Vapaus, October 1, 1955

              Sivu 2 ; • Saturday, Öct; 1< 1955 mmms (UBEBTF) X&dependent Lebof
Oisan of FbmJsl]: Canjadiam. Es-tablJsUed
Nov. 6, 1917, Aotbortzed
aa ceeond class naii by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-
JUabed thrtcc weeUy: Tuejjdaya,
Tbundaya and Batnrdays by Vapaus
PubUshiög Company Ltd^^at 100-102
Elm St. W., SudburyrOnt^ Canada.
TelephonesrBua. Office 06. 4-4264:
EditorlalOffJce OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. £dltorW.EI(lund. Mailing
address: Box €9, Sudbury. Oniiario.
Advcrtiaing rates Upon appUcation.
Translatlon free of; charge, ,
TILAUSHINfNAT:
Canadaasa: l vk. 7.00 6 kk. 3.75
3-.kk. 2.25'
Yhdy«valloiÄsa: 1 vk. 8-00 6 kk. 420
Suomeissa: 1 vk. S£0 6 kk. 4.75
''^'esiperän", mikäli
1
i i - ,
Pttawaii
. Viikko.sitten Ottawasta julkiaistut uutisticdöt kertoivat meille,
7 että liittohallituksen X ö , I \Vashingtonin kävijä j a bänenkumppa-
: nirisia tiilevat esittämääri tnäanan yhdys\'altain,
valtiosihteeri? Öull<^^ ja hänen kumppaneilken, kun Canadan ja
Yhdysvaltain hallituöteri edustajista muodostettu sekakomitea ko­koontuu
CHtawassa maanantaina. •
" • v^^^ pidetty. : Meillä ci luonnollisestikaan ole
: tietoa siitä kuinka "kovia sanoja mr.How^^
:^ tohin niiehille esitti —^: Tnutta k a i k k i inerkit viittaavat siihen, että
/ kokoukseen kuin 'leijona ja tuli sieltä takaisin
kuin lahirnas', tai jos c i näin tapahtunut, hän -muutti viime hetkessä
thilelMsä, eikä esittänyt .mitään kovia sanoja. Olkoon tämän asian
kaössa niin täi näin, mutta tosiasiana pysyy, että anr. Howe ja
kumppanit vetivät tästäkin nuotasta täydellisen
oh puhe-Caijadan kahsalliseduista ja niiden puolustamisesta.
: 7: Kuten Ötta:vi?an uutistiedoissa ke^^ cänada-:
: laiset yleensä j a erikoisesti Canadan farmarit, pyät enernmän kuin
huolissaan Yhdysvaltain '•lähjpitusohjelmasta"* jonka laviilla rajan
'etpläpuoleUä sysätään H'iehiiää ; ja 'imuuta maataloustuotteiden '•yli­jäämää"
maailman markkinoille. \Ir. Howc selitti viikko sitten,
että. täinän''lahjpitusohjelman'- avulla on Yhdysvallat kaapannut
Canadan, perint^^^ — ja Canadan farmarit
ovat sen vuoksi jääneet suurien viljävarastojensa kanssa nuoleiriaan
näppejään. Juuri^/t^ lupiasi kauppaministeri Hovveesitt
Yhdysvaltain hallituksen edusta^^ kovia sanoja j a vaatia, että, liioi-
: sesta "lähjoitusohjelmasta" pn luovuttava, 7 ;
;: M u t t a , kuten sanottu, Gttawan neuvottelut tupltivatCanadalle
täydellisen "vesiperän'': ; Kokouksen jälkeen julkaistiin 'k.o. seka-jkdmiteän'yhteinen
laiisuntö mistä e| hakemallakaan löydy yhtään ;
ainoata sariäai mikä viittaisi siihen, että Yhdysvaltain .hallitus lakkaa
; . r e i t t ^ ulkomaa;markkihoita. A i ­janpa
.itiitä siinä tehdään, on hurskas lupaus, että '•neuvotteiuja jatke­i
t a a n ' ' joskus epämääräisessä tule^'aisuudessaW
>: Tämäii laihaakin läiheniman tuloksen syyksi ilmoitettiin se, että •
;köko maailttaji yksinvaltiaana kuninkaana toisinaan; esiintyvällä
5 Yhdj?svaltain A^alti Dullesilla j a Yhdysvaltain
• maatalousministeri Ezra^^T^ heidän muilla korkea-
. I arvoisilla seuralaisillaan ei ole muka 'V^^
Italbustiiotteiden ''ylijäämävaraston'' dumpingiri lopettamiseen? Tässä •
•he (piiloiituyät ujon pikkutytön^ 1 esiliinansa taakse selittärV
mällä; että heidän aloitteestaari jä siunaukseHäan laaditut Yhdysvaltain
lait estävät; n i u k a heidät lopettam näiden hiaalalöustiiötteiden;
—dumpingin! , .Asiallisesti puhuen heidän "voimatiomuusvetpomuksen-
- sa'' oh pelkkä veruke, sillä j o s he^ voivat laatia lakeja maataioustuot- :
: V teiden joukkonTittaistadumpingiaVarten,^^^'h^ myös te^hdä esir
ityksiä; niiden lakien kumoamiseksi, jos he haluavat Pt^^^ huomioon
|nädah j a muideh maiden asialliset valitukset. ;
rToisaaha on kuitenkin kprPstettava, että Gariada e tässäkään
'^Hsiassä ehdottomasti VVashingtpnin päätöksistä riippuvainen. Kysy-
: mys ei ole liioin siitä,, että Canadan maataloustuotteiden hinnat pvat
i m i i k a liian korkeat, kuten on eräissä piireissä yritetty selittää;
Canadan maataloustuotteiden vientikriisin perussyynä oh l i i t t o - . •
hallituksemme selkärangaton uiko- ja kauppapolitiikka, Seuraten.
