Vapaus, August 26, 1965

              Sivu 2 Torstaina, elok. 26 p. — Thursday, Aug. 26,1965
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
.I^ERTY) EstabUshed Nov. 6, 1917
Ef^TOa: W« E K V V . N ' ? MANAGER:, E. S U K SI
T E U E P H Q N E : PfFJCf ANO EDITOpiAL 674.4264
P i A j U s ^ tbrlce weetiy: Tuesdays, Thursclays and Sa^urdays |t>y Vapaus
Pl^bU^iliig Co. Limited. 100-102 E lm St. West, Sudbury, Ontario. Canada,
-^-•ir Mailing Address: Box 6^
AdverUsing rates upon appUcation. translation tree of charge.
Authorlzed as tiecond c l a ^ m§il l)y the ^ t Office Departm^t, Ottawa,
CAN/lDIÄNiÖANGUAGEiRRESS
Öanadassa: 1 vk. $9.00. e Wc. $i.W U§A:ssa 1 vlt. $10.00. 6 kk. $5.25
8 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50. 6_kk. 5,75
-rr*
-Työnpäiyä y. 1965
Jösku§ kyiiduu pujiett^ e^tä^P^
annettiin ^aisinunäinisn maanantai syyskuussa lomapäiväksi
vapun asemesta Tosiasia on että Euroopassa juhlitaan vap­pua
ja tg^llä syyskuun ensimmäistä maanantaita samalla ta-yal}
a työläisten jjihlapäiväM. Mutta mikä on kaikkein tär-
%int^ m^dän käsittää on sje, että työläisille ei ole koskaan
annettu mitään ja heille ei koskaan anneta mitääntyön^taja-taholta,
ilman sitkeää taistelua. Vuonna 1882, Amerikan
Työnritarit-järjestö (Knights of Labour) julisti ensimmäisen
ihaanantain syyskuusta työnpäiväksi. Mutta vuosikymmeniä
kului eiMienkuin työläiset voittivat täydellisen tunnustuksen
Ilonpäivälle ja vuosjkynimeniä edelleen kului ennen kui^i he
\^ttivftt sen m^iUliseksi lomap^väksi. Siis, molemmat
ppyät, vappu ja työnpäivä, ovat voittoja työläisille.
• f":'^-"''^.-A-^.^ -y':-r' - , - : V
TIE OM PITKÄ ^
; Prfijois-Amerikan työväenluokka on kolKenut pitkän ja
temuuaM^^ matkan, mutta sen edessä on*. vielä suu­ria
taisteluja ja ehkä vaikeimpiakin puimia. On todettava,
että yhtenäisyys, jok^ on välttämätön työläisten taistelun
meneistymiseksi, ei ole vielä kehittynyt toivottavaan tasoon.
Suuri osa työläisistä kuuluu vielä ei-järjestyneiden joukkoo»'
ja järjestyneiden työläisten keskuudessa on havaittavissa ha­jaannusta,
kun vastuuttomat kuimianhimoiset unionjohtajat
käyttäen taikasanaa "kommunisteja!" ryhtyvät ristiretkiin
toisia ammattiliittoja vastaa^?. Ranskalaisessa Canadassa on
menossa riita Quebec Federation of Labour-keskuksen ja
Canadian Labour Congress-keskuksen välillä, joka voi aiheut-tiia
vahinkoa molemmille anunattiliittojärjestöille. Toron­tossa,
tyÖma^iita päivälehdissä vielä jatkuu mutta lehdet
j'ulkaistaan joka päivä rikkurivoimilla.
' Mutta huolimatta näistä pilvistä jotka varjostavat! työ­läisten
näköpiiriä, on olemassa myös kirkkaampia ilmiöitä.
Postila^on.aikana ilmeni uutta taisteluhenkeä ja solijiaari-lutta
postityöläisten keskuudessa. Tämä oli suuri tekijä sen
saamiseksi,- että anrniattiliitot olivat täydellisesti posti-.
^öiäisten takana. Työläiset lopettivat lakkonsa' vasta' sIITöih''
I^un hallitus Inpas^, antaa heille ;8P% siitä,mitä(l^e olivat vaa­t
e e t . Ja hallituksen uhatessa ryhtyä kovakouraisempiin toi-toenpit^
isiih. ettS.pflsa
öli mellEBi^ täyd^IJI^s^ I r t o l a i s t e n ' p \ i ^^
aiheuttikin vaikeuksia -itse kanaaliin A / \lJ
i Toinen.ilmiö, joka osoittaa edistystä, Canpidari; järjesty­neiden
työläisten keskuudessa on se kuinka, canadaläiset kan­sainväliset
uniot jatkuvasti vaativat enemmän itsenäisyyttä
|a itsemääräämisoikeutta Yhdysvalloissa sijaitsevista keskuk-
: iistä syy jnuksi canadalaiset uniot vaa.^ivat tätä on se,
että näiden unioiden johtajille maksetaan niin korkeita palk­koja,
että käy vaikeaksi erottaa union johtajat monopoli-,
jrhtiöiden herroista. Esimerkiksi, terästyöläisten kansainväli­set
presidentin vuosipalkka on 12 kertaa suurempi kuin mitä
täydellä ajalla työssä oleva terästyöläinen voi ansaita vuo­dessa
Yhdjrsvallpissa. Vuonna 1964 David McDonaldin vuosi­palkka
oli $74,973.00v vaikka union jäsenmäärä oli suuresti
laskenut. Vuonna 1953 uniolla oU 1,100,000 jäsentä ja nyt
Vain 828,000.
