1960-04-09-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ i^Ii-v*; - i.-^.._?.^.'t7.".».i A-i I. . ... f .... , . . t... ,) .....1 >. . . . .. ... „ J C . , . . , - _ 1 . .V ., , j.,^ ...,.i„ >. . w,. . ,, / ... j. , 1 ,,. . . » 1 - ... _ n K. ( .1, ... I.. ^'' ^ J."^. :;ä/.'*.f?'v",\-'^!^£Si SH i ;K'-,.Sivui,2--" •. Lauantaina, huht:'k< 9 p, — Saturday, A p r i l 9, 1960 itiS (LI)BE|CT^) > ^ ' Independent Labor^ ,öi?J(JA7rdf'Flnhto.vCanadlans.^ Es-;] •t«bBsSÄl"Sov;r6,'1917. Authorized^ as' 'second -'class mail- by the ^ Post.J örÄde^^ÖeiM-Vtment; Öt'tawa. Piib- 'lished thrire' weekly: Tuesdays, <Thursdays:;and-iSaturdaysby: Vapaus ' Publishing Company Ltd., at 100-102 Elm St.'.W>. Sudburj'. Onf, Canada .Telephones: Bus. Office, OS.'4-4264;' Editorial'01fice OS. 4-4265. Manager E.; Suksi. Editor,w: Ek\und.'Malllng a d d r ^ r Bo^ 69, Sudtfury, Ontario.' Advertlsing^rates upon applicatlon; Translation free of charge. TILAXrSHINNAT: Canadassa: 1 vk 8.00 6 kk. 4.25 , 3 kk. 2.50! yhdysvalloissa: 1 vk.'9 00 6 kk. 4.80 Suomessa: I vk. 9 50 6 kk. 5.25 r1^' - lii ' Iv Näytelmäjuhla Sudburyssa' Kuten lehtemme iln1oitu.so.sastolta näkyy, Canadan Suo- . -malaisen Järjestön vuotuinen näytelmäjuhla pidetään, pää- -'siäispyhinä Sudburj^ssa, Finnish-haaliil-a.^Kaikki 'merkit viittaavat- myös siihen, että tästä näytelmäjuhlasta tulee taas huomattu kulttuuritapaus kansalaistemme'elämässä. Juhlaan saadaan nyt näytelmiä St. Catharinesista, Soosta, Beaver L a kelta, Torontosta ja'luonnollisesti Sudburysta. Entisten kokemusten perusteella voidaan siis odottaa hyvin miellyttäviä ja mielenkiintoisia näytelmäesitylcsiä, sillä näitä näytel-rtiäjuhlia' pidetään erikoistilaisuutena, jota varten valmiste!-' laan ja harjoitellaan näytelmät erikoisella huolella. Näytelmäjuhlilla on oikeastaan kaksipuolinen merkitys. Niistä saadaan suurelle yleisölle hyviä esityksiä. Samalla kertaa eri paikkakuntien näyttelijät voivat tutustua toinen toisiinsa ja erikoisesti siihen, miten ja minkälaisin keinoin saadaan seupanäyttämöillä taiteellisesti parhaita tuloksia. Lehtemme toivottaa tälle näyttämöjuhlalle hyvää onnea j a . menestystä ja lausuu ulkopaikkakuntalaiset lämpimästi tervetulleiksi tänne Sudburyyn, missä kevät ei ole valitettavasti vielä saanut täydellistä otetta talvesta, mutta ihmisten sydämistä ja kodeista löytyy kuitenkin sekä vieraanvaraisuutta että ystävyyttä. hi' u Ijmi im ml. m • ^ Ihmisten kärsiminen jatkuu vielä Lähestyvien pääsiäispyhien yhteydessä on myös kärsim y k s e n muistojuhla, pitkäperjantai, mikä on vanhin krist i l l i s e n kirkon juhlista. Mutta ihmisen kärsimysten malja ei ole ilmeisesti vieläkään täyttynyt. _ Katsotaanpa niitä hirveitä tapahtumia, joista o n uutistiedoissa kerrottu Etelä-Afrikasta. Vajaan k o l - j n e n viikon aitana siellä on rotukiihkoisen valkoisen hallitsevan luokan toimesta murhattu satoja aseettomia ihmisiä vain siksi, että heillä sattuu olemaan tumma ihonväri, minkä perusteella heidät :on luokiteltu "alempirotuisiksiV ihmisiksi; joilla ei ole .mitään ihmisoikeuksia. Kuten esim. torstaisessa uutistiedossamme kerrottiin, Etelä-Afrikan hallitus on omaksunut viralliseksi ohjelmak-seen poliisipatukan ja -piiskan summittaisen käytön mustaihoisten nöyryyttamiseksi. Poliisit ovat vanginneet arviolta tuhannen neekeriä ja tunkeutuneet aamuhämärissä neekerien kurjiin hökkelei'hinajaenruo.skaa ja. patukkaa^säälimätr tä käyttäen neekkenlakkolaisia työhön. Vaikka nämä sorretussa ja alaspainetussa asemassa olevat neekerit ovat omaksuneet ehdottoman asenteen kaikkia väkivaltaisuuksia vastaan, valkoinen herrasluokka yrittää oikeuttaa näitä hiivejta tekojaan puhumalla'neekeriväestön '^'terrorista". Terroria siellä todella on, mutta vain neekereitä vastaan. Vähän toista viikkoa sitten ilmoitettiin, että valkoisen her- ;•• rasvallan poliisi oli kylmäverisesti am toistavuotiaan neekerilapsen! , Tällä viikolla saapuneissa uuli'jtiedoissa kerrottiin, että poliisit' olivat kadulla pahoinpidelleet ja ruoskineet sekä neekeripapin että erään tummaihoisen yliopiston luennoitsijan.' :!Erään.toisen-uutistiedon mukaan.neekereitä ompoliisi mesta piesty ja pahoinpidelty^ niin suuressa joukkomitassa, että alueella