Vapaus, August 4, 1951

              Sivu 2 Lauantaina, elokuun 4 p.—Saturday, August 4,1951 i
m
m
i l
iii i
ftite
l i i
II
( U B K B T D Independent l A b or
Olgan oX Unnjeb Canadlans. E B -
tabllshed N<nr. « . 19X7. Autborized
« » Mcond class mail by the Post
onice Department, Ottawa. Pob^
Ilsbed tbrtee «reeUy: TUesdajv,
H i u n d a y a and Saturdays bjr; Vapaus
Publishing Company Ltd., a t 100-102
E lm St. W.,8udbut7, Ont., Canada.
TeJephones; Business Offke» 4>4a6«.
Edltortal Office 4-428S. Uansger
E, Snkd. Edftor W. EUtmd, Ualling
addre» Box 69. Sodbory, Ontario,
Advertlalng tafes^upoa applkatlon;
Translatlon frec of cliaige.
. mAUSHINNAT:
Canadassa; . < tvk, IJOO 6 kk. 3.75
Ybdysvallolssar 1 ^k. 8J00 6 kk.
suomessa: l vk. 8JM d kk. 4.7S
CSJm Länsi-Qnt* aluejuhlat
Lehtemme tämänpäivän ntynero on omistettu Länsi-Qntarion alue-
^ juBcats-tuista
kirjoituksista ja ilmoituksista näkyy, iCSJ:n Länsi-Ontarion
aluejuhlat pidetään elokuun 1 T j a 12 pnä Port Arthunssa ja sen lähet­tyvillä
sijaitsevalla "Iskun" kentällä. , . , ^
Juhlat alkavat näytebnäkilpailuilla, joihin osallistuvat • Nolalun,
Intolan ja Port Arthurin osaston näyttelijät, ki&in ryhmä yksinäy-.
toksisella näytelmälFä ja suuri ulkoilmajuhla pidetään seuraavana
päivänä, sunnuntaina "Iskun'^ puistossa; Näistä järjestelyistä näk^^^
: että kysymys on todellisista alilej uhlista mihin osallistuu useam|>ien
osastojen toimihenkilöitä Ja jäseniä sekä alueen suomalaista väestia
- läheltä ja kaukaa.
Kuinka tärkeät nämä Länsi-Ontarion aluejuhlat ovat, se näkyy
. ehkä parhaiten joistakin paljon puhuvista tilastotiedoista. "Kymmenen
^ c w^ on
!>. Saikkiaan 41,683 suomalaista ja heistä 64 prosenttia eli 26,827. Onta-
'' Tiossa. Toisella tilalla oli yli näiden virallisten tilastotietojen mukaan
BC:n maakunta, missä oli 15.19 prosenttia Canadan suomalaissukui-
\m:'.
f i i f e
Puskuriraja 38:Ue leveyspiirille
Tätä kirjoittaessa tuntuu siltä, että jotkut sotaisimmat piirit yrit­tävät
pitkittää ja siten mutkistaa Kaesongissa käytäviä välirauha-neuvotteluja
vaatimalla yltiöpäisesti> että puskuriraja ei sovi muka
38:Ile leveyspiirille. Jos korealaiset vaativat, että vihollisuudet lope­tetaan
38:Ha leveyspiirinä siten, että kummatkin puolet vetäytyvät
määrätyn matkan päähän "omalle" puolelleen siitä, niin silloin jatke­taan
tätä tuhoisaa sotaa ja ihmishenkien hävittääiistä silläkin uhalla
vaikka se sytyttäisi uuden maailmansodan — selittävät yhdysvalta­laiset
kenraalrpolitiikot.
Millä sitten tätä eriskummallista kantaa perustellaan? Näyttää
siltä, että sotaisemmat kenraalipankkiirit eivät pidä 38:sesta leveys­piiristä
koska se ei muka sovellu "puolustukseen"*, tarkoittaa uusiin
sotatoimenpiteisiin yhtä hyvin kuin parikymmentä mailia pohjoisem­pana
oleva vuoristo? Tämä tietysti tarkoittaa sitä, että Yhdysvaltain
sotaiset kenraalit hautovat vieläkin mielessään sodan jatkamista ja
sotatoimien laajentamista Koreassa ja Kiinassa. Yhdysvaltalaisten
kenraalien puheet paremmasta "puolustusalueesta" on todellisuudessa
tunnustus siitä, etteivät he oikeastaan haluakaan välirauhaa ja Ko­rean
kysymyksen rauhanomaista ratkaisua, vaikka heidän täytyi
maailman ja ennenkaikkea Y'hdysvaltain yleisen mielipiteen painos­tuksesta
ryhtyä neuvotteluun välirauhasopimuksesta. •
Tosiasia kuitenkin on, ettei kysymys ole lainkaan siitä, mikä alue
on sopivampi puolustukselle, vaan siitä, että Yhdysvaltain yleinen
mielipide vaatii sodan lopettamista 38:11a.leveyspiirillä, mistä Syng-man
Rhee ja kumppanit sodan aloittivat vuosi sitten kesäkuun 25 pnä.
Että tämä on yhtä paljon Yhdysvaltain kansan kuin kaikkien mui­denkin
kansakuntien tahto, se voidaan todistaa seuraavilla tosiseikoilla.
