Vapaus, February 10, 1923

              , t l , % , ii i in
ItlföLÄlgll^I^,-^ O N ! •YKSIVmOLONEN! YKSI TAISTELU! -SIESI: m i PUOLUE! YKSI: U ^ YKSI PMMÄIRÄI
oväen vapautus tapain
sen itsensä Jcautta!
Vain järjestyneeRä yo!
työväenluokka voittaa!
Iattantaina^helImk, W p^^^ Sat Feb. 10 VII Vuosikerta. Voi VII
snistajai smiir-työläi.
ta nSIkSan ja kori»»'
n
Xii,o!ma - Euotsm tyon-
1 yhdistys on kokouksessaan
pnä h^äksynyt rautatehdas-paperimassaliitog,
salialaitos-
, ^ a rakennusaineliiton anomuk-y^^"
ilun julistamiseksi tammik.
, taikka helmikuun 1 pnä, Jo-
<^ j iji tapauksessa tulee sul-jjji
o)umaan voimaan, ellei sitä
saada voimaan uutta/Sopi-vastaavien
ammatillisten liit-ia
työnostajain välillä,
lasketaan tulevan käsittä-rautateollisuudessa
il'20,000
p a p e rimassateollisuudessa
sahateollisuudessa. 24,000
kennusaineteollisuudessa 4,-
iiestä. •
in työnantajain yhdistys on
lannut käyntiin kauan suun-
,ansa hyökkäyksen järjesty-työväestöä
vastaan vientite-lessa.
Sulkukenraali ^on jäi-erran
tarttunut nuijaansa is-i
iih mäihäksi -työläisten jär-
' ia puristaakseen työorjat ää-
' seen kurjuuteen. Tällä kkcer--
kysymyksessä ole tyhjä uh-
Muutamia kuukaösia sittii
työnantäjayhdistyksen val-u
heiTa von Sydow, että työ-oli
Skandinaviassa saatu suu-määrin
alenemaan, enemmän
^ i n Ruotsissa kuin Norjassa
Bskassa. Samalla ilmoitti hän,
I liitä tultaisiin entisestäänkin
maan.. Nyt on hän pannut'
ksensa täytäntöön. Ja hel­li
1 päivänä on 65,000 työläis-
-jikattuna kadulle, se kun on
1 n työnantajayhdistyksen py-i^
äito.
faanillisten verstaiden, työläi-,
n . odotettavana sama kohta-
•: sia palkanlaskuja kun tullaan
Iltamaan tasekin teollisuu-ä
3 aavaa muuten on, että Ruot-
* önantajayhdistys on, pakotta- irii 'yöS' yksityiset yhdistyksen jä-vastoin
tahtoaan alentamaan
y-.'•n palkat. Muuten sellainen
"iksE °" toiminimi , Nydqvist &
^ \ Trollhättanissa (missä val-aan
venäläisiä tilauksia), Tä-
«.lÄ yhtiön kanssa tehtiin viime
'B^^i :i sopimus, mitä Ruotsin työn-rhdistys
ei hyväksynyt. Nyt
'tiö pakotettu sanomaan irti
iikoiksensa. Jos yhtiö, uskaltaisi
Saksa tnnrautau* vetoomaan mui-
. hin •uurraltoiiua ja puolueetto­miin
maihin. -
vastustamaan työnantajayh-u|"^
sen tahtoa, joutuisi se suor^t-
'*'"n jopa 2 miljoonaan kruu-nousevan
sakon (työnostajat
kyllä käyttää mitä kiristys-i
tahansa, kun taas jopa työ-läkkovahtejakin
pidetään yh-
*Vj-itarauhaa häiritsevänä. rikol-ja
eräissä maissa tuottaisi
y j j huonetta!) On kerrassMn
styttävää lukea Ruotsin työn
t'hdistyksen sääntöjä ja tode-keus,
millä se voi yainpta jä-
Ji. elleivät nämä sokeasti to.t-
|tn määräyksiä,
^^jnattijärjestön tehtävänä täs-ryhtyä'
ripeisiin ponnistuksiin
J» '1 työväenhallituksella on* tie-
"jysi syy työläisten eduksi
taistelun kulkuun-— —,
• '~~ o— .',
»"n työläiset kiel-orjatyöstä
•J'ni 18-1. -.Essenistä ilmoi-että
ranskalainen sotilaslii­to
on kutsunut lupkseen työ-rjtstöjen
edustajat ja 'vaati-
^•ta työläisten on vallatulla
•a,suoritettava ylityötä. -Kon-pidettiin
Dusseidorfissa.