AyroMAiisoiNTi JA EUNTASO
Uusien koneiden ja automatisoinnin käyttö merkitsee
sitä, että työväenluokan kokoonpano on yhä muuttumassa.
On^Ivä kaikille, että uusilla koneilla työmies tuottaa monta
kertaa enemmän kuin parikymmentä vuotta sitten. Tämä on
todettavissa jokaisella teollisuusalalla ja jokaisessa amma­tissa.
Tästä seuraa, että entistä enemmän työläisistä vaihtaa
kaulukset sinisestä valkoisiin ja että ammattiliitot tulevat
suhtautumaan erilaisin tavoin työläisiin, jotka työskentele­vät
näissä tuotanto-oloigsa.
Taloudelliset olot määräävät ne muodot, jotka työläiset
käyttävät taistellessaan etujensa puolesta. Kaikki uniot vaa­tivat,
ettäniillä tulee olla sananvaltaa kun uusia koneita ja
automaattiprosesseja otetaan käyttöön. Työnantajat vastus­tavat
tätä ja on usein tapahtunut, että kun uusi tehdas raken-p^
etaan vanhan tilalle, niin erotetaan entiset työläiset ja ote-t^
a|i|cokoii^an uusi henkilökunta tilalle pienemmällä palkal­l
a Elinkustannuksien noustessa, ammattiliitot vaativat en­tistä
korkeampaa palkkaa jäsenilleen. Joskus ne onnistuvat
tässä jos teollisuus on sellainen, missä työnantaja saa mono-pplivoittoa,
kuten esim. rakennustyössä Etelä-Ontariossa.
Mutta pääpiirre palkkataistelussa on työläisten sinnikkyys.
Kaikki tämä korostaa sitä, ettei ole mitään syytä odottaa
-'luokkarauhaa" työläisten ja työnantajien välillä. Ja kun
' olot pakottavat tätä taistelua kiristämään, niin nekeinotekoi-
;set, epäolennaiset erimielisyydet ja riidat työläisten keskuu­dessa
tulevat häviämään.
isppiVA AIKA JUHUA
Syyskuun alku on sopiva aika juhlia työnpäivää. Meidän
;on muistettava, että pääasiallisesti järjestyneiden työläisten
j taistelim ansioista voimme nauttia kesästä ja kesälomista. On
vaikea sanpa, että olisiko olemassakaan tällä mantereella
/työnpäivä ja maksullisia kesälomia ilman tätä taistelua. Ta­inan'lisäksi,
koulu alkaa heti työnpäivän jälkeen, ja taas,
• tämä miustuttaa meitä siitä, että vapaakoulutus on aina ollut
; Järjestjnaeiden työläisten päävaatimuksena. Knights of La-
; bour, jöstjt mainitsimme aikaisemmin, katsoivat vapaakoulu^
V tukeen olevan yksi tärkein vqatimus heidän ohjelmassaan.
V Siis, työnpäivä lankeaa sopivasti kesälomien ja koulupäivien
välille, merkkipylväänä siitä taistelusta jota työläiset ovat
f kä)meet kansan etujen hyväksi.
j piemme kiitollisia jotta työväenluokka on saavuttanut
.näiökin paljon ja tiedämme että mitä tahansa työläiset saa-
^ vatheidÖA pamiistuksistaan, tulee saman sitkeän taistelun
kautta.
NLn YLEINEN EUKEJÄRJESTEtMA
Neuvostoliiton yleinen eläkejäFJes-telmä
(joka maksaa Vjanhuus-, tykyT
vyttömyys- ja'B?rheiBläWj;§itä) siilkei^:
nykyisin piiriinsä kaikki paljian^AJat
työalasta rjippu^atta >sekS jioU^tiivi-talöijpojat
j ^ : aipniattiiiittpillln l^ljlu^
vat vapaan ammatin harjoittajat, eli
käytännöllisesti katsoen koko työtäte­kevän
väestön. Vielä viime vuoteen
asti oli köl|ektiivitiloiya työsl^entpljs-vien
viljelijöiden eläketurva järi^t«!f-ty
vapaaehtoisuuden pohjaUa kuU9kin
kollektiivitilalla toin^ivjen ayiistus{c#^
s(jjen puitteissa .Tämän vuwien alusta
voimaan tullut lainuudistus kuite;)lu|i
muutti eläketMjrvan ipyö^ )(pidä|) Jct^h-dallaan
pakolliseksi, joskin he edel­leen
muodostavat eläkeikää ja eläk^
keiden suuruutta koskevien määräys­ten
osalta oman erityisryhmänsä ylei­sen
järjestelmän sisällä: /
Eläkelaki on yleinen koko Sosialis­tisten
Neuvostotasavaltojen Liitossa,
niin että samat määräykset ovat voi­massa
kaikissa neuvostotasavalloissa,
vaikka järjestelmä hallinnollisesti on­kin
jaettu hoidettavaksi kussakin tasa­vallassa
erikseen.