; orjämaisesti Yhciysvaltaihulkopoljtiikkaa, liittohallitus all^^
: Yhdysvaltain hallituksen saneleniän. "kansäinväliseri vehnäsopimukr
•sen", jonka '•hautomat pojat^ ovat nyt kotiutumassa", ts. ifninkä seu-:
Tauksena Canada menettää jatkuvasti perinteellisiä vehnämarkkinpi-
" taan. Juuri tämän "'kansainvälisen vehnäsopimuksen" perusteella oh
;. Yhdysvallat harjoittanut maatalbiistuotteidensädu^^m ja v a i - ,
liannut haltijunsa Canadan perinteellisiä hiaatalousmärkkinoita.
1 *"Mikäli ön taas p^he^ Canadan maataloustuotteiden ''korkeista
• hihnoista" j ä '^korkeista tuotantokustanniikiista'", 'millä viitataah siI-7^
• l i e h , että canadalaisten työi ja farmarien 'jihneus';' on muka
näiden kansailisvaikeukäiemme perussyynä, niin se on kokonaan tuu­lesta
temmattua puhetta.. Tosiasia nimittäin ori, että hyväk-tunnetuilla
cänadalaisilla maataloustuotteilla on paljpnkin ky-
; syntää maailman markkinoilla, miitta kun. Yhdysvaltain sanelema
; "kansainvälinen - vehnäsopimus'' •määrittelee, että Canadan täytyy
- vaatia myymänsä vehnän hiaksuksi dollareita, niin kauppoja luon-
< nöllisestikaän synny dollaripuutelta kärsivissä hiaissay huolimatta
• iainkaah siitä kuinka mielellään ne roaätäb^^
K a i k k i merkit viittaavat siihen, että joS: liittohallituksemme sa-noutuu
irti WäshingtoniIn jöhtavasi/i' talutusnuorasta ja hyväksyy^
••' Eng lannin punhah .maatälpustuotteidemmc maksuksi, sekä järjestää
; ystävälliset suhteet niiden maiden kanssa, joitä västaah on AVashing-
• tbnin määräyksestä ja oman mäarihiie 'vahingoksi ''kyrmiiä sotaa"
-käyty, Canadan edustajain ei tah'itse niennä.lakki kädessä Washingr'
; : (oniin pyytämääh maataloustuotteiden dumpingin lopetlamistal M e i l -
' l a on kaikki mahdollisuudet hyvälaatuisiksi tunnettujen maatalpus-
'. hiotteidcihme myymiseen, sillä maailmassa on paljon nälkäisiä suita
j a "hyviä asiakkaita, j os liittohallitus v a in käyttää tilaisuutta hy-väk-seen.
-f/':: \' ' ''^..r''
» Tässii }'hteydessä on hvTä palauttaa niieicemme, että itsenäisen
, ohjelman seuraaminen on ennenkin luottanut tuloksia Canadalle, Ot­takaamme
esimerkiksi vaikka St. La\vrcncen vesitien rakentamineh:
Yhdysvaltain hallitus vastusti 25 pitkää vuotta St. Lavvrenc
tien rakentamista kaikenlaisten verukkeiden varjossa. Se ei tieten­kään
sanonut silloinkaan suoraan •'vastustavansa" hyvän naapurin,
; Canadan kansallistärkeätä suunnitelmaa, vään selitti, kuten nyt seiitet-tiiriOttäwa5sa,
että VhdysA-altain kongressi ei Pie antaniit siUe tar- .
peellisia " v a l t u u k s i a " , että Yhdysvaltain kongressi kieltäytyy ratifioi-,
niiasta sopimusta St. ,Lawrencen vesiticsuunnfielman toteuttamiseksi
'Mutta kun liittohallitus lopulta kyllästyi näihin verukkeisiin ja
i l m o i t t i — - kiitos siitä Canadan kansan yleiselle mielipiteelle—- että
Canada toteuttaa yksinään tämän yesitiesuunnitelnian rakentamisen,
niin silloin muuttiii rajan toisella puolen täydellise.sti ääni kellossa. •
Yhdysvaltain hallitus säj ilman pitemmittä jälkipuheitta tarpeelliset
' S a i t u u d e t " kongressilta jä tunkeutui vastoin monen canadalaiseU
tprvömuksia Canadan kumppaniksi tämän suunnitelman., töteuttämi-sessa!
rr-;:': •. ^ "
'Meistä tuntuu, että liittohallituksen pitäisi seurata samansuun­taista
itsenäistä ohjelmaa maataloustuotteidemmc myynnin Järjestä-
.niisessä, 'Käsityksemme nimittäin on, että Canadan In-vät maatalous­tuotteet
voidaan myydä maailman markkinoilla tarvitsematta sen
paremmin pokkuroida, Yhdy9\-altain hallituksen edessä kuin ilniaista
mitään vihamielisyyttäkään, kunhan seurataan itsenäistä ohjelmaa
n i in ulkopolitiikassa kuin kauppasuhteiden järjestämisessäkin.
'TAATUSTI VAXIIA KOJfSTI"
Psykologit sanovat, että kun
Vietti Vei pääse •purkautumaan luon­nollisia
tietään se. etsii itiseUeen mui­lta,
purkautumisteitä.;: ;
Kyllähän rhe kaikki tiedämme, m i ­kä
bn Erkon Ifihtien voimakkain viet-,
d, mitä tulee uikopolitiikka?.n. Nyt
2i öle kultc-nkaan juuri tällä iietkellä
saätuämine vastikään. Poritäcalan
takaisin — viisasta purkaa tuota u l -
ko{x>liittista viettiä tayallj««n ta­paan.
Mutta purkauduttava sen oli,
ja eikös vain lita-Sanomlsta löyty.-
nytkin sbpiva kanava.. Siis kuulkaa
ja kauhistukaa:
: Suuret, pahat venäläiset sudet ovat
syöneet' suihinsa puolalaisen ps^in!