- a on kuitenkin tämän jäl-neuvottelunsa
ja ovat
*eltanyneet mukautumasta
valloittajain vaati-
Englannista on kaivds-
Essen. — Ranskalaiset miehitysr
joukot Ruhrissa läksivät «tenemään
kautta linjan, miehittäen seitsen;än
kaupunkia lisää..keskiviikkona. Lenr
nep, Krebsoege, Wermelskirchen,
Överath, Bergischborn, Swaben ja
Lippe vallotettiin, • _
Tunnustelee ulkovaltain mielipi*
detta. • •
Berliini. — Saksan hallitus on
päättänyt tunnustella jälellä olevi­en
liiirtolaisvaltain ja mahdollisesti
puolueettomien maiden mielipidettä
Ruhrin^ valtauksen suhteen. Sak­san
hallitus kokeilee tätä yleistä
mielipidettä prQtesteeraamalla Ba­denin
valtausta vastasfnr
Ranska tarjoutunut evakuoimaan?
Lontoo, — Daily Chronicle leh­den
Berliinin .kirjeenvaihtajan lä­hettämän
tiedoii mukaan Ranskan
hallitus tarjoutui viime viikolla eva­kuoimaan
Ruhrin alueen ja myön­tämään
Saksalle kahden vuoden
maksuviivytyksen ehdoilla, että Sak­san
hankkii heti 6,500,000,000 mar­kan
lainan ja suorittaa Ranskalle
heti ,2,500,000,000. Cunon hallituk­sen
* kerrotaan hyljänneen tämän
tarjouksen, pitäen sitä mahdotto­mana
täyttää.
Britannia kieltää Ranskan sotilas-jiinain
kuiun.
/Lontoo. lähetti kes­kiviikkona
Ranskalle nootin, .jyrkäs­ti
kieltäen ranskalaisilla sotilailla
miehitetyt^ junat kauttakulkemästa
Englannin • miehitysalueen lävitse
Reinissä, T.äma nootti oli vastaus
Ranskan noottiin, jossa läpikulkua
pyydettiin Saksan rautatietyöläi.5-
ten lakon takia.
kommvtipnoliieesta
Puoluejohdon «elitjrs.
Washington haluaa
edelleen neuvotella
Turkin kanssa
=^aisten
en.
Washington.. — Yhdysvaltain hal-fitus
tulee jatkamaan neuvottelu).»
Turkin kanssa, saadakseen aikaan
tyydyttävän sopimuksen Yhdysval­tain
ja Turkin välillä, huolimatta
I^usannen knoferenssin hajoamises-'
ta.'"' ,
Valtiosihteeri Hughes ja muut
ulkoasiain viranomaiset tutkivat ase
maa, piäästäkseen selville millä ta­voin
neuvotteluja Turkin kanssa
voitaisiin edelleen jatkaa.
- — - J D , ; '.. —..
Parlamenttiedustaja
kuoli ehh^n vaalien
päättymistä
pe_ saapunut jcehoitus, ettei-fnia_
suostuisi mihinkään yli-
F tämä kun tulisi vaikutta-
1 i-nglannissakin, missä kai-
' J , ? °" edeUeenkin joukot-y°
tomänä ja missä kaivosten-fflUä
häikäilemättomimmin
^poistamaan 8-tuntisen työ-
!t?\'"^^"taainen kaivbs-
««eivät
,tS! työläiset tule edes
^ taikka y%ostä.
Sherbrooke, Que. — Mr, tfeo. E.
Denault,. liberaalien ehdokas Rich­mond
kaur^tista, . kuoli Sherbrooke
sairaalassa tiistai aamuna, tietämät­tä
^ttä hän oli tullut* valituksi maa­kunnan
parlamenttiin.