toimiva lääkäri ci voinut heille mitään apua antaa! Mistä sitten on Etcla-Afnka.ssa nyt kysymys? Kansallisesta vapaustaistelusta, mikä on samalla kertaa myös saumatonta luokkataistelua. Etelä-Afrikan valkoihoinen hallitseva luokka — ja siellä o n kaikkiaan noin 3,000,000 valkoihoista — yrittää julman rotusorron avulla pitaa lukutaidottomana, köyhänä kurjalistona ja halpana työvoimana noin kaksitoistamiljoonaista nee-keriväestöä. Mutta neekerit eivät enää suostu vapaaehtoisesti tähä nkurjaan asemaan, vaan vaativat itselleen paikkaa au- /ringossa omassa maassaan. Tällaisena Etelä-Afrikan neekeri- • väestö:saa-kaikkien hyvääta sen ja tuen kaikkialla maailmassa. Merkillepantavaa kuitenkin on, että'ned^Ä^e^_alkukan-teinenkansaUinenvapaustaistelu. saa kuitenkin; a l u s ^ ^ iuokkaluonteisen leiman. Parhaana todistuksena siitä on neek e r i e n sitkeä lakkotaistelu — mikä on puhtaasti työväenluokan taistelumenetelmä "suurpääomaa vastaan. Samalla rkertaa on syytä palauttaa mieleen, että Etelä- Afrikan nykyiset taistelut saivat alkunsa siitä kun neekerit kieltäytyivät kantamasta mukanaan "passeja". He tulivat TauhaÖisestt:mielenosoitukseen:;ja sanoivat; v a n g i t k a a meidät? tuhatlukuisena joukkona jos tahdotte, mutta sitä vihattua - passia emme enää kanna. Tähän rauhalliseen mielenosoitukseen ^vastasivat poliisit ampumalla väkijoukkoon =j3=^tappa- -mallai^yli 70 aseetonta, puiolustuskyvytöntä j a rauhallista i h mistä. - _ ' '\MilKi^tämä passinkantopakko on sitten n i in vihattu neekerien keskuudessa? Siksi kun ilman sitä ei voida nykyistä sortomenetelmää harjoittaa -kaikessa "julmuudessaan. Tosiasia nimittäin on, että Etelä-Afrikassa on yleisesti käytän-', nössä pakkotyö. Hiljaisen työsesongin aikana neekerit ajetaan omille reservialueilleen. Mutta kun tulee kiireelliset:? , maatyöt suoritettavaksi, poliisi pidättää teknillisyyksiä h y väksikäyttäen suuria neekerijoukkoja ja määrää heidät passinsa ja- tekaistujen syytösten perusteella pakkotyöhön v a l - ,koihoisten omistamille maatiloille! Täten.saavat valkoihoiset^• farmarit aina halpaa työvoimaa. Yksistään tämä selittää sen,!-! miksi (tämä passijärjostclmä on min vihattu neekeriväestön^; \. • keskuudessa. ,Kaikki merkit viittaavat siihen, että JEtolä-Afrika!n hafei Makarios nosti '<• - Nicosia [— Arkkipiispa'Makä^-I rios on ilmoittanut julistavansa^ Kyi^ToRsetfitasavattakst jar kehot-^ tavansa saaren asukkaita o l ^ maan tottelematta Englannin hai-v alitusta; ellei'.päästä vsopi^ Englannin - kanssV parhaillaan , käytävissä neuvotteluissa. , Kysymyksessä ei 'olisi vallankaappaus, [Makarios sanoi puhues- ; saan: joukkokokouksessa, 'joka^'oIl' järjestetty EOKA-liikkeen synty män 5-vuotispäivän johd,osta. Ta- Ipahtuisi ainoastaan Kyprosta kös'- kevien jo solmittujen sopimusten täytäntöönpano. Emme tiedä, mitä ^englantilaise^ ajattel-^vat. Mutta he erehtyvät, jos he luulevat voivansa pakottaa Kyproksen hyväksymään heidän sanelemansa ehdot jatkamalla loputtomasti, keskusteluja ja :lykkäämällä aina tuonnommaksi saaren riippu mattomuuden julistamisen. He ovat myös väärässä, luullessaan että;aikar työttömyys ja asukkaittemme 11- loudelliset vaik'^udet ovat heidän liittolaisiaan .heidän i pyrkiessä saamaan hyväksytyiksi röyhkeät vaatimuksensa, Makarios jatkoi. Tähän mennessä pn Nicosiassa •pidetty.kolmisenkymmentä neuvottelua Makrioksen, Kyproksen ; turs-kilaisten: johtajan; tri Kutchukin Ja Englannin ;apdaissiirtomaaininist(;: r i n A m e r y n kanssa saaren tulevasta asemasta. Poliittisissa piireissä arvellaan, että neuvottelut ajautuvat ehdottomasti karille, ellei- t o i^ osapuoli tee huomattavia myönnytyksiä nimenomaan Englannin saar e l l a , olevia tukikohtia koskevassa kysymyksessä. ^ Sekä englantilaisella että K yp roksenturkkilaisellav-tkiolla ollaan sitä mieltä että Marioksen puhe vöi luoda vakavan tilanteen. Tri Kutchuk sanoi puheen jälkeen, että arkkipiispa uhkasi syöstä Kyproksen täydelliseen / kaaokseen, niin; ehkä sisällissotaan; Hiin kehotti vasttiussa.olevia: - maita '-Trr Englantia, Kreikkaa ja Turkkia ,— ryhtymään •tarpeellisnn toim-inpi-teisiin estääkseen Zyrichin j a : Lon: toon. sopimusten rnkkoutuniisen; Ms näemme: Makarioksen uhkauksessa