Vapaus, April 9, 1960

              ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
i^Ii-v*; - i.-^.._?.^.'t7.".».i A-i I. . ... f .... , . . t... ,) .....1 >. . . . .. ... „ J C . , . . , - _ 1 . .V ., , j.,^ ...,.i„ >. . w,. . ,, / ... j. , 1 ,,. . . » 1 - ... _ n K. ( .1, ... I.. ^'' ^ J."^. :;ä/.'*.f?'v",\-'^!^£Si SH
i
;K'-,.Sivui,2--" •. Lauantaina, huht:'k< 9 p, — Saturday, A p r i l 9, 1960
itiS
(LI)BE|CT^) > ^ ' Independent Labor^
,öi?J(JA7rdf'Flnhto.vCanadlans.^ Es-;]
•t«bBsSÄl"Sov;r6,'1917. Authorized^
as' 'second -'class mail- by the ^ Post.J
örÄde^^ÖeiM-Vtment; Öt'tawa. Piib-
'lished thrire' weekly: Tuesdays,
<Thursdays:;and-iSaturdaysby: Vapaus
' Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St.'.W>. Sudburj'. Onf, Canada
.Telephones: Bus. Office, OS.'4-4264;'
Editorial'01fice OS. 4-4265. Manager
E.; Suksi. Editor,w: Ek\und.'Malllng
a d d r ^ r Bo^ 69, Sudtfury, Ontario.'
Advertlsing^rates upon applicatlon;
Translation free of charge.
TILAXrSHINNAT:
Canadassa: 1 vk 8.00 6 kk. 4.25
, 3 kk. 2.50!
yhdysvalloissa: 1 vk.'9 00 6 kk. 4.80
Suomessa: I vk. 9 50 6 kk. 5.25
r1^' -
lii '
Iv
Näytelmäjuhla Sudburyssa'
Kuten lehtemme iln1oitu.so.sastolta näkyy, Canadan Suo-
. -malaisen Järjestön vuotuinen näytelmäjuhla pidetään, pää-
-'siäispyhinä Sudburj^ssa, Finnish-haaliil-a.^Kaikki 'merkit viit­taavat-
myös siihen, että tästä näytelmäjuhlasta tulee taas
huomattu kulttuuritapaus kansalaistemme'elämässä. Juhlaan
saadaan nyt näytelmiä St. Catharinesista, Soosta, Beaver L a ­kelta,
Torontosta ja'luonnollisesti Sudburysta. Entisten ko­kemusten
perusteella voidaan siis odottaa hyvin miellyttä­viä
ja mielenkiintoisia näytelmäesitylcsiä, sillä näitä näytel-rtiäjuhlia'
pidetään erikoistilaisuutena, jota varten valmiste!-'
laan ja harjoitellaan näytelmät erikoisella huolella.
Näytelmäjuhlilla on oikeastaan kaksipuolinen merkitys.
Niistä saadaan suurelle yleisölle hyviä esityksiä. Samalla ker­taa
eri paikkakuntien näyttelijät voivat tutustua toinen toi­siinsa
ja erikoisesti siihen, miten ja minkälaisin keinoin saa­daan
seupanäyttämöillä taiteellisesti parhaita tuloksia.
Lehtemme toivottaa tälle näyttämöjuhlalle hyvää onnea
j a . menestystä ja lausuu ulkopaikkakuntalaiset lämpimästi
tervetulleiksi tänne Sudburyyn, missä kevät ei ole valitetta­vasti
vielä saanut täydellistä otetta talvesta, mutta ihmisten
sydämistä ja kodeista löytyy kuitenkin sekä vieraanvarai­suutta
että ystävyyttä.
hi'
u
Ijmi
im
ml.
m
• ^
Ihmisten kärsiminen jatkuu vielä
Lähestyvien pääsiäispyhien yhteydessä on myös kärsi­m
y k s e n muistojuhla, pitkäperjantai, mikä on vanhin kris­t
i l l i s e n kirkon juhlista.
Mutta ihmisen kärsimysten malja ei ole ilmeisesti vie­läkään
täyttynyt. _ Katsotaanpa niitä hirveitä tapahtumia,
joista o n uutistiedoissa kerrottu Etelä-Afrikasta. Vajaan k o l -
j n e n viikon aitana siellä on rotukiihkoisen valkoisen hallit­sevan
luokan toimesta murhattu satoja aseettomia ihmisiä
vain siksi, että heillä sattuu olemaan tumma ihonväri, minkä
perusteella heidät :on luokiteltu "alempirotuisiksiV ihmisiksi;
joilla ei ole .mitään ihmisoikeuksia.
Kuten esim. torstaisessa uutistiedossamme kerrottiin,
Etelä-Afrikan hallitus on omaksunut viralliseksi ohjelmak-seen
poliisipatukan ja -piiskan summittaisen käytön musta­ihoisten
nöyryyttamiseksi. Poliisit ovat vanginneet arviolta
tuhannen neekeriä ja tunkeutuneet aamuhämärissä neeke­rien
kurjiin hökkelei'hinajaenruo.skaa ja. patukkaa^säälimätr
tä käyttäen neekkenlakkolaisia työhön.
Vaikka nämä sorretussa ja alaspainetussa asemassa ole­vat
neekerit ovat omaksuneet ehdottoman asenteen kaikkia
väkivaltaisuuksia vastaan, valkoinen herrasluokka yrittää
oikeuttaa näitä hiivejta tekojaan puhumalla'neekeriväestön
'^'terrorista".
Terroria siellä todella on, mutta vain neekereitä vastaan.
Vähän toista viikkoa sitten ilmoitettiin, että valkoisen her-
;•• rasvallan poliisi oli kylmäverisesti am
toistavuotiaan neekerilapsen! ,
Tällä viikolla saapuneissa uuli'jtiedoissa kerrottiin, että
poliisit' olivat kadulla pahoinpidelleet ja ruoskineet sekä nee­keripapin
että erään tummaihoisen yliopiston luennoitsijan.'
