1957-12-14-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Lauantaina, jouliik. 14 p. ~ Saturday, Dee. 14,1957 iHiiiiii QtSKD^pf FlnaUa Canadian». Es- luttiib^l Nof, e,-19(7. 'Authorfzed -a« «eoontf elioi msS^lir <be Päst fiCttee' Dqmtaoiti- Ottawa. 'Pnb^ ttSM thxiee neOly: Toesdays. Ibondapi Saturday» Ijy vapaus MUUiing Company Ltd; at lOOrlOZ S91 et W.,i i^iodl^^ Canada; Tiilepbones: Bns. Qfflee OS. 4-«M: EäUorial Office 06.4-4285. Manager E, SoksL EditorW. Eklund. ISaning address: Box 69, Sndbnry. Ontario. Advertistng lates qpon aiipllcatlon; rCraoBlatiott f tee of cbaxge. TILAUSHINMAT:' CaniulRMa: 1 vk. 7JOO 0 kk. 1.75 8 kk. SL25 YhdysvaOotaa: 1 tfe 8J00 0Jdt f30 Saomessa; 1 vk. fS» 0 kk: 4.75 1917-r- Juhlavuosi — 40, vuosikerta —1957 Saumoistaan rafcoSeva NATO NATCy-liitön syvenevää kriisiä kuvannee kaikkein (»rhaiten se, 'ft(ä;;¥iidysvaltain pr^ Eisenhower on päättänyt sairaudestaan InioUinatta osallistua ensi viikolla Pariisissa pidettävään Atlantin mainitun liiton jäsenvaltojen pää-lAidiet kohtaavat toisensa. , ' N A l ^ l i i t o n teatterimaista tilannetta kuvaa myös seuraava: '^iS?^^ konferenssi oli suunniteltu ennen presidentti :£l0etiliowerin sairastumista^ tuli tieto hänen sairastumi-sfc| t^a|i)^ niin ilmeisesti Wasbingtonista Innoitetuissa uutlstledoissa V f^jaiitiin voimakkaasti, että tästä (NATO-maiden korkeimman portaan nWvoh^idostael:e Mutta eurooppalaiset rNAlO-vallat, erikoisesti Britannia ja Ranska vaativaty parhaita sir-ktiissääntojä seuraten, että "näytöksen täytyy jatkua'', että kokous mi pidettävä kuten on suuunniteltu, tai muussa tapauksessa NATO:n ulkopuolella olevat kansatja maat saavat yhä enemmän syytä sanoa, y ctitä NATO on Yhdysvaltain halliti/ksen käsissä olevaa omaisuutta, jtiflca-dvvoi mitään^ilman Yhdysvaltain lupaa ja suostumusta. Tämän ' selityksen mukaan-nyt Pariisissa pidettävä NAlt^kokous on siis en-net^ aikkea teatteria; jonka tarkoituksena on osoittaa, etteivät asiat oldkaam niin kmn ne todellisuudessa ovat! ; ,tMerklllcpantavaa on/ että> pessimistisyys NATO-konferenssin rtii^^ NATO:n eurooppalaisten jäsenmaiden dlp- Idmaattien keskuudessa. Vaikka tätä pessimistisyyttä yritetään hu- ;lkttttaa -sanahelinä ja fraaseihin,, niin yleisenä mielipit^nä tuntuu liuiteDkih olevan käsitys, että tämä Pariisin kokous tulee olemaan täysin Jhedelmätön ja maho. ' ' f ' • • • ' Mistä sitten on kysymys? Ja minkävuoksi NATO-liitto nyt rakoilee liitoksistaan? f Kysymys on ennenkaikkea NATO-liito Itsesuojeluvaistosta —- ja sen tukahduttamisyrityksistä. ,(Mämä eurooppalaiset NATO-maat ovat antaneet Yhdysvaltain Mapääll/stönvkäytet sotatukiasemia siinä sinisilmäisessä us- :k<»Saj että Yhdysvalloilla on niin suurf sotilas-teknillinen ylivoima, ' «tt^ se w i »^strategisilla ilmavoimilh^^ tuhota koko Neuvostoliiton ^.nullpin tahansa. ^^^^. kun; Neuvostoliitossa kokeiltiin menestyksel- IlsesU'^manner^n,välistä ballistista a.vulla Neuvostoliitto voi.t«peen tullen iskeä mitä tahansa kohdetta maaihnassa ja kutt; fi^ruuteen nousi kaksi ,keinokuuta lisät9distukseksi siitä, että i as^;<m'.toÄeMa näin, se vaikutti setventävästi niihin hourupäisiin po- IJitukkoiUn, jotlta