Vapaus, March 26, 1959

              MB
1 1 Sivuo2^ ->ToRäteina,< maalisk^ 2fiip.— Thursday, iy[^rch^^6, 1959
(UBE)|.TT), — Independent Labor
Organ of Fuinish Canadians. £s-
(ablid^vNov.>..6. 1917. Authorized
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorlal Of f ice iOSi4r4265. Manager'
E.^Suksi. Edltor W. Eklund. MaUing
address:^.Box 69. Sudbury. Ontario.'
^Ädvertismg;';rates: upon;^ appiication:::^
Translation free of charge.*
Offlqq.^ Department. Ottawa. Pub-fished
thrice weekly: Tuesdays,
rhursdays?and;Saturdaysby Vapaus
Publishing Company Ltd.. at 100-102
Elm St. W.; Sudbury. Ont., Canada,
. " TILAUSHINNAT:
Canadassa:^ ' 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
3 kk. 2.50
ThdysvaUoissa: 1 vk. 900 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Pääsiäispyhien johdosta Vapaus ei ilmestv
"1
si<tentti,]Eisen]iQ.werin !^jap^5"§^ yUnje^vxikolla. viimeksimaipi-j
tutt loistohuvilalla ^G^ttysbur^
- neuvottelujen tulok'seaTay4^d6i;t^ttiin että^presidentti'^isen-hojjver
on lopultakin suostunut'^ suurvaltain korkeimman por­taan
neuvottelujen järjestämiseen tulevan kesän aikana.
< * Viiraeksikuluneitten vuosien' aikana, jolloin kaikkialla
maailmassa on vaadittu tällaisen korkeimman portaan neu-vo&
elun järjestämistä maailman jannitystilanteen lieventä­miseksi,
Washington on vastustanut sita kaikenlaisten ve­rukkeiden
varjossa. Standarttivaitoksena korkeimman por-taapi
neuvottelua vastaan on ollut se, etta Washington haluaa
etukäteen jonkinlaiset "takeet konferenssin onnistumisesta^',
ettei muka herata kansanjoukkojen keskuudessa perustee­tonta
toivoa. Tama tavallisten ihmisten harkintakykyä ja
äljtä^aliarvioiva "perustelu" on tietenkin vain veruke niille,
jotka haluavat jannitystilanteen huojentamisen asemesta
kylmän sodan jatkamista sunä mielessä, että voidaan pitää
suuria rikkauksia joillekin yksilöille tuottavat sotatarvike-tehtaat
käynnissä yota ja paivaa.
Presidentti Eisenhower ön ihyös omaksunut keiaotekoi-sen
"toivottoman" asenteen neuvotteluista Neuvostoliiton
kanssa. Viela vukko sitten maanantama, jolloin presidentti
Eisenhower otti ensimmäisen julkisen askeleen korkeimman
portaan neuvotteluja kohti selittämällä, etta han on valmis
"milloin tahansa ja missa olosuhteissa hyvänsä" tapaamaan
Neuvostoluton edustajat, han esitli kuitenkin sen "varauk­sen",
etta korkeimman portaan neuvottelutilaisuuden järjes­tämisen
ehtona on "kohtuullinen mahdollisuus hyödyllisistä
tuloksista". Mutia neuvoteltuaan nyt Britannian pääminis­teri
Maemillanm kanssa, presidentti Eisenhower suostui il­man
tällaisia ehtoja korkeimman portaan neuvottelujen jär­jestämiseen
ensi kesana. Totta on, etta heidän j^hteisessa lau­sunnossaan
sidotaan korkeimman portaan neuvottelu vielä­kin
ulkoministenkonferenssan, joka on sovittu järjestettä­väksi
Gene\'essa ensi toukokuussa. Mutta samalla kertaa se­lostetaan,
etta korkeimman portaan neuvottelun järjestämi­sen
ehtona ei ole enaa ulkoministerikokouksen onnistumi­nen,
silla korkeimman portaan neuvottelu järjestetään sit­tenkin,
vaikka ulkoministerit civat paasisi mihinkään tulok­siin.
Juuri tama kuvaa Washmgtonin konferenssin edistys­askelta.
Tama on lämpimästi tervehdiltava askel eteenpäin —
kohti kansainvälisen jannitystilanteen -huojentamista. •
Mutta WashingtoniÄ "tiiitisi^ta näkyy, etta ilmeisesti vas­tahakoisesti
korkeimman: portaan neuvotteluun nyt suostu­nut
Yhdysvaltam hallitus suhtautuu edelleenkin kielteisesti
esimerkiksi Saksan ja Berliinin ongelmien ratkaisua kos-koskevim
ehdotuksiin. Tosiasiassa presidentti Eisenhower
. suhtautui torjuvasti myös pääministeri Maemillanm kannat­tamaan
ajatukseen, etta Euroopassa suoritettaisiin sotilaal­lisesti
eräänlainen irtaanlumisliike siteny etta ita ja lansi
suostuvat ensm "harventamaan" sotajoukkojaan määrätyissä
maissa ja sitten ehka viemaan ne kokonaan pois taita puo-
' lueettomuusalueelta.
