Vapaus, January 17, 1967

              W]rkoIa osoitti
taas nidJitiaan
Bi8eh<rfÄoien,-- Norjan kaksin­kertainen
maailmanmestari^ 23-vuo-tias
Björn Wirkola osoitti Saksan
—Itävallan mäkiviikon viimeisessä
osakilpailussa Bischofshofenissa yli­voimaisuutensa
tällä hetkellä maa­ilmassa.
Hän hyppäsi ensinnäkin
kiU>ailun pisimmät hypyt 102 ja
104 metriä j a pisteitä kertyi ko­konaista
242,7, mikä oli lähes kym­menen
Eristettä enemmän kuin seu­raavaksi
i; sijoittuneella Tshekkoslo­vakian
J i r i . Raskalla.
; Myös • mäkiviikon' kokonaisvoitto
meni selvääkin' selvemmin Wirko-lan
nimiin, sillä y l i 60 pist. oli eroa
seuraavaan,: mikä osoittaa hänen
pettamSttöimän kuntonsa. Neljästä
kilpailustahan Wirkola voitti kolme
jäätyään vain ensimmäisessä osa-kilvassa
kolmanneksi.
Viimeisessä kilpailussa sijoittui
toiseksi Vllaska, joka myös pääsi
kummallakin hypyllään y l i 100 m
jä pisteitä ' kertyi 233,4. Kolman­neksi
tuli/.sunnuntaina Itävallan
Sepp £>9^Iitenegger^ jonka piste­määrä
oli' 219,4. Viimeisen kilpai­lun
hyvä esitys nosti Lichtenegge-l
i n loppupisteissä peräti toiseksi ja
bäntä voidaankin pitää mäkiviikon
rtiustana hevosena.
. j Suomen Veikko Kankkonen, jo­ka
edellisessä osakilpailussa oli jää­nyt
kauas kärjeslä, hyppäsi jälleen
melko mukavasti ja tuloksena oli
viides sjijä. Tämä pelasti loppupis­teissä
Kankkoselle neljännen sijan
Itä-Saksan Dieter Neuendorfin jäl­keen.
Vaikka Vikiltä odotettiinkin
hiukan parempaa sijoitusta, osoitti
hän kuitenkin kuuluvansa edelleen
maailman eliittihyppääjien luok-
Jouko Jokinen 500 m
41.3 Innsbruckissa
Innsbruck. — Suomalainen Jouko
Jokinen saavutti erinomaisen ajan
41,3 Innsbruckissa maanantaiilta-na
järjestettyjen kansainvälisten
pikaluistelukilpaUujen 500 metrin
matkalla. Häntä paremmin luisteli
kuitenkin neuvostoliittolainen Ana-tol
Lepjoshin, joka sai ajaksi 41,1.
Toisena olivat Jokinen ja; neuvosto­liittolainen
Oleg. Samojlov samalla
ajalla;
Jokisen aika oli kolme sekunnin
kymmenesosaa parempi kuin hä­nen
nimissään viime vuodelta oleva
Suomen ennätys. Kansainvälinen
Suomen ennätys 40,9 on Toivo Sa­losen
nimissä, ja se on vuodelta
1960.
Samoilov 1.23.8,
Jo^kinen neljäs
Innsbruck. — Neuvostoliiton
Oleg Samoilov voitti 1,000 metriä
ajalla 1.23,8, tiistai-iltana Innsbruc­kissa
jatkuneissa kansainvälisissä
pikaluistelukilpailuissa. Suomen
Jouko Jokinen o l i jaetulla neljän­nellä
sijalla tuloksella. 1.25,8 ja
sijoittui kolmen matkan yhteispis­teissä
viidenneksi;
Tuloksia: 1,000 m: 1) Oleg Sa­moilov
N-liitto 1.23,8. 2) Herbert
Höfl L-Saksa 1.24,6, 3) Evgeni
GrishinNrliitlö 1.24,7, 4) Vladimir
Gvosdezki N-liitto ja Jouko Joki­nen
Suomi 1.25,8.
Yhteispisteet (500,1,500 j a IfiOO,
m ) : l ) Samoilov 127,200, 2) G r i s h in
128,450, 3)Höfl 128,676, 4) Lepesh-kin
129.383, 5) Jokinen 129.467.