amoastaan yrityksen heittää namh sopimuks:;t y l i laidan ja sitten syyt taa siitä muita, hän sanoi. ' Han lisäsi, että hän aikoo edelleenkin olla, yhteistyössä Kyproksen kreikkalaisten :kanssa,.; kun ,kysy-; mykssssh.v on näiden .sop™ täyttäminen. Mutta . hän lisäsi,: me emme- voi olla ^yhteistoiminnassa niiden - kans-, sa, jotka pitävät näitä sopimuksia lähtökohtina uusiin taisteluihin PASTORI STEPHEN M, FRITCHMANN: Kun kuulin »televisiossa ensi kerran; selostettavan pääministeri " N i kita Hrushtshevin puhetta YKssa aseistariisunnasta, oli minulla tun-. nejiettä sloiikkien ;vakavasti'ija; valppaasti ajatteleyien\ amerikkalaisten on mietittävä vielä kauan, , mitä hän sanoi. Nikita S. Hrushtshev puhui "minunlaisilleni ihmisille", käyttääkseni /kveekkareiden sanontatapaa, enkä kadu innostusta, joka minut valtasi: *Me papit aina Je-saijaksen- päiviltä alken yli 2000 vuoden "takaa olemme toimineet täydellisen aseistariisunnan puolesta, inuFta ihmisten tietoisuuteen uurtamamme vako on vielä hyvin pieni. Missään^ tapauksessa se vako ei ole ollut, ratkaiseva sillä maailma ei olisi silloin sellainenj kuin ti sitten seuraavan tärkeän koh- Tietenkin tavallisten ihmisten on dan: "Seurasivat .ehkä^^^d simmat neljä minuuttia, mitä Y K pänsä heidän on seistävä molem-on koskaan kokenut. . Maailman min jaloin lujasti maan pinnalla, mahtavimpien sotavoimien pääl- Mutta se ei merkitse, että tavalli-likkö ehdotti näiden sotavoimien sia ihmisiä kiinnostaisi vähemmärf ja kaikkien muiden maa-, meri- ja kuin niin sanottu sivistyneistöä, ilmavoimien täydellistä lopetta- miten maailma, voitaisiin järjestää mistä neljän vuoden kuluessa", paremmin vastaamaan kaikkieri Hrushtshev puhui suorasanai- etuja. Tri Bachrach kirjoitti "The s"emmin kuin koskaan aikaisemmin Nation"-lehdessä: "On aika, että on puhultu miljoonille ja taas mii- sivistyneistö - yleensä ja varsinkin Joonille ihmisille, niille, jotka tais- valtiotieteiden alalla toimivat," kä-televat. kun sota syttyy,_niille jot- sittäisi, että ilman tavallisten i h - se nyt on. " Meidän on nyt vastattava seuraavaan: • kysymykseen: - 'IVoiko >; mies, jota; vihamielinen ja taan-.- ;lumuksc^linen: lehdistö nimittää V. "maailman - mahtavimmaksihen-V kilöksi">: esittää vetoomusta yleisestä j a täydellisestä aseistarii-> sunnasta. ja saada äänensä kuulluksi kaikkialla maailmassa ja nähdä ehdotuksensa otettavan-va-: kavasti harkittavaksi? Haluaisin. aloittaa vastauksena lainaamalla :eräi^tä amerikkalaista vnkkolehteä.;: En mainitse lehden nimeä,, sillä se ei ole suinkaan vapaamielinen lehti, mutta joka viikko sitä lukevat sadattuhannet ihmiset. Tämä lehti kirjoittaa pääministeri Hrushtshevin puheesta- :'Hän: tunki asian ytimeen: sodan uhkaaviin pilviin. Maailman kansat (sanoi Hrushtshev) eivät voi sallia kylmän sodan luoman luonnottoman tilanteen jatkuvan, samoin kuin ne eivät voi sallia ruton- koieeran tai; muiden kulkutautien vapaasti leviävän. 20 minuutin ajan : hän puhui .nykymaailman todellisuudesta: "kauheasta,: :hirylt-tävästäj... suunnattomasta,, peloitta-vasta, rajattomasta 'ja. uskomattomasta sodan vaarasta " Toivoisin,, että te hankkisitte sen ;'puheen;i(.sellenneUikeak.seiine sen.: 'säilyUääksenne ^en ja lukoakscn-ne sen 'iiudell6cn ^lapsillenne' ja oniaisillonno- vviehr' monia vuosia; myöhemminkin Profeetat vuosi-, tuhansien; takaa; näyttivät ;nousevan ja. seisovan Hrushtshevin.:itakana hänen'julistaessaan korostaen joka sanaa. "On löydettävä vipu, johon ihmiskunta voi tarttua pysähdyt-tadkseen kulun~ kohti sodan kadotusta". Lehti, jota lainaan, kirjoit- LOGIIKKA POIS SIITÄ UNKARIN 150 NUOREN "TELOITTAMISASIASTA" Pariisissa ilmestyvä lehti Auro-re; kertoi helmikuun: 20; päivän.