Vapaus, April 23, 1921

              V A P A U S
Canadan suomalaisen työväestön
äänenkannattaja, ''ilmestyy Sudbu-ryssa,
Ont, joka kejkivijkkona ja
lauantaina.
H. PURO. - > J . W. SLUP,
/ "Vastaava toimittaja. Toimitussihteeri
! ilm. §2,00 kerta. —• Halutaan tieto­ja
osotvilmotukset $1.00 kerta (3
kertaa $2,00) •— Kaikista ilmotuk-sista,
joista ei ole sopimusta, tulee
rahan seurata mukana.
VAPAUS
(Liberty)
The only organ of Finnish Work-ers
in. Canada, Published in Sud-bury,
Ont., every Wednesday and
Saturday.
Advertising rates 50c per col.
inch. Minimum charge ior single
insertion'75c. Discount on standing
advertisement. The Vapaus is the
best advertfsing medium among the
Finnish People in Canada.
Ilmotushinta 50c palstatuumalta.
— Alin hinta kertailmotliksesta 76c,
—Kuolemanilmotukset $2.00 ;(muis-tovärsyistä
50c.kultakin lisäksi).—'-
Kihlaus- ja aviol ilmot. alin hinta
32.00, nimenmuutosilm. (muuten
kuin avioliittoilmotusten' yhteydessä
?2.00 kerta. — Avioeroilm. $2.00
kerta (2 keiitaa $3>00. Syntyroä-
TiLAUSHINNAT:
Canadassa $3,50 vuosikerta; $2.00
puoHv. ja S1.25 3 kk.
Yhdysvalloissa, $5,25 vuosikerta,
$2.75 puoliv. ja $1.50 3 kk., 1 kK.
75c.
^Suomeen: $5.25 vuosik. ja $2.75
6 kuukautta.
Tilauksia, joita ei seuraa jaha, ei
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset.
Vapauden konttori ja toimitus on
Liberty Building^ Lome St., Puhe­lin
1038.
Postiosöte: Box 69, Sudbury, Ont
Jos ette milloin tahansa saa vas­tausta
ensimaiseen kirjeeseenne, kir-jottakaa
uudelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella nimellä. ,
J. V. KANNASTO, liikkeenhoitaja.
Registered at the Post Office De­partment,
Ottawa, as £eeond dass
uiatter.
Uusi opetus työväen ,petturijohtajieii me­nettelystä
Englannin hiiJenkaivajat, jotka ö-vat
käyneet urhoollista .teollisuustais
telua Englannin Haivbsparooneja vas
taan, joiden takana on aina itseasias
sa ollut koko yhdistynyt vallassaole-va
luokka valtiokoneistoineen, ovat
taaskin syöstytjrnfiläisskam^pa^luutt;
entistä [ l^iinte&mhiih \ iyh'distynytt^^
työnantajalubkka ja vallassaolevaa'
; luokkaa vastaan. Kuten kaikkialla
kapitalistisissa maisia, käyttää vajt-
Iassa/)leva luokka nyliyistä työttö-mjTTstilanqetta'hyväkseen,'
riistääk­seen
moniii kerroin takaisin työläisil-
. tä ne myönnytykset,;niitä'se' oli pa­kotettu
työläisille sodan aikana, antaf-,
maan. NiitapäiiErigiannisM^^^
, työnantaja|wkkftj;tehnj^
toksen murtaa järjestyneen .työyäei?:
niskavoimat, koska tämä on^ käyri^i'
yhä VaatJvaisemm^ksi. . j .
^EnsimäiBeksi taistelunsa: kohteek-fii
valitsi Englannin työnantajaluok-ka
kaivostyöläiset ja heidän'järjestön
Bä. Ajatellen, että koska kaivostyö­läisten
järjestö muodostaa Englan­nin
järjestyneen'työväen' '^selkäran­gan,
koskai se on:sekä lukumäärään­sä,
että vallankumouksellisuuteensa
nähden vgimakkain ja lujin järjestö^
on se ensin murrettava, raivattava
pois tieltä, jonkavjälkeeft kylläkin toi
V, nista suoriudutaan jielpompip. Sp^an
aikana <M Englahnin hallitus jkaV
; yosten kontrollin haltuunsa, tayttäij^;
mn SPdaij". vaatimukset jä kiinteän
. tuotantojärjestelmän, jota eivät yk-sityiset^
kapitallstit voineet toimeen-
, panna, >ja • kontrolleerstakseen itse'
.mahdollisesti eteensatfOVia reitelöi-tä
kaivoityöläisten kanssa.' HalHtufe-
,Mn kontrolli hiilikaivoksiin nähden
olisi jatKniiyt yjelä elokuun loppuun
. aaakka. Miittfl Jiun biiJ)){ft)Yp§ten ituo
tanto ei fenäan antanut kontrollini
i kautta viinjie vuoäien aikania' niittä?
nyt, vaikkakin hailitusvioJi taannui
ja maksanut yksityisille kaivosten
bmistajillel^n kohtuullisen^ prosentin
niin pSätti ihallltus yhtäkkiä luovut­taa
kaivosten kontrpllin iyksityisille
omistajilleen takaisin ennen määrä-aikaa.
• ; - y r , , , , ; i ; .:
''•^ Kaivosten ömliiajftin ja hallitukV
ten yhteisten suunnUelruläti mukaan
kai, päättivät käiVöätSfl' omistajat
bä^tää nykyistä rhiilituotannofi'epä­edullista
asemlBa-hyväkseen, katen
tunnettu englantilainen työväenkir-jailija
ja taloustieteilijä G. A . Coole
kertoo, ja alentaa kaivosmieaten palk
koja osittain 60 prosentllldtln, ;jol.
laista paUckoJen;||d(»atai]^^ Eng^
lännin työväenliikkeen historia tnn-ne.