; Toronto^ — Sunnuntaina tammi­kuun
22:sena päivänä on' Sampo-filmin
uusintaesitys.
^ i t
Sunnuntaina, tammikuun 29:tenä
päivänä kello neija iltapäivällä, on
Finlandia kuoron keskitalven ohjei-matilaisuus
monipuolisella ohjel­malla.
\ Toimen Naisten Rummage' sale
01^ lauantaina tammikuun 28:tena
päivänä, kello kymmenestä aamu­päivällä
kello yhteen iltapäivällä^
Sunnuntaina helmikuun S.vpäivä-nä
kellQ f iltapäivällä esitetään Don
haalilla; näytelmä "Saltin Ruusu."
Sui^nuntaina helmikuun 12: päi­vänä
on. osaston vuosikokousHlkaen
k e l l o . k a k s i iltapäivällä.
Sunnuntaina helmikuun 19 päi­vänä
on miesten järjestämät suu­ren^
suuret laatikkopäivälliset.
kaan ja hän voi talven mittaan
aiheuttaa suomalaisille vielä mo­nia
iloisia yllätyksiä.
CSJrn OSASTOJEN KOKOUKSET
Matti Närhi
kuoli USAssa
Kaksinkertainen akateeminen mes­tari
mäenlaskussa ja Suomen kun'-
tourheiluliiton kouluttaja, voimis­telunopettaja
Matti Närhi Jyväs­kylästä,'
kuoli t.k.n 6. pnä auto-ohhetlomuudessa
Michiganissa.
24-vuotias Matti Närhi nimitet­tiin
tämän vuoden alussa Macki-nac
Collegen liikuntakasvatus- ja
urheilulaitoksen Johtajaksi.
ISOÄIDIN PAKINA.
C S J : n Wannpin f>saston kuukau­sikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden viimeisenä sunnun­taina
klo 1 ip. osaston haalilla.
Sihteerin osoite: Voitto Lehti,
R. R : 3, Sudbury, Ont.
C S J : n Ttoronton osaston varsinai­nen
kuukausikokous pidetään
joka kuukauden ensimmäisenä
maanantaina klo 8 illalla Don-haaliUa.
C S J : n Sanit Ste. Marien osaston
sääntömääräinen kokous pide­tään.
Joka kuuluiuden ensimmäi­senä
tiistaina kello 8 illalla
omalla talolla, 321 John Street.
C S J : n Bearer Laken osaston kuu­kausikokous
pidetään Joka kuu­kauden
toisena sunnuntaina klo
1 päivänä osaston haaliUa. K i r ­jeenvaihtajan
osoite: N. Piispa­nen,
R. R . 1, Worthinirtoni Ont.
CSJ:n Vancouverin osaston kuu-kausikokoukfiet
pidetään Clin-ton-
haalissa Jokaisen kuukauden |
toisena sunnuntaina klo 2 ip. j
KlrjeenVviihto siliteerille: Mr.
Matti Mäkelä. 2605 East Pender
St., Vancouver 6, B.C.
CSJ:n Port Arthurin osaston kuu-kuukausikokoukse
pidetään Jo­kaisen
kuukauden ensimmäisenä
perjantaina, alkaen klo 7.30 111.
Johtokunta kokoontuu klo 7 111.
•Kir jeenva ihto osoitteella: 316
Bay St., Port Arthur, Ont. ,
CSJrn Sudburyn osaston kokouk­set
pidetään kerran kuukaudes­sa
Johtokunnan kutsusta. Johto­kunta
kokoontuu useammin
asiain vaatiessa puheenjohtajan
kutsusta. Kirjeenvaihto sihtee­rille:
Lyyli Pärsstaen, Box 35*.
: Sudbury. Ont
Netta Musk^-sarjan
TUNNELMALLISET ROMAANIT
ANNA TAKAISIN EIUSPAIVA
253 sivua - Hinta sid. $3.85
Alison on kahdenkymmenen Ikäinen, kaunis ja syvästi rakastunut
Giles Parawayhin. Jolla on Jo harmaata ohimolla. Kun Alison tuo
Gilesin ensimmäistä kertaa vierailulle kotiinsa, hänen äitin.sä pyörtyy
mleh-en nähdessään.