:!Erään.toisen-uutistiedon mukaan.neekereitä ompoliisi
mesta piesty ja pahoinpidelty^ niin suuressa joukkomitassa,
että alueella toimiva lääkäri ci voinut heille mitään apua
antaa!
Mistä sitten on Etcla-Afnka.ssa nyt kysymys?
Kansallisesta vapaustaistelusta, mikä on samalla kertaa
myös saumatonta luokkataistelua.
Etelä-Afrikan valkoihoinen hallitseva luokka — ja siellä
o n kaikkiaan noin 3,000,000 valkoihoista — yrittää julman
rotusorron avulla pitaa lukutaidottomana, köyhänä kurjalis­tona
ja halpana työvoimana noin kaksitoistamiljoonaista nee-keriväestöä.
Mutta neekerit eivät enää suostu vapaaehtoisesti
tähä nkurjaan asemaan, vaan vaativat itselleen paikkaa au-
/ringossa omassa maassaan. Tällaisena Etelä-Afrikan neekeri-
• väestö:saa-kaikkien hyvääta
sen ja tuen kaikkialla maailmassa.
Merkillepantavaa kuitenkin on, että'ned^Ä^e^_alkukan-teinenkansaUinenvapaustaistelu.
saa kuitenkin; a l u s ^ ^
iuokkaluonteisen leiman. Parhaana todistuksena siitä on nee­k
e r i e n sitkeä lakkotaistelu — mikä on puhtaasti työväenluo­kan
taistelumenetelmä "suurpääomaa vastaan.
Samalla rkertaa on syytä palauttaa mieleen, että Etelä-
Afrikan nykyiset taistelut saivat alkunsa siitä kun neekerit
kieltäytyivät kantamasta mukanaan "passeja". He tulivat
TauhaÖisestt:mielenosoitukseen:;ja sanoivat; v a n g i t k a a meidät?
tuhatlukuisena joukkona jos tahdotte, mutta sitä vihattua
- passia emme enää kanna. Tähän rauhalliseen mielenosoituk­seen
^vastasivat poliisit ampumalla väkijoukkoon =j3=^tappa-
-mallai^yli 70 aseetonta, puiolustuskyvytöntä j a rauhallista i h ­mistä.
- _
' '\MilKi^tämä passinkantopakko on sitten n i in vihattu nee­kerien
keskuudessa? Siksi kun ilman sitä ei voida nykyistä
sortomenetelmää harjoittaa -kaikessa "julmuudessaan. Tosi­asia
nimittäin on, että Etelä-Afrikassa on yleisesti käytän-',
nössä pakkotyö. Hiljaisen työsesongin aikana neekerit aje­taan
omille reservialueilleen. Mutta kun tulee kiireelliset:?
, maatyöt suoritettavaksi, poliisi pidättää teknillisyyksiä h y ­väksikäyttäen
suuria neekerijoukkoja ja määrää heidät pas­sinsa
ja- tekaistujen syytösten perusteella pakkotyöhön v a l -
,koihoisten omistamille maatiloille! Täten.saavat valkoihoiset^•
farmarit aina halpaa työvoimaa. Yksistään tämä selittää sen,!-!
miksi (tämä passijärjostclmä on min vihattu neekeriväestön^;
\. • keskuudessa.
,Kaikki merkit viittaavat siihen, että JEtolä-Afrika!n hafei
Makarios nosti
'<• - Nicosia [— Arkkipiispa'Makä^-I
rios on ilmoittanut julistavansa^
Kyi^ToRsetfitasavattakst jar kehot-^
tavansa saaren asukkaita o l ^
maan tottelematta Englannin hai-v
alitusta; ellei'.päästä vsopi^
Englannin - kanssV parhaillaan
, käytävissä neuvotteluissa.
, Kysymyksessä ei 'olisi vallan­kaappaus,
[Makarios sanoi puhues-
; saan: joukkokokouksessa, 'joka^'oIl'
järjestetty EOKA-liikkeen synty
män 5-vuotispäivän johd,osta. Ta-
Ipahtuisi ainoastaan Kyprosta kös'-
kevien jo solmittujen sopimus­ten
täytäntöönpano.
Emme tiedä, mitä ^englantilaise^
ajattel-^vat. Mutta he erehtyvät, jos
he luulevat voivansa pakottaa Kyp­roksen
hyväksymään heidän sanele­mansa
ehdot jatkamalla loputto­masti,
keskusteluja ja :lykkäämällä
aina tuonnommaksi saaren riippu
mattomuuden julistamisen. He ovat
myös väärässä, luullessaan että;aikar
työttömyys ja asukkaittemme 11-
loudelliset vaik'^udet ovat heidän
liittolaisiaan .heidän i pyrkiessä
saamaan hyväksytyiksi röyhkeät
vaatimuksensa, Makarios jatkoi.
Tähän mennessä pn Nicosiassa
•pidetty.kolmisenkymmentä neuvot­telua
Makrioksen, Kyproksen ; turs-kilaisten:
johtajan; tri Kutchukin Ja
Englannin ;apdaissiirtomaaininist(;:
r i n A m e r y n kanssa saaren tulevasta
asemasta. Poliittisissa piireissä ar­vellaan,
että neuvottelut ajautuvat
ehdottomasti karille, ellei- t o i^
osapuoli tee huomattavia myönny­tyksiä
nimenomaan Englannin saa­r
e l l a , olevia tukikohtia koskevassa
kysymyksessä. ^
Sekä englantilaisella että K yp
roksenturkkilaisellav-tkiolla ollaan
sitä mieltä että Marioksen puhe vöi
luoda vakavan tilanteen.