Tjq^iltään Neuvostoliiton eläkejär­jestelmä
on ansioihin suhteutettuja,
palvelusajasta riii^uvia eläkkeitä
maksava järjestelmä, ja esim. suoma­laisiin
eläkejärjestebniin verrattaessa
sen voidaankin todeta muistuttavan
enemmän Suomen uutta työeläkejär­jestelmää
kuin kansaneläkejärjestel­mää.
Useissa suhteissa Neuvost(riii-ton
järjestelmä noudattaa peri­aatteiltaan
samoja linjoja kuin ansioi­hin
suhteutettujen eläkekeiden järjes­telmät
yleensä kaikkialla maailmassa,
mutta eräissä kohdin se kuitenkin
poikkeaa nimenomaan länsi|naisi^ta
järjestelmistä. Eräs tällainen piirre,
joka esiintyy myös joidenkin kansan­demokraattisten
maiden järjestelmis­sä,
- on työntekijöiden jakarininen työn
laadun perusteella työluokkiin,. joissa
vanhuuseläkeikä sekä eläkkeen suu­ruuden
määräytymii)en ovat erilaiset.
Työluokkia on Neuvostoliitossa käy­tännössä
kolme: varallinen työ, vai­kea
työ ja tavallinen työ. Vaarallisek­si
työksi katsotaan mm. maanalainen
työ sekä työskentely poikkeuksellisen
kuumissa tai afsteja ärsyttävissä olo­suhteissa.
Tähän luokkaan kuuluu mm
tehtäviä kemiallisen ja metallurgisen
teollisuU()en palveluksessa. Vaikeiden
töiden kokkaan taas luetaan tiettyjä
suurta ammattitaitoa vaativia tehtä-
\riä selkkt^(Kkent4ly eräillä sellaisilla
äioilla. joiden tuotteita pidetään eri­tyisen
tärkeinä. Tavallaan neljännen
t|r(iluokan 'muodostavat liääkäi 'kollek-tiiyitiloilia
ityöskentelevä,t, t ' - .,
VANmii/skLiifbcEkr'-
. Yanhini^eläkeikä on tavallisessa
työssä, ie(i'«äuurimmalla osalla työnte­kijöitä,
iäp^li «O ja'jäisillä 55 vuotr
ta.l Nainfetf,- joka, on;kasvattanut yähiO''
tään viisi lasta kahdeksan Vuoden ikäi­seksi^-
saa kuitenkin vaqhuusiplälikeei)
jo BOViiotiaäha. Vailccait'työn'luokassa
on:eiäIceikä jniehillä 5^ j a kaikill^ nai­silla
vuolta sekt vaarallisen työ^i
luokassa vastaavasti 50 ja 45 vuotta.
Kollektiivililoilla on eläkeikä korke­ampi,
miehillä 65 ja naisilla 60 vuotta.
Vanhuuseläkkeen laskemisperustee­na
on työntekijän 12 viimeisen kuu­kauden
keskipalkka tai, jos asianomai­nen
niin haluaa, 60 parhaan kuukau­den
keskimääräinen palkka viimeisten
10 vuoden aikana. Täysimääräinen
vanhuuseläke, jonka saamiseksi vaadi­taan
miehillä 25 ja naisilla 20 työvuot­ta,
vaihtelee välillä 50—100 pros. las­kuperusteena
olevasta paikasta. Elä­keprosentti
riippuu palkan suuruudes­ta.
Jos palkka on pienempi kuin eläke­laissa
määritelty alaraja, jonka on
katsottu vastaavan toimeentuloon tar­vittavaa
vähimmäisansiota, on eläkie
yhtä suuri kuin palkka. Seuraavassa
palkkaryhmässä eläke on 85 pros., sitä
seuraavissa 75,- 65 jä 55 pros, Jos
palkka ylittää säädetyn ylärajan, joka
on noin kolminkertainen alimpaan
palkkarajaan verrattuna, on eläke 50
pros palkasta ellei se täten laskettuna
ylitä määrättyä ruplamääräistä enim­mäismäärää,
jota suureminaksi eiäke
ei saa suurituloisillakaan nousta.
Vaarallisen työn luokassa ovat pal-velusvaatimukset
jonkin verran pie­nempiä
ja eläkeprosentit suurempia
kuin muilla; eläkeprosentti ei kuiten­kaan
missään tapauksessa nouse yli
sadan. Kollektiivitalonpojiila taas elä­keprosentit
ovat pienempiä, niin että
eläke ei yleensä ylitä 50 pro?, ansios­ta.