KEVÄÄN LIEKKI
287 sivua . Hinta sid. $2.50
Valloittava tarina tytöstä, Joka ei tinkinyt toiveiltaan ja Jonka rak-kaudenpoluilla
oli mutkia tavalliS'ta enenimän.
< KULTAISTA VILJAA
287 sivua - Hinta, sid. $2.60
Klaunls Sandra oli voittanut Barneyn rakkauden — mutta vaaran
nimen Ja väärän h-enkilölli.syydcn turvin. Mitä tapalituLsi, kun mies
saisi tietää kaiken häne.stä . . . ?
SINÄ OLET ELÄMÄNI
233 sivua - Hinta sid. $2.50
Tarina tytöstä joka rohkeasti lähtee etsimään onneaan vicraaita
maaiiooa&ta.
TILATKAA OSOITTEELLA:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
P. o. BOX 69
SUDBURY. ONT.
Cassius valmis koh­taamaan
Floydin
Terrellm jälkeen
New York. — Ammattinyrkkei­lyn
raskaansarjan, maailmanmesta­ri
Cassius Clay eli Mohammed A li
on ilmoittanut antavansa Floyd
Pattersonille vielä toisen mahdolli­suuden
yrittää vallata sarjan maail­manmestaruus
itselleen asettumal­la
tätä vastaan joskus myöhemmin
tänä keväänä käytävässä ottelussa.
Mestarin ilmoituksen mukaan ot­telu
käytäisiin Tokiossa Japanissa.
Tätä ennen Mohammed A l i kohtaa
kuitenkin maailman nyrkkeilyliiton
(WBA) sarjan mestariksi tunnus­taman
Ernie Terrellin 6. helmikuu­ta
Houstonissa Texasissa.
Amerikkalaiset nyrkkeilypiirit pi­tävät
kuitenkin todennäköi.sempä-nä,
että mestarin seuraava MM-vas-tustaja
on joko Thad Spencer tai
Zora Folley. Lisäksi tietojen kan­tauduttua
Japaniin ilmoitettiin siel­tä,
että Pattersonin ja Clayn väli­nen
MM-ottelu ei ole mahdollinen
Japanissa, sillä maan ammattinyrk-keilysäännöt
kieltävät kabla ulko­maalaista
ottelemasta maailmanmes
taruudesta Japanissa. Ottelun toise­na
osapuolena on maan sääntöjen
mukaan aina oltava Japanilainen.
Floyd Patterson oli aikanaan en­simmäinen
ammattinyrkkeilyn ras­kaansarjan
maailmanmestari/ joka
rikkoi vuosikymmeniä voimassa ol­leen
toteamuksen "they never come
back" he eivät koskaan palaa —
voittamalla sarjan me.staruuden ta­kaisin
itselleen uusintaottelussa
Miamissa ruotsalaiselta Ingemar
Johanssonilta. ;
! Sointula. — Toivon Vapaudelle
ja sen lukija- Ja. toimituskunnalle
hyvää uutta vuotta. .Toivoa myas>-
kin tänä Vapaus-lehden merkki-vuonna
saadaan paljon uusia tilaa­jia,
koska mennyt viiosi on vienyt
Vapauden j a L i e k i h ystäviä sinne
mistä ei paluuta ole.
Eilen.herätessäni (^li maa val­koinen
ensi kerran, mutta tSnäSn
se on taas vihreä. J o v l i in i a uuden­vuoden
juMa-ajat meni meiltä hy-vin.
tJudepvuoden aattona pidet-itiin-
tanssia jä kiiuliii, että ne on­nistuivat
erikoisen hyvin ja kaik^
k i e n o l l ^ a hyvällä tuulella — jos­kaan
e i liian hyvällä — j a rahaa
kertyi sievoinen summa sitä Cana­dan
sata-vuotismuistoksi suunnitel­tua
klinikkaa varten. Klinikka oli­s
i k in täällä hyvin tarpeellinen; kos­ka
täällä käy lääkäri ainoastaan
Joka toinen viikko. Vastaanotto­huone
on osuuskaupan yläkerras­sa.
Sinne eivät vanhat ja sairaat
jaksa kiivetä. .