olivat' soke^stij uskoneet Yhdysvaltain ehdottomaan , i eteyämniyyliäen 13^^ loHviät Jseii! joidostai vastaari^n<imatti, antaneet l^älueitaan^^fsodanpartaalla" ylpeillen liikkuvan valtiosihteeri Dullesin- *k«ira^«^;ja^^räalien^äybt%äfesiJ • f r ^ ' / t ' ' Mannerten välisten kauko-phjusten näyttämölle tulo merkitsee ^^n^^tä|^,sitä,^ e'ttei mikään maa ole enää tulvassa silloin/jos uusi " nuialhna!D^ta pääsee puhkeamaan. Tämä tarkoittaa, että Yhdysvallan vöi-joutua sotanäyttämöksi, jos ei sotaa ehkäistä',' Ja i>itäen' r noetessa %Ängtonin $otaisempien politiikkojen ja kenraalien pu- ;h^itaVfiin)0pp4lalsten NATO-maiden hallitukset saivat ilmeisesti sei-teBen käsityksen; et^ä visseillä piireillä on tarkoitus "rajoittaa" ^tu- ^ 1^ sota Eurooppaan -r- ts., tehdä Euroopasta suunnattoman suuri ; sÄ|bmä>ittämö — ja hautausmaa. ^ ^ 'Tässä tilantessa alkoi tulla Jobin postia NATO:n todelliseen p'^unajaan Pentagonim. V 4a ;^äsH oleva amerikkalainen sotatukiase- V nia joutuu atomipommituksen kohteeksi, siinä rytäkässä tuhoutuu ko-rkx>: pi6ni maa ja kansa, Tanskan pääministeri toisti aikaisenmu'nanta- ; mansia lausunnon, että Tanska ei anna sijoitt^ alueelleen amerikka- ^ laisia raketteja ja atomiaseita. : Norjassa vallitsee syvällinen käymistila tämän asian johdosta ja - melkoisena varmuutena pidetään, että Norja seuraa Tanskan esimerk-i kiU. Ruotsin hallitus suhtautuu täysin kielteisesti ydinaseilla varus- ( tautumiseen ja Länsi-Saksan voimakas sosialidemokraattinen puolue "Vaatii tiukasti, että kansleri Adenauerin hallitus ei saa antaa Yhdysvalloille oikeutta sijoittaa lydinaseitaan Saksan maan kamaralle. Tämä on lyhyesti sanoen mitalin toinen puoli. > Toisella puolen on Yhdysvaltain hallituksen kanta, jota vasta- ' haikoisesti "tukee" Britannia ja vielä vastahakoisemmin Ranska. Yhdysvaltain taholta on tehty täysin tiettäväksi, että eurooppa- Jdsten NATO suostua siihen, että niiden alueilla ole- »viin Y^ raketteja ja ydinaseita. |r,Samalla kertaa on Pentagonin toimesta tehty täysin tiettäväksi sekin, että nänw Eurooppjian sijoitettavaksi aiotut raketit ja ydinaseet on pidettävä ehdottomasti Yhdysvaltain kontrollissa — mikä tarkoittaa sitä, että Washington ei "luota" omiin liittolaisiinsa. /Kmä sellaisenaan on nostanut Euroopan N.VTO-maiden keskuudessa syvällistä epäilyä siitä, että miten niille käy silloin, jos amerikkalaiset kenraalit ja amiraalit syollistyvät joko tarkoituksellisesti tai vahingossa johonkin sellaiseen, mikä sytyttää uuden maailmansodan : - • T ä s ä kissanhännän vedos^^ on 'Washington joutumassa yhä eris-tptympjiän. asemaan. Pariisista tulleissa uulistiedpissa viitataan siihen, että <Ranskan hallitus suhtautuu suurin varauksin Yhdysvaltain /aikeisiin tässä NAlX)-kokouksessa. Lontoosta; tulleissa uutistiedoissa vakuutetaan, että Britannian toryhallitus "kannattaa" Yhdysvaltain vaatimusta^ jotta NATO-maiden täytyy vastaanottaa Washingtonin ehdolla raketteja ja ydinaseita. Mutta'vähänkin tarkempi uutistie-tpibin syventyminen viittaa siihen, että, samalla kun Wadungtonissa puhutaan yksinomaan NATO->kokouksen sotilaallisista tavoitteista, Lantoossa selitetään, että "poliittisia" ja "taloudellisia" seikkoja ei saa unhoittaa: Tosiasiassa Lontoossa on viimeaikoina pantu ''poliittiset" seikat sotilasluontoisten kysymysten yläpjuolelle- Samoin on meidän oma liittohallituksemme korostanut, että NATO- kokous ei tulePariisissa onnistumaan^ jos se käsittelee asioita yk-sinc^ naan, sotilaalliselta kannalta ja jättää huomioimatta taloudelliset ja poliittiset ongehnat — joista "Pentagon ei halua kuulla puhuttavankaan. ^ Kaiken tämän perusteella olisi suorastaan ihme, jos Pariisissa vnyt kokoontuva NATOrkonfer^ssi voisi tehdä mitään myönteisiä ,. ra&aisuja. Kortit on etukäteen jaettu niin, ettei .mitään myönteistä -voi ^ t y ä . Mutta kyseenalaista on sekin, suostuvatko "kapinoivat" jäseiivailat^^em asiaansa huonontamaan Washingtonin kamanalta, ka Uenee {ässä Ulanteessa jonklnlain,^ saavutus sefcuoii , i<^^^^ tufe tämän kokouksen johdosta. Mitä imrat sanova ItEBEtLISTA FELIA" JA ABmATTUXXiOEKKOILU Ammattijääkiekkoilu: Canadassa on liian karkeaa, karskia ja rumaa venäläisten pelaajien mielestä. Tä mä ei tarkoita, että venäläiset olisivat vellihousuja. Sev tarkoittaa, että heillä on hyvä käsitys siltä mikä tekee urheilusCa urheilua ja mikä ei. AmmatUjääkiekkoilu, kertoivat matkalla .olleet venäläiset jääkiekkoilijat, -tlakkaa olemasta keino ihmisen terveyden edistämiseksi eikä ote mikään sattuma; että p e U t . tT«tAinifiti omaavat armottoman luonteen. Hyvinkin usein pelaajat tur vautnvat vastustajilleen kipua aiheuttaviin keinoihin . . . ITuskin peliäkään- ilman tappelua, joka on kokonaan vierasta kllpailuhengelle." MahdöUisesti se ei oUnt oikein sääntöjen mukaista venäläisten taholta, että he olivat niin suorasanaisia anunattijääkiekkoilustamme, mutta se. minkä he näkivät, ei lii-oiu ollut rehellistä peliä. Se on nurja^, että tämän sanominen oli jätetty venäläisille, r-* Toronto Daily Star. Itä-Sateai ensuninäiiieii naisläli^tiläs' nimitetty Belgradiin Iterlln.—- Itä-Saksan ulkoministeriö ilmoitti lauantaina, että se on nimittänyt mrs. Lore Staimerin lähettilääksi BelgradUn. Hän on en simmäinen nainen, jonka Itä-Saksa on nimitt^yt lähettilääkseen^ Mrs. Staimer, joka on Itä-Saksan Kansantasavallan presidentti Wilhelm Peckin tytär, toimi aikaisemmin kauppaministerin apulaisena. Kuka omistaa ^ hallitiiksen? Ottawa. ~-CCFn-apulaisjohtaja parlamentissa Stanley Knowles kiinnitti tiistaina alahuoneen istunnossa huomiota Canadan YK:lle lähettämän nootin tekstiin, jossa päämi nisteri Diefenbaker puhui "minun hallituksestani^^ Hän kysyin etteikö mr. 'Diefenbakerin olisi tullut käyttää sanoja "Canadan hallitus" tai "Hänen Majesteettinsa hallitus". Johon mr. Diefenbaker vastasi, että kaikki kolme ovat yhtä sopivia. Niinollen hän ei: jkatscjnju^ f tarpeelliseksi pyytää anteeksi sanojensa johdosta. ' < ii Valtavia tehtäviä on edessämme - HelsinkL—' Tasavallan presi-;: dentti Vrlio Kekkonen puhui Itse-näi^ yyspäiygnä Migssuhäiif^sa Jär^ jes^5sa kansalaisjnUassa.' Presidentti Kekkonen tot^i puheessaan mm. että -lyhyestä itsenäi-syysajastamme erottuu jo nyt selvästi erillisenä kantena sodanjälkeinen aika. He elibune taval-g laan vielä tätä kantta. Se on niin lähellä meitä että emme pysty siltä