Vapaus, June 27, 1959

              Ittittsday? >nä • Saturdaysby i^^^^
' Publt3h<ng Company Ltd., at.100-102
.1 "j^ohdaltaan asia' ratkeaa myönteisesti.
mm:-
l "*Kaikki mierkit.viittaavat kuiterikiri siihen, että Yleisra-f
di^
•imäKah vaatii pilcaista /korjausta
oifm^
|Ny|:h^
mm:.
sfeh jcehi^ Mutta sen välittömänä aiheuttajana
siiliin taittoi — öli^^^Se^kun
>^GÖ&;ä^^ ulkc^uölisen poliittisen ^painostuksen edessä ja
mitään V Öttawastäaamui§ijD( tulleen
ll^ey^^^ Commentary" ohjelman ilmeisesti sen vuoksi kun
^n JJyhteydessä ilmaistiin toisinaan Jiallitiikselle epämielui-
^;t^ tf^äidn^ tuottajat ko-l
i ä j k t e että GBG:rihälllinnon. toimesta ei oltu
4fcais<^mmin«e^^ ohjelmasta mitään moitteilta-eikä
Mpiä^^^^^ joutuivat siis
?yliafjtlenl^s^ että ykisi heidän "mielipiteitä"
ÄjJkils^vä ö^^ Kp. aamuohjelmas-
M esittivät bttawalaiset sanomalehtiiniehet kolme minuuttia
kestäneitä katsaiöcsia^^ puheista ja ed^öttami-sista
edellisenä päivänä.
J Toisaalta tuottajat selittivät, että kifn 'CBC:n hallinto
Heltäytyi kesku^^^ kanssaan tästä ja muista
asiaa koskevista seikoistaj niin heillä ei ollut muuta mahdol-lis|
jutta kuin erota toimestaan ja vetää siten yleisen mielipir
^^^^M[|Huqmip asiaan- $en sijaan, että, olisi .njeuvoteUiiCiiftot^^- •
iäin 'kanssja Jfeai^tafcjrsymyksistä, CBCm hallinto antoi heille
jseiostufesen" niikä^ ontuu molemmilla jalojllaanjrSen mu-iaan
"Previev?? vGonyrieintary" ohjelnia lopetettiin 'ensinnä-
•lin "kokeeksi" jotta saataisiin selville, kuinka populäärinen
sie on kjiiipjakimnan keskiiude^sa, - ja tojseksj .5iH§ii \ Ikim
iämä ohjelma tuli heti aamuvarhain, niin se ei jättänyt asi-m-
'••
lie;:;
p f
• • •
m& •' '••
m£.-' •
i S -
L r - '
SISÄ:-.-:.
mm
mm
jnomMsill^ puhujiile eli lehtimiehille "riittö^&ti ^ulbaaKiteh-läväÄsäiiä^
V " • ' J ii:
• ''^^ ||äydeliinen• v i h l t ^ ^ a •
Iröidaa^^^ jos esim.. jok:u. sanomalehn^ästtäisi
J^<Bttäa^^^ saataisiin selyil-jeiäfessä^^
äfm silla oli kanriattista? '' ' ' ' *J; ; ' " '
t.: Ja/toirieii "per^^ katitta,'että täs-
|ä,öhjehmstossa on ollut poliittisesti jotakin toivpinisen va-
; 1^i^;^^wka ;toimi^ varata efiemmän harkinnan
aikaa tehtäyänsä kunnollista täyttämistä varten!
3' Pahin puoli tässä jutussa on se, että jos tämän kriisin
§elvittely ei johda tilanteen yleiseen paranemiseen, CBC
menettää ennen pitkää kaiken sen mikä sen ohjelmistossa on
r^cänadalaistä", "canädalaismielistä" ja yleensä asiallista.
