Vapaus, December 25, 1965

              i
i
I
'ijSuomalaistUe
tasapeli
Saskatoönissa!
I
I
I
Tokion lÖ-ottelusankarit
pysyneet näkymättömissä
Helsinki. — Hiukan toista vuot­ta
on vierähtänyt Tokion olympia­kisoista.
Useimmalla alalla, mikäli
eivSt ole ammattilaisiksi, kultami-talimiehet
ja muut kärkipaikoille
pSässeet ovat etualalla tämänkin
vjULOden tilastoissa. Täydellisen poik-kftuksen
• tekee 10-ottelu. Voittaja­kolmikko,
Holdorf — Au n — Wal-de,
on pysynyt jokseenkin näkymät-tiimissä.-
Edellinen ei__ole kilpail­lut
lainkaan, Walde yritti kahdesti,
mutta joutui luopumaan leikistä
kesken kaiken loukkaantumisensa
vpoksi ja A u n .puolestaan on kär­sinyt
krooniseksi käyneestä poski­ontelon
tulehduksesta ja lisäksi
Budapestissa saamastaan jalkavias-ta.
K U U L U I S U U S HAITAKSI
. W i l l i H o l d o r f i n surullinen tarina
On tyypillinen monille . suururhei-
Iijoille: Kuuluisuuden kirou%;j teki
lopun hänen urastaan. Tokiosta pa­laamisensa
jälkeen häntä kuljetet-^
t i in paikasta toiseen kuin näyttely-sonnia
kokGtalvik::uden ajan.
Harjoitteluun ei jäänyt aikaa ja
tämänlaisilla' kiertueilla hänen oli
vaikea pysytellä kaidalla tiellä.
Kaiken lisäksi eri liikkeiden edus­tajat
parveilivat hänen ympärillään
kuin kärpäf.et sontatunkion äärellä
luvaten yhdeksän hyvää ja kahdek­san
kaunista. Nykyisin Willi Hol­dorf
on erään suurehkon rakennus­liikkeen
myyntiagenttina.
Hans-Joachim AValdesta oli jo
edellä puhe. Harjoittelu ei hänen
kohdallaan ole päättynyt. Lihas-vammat
ja opinnot ovat olleet es­teenä
kilpailemiselle. Ensi vuoden
EM-kisoissa hän kuitenkin uhkaa
olla mukana. Auriin kohtalo on
täysin verrattavissa edelliseen; Hä­nen
nimensä :esiintyy. tilastoissa,
mutta, hänelle peräti^ vaatimatto­malla
7:nnellä tilalla ja 7,556 pis­teen
tuloksella. Äskettäin tehty
poskionteloleikkaus antanee takeita
siitä, ettätuleva kausi on hänelle
päättynyttä onnekkaampi.
Tokiossa heikolla menestyksellä
kilpaillut ME-mies, formosalainen
Chuan-Kwang on jättänyt lopulli­sesti
kilpakentän. Hänkin antautuu
liikealalla,,, ,yaikka yliopistolliset
tutkinnot eivät siihen . viitanneet­kaan.
•
Aikaisemmin siiurtähdistä länsi-saksalainen
Horst Beyer kilpaili v.
1965 aikana menestyksellisesti vaik­kakaan
tulokset eivät olleet aivan
sapiaa -luokkaa kuin aikaisemmin.
Parhain tulos oli 7,636 pistettä. Hä­net
nähtäneen jatkuvasti kilpaken­tillä.
FVorsberg 5.01,2
^.'-Vaasa. — Vaasan Toverien 14-
vuotias Krister Forsberg saavutti
sunnuntaina TUL:n Pohjanmaan
p i i r in ennätyksen 400 m vapaauin­nissa
ajalla 5.01,2. Toisesta hyvästä
tuloksesta vastasi Toverien Ulla
Mgrkylä, joka 15-vuotisten sarjassa
ui 50 m vapaauinnin ajassa 33,0.
Tämä on myös piirin ennätys. Kil­pailut
pidettiin Vaasan uimahallis­sa.
—•—
Uusia nimiä NL:n
painin kärjessä
Saratov.-..—Neuvostoliiton paini-j
a in urheilukausi päättyi Saratovis­sa
kreikkälais-roomalaisen painin
jojikkuemestariiuskilpailuihin. 16
liittotasavaltaa edustaviin paini-joukkueisiin
mahtui viisi Neuvosto­liiton
mestaria sekä maailmanmes­tari
Rimas Bogdanas (keskisarja)
ja Valeri Anisimov, jotka painivat
nyt ensi kertaa raskaassasarjassa.
Joukkueijiestaruuden voitti Venä­jän
federatiivinen tasavalta, joka
loppuottelussa selvitti pelin Valko­venäjän
tappioksi Ij—12.
— • K i l j a i l u j e n miellyttävänä piir­teenä
oli n)ahdollisuus tutustua
nuoriin lahjakkaisiin painijoihin,
sanoi TASS:n kirjeenvaihtajalle
Tokion olympialaisten kultamitali­mies
ja kolminkertainen maailman
mestari Anatoli Kolesov, joka nyky­ään
toimii Neuvostoliiton edustus­joukkueen
valmentajana. Niinpä
22rVuotias Vitali Tulupov Kauko­idästä
Blagovetsheshenskin kaupun­gista
voitti oivallisella tyylillä Vik­tor
Katsjuban sarjassa alle 63 kg.