Jä jäikiruuäksi puolalaisen lapsen!
Miten sytämmeenkä.ypää!. Että ne
sudet, psa-sivatkih valita louhääkseen
juuri papin ja lapsen!
HeSan Tiitus 'sanpi aikoinaan, että
•'.vanha konsti ön parempi ikuin pus-siliineh;
uusla^'. J a tämä venäläineh-susi-
pappilapsihistorla on- taatusti
vanha konsti. Y l i Jcohneh vuosikym-
.Tieneh ikäinen. •Neuvdstoliittcä vas­taan
käytyjen interventiosotieri a i ­koina
poaTfartlehtemme olivat halje­takseen
täynnä juuri tällaisia, vuuti'^
;Sellalsiä kuiri täniänkin Piiplaa
/oskeva iita-Sanomien uutirierii Jo-;
ka oli muuteri saapunut — Wienistä.
, ;.Vapaa .Sana, Heläinki :
Kirj. A. Snegov tifiilla velvollisuuksilla. Tämä apu a n ­netaan
intiaJJe edullisiUa rtidpilla Ja
Monien koko maaiimah. rauhan l u - i on o ^ a h edistämään
jittahij^eeh nykyisin; vaikuttavien voi-:! rjihpumattomimdea kehittymistä :jä
makkaiden tekijöiden joukossa pn j lujittumista. ,
tärkeä s5ja;Neuv:ostoliltPri: jä I n t i a n ; , Neiivöstoliiton ja : Intian' välisen
välisellä yhteistyöllä ja ystävyydellä:! rauhanaihä
Intian päämiinisteri: Javaharlalj jentuininen' luo vankan pohjan riäl-
.Vehrun jokin aika sittep Neuvosto-.' ^gn; kahden valtion yhtelistoinilhnälle
liittoon'tekemä matka on hayainnol- j yieisep turväilisuuderi lujittamiseksi,
li&esti näyttänyt, kuinka suunnattP-j intian'ia:Neuv<wtoliiton välisten su
rnia; mahdollisuuksia on olemassa riäi-: \ teiden ""tällainen kehitys e l voi olla
den kvoauh,die»wn': maan rauhanomaisen vaikuttamatta suotuisasti koko k a n -
yhteistoiminnan: laajentamiselle ja
r.iiden ystävyyden lujittamiselle. Neu-
.\ostoliittoa., j a . Intiaa lähentää toi-^
siinsa kuriimänkin niäan kansojen
horjumaton pyrkimys elää rauhassa
ja ystävyydessä kaikkien muiden k a h -
isojen kanssa. Neuvö-stolliton Ja .In­tian
välisillä .suhteilla, on; vahkka ja
saihväliseen tilanteeseen.
K a i k k i ' he, jotka todella tplyovat
kansainvälisissä suhteissa ilmenevän
kärjistyneisyyden jatkuvaa iieVenty-mistä,
J a sodan torjumista, ovat a n -
taheet hyväksymisensä. Neuvostolii­ton
ministerineuvoston phheenjohtä Ja
N. A. Buiganlnin j a Intian tasavallan
varma pohja; mikä on siiuä, että mo4| pääministeri Jävaharlal Neh^un y h -
Simcoe. — Muutarifiien kuukausien
kuluttua perustetaan . tänne raittius-miesten
autoväkuutusyhtiö joka myy
vakuutuksia sellaisille, jotka^ ovaV
valmiit allekirjöittamaari; lupauksen
pidättyä älköholijuomain nauttimi­sesta
vakuutuksen •voimassaoloaikana.
Mutta vakuutuskirjaa ei allekirjoiteta
pelkästääh : sellaisen lupauksen 'pe-fiisteslla
sillä yhtiön edustajat puhut­televat
sitä ennen "luonnetodistäjia"
vakuutuksen hakijan ja alkoholin
suhteen. : Jos vakuutuksen saanut
ryyppää . kaikesta huolimatta •johtaa
se automaattiseen vakuutuksen pe­ruuttamiseen.
Hankkeen takana olevat miehet
oyat saartieet Ontarion raittiusliiton ja
Nörfolkin. raittiusjärjestön kannatuk
seri hänk.keelieen ja sanovat, että Y h ­dysvalloissa
ori perustettuna samari-laätulrien
.vakuutusyhtiö, joka antaa
vakuutuksen ehslmmäisehä vuonna 15
prosenttia tavallisia vakuutusmak­suja
halvemmilla taksojila ja sen jäl­keen
viisi prosenttia halvenuhalla jo­kainen
iisäyuösi ikunnes vakuutus on
.40 prosenttia . normasdisia maksuja
halvempi, v Yhtiön. perustajat toivo­vat
voivansa aritaä vakuutukset sa­moilla
psrusteilla 1.5 — 40 prosenttia
halvemmilla taksoilla. . ' '
iommat maat pitävät klirmi periaat­teista,
jotka edellyttävät alueellisen
eheyden ja suvereenisuuden keski-i^
äistä kunnioittamista, hyökkäämät-tömyy
ttä jä sekaantumattomuutta
toisen .sisäisiin asioihin minkälaisista
taloudellisista, poliittisista tai ideo­logisista.
vaikutteista, tasa-arvoisuut-ta,
moiemminpuolista etuisuutta . j a
rauhallista rinnakkaineloa.^ '
. Intia jä. Kiinan Kansantasavalta
cvat julistaneet nämä rauhantahtoi-sen.
v ulkopolitiikan viisi periaatetta
rvuosl sitten; janiistä; pn muodostu-
.iiut. Aasian kahden suurimman y a l -
t! on keskinäissuhteiden pohja. Sit­temmin
näihin periaatteLsiiri ovat
yhtyneet myös Birma ja Jugoslavia.