Jos eläkkeensaajalla on huolettava-
-naan lapsia, korotetaan eläkettä en­simmäisestä
lapsesta 10 prosentilla ja
toisesta 5 prosentilla. Seuraavat lap­set
eivät enää vaikuta eläkkeeseen.
Määrätyissä tapauksissa yoidaan vas­taava
korotus myöntää myös niUun
omaisen huoltaniisesta.
TYÖKYVYTröMYYSELiKKEET
T y ö kyvyttömyyseläkkeen' määrää­mistä
varten on työkyyyttcrrifjät jaotel­tu
työkyvyttömyysasteen mukaan kol­meen
ryhmään: 1. hoitoa tarvitsevat
pysyvästi täysin tyÖkyvyttöjnät, 2.
muut pysyvästi täysin työkyvyttömät
ja 3. pysyvästi osittain työkyvyttömät
Kun eläkettä koskevat määräykset tä­män
lisäksi riippuvat työluokasta ja
siitä, onko työkyvyttömyys aiheutunut
asianomaisen työhön liittyvästä syystä
on työkyvyttömyyseläkkeen määrää­miseksi
syntynyt kaikkiaan 18 eri ryh­mää,
joissa eläkeprosentit, palvelusai-kavaatnnukset
sekä eläkkeen vähim­mäismäärät
poikkeavat toisistaan. Tä-nriä
työkyvyttöniyyseläkkpitä koske­vien
säännösten moninaisuus on eräs
niitä Neuvostoliiton järjestelmän omi­naispiirteitä,
joiden kohdajla se poik-keaa
länsimaisista järjestelmistä.
PpHE-ELXKKj^ET
.Perhe eläkkeeseen wkeute^uja ryji-ijiii^
ovat;: 1. Vajnaj^n alle iptvjiptiaat
lapset ja qjtqj^räet ^^^S sgH^jset sisa­rukset
ja lastenlapset, joilla ei ole työ­kykyisiä
vanhempia ja jotka Qvat ol­leet
vainajasta taloudellisesti riippu
yaisi^; Niill|, igpja 16 vuotta täytjggg;
i^ään ^vat vielä koif|pssa, jatkuu e j ^e
18 vupden ikään saakka, ja pysyyäslti
täysin työkyvyttön}illä .^äke on ftMpr
ikäinen. 2. Vainajan' avic^uoliso, jo^f
hifoltaa*al)e 8-vuotiaita lappia eika
8i)siotyös^ä tai joka edunjättäjän kuoil-lie^
sa , qn täyttänyt vanhuuseläkeiän
<i]nies 60, nainen 55 vuotta) tai on py­syvästi
täysin työkyvytön eikä saa
omaa vanlvius- tai tyqkyyyttömyyselä-
: kettä. 3. Vainajasta taloudellisesti riip
puvaiset vanhemmat samoilla ehdoilla
kuin aviopuoliso. 4. Vainajasta talou­dellisesti
riippuvaiset isovanhemmat
ellei ole elossa ketääfi mifuta oinaista,
joka olisi lain nojall^ y^lvoliinen huo­lehtimaan
heistä.
Määräykset siitä palvelusajasta, jo­ka
edunjättäjällä tuli olla, jotta hänen
jälkeensä maksettaisiin perhe-eläkettä
oyat samat kuin vastaavat määräyk­set
työkyvyttömyyseläkkeiden kohdal­la.
Myös. perhe-eläkkeiden laskemispe­rusteet
noudattavat työkyvyttömyys­eläkkeiden
perusteita. Eläkkeen mää­rään
vaikuttavat näin ollen edunjättä­jän
palkka, palvelusaika, työluokka ja
se, johtuiko kuolema työhön liittyvästä
syystä. . •
RAHOITUS
Neuv^toliiton eläkejärjestelmä ra­hoitetaan
osittain yrityksiltä (leriMliä
maksj)illa, jqjden suuruus pp n^ä^^r
ty pii^entti p i ^ e t p i ^ t a p^^ojs^i ijn^r
sentin' vaihdellessa työalan mukaan ja
osittain suoraan valtiolta saaduilla va­roilla.
Yritysten osuus on noin puolet
j^rjgstejifl^ k«Wj§ijnuksist^. I^Jgfif-tijvitilat
siirtäväf säännöllisesti q s ^
i^hoittamjsepif.
HALLINTO
Eläkejärjestelmän hallinto on haja­sijoitettu
paitsi siinä mielessä;-'^ä
kukin neuvostotasavalta hoitaa' itse^
näisesti järjestelmää omassa piiiisT
sään, myös sikäli, että .järjestelmiä
käytännöllinen hoitaminen on hajotet­tu
useille eri elimille. Ammattiybdii^-
tyksillä on tässä t^riteä osuus; Ni^ljiV
r^ävät vakuutusmaksut, ^itava^vpSä-j
osaltaan työsuhteiden selvit^lyh elä­ketapahtuman
sattuessa ja harjoitta­vat
elä|(keensaajien valvontaa ja qpas
tusta. Ammattiyhdistyksen edustaja
on myös jäsenenä paikallisessa eläke
komiteassa, joka ratkaisee eläkehake­mukset.