Yhdysvaltain Gallup-äänestys on todennut, että kolme"jokaisesta
neljästä amerikkalaisesta on ilmaissut mielipiteen, jotta sota pitäisi
lopettaa 38:lla leveyspiirillä. Myös muistetaan, että kun yhdysvalta­lainen
senaattori Johnson esitti kuuluisan päätöslauselmansa Korean
sodan lopettamiseksi 38:ila leveyspiirillä, niin se vavahdutti koko
Yhdysvaltain kansaa ja sai verrattoman lämpimän vastaanoton kaik­kien
oikeamielisten yhdysvaltalaisten keskuudessa. Nyt viimeksi,
Yhdysvaltain korkeimman oikeuden jäsen, tuomari William O. Doug­las
julkaisi iLife-julkaisussa artikkelin, missä sanotaan ja perustellaan
tämä sanonta, että Yhdysvallat teki vakavan "virheen ylittäessään
38:nnen leveyspiirin."
Ja Jos muistimme ei petä, niin itse; kenraali Ridgway sanot silloin
; kun hänet nimitettiin YK:n joukkojen ylipäälliköksi Koreassa, että
hänen melestään olisi "voitto" jos taistelut voitaisiin lopettaa 38:lta
"^leveyspiirillä.y':'' ' ^ r ' - ' ' ::y'ml' : - - . v - ' > ' ^ - V - - ^:
minil sancmil
sesta väestöstä;
Edelleen nämä tilastot osoittavat^ että yksi jokaisesta kolmesta
Ontarion suomalaisestay
• <•' kiintoista on. myös todeta, että enemmistö Länsi-Ontarion väestöstä,
f eli 56 prosenttia (5,267) asuu farmiseudulla, vaikka toiselta puolen
y j . , onkin todettava, että on paljon sellaisia farmareita, jotka ovat, aina-
•j. Wn osa-ajalla sellaisissa kausi-töissä kuin esimerkiksi metsä- ja ra-kennustyömailla.
M • r Ylläolevat tilastotiedot korostavat sellaisenaan näiden aluejuhlien
y tärkeyttä: Sen lisäksi on muistettava, että Port Arthurissa ja sen
... ympäristössä elää vanhat traditiot CSJ: n perustamisen ja sen edeltä­jienkin
ajoilta alkaen.. Tyydytyksellä voidaan myös tod|eta,3 että
Länsi-Ontarion aluetoimikunta on ryhtynyt jo käytännössä toteutta-
7,.u maan Järjestömme' vastapidetyn 18. edustajakokouksien > jpäätöksiä
aluejuhlien Järjestämisen suhteen. Toiselta puolen —r eikä tämä
r^rVjohduitsekÄäistä etupyyteistä ~ on tervehdittävä myös sitä/kun^liie-
; ^ /1 komitea Ja muut asiaankuuluvat henkilöt päättivät julkaista tämän
v,^^^ aluenumeron näin*aluejuhlien yhteydessä; Siitä koituu monipuolista
i<nhyötyä., Pienliikemiehet, jotka antavat ilmoituksensa tällaiseen eri-koisnumeroon/
saavat varmaan havaita, että ilmoittaminen kannattaa,-
k^
y r , ^ talun alu saa täten vähän lisätuloja — ja sekin
' on tärkeätä. Jos mielimme tehokkaasti viedä järjestötoimintaamme
:^ eteenpäin. Itse aluejuhlien kannalta katsoen on tärkeätä, että tällai-jj
sen erikoisnumeron valmistamisen avulla saadaan aluejuhlia parem-
)i . 1^ toimitus puolestaan suosittelee, että
ii ..muutlun aluetoimikunnat.-TT ja niiden lisäksi osastot sekä Liittojuhlia
l ) : Ja CSJ:n. kansallisia musiikkijuhlia jä
tätä portarthurilaisten esimerkkiä tällaisen jtihlanumeron Julkaise^
; imlsessa. Me uskomme, että jos juhlanumeron hyväksi tehdään Järjes-
[ tfelmällistä työtä, niin se tuottaa hyviä tuloksia kaikille aäianomaisille
^! yj^ samalla palvelee myös suurta yleisöä, jonka ei ole niinkään helppo
i : < aina saada tietää, mitä kaikkea hyvää ja arvokasta on Juhlissamme
tarjottavana.
N.s."suurelle yleisölle" haluamme lopuksi"hoksauttaa-^y että mi-tä
suuremman kannatuksen Järjestömme Länsi-Ontarion aluejuhla
1 maanmiehiltämme saa, sitä enemmän se innostaa Ja rohkaisee Jär-
' jestömme jäseniä toimimaan sikäläisten maanmiestemme kuUtuuri-f
pyricimykseg ja rauhantoiveiden hyväksi — ja missä' onkaan sen
' helpompi nähdä eri paikkakunnilla asuvia vanhoja tuttavia ja tove-
> :reita>: tai tehdä uusia tuttavuuksia, kuin aluejuhlissa, minne johtavat
kaikki tiet elokuun 11 ja 12 pnä.
'; Lehtemme lausuu sydämelliset tervehdyksensä CSJ:n Lärisi-Onta-
•; rion aluejuhlille —r kulttuurityön Ja rauhan Juhlille.