ehdötiiksen; lähtökbhtäha>:ön -rau-;
hansbpimuksen5:?:Haikaansaam
niin :se i^oa^ .aUekirjbitettaVa ^
nykyisen: suvereenisen Saksan val­tion,
k ^ s ^ . Afiitta; mikäli .tämäkin
estetatoi minTNt:n bh^
Sak^p 'Demokraattisen' Tasavallan;
kanssa, lausui ,pääministeri N.'/S|
Hrush|shev^puhuessaan perjantai-naj
NLn ja^demokjraattisen Saksan
kansojen;^ ystävyydelle I omistetussa^
tilaisuudessa'-;vMoskovässa.bT2Hrush^
tshev jatkoi-edelleen mm.* näin: )
Niiden; jotka moittivat meitä
joistakin erilliktoimenpiteistä, olisi
syytä muistaa oma '^•menettelynsä
tehtäessä rauhansopimusta " Japa­nin
kanssa. Silloin länsivallat ja
ensikädessä Amerikan Yhdysvallat
pitivät nähtävästi oikeudenmukaise­na
ja oikeutettuna laiminlyödä
Neuvostoliiton, sodanaikaisen liit­tolaisensa
edut. Neuvostoliitto syr­jäytettiin
asiallisesti katsoen neu­votteluihin
osallistumisesta ja USA
meni vastoin sitoumuksiaan teke-dembkraattisesta
tasavallasta. Län-
;nbs^:jeiij}lw^
sen olemassaolon tosiasiaa. Siellä
sanotaan usein Saksan DTn olevan
väestöltään alueeltaan ; ja muissa-kin
•suhteissa huomaUavasti; p^^^^^
nemmän:Saksan liittotasavaltaa. Se
lähtökohtanaaiifnnää^^
vät itseasiassa^asetfMui ^tkys^nysf
tä Saksan yhdistämisestä, ^vaan sii­tä,
että Sak^lliittbte^
nielemään jSaksabfDT^
mä neuvbttelui^imippa^
tavat: selvää Hepäjqhdonmukaisuut-;
ta. Esimer^J^i|Kiima^^
• noudattavat|]^ilMi^
aatteita. Taiyanin ,saari on, kuten
tiedetään, r,vaiii ^pieni .osa; suurta
piinan valtipta. ;Mutta :USA,, Rans­ka
ja eräät m^
tunnusta Kiinw fkans^
vaan pitä^^lKyian
Chiangkaishekm ic^^
nan kansa -on ?ieittän laidan - yli
ja joka ön .^asettjbnut iT£uyw^^
sinomaan rvieräittea asevbimien
, Länsivaltojen edustajat puhuvat
'•pinev^
Mutta taaskin Ihe katsovat'parhaak­si
vaieta siitä, että viisi vuotta ai­kaisemmin:
heidän hallituksensa^si-toutuivatjulilallisestis
suorittamaan;
.kahden
vaalit Vietnamissa maan yhtenäisyy­den
-palauttamiseksi. Ja miten on
käynyt, onko Vaalit pidetty? Ei ole.'
kuka on niitä vastustanut? Ehkä
Vietnamin. demokraattisen tasaval­lan-
presidentti Ho Tsiu-minh? laän
ja;halien hallituksensa olivat kui-tenkin
-yleisten vaaiie^
järjestämisen' kaimaUa. 'iNiitä, vas
tustivat pääasiassa. Amerikan .Yh-;
dysyaiiatija s e n ^ M^
l ^ e ä i i i n ^
jen edustajat asennpituyatvsamoj
^kysymysten ratkaisuun eriltapauk-sjssa
^ri -tavoin. Missä on periaat­teellisuus
ja ^johdonmukaisuus?
50 vuotta :y|^||j|ii^t|:
kullan
pB<5;bn ollut äärettömän puolueellinen luokkakysym
'' Vanhat puolueet saavat olla yhtenä äänenä sen kautt,a", mutta
- .työväenpuolueille on löytynyt vain kovin vähän aikaa. Työn-
| c & w V aivtejät voivat rähallis perusteella ja muutenkin;
Jlmituoda mielipiteensä CBC:n välityksellä, mutta'ammatti-
Hyvin tunnettu lehtemme kir­jeenvaihtaja
Emil Hankila, ifika
on asunut jatkuvasti yli neljä­kymmentä
vuotta Spath Porcu-pinessa
ja ollut kauan aikaa erään
kaivosyhtiön palveluksessa, on
kirjoittanut mnistelmia siltä ajal­ta,
jonka hän on ^viettänyt kulta-alueella.
Tä.ssä lehdessä julkai­semme
-enisimoiälsen osan kirjoi­tuksesta
ja loppuosa julkaistaan
seuraavassa kahdessa numerossa.
Neljättäkymmentä vuotta on ku-unut
siitä kylmästä marraskuun li­asta
jolloin ensi kerran saavuin
äouth Porcupineen. Ilta jäi pysy-iräisesti
mieleeni juuri sen kylmän
tätuulen iohldosta, joka puhalteli
äpi puolittain kesäisen vaatetuk
sen. Työmaa, josta palasimme, oli
sellainen, ettei pieltä saanutkaan
palkkaa, vaan olimme olleet ikään-cuiir
ruokaamme vastaan sahaile-massa
paperipuita. Tällaiset kämp-
^äreissut eivät sillä ajalla olleet
osin aivan haryinaisia. Usein kuu­li
miesten juttelevan siitä, miten
jheiltä oli julkisesti varastettu työ
kansiot puiden mittauksien y.m.
^konttorissa tapahtuvien numerove-tdjen
avulla. Juuri vanhasta maas­ta
tulleet suomalaiset olivat erit­täin
teryetulleita ' sellaisille työ
maille, -kodca^' viarat. ja puhetaito
eivät riittäneet näiden asioiden sel­vittelyyn
käräjätuvissa. Oli tyydyt­tävä
kohtaloonsa ja ihmeteltävä
kuinka vapaa.tämä Canada sentään
on ainakin niille, jotka ovat pääs­seet
nauttimaan toisten työn tulok­sista.