Tri Kutchuk sanoi puheen jäl­keen,
että arkkipiispa uhkasi syös­tä
Kyproksen täydelliseen / kaaok­seen,
niin; ehkä sisällissotaan; Hiin
kehotti vasttiussa.olevia: - maita '-Trr
Englantia, Kreikkaa ja Turkkia ,—
ryhtymään •tarpeellisnn toim-inpi-teisiin
estääkseen Zyrichin j a : Lon:
toon. sopimusten rnkkoutuniisen; Ms
näemme: Makarioksen uhkauksessa
amoastaan yrityksen heittää namh
sopimuks:;t y l i laidan ja sitten syyt
taa siitä muita, hän sanoi. '
Han lisäsi, että hän aikoo edel­leenkin
olla, yhteistyössä Kyproksen
kreikkalaisten :kanssa,.; kun ,kysy-;
mykssssh.v on näiden .sop™
täyttäminen.
Mutta . hän lisäsi,: me emme- voi
olla ^yhteistoiminnassa niiden - kans-,
sa, jotka pitävät näitä sopimuksia
lähtökohtina uusiin taisteluihin
PASTORI STEPHEN M, FRITCHMANN:
Kun kuulin »televisiossa ensi ker­ran;
selostettavan pääministeri " N i ­kita
Hrushtshevin puhetta YKssa
aseistariisunnasta, oli minulla tun-.
nejiettä sloiikkien ;vakavasti'ija; valp­paasti
ajatteleyien\ amerikkalaisten
on mietittävä vielä kauan, , mitä
hän sanoi. Nikita S. Hrushtshev
puhui "minunlaisilleni ihmisille",
käyttääkseni /kveekkareiden sanon­tatapaa,
enkä kadu innostusta, joka
minut valtasi: *Me papit aina Je-saijaksen-
päiviltä alken yli 2000
vuoden "takaa olemme toimineet
täydellisen aseistariisunnan puo­lesta,
inuFta ihmisten tietoisuuteen
uurtamamme vako on vielä hyvin
pieni. Missään^ tapauksessa se va­ko
ei ole ollut, ratkaiseva sillä maa­ilma
ei olisi silloin sellainenj kuin
ti sitten seuraavan tärkeän koh- Tietenkin tavallisten ihmisten on
dan: "Seurasivat .ehkä^^^d
simmat neljä minuuttia, mitä Y K pänsä heidän on seistävä molem-on
koskaan kokenut. . Maailman min jaloin lujasti maan pinnalla,
mahtavimpien sotavoimien pääl- Mutta se ei merkitse, että tavalli-likkö
ehdotti näiden sotavoimien sia ihmisiä kiinnostaisi vähemmärf
ja kaikkien muiden maa-, meri- ja kuin niin sanottu sivistyneistöä,
ilmavoimien täydellistä lopetta- miten maailma, voitaisiin järjestää
mistä neljän vuoden kuluessa", paremmin vastaamaan kaikkieri
Hrushtshev puhui suorasanai- etuja. Tri Bachrach kirjoitti "The
s"emmin kuin koskaan aikaisemmin Nation"-lehdessä: "On aika, että
on puhultu miljoonille ja taas mii- sivistyneistö - yleensä ja varsinkin
Joonille ihmisille, niille, jotka tais- valtiotieteiden alalla toimivat," kä-televat.
kun sota syttyy,_niille jot- sittäisi, että ilman tavallisten i h -
se nyt on.
" Meidän on nyt vastattava seu­raavaan:
• kysymykseen: - 'IVoiko >;
mies, jota; vihamielinen ja taan-.-
;lumuksc^linen: lehdistö nimittää V.
"maailman - mahtavimmaksihen-V
kilöksi">: esittää vetoomusta ylei­sestä
j a täydellisestä aseistarii->
sunnasta. ja saada äänensä kuul­luksi
kaikkialla maailmassa ja
nähdä ehdotuksensa otettavan-va-:
kavasti harkittavaksi?
Haluaisin. aloittaa vastauksena
lainaamalla :eräi^tä amerikkalaista
vnkkolehteä.;: En mainitse lehden
nimeä,, sillä se ei ole suinkaan va­paamielinen
lehti, mutta joka viik­ko
sitä lukevat sadattuhannet ih­miset.
Tämä lehti kirjoittaa pää­ministeri
Hrushtshevin puheesta-
:'Hän: tunki asian ytimeen: sodan
uhkaaviin pilviin. Maailman kan­sat
(sanoi Hrushtshev) eivät voi
sallia kylmän sodan luoman luon­nottoman
tilanteen jatkuvan, sa­moin
kuin ne eivät voi sallia ru­ton-
koieeran tai; muiden kulkutau­tien
vapaasti leviävän. 20 minuu­tin
ajan : hän puhui .nykymaailman
todellisuudesta: "kauheasta,: :hirylt-tävästäj...
suunnattomasta,, peloitta-vasta,
rajattomasta 'ja. uskomatto­masta
sodan vaarasta "
Toivoisin,, että te hankkisitte sen
;'puheen;i(.sellenneUikeak.seiine sen.:
'säilyUääksenne ^en ja lukoakscn-ne
sen 'iiudell6cn ^lapsillenne' ja
oniaisillonno- vviehr' monia vuosia;
myöhemminkin Profeetat vuosi-,
tuhansien; takaa; näyttivät ;nousevan
ja. seisovan Hrushtshevin.:itakana
hänen'julistaessaan korostaen joka
sanaa. "On löydettävä vipu, johon
ihmiskunta voi tarttua pysähdyt-tadkseen
kulun~ kohti sodan kado­tusta".
Lehti, jota lainaan, kirjoit-
LOGIIKKA POIS SIITÄ UNKARIN 150
NUOREN "TELOITTAMISASIASTA"
Pariisissa ilmestyvä lehti Auro-re;
kertoi helmikuun: 20; päivän.ä
:Englannin: työväenpuolueen: uu­tistoimistoon
vedoten, että " U n -
kirissä aiotaan teloittaa pitkän
ajan A-ankilassa; olleita.; nuoria".
Tämän tiedon mukaan olisi vain
odotettu, että 150 unkarilaista
nuorta täyttäisi 18 vuotta, jotta
heidät olisi voitu ,viedä; teloitetta­viksi
vastavallankumouksellisen
toiminnan takia. ^^'Tel.oitettavista^',
julkaistiin oikein luetteloita.