80DAMUET8OlABr RVKOVS
Sydneyssä. Austraaliassa Jknesty»
via Trflbone-Iehden eifts Inklia on
laatinut oheelllsen. rukouksen:
Setä meidän Joka Olet Washingto-nlssa,
Sämi olkoon sun nimesi.
Tulkoon atomipommeja
kunnes kaikki maan ihmiset on
räjäytetty taivaaseen, ,
a ^ meille Jokapäiväinen BSarshal-
Un' apuipme,'
j a tuo Oleillemeidän lalnavuok-ramme.'
Anna roeilc anteeksi epäamerikka­lainen
toimintamme,
' k u t e n mekin annamme anteeicsi
sinulle amerikkalaisesta toiminnas­tasi
meitä vastaan,
sillä MacArthurln on kunnia,
DuUesin on valta,
iankaikkisesti, Amen.. :
• • •
• ^ N B A A L I N MOB8IAMENA" ;
Yhdysvaltain Ja Francon Espanjan
väliset liittoneuvottelut ovat toistai­seksi
aiheuttaneet kakistelua Suomen
Sosialidemokraatinkin toimituksessa.
Jolta tietysti taipuu myöhemmin Setä
Sampan linjalle, mutta kirjoittaa nyt:
nyt:
V K e n r a a l i : Francon m
siirtyminen Icuningasvalldn selän
taakse. Jota ; on pidetty näytehnän
seuraavana kuvaelmana, ei itse asias­sa
merkitse mitään radikaalimpaa
muutosta Espanjan valtlorakentee-seen
— ohjat pysyvät siitä huoli­matta
hänen käsissään. TThdysvallat
näyttää kuitenkin ottaneen näytel­mässä
itselleen eräänlaisen "kenraa^
Iin morsiamen" osan. Fllmifarssista
el tässä kuitenkaan ole kysymys, vaik­k
a itse näytelmästä ei puutukaan iro­nisia
piirteitä."
Suomeii kaiisalialua||^^^
Kirj, M. Katiliaite
Netn^osioUUao. fcoHueftiunan
YLEISÖN
KIRJEITÄ
Tina o t t i t e tM lolUlMva .ylaliSa U>)«itl }• a*
til* «dotunii 'kirJoltU)a)D: MtllpittiU. . KifjaM
piiiid njolilta;>« iuhaoIUiU.^200 •taaaa..TUik
oMMoba UheteltrJI kiilalta iiI,|wItatM«.
SUOMALAISTEN YHTEISET
LAVLUJUHLAT
Msttawa, Ont — Sattumalta osui
eilen käteeni naapurini Vapaus-lehti.
Jossa oli kirjoitus "Valheella on l y ­hyet
JäUet".
Olin Sudburyssa pidetyn kulttuuri­kysymyksiä
käsitelleen kokouksen
sihteerinä. Surukseni luin, että tuo­mitsette
Vapaa Sanaa kokouksen
päätöksestä. Fil Vapaa Sana päätöstä
muuttanut. Se painettiin siinä muo­dossa
kuin ehdotuksenne; kokouksessa
esitettiin. Olisi oUut paljon parempi
Jos edustajanne olisivat Itse voineet
oUä läsnä kokouksessa: esittämässä
ehdotustanne.
MelUä kaikilla on niin erllahien
ajatus asioista, mutta onhan kalkista
asioista oikeus keskustella; tuU sitten
päätökseksi mikä tahansa.; aiikä on
sen kauniimpaa, että me kalkki pie­nen
rakkaan suomemme lapset v o i -
slinme tääM sopia Ja toimia .yhdessä
Ja siinä mielessä, ettemme vilppiä;
takanamme kantaisi.
Nouseva polvemme Jatkaa työtäm­me.
Toivokaamme, että se Jatkaisi
sitä kunniaksi tälle maaUe. Jonka
kamaralle he ovat syntyneet
Ajan lyhyyden vuoksi vietiin ehdo­tuksenne
liian pian lävitse, el ehdlUy
sitä oiketa siinä: muodossa lävitse
viedä kuin te olisitte toivoneet Huo-masittehan
sen *^an8dan suomalais­ten
vanhälnkotiasiankhi." Kaikkiin
näihin tärkeisiin asioihin pitäisi juh­lilla
varata enemmän aikaa. -
Toivon, ettei khrjeeni toisi teille
mitään väärinymmärryksiä. ;
Kunnioittaen — M i r j am Sandberg,
R J l . 1. iMattawa, Ont.
Ijehtemme heinäk. 5 p. numerossa
kerrottiin, että OSJrn aluesihteeri E.
Suksi j a OSJ:n toimeenpanevan ko­mitean
Jäsen Aimo A. Mäki olivat
määrättynä kokousalkana Suomlran-nalla
esittääkseen kysymyksen kalk­kien
suomalaisten yhteisten laulujuh­lien
pitämisestä kokoukselle. " K u n
kokouksen pitämisestä el ollut kui­tenkaan
mitään tarkkaa tietoa koska
se tapahtui Juhlallisuuksien väliai­kana**
Ja koska heidän piti olla s a ­mana
päivänä muualla, lähtivät he
pois kun "mr. Heiskanen lupasi alis­taa
asian kokouksen päätettäväksi Ja
ilmoittaa sen^ ratkaisusta kirjeellises­t
i . "
Me emme ole Illoin Vapaata Sanaa
syyttäneet mistään muusta kuin siltä,
että se "värlttr ' C S J : n yhtelstolmln-tatarjouksen
Jonkinlaiseksi pyynnöksi
päästä "mukaan**. EpäUemättä asla
on kuten kirjoittaja sanoo, mutta
tämä ei muuta sitä^toslasiaa, etteikö
Vapaa Sana tietänyt, että k.o. y h -
teistolmlntaehdotulcseen sisältyi aja­tus
yhteisten kiulujuhllen yhteisestä.