Näitä seikkoja kannattaa aja­tella
näissä aikakausien virtauksis-sa"
joissa me Canadan suomalaiset­kin
olemme olleet mukana raken­tamassa
tätä maata ja näitä alueita
sekä kyliä, jotka ovat syntyneet
viimeisen viidenkymmenen vuoden
aikana.
Mainitsin kylmästä itätuulesta.
Se on armoton silloin kun talvi ru­peaa
säapumiaän näille maille.
Maan kamara on j äätynyt eikä ole
lunta vielä satanut," joten kaikki
pakkasen kuivaama pöly lentää toi-sinjaän
aivan tukehduttavasti vas­ten
matkamiehen kasvoja, liikelai­tosten
ilmbituskilvet natisevat yk­sitoikkoista
mutta ahdistavaa sä­veltä,
jota. säestää ylhäällä riippu­vien
\ lukuisten: telefoonilankojen
humina.
Kylään tultua itsekukin katseli
asuntopaikkaa, itselleen. Niinpä mi­näkin
menin erään kansalaisen
asunnolle. Aivan: tuntemattomana
henkilönä esitin asiani talon emän­nälle,
joka oli jo ehtinyt asua,näis­sä
kovissa pohjoisen oloissa useita
vuosia. Elämän kovuus oli tällekin
emännälle ennättänyt opettaa jyrk­kää
ja hyvää tarkoittavaa, mutta
, ' i^yt kehittynyt kriisi-on taas uusi osoitus siitä, että jotakin
' mätää voi olla muuallakin-kuin Tanskan maassa.
Kirj.iEmil tHankila
vähemmän kaunissisältöistä kieltä.
Huoneen luvattuaan hän kielsi
"juovuksissa retkuilemisen". kuin
myöskin, että mitään "korpirojuja"
ei tähän taloon saa kuljettaa. Myön­sin
emännän olevan aivan oikeassa
ja samalla huomautin, että maas­sahan
on kieltolaki. Mutta kielto­lain
rikkojille tämä emäntä oli eri­koisen
ankara ja niistä puhuessaan
käytti sellaista kieltä, jota ei var­maankaan
ole pyhäkoulussa opetet­tu-
Seuraavana päivänä aloin tutus­tua
tähän Eteläpäähän. Paikka­kunnan
asutus oli vielä verrattain
alkukantaista, vaikka olihan kylässä
jo asuttu lähelle kaksikymmentä
vuotta. Mutta on otettava huomioon
se tärkeä seikka, että tänne ei ole
alkuunkaan tullut suuria pääomia
omaavia ihmisiä, vaan työläisiä,
joilla, oli kaikki omaisuus mukanai
sa. Avustuksen päivittäinen rahal­linen
arvo oli muistaakseni 45 sent­tiä
miestä päälle ja täinäh avus­tuksen
jaon järjesti kauppalamme
kunnallishallinto, tietenkin saaden
hallituksen tuen tälle 'hommalle.
Tietysti on muistettava, että tätä­kään
avustusta ei saatui ilman tais­telua,
vaan työttömät perustivat
oman järjestönsä joka joukkona
esiintyen sai hieman apua toimeen-tulolle.
. Y l i kolmekymmentä vuotta sitten
olikin paikkakunnalla useita suo­malaisten
"runnaamia" ruokataloja.
Yksityisillä oli ainakin kolme mel­ko
suurta rakennusta, joissa tar­jottiin
asuntoja ja ruokaa. Näiden
lisäksi oli kaksi poikataloa jotka
Suomen luokkasodan jälkimainin­geissa
olivat syntyneet ja saaiieet
nimensä toinen toiseltaan, punais­ten
ja lahtareiden talot. Toinen
kantoi virallisena nimenä "Poika­talo"
ia^toinen oli "Poikain koti".
Talojen asukkaat hankkivat toi-.
menen vuoden 'JäUteeii ei ole tois^
: ta f seUaista^^
nut niinkin mukavasti aikaaosa ku­luttaa
.kuin haaliUa. Siellähän näy­teltiin,
voimisteltiin ja tanssittiin
;olultu¥assa?oUes8aan|'''
mmmmmm . j;uaa,
i^os%häntsaapuu#kaupunkun £ilta^
myöhäUäv;^niiiivhSneU^^^^
mtiKanäw¥^
,ja,kuUtuuptyön;jQ^t«a.Niiflpä„en-simmäiseksi'
tapasin täällä sen ikuu-luisan
^Ison -VlUen", Ville Airoh
. lan,. joka ,-elämäiisä. .aikana ;0li<^teiK
•^nj^ l ^ l j t ^ ' ^ pääministeri Garfield
Toddssanoo!