Työväki vaatii lakia
vuokrakeinottelua
vastaan
Regina. — Sasikatchewanin Työ-väenliiton
ke^skusneuvostbn yhtenä
lainlaadinnallisena vaatimuksena
maakunnan hallitukselle on laki, jo­ka
edellyttää valtion vuokralauta­kunnan
, nimittämisen, minkä tulisi
reguleefata < vuokrat jc ehkäistä
vuokrakeinottelu.
, Frossardin, 'erotessaan Ranskan
kommunistipuolueesta esittämän pe­rustelun
johdosta on. puolueen kes­kusjohto*
antanut söuraSvan seli­tyksen:
Mitä siiurimmassa määrässä häm­mästyneenä
..Frossardin odottamat­toman
päätöksen johdosta myöntyy
keskushallinto kuitenkin, tapausta
valittaen h^en eropyyntöönsä. Kes
kushallinto kummastelee tätä va­kavaa
päätöstä. Frossard oli tosV
asiallisesti hyväksynyt n^öljännen
maailmankongressin, päätöksen ja*
allekirjoittanut keskushallinnon asi­aa
koskevan päiväjärjestyksen. Täsr
sä asiakirjassa vakuuttavat keskus­hallinto
ja Frossard yhdessä tah­toaan
lojaalisesti ja; tarkasti tote­uttaa
kaikki ne päätökset, jotka
tehtiin neljännessä maailmankong­ressissa,;
kansainvälisen kommunis­min
korkeimmassa asteessa.
FrossardSn eroperustetlut eivät
ole lainkaan omiaan vakuuttamaan
keskushallintoa. "Viime päivien a-paukset
neljännen kongressin pää­tösten
toteuttamisen jolidosta-eivät
millään tavoin ole oikeuttaneet
Frsösardia jättämään tointaan (puo
iueen pääsihteerinä).
iKeskushallinto d kiellä sitä sittir-ta
intoa, mitä Frossard on osoitta­nut
hoitamissaan toimissa. Hallin­to
tuntee myös hänen käymänsä
kamppailun. Mutta vaikeudet, joi­ta
hän valittaa, eivät ole omiaan
puolustamaan hänen ottamaansa as­kelta.
Kaikilla puolueen jäsenillä jöit$
elähyttää tahto fioudattaa Intema-tionalen
politiikkaa, täytyy olla sik­si
voimakas kommunistinen vakau­mus
ja vilpittömyys, että kestävät
<kr||^iikip> ja ' «alentavan arvoste­lun.
» \' • "'• : •
'Keskuahallinto luottaa täydelli­sesti
tulevaisuuteen. Se kehoittaa
kaikkia puoluejäseniä säilyttämään
kylmäverisyytensä. Neljäs maail­mankongressi
on tehnyt Ranskan
kommunistipuoluetta koskevia pää­töksiä,
joiden tarkoituksena on pa
lauttaa puolueen yhtenäisyys ja
kiisteleväin ryhmäin poistaminen
Kaikilla puoluejäsenillä täytyy olla
tämä silmämääränään.
Puolue-edustajiston kokousta odo­tettaessa
kehoittaa keskushallinto
puoluejäseniä sulkemaan tiukkaan
rivit ja suuremmalla vakaumuksel­la
ja innostuksella kuin milloin­kaan
ennen palvelemaan vallanku­mouksen
asiaa Kommunistinen In-
-terniätionalen ranskalaisessa osas­tossa.——
—
Tämän yhteydessä lienee ' paikal­laan
todeta^ kuinka alistettu asema
johtajilla oii työläisten joukkopuo-lueella.
Frossard oli ehkäpä puolu­een
huomatuin johtaja. Hänen
odottamaton eronsa ei kuitenkaan
horjuttanut puoluetta y^häh ^^ä
hääkään. Päinvastoin vallitsee sii­nä
juuri nyt mitä toimivoimaisin
innostus ja puolueen pää-äänenkan-nattajan
levikki on hänen eronsa
jälkeen, joskaan ei sen vaan po­liittisten
tapahtumain johdosta, l i ­sääntynyt
kahdenkertaiseksi.