Eläkkeiden maksamisesta ja
valitusten käsittelystä taas huolehtivat
ko. tasavallan ' sosiaaliturvaministe­riön
alaiset alue- ja paikallistoimistot.
Ministeriö valvoo järjestelmää ja hoi­taa
eräitä varojen jakoon yrh. liittyviä
keskuselimen tehtäviä.
ULKOMAILU ASUVIIK
HUOMEN KANSALAISTEN
ÄÄNESTYSOIKEUS
SORRETTUJEN KAPINA i i
New Y o r k . — USA:|i propagan­da
pyrkii tällä he$kel|ä lietso­maan
vastenmielisyyttä valkoi|ipi-
. sissa neekereitä vastaan sekä pe­lottelemaan
neekereiden poliitti­sen
j a taloudellisen vapautuksen
kannattajia saamaan heidät sa'
noutuinaan irti kansalaisoikeuk­sien
puolesta käytävästä laajassa
liikkeestä. Kuulee Jopa väitettä­vän,
että radikaaliset toimenp^
teet tuottavat vahinkoa itse nee­kereille
ja vahingoittavat koko
liiketpä' Asia on kuitenkin ni}n,
että USA:ss^ (si ole i^Uääp 'ro|u-sotaa
ja Los Angelesin Kapina on
, sorrettujen ja epätoivoisten ka­pinaa,.
naiden menetiettyä^ luotta-'
. mu)(seu |p(^|iitikk/9jen 'j^uqäukslip.,.
Kapina e i ' o l l u t valmisteUu eikä,,
suunnjteltu, eikä kuka<^n ollu^ 3(h
lyttäraässä ihn^lsiä.. ,sanoi]| jlämäiiv
päiväinen Christian , Science, l^ö-'
., j u i t o r . • • • • ' • , •
V Lehden 'tunnustus oh 'Erikoisen
arvokas, koska se vaikkapa - välilli-sestik;
n liio valoa-rilihin tietämät
torniin oloihin, joissa neekerit elä­vät
nykyisin 'USA:s.^<i.' " E i Ole mi­kään
oivallus se, c.tä neekerienem
mistö sellaisissa kaupungeissa iku-ten
Los Angelp.s on jäänyt viime ja
Minä vuonna ,(kongressin hyväksy­män
uuden neekere.tlen kansalaisoi
kouksia koskevan lainsäädännön
ulkopuolelle. Etelän ulkopuolella
neckent ovat olleet ja ovat edel­leenkin
kaupunkien ghetoissa ei oi­keudellisen,
vaan tosiasiallisen ro
tuerottelun uhreja. He tuntevat it-
.«^ensä satimeen joutuneiksi, yhteis­kunnan
hylkiöiksi, yhte.skunnan,
joka yhä kieltäytyy luovuttamasta
heille 300 vuoden jälkeen täydelli
siä oikeuksia".
Kaiken tuomitsemisen takaa US
A : n lehdistössä paljastuu pelko, et­tä
Los Angelesissa syttynyt kipinä
leviää muihin kaupunke.hin. Los
Angeles on yksi yhdestätoista suu­resta
kaupungi.sta, joiden neekeri
väestö, käsittää 200,000—1,000,000
henkeä.
Muissa kaH^ii^u^cissa neel^ereiden
elämä ei olö yhtään "sen parempaa
kqin' Los Angelesissakaan ja siksi
'n.issä on muodostunut perusta val­tavalle"
räjfihdykstelle. 'joka toistai­seksi'
on' otini.^tuUu' hillitsemään lu
pauksilla ja väkivallalla.
Mitä muut sanovat
Hämeen Yhteistyön pakinoitsija Taroinen puhuu orjakapipasta,|pn^
^ a i ^ n ^ y ^ t ) ä i } y t ^ , 0 pO neekerin suUbminen "ghpttoon" vaiUr; tpimpeör
t^l^n ^'ab[^oU|8uuk§ia.
\ ' ^ n ole^ko^aafi asunut gbettossa, enkä tiedä m i U ^ i ^ ovat olosuh­teet
siellä' keäSnkiiuiöaÄaaikanai tai talvella. Mutta ol?n lukqnut ku-vauksia
Puolan ja Saksan ghettoista j a koetan ajatella siltä pohjalta.
Puolan ja Saksan Ghettoissa asukkaat leimattiin Davidin täbdellä.
L»s4j|gp|e§l5j}^:tJg kantavat rotuleimaa ihossaan. Puolan ja Saksan
ghettqisjä asuvat haettiin työhön, jos heitä tar\nttiin,Ix>sAngele^j^
gh^f^Iais^t saavat'halÄUtua työhön, jos sitk löytävät. PuolasM Ja '§ak-sas3^'|(
hetto||un toin^^ mah^ollisinunin niukalti ruokaa. Los ^f^ige-
|esissa*Woan säänjfiöst^lee työn saanti."