Tama sellaisenaan osoittaa, etta maailman yleisen mielii
piteen pitaa herkeämättä vaatia myönteisiä tuloksia korkeim­man
portaan neuvottelulta jannitystilanteen lieventämiseksi.
GaftajEte ja canadalaiset voivat olla tassa suurena apuna. Me
voimme kansakuntana vaikuttaa myönteisesti rauhan asian
hyväksi JOS liittohallitus ja kaikki eanadalaiset vaativat neu­votteluratkaisua
Saksan ongelmassa, seka aseistariisumista
ja;ydinasekokeidenhetikohtaista lopettamista.
Mitä miiut saiiovät
SALLIKAA LASTEN RAHOJEN,
TULLA ROUVIEN LAUKKUUN!
Selityksen on .velkaa (myös eräil­le
pahaa-aavistamattomille Canadan
suomalaisille — ^¥apaus)^ Mannen
'heim-Uitonkumivaliokunta,K^ jonka
silmien alla on tapahtunut yksi vii­me
= vuosien suurimmista . kavalluk­sista^
kirjoittaa Suomen Sosiälide-.
mokraatti: ,
^Mitä mahtavatkaani,^umia asi­asta
ne lukujsat ulkomaiset Isloit­ta
jat^ kummikuntavaliokunnim iioi-minnan
rahoittajat, jotka auliisti
ov^t: ojentaneet -auttavah;>^
suomalaisille sotaorvoillei^^j; mutta
saavat nytj ehkä; vuosien jälkeen tie-tää;
että heidän kädenojepnuksensa
ei • olekaan' kantanut perille asti.: Ar­vovaltaista
nimeä kantavassa • suo­malaisessa
väliportaassa onkin ollut
vuoto jä~huomattava osa varoista on
valunut sen kautta hiekkaan. Skan­daali
tuskin voi olla rumempi kuin
mika se tässä tapauksessa on."
uulen
Fulton seisoo
yhä kannallaan
'Otta\va. — Oikeusministeri Ful­ton
sanoi viime maanantaina ala­huoneen
istunnossa, että hän vas­tustaa
vieläkin RCMPn lisäjouk­kojen
lahetamistä NewfoundIan-diin.
Han vastasi - Nevfoundiandin
liberaalisen edustajan H. M. Bat-ten
lakonrikkuripyyntoon.
152 Gestapon miestä
Bonnin virkailijoina
Bonn. — Lansi saksalaisen Bud^^n
Wyrttenbergjn osvaaltion hallituK-sen
edustaja kertoi äskettäin etta
nykyisin fyoskaentelee natsien Ges-
KIRJ. FOSTER HILLIARD ,(pappi)g
(Kirje Toronton Globe aud MaiUsU)
...... . ...... .... ; , J.:-,-, . J.,--!'.-.-,.'.- •• •.- •.••.>]••••,.
;SuruUisimmat;uutiset;: Joita :te;olet-te
oikeutetusti Julkaisseet.: ovat ^tulf
laet Blantyresta, NJassamaasta: Ei
ole kysymysspuolen imaailman' vaes§
tön menettamisestii l i kommunismille;
eikä ;.Berliinin - ongelmasta, i t a i ; ^^
joogasta arabialaisesta 1'pakolaisesta
tai Avron -sulkefljteesta • tai pääoman
jtc työväen' vHisesta.taistelusta New-:
foundlandissai. Ei,t se on valkoisten;
siirtolaisten^^-yhdennentoista hetken;
yritys orjuuttaa:Njassamaassavl',35q.--:
000 mustaihoista; Joiden kanssa ;.taelr
dän on asuttava, vaikka valkoihoisia
on vam 8.000.
Tämä-^iimemen on suruUi*in. kos­ka
siinä yritetään estaa historian
kulkua, joka on menossa aivan pain-vastaiseen
suuntaan. Mita tahansa
siellä nytkin tehdään, se joudutaan
purkamaan jonkun lyhyen vuoden
tai vieläpä kuukauden kuluttua. Sit­ten
nvt kylvettävä luuli tulee kehit­tymään
veren ja terrorin raivomyrs-kyksi.
Teidän kirjeenvaihtajanne mr.
George Clay, kirjoittaa mustien joh­tajan
tri Bandan asunnolta, kuvasi
sitä laajenevaa halvaannusta, jota
poliisi aiheuttaa siina pienessä maas­sa
samaan tapaan kuin lilliputit te­kivät
kun he sitoivat puuvillalangoil­la
GuUiverin maahan taman nuk-
^ kuessa.
' Viimeiset tiedot osoittavat, etta
kouranmen cnljsia valkoisia upsce-j
leja jolUaa p.iikallisesta vaesta muo-i
dostettua poliisia, joka vuorostaan
johtaa vnlistumatlomia mustaihoisia
vankilain ja vankileirien rakentami­sessa.