Lupaavia nuoria kykyjä ovat myös
Rustem Kazakov Tashkentistä, Ka-
: rimat Agajev Bakusta ja Anatoli
•Kotshnjov Omskista.
Ensimmäinen huomattava kan­sainvälinen
turnaus vuonna 1966,
johon neuvostoliittolaiset painijat
osailistuvat, on Ivan Boddybnyn
muistokilpailut, jotka pidetään
maaliskuussa Minskissä.
JENKIT NOUSEVAT
Tokion takaiskun' jälkeen jenkit
ovat jälleen nousemassa .kohti XO-ottelun
kärkeä. Tekisi melkein mie­l
i väittää, että U S A on tällä hetkel­lä
johtavin maa, vaikka-sen parhain
mies saakin tyytyä maailmantilas­tossa
kolmanteen tilaali..lO parhaan
joukossa on näet neljä jenkkiä ja
heikommankin miehen tulos puut­tuu
vain 14 pistettä 7,500:sta: NLUa
on 10 parhaan joukossa kolme mies­tä-
Länsi-Saksalla kaksi ja Jugo­slavialla
yksi. Neuvostoliiton jälki­kasvu
kuitenkin ylittää Länsi-Sak-!
san, jos tilastointia jatketaan 7,500
pisteen alapuolelle.
Uusia tähtiä on syntynyt useita­k
i n vuoden aikana 10-ottelutaivaal-le.
Heistä merkittävimpiä on länsi-saksalainen,
V. 1943 syntynyt Kurt
Bendelin. Hän on tukevarakentei-nen
atleetti, joka kesän aikana teki
7,848 pistettä ja "välitöikseen" 5-
ottelussa uudet ME-lukemat 4,016
pistettä/ Bentelin on -tasaisen hyvä
kaikissa yksityislajeissa, mutta jopa
kansainvälistä luokkaa keihäässä y l i
7 metriä ulottuvine kaarineen. Tä'
mä entinen länsiberliiniläinen po­liisi
lukee nyt urheilunopettajak-
Si. •:
TULEVA MEMIES?
Toinen varsin varteenotettava te­kijä
on USA:n William Toomey.
Hänelle mennyt kesä oli hänen koi-mantensa
lO^ottelun parissa, mutta
aikaisemmin hän on yrittänyt sekä
pituushypyssä että 400 m aidoissa,
mutta USA:n korkean tason vuoksi
ci yltänyt näissä lajeissa aivan kär­kitiloille.
Tokioon hän ei viflä 10-
ottelussa päässyt, mutta näytti kyn­tensä
tänä vuonna. Pisteitä hän
keräsi 7,764. Nopeana ja kestävänä­kin
hän kerää pisteitä varsinkin
juoksuissa. Heitot ovat jo heikom­paa
luokkaa ja samoin hypyt, pi­tuutta
lukuunottamatta, jossa hän
on omalla erikoisalallaan 750—760
tuloksin.
Vaikka ennustaminen onkin vai­keata
j a epäkiitollista niin väittäi-
.sin, että hän on tuleva ME-mies.
Nykyisin hän harjoittelee Kölnissä
Länsi-Saksan päävalmentajan alai­sena,
joten tuloksia.pitäisi jo ensi
kesänä näkyä. Huhut ovat kerto­neet
hänen olevan erittäin kunnian­himoinen
ja tämäkin selittää jo jo­takin.
Kaukana tilastoissa esiintyy rans­kalainen
21-vuotias Bernard Cos-
:tang 7,198 pisteineen. Neuvostoliit­tolaiset
pitävät häntä hyvin lah­jakkaana
ja selvästikin tulevaisuu­den
miehenä. Hän on 190 senttinen
j a painaa 98 kiloa. Vaikka hänen
tekninen taitonsa eri lajeissa on
hyvin alkeellinen, hän on sentään
pukannut kuulaa y l i h i metriä ja
juossut 400 m ajassa 48.6. E i ole
ihme, että ranskalaiset valmentajat
ovat ottaneet hänet suojelukseensa
ja tuottaneet hänet maaseudulta
Pariisiin.
STOROZHENKO JOHTAA
Neuvostoliiton ja koko maailman^
kin parhain 10-ottelija tänä vuon­na
oli M i h a i l Storozhenko. Tämä
kieviläinen suuruus voitti kaikki
tärkeimmät kilpailut ja teki par­haaksi
tuloksekseen 7,883 pistettä.
Hän, jos kukaan, on tekninen tai­taja.
Niinpä hänen tulossarjansa
parhaassa kilpailussaan oli seuraa­vanlainen:
10,9, —r 684 — 199 —
15,69 — 53,0 — 14,5 — 46,22 —
410 — 64,84 — 45,0. Jos hän voisi
parantaa edes näkyvästi 400 j a 1500
m jouksujaan, ME-tulos olisi vaa­rassa.