Koulunkäynti on nykyään isom­mille
luokille hyvin hankalaa, kun
aikaisin aamulla pitää matkustaa
laivalla Port McNeilliin y l i meren.
Nykyisin on ollut niin kovia tuu­lia,
että on ollut hyvin vaikeata
päästä laiturille. Ovat joutuneet
Jonain aamuina palaamaan takai­sin.
Mutta yleensä lapset tuntuvat
pitävän opetuksesta siellä. Port
M c N e i l l i n koulussa opetetaan myös
ammattitaitoa ja muutenkin parem­pi
kuin on joka aineella eri opet­taja,
mutta työstä se käy. k u n joka
aamu lähdetään hyvin varhain ja
palataan' siinä kello viiden seutU"
villa.
Sain juuri kuulla, että Sointulan
vesikysymys näyttää siltä^ että ky­lään
saadaan vesilaitos. Se toisi
paljon huojennusta. Palovakuutuk­set,
kun ovat täällä melkein puol­la
korkeammat kuin muualla, juu­ri
vesivähyyden vuoksi, kun e i ole
vettä kylliksi, ainakaan merestä
kauempana asuvilla. Ja monessa­kin
kaivossa on hyvin huono vesi,
joten tämä vesikysymyksen ratkai­su
on kylällemme suuri edistys­askel
{eihäni sääsken ääni kuulu taivaa­seen.
Tällaisen kuvan olen saanut
menneeltä vuodelta, eikä tulevai­suuskaan
näytä sen paremmalta.
Sotaa vain kiihdytetään, verot' j a
elintarvikkeiden hiQnat^ nousevat
jatkuvasti. Kansa maksaa sodan
hinnan. Tällainen tulevaisuus on
näkyvissä.
Iso Äiti.
^'Salon ruusu*'
on Torontossa
harjoiteltavana
' Toronto. — Kysymyksiä on vyö­rynyt'
sieltä ja täältä — r yleisö on
kai kaivannut kappaletta. Ikävä
kyllä sanoa, mutta syyskausi meni
ilman kappaleen lavalle saantia.
Multa nyt on uusi vuosi alkanut
aivan uusissa puitteissa. Tämä
merkkivuosi on aloitettu hipaavls^
sa merkeissä — Romanoffin Elsa
kun otti kappaleen ohjattavakseen
— niin arveluttavalta,,kun se alus­sa
näyttikin koska kappale on lau­lunäytelmä
ja paljon roolihenkilöl­tä
vaativa, mutta Elsan luomisvoi­ma
on tarttunut näyttelijöihin —
kappale on saanut varmat puitteet.
Nyt alkaa hionta — ehkä jo helmi-''
kuun alussa uskalletaan avata esi­rippu.
Tähän varmuuteen pää.stiin vii­me
sunnuntaisissa harjoituksissa.
Tähän asti nähkääs, on ollut yh- •
den nuoren naisen osa vailla csit- !
läjää. Miehet jo päättivät lähteä;
porukalla "tekemään" tyttölasta — I
ja niinhän sieltä tulla tup.sahti tyt .1
tö viime sunnuntain harjoituk.siin !
ja voinpa sanoa, että kahdella pää-1
osalla on niin herttaiset tytöt, että |
silmät "lepuuntuvat" heitä katseK!
lessaan — ja entäs nuorten mies-i
ten pääosien esittäjät? Enpäs vie- :
lä julkai.sc nimiä, mutta lupaava! !
o v a t , sen minä teille takaan. Van- '
hempienkin mies- jn naisosien esit-
T i i s t a i , t a m t n i k . 17 p. — T u e s d a y , J a n . 17, 1967 ' S i v u 3
Kirjoituksia 'Vappuun"
Vanhajen perinteiden mukaisesti Ilmestyy Vappu-Jalkatou huhPi-kuun
alussa nlln, että se ehtii luJdjakunnalleen ennen tookokaoliv
ensimmäistä päivää. Kuten nsefata aikaisempinakin vuosilta. Vappu (lo­mitetaan
ja kustannetaan, yhteisesti Canadan Ja. Yhdysvaltain suomii-,
laisten toimesta. Julkaisaller pyydetään taas avustajien suosiollista apni
kirjoitusten ja kuvien läbett&niqen mujffdossa. Muistelmat, kertomuksia,
ruhot, hovellit, artikkelit ja muut ov«t,lämpimästi tervetulldta. Samoili
kirjoitusten yhteyteen tai monten Vappu-Julkalsunn sopivat kuvat. k%
vat palautetaan pyydettäessä takaisin huoHmatta siitä tulevatko
kaikki käytetyksi tai ei. >
Lähettäkää kirjoitukset ja kuvat ennen helmikuun 25. päivää osoii*
teellä Vapun toimitus, Box 69, Sudbury, Ont
Arvokkaasta avustuksesta etukäteen kiiltäen,
VAPUN TOIBUTU^.