Me olemme kuulleet, etta Hlt-nan^
v; keskuudessa: maallmanlaajuises-i
ti. Ensimmäinen ;:v menetelmä \ oh r - ol-keude^
inen' .muoto esittää yhteis-'
kunnallinenvprotesti: kun V heikommat
menetelnmt i > elvät^'ole -'ka
tai ovat epäonnistuneet
Mika ytekee Njässamaan». tilanteen
inlln ii\taTOtt6mkni^surulliseksi . on ^
kiin saroanlalseV-'protestit''Afrikan
toisissa osissa ovat'johtäneetiitsehali;
lintoon; mihin poliittisen iedistymlsen
on johdettava. Sallitaanko Ghanan
nauttia : itsehallinnosta. samalla kun
se kielletään' Njassamaalta'
1 Mitkä ovat .tosiasiat? El, mikään
vallassa oleva luokka luovu ikina etu­asemastaan
ennenkuin se pakoite-taan
siihen; Se. etta naapurimaassa
samanlainen yhteiskunnallinen luok­ka
5 oniijoutunut astumaan sivuun ei
merkitse": mltaan heille. He taistele­vat
edistystä vastaan niin kauan
kuin he., saavat mustaihoisia taiste­lemaan
heidän puolestaan toisia
mustaihoisia vastaan. Helliä ei ole
tunteita siltä" kumka paljon veren
m e n e t y s t ä - h e i ; a i h e u t t a v a t jtarpeetto-,
mastl.vHe; haluavat orjuuden vrauhan
ennen Icaikkea muuta, eika rauhaa
Ärapaan;kansan-huolehtiessa vitsehalr
linnostaan.
Onko tama valkoisten sokeus -joh­tava;
.tuhopn| jokaisessa ; Af rikan sur-tomaayaUassa;;
yhdessä - toisensa jäl­keen?
Miti^-Bittenjos^ne kaikki rä­j
ä h t ä v ä t ljliekkeihin'1 samanaikaisesti?
Kayttaisimmekotfme! velkaisetv maan
tasalle'l^avittamispolitilkkaa jättäen
Af rikan .^xrauhiotilaan? Voisunmeko
me,-^.s^rtpmaavällat, joilla, on .siirto-maitat;
f Jellä,*i^torjua>3akaapt|im
keskujiidessainine?! Kommunismin on­kiessa
:isameassa'-vedessä tasla hel-ioosti
kehittyisi'vmonipuolmen Korea.
Hehkuvan punaiseksi kehittynyt in­himillinen
Mutohimo on rajahtaväm**
paa kuin TNT. Mikser Britannia joh­da
marssia mustien vapauteen, sen
sijaan etta se tukee taantumukselli­sia
hallituksia siirtomaissaan?
Mikojäiiin luona
Moskova. — 'Varapääministeri A;
Mikojan otti viime torstaina vastaan
:Moskovassa; parhaillaan rVieraUevan
Euroopan taloudellisen' komii^ön
pääsihte^iUnl -'suomalaisen Sakari
Tuobiojanr '•^;ya5taanotolla olivat
läsnä myös komitean neuvostoliitto­laisen
rytunän |>uheenjohtaja A. S.
Tshistjakov ja pääsihteerin sijainen
A Hosudovsfci. } ' v[
Laaja' malmikenttä
myös Sallassa ^ '~
Salla.' — Sallan magneettineti
häirioalue'on todettu ^laajuudeltaani
Kolarin f* malmikentän suuruiselcsi:
Alueelta^ löytyvien malmien määrät
selviävät koneellisissa tutkimuksis^
sa, jotka aloitetaan ensi kesänä.
Sallassa tiedetään .jo .ennestään
olevan Aholanvaaran kupari- ja
rikkikusukentän. Alustavien tutki­musten
mukaan esiintyy tällä alu­eella
myös hopeaa ja kultaa.
Inflaation syyt tulkitaan väärin
JA
lillllliillllTÄ^^
Kaupunkilainen ^herrasmies saa­pui
inaaUeJ|:e^0|nalle. Hän istiu'
Ipienen :;IaiQmj|»nl'Ii^da^
kalle'käve£ee^läHeisen: talon isäptd.;
r-:—.Kiui3ksia isäntä^ ei suinkaansev
ole; rikos - josnykäisen^ tästä :pikkuT
järvestä muutaman .ahvenen, ; sa­noo
herrasmies isännälle. ' _ ^
i »— Eihän se' rikos* ole,' mutta . . .
-Mutta, mikä se^itten on?,,,:
— Suuri ihme.
SUNNUNTAIKOULUSSA ^
, Opettaja: Mitkä olivat Jaakopin
poikien nimet? ' ./l, i
,. Joopi: Mistä' minä :sen rtietäisin^'^^
Enhän-minä tunne koko perhettä.
Discoverer
kadoksissa
Inflaatio on ensisijalla talla het­kellä
lehtien finanssipalstollla. Kun
liikemiehet ja pankkiirit keskustele­vat
Inflaatiosta, tavallisesti osakkeen-omlstajaln
kokouksissa taikka kaup­pakamarien
järjestämillä päivällisil­lä,
he paljastavat omat pyrkimyk­sensä
asettamalla omat voittonsa en­si
ulalle ja kansnn hyvinvoinnin toi-
.selle.
Sun Life A.ssurance-yhtion (Cana­dan
suurin) presidentti George W.
Biouke puhuessaan osakkeiden omis-monet
muut ovat hyödyttömiä, etta tenkin sen poliitikot saattoivat sen
ainoa tehokas puolustus vetypommeja
ja mannerten valisia kauko-ohjuksia
vastaan on rauha?