ä :Englannin: työväenpuolueen: uutistoimistoon vedoten, että " U n - kirissä aiotaan teloittaa pitkän ajan A-ankilassa; olleita.; nuoria". Tämän tiedon mukaan olisi vain odotettu, että 150 unkarilaista nuorta täyttäisi 18 vuotta, jotta heidät olisi voitu ,viedä; teloitettaviksi vastavallankumouksellisen toiminnan takia. ^^'Tel.oitettavista^', julkaistiin oikein luetteloita. Pian kävi kuitenkin ilmi, että luetteIot\ o l i laadittu; huolimattomasti; Eräät luetelluista-elivät ja elävät vieläkin Unkarissa, Itävallassa, Etelä-Amerikassa ym. maissa, j a eräät luettelossa esiintyneistä olivat tehneet jopa n i i n k i n - karissa oikeastaan olisi pitänyt o-i Xv'^ y l i t u s , aikoo edelleen, kiristää,sortO; ja. tcrroritoimenpiteitään.' >'''-^ TVIppkprpillä nn r i i s t p H v i n n i i l k i n f n i m i n n ä n ' m n V i H n l l i t j i n i r l pI ^y|ikoi'tetaän erisin rnääna^laiseen'vastarintaa^ ja sitten, yäkival-- > "ifaisijm^^ yoi;^hjrvinkjn'' tuOa* A l g e f ian-'. ^ törkeästi, etteivät olleet huomanneet edes syntyä tähän maail maan. Niinpä luettelon laatiminen olikin hukkaan mennyttä työtä. C-räätlänsimaiset uutistoimistot-päättivät kuitenkin uhrata vielä 50 nuiorta lisää jö'julkaisivat luettelon kahdestasadastaiteloitettavasta nuoresta. Tässä ne' eivät kuitenkaan ottaneet huomioon sitä, että ihmiset voisivat kysyä, mistä tieto on peräisin^ Tapahtumain kulku on seuraava: Italian sosialistisen puolueen johtaja Giuseppe Saragat" sekä monet roomalaiset lehdet^vetosi-vat Englanni;! työväenpuolueeseen ja Engla^nnin työväenpuolue taas puolestaan BBC;hen, Mihin sitten BBC vetosi? Asiaa tiedusteltaessa vähääkään; epävarmuutta; huo- Ifmatta siitä kuinka kauan se kestää.' Maailman yleinen mielipide voi kuitenkin pakoittaa Etelä- Afrik.an terroristiset hallitsijat: perääntymään hirveästä asenteestaan niin,' että, sikäläiset neekerit saisivat , oikeutta i l - - man - verenvuodatusta. Sitä; suurempi syy on nyt vaatia, et-; tä Diefenbakerin hallitukseni tulee päättävästi yhtyä niihirt> hallituksiin,' maihin J a ^ k a n s 8 i4 hin,'jotka^öyal vaatineet Etelä-? Afrikan hallitukselta- rotuvai-; ,nojeh']£( rotusorron^ löpettamis- SO ilmoitti .saaneon.sa tiedon W i e n i n k i i leenvaihtajaltaan M r Dory las StcwarciiUa. Mielenkiintoisia o l i todeta, että .Stev.aid liesi as'ias-l a paljon e n n e n \ V i e M i n lohtia jd jnpa ennen Reuterin Budapestin k i r j e e n v a i h t a j a a Kukaan näistä "I tiennyt mitään t e l o i t u k s i s t a e i - v i i t k a v a j j t t ä n e e t niistä; u u t i s i a . S en s i j a a n Douglas Steward p o i s t u i nopeasti Itävallan pääkaupungista. B B C tosin välitti U n k a r i n uutistoimiston julkaiseman oikaisun, mutta: ilmeisestikään työväenpuolueen uutistoimisto s j a ; p a r i i s i l a i n e n ;Auro re eivät ehtineet kiinnittää huomiotaan tähän. Koko tarinaa tutkittaessa t i e t y s ti k i i n n i t t y y huomio s i i h e n , : m i k s i U n - ka kuolevat kaduilla kun on nälänhätä, tailukehtuvat, kun myrkyllisiä kaasuja: levitetään ; ilmasta käsin; Hän puhui niille .miljoonill e : ihmisolennoille, joiden elämä on tullut autioksi ja tyhjäksi, koska heidän :sulhasensa,: miehensä'tai poikansa on kuollut liian nuorena Guadalcanalissä tai Stalingradissa; ' Vuosisatoja nämä ihmiset ovat uneksineet maailmasta, jossa ei olisi univormuja ."(ja Hrushtshev puhui' univormujen poistamisesta). He ovat ajatelleet maailmaa,; jossa ei olisi tykkejä, ei pommeja, ei sotilaita ei valkoisia ristejä hautuumailla kymmenien .'tuhansien: kilometrien; päässä omaisista, ei sähkösanomia tai kirjeitä, joissa yritetään sanoa hienotunteisesti sellaista,-mitä ;on mahdoton sanoa hienotunteisesti. Tavalliset ihmiset,:: jotka puhuvat kaikkia kieliä, kuuluvat kaikkiin: kansallisuuksiin,, tunnustavat kaikkia uskontoja ja poliittisia suuntia, ovat ainakin : lyhyen hetken ajan tunteneet tämän miehen selvän ja ilmeisen vilpittömyyden. Eräs syy, miksi puhun: nyt täs-, tä,:on. rohkaista :teitä toimimaan : tyhjää ja: kyynillistä sanavirtaa vastaani: Jolla yritetään hukuttaa meidän aivomme ja saada meidät: epäilemään omia inhimillisiä tunteitamme. Puhun; vain omasta puolestani; mutta: uskon, että miljoonat muut ovat tunteneet samoin, tuona .syyskuun 18 pnä, nimittainy että ter-. veenvjarjen.aani:kiiului vihdoinkin mi Sten akti i v i s ta apua ei / voida^ säi^ lyttää eikä~laajentaa vapautta ja tasavertaisuutta . , ," ja hän olisi voinut lisätä luetteloonsa: ei myöskään rauhaa. Uuden runsauden ja rauhan maailman mahdollisuudet ovat:tulleet konkreettisen toteuttamisen p i i r i i n , ne eivät ole enää juutalaisen. profeetan :;messiaanista ; julis-: tusta. ' A m m a 11 i yhdistysliikkeen kielellä tämä sanotaan: "Enää ei ole:.kyseessä. kaakku,: j o ka odottaa meitä paratiisissa, vaan leveämpi pihvi jonka syömme maan päällä;" Monet ihmiset uskovat todella nykyään, että sodan ja ihmisten keksimän tuhon:, hirvittävä: anakronisr mi voidaan poistaa kerta kaikkiaan. Älkää, pitäkö meitä enää "pasifistisina:: idealisteina".: Säästäkää; sellaiset sanat Nikita rHrusht-shevia ja Dwight Eisenhoweria varten. He tahtovat lähettää kenraalit ikuiselle lomalle ja minä sar non: "Amen, tuhatkertaisesti amen!" (Käsikirjoittiksesta saarnaa- var-; ten, jonka pastori S. Fritchmann piti 4. 