/ ' ^ y i i s i ^ ^ b t t a ^
ruuden ^kestäessä vonEkehittynyt joi­ltakin
hyvihYpuöttiua, - edist^sen-enimmällä
osalla vain "pääksäkki" meentulonsa suurinpiirtein samal-iryhtyi
neuvotteluteitse ratkai­semaan-.
ko. .kiistakysymyksiä.
-Kuten muutkin hyvää tarkoit­tavat
.canadalaiset me toivom­me,
että nyt noussut kriisi voi­taisiin
' ratkaista myönteiseen
suuntaan, ts. niin, että CBQsäi-lyisi
koskemattomana, ja että
sitä voitaisiin edelleen kehittää
kansallisessa hengessä ilman
minkään puolueen sekaantu­mista
sen sisäisiin asioihin.
,Me yhdymme varauksetta
niihin, jotka, vaativat perus­teellista
tutkimusta .CBC:n asi-ioftta
ja:taiBtt^ että GBC:n
••toijtn^ ei ^'kayenneta|
vaan laajeimetaanidemoki^
1^nj^kä?itys!^^ , mukaan
"ttiin; rett&^4nyös\ työläiset,^ far-pykälässä
ja muutama sentti rahaa
taskussa.
Rakennukset oli rakennettu puu-raameille
ja perustukset enimmäl­tä
osalta olivat siiterihirsiä, jotka
oli asetettu pitkin maanpintaa,
mutta usea rakennus oli silti tehty
kakäikerrbksiseksi, ja yleensä höy-läämättömistä
rakennustarpeista.
Kylässä oli vain yksi tiilestä muu­rattu
rakennus, Toronto Bank, —
Joka vieläkin seisoo samanlaisena
paikallaan. Vesi- ja likajohtoja oli
asetettu juuri samana kesänä, vaik­ka
yleensä sivupuolilla ei niitäkään
ollut. UlkokäymäläL olivatkin, pa-hantekoiltoina
lasten ja nuorison
suurimpana nautinnon kohteena,
kun sai kääntää "toiletin": nurin,
ja sitten juosta pois talon läheisyy­destä.
Tuona ail^ana vielä nuo "Hal-loween"
illat olivatkin suuremman
puheen aiheena kuin nykyään, sillä
usein hevosten omistajat saivat ve­tää
seuraavana päivänä kärryjään
pois järvestä ja toisia työkaluja oli
ripustettu köysillä korkealle sähkö-lankoja
kannattaviin pylväisiin. Ko­ko
kansan iloksi oli järjestetty pa­lokuntalaisten
tanssit paikkakun­nan
jatkökoululle ja niissä oli tans-sijoita^
aina enemmän kuin sisälle
mahtui.
Hevoset olivatkin hyvin silmään-;
pistävänä katuliikenteessä ja niitä
näytti olevan runsaasti. Vielä oli
osa tallissa, josta sai vuokrata he­vosen,,
vaikka huviajelua i varten.
Mutta työhevoset olivat kuitenkin
suurimpana enemmistönä. Niillä
ajettiin kaikki .paikkakunnan ajot,
etupäässä tarve sekä polttopuut
imetsästä. Jokaisessa: ruokatavara­kaupassa
oli hevonen tavaran ko-tiinajoa
varten ja suurimmat "mai-totalot"
ajoivat tuotteensa kuluttar
jille. omilla .hevosillaan. Suomalai­sista
suurimpana karjjtalon omis­tajana
:tunnettiin edesmennyt Nick
Rein, joka välitti paljon maitoa
kansalaisillemme. - Paikkakui^nalla
oli -lisäksi suomalaisilla :kaivosmie-hilla
talonsa takana pieni navetta,
jossa lehmien luku saattoi vaihdel­la
kahdesta neljään saakka: ja (joisr
ta maidon välitys suoritettiin jal­kapatikassa
ja käsissä kantaen.
Mutta tällä maidon jakelun alalla
astui esiin uusi aika, meijerit ja
pastorointilaitokset ja niin joutui-
•vat pienet maidontuottajat pois pe-
.listä.
' Paikkakunnalla asusti siihen ai­kaan
useita satoja suomalaisia ja
sen'jälkeen heidän lukunsa on ol­lut
toisinaan enemmän^ ja, vähem­män..
Mutta ajattelen, että silloin
kuuluisan' '<'Bennettin" aikana oli
eniten h maanmiehiämmervkoköontu-nut
tähän kylään.; sillä ojihan.ky-lässänime
, järjestetty-jbnkihfairien;
avustus työttömille 'ja';, sen " perus-!
teellä sai'kerran ypSivSssS syödä
aterian ja yhden kerranjkSydä kah
la tavalla työskennellen metsissä
ja kaivannoissa ja tuskinpa työn­antajat
tulivat tietämään miksi
näillä miehillä on kaksi taloa,
vaikka yhdellä pärjäisi yhtä hyvin.