:äjät takaavat, teille katsomossa,
täysipainoiset esitykset;
Seuraavissa kirjöituksisa raotan
esirippua hiukan enemmän. Muis-
(akaapas pitää sunnuntai-iltapäivät
vapaana haalitilaisuuksiin — sillä
Jokaisena sunnuntaina on jotain
ohjelmaa haalilla.
"Sampo" nimisen Kalevala-aihei-sen
värielokuvan uusintaesitys on
Don haalilla tammikuun 22. päi­vänä
kello 4 iltapäivällä. Se on
mahtava filmi, niin aiheensa kuin
näyttämöasetuksensa puolesta. Tä­mä
Kalevala-aiheinen suomalaisen
kansan varhais-hisloriaa kuvaava
filmi olisi lapsillekin hyvin tär­keä
nähtävä. J a tämän maankin
.syntyisiäkin varmaan kiinnostaa
Kalevala — suomalaisen kansan
— kan,salliseepo.s.
Sii.spä, tehkäämme, heti vuoden
alussa päätös, "mitä voisin tehdä
Canadan sata-vuotisjuhlallisuuksien
hyväksi." .Ja käydä tietoisena toi­mintaan
juuri sen järjes^tön rivei­hin,
joka on kulltuiiriselia toimin­nallaan
rikastuttanut tätä uutta
kotimaatamme.
Meri T.
Finlandia-kuoron
ohjelmatilaisuus
tammik. 29 pnä
• -^^ . .." • •
Toronto, ^ Nyt kun Finlandia,
kuoron keskitalven ohjelmatilai;
suus lähenee, niin pitää minunkin
kirjoittaa siitä joku sana.
Kuten muistamme, onnistui kuo­ron
viimetalvinen tilaisuus erin-i
omaisesti. Nyt on tilaisuus psallis^
tua samanlaiseen nmitintoon.
Tämä, ohjelmatilai.suus on Don
haalilla tammikuun . 29:tenä pai-,
vänä, alkaen kello neljä iltapäiväl­lä.
Ohjelmaa on paljon ja monipuO:
! lista. Yrityksen tytöt esittävät voi-
I mistelua. On pianosoolo, yksinlnu-lua
sekä eri ryhmien c.sittämiä lau­luja.
" M i x e t t i ' esittää huumorin, on
I lauluja joihin voi koko ylfti.sö os.il-
[ Jistua joten monipuolisuus on taattu.
; Kahvitarjoilu on juhlasali.ssa hy-j
vien kotitekoisten leivo.sten kera.
I On siellä vielä jotain muutakin, et-,
! tä tuTKaa juhlimaan ja nauttimaan
Don haaijlie lammiKUun 29:tenä
päivänä suurella joulcolla. 0-A.S.
S.C.A. UrhellulUioB
vlrkailiioidon osoitteoh
Pnheenjobtaja: Ake Hunnakko
, 90 Neville: Park Blvd.
Puhelin O X 1-6195
Toronto Ontario
Sihteeri: Paavo Vaurh)
49 ,Hiawatha Rd., Toronto 8, Ont.
; Puhelin HO. 6-8815
Raha»tonhoiUijB: Len Boström
58 McNairn Avc.. Toronto 12, Ont.
Puhelin HU 1-3551
LIITON NAISJAOSTO:
Martha Turkla
592 Woodbine Ave. Apt. 18
Toronto 8, Ont. .