10. 1959 Los Angelesissa.) ^•iMiliiiiliiBpfii!» • •mmm'mm»mmmmmmm»mtm-rmmm*m»mmmfyammm»tmm»mi»mtm*»mm*9mm*mmmmmmmt*»*m»»mmmma'»mmm$:.'^^ä9^<tafi (Helsingissä hohtikuun7'2. pnä 1960,' Suomi Seura) ' '\, • Ulkomaanpassien haku yksinkertaistui huhtikuuin erisimthäisestä päivästä lähtien. Tällöin passien myöntäminen siirtyi kaupungeissa poliisilaitokselle ja maaseudulla n i mismiesten: tehtäväksi j a lääninhal^ litusporras jää prosesseista kokonaan pois. Lisäksi' passiluokkien määrä vähenee j a )iinnat' halpenevat. Perjantaista lähtien tunne taan meillä ^vain kolmenlaisia pas seja.' (Kaikki lejidet) Virolahden Vaalimaan raja-asema avattiin-eilen: turistiautomatkailuUe Neuvostoliittoon. M atkailukäudes-ta odotetaan entistä vilkkaampaa. Lähetyrtir pääministerin luona pakolaisvuosiasiassa;; Suomen'^^^^^ oppilaiskuntien Liiton 3-henkinen lähetystö :jätti ;;keskiviikkona, pää ministeri Sukselaiselle kirjelmän, jossa toivotaan valtiovallan tahol ta lisätoimenpiteitä kansainvälisen pakolaisvuoden; hyväksi: koituvan toiminnan avustamiseksi. Pääministeri ilmoitti, että hallituksen kanta: pakolaisvuoden jVietr. toon nähdn on täysin myönteinen mitä osoittaa sekin; että -• valtioneuvoston ulkoasiainvaliokunta: on käsitellyt -valtion osallistumista: avustustoimintaan; J a : tehnyt::sen. johdos: ta myönteisen päätöksen. Pääministeri huomautti vielä, että va'tio osallistuu: muutoinkin kansainväliseen : avustustoimintaan malarianr. torjunnan yhteydessä.: Valtiovarain ministeri Lehtosalo, joka .oli tilai-suud'ssa läsnä, ilmoitti, että aikai semman anomuksen [hylkäämisen perusteena olivat olleet ennen kaik k e a : anomuksen muodolliset heik-koidet, ja totesi samalla, että nyt kun kerättyjen varojen valvonnasta on "saatu takeet, ei enää ole es- MagnMttinen ^myrsky Icatkaisi^ra- ^ ^, dioyhteyksiäl-y Voimakas Jmagneejt-j: tinen, myrsky aiheutti torstaina'ja | vttj perjantaina pahoja häiriöitä pitkän Ä ^ '-x matkan radioyhteyksissä,- Joista' 15..', ' -rf 1 m , ' yhteydet EteirAmerikk'aan''Jä :,,gs -Kimaan katkesivat' kokonaan eileäJ klo 10.30 jälkeen. , Myrsky, alkoi_„ ^j^: yllättäen ^torstaina." Se ^ todettiin' ( 'A tällöin^ ilmatieteellisen keskuslai-| toksen geofysiikan: fobservätijr; .NurmijärvelläivJonne, . . , , havaintokeskuksista ei tpUäKerral-f la ollutr saapimiit: ennakkovar^^^^^ sia. Observatoriosta kerrottiin'' J J ^ - \ iantaina myrskyn edelleenkin jat-li kuvan ja samalla todettiin se ep3''[ tavallisen voimakkaaksi nyt, k i in 61-»; laan jo pitkällä keväässä.' ^ J|J- | Myrskyyn, liittyvänä ilmiönä' } valttiin i:per jantain:,' vastaisena? .y(u^ä 1 taivaalla ''talvikaiiden-voiinaklMfc revontuli-ilmiö. Revontulet' ero&l; tuivat selvästi eteläiseltä taivaalta | jo illalla, .'kunnes ne ^puolenyön Jäi-1 keen muodostivat keskitaivaalle J leimuavan kruunun. (HS) , ^^-I { V;r'Su'omalainen'^ Ruotsin rautatiet! lä. Sen johdosta, että kesäkuun.l.{ päivästä avataan uusi lauttayhteys Suomen ja Ruotsin välillä linjSHä^j Turku-DegerbyrNorrtälje, on Ruotr sin rautateillä annettu: siihen liittyvän -pikajunan " nimeksi Finlän daren.(Suomalainen)i: Tämä: juna liikennöi; kapearaiteista rataa T u k holman- itäisen iaseman:ja- Nortitäl-j en .välillä matkan pituud sn - ollessa] 77 km. Suomen puolella jatkoyh-| teys Turusta Helsinkiin järjestö-1 tään: ensi; alkuun; rautatien, toimesta} linja-autoilla; (HS) - \ :4 'il '»•I tm Kuule paljon, älä puhu puolia-« ka. — Huittinen) ' | •! .•;-:':-^;.