^ l|elsln1ki.^ Suomi-Seura qn.kään
tynyt Suomen Öikeusriunisteriön
puoleen ehdottaen, että ulkomailla
asti vien Suomea kansalaisten äänes
tysoikeutta kotimaan vaalCiSsa laa
jennettaisiin. Tämän johdosta ker­too
Suomi-Seuran toiminnanjohtaja
Tauri Aaltib Suomen perustuslain
nykyisten määräysten mukaan Suo
men kiansalaisen olevan äänioikeut
ta vailla silloin kun hän ei kolmen
vi.me vuoden aikana ole ollut hen­kikirjoitettuna
Suomessa. Käytän
nössä äänioikeutta ei kuitenkaan voi
käyttää henkilö asuttuaan yhden
vuoden ulkomailla, koska vaaliluet
telot. Joihin merkitään kaikkien ää
nivaltaisten nimet, iaad.taan vaali
vuotia edeltävän vuoden alussa ta­pahtuneen
henkikirjoituksen perus
teellä.
Suomi Seuran Oikeusministeriölle
jättämässä kirjehnässä todetaan, et­tä
kansainvälinen liikkuvuus on vii­me
aikoina suuresti lisääntynyt.
Suomen valtio on myös omaksunut
työvoiman vapaan liikkumisen pe
riaatteen mm. liittymällä yhteisiin
pohjoismaisiin työmarkkinoihin^ joi
den ansiosta työvoima liikkuu va­paasti
maasta toiseen ilman passeja
tai työlupia pohjoismaiden kesken.
Lainsäädännön olisi kuitenkin py­syttävä
Kokonaisuudessaan kehityk
sessä mukana,' ja sen vuoksi on Va
rattava - entistä paremmat mahdoin-suudet
siihen; että ulkomailla asuvat
voisivat kiittää äinibikeiittaän ko­timaan'-
vaaleissa. • • •
Nyt'tehty aloite'koskettaa lähinnä
Ruotsissa 'asuvia submalä.sia,imutta
yhtä' h y v i n ke - tarkoittaa. iri^ös niitä.
jotka kauempana tekevät «työtä ja
ovat siiilyttäneet Suomen kansalal-ouuden.
Tällä hetkellä esim. Yhdys­valloissa
j a Kanadassa asuu tuhan­sia
Suomen kansalaisia, jotka eivät
voi äänestää minkään maan vaaläis-sa
ollen siten vailla nykya.kana kaii-salaiselle
taattua oikeutta osallistua
yhteisiin vaaleihin. ICaikkiaan a-zuu
Suomen ulkopuolella arviolta
150,000 yli 21-vuotiasta Suomen
kansalaista, joten kyseessä e i todella
ole mikään pikkuluku, totesi toi­minnanjohtaja
Aaltio lopuksi.
A V T O T U L L I E N MUUTOS
R A T K A I S U U N P I A N SUOMESSA
Submi'.Seurasta Helsingistä ilmoi-tetaan,
että Suomi-Seuran jo parisen
vuotta sitten tekemä aloite auton
maahantuontimaksujen vähentämi­sestä
kotiinpalaavien siirtolaisten
kohdalla on nyt vihdoin tulossa rat­kaisuun.
Asia vaati lainmuutoksen,
ja se erilaisten lausuntopyyntöjen
kanssa on vienyt oman aikansa. Ke­väällä
Eduskunta hyväksyi tarvitta­van
lainmuutoksen, jonka jälkeen
muutos tullaan tekemään asetuk­sella.
Tämän hetkisten tietojen ipu-kaan
uusi asetus astuu voimaan lo­kakuun
alussa. Hetv sen.voimaanas-tuttua
tullaan Suomi-Seuran toinoes-ta
antamaan ulkosuomalaisljehdisr
tölle uusista määräyksistä yksityis­kohtainen
selostus../Tällä hetkellf
ei ole yielä tietoa, siitä, millaiset uu»;
det määräykset tulevat .olemaan,
m u t ^ varipaa. op e t ^ i kotini^Lahs|n.
palaavan siirtolaisen k a n p ^ ;ä\n^^
kaan syyskuun kuluessa tuoda autoa
tullessaan, vaan parasta; » n odobtaa
määräysten muuttumista.
500 Itm pitJcä kanava
Moskova. — Irtysh Karagan-dan
kanava (Kazahstan), jonka pi-tuiideksi
tulee 500 km, turvaa vedel
lä valtavan hiilikaivpsalueen. Uu^
deh kanavan ensirnmäinen vaihe
valmistuu vuoden 1965 lopussa. Ka
hava ratkaisee Ek:bastuzin kaivos­kaupungin
ye|dehsääntikysymyksen.
Jätti läiskänä van rannoille raken
netaan uusia kaupunkeja. Kanavan
alkupäässä, jossa Irtysh joen vedet
vii-taavat säännöstelyaltaaseen, on
jo päntii alulle Jermakin kaupungin
rakennustyöt. . Kaupungiissa asu­vat
voimalaitoksen sekä metallur­gisten
tehtaiden työntekijät. Tän­ne
rakennetaan valtava höyryyoi
malailos ja ^feuvostoliiton suurin
rautaiejeerinkitehdas. Suunnitteilla
Oh vielä kahden kaupungin raken­taminen
kanavan!'varirelle.