Mutja miljardeja . kulutetaan näi­hin
vanhentuneisiin vaimeisiin vain
siksi, etta "puolusitetaan" suurkorpo-ralioicien
voittoja. Siicali kuin mr.
Bourke on kv.svmvkses.sa tama on
paljon tärkeämpää kuin saada tyota
•cunnolhsella palkalla. korkeam­mat
vanliuudenclakseet, riittävä
työttömyysvakuutus, halpavuokraiset
iajille .sanoi asunnot, koulut, sairaalat s e k ä sai-
"Mc vaadimme järkeviä menoja i raalavakuutus
Icr pakoiin juutalaKsct kaivamaan i^ansalliseen puolustukseen, mutta | Samana päivänä Chartered Trust-
,nuittiin. niin cita ne iisc K.uuivai , ^ j . ^ ^;osiaalisiä parannuksia
jitse kaivamim.sa hautoihm. Meidän . 3 ^ j , ^ j j j „ , „ g hallituksen
; henkemme k.vynstyy sen kauhistuk- .jjj^^jj^ iririalion tielle."
' sen johdosta. Onko meillä rlitiäväs-kassasta
maksetaan eläke 215 enti­selle
Gestapomiehelle.
nnn mc son sanoi o s a k K c u i e n omistajain k o -
perikadon partaalle vajaassa 40 vuo­dessa
toteuttamalla kaihin sosiaali­sen
palvelusuunnitelman harkitse­matta
sita mita sellainen tulee mak-
•amaan."
Mr. Corson on unohtanut eraita
tärkeitä historiallisia tosiasioita. Jo­kainen
tietää, vaikkapa han ei tie^
taisi, etta inflaatio Ranskassa ei
johdu sosiaalisista palvelusuunnitel­mista.
Se johtuu niista fantastisista
ja suunnattomista menoista mita sil­le
maksoi ensimmäinen maailmanso­ta,
natsien miehitys toisen maail­mansodan
aikana, imperialistinen so­ta
Indo-Knnaa vastaan, jossa se kar­si
havion ja sota Algeriaa vastaan.
finanssipoll- i soiiksi-.s.sa. elia -Canada voi joutua | jonka se nyt on häviämäisillään
samaan asemaan kuin Ranska — va- j Jos näistä Imperialistien rikosten
On icysyttava onko $1.700 milj. vuo-! rarikon partaalle — ellei hallitus ; menoista olisi pienikin osa käytetty
tl mielikuvitusta kauhistua Njassa-. ^j^j^jj^^j^ kulutus kansalliseen puo-| rvhdv toimcni)itei5iin inflaation suh- asuntorakennuksiin jä Ranskan kan-
^maan tapahtumien johdost.i? . u,.siuslarkoitukseen . käytetty järke- : teen". - san elintason kohottamiseksi, niin se
R i i h i n . d L - i K: i t t P „ i » . « . i « L - « ! - . "'l^'^'-'^''*'-''^ vankiloita el ole , ^,^^3^,, E,kp ole hyvin tunnettua, että 1 "Ranska on yk-i Euroopan varak- olisi mahdollisesti tehnyt mr. Corso-
.ifn^.?.t„nrR.m^^^^^^^^^^^ as: tarvittu Njassamaan n- Arro^vit. domarct ja De^^-linjat seka ' Käimpia .nia.ta sanoi han -ja kui-! nm onnettomaksi Kuitenkm sellai-viiine
viikolla Riihimäen kauppa- koslain rikkomisen johdojita. Eika ! v _ -
Riihimäestä
36. kaupunki
lanvaltuuston istuntosaliin ko- ' n u t ä nvtkään tarvita. Ne ovat van-!
koontunut lehteriyleisö vastaan- i iciloita poliittisia vankeja varten. Se j
otti valtuuston paatoksen esityk- j on tai siitä tule muodostumaan vn.<:- 1
sen tekemisestä Riihimäen kaup- 1 T.irintaliike. .samantapainen kuin i
palan muodostamiseksi Riihimäen t Gandhi harra.sti Intiassa. Varma.sti |
kaupungiksi. Täten lisääntyy 54 ; kukaan ei ole sila miellä, etta sei- ;
vuoden tauon jälkeen Suomen 1 laiset henkilöt, jotka rikkovat eri- j
kaupunkien luku yhdellä Riihi- I koisin sotalakeja, olisivat samalla ta-'
maen astuessa uutena tulokkaan? solia kuin ne. jotka rikkovat rikos-kaupunkien
joukkoon. : lakia, joka on hyväksytty ihmiskun-
CBCn työläiset saivat hyvin
tärkeän opetuksen lakossa
Radioaktiivinen strontium 90';
j Yhdysvaltain kongressin atomivoimakomissioni tiedoitti
viikon vaihteessa Washingtonista. etta Yhdysvaltain pohjois­osassa
ja Canadan eteläosassa on satanut "odottamattoman
pian": radioaktiivista polya. Tama uutinen on vaikuttanut
: sankoiskun lailla koko: Canadan kansaan. Kaikkialla ^puhu-ta^
n nyt "odottamattoman: pian" maahan tulevasta,"-leuke­miaa
eli verisyopaa aiheuttavasta Strontium 90:sta. Ja tämän
kuolettavan aineen merkitystä ]a vaaraa väheksytään ilmei-
- sesti muuallakin kuin Yhdysvaltain puolustuslaitoksen kont-rollissa,
o kun
tämän radioaktiivisen sateen vaaran suuruudesta ei ole an­nettu
vakuuttavaa selitystä viranomaisten toimesta, on väes­tön
keskuudessa-kehittynyt yleista huolestuneisuutta tilan­teesta.