Pian kävi kuitenkin ilmi, että
luetteIot\ o l i laadittu; huolimatto­masti;
Eräät luetelluista-elivät ja
elävät vieläkin Unkarissa, Itäval­lassa,
Etelä-Amerikassa ym. mais­sa,
j a eräät luettelossa esiinty­neistä
olivat tehneet jopa n i i n k i n - karissa oikeastaan olisi pitänyt o-i
Xv'^ y l i t u s , aikoo edelleen, kiristää,sortO; ja. tcrroritoimenpiteitään.'
>'''-^ TVIppkprpillä nn r i i s t p H v i n n i i l k i n f n i m i n n ä n ' m n V i H n l l i t j i n i r l pI
^y|ikoi'tetaän erisin rnääna^laiseen'vastarintaa^ ja sitten, yäkival--
> "ifaisijm^^ yoi;^hjrvinkjn'' tuOa* A l g e f ian-'. ^
törkeästi, etteivät olleet huoman­neet
edes syntyä tähän maail
maan.
Niinpä luettelon laatiminen oli­kin
hukkaan mennyttä työtä. C-räätlänsimaiset
uutistoimistot-päät­tivät
kuitenkin uhrata vielä 50
nuiorta lisää jö'julkaisivat luettelon
kahdestasadastaiteloitettavasta nuo­resta.
Tässä ne' eivät kuitenkaan
ottaneet huomioon sitä, että ihmi­set
voisivat kysyä, mistä tieto on
peräisin^ Tapahtumain kulku on
seuraava: Italian sosialistisen puo­lueen
johtaja Giuseppe Saragat" se­kä
monet roomalaiset lehdet^vetosi-vat
Englanni;! työväenpuolueeseen
ja Engla^nnin työväenpuolue taas
puolestaan BBC;hen, Mihin sitten
BBC vetosi? Asiaa tiedusteltaessa
vähääkään; epävarmuutta; huo-
Ifmatta siitä kuinka kauan se
kestää.'
Maailman yleinen mielipide
voi kuitenkin pakoittaa Etelä-
Afrik.an terroristiset hallitsijat:
perääntymään hirveästä asen­teestaan
niin,' että, sikäläiset
neekerit saisivat , oikeutta i l - -
man - verenvuodatusta. Sitä;
suurempi syy on nyt vaatia, et-;
tä Diefenbakerin hallitukseni
tulee päättävästi yhtyä niihirt>
hallituksiin,' maihin J a ^ k a n s 8 i4
hin,'jotka^öyal vaatineet Etelä-?
Afrikan hallitukselta- rotuvai-;
,nojeh']£( rotusorron^ löpettamis-
SO ilmoitti .saaneon.sa tiedon W i e
n i n k i i leenvaihtajaltaan M r Dory
las StcwarciiUa. Mielenkiintoisia
o l i todeta, että .Stev.aid liesi as'ias-l
a paljon e n n e n \ V i e M i n lohtia jd
jnpa ennen Reuterin Budapestin
k i r j e e n v a i h t a j a a Kukaan näistä
"I tiennyt mitään t e l o i t u k s i s t a e i -
v i i t k a v a j j t t ä n e e t niistä; u u t i s i a . S en
s i j a a n Douglas Steward p o i s t u i no­peasti
Itävallan pääkaupungista.
B B C tosin välitti U n k a r i n uutistoi­miston
julkaiseman oikaisun, mut­ta:
ilmeisestikään työväenpuolueen
uutistoimisto s j a ; p a r i i s i l a i n e n ;Auro
re eivät ehtineet kiinnittää huo­miotaan
tähän.
Koko tarinaa tutkittaessa t i e t y s ti
k i i n n i t t y y huomio s i i h e n , : m i k s i U n -
ka kuolevat kaduilla kun on nä­länhätä,
tailukehtuvat, kun myr­kyllisiä
kaasuja: levitetään ; ilmasta
käsin; Hän puhui niille .miljoonil­l
e : ihmisolennoille, joiden elämä on
tullut autioksi ja tyhjäksi, koska
heidän :sulhasensa,: miehensä'tai
poikansa on kuollut liian nuorena
Guadalcanalissä tai Stalingradissa;
' Vuosisatoja nämä ihmiset ovat
uneksineet maailmasta, jossa ei
olisi univormuja ."(ja Hrushtshev
puhui' univormujen poistamisesta).
He ovat ajatelleet maailmaa,; jossa
ei olisi tykkejä, ei pommeja, ei
sotilaita ei valkoisia ristejä hau­tuumailla
kymmenien .'tuhansien:
kilometrien; päässä omaisista, ei
sähkösanomia tai kirjeitä, joissa
yritetään sanoa hienotunteisesti
sellaista,-mitä ;on mahdoton sanoa
hienotunteisesti. Tavalliset ihmi­set,::
jotka puhuvat kaikkia kieliä,
kuuluvat kaikkiin: kansallisuuksiin,,
tunnustavat kaikkia uskontoja ja
poliittisia suuntia, ovat ainakin : ly­hyen
hetken ajan tunteneet tämän
miehen selvän ja ilmeisen vilpittö­myyden.
Eräs syy, miksi puhun: nyt täs-,
tä,:on. rohkaista :teitä toimimaan :
tyhjää ja: kyynillistä sanavirtaa
vastaani: Jolla yritetään hukuttaa
meidän aivomme ja saada meidät:
epäilemään omia inhimillisiä
tunteitamme.
Puhun; vain omasta puolestani;
mutta: uskon, että miljoonat muut
ovat tunteneet samoin, tuona .syys­kuun
18 pnä, nimittainy että ter-.
veenvjarjen.aani:kiiului vihdoinkin
mi Sten akti i v i s ta apua ei / voida^ säi^
lyttää eikä~laajentaa vapautta ja
tasavertaisuutta . , ," ja hän olisi
voinut lisätä luetteloonsa: ei myös­kään
rauhaa.