luomaan selväpiirteistä, objektiivista kuvaa, minkä vasta aSka. kykenee tuleville miespolville' antamaan. Mutta voimme jo nyt to-deta, että sodanjälkeiset vuodet tulevat muodostamaan erään SUo^; men historian suurimpia ja tulok-sellisimpla rauhan kausia. Käsiteltyään tämän jälkeen sp-dan jälkeisiä saavutuksia talous- ja sosiaalielämän sekä koululaitoksen piirissä puhuja sanoi, että; yhteiskuntamme kehitys sodanjälkeisinä vuosina on ollut elinvoimaista. On välttämätöntä tarkastella asioita tässäkin valaistuksessa sen toivottomuutta ja tyyymätömyytä ruokkivan 'mustaamisen vastapamona, joka on tullut meillä niin yleiseksi. Kukaan ei voi kieltää, että sodanjälkeisessä talouspolitiikassamme on tehty suuriakin virheitä, mutta on myös muistettava, että olemme joutuneet työskentelemään poikkeuksellisen paineen alaisena. Arvostelu on kohdistunut pääasiassa so^ siaalipolitiikkaamme. Arvostelu on kieltämättä oUut osaltaan oikeutettua, lausui tasavallan presidentti, mutta totesi myös, että tässä maas sa on vielä niin runsaasti puutetta ja hätää, että valtioelämän johtopai koilla samaten kuin vapaassa kansalaistoiminnassa tarvitaan oikeamielisiä ja lämminsydämisiä ihmisiä tekemään työtä aineellisen avun tuomiseksi sitä tarvitseville ja elämisen uskon virittämiseksi niiden mi^essäi jotka sen ovat kadottaneet tai kadottamassa. Nykypäivien valtio «n luonteeltaan sosiaalinen kansanvalta, jat-v koi puhuja. Mikään voima, mikään yhteisrintama ei voi suomalaista yhteiskuntaa palauttaa esimerkikr si 1930-lnvnn niukan sosiaalitiur-' van tasolle. Päinvastoin meillä on! edessämme sosiaalisen lainsäädän-; tomme täydentäminen pysyäksem-i] me muiden sivistysmaiden tasolla.'f Kun vietämme itsenäisyytemme nierkkipäivää sisäpoliittisen, epäva-käisuude]^ jatkuessa, v joutuu, kysymään, ovatko hajaantumisilmiöt tinkaamassa kansanvaltaamme)..Jos vastaisimme ' tähän kysymykseen myöntävästi, - antajbi^iMae.^^ neille miäialoilli^^^s^^^i^^^ kityksdi kuin nifflä^iMklllnulla on se vakaumus, että ei^^rkiksi puo-^ Ineiden väliset ^ial]|seti ^astakob-taisutuM ovat "meill^rtödellisuudes^ sa entisestään lieveatyneetrja m»t 80vitettavbsa;jaiii;"eia hedelmällinen jiiteisiyö kansanvaltamme puitteissa ja sen vahvistamiseksi on aikaansaatavissa. Jos nykypäivien oloja verrataan yuo8isaadan> alussa tai valtiomuotobusteion aikana tahi 19304uvulla ilmenneisiin poliittisiin ristiriitoihin tai nyt onneksem me loppuneeseen v kielitaisteluun niin kehitys parempaan suimtaan on oUut todella merkittävä: Mutta ky^ syinään silti joutuu^. 6iJ(ö asiallisia ja vapaassa - yhteiskuimassa. ymmäTr rettäviä erhnielisyyksiä voida saada selvitetyiksi Iman sitä lE|ihkomleV tä, mitä poliittisessa elämässämme nykyäänkin on niin runsaasti. Valtavat tehtävät ovat yälltto-mästi edessämme: , talouseUbnän laaJenlamlnen • niin että sunrille IkälndkiUe vVöidaan tarjota tso^ eOp. ^i^mfyta, «iv^styselämän ' T^tmn^ ai- ^AjnMn ovet enräi py^^ mtiUe -^Sntj^ttiiitta,-' mnntaniatt nudnitakr s^aJL^.^^N^ tehtävät kykenemme. toteuttamaan,.; mntta paljon se ntdltä vaatU. 