja sen piti olla valmiina
Kun kirkkomiehet palasivat kotiin.
Kotimatka suoritettiin kilpaa ajaen
ja kukin hevosensa' kuntoa toisille­kin
'näyttäen.
Kotiin tultua syötiin yhteinen
murkina ja käytiin pahnoiUc lepää­mään
ja voitiin siinä ottaa takaisin
menetetyt aamu-unetkin.
Joulupäivänä ei käyty vieraisilla,
ei edes sukulaistenkaan luona, vaan
se vietettiin rauhassa kotoha. Useis­sa
kodeissa luettiin raamattua ja
veisattiin virsiä. Jos joku meni ky­lään,
sanottiin häntä jouluköyriksi.
Tahvanan eli Tapanin päivä oli
aivan edkoinen vi6railtip8ivä. Sil­loin
jo päivän koittaessa isäntä pani
hevo.sen»a valjaisiin Ja lähti tah-vänaa
ajamaan. Ensin mentiin oman
kylän taloihin: kysymä'4n: 'Onk'
1 ah vana kolona? ' Jos oli viinaa ta­lossa
ja kysyjä oli mieluinen, niin
heti isäntä vastasi: ''Tässft on Tah-vana'|,
ja pani viinapullon pöytään.
Jos ci oolut viinaa, niin Vastattiin:
Meijän Tahvo on uunin päällä".
Monesti tahvananajajan pää.^ täyt­tyi
jo ensimmäisessä taloasa. Mutta
jos niin ci käynyt, vierailuja jatket­tiin
jopa naapurikylään asU ja kul­tiin
kotiin vasta iltapUvBllä.
Kun Ula rupesi hämärtymään ko­koontuivat
nuoret johonkin määrät­tyyn
taloon tapaniiltda viettämään.
Aikaisemmin oli jo sovlttUi milloin
mihinkin taloon joulunpyhinä men­nään.
Viuluniekka cli vioninsoit
taja oli myöskin hankittu. Pian ke-rättiinkin
oljet penkin alle ja aloi­tettiin
tanssi.
Kun oli jonkin aikaa tanssittu,
alettiin leikkiä erilaisia joululeik-
(Jatkuu sivulla'8)
Joulupukki I ja äiti-hanhi Inlossa lapsukaisia ilahdutta­maan
ja Vapauden lukijoita tervehtimään.—: TNS-kuva.
Hauskaa joulua sekä onnellista
ja rauhallisia uutta vuotta
toivotamme kaikille työläisille!
Pysyväinen rauha maailman
kansoille vuotena 1964!
CSJ:n TIMMINSIN OSASTO
ja
NAISTEN KERHO
TIMMINS ONTARIO
VUODENAJAN TERVEHDYS
SUOMALAISILLE KAIVOSMIEHILLE
JA HEIDÄN PERHEILLEEN!
MINE-MILL UNION
LOCAL 241
148 Algonquin Blvd. East
TIMMINS ONTARIO
MAHIA REMSU:
Oli ennen köyhä veli ja pohatta
veli; Pohatta veli lähti kerran
markkinoille. Kun palasi markki­noilta
köyhä veli tuli tavaroiden
hintoja tiedustelemaan.
— Mitä veikko markkinoille kuu­luu?
kysyi köyhä veli. — Mitä
maksetaan maalaisten tavaroista?
Pohatta veli vastasi, jotta:
Itse kuolleen elukan nahkasta
siellä maksetaan mitä vain, olipa
se sitten hevosen tai minkä elikon
aahka tahansa;
Pohatan veljellä oli paha mieles­sä:
ajatteli, että kun köyhällä Vel­jellä
ei ollut muuta kuin huono
kaakki, joutuiv tappamaan senkin.
Kun köyhä veli ei antanut muu-tamaa*^^
l?|läm?;|;äakilleen ruokaa;
niin se heti Opittuaan olemaan syö­mättä
otti ja kuoli; Köyhä .veli nyl­k
i ' silloin kaakin, kuivatti nahkan
ja lähti markkinoille. Alkoi siellä
ikaupata nahkaa .Kenkään ei osta­nut.