^ Strontium^QO on kaikkem vaarallisin sivutuote, mita ato­mi-
ja vetypommirajahd>kset kehittävät. Kun sita "sataa"
' maahan, niin esimeikiksi lehmät, jotka syovat Strontium 90
saastuttamaa ruohoa, antavat maitoa, mika kehittää paran­tumatonta
verisyopaa eli. leukemiaa.' t.
; Juuri, kuinka paljon ,OA lehmien "turvallista" syödä tä­ten
saastutettua luokaa, se on jotakin sellaista, mistä me
maallikot emme voi varmaa ya^tausta antaa. Mautta kun nyt
puhutaan sata, etta-Srontium_90':ta ön tullut maahan "odot-tamattoman-
nopeasti", nnn talla tarkoitettanee sitä, etta vis­sinä
korkeudessa''olevan rädioäktuvisen pölyn luultiin ole-v
^ pidemmän'aikaa ilmassa. Yleisesti tiedemiehet selittävät,
että kaikki tama radioaktiivinen poly tulee ennemmin tai
myöhemmin alas. Aikaisemmin luultiin vain, että tämä kuo­lettava
aine lenleke avaruudessa kymmenkunta vuotta kau­emmin,
mitä nyt on käytännössä tapahtunut.
' Johtuuko tama "odottamattoman nopea" alastulo josta­kin
sattumasta tai luonnonoikusta, se on kuitenkin sivu-
'' seikka silloin kun tiedetaan, etta se tulee ennemmin tai myö-
Jiemmin alas. Ratkaiseva ja tärkeä seikka on tässä yhtey-
~^essä se, etta ilmaa ei saisi enempää saastuttaa ydinaseiden
kokeilla, jotka uhkaavat miljoonien ihmisten terveyttä jo
rauhankin olosuhteissa.- -
I Ja tässä yhteydessä on meillä syytä korostaa erikoisesti
että Diefenbakerinftöryhallitus aikoo luovuttaa osan Pohjois-
- Ontariosta ja -Quebecista yhdysvaltalai^sten bpmarc-ojyust^n
Nämä amcrikkalai.set ohjuk,setj joihin liittyy alomila-
'Nyt kun me tiedämme millaista
on olla lakossa, vainottuna, niin me
ymmärrämme paremmin teolli-suustyolaisia."
Nailia sanoilla Montrealissa ole­va
CBCn tj-olaiiien kuvasi hikossa
saaman>a opetiik.sen.
Jean-Paul Fugerc, Producers' .'\s-apuna
toolli-suustyolaisct, jotka
mars-sivat heidän kanssaan pikctji-imjassa
ja jotka kauan sitten ovat
kokemuksista oppineet tarpeen sei­soa
poliisia vastassa.
Torontossa ilmestyvän työväen-lehden
The Canadian Tribunen
Montrealin kirjeenvaihtaja kirjoit
sociationin puheenjohtaja ja yksi taa lehdelleen yhdestä monista ta-kaikkein
hienevaistoisimpia luovia
taiteilijoita Canadan televisiossa,
sanoi, ettei han ole enää "sama
Jean Paul Fugere kuin mika mina
olin joulukuun 29 pna', jolloin
iakko alkoi;
'•.Me olemme saaneet kokea sel­laista
mita sisalla työskentelevät
ihmiset, kuinka myötätuntoisia he
olisivatkin, eivat ole kokeneet.
"Meidän tulee nyt keskittää aja­tuksemme
suhen ettemme menet­täisi
sila ystävyyttä, jota saimme
lakossa."
Henkisen työn tekijät ovat käy­neet
lapi tulikasteen. He ovat näh­neet
kuinka;valtiota ja sen poliisia
käytetään tyolaisia vastaan. Oppics^
saan läksynsä,heillä oh mukanaan
tausten käyttömahdollisuus,
saattavat meidän maamme vä­littömästi
atomisodan taistelu-kentan
asemaan jos, ja mi 1 loin
yhdysvaltalaiset sotahullut
kenraalit provosoivat uuden
sodan.
Merkillepantavaa on, etta
näistä bomarc-ohjuksista tulisi
Yhdy.svaltain "etulirinakkeita"
Canadaan. Niita ei ole" Uirkoi-tettukaan
"puoiustamaan" Ca-nadaa
— vaan yksinomaan Yh­dysvaltoja,
joiden välittömäs­sä
kontrollissa ne tulevat so­dan
aikana olemaan.