Mutta ne kirotut ryhmäriidat, joita
on ollut aina suomalaisten keskuu­dessa,
ovat tässäkin suhteessa pal­jon
huonontaneet kansalaistemme
etuja. Tällä kertaa molemmat poi­katalot
ovat pois ja yksityiset har­joittavat'
liikettä, vaikkakin paljon
pienemmässä muodossa kuin sil­loin.
Saunahommat ovat myöskin ol­leet
kansalaistemme suurtouhuja.
Tuolla ajalla oli tässäkin kylässä
kolme yleistä saunaa, joissa oli tyy­dyttävä
liike kaikissa. Sen jälkeen
rakennettiin kaikille kaivannoille
mahtavat pesuhuoneet, jotka olivat
omiaan vähentämään liikettä sau­noilta,
joten tällä kertaa ei ole
kuin yksi yleinen sauna.
Suomalaisten haali ja järjestö-touhusta
meidän täytyy kertoa
melko paljon, koska se on ollut
jä liEtela-Bhodesiassa on' erittäin
trakarat neekereita koskevat lait.
suomalaisten:.'. Ikulttuiiririennoissa..
Ville aina viikon varrella .tekikin
/kupletin paikkakunnan - tapahtu­mista
jonka -hän < esitti [näytelmän
jälkeen-eikäakiiikaan'^lialunnutfpois-tua
ennen haalilta.. Laulun .kuultuia
poistuimme naurussa suin. (Tunnus­taa
täytyy, että ViUe oli kykenevä
ctähaniti^^
veys ei ollutkaan enää ensiluok­kaista.
. ,
Mutta myöskin, oli osastossa (sa­moin
:^uin {koko järjestössä) suure-:
na harrastuksena valistustyö. Jota
edistettuuQ luennoiden , ja huomat-;
tayien mätkapuhujien (avuUa. >jpita;
silloinen järjestön keskus hPmmasi
aina Yhdj^valtain puolelta siaakka.
^Eräänä syystsdyen iltana .saapui
tänne pohjoisen kulmalle se kuu-t
luisa "Marttirsetä'V Martti Hend-rikson
ja hän luennoi t ä p ä :JBte-läpäässä
kahtena iltana. vEbsim-
.maisena iltana Martti kertoi J a >var
roitteU sitä. että jei työläisten pi­täisi
ruveta ajattelemaan 'herrpjeii
tavalla, vaikka ovatkin saaneet jon­kinlaisen
kodin, joita hän ivailises-ti
nimitti "tönöiksi". Hän osoitti,
miten oli käynyt monelle työläisel­le
juuri Cobaltin .kaivoskylän kuo­leman
johdosta, jossa koetettiin
myydä työläisasuntoja muutaman
kympin hinnasta. Muuten Martti oli
ronaisella päällä ja piti pahana si­tä
kun naisjärjestö oli järjestänyt
puheen lopuksi tanssit, joissa soi­tosta
huolehti suurikokoinen gra-mofponi.'
Niinpä hän puleensa lo­pussa
ärjäisikin. että "pankaa nyt
tuo Jymy soimaan".
Mutta vaikka ensi-ilta menikin
vähän rpnaseksi. niin toisena ilta­na
oli vain enemmän joukkoa kool­la,
mutta Marttikin oli: myös suo­peammalla
tuulella. Aluksi hän
kertoi hyvin rauhallisesti kuinka
hänkin on oppinut näillä ptihuja-matkoiila,
eikä hän enää pidä pit­kiä
puheita. Vuosia sitten hän kiilv
ki Yhdysvaltain puolella ja erääs;
sä paikassa hän luennoi niin kau­an,
että oli vain yksi kuulija enää
jälellä. Hän niin kuin vihoissaan
kysyi, että "Miksikä sinä et men­nyt
pois", johon mies oli vastan­nut,
että hän on talonmiehenä täs­sä
ja joutuu kuukausipalkalla kuu­lemaan
vaikka kuinka pitkiä puhei­ta.
Näin Martti sai meidät kaikki
nauramaan ja me seurasimme hy­vää
puhetta mielenkiinnolla. Jäl­keenpäin
ajatellen, täytyy sanoa, et­tä
Martti oli kuusalla yhteiskunnal­lisesta
kehityksestä. Hän kertoi,
kuinka Neuvostoliitto tulee ole­maan
suuri ja mahtava valtio, jon­ka
sosialistinen rakennustyö saa­vuttaa
sellaiset mittasuhteet, että
sitä ihmettelee koko maailma. Sa­malla
hän osoitti kuinka monia erir
laisia yhteiskuntamuotoja on ollut
olemassa ja kun : ne ovat aikansa
eläneet, niin niiden on täytynyt
siirtyä pois paremman tieltä. Niin
-haluisia <-|ifrikkalaisia- [kansalaisia,
jotlui kaikesta :liuoUinatta. ovat Rho-
;desiäsM,;bmassa>;maas3aan\ j
Disen' - luokan Vkansalai^n ase­maan,
ilman, oikeutta käydä teat­terissa
J a .'^kelpaamatta,' edes läm­mittäjiksi
valtion: vomistamilla rau­tateillä.