Jokainen sanoi samat sanat: >
— Mitäpä mokomaa ostamaan
kun täällä on hyviäkin nahkoja
myytävänä vaikka millä mitalla. ^
Ja kaiken kukkuraksi sattui pai­kalle
vielä vihainen herrakin, joka
kihahti kiukkuisena:
— Mitä sinä turakka tulet moko­maa
nahkaa tänne kauppaamaan
joudutat itsesi vain tyrmään.
Köyhä veli silloin hätäännyksis­sään
herralle mikä vallesmanni
lienee ollutkin — selittämään, jotta
eihän hän toki olisi hoksannut tän­ne
tullakaan, jollei rikas veli olisi
kehottanut tulemaan.
Lopulta köyhä veli päästyään pin­teestä,
kuin koira veräjästä, lähti
kiiressti markkinoilta matkaan ja
kulki kunnes tuli talo vastaan.
— Menenpä tuonne arveli, — vä­hän
levähtämään.
Köyhä veli tuli taloon, nahka lau­kussa
selässään. Ketään ei ollut ko­tona.
Löysi onneksi ruokaa vähän
.sieltä, vähän täältä. Näppi yhtä ja
toista suihinsa ja painui lopulta kiu-kaanperälle
piiloon.
Samassa emäntä tuli kotiin, pisti
pirtin lämpiämään ja alkoi leipoa
kakkaroita ja paistaa piirakoita.
Pani sitten lihaa kiukalle paistu­maan,
paistoi monenlaisia kalaherk-k
»|a, pisti vasta lypsämänsä maidon
, hautumaan ja keltti lopuksi makoi-sen
kaalikeiton. Ja kun kaikki oli
lopulta valmista ja köyhä veli tunsi
kiukaanpcrällä olevansa nälkäänsä
nääntymäisillääy, emännälle tuli ra-ka.
staja.
_:,„Kmäntä silloin syöttämään kulta­selleen
herkku jaan ja livertämään
linnun kielellä tämän korvaan:
— Syö nyt niin, että napasi nau­kuu
ja. tule'illalla sitten kun mies
011 lähtenyt työhön, toisen kerran
pislelemään poskeesi loput. Tulet­han
rakkaani. Miehelleni keitin pel­kän
kaalikeiton, ajattelin, että jos
(M se hänelle mokomalle kelpaa,
olkoon kelpaaniatta,' Vähät minä
häntä pashastolemaan. Multa sinu^
le minä laitan vaikka • linnunkieliä,
kultaseni. Ja on minulla sinua var­ten
rahaakin vaikka kuinka paljon
lippaassa piilossa, liverteli emäntä
kaulaillessaan rakastajaansa. — Ei
se lopu. kun yhp uutta sinne työn­nän.
Kun tulet tänne joskus sellai­seen
aikaan, jolloin en satu ole­maan
kotona ^a tarvinnet rahaa,
niin sinun ei tarvitse muuta kuin
mennä karsinaan, siellä sitä on.
Olet; pistänyt 'sinne paperipalan
merkiksi multaan sille kohtaa mis­sä
aarre on.
Syötyään itsensä täyteen, rakas­taja
lähti, ja isäntä tuli nälkäisenä
kulA susi tupaan ja istahti pöydän
päähän vaatimaan ruokaa. Samalla
kun isäntä astui ovesta sisään, köy­hä
velikin laskeutui kiukaalta lat­tialle.
Nähdessään vieraan isäntä
pyysi tämänkin pöytään ja käski
tällekin tuomaan ruokaa.
Emäntä muljautti silloin vihaises­ti
isäntään ja säklätti:
— Mistä minä panen, kun ei ole
itsellämmekään mitä syödä. Talon
häviöksi ne ovat vain tuollaiset
kulkijat.
— No jos ei muuta ole, anna
hänelle vaikka rokkaa ja kuivia lei:
vän kasukoita — sellaisia joita an­noit
minullekin.
Emännän ei auttanut silloin muu
kuin kantaa vieraan eteen pöytään
rokantfihettä ja kuivia homeisia lei-vänkannikoita,
jotka olivat kovia
kuin kivi.