Uuden runsauden ja rauhan
maailman mahdollisuudet ovat:tul­leet
konkreettisen toteuttamisen
p i i r i i n , ne eivät ole enää juutalai­sen.
profeetan :;messiaanista ; julis-:
tusta. ' A m m a 11 i yhdistysliikkeen
kielellä tämä sanotaan: "Enää ei
ole:.kyseessä. kaakku,: j o ka odottaa
meitä paratiisissa, vaan leveämpi
pihvi jonka syömme maan päällä;"
Monet ihmiset uskovat todella ny­kyään,
että sodan ja ihmisten kek­simän
tuhon:, hirvittävä: anakronisr
mi voidaan poistaa kerta kaik­kiaan.
Älkää, pitäkö meitä enää
"pasifistisina:: idealisteina".: Säästä­kää;
sellaiset sanat Nikita rHrusht-shevia
ja Dwight Eisenhoweria
varten. He tahtovat lähettää ken­raalit
ikuiselle lomalle ja minä sar
non: "Amen, tuhatkertaisesti
amen!"
(Käsikirjoittiksesta saarnaa- var-;
ten, jonka pastori S. Fritchmann
piti 4. 10. 1959 Los Angelesissa.)
^•iMiliiiiliiBpfii!» • •mmm'mm»mmmmmmm»mtm-rmmm*m»mmmfyammm»tmm»mi»mtm*»mm*9mm*mmmmmmmt*»*m»»mmmma'»mmm$:.'^^ä9^<tafi
(Helsingissä hohtikuun7'2. pnä
1960,' Suomi Seura) ' '\, •
Ulkomaanpassien haku yksinker­taistui
huhtikuuin erisimthäisestä
päivästä lähtien. Tällöin passien
myöntäminen siirtyi kaupungeissa
poliisilaitokselle ja maaseudulla n i ­mismiesten:
tehtäväksi j a lääninhal^
litusporras jää prosesseista koko­naan
pois. Lisäksi' passiluokkien
määrä vähenee j a )iinnat' halpene­vat.
Perjantaista lähtien tunne
taan meillä ^vain kolmenlaisia pas
seja.' (Kaikki lejidet)
Virolahden Vaalimaan raja-asema
avattiin-eilen: turistiautomatkailuUe
Neuvostoliittoon. M atkailukäudes-ta
odotetaan entistä vilkkaampaa.
Lähetyrtir pääministerin luona
pakolaisvuosiasiassa;; Suomen'^^^^^
oppilaiskuntien Liiton 3-henkinen
lähetystö :jätti ;;keskiviikkona, pää
ministeri Sukselaiselle kirjelmän,
jossa toivotaan valtiovallan tahol
ta lisätoimenpiteitä kansainvälisen
pakolaisvuoden; hyväksi: koituvan
toiminnan avustamiseksi.
Pääministeri ilmoitti, että halli­tuksen
kanta: pakolaisvuoden jVietr.
toon nähdn on täysin myönteinen
mitä osoittaa sekin; että -• valtioneu­voston
ulkoasiainvaliokunta: on kä­sitellyt
-valtion osallistumista: avus­tustoimintaan;
J a : tehnyt::sen. johdos:
ta myönteisen päätöksen. Päämi­nisteri
huomautti vielä, että va'tio
osallistuu: muutoinkin kansainväli­seen
: avustustoimintaan malarianr.
torjunnan yhteydessä.: Valtiovarain
ministeri Lehtosalo, joka .oli tilai-suud'ssa
läsnä, ilmoitti, että aikai
semman anomuksen [hylkäämisen
perusteena olivat olleet ennen kaik
k e a : anomuksen muodolliset heik-koidet,
ja totesi samalla, että nyt
kun kerättyjen varojen valvonnas­ta
on "saatu takeet, ei enää ole es-
MagnMttinen ^myrsky Icatkaisi^ra- ^ ^,
dioyhteyksiäl-y Voimakas Jmagneejt-j:
tinen, myrsky aiheutti torstaina'ja | vttj
perjantaina pahoja häiriöitä pitkän Ä ^ '-x
matkan radioyhteyksissä,- Joista' 15..', ' -rf 1
m , ' yhteydet EteirAmerikk'aan''Jä :,,gs
-Kimaan katkesivat' kokonaan eileäJ
klo 10.30 jälkeen. , Myrsky, alkoi_„ ^j^:
yllättäen ^torstaina." Se ^ todettiin' ( 'A
tällöin^ ilmatieteellisen keskuslai-|
toksen geofysiikan: fobservätijr;
.NurmijärvelläivJonne, . . , ,
havaintokeskuksista ei tpUäKerral-f
la ollutr saapimiit: ennakkovar^^^^^
sia. Observatoriosta kerrottiin'' J J ^ - \
iantaina myrskyn edelleenkin jat-li
kuvan ja samalla todettiin se ep3''[
tavallisen voimakkaaksi nyt, k i in 61-»;
laan jo pitkällä keväässä.' ^ J|J- |
Myrskyyn, liittyvänä ilmiönä' }
valttiin i:per jantain:,' vastaisena? .y(u^ä 1
taivaalla ''talvikaiiden-voiinaklMfc
revontuli-ilmiö. Revontulet' ero&l;
tuivat selvästi eteläiseltä taivaalta |
jo illalla, .'kunnes ne ^puolenyön Jäi-1
keen muodostivat keskitaivaalle J
leimuavan kruunun. (HS) , ^^-I {
V;r'Su'omalainen'^ Ruotsin rautatiet!
lä. Sen johdosta, että kesäkuun.l.{
päivästä avataan uusi lauttayhteys
Suomen ja Ruotsin välillä linjSHä^j
Turku-DegerbyrNorrtälje, on Ruotr
sin rautateillä annettu: siihen liit­tyvän
-pikajunan " nimeksi Finlän
daren.(Suomalainen)i: Tämä: juna
liikennöi; kapearaiteista rataa T u k
holman- itäisen iaseman:ja- Nortitäl-j
en .välillä matkan pituud sn - ollessa]
77 km. Suomen puolella jatkoyh-|
teys Turusta Helsinkiin järjestö-1
tään: ensi; alkuun; rautatien, toimesta}
linja-autoilla; (HS) - \
:4
'il '»•I
tm
Kuule paljon, älä puhu puolia-«
ka. — Huittinen) ' |
•!