'Sofien jälkeen olenune voineet rakentaa naapurisuhteemme Neuvos-toUittöon keskinäisen luottamuksen pohjalle ja turvata -kansallemme kestävän, rikkoutumattoman xau han. Suurempaa palvelusta ei kansallisille ' eduillemme voida tehdä kuin että: työskentelemme vilpUtö-minja rohkein inlelln|^n väkifpoU- 'tilkan iftiolesta, jonka^suuirlvaltib-mlebemme piresidentti Paasikivi on kansalleen perinnöI6i ' jättäkiyl- Näin toteutamme n^ös Snellmanin sanat: "Suomi ei voi enää toimittaa toisten asioita, siUä sen omat tehtävät vaativat kansan kaikkien henkisten ja aineellisten voimien ponnistamista". T ee se itse ii Suonien ifsenäisyydelifi ja Lokakuun vaiNnkumouksolla yhfymäkohta - Wuori .malsL entista pafaem- ' Helsinki. ~- Suomen, suurlähettiläs' Eero A. Wuorl puhui perjantaina joulukuun 6 ip:n Iltana Moskovan radiossa Suoden ja Neuvostoliitoin välisistä suhteista itsenäisyytemme aikana ja varsinkin illmet/otlen jälkeen. Hän lausui mm. seUraayaa: 40 vuotta sitten julistautui Suomi itsenäiseksi tasavallaksi. Joulukuun 6 p:nä V. 1917 hyväksyi Suomen eduskunta hallituksen ehdotuksen maan julistamisesta itsenäiseksi valtakunnaksi.^ 40 vuotta on kulunut myöskin Suuresta lokakuun sosialistisesta vallankumouksesta. NäUlä kahdella tapahtumalla oU määrätty historiallinen yhteytensä: Ilman niitä olosuhteita, jotka Suuri lokakuun sosialistinen vallanku mous loi, olisi Suomessa tuskin syntynyt jo joulukuun 6 pnä päätöstä itsenäiseksi julistautumisesta. Tuskinpa ilman lokakuun vallankumousta innoittavia, poliittisia periaatteita Suomen itsenäisyys olisi tullut myöskään nopeasti tunnusten tuksi. Suomen itsenäisyyttä eivät muut valtiot olleet valmiit tunnustamaan ilman Venäjän antamaa tunnustusta. Lokakuun vallankumouksen johtajan Vladimir Iljitsh Leni nin puh^njohdoUa toimiva kansankomissaarien neuvosto vastasi myön-: tävästi Suomen silloisen hallituksen pyyntöön Suomen itsenäisyyden tunnustamisesta. Tästä historiallisesta tapahtumasta lausui N-liiton kom-mumstisen puolueen ensimmäinen sihteeri N. S. Hrushtshev Helsingissä viime kesäkuussa' pitämässään puheessa mm.: "Suomen kansan suuri ystävä oli johtajamme ja opettajamme Lenin. Kun Suuri lokakuun sosialistinen vallankumous saavutti voiton, minkä 40-vuotispäivää tänä vuonna ylettää koko progressiivinen ihmiskunta. Lenin^allekhrjoitti dek-reetin itsenäisyyden imyöntämisestä Suomelle. Tällä laskettiin luja perusta Suomen ja N-liiton kansojen välisen ystävyyden vastaiselle lujittamiselle." Ennen lokakuun vallankumousta oli suomalaisten taistelu sisäisen itsenäisyytensä säilyttämisen puolesta tsaristisen Venäjän vallanpitäjiä vastaan kietoutunut monella r tavalla Venäjän vallankumoukselllisten taisteluun tsaristista Jäijestebnää vastaan. Venäjän vallankumouksellisen liikkeen johtomiehet saivat ;u-stAn turvapaikan Suomen suuriruh^ tinaskunnan < alueella, v Suomen alu-^ eella pidettiin eräitä vallanknmonk-sen historiassa tunnettuja kokouksia Ja neuvotteluja. Olisi luullut, että tällä pohjalla olisivat Suuren lokakuun vallankumouksen synn:^tämän neuvostovaltakunnan ja itsenäisen Suomen väliset suhteet alkaneet rakentua keskinäisen luottamuksen perustalle. Mutta historian tiet muodostuivat toiseksi/ Eri tekijät aiheuttivat epäluottamusta ja aika ajoittain vihamielisyyttäkin kansojemme