^::;v:;:':-;-:"•::;::;;:-:-'-;;^^ E n t i s a j a n pääsiäisuskomuksia n a u r u syntiä pitkäperjantaina I Pääsiä.seen, kuten m u i h i n k i n u s ; konnollisperäisiin::;juhlapäiYiin: l i i t t y i vanhaan aikaan monenlaisia t a - p o i a - j a uskomuksia;;;: Esim. pitkä::, maailmassa, joka on puolek.si sc- perjantaina ei .sopinut v i e r a i l la dottaa, että;mainitut: nuoret olisivat täyttäneet juuri 18 vuotta. Kiinnittämättä nyt .lainkaan huomiota .siihen, että olisi i^erin ihmeellistä nähdä yhtaikaa l.-iO tai 200 sellaista nuorta, jotka samanaikaisesti täyttävät 18 vuotta, on tähän uuti scen: päässyt pujahtSnRilfn;.toisenkinlainen pukki Unkarissa saa nimittäin sellainen rikollinen, joka rikoksen, suorittaessaan on ollut; alf le 20 vuotta, odottaa kuolemantuomiota _vaikka_ maailmanloppuun saakka, sillä Unkarin |akien mukaan ratkaiseva on rikoksen tapahtuessa vallinnut ikä, mutta ehkä anglosaksilaisessä oikeudenkäytössä asianlaita ori toisin. Jos taas väitetään, ettei "Unkarissa noudateta lakeja, niin miksi silloin olisi pitänyt odottaa syytettyjen täyttävän 18 vufitta? Tässä näyttää siis olevan peru.steellincn ristiriita. ' Jos Lontoossa olisi sourattu asi-oita hieman tarkemrnln, olisi siellä ehkä havaittu, että jo joulukuun 21. päivänä eräs Nora Beloff kirjoitti Observer'nimisessä lehdessä seuraavasti: "Tietoa hirltämispäivää o-doltavista nuorukaisista ovat Unka.^: rln johtajat leivittäneet laajoissa: piireissä voidakseen siton todistaa pakolaisten propagandan mielettÖT' myyden,. Jos tämä uutinen olisi tO' s; ja Jos olisi,cdes yksikin äiti, jok'i odottaisi poikansa töloitu.sta, ei tällaista uiitista voisi pilajuttuna le vittää. maassa,"CNäniä^rivit kirjoit-li- siiK-No>a; Beloff, j'oka''ilsc kävi, Unkarissa" j a ' joka, o,n, kirjoittaniit ^Unknmta-J-pikemmjnkin- pnhansiip" vastif kuin,'hyvää\karkottaen: ;.' kaisin. Yhdysvaltain: levittämän SO tapsykoosintähdenii. suunnitelmien-johdosta ;• hävittää; .vetypommeilla tuhkaksi kaikki valtiot, Jotka eivät; kuulU'Atlantin hittoon sinä hetke-: nä;-jolloin määrätty lamppu syttyy, antamaan merkkivalon määrätyllä' lentokentällä. On syytetty Neuvostoliiton päämiestä siitä, että han harjoittaa loistavaa jasvaikuttavaapropagan-: daa. Entä .sitten! Tosiaankin hän käytti kaikkia lahjakkuutensa (jota ei kukaan voi kieltäj) ja mahtiasemansa antamia .maluiolhsuuksia .saadakseen hallituk.set vakuutetuiksi silta, etta niiden on pää->lä va samalle tietoisuustafeolle k' j tn r!u,ailman kansat Ihiii uhkasi, hän a.vtytti häl3 ti..svn!on ja .iiilisti. eUa hävityksien deniooiiit ulika.iv.il meitä' Hrublitbhev haUiM tohda pio-pagandaa. yhth paljon kum Thomas Jefferson kirjoittaessaan Amerikan itsenäisyysjuli.stuksen. Ei voi olla näkemättä Hrushtshevin tar-: koitusta: han pyrkii välttämään kolmannen -maailmansodan, :vii-^ meiscn .sodan, kuten Albert Einstein: sen määritteli vähän ennen kuolemaansa. Jos sotalaitos j a varustelu' aiotaan joskus lopettaa, tanttaan sitä varten valtavaa kas.vatustyö-tä ja sitä juuri on itse asiassa propaganda. Eisenhowerin ja Hrushtshevin väh.sen keskustelun jä matkojen suuriin: tuloksiin kuuluu, että iaa-i jat kansanjoukot osallistuivat ja seurasivat .kaikkea, mitä sanottiin ja esitettiinr On satua uskoa, että tavalliset ihmiset ovat idealisteja. ed^s lähimmissä naapureissa; .vaan istuttiin kotona vakaina: paastoten Jos nauroi niin, että hampaat nä kyivät teki syntiä. Lieteen ei v i ritetty ;tulta.. joten syötiin; mikäli syötiin, vain kylmiä, ruokia: ..Muita niitäkin, vasta auringon laskettua Erityisesti maito ja kerma olivat kiellettyjä, jopa lapsen imettäminenkin. Ankarasta pitkäperjantain vietosta k-^rtoo Kyrönmaasta tehty muistiinpano- "Toisilla oli tapana pii.skata "kaikki lapsensa". Kysy: mys ei: ole vain: satunnaisesta ilmi osta, vaan laajalle levinneestä tavasta, ' Pitkäperjantain ilta ja sitä seuraavan "lankalauantain" ehtoo o l i •.at vanhan kansan uskomuksissa vuoden ;huonomaineisimpiaVr;Kaikki pahat voimat olivat silloin liik-keellii, noidat, rullit ja kaikenla set pihkanokat"juuri tällöin ahdisteli vat turvattomia ihmisiä ja etenkin kotieläimiä Lankalautain tapoihin kuului en-tc'dcn kuunteleminen. Nousemalla kolmasti muutetun: rakennuksen kn-, toUe tai pysähtymällä kolmen tien risteykseen 'öiset kuuntelijat saattoivat vs?lvästi kuulla^ pääsiäisyön omituisia enneääniä:. kirveen isku-: ja, laudan: läimäyksiä tai:.;:pajavasa-ran kalketta, jotka