Neuvostotiedemiesten kirje LBJdle. , •[
Moskova. — Pravda julkaisi l au
antaina huomattavien neuvostoliit­tolaisten
tiedemiesten ja julkisen
elämän edustajien avoimen kirjeen
Yhdysvaltojen presidentille Lyndon
B. Johnsonille otsikolla "Me syy­tämme".
Kirjeen allekirjoittajat ilmaisevat
järkytyksensä Los Angelesin nee
kerikaupunginosan väestöön koh­distettujen
sortoloimenpiteiiden
johdosta ja tuovat julk i suuttumuk­sensa
ja mielipaha nisa.
Kuinka on mahdollista, että Ame
rikan maineikas perinne, joka on
lahjoittanut maailmalle : Jefferso-nin
j a Lincqlnin, ^disonin j a Long-fellONvin
kaltaisia miehiä, voi kas
yattaa tällaisia häpeällisiä, toimen­piteitä,
kylmäverisiä rangaistustqi-niia,
j o i h in on ryhdytty puutteen ja
vääryyksien epätoiyon partaalle
syöksemää väestöinosaa vastaan?
ovatko nyrkit, paniput ja koneki­väärituli
yastäuksia avunpyyntöihin
j a sorrettujen qikeudonmuluiiisiin
vaatimuksiin? kirjelmässä kysy-:
tään.''
Allekirjoittajat toteavat, etlä Los
Angelesin verilöyly ei ole yksinäi­nen
ilmiö, yaan vuosi vuodelta nee-keriväestöön
kohdistuvien sortotoi-menpiteiden
häpeällinen jälki pi
tenee, sille ei näy loppua.
Amerikassa on vo.mia, jotka ovat
taipuvaisia puolustelemaan toimen­piteitä
selittämällä että neekerit
esiintyvät lakia ja järjestystä' vas­taan.
Eikö tällainen ole herjaavaa?
Millaiseista laista jä järjestyksesiä
voi olla kysymys silloin kun sitä
peittävät satoja vuosia jatkuneet
yäkivalfcaisuudet, sorto j a nöyryyt
tämiset? Tässä tapauksessa sopii
sanonta: mitä kylvää sitä niittää.
Vaikutusvaltainen amerikkalainen
lehti sanoo, etteivät ''nyky-amerik-kalaiset
voi kantaa vuodesta toiseen
vastuuta siUä, mitä heidän esi isän­sä
ovat tehneet neekereitä vas­taan."
Tätä yääiyyttä harjoitetaan
joka päivä j a joka tunti myös nyky­ään,
ja se tulee lutkeä pois jotta s i i
tä ei tarvitsisi kantaa vastuuta, to­detaan
neuvpstqliittolaisten tiede­miesten
kirjeessä.
"Ihniiskuimälla on oikeus sanoa
teille, herra presidentti: katsokaa
Los Angelesiin, siellä näette 'va
pauden' jota Yhdysvallat pistint
j a pommien avulla haluaa tyrkyttää
toisille kanso.lle. Siellä näette ' i h ­misoikeuksien
kunniöithksfeti*','''Jo5r
ta Yhdysvaltojen edustajat p i i n pal­j
on ja kauniisti puhuvat Y K : n pu­hujalavalta.
Siellä on työkenttää-n
i i l l e toimihenkilöille ja lainlaati­joille,
jotka ulkokultaisesti vaahtoa­vat
lorjiiutettujen maiden' hyvin­voinnista",
kirjelmässä sanotaan ja
yaaditaan ihmisyyden, oikeudemnu-kaisuuden
ja moraalin häpäisemi­sen
lopettamista kaikkialla missä
sitä tapahtuukin --- Vietnamissa,
Dominikaanisessa Tasavallassa tai
Los Angelesissa.
Ilimiskunnan jairki, kunnia ja o-ihatuhtq
ei voi hyväksyä TOtuerotler
lijolden j a hyökkääjien häpeällisiä
tekoja, todetaan kirjelmässä lopuk­si.:;'
:;'.:^v''. ;-S.;..-.,
Kirjeen ovat aliekirjoittanepf m.
m: akateemikot y : Keldysji, N- H-Blohin,
M? b . MiUipshtshikqv, N.
N. Semjov, P. N.; Fedosejev, D. V .
Skobeltsyn, P. L. Kapitsa, L. J . Se-döv,
1. J . Tamm, V. A . Engelhadrt
j a A. L. Mjasnikov sekä kirjailijat
A- Korneitshuk, L . Leonoy, A : Tvar-dovski,
N . Tihonov j a K. Fedin.
PÄIVÄN PAKINA
Lainasimme ylläolevan otsikan
Kansan Uutisen Taavetin kirjoit­tamasta
pakinasta, jossa kerrotaan
kuinka lihan hinnat ovat kohon­neet
Suomessa .Hän selostaa, että
''naudanlihan tuottajahinta pn ko­honnut
30 ja sianlihan tuottaja­hinta
25 prosenttia korkeammaksi
maatalouslain edellyttämiä tavoi­tehintaa.