Järjestfmlsestä, eikä C S J : n "mukaan-tulosU".
t a i päinvastoin, sillä "kum­mankaan"
puolen "mukaantulosta" el
ole koskaan puhuttu mitään, mutta,
jrhteistolmlnnan Järjestämisestä: on
vältelty paljon.—- Tolm.
. Suomen: naisten demokraattinen,
liitto kutsui bOjattaln meidät, neu-^
vostonaisten edustajat. Suonen nais-,
ten: kansalliseen . raubanpuqiustus-konferenssiin.
Toukokuun 20 päivän
nä me olimme läsnä tämän konfe­renssin
istunnossa. Se teki; meihin
suuren vaikutuksen. Sali, Johon;mah^
tuu 1700 henkeä^ oli täynnä..' JEJuomen
naisten demokraattisen liiton piiheen-^
Johtaja Anna Nevalainen kertoi ko­koukselle,
kuinica suuria uhreja vaa­ti
ihmiskunnalta. Ja mm; Suomen
kansalta kuusi vuotta sitten päättynyt
toinen: maailmansota, H Hän kertoi,
kuiidca Imperialististen maiden^ t a ^ - -
tumukselllset voimat ^valmistantuvät
kolmanteen maailmansotaan..- : K o n ­ferenssissa
me tunsimme suurta symvJ;
patiaa meitä, neuvostoQunlsiä'^ koh­taan,
mesaimme tuntea, että Suomen
kansan parhaimmat edustajatr,;näke-vät
Neuvostoliitossa luotettavan tuen
taistelussa rauhan puolesta. ^
Me vierailimme : Suomessa.; toista,
kuukautta; kohtasimme työläisiä, t a -
lonpoUda, sivistyneistöä J a : palkallis­ten
viranomaisten edustajia: >Kalk-klaUa;
meidät otettiin vastaan sangen
sydämellisesti j a vleraanvaralsesti.
; Toukokuun loppupäivinä:.,'Uuden­maan
läänin kuvernööri herra Meltti
Järjesti: hjrväntahtoisesti meille ta&U:
kan Porvooseen ja Forssaan;'' Me kä­vimme
kouluissa, sairaaloissa Ja Suo-:
men kansallisen runolUJan'Runeber­gin
museossa.
' Kaikissa kohtauksissa, kokouksissa
j a henkilökohtaisissa keskusteluissa
me tyydytyksellä havaitsimme, kuinka
hartaasti Suomen edistysmlel^t Ih-i
•mlset toivovat raidiaa j a taistelevat
sen puolesta.
Forssan demokraattisen ;',nalsaktil-;
vin kokouksessa me saimme tiedää,
että työläisnainen Saari'oli.-.herän­nyt
enimmän nimiä , vaatimukseen;
Rauhanliiton solmlamlsesta /viiden
suurvallan kesken. Puheessaan Saari
korosti sitä, kuinka välttämätöntä on
selostustyö tehtaan tydmiesten ja
-nalstra keskuudessa.
.Jurvan demokraattinen'Ziaisaktll vi
tekee suurta työtä työläis- Ja.talon-poikaisnaisten
sekä kotiemäntien y h ­distämiseksi
taisteluun' rauhan puo­lesta.
.Tämän paikkakunnan;!Väestön
yleisessä kokouksessa heräsi ystävjry-den
henki neuvostonaisten edustajain
Ja paikallisten asukkaiden -viriillä.j
Erikoisesti mulsttmmleleemm^ Vaa­sa,
' Jossa. Maija Panu JohtäsC*;tai-'
mokasta Ja yksimielistä demdkrtot-tista
naisaktiivia. Kaupungin^ demo-,
kraattisten < Järjestöjen aktiivin ^ko­kouksessa,
jossa oli läsnä neljättäsa-.
taa henkeä, osoitettiin meitä kohtaan
niin- paljon lämmintä ystävyyttä,'hy­väntahtoisuutta
ja herkkää huomaa­vaisuutta,
että se liikutti meitä^ aina
sydämen pohjaan saakka.
Oravaisista tulemme muistelemaan
koko Ikämme ystävl&ime Olga K u -
jamäkeä. joka antoi asuntonsa 'mei­dän
haltuumme, hänen veljeänsä
Aleksanteri Timosta ja. useita multa
demokraattisia aktiivlsteja. Peitarsaa-ressa
Aaro Ja M i r j am Haapaset kut­suivat
meidät vieraaksensa. Suuren
kiitollisuuden tunnolla me muiste­lemme
rauhasaarelaisla Aino Ja Olli
Hakalaa, jotka kutsuivat meidät y ö -
vleralkseen ja tekivät kaikkensa luo­dakseen
meille viihtyisän Ja rauhai­san
levon.