kertoivat s Itä suunnalta pian saapuvista kuole man sanomi-sta. Merkittävää osaa ovat viime aikoihin asti esittäneet r u l l i t eli trullit, kuten niitä Länsi-Suomessa kut-sotaan.:;'' Poikkeuksetta :; r u l l i t -ovat olleet pahansuopia ihniLsiä, jotka ovat pimeällä toiminnallaan yrittäneet vahingoittaa naapurinsa kar Jaonnea.,^ Tavallisimmin onnen.varastaminen- on: suoritettu, lypsämällä- maitoa tuppeen tai leikkelemällä laskiaisen Ja pääsiäisen välisenä ai^ .kana nahanpalasia;ja karvoja lehmistä, lampaista ja joskus hevosis takin. Vielä tänä'keväänä olemme saaneet lehdistä lukea uutisia tä mäntapaisista; n o i t a k o n s t e i s t a . ^ •: :; Näihin . v a r s i n a i s e s t i . t o i m i v i in ruUeihin on liittynyt paljon, yliluonnollisia uskomuksia. Kaikkiha-i tiedämme, miten he luudan varrei; la;, korennolIa,vloukulla,.rukillaj.ta-kareellä, kaukalolla,: vasikalla iam-r paalia tai olkilyhteellä lentävät halki ilmojen pitkäperjantain ja pääsi äisen vastaisena 7önä .keräten: laa-: Joilta aloilta villoja;: ja; nahanpaloja. Lentoon ruUi lähti hamppuloukulta: tai kolmesti muutetun rakennuksen katolta tai k u l k i savupiipun kautta.: Ilmassainoidalla-Oli kiire; Samana yönä oli ehdittävät käydä jopa: pirun johtamassa.- kokouksessa, jossa : v i l - i a t punnittiin;ja kontrahdit uusittiin. L A N K A L A U A N T A I Lankalauantain iltana poltettiin nuotioita, pääsiäisvalkeita. Tulta uskottiin pahojen voimien pelkäävän Samalla tarkoituksena oli saa da hyvä sato ja karjananti. Tämä saavutettiin polttamalla.; vilj'avaini-oilla olkea. Josta; tuli-paljon, tuhkaa. AURINKO TANSSII Vanhan uskomuksen mukaan aurinko tanssii noustessaan pääsiäis^ aamuna. Pohjana tälle uskomukselle on ylösnousemustaru. Sanotaan että aurinko hyppii ilosta. Auringon hypähtelyä pidettiin myös hy vän vuoden merkkinä'. Mielikuvi tus j a aurinkoon tuijottaminen ovat aiheuttaneet sen, että monet ovat tosissaan uskoneetkin auringon hyppivän ja tanssivan. Hyvän ja rikkaan, vuodentulonj -anteeksi on katsottu riittävän jof senkin, että aurinko pääsiäisaamuna! nousee^ kirkkaana^ Jos aurinko pää-< siäisaamuna on pilvessä, niin hallaj ' vie kesällä kukat j a ' tulee vähänj< marjoja, uskottiin. Himmeä pilvi-; ' , nen aamui't i e s i sateista' kesää ja huonohkoa vuotta. :r Pääsiäinen on myös päivä, jolloin on monella tavoin varustauduttu^ vastaanottamaan'-kesään Ön" ^sim.{ menty varhairf'aamulla navettaan ko-j peloimaan sonnin takajalkojen vä: liä, mistä on ollut seurauksena, et-j tä keväällä ja' kesällä löytyi hyvint linnunmunia. Pääsiäisaamuna ^ennen variksen vaakkumista tytöt e n - _ tisaikaan noutivat vettä purosta ja, pesivät sillä kasvonsa. Näin tuli' virkeäksi koko vuodeksi ' , ^ Tulta ei pääsiäisaamuna viritetty;' mielellään pesään, vaan odotettiinj että naapuri olisi sen tehnyt. Luul-J tiin näet, että mistä savu ensin n o u . si, sinne taloon kokoontui kesäll^ eniten kärpäsiä ja sääskiä. Karjaon-| nea on varattu soittamalla lehmän ja lampaan kelloja varhain pääsiäis^ aamuna. « Tämäntapaisia ja monia muit^ pääsiäistapoja ja uskomuksia ol| entisaikaan. Näistä kertoo Vuotuij nen ajantieto-kirja, ja monet jäki käät ihmiset voivat kertoa vielä o-makohtaisiakin kokemuksia taian-teoista pääsiäisen aikaan. •\V::;^^:a•^^::::^^^:'-^^^•.^^--^^-^-•":^^-:-:^ METSÄSTYSJUTTU '\ \. — Oliko onnea metsästysreisilUa? kysyi Kalle. ' \ — Olihan sitä, ammuin seitsemä^ ^sorsaa, vastasi Jussi. \ — Olivatko ne villiä? ~' \ — E i ne sorsat olleet, maitta ol^j sitpanähnytsen farmarini joka soiy sat omisti.' \ PÄIVÄH PAKINA "Hauskaa pääsiäislomaa ff Pääsiäinen - on liikkuva kirkko-sunnuntai, johon on-ankkuroitu sekä laskiainen^ että helatorstai^ ja vieläpä helluntaikin. Myös palmu-sunnuntai liittyy pääsiäiseen, sillä ..se on aina viikkoa ennen pääsiäistä, siis huhtikuun 10 pnä tänä vuonna. Pääsiäisen vaihtelevaisuus riippuu kuten tiedetään, kirkon piirissä- kehittyneestä riidasta-siitä:-ajankohdasta milloin Jeesus ristiinnaul i t t i i n . Ja kun varhaiskristityt eivät päässeet muuten sopimukseen, niin Niktiaii kirkolliskokouksessa lehtiin vuonna 325 nykyistä ajanlaskuamme sellainen vusas sovitte-; lupäätös,,missä ei hyväk.sytty min-r; kään riitapuolen kantaa pääsiäLscn ajasta, vaan makriteltun, etta "Pääsiäispäivä onJkevjitpärvän tasausta seul-aavan täyden kuun jälkeinen öiinnuntai--.;; ."Pääsiäinen valhte-iQc siis^ maaliskuun'22 pstä^^huhtl-tkuun'. 