Jos nyt maahamme tulleesta
Strontium 90sta halutaan jota­kin
todella käytännöllistä op­pia
ottaa, nnn se velvoittaa
meita vaatimaanT
1 Yhdysvaltalaisia boniarc-ohjuksia
ei saa sijoittaa Cana­dan
maan kamaralle; ja
2. Ydinaseiden kokeilut on
heti kohtaisesti rlopetetta va i n i i n
Idassa kuin lännessäkin ja tä­män
tavoitteen hyväksi on Ca­nadan
annettava aktiivinen pa­nos
vaatimalla julkisesti, että
tj^stä asiasta^^ tehdään sitova
kansainvälinen paatos ja sopi­mus.
pauksista mita tapahtui kun viime
myotaluntoisuu.ftmiclenosoitus jär­jestettiin
lakon lopettamiscksr ja
johon satoja tyolaisia osallistui GB-^
C:n työläisten pikettilinjaan.
"Kun eras nuori lytto yritti paas­ia
katsomaan mita tapahtui tuis­kahti
hänen jalkun.sa jaalla ja kaar
tuessaan han satutti liikennepolii­sia,
joka menetti malttinsa kuten
suurin osa kaupunkimme poliisit
tekevät tällaisissa tapauksissa ja
syytti, etta nuori lytto oh hyökän­nyt
hänen kimppuunsa", sanotaan
kirjoituksessa. 'Han otti kunni
tytön rintapielistä ja yritti raahata
hanct autovajaan saadak.secn nos­taa
syylleen tytloa vastaan. Talloin
rielja voimakasta katta tarttui po­liisin
olkapäistä kiinni ja sanottiin
terveellä lyonliehen kielellä, etta
JOS polusi haluaa harjoitella voi­miaan,
nnn on para.staynttaa hei­dän
kanssa cika taman lapsen kans­sa.
Tama pikainen toimenpide esti.
koko tilanteen Jcaantymasla kaaok­seksi."
Aina vain
Njassamaa
Sallsbury. — Pidätyksiä jatkettiin
vume sunnuntaina Njassamaan ete­läisillä
alueilla; mutta niita lukuun­ottamatta-
oli;/protpktoraatissa ra ti-hallistav:
Turvallisuusjoukot kuitenkin
jatkavat : kolmena rintamana,iälkUT
asukasjohtajan etsimistä vniaan kes­kiosista
: Etcla-Rhodeslan pääministeri :kiel-si
sunnuntaina kaikki yleiset kokoour
tumiset afrikkalaisten asumissa kau-:
punglnosissa; Kieltoon : johti lauan­taina
Tkahakka ._joka; syntyi: kahden
parlamenlmv j ä s e n e n yrittäessä pu­hua
afrikkalaisille valitsijoilleen;.::-.^^^^^^;v
.Perjantaina äänestävät kaikenro­tuiset
pohjoisrhodesialalsetprotekto-raatiiv
al^
Vaali on,"kuitenkin.:jaanyt liittoval­tion
muissa osissa valkoisten ja af­rikkalaisten
nationalistien valilla
syntyneiden riitaisuuksien varjoon
Neuvostoon valitaan 14 eurooppalals-7
ta ja 8 afrikkalaista; Englannin ni­mi
t t ä t s ä 8' oma a- eclusta'jaa iisa.? Kahr?
d ö l l a i a f r i k k a l ä l s e l l a - o n : malidollisuus:
saada- ministerin salkku neuvoston-^
j.lionyjdcii liMksi
nen olisi tehnyt Ranskan paljon ter-veemmaksi
ja onnellisemmaksi kuin
mita DeGaulle voi tehdä.
Suurliikemiesten huutojen tarkoi­tuksena
on' estää ihmisia kannatta-maita
kipeästi tarvittavia toimenpi­teita
työn saannin ja sosiaalisen
huollon puolesta esittämällä tekopy­hiä
puheita inflaatiosta, joka on kar-j
keaa pilaa. Mutta luonnollisesti suur-
I liikemiehet ja pankkm-it panevat
syyt niiden niskaan, jotka ovat syyt­tömiä.
New York. Yhdysvaltam puo­lustusministeriö
ilmoitti vume vii­kolla,
että amerikkalainen tekokuu
Discoverer, joka singottun maalis­kuun
1 pnä pohjois- ja etelänavan
kautta kulkevalle radalle, on teillä
tietymättömillä. Ministeriön käsi­tyksen
mukaan se on tuhoutunut.
Kuten muistettaneen, kyseinen
tekokuu on ainoa amerikkalainen,
joka on pystytty sinkoamaan Neu*
vostoliiton alueen yllä kulkevalle
radalle ja eräät amerikkalaiset
lehdet mainostivat sita vakuutta­malla,
että sen laitteet välittävät
vakoilutietoja Neuvostoliitosta.
Hl
Montrealissa McGillTyliopistossa professorit Jv G. Robson "
(seisomassa) ja B. D. Burns kokeilevat milla tavalla eri­laiset
nukutusaineet vaikuttavat potilaaseen. Naamari
on varustettu mikrofoonilla, etta kokeiltava henkilö voi
selostaa minkälaisen vaikutuksen nukutusaine antaa
kukat viheriöivät
jo - lasin alla
Helsinki. — Kaupunginpuutar­han
kasvihuoneiden ruutujen lapi
paistava kevätaurinko on herättä­nyt
talvilepoa viettävät "kunnalli­set"
kukat eloon tana keväänä ta­vallista
. aikaisemmin. Cannoissa
varsoo jo vihreitä lehtiä, hortensiat
ovat täydessä kasvuvauhdissa ja
johonkin rungolliseen verenpisa­raan
on ilmestynyt aivan kuin va­hingossa
pan kukkanuppua. Sipuli­kasvit
alkavat tirkistellä ulkosalla
paksun havupeitteen alta ja työ­miehet
tekevät taytta päätä lava-tarhaa
ulkokasveja varten. Talvi­lepo
on kerta kaikkiaan lopussa,
kevät tulee.ja kesa tulee ja niiden
mukana kukkia ja vihreyttä hel­sinkiläisten
ilojcsi. .