Muistissamme säilyvät myö$kln u u ­det
ystävämme Meeri Vhtanen, Aino
Otela. Elli Rams, Augustin Rams,
Jenny^Laurikka, Muurimäki ja Ojala
Kttiftasta (Vaasan läheltä) sekä T u -
rtio demokrsattlneo naisaktiivi. ^
' Vielä voitalsl&j mafnfia Suomenf eri
pDoUJta .monenVoumta' uutta ystä»
viimme. Jotka iittfvat meidät,vas^
(iäti kangen läospimästl Jär .vieraan-varalsestL,
'
'rl Me kävhnme monlexfkyllen Ja k a u -
pnidclen väestön Imkoukslssa.' Joissa
ihmiset kuuntelivat suurella bu(Hnaa-valsuudeUa
tovehdyksiämme Ja k y ­selivät
meiltä'.'neuvostokansan ;eSi-mästä.
Jl^symyksistä pääjkUe^
mett:kansa saa-fsangen- vähän^itosl-peräislä
tietoja NemrostolUtostä Ja
;ieuvostoihmlsten. elämästä.. 'Mutta
vääriä, ilkeämielisiä Ja valheellisia
tietbl*^ ^edvoEtOlUfflebi suomi saa
hgndn paljon. : f i ^ ^
senisi^; ^(^ekset tivat; Omelsen kiin«
nosttmieef flkeamielisen valheen l e ­vittämisestä
.NeuvosfoUlton Ja aen
kansan stÄteen.
Oli. onnemme. ettämeUle tarjou­tui
tilaisuu» kertoatotuus Neuvosto­liitosta;
vastata kysymyksihi; osoittaa
numerotietojen Ja tosiasioiden avulla
neuvostokansan suuret teot maansa
taloUdeXi'lujittamiseksi, kertoa valta­vasta
rauhanomaisesta rakennustyösr
tä NenvQstomtossa^ Ja .Neuvostoaalli-tuksen^:
ja;'^l-y^ Stalinin .suuresta
huolenpidosta kansojen rauhan säl-,
lyttämisen Ja lujittamisen suhteen.;
J^Dialiille, iekälille
UmUdChurckObserver-nimisessä kirkollisessa julkaisussa':
Toimittaja:
Hyvtherra, minä. olen opiskelijana juuri läpäissyt yliopiston. Siellä
on päljon^nu6fia.miehiä\kutemminäkin;/j^^
rasti fetiyneiiä siitä kun kirkko ei anna johtoa^ ja häpeissään joidenkin
pappien heikkoudesta. • ' "
Yhdysvattoin-hättitus,\yhdessä toisten "länsivaltojen",' mukaan lu­kien
eariäddh::kdnssä^on}tqMvuonw^^
rahan soUidnvalmistumistalvarten. Tuhanttet^tiedemiehet ja muut, lu-keutuenJtäAin
joitakin,metäätietevämmistämlehistämme, käyttävät voi­mansa
kfftsiäksten uusia ja entistä tuhoisampia aseita, ' \
Mitä tekeiiät papit, meidän henkiset johtajamme, tässä tilanteessa?
Odottavatko h&siiheri asH kunnes sota syttyy;-} voit-töa
meidän PuolelUmme/kuten monet heistä
sensodariaikanä?^Mikisih^^
sotaan? " . ' " ' '
Järvieiipiiii niiitotilaiine
vaatii piämväi toiinintaa
Nykysuomen Sanakirjan
ensimmäinen osa ilmes­tyy
vielä tänä vuonna <
HelsiiikL — Nykysuomen Sanakir­jan.
Jonka toimitustyö aloitettiin k o l ­mattakymmentä
vuotta sitten, ensim­mäinen
osa ihnestyy vielä tämän
vuoden aikana. Teoksen sivujen l u ­kumäärä
on kaikkiaan noin viisitu­hatta
ja kuhunkin TletosanakUrJan
kokoa vastaavaan osaan tulee nohi
800 sivua. Noin 60,000 sanasta on
tähän ensimmäiseen osaan otettu
noin 15.000.
Sanakirjan muut viisi osaa paine­taan
todennäköisesti vuoden väliajoin.
-'yivMiksf': meidän pappimme afttavat kommunistien yksinään huutaa
rauhan puolesta? Pelkääkö kirkko sanoa, ett^sQtaion vääryyttä, että
spla hylkää fäydettisestf,kristilliset opit^ itEi^, kirkon pitäisi käyttää
käikkUkeinojädnsen hyväksi;että se^;0wj060^000 käytettäisiin ruo­kaan;
väätteisiinyopetukseen'ja maailman tarvitsen kaikenlaiseen avus­tukseen
huolipmttasUtä ovatko he 38 :nnen^Uvhyspv^npohjoisr
läpuolella? ' . \ ^ ' ,^k<^ .