Eteläisen veljesmaamme Eestin
panos 10-ottelussa on suhteellisen
hyvä. Aunin tulos tuli jo mainituk­si,
mutta hänen lisäkseen Paalo on
tehnyt 7,383 pistettä, Ostmaa 7,115'
ja Lepik 6,993 pistettä.
Kuvaan kuuluu, että suomalaisia
ei näy kuvcssa; E i ole näkynyt y l i
30 vuoteen. — S i r W.
Canadassa vieraileva Suomen jää-ikiekkomaajoukkue
sai torstai-ilt^na
iSaskatoonissa, paikallista Quakersia
vastaan suorittamastaan ottelusta
tasapelin, maalein 5^5.
Suomalaispojat ovat siis tähän
mennessä voittaneet 2 , ottelua ja
hävinneet 1 ottelun — neljännen
p e l in päättyessä nyt tasapeliin.
Quesnellissa " B . C , Suomen maa­joukkue
voitti maalein 8-3, Vancou­verissa
Canadan maajoukkue päi­h
i t t i suomalaiset maalein 10-4, Ed­monton
Nugget joukkueen löi Suo­men
maajoukkue 7-5 ja kuten sa­nottu,
torstainen ottelu Saskatoo-nin
Quakersia vastaan päättyi
maalein 5-5.
Ikuisen roudan maassa:
JAKUTIA VALLATAAN
Kjeino sai Clarken
päänahan ;
Helsinki. — Australialainen Ron
Ciarke, joka monissa äänestyksissä jo
on ehditty valita tämän vuoden par­haaksi
urheilijaksi, oli viime tiistaina
helppo saalis kenialaiselle^ Kipchonge
Keinolle. Kenialainen ME-mies kukisti
Clarken Melt)Ournessa pidettyjen kil­pailujen
5,000 metrillä. Vaikka Keinon
voittotulos oli erinomainen, .13.40,6
hän ei päässyt lähelle nimissään ole­vaa
matkan maailmanennätystä
13.24.2.
—9—
Kekkosen ohjelmassa
vain metsästystä
viime tiistaina
Moskova. — Koko tiistaipäivä
Jatkui Suonien tasavallan presi­dentin
Urho Kekkosen ja Neu­vostoliiton
johtohenkilöiden —
Nikolai Podgomyin, Aleksei Ko-syginin,
Leonid Brezhnevin ja
Andrei Gromykon — metsästys­matka
Zavidovossa, Moskovan a-lueella.
Alkuperäisen suunnitel­man
mukaan matlun piti päättyä
jo illan suu.ssa, mutta suunnitel­maa
muutettiin siten, että paluu
.Moskovaan siirtyi myöhäiseen i l ­taan..
, ,: • .
Presidentti Kekkonen lähti ko­timatkalle
myöhään keskiviikko-jltana.
.
Heinälfuus$a 1955 ^äht} ^|aku-
Uasta Moskovaan -salakJjrjQitiis-isäiike:
'tOleuuBe |j»ytiioefe(f rau-banpUpun.
Tupakka on eritlSin
byvää." Säbkeen iähettSjän» pU
neuv9sto|iit(irfainen g^olöi^i Jiui
Habardin .fovereinpen. Qeidän
monivuotiset ponnistuksensa oli­vat
.johtaneet tulokseen. Jakutian
tim^ntUk^ntät olivat löyfyneet.
alkoi juusi aikakausi Jakutian au;
toQoinisessa neuvostotasavaUassa,
seuduilla, jonlu maailma on' tun­tenut
ja valitettavasti vieläkin
osittain tuntee vain hirvittävistä
pakkasista ja tsaarin hallituksen
käyttämänä poliittisten vankien"
karkoituspalkkana.
Kymmenen vuoden takainen--säh-ke
ei merkinnyt vain käännettä yh­dessä
autonomjsessa tasavallassa,
^ e oli tapahtuma joka vavahdutti
maailman taloutta. Neuvostoliitto
oli yhdellä iskulla kohonniit perin­teellisten
timanttimaiden Afrikan
liittotasavallan, Brasilian j a Kon­gon
rinnalle suurena timanttien
tuottajamaana. Siitä lähtien on tie­to
Jakutian timanttien olemassa
olosta liikkunut pahan painajaisen
tavoin länsimaiden talouspiirien ta­junnassa.
Maailman timantti- j a va­luuttamarkkinoille
ilmestyi tunte­maton
tekijä, jonka voimakkuudes­ta
voitiin esittää vain arvailuja.
Kaikilla arvioinneilla oli kuitenkin
yksi yhteinen piirre: tunnustettiin,
että Jakutian timantit ovat arvaa­mattomassa
määrässä lisänneet
Neuvostoliiton taloudellista mah­tia.
GEOLOGIARMEIJA
Tiedemiehet perustelivat Jaku­tian
timanttien olemassaolon jo
kauan sitten. He päätyivät oletta­mukseen
niiden löytämisestä maa­perätutkimusten
perusteella: Jaku­tian
maaperä muistuttaa Etelä-Af­rikkaa.