kesken. Tämä joMi. siihen, että maittemme välisiä suhteita yritettiin toisen maailmansodan yhteydessä selvittää jopa ase kädessä. . Näistä vaikeista ajoista ja suurista kärsimyksistä joita sota aina mer kitsee, on kuitenkin saatu hyödyllisiä opetuksia. Neuvostohallituksen ja neuvostokansan noudattaman ulkopolitiikan perusperiaatteisiin kuuluu periaate kansojen keskeisestä rauhanomaisesta rinnakkaiselosta riippumatta siitä minkälainen yhteiskunnallinen järjestelmä asianomaisissa maissa vallitsee. Tämän periaatteen mukaisesti on neuvostohallitus suhtautunut Suomeen. Ja Suomessa on vuosi vuodelta kasvanut luottamus neuvostohallituksen Suomeen nähden noudattamaan po litiikkaan. Tuloksia tästä kehityksestä on u^ seitakin nähtävissä. N-liitto on antanut arvoa Suomen noudattamalle puolueettomalla ulkopolitiikalle jonka eräs tärkeä periaate on se. että Suomi pysyy suurvaltain välisten ristiriltain ulkopuolella. Paitsi kaupan suotuisaa kehittymistä on voitu havaita esim. vilkkaan kanssakäymisen kehittyneen tieteen ja tekniikan alla joitakin vuosia sitten solmitun tieteellis tek^ nillisen yhteistyösopimuksen pohjalla. Mitä suurimmasta merkityksestä ovat olleet viime vuosina tapahtuf neet viralliset -faallitusvierailut puo^ Iin ja toisin. * Omasta kokemuksestani tiedän, että N^-liitossa on tuhansia, jotka Suomessa käyntiensä perusteella tai oltuaan muuten kosketuksessa suomalaisten' kanssa työskentelevät maittemme välisten ystävällisten naapurisuhteiden lujittiamiseksi. Vä häisempi ei .ole niiden luku joita samat pääm^äärät elähdyttävät Suomessa. ^ Suomalaiset' tulevat aina muista-maaa ainakin yhden rivin suuresta maailmanhistoriasta: Suomi tuli - itsenäiseksi Suuren lokakuun sosia^ listisen^^ vallankumouksen alkaessa rakentaa uutta valtakuntaa. Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liittoa: KIrj. KERKKO KEUBtlLAINEN Kenellekään ei enää ole arvoituksena kehittyvä työttömyyskausi- Tilannetta on kapitalistien taholta koetettu keinotekoisesti välttää vuosikausia jatkuvalla: Jiävitysteollisuu- ^en laajentamisella. Nähtävästi on kuitenkin käsitetty; että talouspula jonakin' päivänä meidät saavuttaa yhtä varmasti kuin raamatunaikai-set kansakuntain vaikeudet, ^ joita profeetat oUvat ennustaneet Tämän vuoksi on etukäteen tilanteelle keksitty kaikenlaisia kauniita nimiä: Loma, väliaika, .tasaantuminen y.m. Pätevästi parantavan lääkkeen löytäminen on silti ollut kyseenalainen. Nyt täUäinen lääkekin. On halvattu, kun se vain osataan oikein käyttää. Lääkäreinä voivat toimia ihmir' set jotka kärsivät työttömyydestä. Tämä tietysti koskee koko kesäkuntaa, sillä eihän mikään kansakunta - voi hyötyä joniilaisuudesta; Mutta ^antakaamme 'puheenvuoro Vancouver J&ovince;lehdenitoim,l-tuspalstan nikkarille: "Heidän, jotka ovat työttömien lisääntymisestä lähtien- huutaneet Ottawaan ja Victoriaan' Tehkää jotakin", olisi viisainta pidättyä hetkeksi j;a kysyä itseltään: 'Olisiko jotakin; jonka rminä r itse; voisin tehdä?'" ;^'SilIoin kuin hallitus panee miehet kaivamaan ojaa siksi, että se jälleen on täytettävä, kuten tehtiin 'kolmeUkymmenen-vuosina ei tuoteta mitään muuta kuin toivottomuutta, joka