Viime .keväänä viisi periaatetta, sai­vat
hyväksymisensä 29 Aasian ja A f -
;rikan: maalta ja rie^ liitettiin; näiden
maiden Bahdungin konferenssissa hy­väksymään
julistukseen . kansainväli­sen:
rauhan :jä yht^lstpiriiinnan l u j i t -
tiimisesta.- Näihin ; periaatteisiin ,;pn
:. htynyt myös Puola,
Neuvostoliiton ja Intian väliset suh^^
teet osplttavatv että • yhteiskuntajä.r-jestelmiltään,
erilaisten .maiden ^'^t
;sa-arvpisuuteen- ja moleriiminpupli-feen
etuun perustuvan; yhteistoimin­nan
laaja kehitys kuittuuriri, talou­den
jä tekniikan alalla, on reaalisesti'
täysin riiahdollinen. Neuvostoliitto-Tpn,;
näyttänyt,; että se on . vilpittömäni;
valmis antamaan kaikkea, mahdpllls-lä-
apuaan heikosti kehittyneille
nailie näiden pyrkiessä vapautumaan
siirtomaille ominaisesta riippuvaisuu-ciesta
-ulkomaalaisista sUuryhtymistä.
Kirkkaana esimerkkinä tällaisesta
valmiudesta on mainittava Neuvosto­liiton
ystävällinen apu Intian suurirnrf'
man. nietallurgiseri kombinaatin ra-,
kentamisessa, kansallisten metalluri-gian.'
spesialistien kouluttamisessa ja
rhonlila muilla aloilla. Pääministeri
Nehru on eräässä lausunnossaan ko­rostanut,
että Neuvostoliitosta saa­ta
va: taloudellinen j a teknillinen apu
ei .sido Intiaa minkäänlaisilla poltit-;
teiselle lausimnolle. Maailman yleisen
niielipiteeh laajat piirit pitävät
run Neuvcstpliitbh-mätkah tulc&siä
arvokkaana, panoksena koko maail-n
a n rauhan, lujittamisen hyväksi. ,
• Moskovassa puhuessaan Javäharlal
Nehru totesi, että. neuvostohällituiisen
viimeaikaiset tÖiSiehpiteet ovat edis­täneet
kansainvälisen jännittyneisyy­den
lieventymistä. , ^ \:
Intian pääministeri sanoi, että rau­ha
ei merkitse pelicästääh pidättäyty­mistä:
sodasta, vaan aktiivista :jä
myönteistä suhteutumista Jkänsaiiivä-iisiin
ongelmiin; mikä johtaa eimen-kaikiteäyällitsevah
kärkevyyden He-ventymiseen.
Neuvostoliiton j a totlän kanta mo-ijissa
tärkeimnilssä kysymyksissä a n -
, taa vakuuttavan esikuvan juuri täl­laisesta
suhtautumisesta kansainväli­sen
jännittyneisyyden lieventämisek­s
i ; kaikkien vaitlolden välisen luotta­muksen
ja yhteisymmärryksen a i ­kaansaamiseksi
jä avoimina olevien
ongelmien . ratkaisemiseksi yleisen
rauhan etujen riiukaisesti.
Neuvostoliitto ja Intia, ovat lausu­neet,
että ne tahtovat nähdä Kiinan
Kansantasavallan, saavan oikeutensa
;Yhdistyneet Kansakunnat-järjestös-fä.
Samoin on tarpeen, että Y K r h on
otetaan kaikki valtiot, jotka vastaa­vat
tämän järjestön sääntöjen aset­tamia,
vaatimuksfa. kahden hallituk­sen
päämiehet sanoivat toiyovanisa,
että Kiinan Kansahtasavallari l a i l l i ­set
oikeudet Talwaniin nähden saa­daan
rauhanomaisin . keinoin: palau­tetuiksi.
1 Neuvostoliitto ja Iritia ke-hoittivat
kaikkia maita, joista tämä
riippuui, - tekemään kaikkensa Ihdo-
K i i n a n välirauhanehtojeri täyttämi­seksi,
jotta Geneven sopimusten tar­koitus
tulisi täydellisesti saavutettua;
•Kahden hallitukseh päämiehet l a u -
suiyät varmuutensa siitä, että Valtioi­den
; rauhanomaisen. rinnakkainelon
peiriääliteita; jotka viime aikoina ovat
saaneet entistä laajempaa' tuimustus-t
a , . voidaan soveltaa ;entlstä laäjem-pijeineii
artikkeli on lainattu v a - i käyntimerieteimää''. Toinen heistä;
paamielisen englantilaisen aikakausi-lehden
"The New Statesman and N a ­tionin"
tuoreimmasta numerosta. Se
oli julkaistu johtavalla paikalla leh­den
etusivulla. Se puhuu oriin a koris­telematonta
kieltään Ibrittiläisen siir-tomaäkomennön
näköaloista Afrikas­sa.',
•;••;,'. ^' .
Kamau oli kikuju. joka kupli, äsket­täin.;
Hänen kuolemantavastaan te­ki
objektiivisen yhteenvedon eu-rocppaläihen
poliisituomari A. C.
Harrison toissaviikolla Nyerissä K e n -
yassa. Kamau kubli brittiläisen po­liisin
. käsissä. . "iMitään ponnistuk­sia
" . s a n o i : poliisituomari, :"ei sääs­tetty;
hänen pakottamiselcseenturi-.
nustariiaan. syyllisyytensä. : Häntä
ruoskittiin j a potkittiin, hänen kiiten-
5ä sidottiin käsiraudoilla jalkojen Vä­liin
ja: venytettiin sieltä hänen: nis­kaansa,
hänet pantiin syömään mul­taa;
hänet työnnettiin jokeen, hänel­tä
kiellettiin ruoka jnääräajaksl, hä­net
sidottiin paaluun ja ;jätettiin a i ­nakin
kalideksi yöksi ulos suojaan,;
jossa oli katto, mutta ei seiniä, ja'hä­nen
yllään oli vain hevosloiini kyl­mää
vastaan." Vaikka hänet oli jo
kaksi päivää ennen hänen .kuole­maansa
vsaa tettu tilaan., jota härt ei
enää. voinut kestää,. ei hänen luok­seen
kutsuttu lääkäriä. .Häntä' vas-^
taan ei käyty oikeutta.