Täälläkin on kimberliitti-malmia
piipun muotoisia purkautu­mia.
Ne ovat aikoinaan syntyneet
maan kuumien kerrosten purkau­tumisesta
ja lämpötilan äkillisestä
laskeutumisesta. Aineesta kovim­mat,
kirkkaanhohtavat timantit ovat
huolellisesti piilottautuneina vaa-
PORT ARTHURIN KUULUMISIA
Port Arthur. — Viime viikon kun­nallisvaaleissa
oli heikko osanotto..Oli­ver
kunnallisalueella, johon kuuluu
Murillon kauppala tuli esimieheksi uu-kettärn
olleet sairaalassa, eivätkä voi­neet
ryhtyä pitkältä matkalta kanta­maan
vettä, mutta joutuivat kiinnittä­mään
huomionsa joittenkin vaatekap-
NL löi Canadan
jääkiekkoilijat
maalein 4-1 -
IVinnjpeg._r— Neuvostoliiton jää­kiekkomaajoukkue
Jöi Canadan
maajoukkueen täällä torstai-iltana
suoritetussa ottelussa maalein 4-1,
Tämä oli vierailijain seitsemäs
voitto yhdeksästä ottelusta tämän
vierailunsa aikana Canadassa.
Canadan ja Neuvostoliiton maa­joukkueiden
välisenä tuloksena vii­destä
ottelusta on 4 voittoa vierai­lijain
ja 1 voitto isäntämaan hy­väksi.
Canadalaisvoitto tuli Victo­riassa
B.G. suoritetusta ottelusta.
delleeh valituksi Pat Vailleant 220 ää- paleiden Ja kaluston pelastamiseen.
neliä, vastaehdokkaan T. Sandbergin
saadessa 167 ääntä. Kunnanvaltuus­toon
valittiin R. L. Ditmars 282 ää­nellä,
V. Allan 210 äänellä, J . Groo-tenboer
209 äänellä ja S. Dudzinski
206 äänellä.
Koululautakuntaan valittiin R. Lei-terman
212 äänellä. G. Wrigley 205
äänellä ja mrs. Jean Mutkala 189 ää-aelläi
Ensimmäinen varajäsen C. Pot­ter
177 äänellä. '
Nolaluun tiellä 0'Connor kunnan esi­mieheksi
valittiin uudelleen Earl Whit-taker
74 äänellä .Hänen vastaehdok­kaansa
sai 41 ääntä. Kunnanvaltuus­toon
tulivat valituksi Amie Rosen­gren,
Cliff McLean, Peter Lysak ja
Dennis Wheal.
Tunnettujen suomalaisten uranuurta-jain
Elsie ja Urho Piilon farmiasiin-to
paloi Silver Mountainissa viime vii­kon
keskiviikkona. Naapurin Jack
Huhtan selostuksen mukaan paloi ra­kennus
aivan pohjaa myöten poroksi.
Kumpikin Elsie ja Urho olivat äs-
Solttakaa meille kalkista vakautuspnlmistanhe — — Meillä on yli 30
vakuutusyhtiötä. Jotka kauttamme palvelevat Teitä » Me Takuu­tamme
Teille kaiken minkä voi vakuuttaa — —
a„K JOHNSON & ASSOCIATES LIMITED
(suomea puhutaan) >
697 Bay St., Toronto 2-B, Ont. Toimlstopoh. EM. 6-8586
O. NUMMINEN ilELEN HJIRVONEN
kottin HI 4-3356 kotiin WA 8-4378
Joiiliikortteja
V. 1943 'lähtien
Lontoo. — Miljardit joulukortit
olivat perjantaina postitoimistojen
taakkana kaikkialla maailmassa,
kun V. 1843 lähetetystä ensimmäi­sestä
joulukortista alkunsa saanut
teollisuudenhaara saavutti vuotui­sen
nousukautensa huipun.
Yksistään Yhdysvalloissa arvioi­daan
Jähetetyn kolmisen miljardia'
jcorttia. Luku ylittää viime vuoden
koko määrän kuudella prosentilla.
Englannissa lasketaan lähtevän liik­keelle
675 miljoonaa joulukorttia,
noin 25 miljoonaa enemmän kuin
viime vuonna, j a Ranskassa kymme­neksi
prosentiksi arvioitu nousu
tekee korttipostin kokonaismääräk­si
noin 100 miljoonaa.
Maailman ihmiset eivät ainoas­taan
lähetä enemmän kortteja, vaan
myös kuluttavat niihin kaksi kertaa
enemmän rahaa saadakseen parem'-
paa laatua, ilmenee Reuterin maail­manlaajuisesta
tutkimukselta/ Vaik­ka
kortteja lähetetään eniten eng­lanninkielisissä
maissa, tapa on le­vinnyt
laajalle muissakin maissa
päiväntasaajalta napaseuduille asti.