lamakautta elättää.", Kaikki asiat ovat silti väittelyn-alaisia: Jos me hyväksymme ajatuksen^ että on järjetöntä, kaivaa ojaa vain saadakseen' tilaisuuden täyttää se jälleen, niin meidän' on sanottava, että ihminerl ön aikoja, sitten hoksannut kaivaa ojia' käytännöllisiä tarkoituksia varten. Ojia kaivetaan monenlaisia tarkoituksia varten. Jotkut ojat ovat muodostuneet sangen tuottaviksi liikeyrityksiksi. Jotkut ojat oyat' tuottaneet eräille herrasmiehille kymmeniä miljoonia dollareita ennen kuin niitä on alettu kaivamaan. Muruja on tippunut herrain pöydältä työläisille sitten vasta kun kaivammen on alettu. Meidän länsimaisen elämäntapamme vallitessa ei työläisellä ole määräämisvaltaa kaivataanko ojia tai ei.^ Ja minkälaisia ojia kaivetaan. Jos menet tonkimaan hallituksen tai yksityisen maalle niin laki ottaa niskaan kiinni kovalla kuoral-laan ja ranSiaiseö. Hallituksella ainakin oletetaan olevan kaikki nämä v^tuudet Hallitus ei näytä perustavan näitä oikeuksiaan käyttää. Me voimme siis olettaa, että meidän hallitustamme ei ole pantu kokoon käytännöllisistä ihnäisistä. Nuo nykyaikaiset taikaojat eivät ole kovinkaan huonoja liikeyrityksiä. Vaikka ne osittain täytetäänkin, nihi jätetään niihin tilaa rikkauk-siennesteille Ilkkumista varten määrättömiksi ajoiksi. Koska. ojallakin on kaksi päätä ja molemmat päät tavallisesti muodostavat rikkauden-lähteen, niin päissä täytyy olla myöskm mittasarvi jossa on kaksi päätä.. Tämän sarven täytyy^ olla siitä erikoisen^ että siinä on mahdollisimman suuri ja mahdollisimman pieni pää. Pienestä päästä tipu^^t taan I^allituksen pussiin ja suuresta päästyä kaadetaan kapitalistien säk- H^' ' . , , .Tuli tässä vain Jkään. kuin .par kosta puhe ojasta. Canadass!^ -ei ole mitään^ järjellistä, syytä työttömyyteen. Canadaa ei vielä ole asutti^ On vain vähän .syrjiä räävitty. Ca-nadassa ei ole puute elintarpeista. Jos ei ole markkinoita, niin asut-täkopn. Canadaa tulevaisuuden tuotantoa varten. Tällaiset toimenpiteet kuitenkin vaativat hallitukselta järjellisiä ja tiukkoja aloitteita. Nähtävästi meillä ei ole sellaista hallUusta joka siihen kykenisi, Sellaiset lupaukset kuin $150,000,000 asuntojen rakentamiseksi, qn sama- 3os seppä sylkee kuumaan rautaaii.i Lainaamme edelleen yllämainitusta lähteestä todistusta ajatuksen voimalle: "Lamakausi on vähintään yhtäpal-jon hengen kuin taloudenkin tuote; Jos kyllin 'monta ihmistä kyllin usein sanoo itselleen: aika on huo^ no,'silloin aika tulee huonoksi. Jos kyllin monella ihmisellä on luottamusta mennä eteenpäin, niin kuin aika olisi normaali, niin silloin aika pian palaa normaaliin." Herrat sielutieteiiijät voivat helpommin ratkaista talouspulan, jonka kanssa porvarilliset taloustieteilijät ovat aina painineet huonolla tuloksella. Kuten ylläolevasta lainauksesta, käy selville niin pulakausi on vähintään yhtä paljon hengen. otollisuus": täyttää mie' lemme niitä sukupolvia 'kohtaan, jotka ovat raivanneet'iämäi/iafc käan' isänmaamme ":yÖ|efykfellc ä^ulren luottamUkseaomtei^f^l^ toivomme kohdistämm^^liiQUseya^ mio^ojb^p' tuTeviin ""sulppolviin.. joHI^y^^fäan s i i r ^ vastuu kan-samme Ranskan liintayyöiy jatkuu edelleen . , l ^ r f i j ^ i ^ ^ ; ^^nskan, päivälchdcjt makiavat T^iime maanantaista- lähtien 20 frangia eikä enää 15 frangia, ilmoitettiin lehtien jnlMsijain yh-distyksestä: ' T ; . Radioluvat maksavat en^iv^^ 2.000'frangia 1,500 asemesta Ja tv.