' Kirkko oh tafkoitfittu Jumalan laitokseksi, jä meidän jumalamme on
rakkauden henki'--^dkä kenraali MacArth^^^^
afUad kirkko^nyt-nuorille ihmismielille? 'JeeSus sanoi "kärsikää pienet
iap{et tullaksenne luokseni'. yHän ei sanonut^ "eUette te ole punaisia".
neelle jäsenelle; että Kjnstu^ oli Rauhan RuhtinaSi ja että oppi^ veljelUses-tä^
trakkaudesta soveltuu sosiaalisen järjestön kaikilla portaille, yksilöstä
kansainvälisiin asioihin asti; mutta pappi oli.sin&samana aamuna ilmoit­tanut
tälle nuorukaiselle, että Jeesurfili käyttänyt ruoskaa ajaessaan
rakan'ydihtäjäi pois kirkosta ja niinmuodoin sotaeioleepäristUlisyyttä.
» • *
i L SalU^aä'^mihUnipi^^
jotka piqtf vätitädnetisini^äiseksi animiit f ivaksi;^ pistiptellä pistettäväksi;
.pommiteUma%if'jd^tnuilla tavoin teurastettavaksi yrittäessään itse tehdä
samoin yi^t^den'f,.'^^vqpdudth\'^ "meidän elämäntapamme"; "meidän
kristiUken}sivistyftsemm^*'xtd^^
Muttiemmmistö,meistä odottaa, että täUä kertaa kirkko julistautuu
Jumalalle eikS.sodalle. Odotammeko me turhaan?
CHARLES CATTO/Ciass of 5T1,
: Victoria College, VtODersUyoi Toronto.
Fon Artbnr, Out, - r Jokaiselle laj).
selle,- nuorelle Ja vanbaDe ihmiselle
Jokdpälväisesti tarpeellisesta ravinr
nosta, maidosta; on vilneaikofaia kes-ihistelujatintvasti
k i i h d y t , kuten Jo
äskeisessä uutisessa selosteUn. Ontario
MilkBoardin tutkimuksia suorittaessa
esitti L P P : n edustaja Alriri Johnson
vaikuttavia. asiaUetoJa. .Myöhemmin
on puolueen taholta kirjallisesti esi­tetty
lausunto. Jossa tuodaaneslinkyr
symyksam^aiScuttavat perustekijät.
- lausunnossaan-LFP: rosolttaa että
TDoaiäpn myynti Thunder B a ^ ' p i i r i s ­sä'
o n -^laiskenut 1 huolimatta 'asukaslu­vun'
lisääntymisestä.^^ iMaaliikuussa y.
1948 olivat mSrynkt 8J«,1^ yärttfa; J o -
tavastohi maaUsk. 1951 oUvat myynnit
aiäoästäim^' 8 ^
myyhtlen lasku merkitsi faimarieil
ansion laskemista . $8,568 kuukautta
kohtL
Maidon myyntihinnan fcorotiis laskee'
maidon käyttömäärää
Maidon hinta suurelta osalta rat­kaisee
liikevaihdon. Mitä koiflceampi
hinta, sitä vähemmän kysyntää. S i l ­mäys
neljän vuoden liikevaihtoon ja
vertailuun samalta kuukaudelta- osoit­taa
Jokaisen hinnan korotuksen a i ­heuttaneen
kysynnän supistumisen.
Vuosi
1946
1947
1948
19^
Maidon myynti
varteissa .
. . . . . 892,103 . . . .
Kuluttajalta
peritty hinta
vartilta
. 1 1 senttiä
845,545 . . . . . 15 senttiä'
830,443 . . . . . 17 senttiä
763,198 . . . . . 20 senttiä
•SITÄ:
:TÄTÄ.
HYVANTEKEVAlSXYRä
Eräässä hyväntekeväisyysji
Bernard Shaw pyysi tanssiin
naishenkilöä, Joika el voinut _
tointua 6hawin häntä kohtaan,
tantasta kunniasta.
, — Kuinka ystävällinen oli
maestro.: kun tanssitte näia
män henkilön kanssa.
: - r Hiyvänen aika. neltisenL
olemme
-S;5-Emme,ole lainkaan tarkkoja(
ajasta tässä firmassa; Voitte-
"mihhi aikaan haluatte ennen
mää aamulla ja lähteä millolri"
Koska väkilukuun noussut, niin on
liikevaihdon lasku todellisuudessa
huomattavasti suWempi kuin yllä esi­tetyt
numerot osoittavat
"Ylijäämä" merkitsee menetystä
j farmareille . .
Meijerien taholta maidon luokittelu
"ylijäämäksi" toi tullessaan 29 sentin
lasktm keskimääräisessä hinnassa sa­taa
paunaan kohti, joka merkitsi t o ­dellisten
myyntien elentumlsta; H u h -
tik. 1949 sai farmari keskhnäärin $4.56
sadalta paimalta. Seuraavana kuu­kautena
eli toukokuussa hän sai vain
$4.27 sadalta paunalta: [Huhtikuussa
farmarit myivät 1,816,045 paunaa m a l ­toa
$82,85138 Ihinnasta. "Ylljäämä"-
maldon luokittelemisen alettua touko­kuussa
samasta maitomäärästä saivat
farmarit vain $77.545.12. menettäen
suorastaan $5,306.26, /joka merlUtsl
suoranaista tulojen, lisäystä meijereil­le,
koskay kuluttajat; jixaksolvat :;?ntl4
sen hinnan. i , • ' -
Todellisuudessa oli' se meijerien
hyödyksi toimeenpantu farmareilta
ostohinnan lasku toimenpide. ;
MaUofarmareita uhkaa vararikko
Kuitenkin^ on otettava vakaVana
rrrr
Petroskoin suomalainen ;
teatteri Moskovassa
Moskova. — Karjalalssuomalalnen
valtion teatteri vieraili täällä Ja* a n ­toi
ensimmäisen näytäntönsä heinä­kuun
28 pnä.