. —— 0;'.
Chemnizin mielenosoi­tukset
Turkin ja VenajEl^ edustajat pois­tuneet
Lausannesta. JäittäTBt uu­den
alotteeh rauhan neuvotteluil­le
liittolaisille.
Edmontonin ialolaisia
Edmonton. — Ylimmän kriminaa-liöikeuden
tuomari Ives, huomaut­taen,
että se armeliaisuus mitä oso-tettiin
äskettäin 90 lakkolaisen suh­teen,
jättämällä iieidän tuomionsa
täytäntöönpanematta, ei näytä ol­leen
«tepsivä», sakotti tiistaina 28
lakkolaista 25 dollarilla, kutakin.
Nämä ollen syytettynä samanlaises­ta
«rikoksesta», nimittäin lakkovah-timisestä,
kuten edelliset 90 kaivos­työläistäkin.
, • o —.
Oshawasta Canadan
autoteoilisuudisn
keskus
Oshawa. — General Motors v Co :n
täkäläisen ^ päänliajan virkailijat il­moittavat,
että uusi yhtiö, jonka
nirtienä on Cadillac Motors Compa­ny
of Canada Limited, on perus­tettu.
Tämä y|itiö alkaa heti val­mistaa
Cadillac^ autoja Canadan
markkinoita varten. Sama yhtiö
on ryhtynyt laajakantoiseen paikal­listen
välitysliikkeitten järjestämi­seen
jokaisessa Canadan kaupun­gissa,
missä ei niitä ennestuäii ole.
toivoen suurta' menekkiä Cadillac
autoille Canadassa.
Oshawas8a sijaitsee nyt jo u.sei-ta
autokomppanioita ja uusia on
tulossa, joten siitä muodostuu ca-nadalainen
«Detroit», autoteollisuu­den
suurin keskuspaikka.
Palokuntalaisten palk­koja
polje ttu
Victoriassa
Victoria. — Kaupungin valtuus­to
on alentanut palokuntalaisten
palkkoja 7 prosentilla. Alikujaan ai­koi
valtuusto alentaa työläisten
palkkaa 10 prosentilla, mutta työ­läisten
vaatiessa sovintolautakun­nan
' valitsemista; jutun ratkaisemi­seksi;
kaupungin «isät» hiukan tin­kivät
alennusvaatimuksistaan.
Tappoi suden kirveeUä
Port Arthur. — Harry Smith,
Stewart MacDonaldin ajuri, joka
ajoi paita Mclntyre town9hipista,
jätti metsässä hevosensa yksin vä­häksi
aikaa. Palattuaan hevosten
Ino, hän näSd suden hyökkäävän
hevosten kimppuun. Mr. Smith tap­poi
suden kiireellä ja sai hallituk­selta
nahasta 20 dollaria kaupunkiin
päästyään.
Chemnitzissä on pidetty suuria
mielenosoituksia saksalaista ja kan­sainvälistä
porvaristoa vastaan.
Joukkokokouksissa esiintyi kansalnr
välisiä tovereja joiden puheet otet­tiin
vastaan kuvaamattomalla in­nostuksella.
,Ranskalainen toveri
Gilbert päätti hehkuvan esityksen­sä:
(Eläköön ranskalaisten, ja sak­salaisten
proletaarien keskinäinen
vallankumouksellinen toiminta kapi-^
talistisia vastustajiaan vastaan, elä­köön
maailmanvallankumous, elä­köön
Kommunistinen Internationa­le!
» Rajattoman innostuksen vallas­sa
virittivät läsnäolijat vallafiku-mouksellisten
hymnin. Kansainväli­sen.
Yhtä haltioituneen vastaano­ton
sai englantilainen toveri Cai-lacher,
joka huomautti, «etteivät
mitkään rajapaalut,^ eivät virtaavat
vedet eikä meret voi estää nieidän
yhteistä taisteluamme sosialismin lo­pulliseen
voittoon asti!»* ;
Mielenosoijtukfiet oli järjestetty
Karl Liebknechtin ja Bosa Luxem­burgin
muistopäivänä, ja on «a-mallaisia
jpakkokokonksia kommu­nistien
toimesta järjestetty kautta
maan.