25:j^öivään.' '< ^'Päusil^ison^ vietto kin paljon ;kauemmaksi: historiaan; Itämaiset paimentolaisheimot ovat viettäneet pääsiäistä ehkä vuosituhansia. Eurooppaan ja tälle mantereelle pääsiäisvietto on kuitenkin tullut kristinuskon nUikana. Suomen kansan vanhojen katsomusten mukaan pitkäperjantai ja lankalauantai oli vuoden kaikkein pahinta aikaa. Niinä päivänä tiedettiin .'kaikenlaisten: noitien :;lenlä- -van varsiluutineen. Tavallisten noitien lisäksi oli j a l k e i l la myös kaikenlaiset trullit.' pihkanoidat " ja miiut. ' Enemmän kuin milloinkaan muulloin oli pääsihi.sen aikana ilmassa npituutta. Naapurin navetasta leikattiin pääsiäisen aikana^ villatuk-koja ja nabiinpalasia eläimistä -— että voitiinXsuojella oma karja kaikkia.A^uoden^ vaaroja, vastaan.' ' Myö.s tlcdctäihi-i että 'pääsäisenä voidaan'. havaita - eHkoismerkkejä. .io. i-cVfe-n- 'per,usteclla?'käy- enriustaini- hittymättÖmyyUä'A-\Sd^^^^^ ^^^^^^^^^^^ ^^9^^^^^^^^^^^^^^ P^^^^^^^^^^^^^^^9 si, -jos on "pirtti pääsiäinen on myös paitahelluntai". Lumituisku pääsiäisenä ennustaa kylmää^ ja myöhäistä kesää. Mutta jos paä-siäisaamuinenraurinko. inousee: kirk^ k a a n a .— silloin saadaan odottaa lämmintä ja poutaista kesää. Vanhan-kansan pääsiäisperintej-hin liittyy paljon muutakin, Joskin noidat ja noitumiset ovat saaneet Juvan jäädä "vanhoiksi: muistelmiks i " ja lasten satukirjojen ihmeelli' siksi kertomuksiksi. Kirkollisissa piireissä vietetään pääsiäistä suurena kirkkopyhänä, mutta maallikkona me jätämme ne asiathengenmiesten V : selitettäväksi [a käsiteltäväksi. Työmiesten ja muiden pikkuelä-jäin kannalta pääsiäinen antaa Jter-vetulleen lepo- ja virkistystilaisuu-den. - - . , . — Valitettavasti monet kansalaiset eivät voi suurestikaan ' rentoutua läna pääsiäisenä pitkäaikaisen työttömyyden johdosta; Työttömyys onkin 'yksi .sellainen; nykyaikainen k i rous, jonka^ poistamisen kunniaksi voivat tulevat sukiipolvet' pääsiäis-; juhlansa pyhittää!*" Aika > tulee "vie"^-! sukupolvet eivät voi, mitenkään ymmärtää sitä miksi on nykyääÄ-kaikenlaista tavaran "ylijäämää^', Samalla kun miljoonilla ihmisill|i on pysyvä nälkä. Sosialismin aika on^ tuleva — siitä ei ole Vähääicää|i epäilyä, mutta toistaiseksi" ori _ka9f-nettava rappeutuvan ncapilalisriiij^ työttömyysristiäkin ' varsmkin ta|- visin ja pääsiäisen tienoissa, mutt^ myöskin kesällä.Kuvaavaa ori, ett^ tänä pääsiäisenä,-jolloin, meille pitäisi olla "ennätyksellisen-hyvä aika", työttömien riveissä önkuiteri-kin % miljoonaa canadalaista, 4af- .1 ka toivovat hartaimmin kuin m|- tään muuta — yksinkertaista oikeutta päästä käsiksi luovaan tyjj[- hön. , ' Työkansan pääsiäinen — tyött^g I I ^ 1 myyden ja myös'sotien'lopettamj-''' I sen-muistoksi — on-tulevai^mutte^^-f^l kuten sanottu,,tällä kertaa''nämk rumilukset antavat hyvin murheei- \ \\ lisen leiman morien kodin' pääsläi|-, '/f| ; Mutta kevään tulo lupaa kuiten-^i;?^ " in hieriian" parempaa jaC ,r'nii 1 '^'itfk, nimm/\':l.'fn'•1>n4f'n'1rn'r«I^:''n'n1l4f^•>''''^:1lUhKn kin voimme-toivottavasti .nauttia vähän kevääri^ raitista ilmaaY^.sekä Ue, h'etkicmmo*<,,ratpksi/;jarJest^^^^^^ m
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 9, 1960 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1960-04-09 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus600409 |
Description
Title | 1960-04-09-02 |
OCR text |
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
i^Ii-v*; - i.-^.._?.^.'t7.".».i A-i I. . ... f .... , . . t... ,) .....1 >. . . . .. ... „ J C . , . . , - _ 1 . .V ., , j.,^ ...,.i„ >. . w,. . ,, / ... j. , 1 ,,. . . » 1 - ... _ n K. ( .1, ... I.. ^'' ^ J."^. :;ä/.'*.f?'v",\-'^!^£Si SH
i
;K'-,.Sivui,2--" •. Lauantaina, huht:'k< 9 p, — Saturday, A p r i l 9, 1960
itiS
(LI)BE|CT^) > ^ ' Independent Labor^
,öi?J(JA7rdf'Flnhto.vCanadlans.^ Es-;]
•t«bBsSÄl"Sov;r6,'1917. Authorized^
as' 'second -'class mail- by the ^ Post.J
örÄde^^ÖeiM-Vtment; Öt'tawa. Piib-
'lished thrire' weekly: Tuesdays,
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1960-04-09-02