Sen ohjelmassa ovat mm. T. P a k .
kalan "Tukkijoella", A . Kiven * « u l -
lervo" ja "Seitsemän veljestä". Uljas
Vikströmin "Uusia ystäviä" sekä-1>.
Rfthmovln "Rauhaton vanhuus".-
Teatteri vieraili Moskovassa en­simmäistä
kertaa.
; V - .Joko olette lähettänyt p r o ^ t ln
rikoslakan tehtyjen lisäysten JObdos-dotte
neljän Jälkeen illalla.
• • •
S A I S I O L L A K IN
Mr. Truman, joka on demok
joutuu myöskin ottamaan vastaani
vallisia naisia ja miehiä. Erään I
ran tuli hänen vastaanotolleeil^n
Mary, Jones, joka oli nuoren näl
vaikka olikin täyttänyt 45 mlii;]
— Herra presidentti, tulen
vuoksi, sanoi hän.
— - V a i niin. Ja kuinka vanha (
pikkuinen? kysyi Truman.
— Hän on 20-vuotias.
— E l se ole mahdollista. Noin i
äiti. Tahtoisin mielelläni olla-j
sija.ssaan.
— Kyllä se sopii minun puoI(
herra presidentti.
— Todellako? säteili Truman i
teltuna.
, — Kyllä, sopii, sillä poikani
kaksi viikkoa sitten Koreassa.
huomioon se että maitofarmaiien i
Slot.ovat jatkuvasti laskeneet;:
voidaan nähdä seiuaavasta:
(a) Pakollinen ansioiden su-'
pistiuninen kulutushin- ^
tojen nostamisen seu­rauksena
. . . . . . . . . . . .|8,4(
(b) "YlIjäämä"-maidon luo-:
klttelun seurauksena .. M
Suoran, menetys kk. kohti $13,T
.c) Farmlkoneiston y.m. tarpeisiini
flatsionUiintoJen vaikutus
.d) Rehuhlntojen säilyttämisessä]
tovaltion tuotantoavun
mlnen.'
Nämä ovat Johtaneet siQieoi
farmarien on täytynyt myydä i
lehmät malcsaakseen-
Joista el ole ollut vastaavaa.
mahdollisuutta. Selvemmin
yllä esitetyssä ilmenevä ia
vahingollinen hallitUIcsen
Johtaa farmarit vararlkkocaL
Järrlenpään ktdnttajonkkoja i
maidon vähyys
rnUastot osoittivat että sskettäinj
myyty 1.000 maitolehmää, Joka
kitsee että teollisuus supistuu i
ti.
Samanaikaisesti kaksolskau
väkiluku on osoittanut Jatlnivaa i
sua. Tästä voidaan telidä se
päätös, että maitoteollisuus on i
liseh Ocriisin pauloissa.
Jos hallitus sallii suunnan
n i i n kuluttajajoukot Joutuvat
mään maidon puutetta hyvin jto^
Mitä voidaan tehdä? Mitt
yhteenveto osoittaa?
1. Esitys että myyntihintaa 1
'talsita johtaisi kulutuksen i
seen ja vain pahentaisi
Kuluttajato vastarinta on ylt
nen.
2. Meijerien "ylijääm|''-li
ryöstää farmaTellta. Ja,
menetelmät työläisiin nähden j i i
don jaon suuntaaminen jda^
PÄIVÄN PAKINA
Taistelu kaiiberista
Kuten ylläolevasta näkyy, yhdysvaltalaiset kenraalitj
vat korealaisia'luopumaan suuresta maa-aluecst sen
leveyspiiri ei muka sorvellu milltaaris^ta
maavat korealaisten j a kiinalaisten' ^asalks
Yhdysvaltain luutsansuuren.enc^ :ac\
j a t o i v o m u s t i i n i^
koko thniiskunna^
siitä tulee h e i i l e ^ i ^ i ^ ' l e ^ ^
mm
Tavallinen maagikko kun olemme
J a Muoimollisesti. rauhanmies kuten
muutkin pikkulhmiset niin: meillä' ei
ole suurtakaan- käsitystä tussarien Ja
pysqyjen: :"kallberelstät>. . Kaikesta,
huolimatta luulenune. että kysymys
on paukkuvan relkäraudan suuruu­desta,
kun puhutaan-eri kallbereiäta.
„ . • . :, , • • ", 1-,' V . •. •• .• •.
J a vaikka "luulo el olekaan Uedon
arvoinen", kuten siellä armaassa koto-kylässä
tavattiin sanoa, niin me pe­rustelemme
yllämainittua: luuloamme
seuraavasti. NaatMlHii' -VKl^Ula oU
kuudentoista kalib^HäUllKkö'Ja sen
piippu «11 paljon pienempi kuin toi­sella-
puolen k £ ^ asuvan Mattilan
iberln haulikko.