Viktoriaanisen ajan taidekriitik­ko
ja toimittaja sir Henry Cole oli
ensimmäinen, joka painatti joulu­kortteja
välttyäkseen tavanomaisten
joulutervehdyskirjeiden kirjoitta­miselta
ja säästääkseen siten ai-
.kaa. Useiden vuosien ajan korttien
aiheet pysyivät lähes kauttaaltaan
uskonnollisina ja tämä pätee vielä
melkein puoleen niistä. Monet by-yäntekeväisyysiJäirje8t|
it^ sekä us­konnolliset
että muut, harjoittavat
nykyisin joulukorttikauppaai toimin­tansa
rahoituksen tukemiseksi.
Rakennuksessa oli alhainen vakuu­tus,
mikä ei läheskään menetystä vas­tannut.
Parikymmentä vuotia sitten heidän
kotinsa tuhosi pyörremyrsky. Sen ti­lalle
talkootöillä autettiin nyt tuhou­tuneen
rakentamista, johon siiloin
osallistui GSJ: n Nolatun osaston ja
paperipuufarmarien järjestöjen jouk­kueet
läheisten naapurien ohella.
Nyt onnettomuus ajoi vanhukset
kaupunkiin lastensa luokse.
Kaiku kuoron uudenvuoden aatto­illaksi
järjestetty kabareltitanssi jat-.
kuu jälkeen puolen yön kello 2:een
vuoden 1966 puolelle. Soitosta huoleh­tii
kuoron ".sylilapsi" Echo-orkesteri,
joka nyt siirtyy kolmannelle, toiminta-v-
uodelle. Niinpä lopetetaan vanha vuo­si
ja aloitetaan uusi vuosi yhteisissä
juhlissa .toivottaen kaikille menestyk­sellistä
uutta vuotta.— ATH.
VANUKAS
Naisia m uvotaan käyttämään mi­tä
moninaisimpia aineksia kauneu­tensa
vaalimiseksi. Niinpä kyynär­päitä
kehotetaan voitelemaan kur­kulla,
pesemään kasvot kaura jau­heella
tai kostuttamaan hiukset
munalla.
Brittiläinen näyttelijätär Jeanette
Sterke sekoitti yhteen hunajaa, sit­ruunamehua,
kasvorasvaa ja päh-kinämurskr.
a, hän kattoi kasvonsa
tällä massalla ja pani loppuosan
jääkaappiin myöhempää k%ttöä
varten. Seuraavana päivänä "voide"
oli kuitenkin kadonnut. :
— Minä en tiedä siitä mitään,
sanoi aviomies, mutta milloin saam­me
lisää sitä mainiota hunajavanu^
kasta," jota löysin jääkaapista eilen
illalla? —
HYVÄÄ JOULUA
JA ONNELLISTA
UUTTAVUOTTA
toivotamme kaikille
ystävillemme-
Sulo Helminen
Lillie ja Toivo Niemi „
Selma ja Matti Hietala
Olga ja Paavo Hintikka
Hilda ja Eeli Harjula
Eva ja Carlo Andreasen :
Greta ja Oscar Lehto
Lizie ia Kalle. Jarvis
WINDSÖR ONTARIO
iJeanharmaiden kimberliittilohka-reiden
sisälle. Vain aniharvoin nii­tä
tavataan irrallaan maan pinnal­la.
Kun Habardin retkikumian' jä­senet
vuonna 1955 törmäsivät ny­kyisen
JMirnyin kaupungin tienoilla
• s i j a i t ^ a a n suureen timanttiesiin-tymään,
- o l i takana jo kymmenen
•vuoden hellittämätön työ. Mosko-
,vaan lähetetty • sähke "trauhanpii-pun"
löytämisestä ei vielä kuiten­kaan
kertonut koko totuutta JakUr
tian rikkauksista. Se merkitsi kui­tenkin
sitä, että alueella työskente­levien
geologien lukumäärä monin­kertaistui.
Tällä hetkellä 13,000
geologia työskentelee kesät ja talvet
Jakutian ¥ri puolilla täydentäen t i ­mantti-
ja kultakantoja joka vuosi
uusilla löydöillä. Aluekin on S U U I K ,
naton: sille sopisi.kymmenen Rans­kan
kokoista valtiota.
2,00Q m:n VYÖHYKE
G6ologiarmeijan työn ensimmäi­set
tulokset ovat vaikuttavia. On
löydetty y l i 200 kimberliittiputkea
joissa on timantteja. Tästä huoli­matta
timanttien teollinen louhinta
on aloitettu vasta oikeastaan kah­dessa
paikassa, Mirnyissä joka en­simmäisenä
muuttui suureksi ti-manttikeskukseksi,
ja Alkalissa
(Maine), satumaisen rikkaalla uu­della
alueella, jossa tänä vuonna
on päästy käsiksi työhön. Lisäksi
on tiedossa kolmas, tähänastisista
rikkain, Udatsnaja (Onnistunut),
timanttiputki, jonka valloittaminen
aloitetaan pian.
Kaikki nämä timanttilöydöt sijait­sevat
Länsi-Jakutiassa Lenavirran
länsipuolella. Asiallisesti on kysy­myksessä
lähes 2,000 km:n pituinen
vyöhyke joka ulottuu maan etelä­rajalta
Pohjoiseen Jäämereen saak­ka.