Kaivosten
k^taytya majksantaäta iudyosmie-hille
yhtäläistä palkkaa kautta maan,
kuten hallituQ oii maksanut^ jakaen
kaivosten voittO'k>singot tasan kaiit-ta
maan ja maksanut v^hempirikkait
ten kivihiilikaivosten ty^lfeten yhtä.
laisen palkan kuin rikkaimpien kai­vostenkin
työläisille. Englannin hii-lenkaivajain
keskuudessa on ,taas jo
Useitten vuosien 'ajan ollut voiraak-
; kaana vaatimuksena kaivosten kan'
sallistnttaminen. Ei niinkään paljon
' ientähden, että Uskoisivat siitä ole­van
varsinaista yhteiskunnallista hyö
tyä, mutta sentähden» että siitä olisi
ennen kaikkea suoiranaista hyötyä
. kaivostyöläisille, koska valtiolla kai­vosten
omistajana olisi tilaisuus mak
saa yhtäläinen palkka niin rikkaim­pien
kuin köyhempienkin kaivostne
työläisille. .; .
Taaskin kun kaivosten omistajat te
kivat jyrkän tenän ja aikoivat kieU
' -täytyä maksamasta työläisille kautta
maan yhtäläistä , palkkaa, nousivat
;^ kaivosmiehet toista miljoonaisena
joukkona, kuten yksi mies, vastusta­maan
sellaista palkkataksaa mikä a-lentaisi
satojen tuhansien heidän to­veriensa
palkkoja, kuten edellämai-
; Ditsimme, viidelläkymmenellä prosen
tilla. Englannin pääministeri LI.
George, vanha viekas kettu ja Eng­lannin
kapitalistiluokan yhtenäinen
edustaja, alkoi haukkua ja uhkailla
kaivosmiehiä, ja kiven kovaan vaa­ti,
että kaivosmiesten on kutsuttava
pumppumiehet työhön tai muussa ta
pauksessa ei hallitus ala sovitteluja
kaivosten omistajain 'ja kaivosmies-tep
ovällllä/; i)arjaten imyöskin' hiileiii-,
kalyajia-jnltii:räävittömänimin parta
mentissa ja muualla julkisissa pu­heissaan
ja sanomalehdissä^ kuinka
he fhävittävät', kansakunnan luonnon­rikkauksia,
rjättämällä hiilikaivokset
veden valtaan, - ' ' •
, Mutta hiilenkaivajat eivät säikäh­täneet
Lloyd Georgen , ul^k^iiksista,
vaan ränöivat' Olevansa v^^
vottelemaan ainoastaan ilman mitkäti^
ennakko^aatimuksia täyttämättä. Sa'
maila' kaivosmiehet vedoten Kolmiliit
tonsft. sisar-järjestöihin:, rautatieläi­siin'ja
.kuletustyöläisiin. Jos kuletus-työläisten
johtajat olisivat "pitaniset
Englannin työväen etiija' yksinomai­sena
silmämääränään ja ryhtyneet'
niitä tiirffimättä puolustamaan, kuten
heidän, olisi tulluftehdä, olisi heidän
olhit ilman muuta heti selostettava
asema jäsenistölleen, että tälläfker-taa
pn l^nglannin työniantaja- ja val-lassaoleva
luokka valinnut kohteek­seen
kaivosmiehet, mutta isku ontäh
dätty koko: Englannin 'työtätekevää
luokkaa vastäap', jä 'että kapitalisti-luokan
suoranainen tarkotus on työ­väenluokan
elintason' laskeminen en-tlsean
kurjuuteen. Mutta kolmilii--
ton johto,tyytyi^ainoästaan säikytto-iemään
k^iyostön omistajia ja Lloyd
Georgea suurlakkouhkaulcsillaan (vai
oliko; kaikki pelkkää silntäinkääntö-^
temppuilua), määräten jo alkamis-'
jB^yättkin, joka kyllä j<^^hyvis§ä ajoiij
peruutettiin, etteivät.kapitaliatirukat
JiJlaksi Säikähtäisi, sitten taas määrät­tiin
uusi alkamiepäivä, mutta taas
hyvissä Iijoin ja .-löipuiliiiesti peruuteta
Itiin., Mvittasamalla kuin tätä sil-mänkääntötemppuilua
ja kapitalisti­en
öäikyttelyä pelattiin, kulkivat koi
miliiton taantumujisejljset ja ulko­kullatut
joh{ajat,.%"ftutetiotyöläisten:
iiton sihteeri ,ThomaB^VJoka eriköte-yytillä
lennätettiin kotiin vanhoil-
.isten ammatitunioitten kokouksesta
Amsterdamista, kulissien .takaista; pe.
iiä pelaamaan ja Englannin tyft^äen-lupkÄtt
' Juokkavoimaa; ^^Mböteeraa-maan,
vesissä silmin Dovjning kadul-*
i«;^U:CleoiigeÄ
Ua konikauppöjav hieromassa ityöväen
pettiiiMisekai. Kavereina tässä pe.'
toUisessa menettelyssä Thonufl&ella
oli kuletustyöläisten iaantumubellir
sia johtajia, kntei| merimiesten jär­jestön
sihteeri Havelocki ?Wil8on, J ,
Sexton/ kuletustyöläisten järjestön
virkailija ja parlamenttiedustaja, se­kä
Arthur Henderson ja John R. Cly-nes.