Puiielin 091-3477
LIITON HIIHTOJAOSTO
Puheenjohtaja: Antti Ranta,
Jeliu A.C. ~ Puhelin 673-9015
479 Sandra Blvd. Sudbui7. Ont.
Tässä näin vuoden alussa tulee
j katselleeksi sanomalehdistä useam­pia
eri tilastoja ja saavutuksia.
FBIn tilastot osoittavat, että naa­purimaassa
ovat rikokset nousu­suunnassa
— siis saavutus sekin.
Väkivaltaiset rikokset ovat nous-
-seet 11 prosentilla, siihen sisäl­tyy
8 prosentin nousu murhille;
raiskaukset, ryöstöt j a pahoinpite­lyt
ovat nousseet 11 prosentilla.'
Varkaudet ovat nousseet huimasti.
Eihän siellä ole enää turvallista
J kadulla liikkuminen, kuolema vaa­nii
joka puolella.
Vesien ja ilman saastutus on koh­ta
siinä pisteessä, että ei ole edes
terveellistä hengittää. Vietnamin
julma sota nielee varat ja tappaa
parhaassa iässä olevat nuoret mie­het.
Päämiehen suurimpana huole^
na on kävelyretket vaimonsa kans­sa.
Sahajauhoja täytyy olla sellai­sella
päämiehellä aivojen tilalla,
muuten ei tällainen peli olisi mah­dollista,
mutta kansahan hänet on j
valinnut. Mutta eihän ole mahdoi- i
lisuutta valita paremmin nykyisillä |
vaalimenetelmillä, jossa rahasalkku i
määrää joko republikaanin tai de­mokraatin.
Se kansalle on yksi ja
sama. sillä rahamiesten etuja aja­vat
molemmat puolueet.
Radio, televisio ja sanomalehdet
tekevät työnsä vallassa olevan luo­kan
hyväksi. Pienet työväenlehdet
koettavat selostaa totuutta, mutta
Amcrikkalaisi.sta ci
tykätä L-Sakasssa
Bonn. — Baijerin viranomaiset
ovat äskettäin joutuneet alueen
väestön painostamina vaatimaan
I.,änsi-Saksaan sijoitettuja US A :n
7. armeijan joukko^osasloja lopet­tamaan
Nenenstadt-Ei-sehin lähis­töllä
pidetyt sotaharjoitukset.
Silddeutsche . Zeitun^in mukaan
amerikkalaisten viime marras- ja
Joulukuussa pitämät sotaharjoituk-
.sel ovat tuottaneet tällä alueella
suuria vahinkoa. U.seal maantiet
ovat pahoin rikkoutuneet, ja yksi­tyisten
maanviljelijöiden pellot
ovat joutuneet harjoittelevien jouk­kojen
jalkoihin. Lehti korostaa, et­tä
amerikkalaisten toiminta on he­rättänyt
kiihtymystä alueen väes­tössä.
j Lehtemme tilaajien ja asiamiesten huomiooni
VAPAUDEN UUDET
TILAUSHINNAT
LcFilemme k u s l a n n u s h i n l o j e n jatkuvasti kohotessa
o l l a a n paköitettuja nostamaan Vapauden t i l a u s h i n t o j a.
Uudet t i l a u s h i n n a t astuvat v o i m a a n h e l m i k u u n 1 pnä
1967, ja ovat ne seuraavat:
Canadassa: 1 vk. $10.00 — S kk. $5.25 — 3 kk. $3,00
Yhdysvalloissa: 1 vk. $11 J)0 6 kk. $5.75
Suomessa: 1 vk. $11.50— 6 kk. $0.25
Vapaus -Publishing Co. Limited
I SUDBURY
'MniiiMmniiHiiHiiiiiinHiH!iiitiHiiiiiiiiiiiHiiiiiiHiHiiminitiiinwHiBniiiiiiiiwnnffliiiiiniiiiiin
ONTABIO
wi«iiinmiwtwiniiiOTi.wi«ttj
iiii'!!iHiiiiiiiiiiiiiiUiiiiiiiiniiiHiiiiiin!iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin!iiiiii^ jiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiiniiHiiiiininiiiiuiiiiiHttiiiitiitiiHiiiiiiniiiiiiiiii^
H E L E N T A R V A I N E N :
Canadan historiaa
Ruotsalaiset
'^mätämunia"
Calgary. — KuoLsalai.sct erotuo­marit
eivät olleet huonoja — he
olivat suorastaan "mätämunia", se­litti
canadalaisen Drumheller Mi-ners
-joukkueen johtoportaaseen
kuulunut Roy Kelly joukkueen saa­vuttua
takaisin Canadaan Euroo-pan-
kiertueeltaan.