^ Konstantinopoli. — Turkkilaisten
sotajoukkojen ylipäällikkö Smyr-nassa
on Unipittanut liittolaisten
sotalaivain komenta^lle, että hä­nellä
on määräys pt^kottaa^ liittolai­set
jpoistumaan Smyrnastä,. elleivät
ne taivu suosiolla poistumaan.
Liittolaiset protesteeraavat.
Helinik. 6 päivän tiedonannot ker
tovat Turkin sotilasviraiiomaiaten
ilmoittaneen liittolaisten ckpmissio-nille
Konstantinopolissa, iettä jäl­keen
helmk. 7 päivän ei yksikään
ulkomaalainen sotalaivaa joka on suu­rempi
1,01)0 tonnia, saa Jfhtä use­ampaa
oleskella mainitus^sa i sata­massa.
Liittolaisten ylikömissaarit
ovat protestepranneeet edellämainit­tua
määi'äystä vastaan, ja Jiittolais-ainiraalien
neuvottelun seuraukse­na
on ollut, että brittiläinen ami­raali
Nicholson on lähtenyt ristei-ijä
Curacoalia Smyrnaan. Kons­tantinopolin
tiedot viittovat sii­hen
sUuntaan, että liittolaiset aiko­vat
jättää Turkin määräykset huo-miopnottäniatta.
Brittiläiset aikovat uhmata Turkkia.
Lontoo, r - Brittiläiset eivät aijo
välittää TuPki nmääräyksistä ulti-matumin
suhteen, missä .vaaditaan
liittolaissotaläivojen p.pistu mistä
Smyrnastay tiedotetaan vastuuna­laisissa
piireissä' täällä.
brittiläinen sotalaiva, . joka on
huomattavasti suurempi kuin 1,000
tonnia,' on lähetetty Smyrnaan «ko­keilemaan
mitä siellä tapahtuu»,
tiedotetaan täällä.
Turkkilaiset ja venäläiteet poistu-neeet
Lausannesta.
Lausanne. — Ismet\.Pasha ja
Turkin' edustajiston huomattavim­mat
jäsenet läksivät Lausannesta
Angoraa kohti keskiviikko aamuna
klo ',7. Useita sanomalehtinuehiä
läksi heidän mukanaan.
Venäläiset edustajat myöskin
poistuivat samana päiyänä.
Turkkilaisten edustajain poistu­minen
tapahtui sen jälkeen kun hf
edellisenä iltana olivat ilmoittaneet,
'etteivät he tule alleikirjoittamaan
liittolaisten esittämiä rauhanehtoja.
Ismet Pasha ilmoitti muutamia Tur­kin
edustajiston sihteereitä jäävän
jälelle, siltä varalta että «liittolai­set
muuttaisivat mieltään.»
Ismet Pasha tavattavissa Angorassa.
,- • ' >
Ennen lähtöään Ismet Pasha iU
moitti olevansa tavattavissa An­gorassa
seuraavan kolmen viikon
ajan, siinä tapauksessa että liitto­laiset
antavat kirjallisen vastauk­sen
hänen sunnuntaina julkaise­maansa
memorandUmiin. Turkki­laisen
edustajiston päämies jättää
rauhan neuvottelujen, uudestaan, al­kamisen
liittolaisista riippuvaiseksi,
lausuen, että hänelle on annettava
virallinen kutsu neuvotteluihin ta­kaisin
palaamiseksi. Hän sanoi pitä­vänsä
pääministeri Poincaren esitys­tä
neuvottelujen jatkamisesta vain
epävirallisena esityksenä.
VenajS vaatii ehtojensa hyväksy,
mistä.
Lähtieessään Venäjän edustajat
painostivat, että liittolaisten on hy­väksyttävä
heidän ehtonSa salmien
sifliteen> ''räm?ttäin suljettava ne
muitten, paitsi Mustan meren val-tain.
sotalaivoilta.
Venäjin ja Turkin välinen ystävyys
Moskova. — Puolivirallinen Is-vestija,
kirjoittaessaan Lausannen
konferenssin hajaantumisen joh­dosta,
lausuu: «Tästä lähtien on
Turkki pakotettu liittymään Neu­vosto-
Venäjän kanssa ikansainväli-fiissä
kysymyksissä.» \.