.•;-:':-^;.^::;v:;:':-;-:"•::;::;;:-:-'-;;^^
E n t i s a j a n pääsiäisuskomuksia
n a u r u syntiä pitkäperjantaina
I
Pääsiä.seen, kuten m u i h i n k i n u s ;
konnollisperäisiin::;juhlapäiYiin: l i i t ­t
y i vanhaan aikaan monenlaisia t a -
p o i a - j a uskomuksia;;;: Esim. pitkä::,
maailmassa, joka on puolek.si sc- perjantaina ei .sopinut v i e r a i l la
dottaa, että;mainitut: nuoret olisivat
täyttäneet juuri 18 vuotta. Kiin­nittämättä
nyt .lainkaan huomiota
.siihen, että olisi i^erin ihmeellistä
nähdä yhtaikaa l.-iO tai 200 sellais­ta
nuorta, jotka samanaikaisesti
täyttävät 18 vuotta, on tähän uuti
scen: päässyt pujahtSnRilfn;.toisen­kinlainen
pukki Unkarissa saa ni­mittäin
sellainen rikollinen, joka
rikoksen, suorittaessaan on ollut; alf
le 20 vuotta, odottaa kuolemantuo­miota
_vaikka_ maailmanloppuun
saakka, sillä Unkarin |akien mu­kaan
ratkaiseva on rikoksen tapah­tuessa
vallinnut ikä, mutta ehkä
anglosaksilaisessä oikeudenkäytös­sä
asianlaita ori toisin. Jos taas
väitetään, ettei "Unkarissa noudate­ta
lakeja, niin miksi silloin olisi pi­tänyt
odottaa syytettyjen täyttävän
18 vufitta? Tässä näyttää siis ole­van
peru.steellincn ristiriita. '
Jos Lontoossa olisi sourattu asi-oita
hieman tarkemrnln, olisi siellä
ehkä havaittu, että jo joulukuun 21.
päivänä eräs Nora Beloff kirjoitti
Observer'nimisessä lehdessä seuraa­vasti:
"Tietoa hirltämispäivää o-doltavista
nuorukaisista ovat Unka.^:
rln johtajat leivittäneet laajoissa:
piireissä voidakseen siton todistaa
pakolaisten propagandan mielettÖT'
myyden,. Jos tämä uutinen olisi tO'
s; ja Jos olisi,cdes yksikin äiti, jok'i
odottaisi poikansa töloitu.sta, ei täl­laista
uiitista voisi pilajuttuna le
vittää. maassa,"CNäniä^rivit kirjoit-li-
siiK-No>a; Beloff, j'oka''ilsc kävi,
Unkarissa" j a ' joka, o,n, kirjoittaniit
^Unknmta-J-pikemmjnkin- pnhansiip"
vastif kuin,'hyvää\karkottaen: ;.'
kaisin. Yhdysvaltain: levittämän SO
tapsykoosintähdenii. suunnitelmien-johdosta
;• hävittää; .vetypommeilla
tuhkaksi kaikki valtiot, Jotka eivät;
kuulU'Atlantin hittoon sinä hetke-:
nä;-jolloin määrätty lamppu syttyy,
antamaan merkkivalon määrätyllä'
lentokentällä.
On syytetty Neuvostoliiton pää­miestä
siitä, että han harjoittaa
loistavaa jasvaikuttavaapropagan-:
daa. Entä .sitten! Tosiaankin hän
käytti kaikkia lahjakkuutensa (jo­ta
ei kukaan voi kieltäj) ja mahti­asemansa
antamia .maluiolhsuuksia
.saadakseen hallituk.set vakuute­tuiksi
silta, etta niiden on pää->lä
va samalle tietoisuustafeolle k' j tn
r!u,ailman kansat Ihiii uhkasi, hän
a.vtytti häl3 ti..svn!on ja .iiilisti. eUa
hävityksien deniooiiit ulika.iv.il mei­tä'
Hrublitbhev haUiM tohda pio-pagandaa.
yhth paljon kum Thomas
Jefferson kirjoittaessaan Ameri­kan
itsenäisyysjuli.stuksen. Ei voi
olla näkemättä Hrushtshevin tar-:
koitusta: han pyrkii välttämään
kolmannen -maailmansodan, :vii-^
meiscn .sodan, kuten Albert Ein­stein:
sen määritteli vähän ennen
kuolemaansa.
Jos sotalaitos j a varustelu' aio­taan
joskus lopettaa, tanttaan
sitä varten valtavaa kas.vatustyö-tä
ja sitä juuri on itse asiassa
propaganda.
Eisenhowerin ja Hrushtshevin
väh.sen keskustelun jä matkojen
suuriin: tuloksiin kuuluu, että iaa-i
jat kansanjoukot osallistuivat ja
seurasivat .kaikkea, mitä sanottiin
ja esitettiinr On satua uskoa, että
tavalliset ihmiset ovat idealisteja.
ed^s lähimmissä naapureissa; .vaan
istuttiin kotona vakaina: paastoten
Jos nauroi niin, että hampaat nä
kyivät teki syntiä. Lieteen ei v i ­ritetty
;tulta.. joten syötiin; mikäli
syötiin, vain kylmiä, ruokia: ..Muita
niitäkin, vasta auringon laskettua
Erityisesti maito ja kerma olivat
kiellettyjä, jopa lapsen imettämi­nenkin.