Hän ei kpskaan tunnustanut syylli­syyttään,
ja saattaa olla että hän oli
syytön. Muuan oikeudessa todista­nut
lääicäri piti "todennäköisimplnä
kuolemansyinä" hänelle aiheutettuja
vammoja jä paleltumista. Knhta eu­rooppalaista
poliisitarkastajasi, jotka
olivat nähneat,sellaista vaivraa saa­dakseen-
häriet tunnustamaan, syytet­tiin
ensin murhasta. Sitten/syytettä A ä . Kolmanneksi herättää huomiota,
muutettiin. Heitä syj'tettiin "törkei- i ettei tapaus ole aiheuttanut. julkisia
den ruumiillisen ,yanuno|enaiheuttä- I vhstalauseitatä^
he tunnustivat itsensä i nlssa.i joka tavallisesti on niin herk-antoi
todistetusti vääriä tietoja CID;
.ile icuulusteluissa, joita suoritettiin
Kamaan kaolemasta. Edelleen ilmeni
että eräät poliisituomareistä; joskaan
eivät kaikki, estivät jutussa toimitet­tuja
poliisitutkimuksia. Herra Harri­son
lisäsi, että yksi^^elvä syy tällaisiin
tapauksiin oli; se että poliisiupseereille
oli anriettu sekä oikeudelliset että toi-imeeripanovaltuudet.
Toisin sanoen
nuorilla harjaantumattomilla poliisi-'
upseereilla on Keriyän kuumennees­sa
ilmapiirissä oikeus ratkaista ilman
oikeudenkäyntiä, onko joku syylli­nen,
valtuuttaa toiset kiduttamaan
häntä jä osallistumaan itsekiii kidu­tuksiin,
mikäli he vain iialuavat, jot­ta
hänet saataisiin tunnustämaanri-kokset.
jpihin hän mahdollisesti ei
ole syyllinen.
Edellä kuvailtu, ei ole; ensirrimäinen
tapaus Kenyassa; Vastaavanlaiset;
joskaan eivät niin karkeat, väärin^
käytö!cset johtivat viime vuonna
eversti Arthur Youngin, jonka tehtä­väksi
oli annettu siirtomaan poliisi-menetelmien
• tutkiminen; lähettämi-
. seen'Kenyaari. Hänen, kritiikissään
esitti tärkeää osaa juuri tämä t o i -
nieenpanovaltuuksien ulottaminen o i ­keudellisiin
valtuuksiin, mihin herra
Harrison viittasi. lEversti Youngin
ehdotukset hylättiin j a hän itse erpsi.;
Seuraava vaihe asiassa on, että jo­kaisen
afrikkalaisen, joka tuntee j u ­tun
— ja on vain harvoja afrikkalai­sia,
jotka eivät tuntisi sitä —, täytyy
panna, merkille, että kun kikuju voi­daan
laillisesti surmata ampuma-aseen
hallussapidosta, eurooppalaiset
ovat syyllisiä'väin,"töiieän ruumiin-vaniman"
tuottamiseen, jos joku k i ­dutettu
vanki kuolee heidän käsiin-jois-
Afrikassa toimittamat verilöylyt
Pariisln-klrjeehvalhtajämme on niin
tarkasti selostanut viime viikon n u ­merossamme.
; Me sanomme totuu­denmukaisesti,,
että Englanti yrittää
lopettaa terroria ja -vastaterrorin a i ­kakautta
Malakassa toimeenpanemal­la
perustuslaillisia muutoksia, j a her-ra
Lennox-'Boyd voi joltisellakin y l ­peydellä
viitata äskeiseen edistykseen
joka on tulosta hänen vierailustaan
siellä. Nyt hänen on käytävä käsiksi
Kenyan pulmakysymykseen.
min j a että näiden periaatteiden nou­dattaminen
yaltioldeh keskinäisissä
nuhteissa antaa takeita siltä, että
kansat vapautetaan pelosta ja epä­luulosta.
Tällaisen rauhan tilanteen
oloissa voidaan neuvottelujen ja so­pimusten
tietä:iöytää rauhanomainen
ratkaisu kansainvälisille ongelmille.
Neuvostoliitto ja Intia vaativat ato­miaseen
täydellistä kieltämistä, ylei­sen
aseistuksen tuntuvaa supistamista
ja tehokasta kansainvälistä valvon­taa
kaikkeen tähän nähden. JaVa-barlal
Nehru lausui varmuutensa s i l ­tä,
että Neuvostoliiton uusimmat
aseistariifiumisehdotukset merkitsevät
cteenpäirmienoä tämän vaikean on­gelman
ratkaisemisessa. Saksan ky­symystä
kosketellessaan Nehru sanoi,
että hän on saanut sellaisen käsityk­sen,
että Neuvostoliiton johtajat pyr­ki
väi:Saksan* kyi^ymyksen järkevään
latkaisemiseen. Ennemniln taikka
myöhemmin tämä kysymys joudutaan
ratkaisemaan asianomaisten maiden
rauhanomaisella sopimuksella Saksan
> hdistämis^tä, sanoi Nehru.
Neuvostoliiton ja Intian yhteistä
lausuntoa tärkeimmistä kansainväli-isistä
kysymyksistä pidetään kaikkial­l
a voimakkaana tukena rauhantah­toisille
voimille. Jotka taistelevat i h ­miskunnan
pelastamiseksi uuden so­dan
vaarasta.