Sama lehti selittää, että Tenäjän
ystävyys suojelee Turkkia jopa so­daltakin,
sillä Kreikka ja Suur Bri-
;tannia tietäen tämän ystävyyden,
epäröivät virittämästä uuden' so­dan
liekkejä 'läheisessä Idässä. Kui­tenkin
varottaa lehti, että Turkki jos se tulee vainooraaan turkkilai-voi
menettää tämän ystävyyden, sia kommunisteja.
Carnegie tarjoo lahjuk^
sia canadalaiselle
yliopistolle
' Halifax. — Carnegien Founda­tionin
tiedotetaan luvanneen $3,-
000,000' Atlantin merenrannikkojen
yliopistojen y h d i s tämisrahastoon.
Tämän rahan edestä on laitoksen
ti''tysti tarkoin palveltava suurros-vojen
etuja.
V • . — o- —
Brittiläistä sotalaivas­toa
Konstantinopoliin
Lontoo. — : Maltasta saapuneet
tiedonannot kertovat keveitten ris­teilijäin
Cardiffin ja Birminghamin
saapuneen, sinne jatkaen matkaan
sa Maltasta Konstantinopoliin. Tais
telulaivat Royal Gak ja Resolution
odotetaan myöskin saapuvaksi Mal­taan,
matkalla Konstantinopoliin.
Samalla on mahdollista että joukko
muita brittiläisen Atlantin meren
laivastoa määrätään lähtemään mat.
kalle Konstantinopoliin.
_ o—'.—_
Lontoosta NeV Yorkiin
12 tunnissa
Venäjä haluaa paljon mieluummin
rauhan säilymistä kuin sodan syt­tymistä.
Moskova. — Sen johdosta että
Lausannen konferenssi on hajonnut,
lausuvat täällä mielipiteenään kaik­ki
kansanluokat, että sota olisi kai­kin
mokomin vältettävä. Ryhtyy­kö
Turkki taisteluun, tai ei, Ve­näjä
ei halua ottaa osaa sotaan
paitsi vasta/sitten kun se ei voi
sitä mitenkään välttää.
«Ei olo odotettavissa sodan syt­tyminen
» lausui eräskin Venäjän
hallituksen korkea ' viranomainen.
Ja täällä olevat Turkin edustajat
tuntuvat olevan samaa mieltä. «Me
voimme vaikkapa alistuakin tois­taiseksi,
kuten Venäjä alistui Sak­salle
ja allekirjoitti Brest-Litovs-kin
rauhan», lausuvat turkkilaiset.
«Meidän täytyy menetellä kuten
Venäjä on tehnyt. Meidän aikam­me
kyllä vicl^ tulee.»
Isvestija löytää lohdutusta sjinu,
että tapahtumat ajavat Turkin yhii
lähemmäksi Venäjää. Lehti sanoo
Brittiläisen' sotalaivaston liikkeiden
olevan vain pelkkää pelottelua, ja
etteivät Suur Britannia ja Kreikka
vain niin helposti syöksy uuteen
sotaan.
Tanskalais» KHSSV-to
•••••1
Kirjailija Martin Andersen-Nexoa
suunnittelema hanke.
Uusi rikas kulta-alue
Quebecinlnaakun-nassa
Montreal.' - - Laboradorista pa­lanneet
«prospectörlt» jä kaivosasi-aintuntijat
ovat sitä mieltä, että
Labradorin kulta-alue tulee vielä
jonakin päivänä kilpailemaan Por-cupinen
kultarikkauksien kanssa,
Labrador-alue käsittää Quebecin
maakunnan koillisrahniikon.
Tutkimukset ovat osottaneet kul­taa
löytyvän pienempi määrä heti
maan pinnas.sa, syvemmälle mentyä
on sitä löydetty tavattoman suuret
määrät.