Puol w |maa£eu^ ; kulttuurielä­mä
kohbäa yhä {suurempaan kukois:
tukseensa. kansanvallan vuosina
Fuoiaii maaseutu bn saanut sähkö­valon
ja i kirjastoja,: v^istustaloja
ja lukutupia, elokuvateattereita ja
radion,' kansan yliopistoja ja seit­senvuotisia
kouluja, ami)ulatorioita
ja apteekkeja.
Maassa on alkanut laaja liike
maaseudun valistiistalojen raken­tamiseksi,
joka saa valtaansa yhä
uusia alueita ja asumuksia, Viime
vuonna perustettiin tbistatuhatta
yhteiskunnallista komiteaa, jotka
aloittivat erilaisten valistuslaitos-ten
rakentamisen maaseudulla. Yk­sistään
Varsbvan voiypdikunnassa
on rakennettu .noin satakunta ker­hotaloa
ja kansantaloa Ja rakenteil­la
on vielä parhaillaan 70 muuta
valistuslaitosta.
Nykyisin on Puolan maaseudulla
noin 1,400.000 kuuntelulupaa eikä
televisiokaan ole mikään harvinai­nen
Puolan:, maaseudulla.
. Suurten kylien klubeissa., pn.hyr.
vät elokuvakatsomot ja lukuisat
kiertävät elokuvakoneet palvelevat
maaseudun asukkaita ympäri vuo­den.
Maaseudun kirjastojen toi­minta
on Jiyvin vilkasta ja niissä
on kirjallisuutta monta miljobnaa
nidettä.
VToklo.)— Kantonia .suojelevat:pa- X
idbtlbyatv^pitii^^ »
gin^Mibnltiedra^
pelastaen kaupungin/yhdeltä vaka- ^
§rimm^^
sadanvuoden aikana. • . :; f'; ^
Tätä puolentoistamiljoonan^asuk- < ' ^
kaan kuapunkia'uhkasi, vakava tul-' -*
vavaara alueella noin 30 mailia tääl- l
tä iänteeni^^jo^a
••• 'Radiptiedbitiik^^a sanbtaan,{et- t : 1^'
täf tulvavedet "ovat a ^ S:
Ihmishenkien miehetyteistä -el i l - >.
mpitettu' äen ehempää kuin «^kai-: ' ;
-semmin, jolloin sanottiin'-187--hen- H •
kilon saaneen surmansa, 2.000,000 i
ihnusen' kärsineen Jbssain^m^^ J
ja Kiinäii eteläisen mäakunhiui' ^
kärsineen" noin'17 prosentin satovP-hingon.''
r..,.-.,ri.--.--.
Eiseiiiiowef Täatit lisää
aseistamisvaltuuMa
tulee käymään ennen pitkää tälle­kin
muodolle, jossa menetämme.
Meistä kuulijoista eivät monet­kaan
ymmärtäneet tällaista oppia,
mutta jälkeenpäin olemme kuiten
kin saaneet todeta, että tämä
Martti-setä oli sittenkin oikeassa
ja hänen ennustamaansa suuntaan
nämä maailman, asiat: näyttävät ke­hittyvän.
Näillä Martti-sedän ja Sanna
Kannasten luennoilla oli suuri vai­kutus
näiden takamailla asuvien
työläisten mieliin; iNe herättivät
puheenaihetta pitkiksi ajoiksi ja
samalla myöskin toivat toiminnan
virkeyttä ja ennen kaikkea luokka^
opetusta. Nykyään ei kuule sellai­sia
puheita tällä puolen Atiantin;.
(Jatkuu)
: 3
•*
- - . . ^ ' - • v i.