Pääosaa tässä kuitenkin näyt­telee
Privy Counsillorin, ynnä monil­la
muilla arvonimillä koristeltu rau.-
tatietyöläisten-järjestön sihteeri ja
parlamenttiedustaja J . H. «Thomas,
jolla on kymmenen miljoonan pun-tan
talo, jonka on saanut lahjaksi työ
väen järjestöltä minkä virkailija hän
on. Thomas nautti paitsi parlament­tiedustajan
palkkaa, myöskin tuhan
nen puntaa palkkaa rautatietyöläis-ten
järjestöltä ja monista muista vi­roista
mitä hänellä on. Tämän hy
vä varaisen työväenjohtajan taantu
muksellinen ja petollinen politiikka
yhdessä muitten kolmiliiton' patavan-hoillisten
johtajam kanssa kietoi; pau
löihinsa myöskin kaivostyöläisten vie
lä verrattain nuoren, 3.3-vuotisen
sihteerin Frank Hodgesin, joka. vas
toin mainarien toimeenpanevan komi
tean antamia evästyksiä julisti kai­vostyöläisten
olevan valmiit sovitte-luihin
Lloyd Georgen esittämillä eh­doilla.
Kaivostyöläisten, toimeenpa­neva
komitea kuitenkin heti peruutti
tämän julistuksen. Tällöin saivat
vanhoilliset Jkolmiliiton johtajat mu­ka
aiheen riitaan ja-peruuttivat kol-miliiton
yleislakon lopullisesti.
. Lloyd George lähetti heti mairitte­levan
onnittelukirjeen kolmiliiton
{johtajille, kiittäen heitä viisaudes-itaan
ja ifiänmaallisuudestaan, jotka
eivät ole niin pahoja kiiin itsepäiset
ja bolshevikiset mainarit. Ja taka­napäin
hykerteljvät kapitalistit ival­lisesti
ja voitonriemuisina käsiään,
nauraen työväen tyhmyydelle.
Kun ottaa huomioon, että kolmi­liiton
miljoonaisten joukkojen ja hei­hin
valmiina liittyvänä olevien muit­ten
järjestöjen, kuten esim. Yleisten
Sekatyöläisten Liiton puolitoistamil­joonainen
jäsenistö olisi, joka oli
myöskin valmis liittymään myöttun-toisuuslakkoon,
olisi voinut ratkaise­vasti
vaikuttaa Englannin työn ja
pääoman väliseen taisteluun, lyödä
kerta kaikkiaan tj^bjäksi vallassaoli-jäin
vehkeilyn palkkojen alentamisek
si, ja panna Englannin hallitsevan ja
omistavan luokan polvilleen työn mo­nimiljoonaisen
järjestyneen työnjä-
,tin eteen, niin voi ilmanmuuta käsit­tää,
kuinka anteeljsiantamattoman
petoksen ja rikoksen kolmiliiton taan
tumuksellinen kopla ieki Englannin
työväenluokkaa vastaan.
Kolmiliitto, jolla vain oii peloteltu
Englannin vällassaolevia, osottäutui
ratkaisevalla hetkellä toimintakyvyt­tömäksi,
"ei voiman puutteessa, eikä
joukkojen haluttomuudesta- eikä so-;
lidarisliuden puutteessa, v^tanpetbl-'
listen joktejain sabotaasin takia. On
ilmeistä, että kolmiliitto, joka petti
kaivosmiehet jiiiJfi silloin, kun sen
apua olisi kipeimmin tarvittu, tvHee
automaattisesti hajoamaan.
Englannin työväenluokka on saa­nut
iiuden opetuksen petturijohtaji»-
taan, jotka Lenin on ankarasti tuo­minnut
jo monisca kirjotuksissaan.
Nykyset tapahtumat ovat liiankin
hyvin osottaneet Leninin osuneen oi­keaan,
ja iettei hän'ole sanonut Tho­maseista,
Hendersoneista y.m. pettu­reista
ensinkään liikaa.'
Vieläkö Englannin kaivosmiehet ja
muut pohjakerrosten järjestöt riip­puvat
, ^taantumuksellisten johta­jiensa
kaupantekovälineinä, ja hei­dän
välityksellään lenkkinä siihä ket
jussa, joka Amsterdamin kansainväU
sen kautta on mailman kapitalistien,
imperialistien ja militaristien Kan­sain
Liiton ala-osastona, taistelemas­sa
mailman proletariaatin vallanku­mouksellista
liikettä vastaan. Vai jo
ko piankin saamme n^hdä Englahnin
mainarien ja muitten työväen, voima^
järjestöjen jättävän vanhoilliset pet^
tbrijohtajahsa ja liittyvän Kommunis
tiseen kansainväliseen, ja Punaiseen
Ammatti- ja Teollisuusuniöitten kan­sainväliseen.