Tuomareiden takia meillä ei ollut
mitään mahdollisuuksia selviytyä
voitokkaa.sti Ahearnc-turnauksessa,
hän sanoi Ruotsin lisäksi joukkue
pelasi Itä-Saksassa ja viimeksi Suo-mes.
sa.
S e k u n n i n murto-osan ennen t u h o u t u m i s t a : D o n a l d C a m p b e l l lennättää Bluebirdiä 310 m a i l i n t u n t i n o p e u ­d
e l l a L a k e G o n i s t o n i n y l i . A l a k a e n o i k e a p u o l r o n noussut k o k o n a a n vedestä ylös. J u u r i tällä hetkellä hän.
r a d i o i " n y t se m e n e e ! " S e k u n n i n murto-osaa myöhemmin alus, t e k i k u p e r k e i k a n , j a k a t o s i veteen. A v u s ­tajat
saapuiv.it paiknllo k i i t o v n u h d i l l a , mutta löysivät ainoastaan C a m p b e l l i n kypärän, naamarin ja
kengät.
(Jatkoa)
KAHDEKSASTOISTA OSA
Pitkä hämärä talvi on eskimoiden tuottoisin
pyydystysaika. Silloin jokainen työkuntoinen mies
kulkee jäisellä merellä pitkät matkat etsien hyl­keiden
hen^itysreikiä. Hylje nousee aina pinnalle
hengittämään määrättyjen aikojen päästä, ja kun
eskimo löytää paikan, hän voi istua tuntikausia
jäällä, hiljaa odottaen tilaisuutta lyödä harppuunal­laan
avantoon. Harppuuna on kiinnitetty pitkään
vahvaan nahkanaruun, jolla on helppo vetää saalis
jään päälle. Myöhemmin, kun aurinko jo vähäsen
nousee taivaanrannalle, hylkeet usein nousevat jään
päälle lojumaan. Silloin metsästäjät pukevat itsensä
hylkeen nahkaan, makaavat hiljaa jäällä, vähitellen
liikkuvat lähelle nukkuvaa otu.sta, yksi nopea käden
liike, ja taas on saatu yksi saalis lisää. Niin hyvin
olivat eskimot oppineet tämän metsästystaidon, että
hyvin harvoin saalis pääsi pakenemaan.
Eskimon nahkakanootti cli kajakki, oli käytän­nöllinen
kalastukseen ja valaiden pyyd.vslyk.scen.
Valas olikin arvokas eläin ja salloin harvoin kun
niitä saatiin, koko kyläkunta vietti suurta juhlaa,
johon kutsuttiin naapurikylänkin asukkaat. Kalas­tukseen
he käyttivät samanlaisia koukkuja mitä
tänäkin päivänä käytetään, mulfa nc oli tehty mur­sun
hampaden luusta. Voi arvata miten paljon aikaa
Olli kaikkien näiden erinäisten tarvekalujen valmis­taminen
kovin alkuperäisillä välineillä.
Kevään tullen eskimot metsästivät karibuja, joi­den
nahkax-olL parasta alu.svaalteiksi. ko.ska se oli
talpuisampaa ja pehmeämpää kuin hylkeen tai mur­sun
nahka, jota käytettiin jalkineisiin j a päällys­vaatteisiin.
Myöskin oli karibon liha heille suuria
herkkua, ja kun tuli kevät-metsästy.saikn, koko kylä­kunnat
siirtyivät tundra-alueille.-Niin pian kuin en­simmäinen
pohjolan _ pioni laululintu soinnullaan,
ilmoitti kevään saapuneen, eskimot viettivät suurta
juhlaa meren haltijattaren kunniaksi, jonka avulla
he olivat pimeän ajan voittaneet.