Tällä alueella suoritetut löy­döt
ovat tuoneet päivänvaloon erin­omaisia
teollisuustimantteja ja jo.s-sakin
määrin myös suuria juhlati-mantteja.
KULTAA, HIILTÄ, rtLJYÄ
PUUTA
Jakutiassa ei kuitenkaan ole ai­noastaan
timantteja. Jo aikaisem­min
tunnettiin Jakutian kultaesiin­tymät.
iViitä on hyvin paljon maan
eri puolilla. On paljon lyjijyä, ho­peaa
ja muita värimetalleja. Jaku­tian
maaperästä löytyvät lähes
kaikki Mendelejevin taulukon ai-nekset.
Rautamalmiesiintymiä on
vasta alettu tutkia. Ne ovat kuiten­k
i n erittäin rikkaat ja helposti esiin
saatavat, ja kun tiedetään, että Le­na-
joen varrella 1,500 km:n pituisel­la
alueella sijaitsee maailman suu­r
in yhtenäinen kivihiilialue, on Ja­kut
ialla kaikki edellytykset muodo.s-tua
halpoihin luonnonrikkauksiin
perustuvaksi suureksi metallurgi­seksi
teollisuuskeskukseksi.
Kaiken tämän lisäksi Jakutiassa
on suuret metsävarat. On kuusta,
mäntyä ja ennen kaikkea daurian
lehtikuusta, kovaa tammentapaista
puulajia, jonka teollinen käyttö on
vasta alkamassa; Alkamassa on Ja­kutian
metsien käyttö yleensäkin,
sillä vain 3—4 prosenttia metsien
vuotuisesta lisäkasvusta hakataan.
ROUDAN VOITTAJIA
Siperian ikuinen routa on jää­kaudelta
peräisin. Se ulottuu maan
pinnasta 200 metrin ja jopa tu-hannenkin
metrin syvyyteen. Ja-kutsklssa
sijaitsevassa Neuvostolii­ton
tiedeakatemian ikuista routaa
tutkivassa instituutissa on maan­alainen
30—40 metrin syvyydessä
oleva laboratorio, jossa tutkitaan
roudan olemusta. Ikuinen routa on
kieltämättä kaunis näky. Tämän
maanalaisen laboratorion seinät
hohtavat pienten jääkiteiden vai­kutuksesta.
Lämpötila on pysyvästi
3—5 pakkasastetta. Ikuinen routa
on luja perusta, jolle voitaisiin ra­kentaa,
mitä tahansa, ellei olisi ke­sää,
joka lyhyydestään huolimatta
kuitenkin sulattaa ylimmät maa­kerrokset.
Ensimmäiset yritykset
rakentaa maanteitä ikuisen roudan
alueelle päättyivät siihen, että pin­takerroksen
särkyessä maantien
paikalle muodostui syvä rotko. Yri­tykset
monikerrost^en kivitalojen ra­kentamiseksi
päättyivät muutamia
vuosikymmeniä siihen, että talo ro­mahti
roudan sulaessa kivikasak­si.
•
Jo kaksi vuosikymmentä on rou­dan
tutkimusinstituutti tehnyt työtä
saadakseen selville roudan käyttäy­tymisen
lait ja kyetäkseen anta­maan
päteviä suosituksia rakenta­misesta
ikuisen roudan olosuhteis­sa.
Menetelmät ovat erilaisia. Joilla-*
kin alueilla pidetään tarpeelljsena
roudan sulattamista ja syvälle maa­han
ulottuvan perustan rakentamis­ta.
Toisilla seuduilla mm. Jakuts-kissa
ja timanttikentillä käytetään
hyväksi roudan kovuutta. Sitä ei
koskaan sulateta, vaan,jätetään ra­kennuksen
ja maan välille tyhjää
tilaa. Talot rakennetaan ikään kuin
pilareille ja niiden alusta on ikui­sen
roudan jäädyttämä. Tällainen
menetelmä on antanut hyviä tulok­sia.
Siihen nojautuen rakennetaan
Jakutskissa parhaillaan ^-kerroksis­ta
hotellia ja suunnitteilla on 11-
kerroksisia asuintaloja. Näistä edis­tysaskeleista
huolimatta on raken-titniiscssa
vieläkin monia ongelmia.
Vesi- ja viemärijohtojen vetämi­nen
on hyvin monimutkainen asia.;
Talojen ikkunat ovat kaikkialla i l '
: mastosta johtuen kolminkertaisia.
t I L M O J E N JÄTTILÄINEN
1 J A K U T I A N T A I V A A L L E - -
Miten ratkaistaan titnanttikent-
: tien liikenneongelma? Muualla maa^
ilmassa tuotantotoiminta aloitettai­siin
luonnollisesti? rautatien tai
maantien rakentamisella. Jakutias­sa
aloitettiin lentokenttien raken­tamisesta.
Tällä seudulla ei raken­nustoiminnan
vaikeuksien" 'vuoksi
.voida pitkään'aikaan ajatella raur
tateitä eikä yhtenäistä maantiever­kostoa.