Lontoo. — Kenraali W. Sefton
Brancker, siviili-ilmailun johtaja,
tiistaina Lontoossa pidetys-sä ilmai-lukonferenssi8.
sa pitämässään pu-hees.
saan ennusti, että viiden vuoden
sisällä Lontoosta Nevir Yorkiin voi­daan
purjehtia ilmalaivalla 5 tun­nissa;
Hän ennusti samalla, että i l ­malaivan
kohoaminen 30,000 jalan
korkeuteen ja 300 mailin nopeus
voidaan lähitulevaisuudessa saavut­taa.
Hän oli edelleen sitä mieltä,
että kaikki posti tullaan sangen pian
kulettamaail kokonaan ilmatietä.
Italiassa mobilisointi —
työläisiä vastaan
Berlirii 18-1. — Roomasta ilmoi­tetaan,
että siellä on asetettu kor­kein
sotaneuvosto^-ja että eräät ken­raalit
ja amiraalit ovat saaneeet teh
täväk.seen laatia mobilisointisuu'n-nitelman.
Italia valmistautuiksen
siis täten uusiin sotaseikkailuihin.
Italian hallitusta ei sentään tällä
liaavaa kannusta sotaisiin varustuk­siin
niin paljon sotainto taikka so­dat
muita kansoja vastaan kuin
pelko, että alati kasvava tyytymät­tömyys
työtätekevän kansan kes­kuudessa
leimahtaiBi täyteen liek­kiin,
mlnikä vuoksi hallitu? n-.ielii
olla varustettuna kaiken varalta.
Köpenhamina 20-1. — Tunnettu
tanskalainen kommunisti, kirjailija
Martin Andersen-Nexo, joka, ku­ten
tunnettua, on pitemmän alkaa
oleskellut Venäjällä, on kotimaahan
sa palattuaan tehnyt aloitteen tans­kalaisten
osuustoiminnallisten siir­tolain
» "perustamiseksi Venäjälle.
Kirjailija kertoo, että hän Ve­näjällä
ollessaan oli saanut ajatuk­sen
perustaa siellä maanviljelys-siirtoloita,
joissa tultaisiin toteutta­maan
tanskalaisia maanviljelysme-nettclytapoja.
Lisäksi on kaksi Ve- ^
näjän maanviljely^läitoksen joh­dossa
olevan komissionin jäsentä
Tanskassa tutkinut maanviljelijäin
o.suustoiminnalli3ta liikettä. '
Andersen-^Nexö tulee kirjoitta­maan
tästä kirjan, joka aijotaan
levittää kautta Venäjän. Venäjän
talonpojat tullaan tutustuttamaan
Tanskan maanviljelijäin osuustoi­minnalliseen
orgnnisationiin ja tä­män
vuoksi tullaan luovuttamaan
maata tanskalaisille maanviljelys-siirtoloille.
Venäjä tarjoo siirto­laisille
maan vapaasti ja jokainen
alue tulee käsittämään suunnilleen
neliökilometrin. Kuusi vuotta saa­daan
maata viljellä täysin maksut­tomasti,
minkä jälkeen suoritetaan
määrätty vero. Lisäksi saavat siir­tolaiset
maksutta rakennuspuut.
Mitä tuli kysymyksen taloudel- "
liscen järjestämiseen on toverlkir-jailija
sitä mieltä, että maanvilje-lysyhdlstykset
Tanskassa ja joukko •
tcollisuudenharjoittajia-tulisivat va­raamaan
tarkoitukseen vaadittavan
kapitaalin. Tanskalaisista siirto­loista
koituisi nimittäin voimakas
propaganda tanskalaisten puutarha-ja
maanviljelystuotteidcn samoin
kuin maan työväUneiden ja teolH* -
suustuotteiden hyväksi.
Kysyttynä» missä nuo ojatollut
alueet sijaitsevat, vastasi kirjailija
Nexö, että ne sijaitsevat eri tahoil­la
— Mustanmeren [rannalla, Kes-ki-
Venäjällä ja Karjalassa. ' Hän
puuhailee toistaiseksi kysymyksen
alkuvalmisteluissa ja toivop, että
Venäjän ja Tanskan väliset suhteet
olisivat solmitut entiselleen siksi, ;
kunnes on päästy alkuvalmistoluis-/
ta ja voidaan ryhtyä siirtolain to-teuttamispuuhaan.