Tundra-aluet*a sanotaan hedelmättömäksi maak­si,
mutta on sielläkin jotakin ka.svillisuutta. E.ski-mot
keräsivät ja keittivät kaikenlaisten kitukasvien
juuria, kasvaapa siellä joitakin marjalejakin ja joi­takin
pieniä pensaita. Kesällä saapuu pohjoiseen
useita lintuja, joita eskimot ansalla p.vydystivät.
Lintujen nahkoja käytettiin erikoisesti pienten las­ten
vaatteina, ja eskimonaiset olivatkin kehittyneet
erikoisen eteviksi niiden valmistamises.sa. E i riittä­nyt
että vaate olisi lämmin, vaan ne tehtiin njyö.s-kin
koristeelliseksi. Monia erivärisiä pieniä nahkoja
neulottiin yhteen. Näin syntyi eskimoille ominaisia
taiteellisia kuvioita, jo'ka useinkin kuvastivat luon­toa,
josfja he asuivat. Vaatteisiin neulottiin myöskiq
taikaesineitä, eläinten hampaita, linnun nokkia, ka­lojen
luita, jotka kaikki tiesivät hyvää metsästys­onnea.
Olipa . eskimoilla purukummiakin, hylkeen
ra.';vaa ja jotakin pihkaa jauhettuna yhteen. Tässä
pitää paikkansa sanonta "ei ole mitään uutta aurin-iion
alla".
Eskimot olivat karusta elämäf;tään ja ainaisesta
puutteestaan huolimatta iloisia ja rauhaarakastavia
ihmi.siä. Syksyllä, kun aurinjjontcrä alkoi laskea tai­vaanrannalla,
alkoi vilkas liikehtiminen vierailuille
toisiin kyliin. Vierailut kestivät useinkin monia viik­koja:
silloin tanssittiin, laulettiin, soitettiin luu-huiluilla
ja rumpua lyötiin. Eskimot ovat kuului­sia
kertojia, kertomukset iiietsästy.sinatkoilta kesti­vät
useinkin tuntikausia. Kertoja istui ko-^^koUäjuh-lahuoneen
lattiaa, kuuntelijat kehässä ympärillä, ja
jos yksi kertoja nukahti, niin toinen otti hänen
paikkansa ja tämän tapaista näytöstä voi jatkua
monta päivää. Nämä syksyiset vierailumatkat oli­vat
samalla kuin käräjät, joka .samalla ö l i m i o -
lui.sta ajanvietettä kyläkunnille. Jos Joku mies tai
nainen oli jostakin syystä loiselle vihoi.ssaan. ei
sitä liilaa ratkaistu tappelulla, vaan huilulla. Odo­tettiin
vain sopivaa tilaisuutta missä oli paljon jouk-ko.
i koolla, ja silloin alkoi laulu, jossa niin monilla
pahoilla sanoilla, mitä vaan laulaja osasi, solvattiin
syyteltyä : . Ia kun ensimmäinen laulu lopi)Ui sai .syy­tetty
vuoi-on samalla lavalla itseään i)uolust:ui jos
osasi, ja-se kenellä oli pnras laulu iiimilclUin voit­tajaksi.
Eskimot rakastivat luontoa, jola ho kuvaavatkin
erikoisilla veistoksilla, jotka ovat ominaisia juuri
tälle heimolle. Heidän hienot .siuppuakiyi- ja luu-,
vcistok.sen.sa kuvaavat heidän elämäänsä ja niitä
luonnonkappaleita. jotka kuuluivat heidän ympäris­töönsä.
Eskimoiden elämän filosofia oli taruoppia;
he uskoivat että luonnossa on hyviä ja pahoja hen­kiä,
mutta jos oikein elää. ei pahat henget voi ke­tään
vahingoittaa.
Sota toista heimoa va.staan, väkivalta toista ih­mistä
kohtaan ei kuulunut eskimoiden elämään. K u n
ensimmäisen maailmansodan aikana eskimoille ker­rottiin
uutisia sodasta, he eivät voineet sitä 3nnmä^
tää. Eräs vanha viisas eskimo sanoikin, että ihmi­set,
jotka tahallaan käyttävät aseita toisiaan vas­taan,
murhaten toisiaan kuin elukoita, ovat pahojen
henkien villilnnyttämiä.
(Jatkuu)