Ankarasta pitkäperjantain
vietosta k-^rtoo Kyrönmaasta teh­ty
muistiinpano- "Toisilla oli tapa­na
pii.skata "kaikki lapsensa". Kysy:
mys ei: ole vain: satunnaisesta ilmi
osta, vaan laajalle levinneestä ta­vasta,
'
Pitkäperjantain ilta ja sitä seu­raavan
"lankalauantain" ehtoo o l i
•.at vanhan kansan uskomuksissa
vuoden ;huonomaineisimpiaVr;Kaik­ki
pahat voimat olivat silloin liik-keellii,
noidat, rullit ja kaikenla set
pihkanokat"juuri tällöin ahdisteli
vat turvattomia ihmisiä ja etenkin
kotieläimiä
Lankalautain tapoihin kuului en-tc'dcn
kuunteleminen. Nousemalla
kolmasti muutetun: rakennuksen kn-,
toUe tai pysähtymällä kolmen tien
risteykseen 'öiset kuuntelijat saat­toivat
vs?lvästi kuulla^ pääsiäisyön
omituisia enneääniä:. kirveen isku-:
ja, laudan: läimäyksiä tai:.;:pajavasa-ran
kalketta, jotka kertoivat s Itä
suunnalta pian saapuvista kuole
man sanomi-sta.
Merkittävää osaa ovat viime ai­koihin
asti esittäneet r u l l i t eli trul­lit,
kuten niitä Länsi-Suomessa kut-sotaan.:;''
Poikkeuksetta :; r u l l i t -ovat
olleet pahansuopia ihniLsiä, jotka
ovat pimeällä toiminnallaan yrittä­neet
vahingoittaa naapurinsa kar
Jaonnea.,^ Tavallisimmin onnen.va­rastaminen-
on: suoritettu, lypsämäl­lä-
maitoa tuppeen tai leikkelemällä
laskiaisen Ja pääsiäisen välisenä ai^
.kana nahanpalasia;ja karvoja leh­mistä,
lampaista ja joskus hevosis
takin. Vielä tänä'keväänä olemme
saaneet lehdistä lukea uutisia tä
mäntapaisista; n o i t a k o n s t e i s t a . ^ •:
:; Näihin . v a r s i n a i s e s t i . t o i m i v i in
ruUeihin on liittynyt paljon, yli­luonnollisia
uskomuksia. Kaikkiha-i
tiedämme, miten he luudan varrei;
la;, korennolIa,vloukulla,.rukillaj.ta-kareellä,
kaukalolla,: vasikalla iam-r
paalia tai olkilyhteellä lentävät hal­ki
ilmojen pitkäperjantain ja pääsi
äisen vastaisena 7önä .keräten: laa-:
Joilta aloilta villoja;: ja; nahanpaloja.
Lentoon ruUi lähti hamppuloukulta:
tai kolmesti muutetun rakennuksen
katolta tai k u l k i savupiipun kautta.:
Ilmassainoidalla-Oli kiire; Samana
yönä oli ehdittävät käydä jopa: pirun
johtamassa.- kokouksessa, jossa : v i l -
i a t punnittiin;ja kontrahdit uusit­tiin.
L A N K A L A U A N T A I
Lankalauantain iltana poltettiin
nuotioita, pääsiäisvalkeita. Tulta
uskottiin pahojen voimien pelkää­vän
Samalla tarkoituksena oli saa
da hyvä sato ja karjananti. Tämä
saavutettiin polttamalla.; vilj'avaini-oilla
olkea. Josta; tuli-paljon, tuhkaa.
AURINKO TANSSII
Vanhan uskomuksen mukaan au­rinko
tanssii noustessaan pääsiäis^
aamuna. Pohjana tälle uskomuksel­le
on ylösnousemustaru. Sanotaan
että aurinko hyppii ilosta. Aurin­gon
hypähtelyä pidettiin myös hy
vän vuoden merkkinä'. Mielikuvi
tus j a aurinkoon tuijottaminen ovat
aiheuttaneet sen, että monet ovat
tosissaan uskoneetkin auringon
hyppivän ja tanssivan.
Hyvän ja rikkaan, vuodentulonj
-anteeksi on katsottu riittävän jof
senkin, että aurinko pääsiäisaamuna!
nousee^ kirkkaana^ Jos aurinko pää-<
siäisaamuna on pilvessä, niin hallaj '
vie kesällä kukat j a ' tulee vähänj<
marjoja, uskottiin. Himmeä pilvi-; ' ,
nen aamui't i e s i sateista' kesää ja
huonohkoa vuotta. :r
Pääsiäinen on myös päivä, jolloin
on monella tavoin varustauduttu^
vastaanottamaan'-kesään Ön" ^sim.{
menty varhairf'aamulla navettaan ko-j
peloimaan sonnin takajalkojen vä:
liä, mistä on ollut seurauksena, et-j
tä keväällä ja' kesällä löytyi hyvint
linnunmunia. Pääsiäisaamuna ^en­nen
variksen vaakkumista tytöt e n - _
tisaikaan noutivat vettä purosta ja,
pesivät sillä kasvonsa. Näin tuli'
virkeäksi koko vuodeksi ' , ^
Tulta ei pääsiäisaamuna viritetty;'
mielellään pesään, vaan odotettiinj
että naapuri olisi sen tehnyt. Luul-J
tiin näet, että mistä savu ensin n o u .
si, sinne taloon kokoontui kesäll^
eniten kärpäsiä ja sääskiä. Karjaon-|
nea on varattu soittamalla lehmän
ja lampaan kelloja varhain pääsiäis^
aamuna. «
Tämäntapaisia ja monia muit^
pääsiäistapoja ja uskomuksia ol|
entisaikaan. Näistä kertoo Vuotuij
nen ajantieto-kirja, ja monet jäki
käät ihmiset voivat kertoa vielä o-makohtaisiakin
kokemuksia taian-teoista
pääsiäisen aikaan.
•\V::;^^:a•^^::::^^^:'-^^^•.^^--^^-^-•":^^-:-:^
METSÄSTYSJUTTU '\ \.
— Oliko onnea metsästysreisilUa?
kysyi Kalle. ' \
— Olihan sitä, ammuin seitsemä^
^sorsaa, vastasi Jussi. \
— Olivatko ne villiä? ~' \
— E i ne sorsat olleet, maitta ol^j
sitpanähnytsen farmarini joka soiy
sat omisti.' \
PÄIVÄH PAKINA
"Hauskaa pääsiäislomaa ff
Pääsiäinen - on liikkuva kirkko-sunnuntai,
johon on-ankkuroitu se­kä
laskiainen^ että helatorstai^ ja
vieläpä helluntaikin. Myös palmu-sunnuntai
liittyy pääsiäiseen, sillä
..se on aina viikkoa ennen pääsiäistä,
siis huhtikuun 10 pnä tänä vuonna.