NLn auto­teollisuuden
uusi
pikkuauto
Autojen vuosituotanto, joka vuon­na
1958 oh 511,000 kappaletta, nou­see
Neuvostoliitossa 750 000—856 -
000 kappaleeseen vuonna 1965. Au­toteollisuuden
kehitys tulee tällöin
tapahtumaan pääasiassa erikoistau-misen
ja yhteistoiminnan kehitty-.-
misen tieta. Seitsenvuotiskaudella
rakennettaviksi suunnitellut auto­tehtaat
tulevat kukin erikoistumaan
omalle alalleen ja niiden tuotanto
tulee niveltymään alan muiden teh­taiden
kuten sellaisten suunnitteil­la
olevien tehtaiden kanssa kuin
yksinomaan autonmoottoreita tai
erillisiä autonosia ja osasarjoja val­mistavat
tehtaat. Jo toimivat teh­taat
voivat tällöin luopua eräiden
niissä • nykyisin valmistettavien o-sien
tuotannosta.
Autotehtaat siirtyvät jatkuvasti
yha ajanmukaisempien automerk­kien
valmistukseen. Tuotanto-ohjel­masta
mainittakoon . uudet 2 , 5^
tonnin kuorma^autot. 5-^-40 tonnin
kippiautot ja muutamat muut ras­kaat
kuorma-automallit. Myös linja-autojen
tuotantoa laajennetaan kä­sittämään
erikokoisia autoja 8-^10
hengen pikkubusseja 120-pakkaisiin
suurbusseihin. Henkilöautojen tuo­tanto
kasvaa seitsenvuotiskauden ai­kana
50 pros., ja tuotannon lisäys
tapahtuu ensisijassa laajojen väes­tö
parien käyttöön tarkoitettujen n.
s. kansanautojen kohdalla. Tällai­seksi
toiveautoksi muodostunee
suunnitteilla oleva pikkuauto jossa
on 20—^25 hv ilmajäahdytysmoottori
ja jonka paino on vam neljännek­sen
Moskvitshin painosta; Tämän
auton valmistus aloitetaan ensi vuo­den
puolella. (SIB)
— Sitten toisen maailmansodan on
Itahasta lähtenyt silrtolaisma keski-maarm
300,000 henkilöä joka vuosi
ulkomaille.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Miksi yläluokkalaiset nauravat?
Olkoon meistä kaukana murheel- ne ja yleinen elämänilo'."
li.scn inurjotuk.scn .maailmankatso­mus
Multav nayltaa kuitenkin .silla,
etta naurukin kuuluu kohta yksi­tyisomistuksena
ruille, joilla-on yl­täkyllin
kaikkea muutakin: Vanho­ja
:sanomalehliIeikkeleita:'selailles-.
;M tuli .nimittäin; katlemme:AP:n
juttu (Ann Aiboi, Mich) ynme
joulukuun 8 paivalta Siinä nuiis
tutctliin meille maan innlosillc ja
muille pikkuihmisillc noin nf
meensa
'Oletteko nauianut qikeui syda
menne 'pohjasta :vuineksikuluncen
24 tunnin aikana"'
"Vastaus tahan saattaa paljastaa
sosiaalisen asemanne.
"Harvaidin sosiologi (yhteiskun
latictecn tutkija — K) Ale,\ inkeles
sanoi Michiganin : yliopiston , kuuli­jakunnalle
. 'Vaslom yleista
Olettamusta, mita alhaisempi .on so-
.siaalinen asemanne, sita vähemmän
olette nauranut viiniekbikuluneen
vuoiokaudcn aikana'
"Syy tahan, i>anoi han, on yksin
keitaisesti se, etta ylempiin luok
kiin- kuuluvat ihmiset, ovat iloisem­pia
,5 "-'Mitä alemmalle yhleiskunla
asteelle menette, te huomaatte että
ihmiset ovat toimessaan yha ilot to
mainpia' sanoi lian 'Mutta ylaluo
ka^sa on peisoonasaavutUblon Uin-
Naita lausuntoja miettien menim­me
vartavasten pelastusarmeijan lä­hettyville;:
missa liikkui aivan poik­kinaisia
. työttömiä ja- iheidan kas­voiltaan
ei todellakaan nakynytmi-taan
suuienipaa iloa Vakavanpuo
loisilta nayttiv.it myos^ne miehet,
jolka.kylmassaikevaltuulessa vapis­ten
seisoskelivat täkäläisen työn-valityhtoimiston
seinaan ..nojaten
Elm kadulla ' , "
Naiden henkilökohtaisten havain­tojen
pcrustce«la Jouduimme totea-
Iliaan,' .etta .yllämainitun sosiologiiv
tanastelus^i taitaa olla vahan pe
laa
Henkilökohtaisesti meillä tavaili
silla .kuolevaisilla on -perin iharvoin
tilaisuus; naiulaoikeinsuurposoja,
-niita- nuiltimiljoneeieja,-jotka
ovat naiden "iloisten" yläluokkien
kaikkein ylimmällä huipulla.' Mutta
kun - he^katsclevatsnaita.työttömien
jonoja jn muita aikaansaannoksiaan,
Ulin se batittaa heila naurattaa ai-
\an sydanpohjasta asti — nukali
tata nauiua vaan piisaa niui, ettei
tule ilku pitkän nauuin pci asla
+ *
Eipa siKi — j.i nauiu sijansa sa»i-kuon
— etteikö loisin;ian tunnu vd
lian silla, etta ineita työttömyyden,'
alliaisfcn palkkojen;, korkeitteii.•hin­tojen
ja yha kohoavien veiojen
p.iinaniM tavallKia kadun luiohia
ja.-naisia "nauratetaan'' aivan liiak­sikin
Ottakaamme esimerkiksi TV. M^
harvasti asutun pohjolan asukkaat
olemme sima erikoisasemassa, ol­koon
se sitten eduksi tai painvusr
toin, etta meita palvelee vam yksi
lähetysasema. Toisinsanoen, min
"vapaita kansalaisia" kuin olemme­kin,
meillä on "vapaus" katsella
vain- sila ohjelmaa, mita meille su­vaitaan
antaa.