Tämän, kaiken • näyt-tää
meiile lähitulevaisyus. '
Kansainvälisen proletairiaatin/ jiihlaiiäivä
^Jälleen meillä ^on> käsillä*"iöuko-kunii
ensimäinen :^äivä, • - keväinen
ja kahleitaan katkovan proletariaa­tin
suuri juhlapäivä. Taaskin kerran
kc^oöntuu mailman köyhälistö . pu-nalippujensa
suojiin jiilistäh^
pauteen pyrkivän ,. kansanaiiDieksen
hartaasti toivomaa totujidi^n evanke­liumia,
j Tämän vuoden vappua \ei
kui^rikiaan juhlita säiriöissia merkeis­sä
i kHini monia l aikaisempia. Kapita-listien::
ja työläisten väliset e t i eroa­vaisuudet
ovat kehittyneet niin räi^
keiksi: ja toisiaan, vastaan,- sqtiyiksi,
että työläisten kaikissa maissa on ol­lut
pakko .rirhtyä' tämänkin kansain­välisen
juhlapäivän ohjelmaa muut­tamaan:
vastaamaan tämän pälyän t i i
lannetta. • ,,.:-^'-;;;;-v
Jo vuosia, vuosikymmeniä on Vap
^ pua vietetty kansainvälisen köyhälisr
1 tön solidarisu6den osoituksena töisi-
I aan kohtaan, y Aikaisemmilla ajoilla
ija voipa: sanoaj että viime vuosiin
saakka pn vappua juhlittu selöstele-mallakarisainvälistä
<•• työyä(8nliikettä.
, On etupäässä tyydytty 8 tunnin työ-'
päivävaätimuksert' esittämiseen ; ja
kunnallissosialismin. samoin kuin par
lamenttarisen toiminnan p\i|tteissa
käyvän; luokkataistelun ' feelostämt-seen.
Työläiset ovat| vaatineet paran
nuksia oloihinsa mutta näillä vaati­muksilla
i ei ole ollut suuremi^ ja
kauemmaksi kantavampaa vajiäiiku-moukseUista
merkitystä, Työläjjiten
kauniit juhlapuheet, sen sanomaleh­distön
ja; kirjallisuuden miiodoiSaa e-'
sitetyt vaatimukset mailman kapita­listeille
pyat kaikuneet kuuroille kor
ville, se ori: vaikka huomattavat ^ää
rät joukkoja onkin pyritty ja saatu
kokoontumaan punalippujen suojiin,
ei sillä: ole ollut sanottavampaa merr
ikitystä tise kapitalistisen järjestei-'
;nän tuhoamiseksi.; i^V ;;'
Tämän; vuoden Vappu^^^^t^^^
itenkin kSymäfin kokonaan toisissa
imerkelssä. i Reformististen vaatimus
esittäminen tuloksettomina'; oin
faeit^t^^syicjään ja sen sijaan kohdis
{tetiaan Vaatimukset ja agitationi tuon
riistpj^rjestelmän kokonaan tuhoa-imiseksi.
, ' M - '
Kaiirilla maihnan; kolkUla työläii.
set ovat heränneet havaitsemaan ny-ikyiserij
työn riistolle, ja työläisten tu
holie, valheelle, vaäry3^elIe,Väkival
ilalle, orpojen itkulle Ja leslden v^^^
tukselle perustuvan' kapitalistisen yh
teiskuntajärjestelitiän l^Onnottöinui^
dein, oppineet tuntemaJatusen jäifjes-telinän
puristuksen kaikes^ '^sstoi-mundessaartja
alkaneet , tajuamaan
lyksinpä kehitykseltiseriicin välttämät
jtomyyden vaativan tuon pirullisen
riistojärjestelmänja sen alaisen olo­tilan
lopettamista ja uuden terveelle
Ija luonnolli^slle perustie rakennet-i
tavan yhteiskunnan luomisen. Tu­hannet
ja miljoonat ovat käyneet yh­teiseen
taistelurintamaan; 'päämäärä
i i^än työläisten täydellinen vapautus.
Mailman kalkilta l^ulmilta,/joki^se?!
maan" laidasta laitaan kiiuluu kerran
taas työläisten intohimoiset ja voi-i
makkaat 'herätyshuädotlenj^ ää­nekkäämmin,
imperialisti-käpitalis-i
tit kaikkialla ovat yhtyneet yhdeksi,
< ketjuksi, tuhotakseen työyäenluokaä
i pyrkimykset; he ovat taantumuksel­listen
.voimain kanssa yhdessä van­noutuneet
veriin hu^t^maan jokai
sen maan valveutuneen /työläisjou­kon.
Tule^iio ne tässä yrityks.essääh
onnistumaan riippuli; työläisistä .itses
tään. Työläisten omissa ,käsissä on'
ottaa isku vastaan tai ahtaa se. Huo­limatta
siitä että jöfcäirieh jTitys työ
liristen taholta joukkojensa kokoa­miseksi
on riistojärjestelmää tuke­vien
viranomaisten toimesta tukau-tettu
eivät mailman vallankumouksel
liset työläiset ole siitä--p^ä^
vaan entistäänkia kiivaammin 1 koh­distaneet
iskunsa tuon järjestelmän
hävittämiseksji. j - '
Täniän vuoden Vappii tulee' ole­maan
yksi suuriraerkityksellisimpiä
työväenluokan tähänastisten juhla­päiväin
historiaissa, sillä tällä hetkel­lä
meidän vastassamme ;eivät ole yk­sin
kapitalistit vaan myöskin monen
nimiset työväen - luopiot ja petturit.