Tästä johtuen mm. naudanlihan
vähittäishinta on muutamien kuu­kausien
aikana kohonnut y l i 100
prosentilla."
Täällä Canadassa meillä on mel­kein
samat kiusalliset vaikeudet
"markkinapäivänä" Hinnat täällä
eivät ole nousseet samalla prosent­tiluvulla
kuin Suomessa, mutta
kun täällä syödään paljon enem­män
lihaa, voi olla niin, että se
koskee syvemmältä täällä.
Taavetti jatkaa: "Siellä, missä
elintaso on korkealla, syödään pal­jon
lihaa, ravintorasvoja ja vihan­neksia,
mutta siellä, iinissä elin­taso
ei ole häävi, mätöstetään pe­runoita,
leipää ja pMm««."
Meillä, on tehty j a tehdään pro­pagandaa
siitä miten elintaso
maassamme on korkealla, ja asia
on niin, ettei ole vaikea tehdä
siten kun vertaillaan sitä kuinka
työläiset elivät noin parikymmen­tä
Vuotta sitten ja nykyääii. Mutta
onko tämä vastaus siihen miksi
elinkustannukset nousevat ; nyky­ään
niin kamalasti?
Puhuen nyt lihasta, miksi se
on niin kallista Canadassa? Saa­vatko
pikkufarmarit osuutensa l i ­han
hintojen korotuksista, Asia on
splvä, että pikkutuottajat eivät saa
osuutta näistä yiimääräisistä tu^
loista. Lihatuotteet qvat täydelli­sesti
monopolien kontrollissa Ca­nadassa
ja jalostajaroqnopolien
taskuun menee suurin osa lihan
hintojen korotuksista. Kyllä on i h ­misiä
jotka voivat ostaa lihansa
suoraan farmareilta tai n i in pal­j
on kerrallaan että he säästävät
huomattavasti, mutta suui-imman
osan väestöstä on pakko ostaa tar­peensa
kaupungeissa olevista ruo­kakaupoista.
Yksi tekijä miksi monopolit
ovat onnistuneet korottamaan hin­nat
on se, että Yhdysvalloissa on
kasvanut Canadassa tuotetun l i ­han
kysyntä! Tähän ovat aiheutta­neet
ne tiilvat jotka yalUtsivat
keväällä länsivaltiqiden iihatuo-tantoaiueilla.
Kun Canadassa tuotetaan niin
paljon lihatuotteita, olemme aina
pitänyt "isänmaallisena velvolli­suutena"
syödä runsaasti lihaa.
"Syö canadalaista', qii tunnussana
joka oli aika lähellä sydäntäm-me
(ja vatsaamme*. Pikkupojasta
saakka olemme mieiuuinimin syö­nyt
"pihvivöileivän" kiitin jääte­lön.
Mutta nyt, k un l i h an hinnat
ovat nousseet siihen tasoon missä
ne oyat tänään (ja ilmeisesti vielä
nousevat), meidän bn vaikea täyt­tää
tätä isänmaallista velvollisuut­ta.
Olemme alkanut syömään ca­nadalaista
kalaa, mutta unissa vie­lä
näemme komean, paksun "sir-l
o in steakin".
Mutta on sanottava, että olem­me
persqonakqhtaisesti pärjän­neet
paremmin kuin monet muut,
ainakin " k o t i b u d j e U i i i i " nähden.
Asia on niin, että olemme aina
ollut pätevä matematiikassa. Näin
ollen vaimoni teki minusta "lihan­ostajan",
koska se t i i l i aivan mah­dottomaksi
hänelle seurata lihan
hintoja. Näin pysymme meidän
tiukan hudjettimme rajoissa.
Olemme onnistuneet tässä aika
hyvin ja minä sain jrirkaylen-nyksenkin
kqtiyu-astonhqitajalta.
Olen nyt myöskin "lihakokki",
koska aloin ostaa sellaista lihaa,
minkä valmistamisesta vaimoni ei
tiennyt yhtään mitään. Siis, hän
sanoi "tee itse", ja näin vaikutus­valtani
ketona kohosi.
Mutta totta puhuen Canadan
kansa on lihansyöjäkansa^. Ja
herrojen pitäisi muistaa, että kan­sa
voi vaatia lihaa yhtä äänek­käästi
kuin toiset kansat ovat vaa­tineet
leipää.
Tilanne Canadassa antaa ^ihot­ta
miettiä Josko ei olisi jo korkea
aika saattaa ruokajalbstajamono-polit
enemmän hallituksen kon­t
r o l l in alaiseksi. Tämä ei ole mi­tään
uutta ajatusta' Canadassa.
Farmarit ovat usein ehdottaneet
tällaista menettelyä.
Voisimme kirjoittaa paljon
enemmänkin tästä asiasta, mutta
täytyy lähteä kotiin kokkaainaan
nakkia a l a , , . — Usko.