; Yhä useammat valtiot ovat^vi­rallisesti
ilmoittaneet kannatta­vansa
rauhallisen rinnakkainelon
periaatteita. Sellaisia valtioita on
nyt jo y l i kolmekymmentä, j a n i i ­den
väestö muodostaa y\l kaksi
k o l ^ s o s a a koko ihmiskunnasta.
Voidaan rohkeasti sanoa — sen ovat
selvästi osoittaneet myös Helsingissä
jokin aika sitten pidetyn maailman
rauhankokouksen päätökset että
valtava enemmistö maapallon ihmi­sistä
kannattaa rauhalilsen rinnak­kainelon
periaatteita, :
99.
Hyvä riisisato
saadaan iKiinassa
K i i n a n eteläosissa on aloitettu
Jantsysta etelään kasvavan tärkeim­män
•viljelyskasvin; — varhaisrlisin —
•korjuu. Korjuun ensiiKlivät ovat
näyttäneet, että riisisato tules tänä
vuonna olemaan hoin kahtakymmen­tä
prosenttia viimevuotista suurem­pi.
Suurin riisisato on saatu Tsjan-sin
maakunnan Shanzhaon kunnas­ta,
jossa on viljelty 800,000 muta r i i ­siä
(yksi mu oil hehtaarin kuudes­toista
osa).
Huomattavasti suurempi sato saa­daan
viimevuotiseen verrattuna myös
muilla rilsinvlljelys-seuduilla m i n .
Hunan, Anhoin j a Hubein maakun­nissa.
. •
Onko lapsi perinyt
atomisairauden
Tokio. — Kahden kuukauden ikäi-i.
en tyttölapsi on otettu Hiroshimassa
sairaalaan hoidettavaksi, koska lää­kärit
olettavat hänen sairastavan pe­rinnöllistä
atomisairautta.
Tyttö, joka on vajaat kaksi kilo­metriä
V. 1945 tapahtuneen atomirä-jähdyskeskuksesta
asuneen 25-vuo-tlaan
Setsuko Morimoton tytär, sai
kaksi viikkoa sitten korkean kuumeen.
Lääkärit totesivat hänen potevan leu­kemian
oireita osoittavaa verenvä­hyyttä
ja leukemiaa pidetään tyypil­lisenä
atomisairautena.
Asiantuntijat väittävät, että äidin
munasolut ovat joutuneet perinnöllis­ten
muutosten alaisiksi atpmisäteilyn
vaikutuksesta.
Nykyaikainen lentomatkustaja, jo­ka
on tottunut siihen, että hän sUr-tyy
maanosasta toiseen ainoastaan
UiUUtamassa tunnissa, on ehkä sitä
mieitä, • että matkustus lentokoneella-km
on. liian hidasta silloin, kun ky­symyksessä
ovat lyhyet! välimatkat,
kuten esimerkiksi Euroopan eri mai­den
kesken on asianlaita. Scandina­vian:
Airlines System on ottanut tä­män
huomioon suunnitellessaan uusia
yhteyksiä Euroopan liikenteessään ja
senvuoksi luovutetaan liikenteeseen
ensi keyäänä yksitoista^ kappaletta
amerikkalaisia '"Convair Metropoli-tan"-
lentokoneita, jotka ovat erään
maailman parhaamman ja kuului­simman
amerikkalaisen lentokoneteh­taan
suiirinittelemia ja rakentamia
erityisesti lyhyille matkoille. I l m an
konetyypin suoritusarvot öyat näky­vänä
tuloksena lentokonetehtaiden
suimnitteluösastojen- ja matkustajia
kuljettavan lentoyhtiön läheisestä
yhteistyöstä. Jo noin kahden tunnin
lentomatkalla kone säästää^noin puo­li,
tuntia, lentoaikaa j a lisäksi monia
kailisarypisia minuutteja jlyhyillä las­ku-
ja noiisumatkoillaan..
Esim. Pohjols-Euroopässa ön keski-riiääräinen
lentomatka maansisäisis-sä
liikenneverkostoissa vain noin 25Ö
mailia. Näin lyhyillä matkoilla e i t u r -
hokäyttöisiilä tai tavallisilla suihku­koneilla,
ole- suurtakaan käyttöarvoa,
koska suihkukoneiden on noustava
tiettyj'n vähimriiäiskorkeuteen, missä
ne voivat käyttää hyväkseen mootto-reltaan
ja niiden kehittämää suurta
nopeutta. Alhaisemmissa ilmakerrok­sissa,
missä ilman tiheys on huomat­tavasti
suurempi, koneet hajoaisivat
alkutekijöihinsä, jos moottoreiden
taysl voiriia päästettäisiin valloilleen.
Tämän vuoksi on potkurikäyttöinen
korte huomattavasti edullisempi l y -
hyillä matkoilla, koska se voi lentää
1 natalammalla eikä sen tarvitse käyt­tää
aikaarisa*;pitkiin nousuihin eikä
laskuihin.; .''SCbnyäir MetröpoIitan"^ ^0
malliesimerkki, tällaisesta koiieesta,
koska siinä on yhdistettynä potkuri-käyttöön
kaikki he samat erinomai­set
aerddyhaämiset ominaisuudet, jot-^
ka ovat esim. juuri suihkukoneella.
Nämä kaikki: seikat huomioonottaen
S - A - S - allekirjoitti äskettäin 9 riiil-jöonan
dollarin sopiriiuksen,; jonka
puitteissa yhtiö ostaa 11 kpl. näitä
koneita.