Isäntä ja vieras tekivät ristinmer­kin
ja alkoivat hyvällä ruokahalul­la
lusikoida ja pehmitellä leivän­syrjiä
kuumassa liemessä. Mutta
kun kivenkovat kannikat eivät oi­kein
Ottaneet pehmitäkseen, köyhä
veli otti ja tallasi jalkojensa juu­ressa
pöydän alla olevan nahkasäk-kinsä
päälle, joka parkaisi silloin
pahan kerran.
— Ole ääneti ja pidä mölyt ma­hassasi,
komensi köyhä veli säkki-,
ään ja potkaisi sitä uudemman k c r
ran, jolloin se kriiskahti entistä pa­hemmin,
—opi olemaan ihmisiksi
ja kieltäytymään mokomista — ei­hän
sitä meille kuitenkaan anne­ta.
—- Mitä hän pyysi? kysyi isäntä.
— Mitä ei muka- anneta?
— Mitäpä mokoman mankumisis-ta,
sanoi köyhä veli ja potkaisi vielä
kerran narisevaa nahkasäkkiä. —
Kehui olevan kaapissa herkullisia
piiraita ja kalittua; vaan eihän niitä
sellaisia herkkuja meille. Mistä lie
mokoma oppinut tuollaiseksi musta­laiseksi,
eikä opi ymmärtämään-kään
el millään, ettei se mikä on
nokassa, ole kuvassa.
Silloin i-säntä karjaisi harjakset
pystyssä emännälle:
. — Olkoonpa kaapissa mitä tahan­sa,
kanna kaikki heti pöytään! Kuu-l
luuko sana? '
Eikä emännä auttanut taaskaan;
muu kuin totella ja kantaa vihan
vimmoissaan rakastajalleen piiloit-famansa
herkut pöytään.:
Mutia tuskin herkut olivat vie­lä
pöydässä ja syöminen oli ruven­nut
käymään kuin tanssi, nahkasäk­ki
parkaisi taas entistä pahemmalla
äänellä.
Isännältä jäi silloin syönti kes­ken,
kun ei malttanut olla kysymät­tä:
— Mikä hätä siellä pöydän alla
nyt on?
— - K a , lihapaistl sanoi olevan kiu­kaassa
» vSelittir köyhä veli. isännälle;
— mutta mene ja tiedä onko. Otin-kin
mokoman nälkäisen inukaani.
Silloin isäntä tuntiessaan paistin
käryn sicramissaan, komensi emän­tänsä
ja äkkiä tuomaan paistin pöy-tään.
•.
Syömisen jälkeen isäntä ja hänen
kylläinen vieraansa pakisivat pöy­dässä
vielä kotvan yhtä ja toista.
Mutta kun köyhä veli lopultakin
nousi, kiitti kestiystävyydestä ja ru­pesi
tekemään lähtöä, nahkasäkille
tuli hätä ja se parkaisi jälleen luir
hin ja ytimiin tunkevalla äänellä.
— Ei niitä meille anneta, usko
jo, karahti köyhä, veli säkille ja
potkaisi sitä vihaisena. — En ota
enää ikinä sinua mukaani markki­noille,
kun et näytä osaavan vähää­kään
hävetä.
Isäntä silloin uteliaani kysele­mään
vieraaltaan mikä sai säkin
niin pahalla äänellä parkaisemaan.
— Ka, sanoi olevan rahaa vaikka
millä mitalla tässä talossa piilossa,:
sanoi köyhä veli aivan kuin anteek-jipyydellen.
— Kysy, hyvä veli, sanoi isäntä
silloin—missä ne rahat ovat.
Köyhä veli kysyi ja nahka ol­tuaan
hetken ääneti kriiskahti jäl­leen.
•
— Mita se sanoi? uteli isäntä.
— Tiesikö se missä rahat ovat?
Ota selvä asiasta ennenkuin läh-
(.latkuu sivulla 8)
HaiLskaa
Joulua ja
Onnellista
Uutta
Vuolta
• --Jfr-^ri
KORMAN'S DAIRY LIMltED
HYVIÄ PASTÖROITUJA MEIJERITUOTTEITA!
PARHAAN MAIDON KOTI!
PUHEUN 2641859
230 Wilson Ave. Timminsy Ont
i i