Washington.;-^ ;inidysvaltain pire^
sidentti ' Ei5enhower '.pn pyytänyt
kongressilta lainlaadihtäa; .vJ<uika
mukaisesti sallittaisiin: idkbinaiden.
sotilaallinen apu kolmeksi tai 'vii-'
deksi vuodeksi kerrallaan. '
Kirjeessään varapi^esidentti. Nixfv-nille
ja kongressin puhemies Satif |
Raybuniille presidentti kannatti ?
sitä mitä on jo tehty ja^suunniteltu |
tehtäväksi aseavun antamiseksi JPilf i-lekin
maille, mutta kProsU kuiten- *.
kin, että "emme voi täisellä /lOO- •
vuotista sotaa vuosittaisin valtuuki
•» .'
v t ,
Ä.: •';
V
ii
.> -':
Canada Ja^^iB^^
tdkstiuivieilmsfa
- i
T o k i p . J a p a n i h tidkbnubisterf'
ilmoitti tiistaina 'etiä;Canadaä'hal­litus
on suostunut aloittamaan neu­vottelut
mahdbllisuudesta tiukenita^:
Japanin tekstiilivieimin. vapaaehtbi-sia
rajoituksia. :^
Tämä seurasi viime viikolla teh-.
tyä ilmoitusta^ että Japani on väli­aikaisesti
lopettanut seitsemän puu­villa-
ja tekosilkkilajin Canadaan
viennin kunnes Canadan halUttik:-
sen kanssa on neuvoteltu ' näistä .
kankaista valmistettujen vaatteiden |
vientirajoituksista. " 1
Canadan hallitus oli aikajsemmini 4
vaatinut, että Canadan^ ja, Japan&'
kesken sovittaisiin puuvillakaiAai- 2
den vienti^ ja - tuontirajoitiiksista^ ^
samalla tavalla kuin Yhdysvialtäin' :
ja Japanin väliUä. , . ^ ^- \
Kuitenkin Japani haluaa vielä ;
tietää missä määrin japanUaisten' C
kankaiden Canadaan vienti on^va^"*'^
hingoittanut Canadan tekstiilitecdU>^v
suutta. ' - •
PÄIVÄN PÄKINÄ
•k
Mutkaton ja vaivaton onnen tie
Toronton kaupunginisät — kun­nallisen'kerman-.
muodostavat : val­tuusmiehet
ja kontrollerit /rouvi-neen
— antoivat alkuviikolle meil­le
tavallisille kuolevaisille havain-
.to-opetusta hjrvistä käyttäytymista­voista.
Näyttää siis siltä, että Toronton
kaupunginhallintoa. on syytetty ai­heettomasti,
"huonosta käyttäyty­misestä"—^
niin kummallista kuin
se olikin maailmankuulujen JBol-shoin
teatterin tanssijattarien koh­dalta.
Kyllä ne__herrat ja rouvat
käyttäytyä^, osaavat kun vain on
"oma lehmä ojassa".
- Meidän mielessämme on luonnol-^
lisesti, kuten torontolaiset ovat
epäilemättä arvanneetkin, se tosi­asia,
: että -: torontolaiset kaupungiur
isat havaitsivat, .jotta heidänkin
palkkansa ovat jääneet "kuoppiin".
Niinpä he sitten panivat viisaat
päänsä yhteen ja katso, asia tuli
kerralla parannetuksi: he -kaikin
päättivät korottaa ^ palkkaansa tu­hannella
dollarilla nokkaa kohti
vuodessa! Vain "koko kansan por­mestari"
Phillips sanoi, että hän
yrittää joten kuten tulla toimeen
entisellä nälkäpalkalla, eli $24,300
vuosituloilla.
, Tämä vaatimaton tuhannen dol-rlarln^^
palkankorotns tarkoittaa i jois­sakin
tapauksissa näille>kaupungin-isili^
>keimmin palkattu hallinto.
Jos; sitten pidetään mielessä. se.
että yhteiskuntamme mittaa kaik­kea
rahalla, niin tämä tietysti tar­koittaa,
että torontolaisilla on nyt
tämän maan hyvien kunnallishal-lintojen^^
huippu ja .korkein saavu­tus.-
Torontolaiset voivat siis yl-peillen
maksaa ; tästä: palkankoro­tuksesta
johtuvat lisäveronsa ja sa­noa
meille muille matoisille,- että
tulkaa ottamaan oppia meiltä, min­kälaisia
heppuja pitää kunnanhal­lintoon
valita — ja. miten heidän
suuret 'uhrauksensa. OU' kiitollisen
väestön toimesta palkittava.
Nyt voimaanastuneen palkanko­rotuksen
jälkeen tulee; pormestari
saamaan $25,300 vuodessa. 2 metro-kontrolleria
$12,300 kumpikin ja
2 kontrolleria $8500; yhdeksän
metrovaltuusmiestä saa $5,800 ja
muut valtuusmiehet $4,000 vuodesr
sa. Lisäksi "työnantaja" eli kau-punki
varaa pormestarille ja. kouv
trollereille ' autot ja autonajurit.
Muille kaupunginisille varataan ko-miteatyötä
ja eräitä-määriä vapai­ta
illallisia ja muita kemuja.