Pääsiäisen vaihtelevaisuus riip­puu
kuten tiedetään, kirkon piiris­sä-
kehittyneestä riidasta-siitä:-ajan­kohdasta
milloin Jeesus ristiinnau­l
i t t i i n . Ja kun varhaiskristityt ei­vät
päässeet muuten sopimukseen,
niin Niktiaii kirkolliskokouksessa
lehtiin vuonna 325 nykyistä ajan­laskuamme
sellainen vusas sovitte-;
lupäätös,,missä ei hyväk.sytty min-r;
kään riitapuolen kantaa pääsiäLscn
ajasta, vaan makriteltun, etta "Pää­siäispäivä
onJkevjitpärvän tasausta
seul-aavan täyden kuun jälkeinen
öiinnuntai--.;; ."Pääsiäinen valhte-iQc
siis^ maaliskuun'22 pstä^^huhtl-tkuun'.
25:j^öivään.'
'< ^'Päusil^ison^ vietto
kin paljon ;kauemmaksi: historiaan;
Itämaiset paimentolaisheimot ovat
viettäneet pääsiäistä ehkä vuositu­hansia.
Eurooppaan ja tälle man­tereelle
pääsiäisvietto on kuitenkin
tullut kristinuskon nUikana.
Suomen kansan vanhojen katso­musten
mukaan pitkäperjantai ja
lankalauantai oli vuoden kaikkein
pahinta aikaa. Niinä päivänä tie­dettiin
.'kaikenlaisten: noitien :;lenlä-
-van varsiluutineen. Tavallisten noi­tien
lisäksi oli j a l k e i l la myös kai­kenlaiset
trullit.' pihkanoidat " ja
miiut. '
Enemmän kuin milloinkaan muul­loin
oli pääsihi.sen aikana ilmassa
npituutta. Naapurin navetasta lei­kattiin
pääsiäisen aikana^ villatuk-koja
ja nabiinpalasia eläimistä -—
että voitiinXsuojella oma karja
kaikkia.A^uoden^ vaaroja, vastaan.'
' Myö.s tlcdctäihi-i että 'pääsäisenä
voidaan'. havaita - eHkoismerkkejä.
.io. i-cVfe-n- 'per,usteclla?'käy- enriustaini- hittymättÖmyyUä'A-\Sd^^^^^
^^^^^^^^^^^ ^^9^^^^^^^^^^^^^^ P^^^^^^^^^^^^^^^9
si, -jos on "pirtti pääsiäinen on
myös paitahelluntai". Lumituisku
pääsiäisenä ennustaa kylmää^ ja
myöhäistä kesää. Mutta jos paä-siäisaamuinenraurinko.
inousee: kirk^
k a a n a .— silloin saadaan odottaa
lämmintä ja poutaista kesää.
Vanhan-kansan pääsiäisperintej-hin
liittyy paljon muutakin, Joskin
noidat ja noitumiset ovat saaneet
Juvan jäädä "vanhoiksi: muistelmik­s
i " ja lasten satukirjojen ihmeelli'
siksi kertomuksiksi.
Kirkollisissa piireissä vietetään
pääsiäistä suurena kirkkopyhänä,
mutta maallikkona me jätämme ne
asiathengenmiesten V : selitettäväksi
[a käsiteltäväksi.
Työmiesten ja muiden pikkuelä-jäin
kannalta pääsiäinen antaa Jter-vetulleen
lepo- ja virkistystilaisuu-den.
- - . , . —
Valitettavasti monet kansalaiset
eivät voi suurestikaan ' rentoutua
läna pääsiäisenä pitkäaikaisen työt­tömyyden
johdosta; Työttömyys on­kin
'yksi .sellainen; nykyaikainen k i ­rous,
jonka^ poistamisen kunniaksi
voivat tulevat sukiipolvet' pääsiäis-;
juhlansa pyhittää!*" Aika > tulee "vie"^-!
sukupolvet eivät voi, mitenkään
ymmärtää sitä miksi on nykyääÄ-kaikenlaista
tavaran "ylijäämää^',
Samalla kun miljoonilla ihmisill|i
on pysyvä nälkä. Sosialismin aika
on^ tuleva — siitä ei ole Vähääicää|i
epäilyä, mutta toistaiseksi" ori _ka9f-nettava
rappeutuvan ncapilalisriiij^
työttömyysristiäkin ' varsmkin ta|-
visin ja pääsiäisen tienoissa, mutt^
myöskin kesällä.Kuvaavaa ori, ett^
tänä pääsiäisenä,-jolloin, meille pi­täisi
olla "ennätyksellisen-hyvä ai­ka",
työttömien riveissä önkuiteri-kin
% miljoonaa canadalaista, 4af- .1
ka toivovat hartaimmin kuin m|-
tään muuta — yksinkertaista oi­keutta
päästä käsiksi luovaan tyjj[-
hön. , '
Työkansan pääsiäinen — tyött^g
I
I
^ 1
myyden ja myös'sotien'lopettamj-''' I
sen-muistoksi — on-tulevai^mutte^^-f^l
kuten sanottu,,tällä kertaa''nämk
rumilukset antavat hyvin murheei- \ \\
lisen leiman morien kodin' pääsläi|-, '/f|
; Mutta kevään tulo lupaa kuiten-^i;?^ "
in hieriian" parempaa jaC ,r'nii 1 '^'itfk,
nimm/\':l.'fn'•1>n4f'n'1rn'r«I^:''n'n1l4f^•>''''^:1lUhKn
kin
voimme-toivottavasti .nauttia vähän
kevääri^ raitista ilmaaY^.sekä Ue,
h'etkicmmo*<,,ratpksi/;jarJest^^^^^^ m