Kuten tunnettua on _tämä lahja­kas
proletaariklrjailija yksi Neu­vosto-
Venäjän kaikkein yilpittömäm
piä ystäviä, ja osoittaa hänen tä­mä
hankkeensa, ettei hänelle riitä
pelkät kauniit sanat vaan että.hän
pyrkii itse teossa tukemaan ihai-leman.
sa kansan taloudellista uu-. »
delleen rakentamistyötä, samalla
kun hän täten tulee tehneeksi pal­veluksen
myös tanskalaiselle työ­voimalle,
mille «hyvmjärjestetty»
kapitalistinen talousjärjestelmä ei
voi taata toimeentulomahdollisuuk­sia
kotimaassa.
Merkinntomiehet saa­vat
8 tunnin päivän
Chicago, — Yhdysvaltain rauta-tcitten
työlautakunta oli pakotettu
taipumaan torstaina täällä pidetyssä
n e u vpttelussa merkinantomiesten
veljesjärjestön vaatimukseen ja
myöntämään heille 8 tunnin työpäi­vän,
jonka puolesta he ovat niin
voimakkaa.sti taistelleet.
Laki juopuneita auton
ajureita vastaan
Winnipeg. — Manitoban lainlaa-tijakunta
on hyväksynyt yksimieli­sesti
lain, jonka mukaan juopunees-sa
tilassa olevilta auton ajureilta
otetaan ajurin lupakirja pois kuu­kaudeksi
ensimäisestä rikoksesta ja
vuodeksi toisesta.
51 asteen kylmyys Slate
joen laaksossa
Fort William, — Tiistai aamuna
lämpimittari osoitti 51 astetta pak-ka.
sta Slate River Valleyssa. Vi­rallinen
ilmatieteilijä W. P.. Cooke
lausui, että hänen 47 vuoden-koke-musajallaan
on yhden ainoan; ker­ran
lämpömittari osottanut yli 40
asteen pakkasta, se ollen yli 40
vuotta sitten.r
VaalivirkaUija vangittu
Calgaryssa
Calgary. —- Alex Davidson, jokft
toimi yhtenä vaaliviilkailijana äsken
toimitetuissa maakunnan täytevaa­leissa,
on vangittu syytettynä kol­mesta
eri rikoksesta vaalien toimi­tuksen
aikana.
RautatietyöläiSille tipu­tettu
palkanylen- ^
nystä '
Montreal. — Canadian Pacific
rautfitien työläiset, käsittäen kirju­rit,
expressi- ja asematyöläisct, tu­levat
saamaan $2—$10 palkan ylen­nyksen
viikkoa kohti, sen sopimuk-tien
perusteella mikä saatiin aikaan
noin kolme . viik1Ä)a sitten Interna­tional
Brotherhood of Railway and
Steamship Clerks, Express and Sta-tion
Employees union ja mainitun
yhtiön välillä,
Cuno ja Stinnes vierail-
* leet Essenissä
Essen. — Täällä uskotaan, että
kansleri Cunon lyhyt vierailu Esse­nissä
oli tarkoitettu Vahvistamaan
kansallista mielialaa, ja että hän
lupasi avustaa työläisiä palkkojen
saannissa ja elintarpeiden hankin­nalla,
heidän taistelussaan Ranskan
valtaustoimenpiteitä vastaan.
Maanantaina vieraili kaupungissa
myöhin Hugo Stinnes. Hän söi
päivällisen Kaiserholf hotellissa,
missä ranskalaiset sotilasviranomai­set
pitävät kortteeriaan. Mutta he
eivät huomanneet Stinnesta ennen
kuin hän oli jroistunut. «Minä en
tullut Esseniin neuvottelemaan
ranskalaisten kanssa. Me emme tu­le
alkamaan hiilen lähetystä Rans­kaan.
Minä haluan tehdä t|mäa
tiettäväksi», lausui Stinnes.
'1.
. I
K'
m
' 1 :
p
V
I
mi
MH mmm
f
mj
' I l
m
pk'
•PS
M:
M
m %m
' i l
Mi
i
w I H