Siksi sen henkilö- että ta­varaliikenteessä
on turvauduttava
lentokuljetukseen. Tämän vuoksi
iJakutian talousjohtajat kohdistavat
suuria toiveita Autonovin ilmojen
jättiläiseen, maailman suurimpaan
lentokoneeseen, joka oli ensim­mäistä
kertaa esiteltävänä muuta-:
ma kuukausi sitten Pariisin ilmailu-näyttelyssä.
Missään ei lentoliikenteellä ole
n i in suurta merkitystä kuin tällä
alueella. Ilman kautta kuljetetaan
esim. voimalaitoksen koneistot Ja­kutian
ensimmäistä voimalaitosta
varten.
On olemassa tietenkin toinen tie
—Lena-virta, joka mahtavana hal­koo
koko alueen. Sen kautta kul­jetetaan
suurin osa tasavallan ta­varakuormista.
Lenan latvoille ulot­tuu
nykyisin rautatie ja sieltä tava­rat
lastataan laivoihin j a kuljete­taan
mm. Jakutskiin. Timanttikent-tiä
varten on muodostettu uusi sa­tama
Lensk, jossa timanttialueiden
lastit puretaan ja kuljetetaan sen
jälkeen juuri valmistunutta auto-,
tietä pitkin Mirnyin kaupunkiin.
ENERGIALÄHTEET
Timanttituotantoa ei voida aja­tella
ilman sähköä. Nykyaikaisia
sähkövoimalaitoksia Jakutiassa ei
ole. Timanttikenttien sähköongel­ma
ratkaistiin väliaikaisesti siten,
että Lenan yläjuoksulla rautatien
päätepisteeseen kuljetettiin 12 säh­köjunaa,
jotka kehittävät sähkövir­taa
suunnattoman suuren alueen
käyttöön. Tällainen ratkaisu voi olla
kuitenkin vain väliaikainen. Ti-manttialueen
sähköongelma ratkeaa
lopullisesti kun ensi vuonna val­mistuu
Viljuin sähkövoimalaitos,
ensimmäinen Jakutiassa. Maan sähr
kön tuotannolla on muutenkin suu­ria
suunnitelmia. Pian Lena-jokeen
rakennetaan suuri voimalaitos Ja-kutskin
kaupungin luona ja sen
jälkeen vielä pohjoisemmaksi lähej-le
jäämerta kohoaa voimalaitosjät-tiläinen,
josta tulee nelinkertainen
verrattuna nykyiseen maailman suu
rimpaan Bratskin voimalaitokseen.
Silloin ei tule tyydytetyksi vain Ja­kutian
vaan monien muidenkin Si­perian
alueiden sähkön tarve.
TYÖNTEKIJÄVIRTAA
Entä ihmiset, työntekijät? Ibnan
ihmisiä ei timantteja ja kultaa voi­da
saada kaivetuksi. Työvoima on­gelma
on koko ajan ollut vaikeim­pana
pulmana tasavallassa ja sen
ratkaiseminen olisi varmaan mah­dotonta
ilman Neuvostoliiton halli­tuksen
erikoistoimenpiteitä.
Jakutia on eräs niistä Neuvosto­liiton
osista, joihin on kutsuttu vä­keä
muualta maasta. Kymmeniä­tuhansia
ihmisiä on saapunut maan
eri puolilta, Moskovasta, Ukrainas­ta,
Uralilta ja muilta Siperian alu­eilta.
Neuvostohallitus on nimittäin
myöntänyt Jakutiaa ja muita poh­joisia
seutuja varten joukon eri­koisetuja,
joiden ansiosta palkat
kohoavat lähes kolminkertaiseksi
siitä mitä maan muissa osissa makr
Lauantaina, jouluk. 25 p. Sivu 3
Setaan. Pohjoisen alueen lisä on
Jakätian eteläosissa '40: pros.,Vkebki-osissa'
T.pipMs.: ja ptihjöisoslssa 100
pros. Lisäksi suoritetaan palvelu^
ajan lisää' lOiipros. vuodessa.
Aineellisen kiinnostuksen.periaa­te
käytetään siis tehokkaasti hyväk­si
työvoimaa hankittaessa, -liomät
suoritetaan pidennettyinä puolitois­ta
kuubaotta • kerrallam |ja hjoka kol­men
vuoden killuttua Jakutiassa
asuvalle annetaäiT' mätidöllisuus
Viettää tse missä tahansa Neuvosto­liiton
osassa. Hfineii' lentomatkansa
maksetaan. Kun kolmen vuoden lo-vBlat
yhdistetään tavallisesti-yhteen,
on tuloksena lähes puolen vuoden
JrhtenäifiMi lepoaika.
IJAKUUTrhLANSÄN .
UUSI ELÄMÄ
Väestön kokoonpano muuttuu
luonnollisesti voimakkaan . s l i i i o -
liikkeen seurauksena. Jakuutteja on
vielä 46 pros. väestöstä, ja i i a i d $n
ohellaan tasavallassa on nyt mel­kein
kaikkia 'Neuvostoliiton kansal­lisuuksia.