Menettelytapakysymykset eri mäissä
ovat saattaneet työläisten rivit use­ampiin
toisiaan vastaan taisteleviin
leireihin. Refonhistiset ja taantu­mukselliset
työväen petturit ovat läh
teheet niitoksissaan natisevan kapi­talistisen
järjestelmän pysyttämistä
tukemaan. Ei siinä kylliksi, että vai
lankumoukselliheh työväestö kaikis­sa
maissa on saanut kohdistaa taiste­lunsa
raivoisaa kai^itaiistista jäi-jes-telmää
vastaan, mutta sen tämän l i ­säksi
on-täytynyt käydä lakkaamatta,
taistelua luokkansa pettäneitä ja työ
Iäisiä mustaavia oikeistolaisia Schei-demarineja.
vastaan. Kuinka kauan
' työläiset antavat; kailcenkaltäisten työ
väen joukkoliikkeitten sisällä malek-siyain
pettureiden: johtaa • hathaan
vielä valistumattomia työläisiä, on
vaan hetken kysymys) sillä kaiidsta
maista öaJipuvat 'viestit kiertovat: oi-kelötölaispettureiden
jöhtämainj jbuk
kojen pienehtyväri jä yhä lukuisäm-inin
kerääntyvät työläiset punalipun
juurelle, lipun jota petturit'eivät voi
'häväistä.- •
Viettäkäämme tätä Vftppuä,: tätä
Yällankumoukseliiseh työväenluokan
,suurta kansainvälistä, juhlapäivää si-
[Uäpäivänäj joka tulevaisuudelle las­kee
perustan; joka kapitalistisen, jär-jestelihän,
kahleista vapäuttM järsi­vän
ihmiskunnan. Vapaudelle, uu­desta
syntymiselle: jä; uuden päivän,
voittoisan päivän palyonnälle pn tä­mä
päivä j^hitettäVä. : V^^ bn
mailman työläinen vapaa*; Tutut va-pauslauiut
Ka|kuvat ja punaliput lie­huvat.
Sama Tipptf, joi e juskolliseha
niin moni työläistoyerircm^-
pansa uhrannut, saima lippu; sanaat
säveleet: kutsuvat' mailman työläisiä
inytyn yapau?|ublMn.v-^^
tuja lauluja laulaen k^^^
Iankum0#ae9inen:: työväestö lippu-jensa
juurelle. . . :-:'^.i- - i :
Myöskin VenäjäUfi,: jossa; Vume
Vappua vietettiin;; tfekemsnä työtä,
juhlitaan tänä vappuna niittem voi^
tojen merkitykselte» mitä Vehäjän
uljaat, urheat: taistelijat oVat mail­man
vallankumouksen hyväksi teh-jneet
ja edeUeen tekevät Olkoon ta-mä
kansainvälinen juhlapäivän viet­to
mailman Vallankumouksen aatto
ja kaikkien maiden työtätekevien yh->
teisen taistelutanhon jä solidarisiiu^
deh kohottamisen ilmaisu. — j ; W. S.
SebastiaÄf^i*^
f ; i Kirj. Juliot WetxÄzoL
Kas niin, ystväni. Tuossa on pom
mi ja tässä viisituhatta liiraa.; Rat­kaiskaa!,,,".,'-,
• ; , ^ / . ; / ' ' . „ ' • .
• Sebastian FerrinnuoireW täy-teläihen,\'
aryp heitti W^
an puoliyrapyrämäiseh varjon, joka
1 näytti hyökkäävät^ tiikeriltä. , , Hä­nen
mustat silpansä" Säihkyivät,; Hä
nen ruskeat kasvonsa , muuttuivat
tuhkanharmaiksi, j a : niider\. ^hienot
piirteet ikäänkuin piteniyät.^,, Oikea
käsi, joka piilootteiihe likaisiteii ja re
paleisten työhousujen taskussa, ya^
pisi ja nytkähteli levöttpraasti. Sor­met
puristautuivat lonkkia vast. j&
paloivat kuin tulessa.
«Miettikää tarkoin, nuori mies.
Viisituhatta liiraa on kaunis raha-
Teidän täj'tyisi ansaitaksen jS
ne niin paljon työskennellä ainakin 15
pari-, kolmekj-mmentä vuotta, näh-dä
nälkää ja kieltäytyä kaikista elä­män
nautinnoista. Jos onnistutte ,.y
Voitte siirtyä Amerikkaan ja teistä
tulee miljonääri, -Avaatte kaupan j ^ ^
menete naimisiin rikkaan tytön kans'~
sa. Teistä tule varakas ja arvossa­pidetty
mies. Oman talon omistaja.
Koko ma^lma on teidän.»
Sebastian Ferri hypisteli vasem­malla
kädellään nuttunsa lievettä.
Pommi, joka oli^hänen edessään pöy
jiäällä, "kasvoi hänen mielikuvitiikses-isiaan
jättiläismäiseksi tekijäksi. Hän
näki sen savuavan, räjähtävän, ra-kennuTcsien
kaatuvan ja satojen ih­misten
Icnolevän ja haavoittuvan. J a
hän — Seljastian Ferri -f- oli tehnyt
kaiken. Yksinään. Yhdellä ainoal­la
lääentiikkeellä. Kuin teatteris-
Bän pii., .kuljettanut tuhansia
LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT:
40c. lähetyksistä alle $30.00; 50c. lähetyksistä $30—Sjn- fii ^
Jähetyksistä $40.00—$60.00; 75c lähetyksistä $60.00—$lflo 00 yf \
$100.00 25c. jokaiselta,,alk2valta sadalta lisää. ' ;
sa.
raskaita kivilohkareita 1 rakennuspai­koille,
kantanut puukappaleita jä kä­sitellyt
rautaisia tankoja.......; Hän 0-
li saanut työskennellä hiessä otsin ja
raataa kuin elukka: Ja; hänen tekon
sa oli kadonnut jäljettömiin joukon
keskellä: kukaan ei ollut sita huo­mannut.