Ja rahan tuntevat lähetysasemat
osaavat myös ohjelmistonsa valita!
Tassa - päivana muutamana oli esim.'
allekirjoittaneella tilaisuus'katsella
koko ilta TV-ojelmaa ja myöntää
ta>Lt'yy; etta sima-oli ^naurattamis­ta^
keirakbi- Ainäl(in kaksi villin
lamren . • kuvaa; salapoliisijännän,
ammattipyssymies, I Loite ^Lucy-niallineu
hullut lelu; ja joka viidjen
minuutin kuluttua minuutin - tai
kaksi kostava munasaippuam^ainos-tub
tai jotakin muuta siihen ver-rattaVaa
Myönnämme; nauraneemme :joil-lekin-~~
kohtauksi 1 le: v^; Myönnämme
lopettaneemme sanomalehden luke­misen
kun villin lännen "hyvä
mies" peittosi yksinään nyrkeillä
takoen kymmenkunta; "pahaa mies­tä"
Myönnämme kernaasti senkin,
etta "villin lännen kuvilla", "I
Love Lucyll;^" ja joillakin jänne-reilläkin;
on paikkansa: TVrohjelmis-tossa.
Mutta kun menee iltoja, et­tei
ole milaan muita kuin näitä,
nnn tuleepa nukkumaan^ mennessä
pakosta mieleen;-että mitähaa^t
ta oluelmistosla oh hyötyä!
Ja \aslaus on ilman muuta selvä.
Laliolysasoma, joka Uussa tapauk­sessa
on pyhää yksityisomaisuutta,
ostaa mahdollisimman halpoja ja ^
vanhoja; filmejä kahmiakseenmahr
doUisunman suuret voitot "liiketoi­minnastaan".
;Sitäpaitsi -tällainen., Vnaurattami-.
nen" on paljon edullisempaa kuin
esimerkiksi se,, että osana ohjelmis-;
tosta olisi myös tosiperaisiäkuvauk-'
sia ivaikkapa yhä.pahanevasta in-,
flaatiosta; mikä huonontaa kaik­kien
pikkuihmisten elintasoa. ^
, Ontario r^iHydron; puheenjohtaja
James Duncan olikin mielestämme :
tuhannesti' oikeassaTkun hän muu
tama viikko sitten sanoi, että "m« •
katselemme TV.sta—liian paljon
nau|-atusol\jelmaa'J. -Suositellen ca^
nadalaisille myös jotakiA vakavam-
•paa hän sanoi: ''Toisin kuin monef^
luulevat,' kysymys inflaatiosta, kau­pasta
ja politiikasta yleensä, ei ole
vaikeasti käsitettävää t eikä kuivaa."
Ja tatkeintä-on tämä: Nauru ei
kuuluLyhtään sen<paremmin;yläluor^
kiUe kuin meille tavallisille kuole­vaisille.
iMeillä kaikilla on oikeus •
iloon^ja siis ^myös'nauruun
Mutta jos emme opi poistamaan
sita hirveätä^ taloudellista kuilua,
mikä vallitsee ylä- ja alaluokkien
Vallila ja mikä kuilu levenee yhä —
meillä ei totta totisesti ole nau­ramisen
aihetta. Se vaatii siis jo­takin
vakavampaakin-rkum^ naurua.
Ja TV ohjelmasta puhuen: Anta-takaa,:
iheille.;t^ähänr:roskaohjelmaa-km
JOS hdl^3^tte;vpntakaa meille sil­loin
tällöin "VjiUifT lännen tappe- ;;
luksia, salapoliisien jännäreitä ja |
I Love. Lucya ..mutta ialkää herran.i
nimessä yrittäkö naurattaa meitä
niin ylenpalttisesti. — Känsäkoura. "
'i-'i!ä;?S' •m m