.Olkoon meistä [kaukana ^ajatus­kin
siitä,' että Toronton .kaupungin­isät
olisivat aiheettomasti korotta­neet
.palkkojaan. He saattavat toi­mia
hyvinkin tehokkaasti kunnal­lispalvelun
parantamiseksi, vero-jen^
huojentamiseksi jne.,. mistii
heiUevpalkkaiimaksetaan.
paakaan vastaan, miten he ^tällaisen
eräitten kohdalta 33-prosenttisen
palkankorotuksen itselleen hankki­vat.
Tosiasiassa siitä taitaa olla
hyötyä muillekin , pienituloisille.
'Uutistietojen mukaan valtuusmies
;het olivat pitäneet "takakamarikor
kouksen" (mikä ei ole oikein har­vinaista),
.missä :olivat:päättäneet,
että palkaiikorotus on pantava toi­meen
kaikessa hiljaisuudessa ja i l ­man
mitään liikapuheita. Pitäen
mielessä kaupunkilaisten yhä nou­sevia
veroja ja' tiukkaa raha ase­maa,
tässä "takakamarikokoukses-sa"
oli torontolaisten päivälehtien
kertoman mukaan päätetty, että
palkankorotuksen. suhteen .01^ teh-,
tävä mahdollisimman, paljon:suun­nittelutyötä
ja puhuttava niin vä­hän
kuin mahdollista (Star)i
Näin sitten tapahtuikin. Valtuus­ton
kokoukseen^ tultaessa ei tästä
"takakamarin" päätöksestä oltu
saatu pienintäkään vuotoa. Aina
valppaat sanomalehtimiehetkin oli­vat
kuin sokkosilla. Kokouksessa
keskusteltiin kuulema puoleen ja
toiseen kaupungin johtavien toi-menhaltijain
palkoista. E^ridepart-menttien
päämiehille (ei työläisil
le) myönnettiinkin tämän keskus­telun
perusteella > yhteensä, $22,000
palkankorotus vuodessa. ',
Mutta kun tämä oli valtuuston'
viimeinen kokous ennen • kesälo­man
;alkamista, .niin muiden asiain
päätyttyä ::oli .ratkaistava, myös kau­punginisien
-oma (palkkakysymys.
Niinpä sitten yksi kätevin'~vaUuus-mies
.ehdotti, että heidän kaikkien
palkkoja l^orotettaisiin tuhatlappu­sella
ennen lomalle lähtöä.-,
Tapana on, että,,tällaisista ,ehdo-tuksistli
ipitää' antaa ennakkotieto.
edellisessä kokouksessa oltu annet-'7
tu. niin ensin oli tehtävä asisounu- ^
kainen-poikkeus menettelytavoiäa. V
Sen jälkeen kuulema men&in ^
kaikki kuin rasvattu.- Palkankoro- T
tusta koskeva sivulakiehdotus käsi- -
teltiin ensimmäisessä, toisessa ja,^
kolmannessa lukemisessa-ilmap mi- " D
tään turhia puheita. • I ."^
Ja kun asia oli pormestarin* ja
"takakamarikokouksesta" poissa OKI,
leen parin kontrollerin heiveroisis- * .
tä protesteista huolimatta liyvStc-,!^
sytty, niin sitten tpdettiua, että'|^
kaupuh^ntalolla oli jo etukäteen t ^
painatettu tarpeelliset asiakirjat — ;
ja niin> saivat kaupunginisät tun-~.'
tuvan palkankorotuksen ihnan.mi-*^
tään turhia' huutoja ja jännSyluiS^^ l
— kuten suunniteltu _ o l i " \ 1*
Miksi eivät työläiset ota opiksi-^ .
tästä menetelmästä? Sen kun ?
vät kaikessa hiljaisuudessa^ perS-^« |
kamarikokoukseii, sitten, j u l k i s ^ ^ ^ ^
tilaisuudessa äänestävät .oikeata^^
kättä pystyssä pitäen ja samsiai-;;'
kaisesti tjnrkkäävät'yasemmsui,^-;"^^ '
tensä ^vastaanottanaaan tuhattap^^ j
pustaan. Kaipa työnantajat sen hy-^
väksyvät yhtä kiltisti kuin sen by*t
väksyvät^ Torbntont .veronmaksajat^,
kaupunginisien ^koh'dal(a?/ J -t :
Me puplestammekiitämme ,To-'^
ronton kaupunginisiä' antamastaan-^ r-hayainto^>
petuksesta Ja, pnnittelem-'^-^ l
me f heitä ,saamastaan palkankoro-'» I!
tuksesta, joka käytännössä/olevaa^ l
rahapuntarinmukaan nostaa .hei-^r
dän .henkilökohtaista ' arvoaan' y^-^jl \
teiskun^assa — ja samalla takaan.4
torbntolaisille sen,, että hbiUi.on.; l
"hintansa <^ mukaan'k, tämän'' maanjf':
paras kunnallishallinto.^ Ödnen,' Uef -
t