Mutta nyt. Nyt saa koko
edessä.:....;.. • '
, -«Te ansaitsette tiion rahan viides­sä,
:tai. oikeastaan-lyhdessä ainoassa
minuutissa. -Te heitätte sen tiheim-pään
kansanjoukkoon ;ja: lähdette tie­henne.-
Miitta m^^ kääriä se
«Avantin» tai johonkin anarkistiseen
sanomalehteen.; Jollei se sattuisi rä
jähtämääri, saä joukko ; jokatapauk­sessa
vastata pommista.»;
Sebastian,;plipuri3tajitit lannettaan
lian kovffsti jaotti nyt käden taskus
taan. ; Tahtomittaan perääntyi hän
kaksi askelta taäpäin. Suurella pon
nistubella siirsi,^ hän katseensa pois
pommista ja^ahoista, mikä päänlii-ke
teki kipSätä; aivankuln nielurin-sa
olisi häntä vaivannut.
Puhuja, Antonio Muro^ istui jalat
ristissä mukavassa ; nojatuolissaan.
Hän katsoi Sebastiania hymyilevällä
ja hypnotiseeraayalla katseella, nyö­kytti
päätään ja teki houkuttelevia
liikkeitä. Mutta Sebastian ei tunte­nut:
Antonia Muroa jä hänen taka­naan
seisoi tehtaan pomo, jonka alai
lena Sebastian oli kolme viikkoa si-
:e työskennellyt. Tehdas; oli nimit­täin
suljettu ja työläiset näkivät en-niemmin
nälkää kuin luopuivat vaa­timuksistaan.
Sillä työnantajat ei­vät
ajatelleetkaan suostua sovittelui-hin.
Tänään, iltapäivällä, oli julis­tettu
suurlakko/ jonka piti alkaa seii
raavana aamuna. Se. oli merkkinä
työväenluokan suuresta yhteenkuu-luvaisuustunteesta.
Päivemmällä ai-jottiiri
järjestää. suurii mielenosoitus-kulkue.
T^ämän kulkueen aikana pi-:
tl pomimih räjähtää suuren pankki­talon
kohdalla. Ei liian lähellä sitä,
ettei -rakennus vahing Sen. tu
il sattua keskelle" mielenosottajienti-heihtä
joukkoa, sillä se; tarkoitti hei­tä.
Piomp rohkaisi Sebastiania ystä­vällisellä
silmäaiskulla ja herttaisel­la
hymyilj^lä. Huonebssa oli nel­jäskin
henkilöi Hän istui : pöydän
toisella puolen, jonne työnjohtaja O;^
li hänet ohjannut. Hänen kasvojen­sa
ilme oli vakava ja^ kiinnioitusta-herättävä
kuten hengehmiehelle so-r
Pappi katseli: :„lakkaamatta
Sebastiania ja näytti piiltei moitti­van
sitä, että ,Jämä viivytteli ratkai­sua.
Pari kertaa nyökäytti hänpäär
tään niin, että p^jas pSSlakensa nä­kyi
vilauksen veiran.^;;;;
«Te olete reilu. mies. Mutta apu-työmiehenä
ansaitsette aivan liian
vähto,, Meidän käy teitö M /
te reiieilineh jä päätt^iheh'' luoriiiey
ja osaatte vaieta.; :Te olette - oikea
mies suorittamaan tämän kunniavel-vollisuuden
»,
Pappi hymyili ystävällisesti jä hä­nen
lihavat käsvolnsa paistoivai Hän
pani kätensä ristim. \;
Sebastian Ferri tarttui poinmiirt.'
«Varovasti, varovasti, heirrah täh­den.
Ette saä vaan padottaa siö.
Käärikäähän sO tähän kaiikaasäen.
Teidän tulee pidellä sitä kuin pien^
lasta. Kaikella hellyydellä. E i suin­kaan
teiltä puutu rohkeutta ja voi­maa?
• ; ; \,
Sebastian Ferri hymyili pilkallises
«Miriöltako? Minulla on voimaa 10
jä' taitoa vaikka "20 tällaiseen; pom­miin
»! . : ; : ; ; . : ,v,
Hän ojensi kättään rahoja kohden.
<Se ori totta», sanoi .Antonip..Mu­ro;
«rahat kuuluyat. teille.» Ja las­kien
kätensä- ]!iiitten päälle jatkoi
hän:» Ne säilyvät täällä yhtä yarmas
ti,kuin teidän, taskussanne. ,. Heti
kun;pommi räjähtää samassa paikas­sa
ja sitten kuin puhutte on, tarvit­see
, teidänvain - tulla tänne, niitä nou
tamaan. ; Saatte :ne minulta.. Tässä
on teille.etumaksuksi ;50' liiraa.j,Mut?,
ia huomatkaa ,=tarkoin, -että -ette huo­misaamuun;
juo' pisaraakaan ennen
kuin teko on tehty. Kas niin. Tyh-jentäkäähän
vielä lasillinen viiniä 0-
maksi ja meidän onneksemme. Mal­janne!
»
Sebastian joi lasinsa pohjaan ja
poistui piiloitettuaan pommin varo-
^ V A P A U S . i
Sudbury, ODt.|
Torontossa ottaa rahalähetyksiä vastaan tov. A. T. Hill, 214 Adela^ 5
-St. West. • • ' \
BiiiriiiinniiiiiiiiiiiiiiiiiHnniiiiiiiiiiiiMiiinjiiiiiim
vasti viittansa alle.
Tuttu hömeenhaju tunki Sebastion
Ferrin nenään hänen kulkiessaan hä
märän pihan poikki ja paistetun kyn
silaukan käry tervehtii häntä huo­neeseen
astuessaan. Hän asui van­hojen
ihmisten' luona takapihalla^
jonne aurinko ei koskaan paistanut
ja jossa kosteus peitti seinät harmaal
la kudoksella ja kirjavalla. maalauk­sella.