JotiiPl^^jgg^M^fdHcarit faellien nlml-
' »e, että
Itiaisimme-iver-'
;/itäw
neet,Jotka,:tIetäyät kalkki — pyssyjen
kallbertenkln koot. ^'
; M u t t a ' kova näyttää olevan riita
anomattimiestenkin keskuudessa sUtä.
mikä kallberi sopii jnremmta AUantin
paktta standardisoituun kivääriin.
Kuten tiedetään. Yhdysvallat,^ joka
alkoo^ taottaa aseita, Ja sotakoneita
koko' Jcapitallstlselle maailmalle, on
vaatinut otettavaksi käytäntööh
"standardisoitua", tauhkaa. Paljon on
puhuttu ifiUtä kuink& edullista olisi se,
että kaikllla..paktimail]a olisi saman­laiset
kiväärit samanlaiset tykit tan­kit
Ja lei|t)Dkoneet. s ^ niiden osat
j a tanrjUck^t
Atlantin, xpaktlmaat ovat periaat­teessa
^All(eflt, yksindeUslä sUtä. että
"standardlaoltuV kiviläri on tarpeeh
Ja väjlt^äinätön, J» kuten sopU odot­taakin^^
poikaan muu e i tähän taxköi-tukseen,.
kelpaa kuin amerikkalainen
JOO oanmid-kiväari.:
• Tässä-valheessa nousi s e r k aU
Boto->J t n g l a n n i n ihalUtus tiedcrftti,
että. mtaanlan käytäntöön ottama
•4>l>tisi«^lWi)^.PUolkutonuMtttam :280
äyfiäri': cm;!manllnian paVas < j a sen
vptva^ "standari-sanottita,
ettei tule kuidoonikaan. s i l ­lä
vata amerikkalainen kivääri kelpaa
koko länsimaailman kivääriksi, k u ­ten
vata amerikkalaiset kemraalit ja
andraalit kelpaavat paktimalden y h ­teisten
armeijata yUpäälllkölksikta.
Brittiläiset ovat kultenkta timnet-tuja
Itsepälsyydestään, Ja nito he
päättivät kUta.päättlvätkta,,että^ .280
on heidän kiväärinsä. .Kaiken tämän
lisäksi Atlantta paktimaiden "pien­ten
aseiden komitea" ryhtyi puolusta-'
maan brittiläisiä sen hataran: perus­telun
mukaan, että tämä .280 kälibe-rin
Itiselataava' kivääri on maailman
paras alallaan. • > '
Tämä tietysti lisäsi -borltUläisten n i s -
kottelevaa "sisua" sltaä määrin, ettei­vät
antaneet periksi edes sittenkään,
vafkka.Canadan UlttohftlUtuksen her­rat,
m l n l s t o l t antoivat, onuuoupanok-sensa
Britannian taivuttandseksii Wall
- "Sitten Umaantui. että olih
sa jotakta joka pysäytti h e ^
puute .^työkalukonclsta.
pyysi Yhdysvalloilta 1
Amerikka vastasi, ettei nliii
tässä tilanteessa antaa.
Streettoltojalle tässä klvääriasiassa.
Nata on käyty tätä."kaliberisotaa"
useita kuukausia — Ja hrittlläisetVat
siitä saaneet oikein isän kädestä "ku<
ka käskee J a , mitä kuuluu" Atlantto
tältä puolen.
Eliot täsisä "kaliberlsodassa" ole tyy­dytty
pelkkUn kanoihin. Näyttää s i l ­tä,
että "stouttelun-llsäksl on käytet­ty
Isoa ruodcaakto — taloudellista
palhdstusti^.-'v; ,;;:'.r'v; , : : . „ :A
EslmerUksi T/ondon Observer" ker­too
anierikkalalsträ sanoneen " b r i t t i -
läisiUe fiOtUäsedustaJiUe. etta Jos he
haluavat 'vnrus^äöÄJ^^tahjtito
Jan .280 k l v a ä r c l i l ä ; ^ ejjjfe piljään.
Joka estäisi heitä sUtä/ - ••• '
Muuten tämä "kaliberisota"
aivan turhalta pulllkolnjisdtiv
dysvallat haluaa määrätä,
nen' on "standarisoltu" kivaiöi
eihän ole tarkoituskaan rniTÖ»
Iäisten, canalalalsten tai m i ^
tolaisten" valmistamia UväB^
vaan- nimenomaan Juuri
loissa tehtyjä tussareita.
Kysymys.ei siis ole lainlotf
kenellä on parempi kivääri Ja
huonompi, vaan sUtä, etti r""
ko amerikkalaisille kuoleni
aille. lisää kivääritilAuksi» »»
anneta.
Tavallisena ihmisenä J»
säksl rauhanmiehenä '^.Zi
kta tuntuu, että pitäisi t»D»^J
paidcsissa ottaa l u k u i m ^ l
tukta - ja meidän mlcl«»»^
K A I K K I E N MAIDEN
VAAREISTA PARAS BE
H A U D A T r U AINABIN^
J A L A N SYVYYTEEIf tfAA»
kevästlsUtä kuinka « 0 ^ ! ^
hta maan sotUaskiväär^^
romuuttaa Ja takoa
aslata; nykyisellään o f t f l »^
laan WashinBtonissa vam
kuka giisi suurempi»
rtkoita.-Käaaikou»'
ma PliiliiliiiSi