Jakuutit, joista 98 pros.
oli lukutaidotomia ennen lokakuun
vallankumousta ja joita uhkasi suu­ren
lapsikuolleisuuden vuoksi su­kupuuttoon
kuoleminen, ovat viime
vuosikymmenien kehityksen ansios­ta
muuttuneet kulttuurikansaksi,
jolla, on omat koulut, kirjallisuus,
teatteri, lehdistö, yliopisto ja jonka
kätten ulottuvilla oyat kaikki nyky­aikaiset
» tieteen saavutukset. -
— Erkki Kauppila.
Kauneimmat
MUISTOJEN
K U K K A S E T
edesmenneen ystävämme
Aune Isomäen
MUISTOLLE
Kuoli Sarnian GeneraL
sairaalassa tammikuun 2 pnä 1965.
Lammin perhe
Unholan pci he
Lena ja Hugo Borehardt
Liina ja Ivar Kitunen V
Jenny ja Walter Suonpää
Samia, Ont., tanunrkuun 2 p. 1966.
Marilyn Monroen
ELÄMÄ
Kirj. Maurice Zolotow
HINTA NID. $3.0D
422 SIVUA
Mitä yhteistä on arkipäiväisel­lä
ja hiljaisella tytöllä, joto Syn­tyi
aviottomana, varttui lasten­kodeissa
ja monissa kasvatui*o-.
leissa, joutui lapsena väkivallan
uhriksi, joka oli arka, änJcsrtti.ja
: l i naiivien unelmien maaflmas-sa,
sekä kauniilla, maailmankuu­lulla
elokuvatähdeUä, joka oli
oman alansa kenties tehoKtoain
kaupallinen vetonaula?
Marilyn Monroen elämäkerta
antaa näyttelijättärestä psykolo-gise-
ti osuvan kuvan j a lisäksi
saamme sen sivuilla tutustua
Hölly woodin kulissien takaiseen
e!ämään.
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing
COMPANY LIMITED
P.O. Box 69, Sudbury. Onl.
Omnibus-kir jojen kolme suurteosta
MAUPASSANTIN PARHAAT
306 SIVUA HINTA SID. $4.50
Maupassantin parhaat sisältää kaksikymmentäkaksi novellia, Jot­ka
kuuluvat mestarin parhaimmistoon: Huviretki, ystävykset, seik­kailu
Pariisissa, pelkuri, neiti 'Fifi, Marroca, hullu, palvelustytön
tarina, merkki^ plerrot. kevät, rouva Pärise, Rosalle Prudent, tuo
sikamainen Marin, Martinin tyttö, anteeksianto, jgimonin Isä. ovi,
kunniamerkki, vuokraemäntä, Andren vaiva, halko, sijainen; kär­pänen,
rouva Hus-sonin ruusupoikä, isä Amable, satama ja sateen-
••varjo: • •• • . ^ ••
AIKAMME M£STARI'KERTOJIA
318 SIVUA HINTA SID. $4.50
Ruotsin Akatemian vuosittain jakamasta Nobelin kirjallisuuspal­kinnosta
on muodostunut eräänlainen kirjallisuuden korkein mitta­puu.
Valitsijoiden tehtävä on epäilemättä vaikea j a epäkiitollinen.
_Niiden runsaan kuuden vuosikymmenen aikana, jolloin tätä tun­nustuspalkintoa
on jaettu, onkin syystä tai toisesta useita aikamme
merkittäviä kirjailijoita unohdettu tai=jätetty syrjään. Tähän <5m-nibus-
sarjaan on valittu"laksikymmentä mestankertojaa, Joiden.
kirjallinen elämäntyö — varmasti paremmin kuin monien palkit­tujen
— olisi tämän tunnustuksen ansainnut. Kirjailijat esiintyvär
valikoimassa kuollnvuotensa mukaisessa järjestyksessä: Zola, Tse­hov,
Tolstoi, Twain, atrinberg, James, Proust.Mansrieldi Conrad,
Kafka, Lawrence, Gorki, Joyce, Woolf, Musil, Dreiser, Andersen-
Nexö, Brecht, Kazantzakin ja Bllxen.
KAIKKIEN AIKOJEN RAKKAUS
322 SIVUA HINTA SID. $4.50
on perin epäsovhinainen. rakkauskertomusten valikoima. Sen kir­joittajat
ovat tutkineet rakkauden arvoitusta eri aikoina Ja erilai­sissa
elämänympäristöissä. Kirjoittajien Joukossa on sellaisia rak­kauden
mestarikuvaajia kuin Guy de Maupassant, Colette, Anton
• Tsehov, D. H . Lawrence, Thomas Mann, Wolfgang Borchert, Hall-dor
Laxnes Ja Mika Wnltäri. Tässä valikoirijassa avautuu vivah­teikkaita
näkymiä rakkauden ahia uuteen j a elävään maailmaan.
/ - y T i l a t k a a osoitteella:
Vapaus Publishing C o . ^ L^
100 Elm St. West P. O. Box 69. Sudbury, On!.