Siellä oli kosteata, kylmää ja
pimeätä kuin kellarissa. Vanha vai­mo
seisoi, lieden luona ja valmisti
kastiketta" maissipuuroa varten. Hä­nen
iäkäs miehensä poltteli savupiip
puaan. Toinen, vuokralainen,, piio-'
littain rampa ajurihrenki, oli jo vai-piinut
uneen: ' '
.Sebastian, hiipi hänen ohitsensa,
heidän; yhteiseen; komeroonsa.' Toisel
la seinällä oli hänen vuoteensa jä vas
tapäätä nukkui Mist-Angelo, kuten
rampaa; renkiä kutsuttiin. Hän istuu
tui vuoteelleen pitäen pommia viit­tansa
alla. Vanhus kutsui illallisel­le
epäystävällisellä äänenpainolla.
Sillä Sebastian ei ollut lakon aikana
maksanut vuokraansa eikä ruokaan­sa.
Joka (ilta täytyi Sebastianin käyt
tää kaiken kaunopuheliaisuutensa,
jos mieli päästä osalliseksi lihasta,
maissipuurosta ja kosteasta yösijas­ta.
Nyt sanoi hän jo syöneensä.
Huomenna sään, ajatteli hän itsek­seen,
paljo hienompaa riiaissipuuroa
kaupungin parhaassa ra\^ntolassa,
Ihmetelkööt vain tyhmyrit! • Ja sitte
hankin itselleni komeat>vaatteet;Jäm
pimän viitan ja silkkisen kaulanau­han
keltaiset kengät ja kultakellon,
sellaisen paksuperäisen ja helyillä vä
rustetvin kuin tehtaanjohtajallakin
on. Viereisessä huoneessa syötiin i l -
lällista. Molemmat miehet kiisteli­vät
Englannin ja Saksan 'eduista. Vai
mö ei puhunut mitään. Avoimen ö-ve^
läpi näki Sebastian hänen istu­van
lieden ääreäsä (lämmittelemäs­sä
jalkojaan ja hieroskelevan niitä.
Sebastion kohosi pystyyn, otti; pom­min
viittansa altä ja työnsi sen varo
vasti .ppitteerisä alle. Sitte otti hari
käteensä viidenkymmenen punnan- se
telin; rypisteli /sitä ja silitti sen jälr
ieen. Ja pannessaan sitä kokoon hy­myili
hän dnriellisena pimeän suojas­sa.
Hänen vatsansa mnirisi kuin vi­hainen
koira. Hän olisi mielellään,
syönyt, lämpimän illalliseri'jO tänään,
aterari; johon Olisi kuulunut lihaa,
juustoa, hedelmiä ja pullollinen hy­vää
chiantia. Hän oli tähäri asti vai
voin vofaiut tyydyttää nälkänsä ja ai
na huonoimmissa , ruokapaikoissa.
Kylläiseksi ei hän ollut koskaan tun­tenut
itseään. liliten mureata olisi­kaan
, paisti ollut,; suurissa ravinto­loissa.
Se uiskenteli lautasella kul­lanvärisen
houkuttelevan ' kastikkeen
keskellä ja kiihoitti. hiermoja,; :yatsaa
jä riielua:..»!.. liluttal poriimia ei saa
unphtaa. , Hän nielasääiis syljen, jo­ka,
oli kohonnut hänen' kurkkuunsa,
riisuutui ja laskeutui vuoteelleen.
Hän makasi avoimin silmin ja pite
li kättään pOriiriiin päällä aivankuin
olisi tahtonut suojata täi hyväillä si
Rampa ajurinrenki astui hnonee-seen
ja veti verkalleen kenkiä jalois^
taan. .':, • - \u --y'
«Nukutkos sinä», kysyi hän..
«Kyllä», vastasi: Sebastian unis^s-tL
<• ,.:,.;•>:;••; ...
«Sinä olet juonut tai sitten lakko-komitea
' tarjonnut sinnlle syömistä.
Kuinka sen lakon laita; oikein on?
Tyhmä. juttui. tietenkin. . Iskevät
päänsä.seinään. Sitä olen minä ai­na
sanonut. Sillä herroilla on aina
valta ja rahat-käytettävänään ja työ­läisen
• on toteltava. Teidäri miele:'
tön uhmanne.«1 auta. Herrat voivat
tehdä mitä tahtooyat-Sitä ei^^oidä
estää. Niin kuin'niinä'ainä olefa sä-lionut.
» • • •
«Kello neljä täytyy minun taas
nousta pystyyn. ' Saritä Maria: Ka­dut
o^^t lokaiset ja vaunut pitää pes
tä: • Vähinko, ettei'isäntäni 'aritahut'
riiiriuri maata tallissa kuten'' to Veri'
Carlon. Siellä lepää hän nyt kuiri
läriipöisessä seiniessa,' periri' kova
mies. Hari eipäilee minoa..:..:...?
Sebastian vaikeni edelleen.