• '••Metropolitanin" . matkanopeus on
sama kuin Eic-6 :n, mutta huomatta­vasti
pienemmillä kuluilla. •.Matala­lentojen
keskimääräinen matkanopeus
cn noin 300 mallia tunnissa. Lisäksi
koneessa on uudenaikainen ilmanpai­neen
säätölaite, joka -tekee lennon
matkustajan riäkökuimasta.katsoen
huomattavasti mieilyttäväriimäksl .ja
s-läpaitsi koneessa ph viimeistä huu­toa
oleva äänieristys, joka. taas a i ­heuttaa
sen, että lentomatkustus on
miltei täydelleen vapaata kiusallisesta
moottprinsiirinasta. Tässä yhteydessä
tulkoon muuten mainituksi sekin, että
myös suoriialainen Aero Oy, joka u l -
Komailla fonnetaan paremmin Finn-air-
nimellä,- pn myös hankkinut'näi­tä
samoja koneita Euroopan-Iiikeri-teeseerisä.
Tällä .hetkellä Aerolla on
• Metropolitaneja"' kolme kappaletta
j a neljäs aiotaan' ostaa läliitulevai-suudessa.'
'•Metropolitanin" telio on 5,000 he­vosvoimaa,
joiden avulla koneen nou­supaine
voi olla aina 22 ja puoli tbn-r
i a mukaanlukien .52 matkustajaa.
Sen pisin lentomatka ilman välilas­kua
ja polttoainetäydennystä on 525
mailia. Välilaskujen pituutta jä py-
SITÄ
JA
"Saatieko koskaar
tauksia" kysyi Jääkä
naiselta.
"Enpä tietenkään'
takaisin, "minä olen
arvossa pidetty nairi
• 'J' ••':
"Olit siis kymmeni
las.ia.. • Siriä olit va;
peä?" .;' V ••*;
"Eikä mitä. Sielli
raanhoitajatar.".
Uusia rauti
Ki
Kiinassa on rake
rautatietä.. Kuluvan
rakentajat tulevat ki
tatuhatta kilometriä
.Äskettäin on saati
nin (Huansin maak
kongin (Leitszhun i
dunin maakunnissa;
lometrin pituinen ra
tetty Hunanin ja 1
rautatieiien jä sillj
tärkeä; riierk\tys K i
kaupassa.
Puolta vuotta erine
saatu valmiiksi Pyt
välinen 105 kilometi
tatie. ; Rakentajat c
miiksi 65 tunnelia, jo
tuas ori lähes rieljäm
ta, ja 81 siltaa. U
mistuniinen ori. tehr
kolminkertaistaa ]> i
Pekingin lähistöllä
ja Suuren Kiinan mi
lella olevan Shatse
semmin. tavara kul
rataa pitkin Pe'K;ingi
Uusi rata tekee n:
duttaä hiilen, -rauda
jan kuljetusta '• älm
Peskihgin ja Baptot
varrella. ,
Enemmän tak
ja terästä tuoi
Ottawa. —. Tilast
keräämät tiedot osoi
teräksen tuotannon
riiattavasti; kuluneer
viime vuoden vastaa
rattuna. • Takkirauta
077,357 tonnia, ver:
tonniin viime vuode
kana. Terästä tuot
kuukauden aikana
verrattuna 2,045,403
vuoden vastavana a:
.^yhdyleiä lyhentää
että koneeseen on ri
vedettävä matkustaj
kun korie on' pysähtj
voivat laskeutua po
toriaan . alkaa siis
sika, jblloiri matkuj
odoteltava koneessa
Mkentän miehistö r ;
aukon eteen matlcus
koneen matkatavarj
lijteltu: siten, että la
sujuvat entistä nop<
Jo ensi keväänä
dansuomalaisetkin k
5 ia S - A - S : n korieita
Euroopassa. Omalta
velevat yleisöä va
mitä) tulee matkust
ja tehokkuuteen — V
ka Scandinavian A i
aina pitänyt etusij
saan.
misesta", ja
syyUlslksl.; He olivat nuoria miehiä I kätuntelnen oikeudellisten kysymyk-
22 ja 23-vuotialta — ja heidät j sien suhteen. Itse Afrikassa huomio.
tuomittiin 18 kk:deksi pakkotyöhön.
PoUisltuomarl lausui lisäksi, että kol-että
on olemassa yksi laki valkoisille
ja tohien mustille (mikä periaate on
me pihipoliisivirk(imiestä, jotka olivat | laillisesti hyväksytty eslmericiksi Ete-myös
polilsituomarelta, olivat jos-i lä-Af rikassa), omaksutaan vamiasti
sakin määrin sekaantunut juttuun, [kernaasti muiden Alrtkari sllrtomai-
Yksi. heistä, joka tuomittiin 10 pun- j deri eurooppalaisten taholta.
nan sakkoon, "osallistui vainajan
ruoskimiseen huolehtimatta tai ilmei­sesti
valittamattakaan siltä, että
Kamauhun olisi sovellettu oikeuden-
Väitämme täällä Englanissa. että
viimeksi kuluneiden vuosien ajalta
brittien sllrtomaakronikka on parem­pi
kuin ranskalaisten, joiden Poh-'
Eräs johtava brittiläinen tiedemies,
sir Ernest 'Roak-Carlin-nimeltään,
esitti atomitiedemiesten konferenssia­si
Genevessä viime elokuun puolivä­lissä,
että atomi- ja vetypommien a i ­heuttama
liiallinen radioaktiivisuus
voi synnyttää idioottien sukupolven,
joriikä; riveissä ön joita kulta nero-patteja.
;•; •,••';•,;•:•.;',..;
; Hänen arvionsa mUkaan liiallinen
radioaktiivisuus voi aiheuttaa:
; 1. SlltöÄyvyn alenemisen ja eli­niän
iirhenemiseen...
2. Inteilektualismin. yleisen alene­misen.
V . . , :•
Mutta hän lohdutti Ikultenkin k u u ­lijoitaan,
että siinä idioottien luva­tussa
maailmassa — mihin atomi-pommeilla
kokeilu j a — sotiminen
•johtalsf - Saattaa -kuitenkin kehittyä
joltakin neropatteja. Ja sir Ernest
esitti tavallisen (kansan kannalta
katsoen vähemmän miellyttävän a j a -
tulksen, että "koko' ihmiskunnan tule­vaisuuden
'kannalta, yl-csl muuntami­nen,
mikä synnyttää Artlstoteleslh,
Leonardon. Newtonln, Gaussin, Pas-teurin
tai Einsteinin, voi painaa
enemmän'., kudn 99 hendcisestl vaja-mittaista."