Hänestä- tuntui kuin olisi uuden
maan kjTinyksellä. Parempi tulevai
suus odotti häntä. Menneisyys näjrt
ti hänestä synkältä kuflulta, joka am i
motti hänen takanaan, NJJU i •
hän Oli syntynyt ja kasvanut 'h^'
lassa. Hänen äitinsä o l i työskes '
lyt erään pikkukaupungin tekta; ,
ja he olivat asuneet kaupungin^
simmässa kolkassa. J s ä oli mnu^j
ansiotöissä ja palasi talveksi It
mukanaan jpukko arvottomia tav -(
ta. Hän söi äidin ja lasten vim» -
ruokavarat. Mutta eräänä talv :
ei enää palannut, eikä hänestä 1^
koomin. kuultu. Pojan täjlji a u .:
sin riiveta ansiotöihin. Vairaloi^eJ
ti, aste asteelta yritti hän-.kavuta poj
pois siitä kuilusta, j o n n e kohtalo c
hänet viskannut. Ja yhä. vielä, 1 4 Ei
destäkyriiriientestä, ikävuodestaan ho
limatta harhaili hän sen pohjalla,!
Mutta nyt.oli:hänen hetkensä lyöi T '
Orini liymyili:händ Hänen tar
si^l^iri. heittää pommi. Näennäi' - |"|
ti pankkihuoneita vastaan, mutta U'
koituksella tuhota mielenosoitushl.
kue.-' J ä hän piisi yarakas.'mies Hy­vällä
alulla tulla miljonääriksi' E-teenpäin
siis!' Horjumatta!
SebastianJFerri hyväili suonenne-,
dontapaisesti pommia. }
Pommivpelastaa hänet. Se vie hä­net
pimeririosta elämän aurinkoisille
kentille. Pommi on kaikku-altus,
Sillä ön pirullinen voima. Se voa
tuhota kymmeniä ihmisiä, pirstoa \
ko komean pankkitalon, tai lennät-'
tää ilmaan suiujmmankin linnan, ne
läpä kauniin tuomiokirkonkin, jonla
korkeat tornit kohoavat yli kaupun­gin.
Se vpisi estää vihollisen
hanhyökkäyksen ja tehdä hänet, Se­bastian
Feri*in, ] onnelliseksi. Saata-nallinen,
mutta samalla jumalallin-i
olento! Hänelle merkitsee se onnet­taren
ensi suuteloa, toisille kuole­man
henkäystä! Se on kaksiterai-!
nen kuin taikamiekkal Mitä välittä
hän muitten kohtalosta; ei,, oinasta,
menestyksestä sitä on pidettävä vaa­ria.
;•;
Angelo kuorsasi kuuluvasti kuiB
muriseva kahlekoira, j o t a ärsytetään
kepinlyönnillä. Sebastian nousi n • \>
teeitaariv jä:.sytytti -kynttilänpätkän.
Hänen täytyi suorittaa tehtävänsä
mantunnonmukaisesti. Taskussaan o-li:
hänellä useampia sosialistisen A
vanti-lehden numeroita j a yksi nuc
sosiaiistineri' «Ä-^nguardia». Ha5,ea
piti käariä,p.pmmi niihin. Tahtomat­taan:.
kiintyi; hänen katseensa eraan
sanomalehden. johtavaan kirjoitu -
seeri:"' - «Taaritumus uhkaa syös-i
meidät yhteiskunnallisen kurjuTid«
kuiluun. Taisteluun, nuoriso! Va­lon,
vapauden, ja sosialismin auns-gon
puolesta!» Hän luki verkalle i
ja suurella vaivalla. Hän oh vas.4
muutamia kuukausia sitte oppinutin
Hänhän, tahtoi miiuttaa A
merikkaan ja «tähän kultamaahani,
kuten hän sitä kutsui, ei otettu W'
taidöttoriiia^ kansalaisia. «Te nään­nytte
kaikki orjuudessa. Ettekö
murtaa kahleitanne? te ette voi k»
ddttaa initään, mutta voittaa koto
maaUman!» :ÄJätkää se sjatuv
että yksityinen työläinen miIloink«ä»
voisi olla onnellinen! Kulkemalla to­veriensa
^ruumiitten ylitse voi ^
sin tulla rikkaaksi, mutta ei koskaj»
onnelliseksi:....::, Liity yhteen, koy»
listö! Yksimielisyys on voimaa, P^,
pelastaa sinut!» ' ^j.
Sebastian luki yhä edelleen: »»•
nen sihnänsä säihkyivät, liänen
vaikeakffl hengittää.,, Hän pite" »
nomalehteä vapisevin käsin. H f P
koi lukuaan. ..Milloinkaan e i han°
lut lukenut mitään, joka sima
riri-olisi järkyttyi .hänen Qif^.
ja pannut Mnen"^^^^^^^
- Hän luki siksi, kan^^
i
' t l
t l :
aan:
hehkuriiäan.
kirjaimet alkoivat-tanssia hänen ^
hiissään-jä hänen, korvissaan alfa^
suhista i k ä ä n k u i n ; o i » ; '
laskettu höyry.suhisee. Hän kafai
ti. sanomalehden yli yuoteeseen. P*^
näytti savuavan^ pihisevän ja fr';
iteievän. . Äkkiä i^yalalA se Mtcs
sellä ryskeellä. - .Tuiipätsa&-s.räie3^-
s i i ^ .kaftpa koMea'loistaen ai»f
kuin ilotiuJituksessa nionissa vätift-vahduksissa...;
Talo luähhisitsutmi kobxft:
n^puritalo samoin. MaTlä& r"-
P^iicJn^p^Iatsis.ta.jäi jälelle ^-aia
lakat pylväät."' 'Tuomiokirkko pL= r^.
nioina, samoin kaupungintalo, P^',
silaitos ja vankila. Koko kaapi^^
oli yhtenä 'soraläjänä- Ja
E«en kaupungin'.raunioilla liii!k<i ?
sia ihmisiä. He työskentelivät nBdö