;
Mutta tällaisista mahdollisuuksista
huolimatta ovat eräät sotaiset piirit
Yhdysvalloissa - Ja täällä Canadas-sakinl
- esittäneet väitöksiä, että
atomi- Ja vetypommeja e l saa hävit­tää,
.«ttä.ne ovat muka "pyhlä"lai-toksla
sen vuoksi kun kapitalistinen
järjestelmä ei heidän mielestään pys­ty
kilpailemaan so.°lalistisen järjes­telmän
kanssa ilman sodankäyntiä —
ja kapitalismin säilyttäminen on m u ­ka
välttämätöntä, vaikka se aUieut-taisi
sen, että meidän jälkeemme t u ­leva
ihmiskunta muodostuisi 99 pro­senttisesti
idiooteista!
Muuten, sivumennen sanoen, tun­tuu
siltä, että idioottimaisuus voit­taa
alaa peloittavässa määrässä aina­k
i n joissakin piireissä; . • . .'
Ottakaamme esimerklsl va"ikica ne
paljon puheenaihetta antaneet "stra­tegiset
aineet". .•'•'•;•.••.;
•Meille on eräitten yhdysvaltalais­ten
piirien taidolta selitetty silmää
räpäyttämättä koko kylmän sodan
ajan, että Neuvostoliitolle, Kiinalle ja
Euroopa'n kansandemokraattisille
maille ei saa missään tapauksessa
myydä "strategisia" aineita. Niinpä,
kun Jokin aika sitten neuvoteltiin
alustavasti Canadan. Ja Neuvostolii­ton
välisistä 'kauppamahdolllsuuksis-ta,
Ottawa poisti (vientikiellon luet­telosta
joukon muita tavaroita, jätti
vientikiellon alaiseksi "strategiset" a i ­neet
ja tavarat, eslmericiksi rahtilai­vat.
Ja muut sellaiset "strategeisesti
muka tärkeät tavarat", koska Yhdys­valloista;
tiukasti .vaaditaan, ettei n i i ­tä
saa Neuvostoliitolle myydä.
Tatuoitua on selvä,
"Kylmän sodan" ilmaplUrissä, Ja
"•kuumaa sotaa" valmistettaessa oli
; huolehdittära siitä, ettei neuVostpi
liitto ja kansandemokraatit saaneet
itselleen.mitäänScättä pidempää.
Mutta sitten rupesi kuulumaan
kummia. 'Neuvostoliitto ja; kansah-demokraattlset
maat rupesivat jouk­komitassa
laajehtamaan ulkomaa-kauppaansa
-ja erinäisten kauppaso­pimusten
teäcsteistä ilmeni, että niin
Neuvostoliitto kuin kansandemok­raattisetkin
maat ovat myyneet muil­le
maille, mukaanlukien kapitalisti­sille
maille niitä, "strategisia ;mate7
riaaleja", joita yhdysvaltalaisten se­litysten
mukaari; ei saa; sinne myydä,
koska siten menetellen voidaan muka
pitää sosialistinen maailmanosa
aseettomana.
; Nyt viimeksi saatiin New Yorkista,
melko "hälyyttäväsävyinen'* propa-gändauutinen
siitä, että Egypti on
ostanut asevolmiensa käytettäväksi
valmista sotakoneistoa — mi tä valr
mistettaessa on epäilemättä tarvittu
niitä "strategisia" aineita, mitä ei
ole esimerkiksi Canadasta voitu so­sialistiseen
maailmanosaan niyydä!
Merkillepantavaa tässä Tshekkoslo­vakian
ja Egyptin välisessä asekau­passa
on se kun New Yorkista seli­tetään
krokodiilin 'kyyneleitä vuodat­taen,
että nyt on kalkkf maailman
kirjat sekaisin kun Eg.vpti i;oi hank^
kia asevolmiensa -käytettäväksi ehkä
sellaista' raskasta koneistoa, mitä se
ei ole saanut rahalla eikä millään
sen paremmin Englannlsta\kuln Y h ­dysvalloistakaan,
ja mikä pahinta,
Egyptin el< tarvltselcaan asekaupois­saan
käyttää sen paremmin puntia
kuin doUareitakaan, sillä se voi vaih­taa
puirvllla*ansa aseisiin Tshekkoslo-vaklag^
äl^
Yhdysvaltalaisten
politiikkojen valitus
tenkin jotakin järke
taisivat ja ehdottai
' yleistä vähentämists
ilmassa. Mutta juur
•jotka nyt näkevät n
-'•vaaran":: siinä ku
aseita Tshekkoslovi
'.tiveri kovaan, ettei
•välisiä sopimuksia -
tul-isen vähentämise
tapauksessa atomi-kieicämiseksi.;
Tästä
ta vastu.3tavasta.'.kj
matta nämä jänklt
Iäisensä niin Britan
'läfCanadasisakin; h
, hariipaisiin asti ase
maila määritellä ser
muiden riippuvaisuu
ja kokonaan siirtom
vien maiden täytyy
.•näärättyyn ja pakc
mattomuuteen?
;• Kaikki .järkevät il
vat aseistarlisumlst!
tyjen kansainvälistei
kaan. Mutta millä
oikeutta,vaatia yks.il
tumattomuutta tois
sillä perusteella, ett
malta sotilaallisessa
mielessä voimakkaa
Egj*pti ja muut vie
asemassa olevat mai
Sellaista yksipuoli
, mistä" voivat kanna'
joita liiallinen radic
kuulema suuresti l i
niitä, tuntuu olevan
koon, ainakin orriiki