- luvat 6,000 frangia eikä4i5p0. r - USAkin tiarhua^ I^uisi^Saksalt^ Bonik — Yhdysvallat on vaatinut Länsi Saksalta 325 mllfoonaa Saksan markkaa Saksassa (Mevlen amerikkalaisten jenkkojen olesker lelukustannUsten peittämiseen tänä Ja^ctnsi vuottJBa. Keväällä amerikkalaisten vaatimus oli 650 miljoonaa Saksan markkaa, mutta silloin ilmoitettiin toistaiseksi tyydyttävän puoleen tästä määrästä.' Englanti on Vaatinut 600 miljoonan Saksan markan avustus ta Joukkojensa aiheuttamia kustannuksia varten. , Länsi-Saksan 'hallitus vastustaa voimakkaasti näitä vaatimuksia viittaamalla omiin kohoaviin puolustus-kustannuksiinsa. SIT, Sh tolin kapitalistisen tuotantotavan syy? Kuitenkin jää selvittämättä^ mistä on saatavissa se luottamus, jonka kanssa ajatellaan ja toimitaan nor-maalisesti,. epänormaalisessa tilan^ teessa?-^ukoilkaa siis sielunne puor lesta, mujtta jos te satutte sanomaan: ' oineitä työläisiä piinaiaan huonbllo'"'epänormaalisella ajalla; anna siisrjherra meiUe parempi ja normaalisempi aika, niin silloin' olette, rikkoneet > koko "apukeinon" hengen jä siitä 1 seuraisi vain yhä pahempaa. TyÖtiömllte siis lienee parasf äf tttendä kysymään lisäneuvo-ja Provinceiehdeltä, tai kääntyä jonkun, I tunnetun ::sielutieteifijän p u o l e e n . , , . ^ ' •' ' % Mainitun. toimituskirjoiiuksen laatija'' näyttää olevan täysiverinen idealisti-eli "olio^ itsessään'-*; joka ei: nähtävästi tiedä onko .hän todella olemassa,vai onko iiänmahddl' lisesti .vain nman mielikuvituksen-: sa luomus, kuitenkin :hän näyttää olevan varma siitä,'.että-mitään.lamakautta, '.väliaikaa,: tasaantumista, y;m. ei voi'olIa olemassa eUei ihmiset, suostu .niin ajattielemaanl ; : Asiantila voi olla myöskin toisenlainen. Entä jos työttömät luottavat omiin vaistoihinsa ja ajatt^elevat; että kaikki mitä me näemme kuulemme ja itunnemme on siltikin olor massa. Silloin työttömät voivat sanoa: me velemme havainneet' kärsivämme vakavaa elintarpeiden puutetta koska emme vöi löytää työpaikkaa jossa voisimme niitä ansaita; Tämä ./merkitsee- ilman kaunistelua sitä, että kapitalistisesta tuotanto- Ja jakotavasta johtuen on kansakuntamme talouselämä kehittynyt vaaraksi kokb ybteiskuntae^- mämme perustalle; Meitä on nyt kuunneltava. Ganadassa ei ole mitään- syytä hyväksyä tällaista asiantilaa. Tehkäämme se itse. Vaatikaamme tällaisen< tilanteen poistamista.. E r ä ä ^ pienes^jsiotJantilaise pitäjässä, keiatäiji. rahaa hauts maan aidbittafnlapat Kaikki ao vat ^aitsi^rU^^asish:. Myöhenu kanttonM^jiMntiVi miksi hän k i e i t l ^ y i ? c ^ ^ " ' ^ —r: Kas. minä' en näe mitään ^ rakentaa aitaa hautausmaan ymp H ^ Jotka ovat siellä, eivät pä sieltä iNpis Ja lief jotka ovat ui imbIeUai'elvät halua sinne men^ T—^— • Nlhr HÄN, TffiTAÄ ' ' Holiellin. asiakas ,tuli aamusc aias 'aUIäaii'-en^mmäisenä' aäi -naah hotellissa. Liikkeenhoitaja pasi hänet. < •4 Toiybttayast^ nukuitte raul sa yönne. -^Huonosti, en ummistanutko silmääni:. . ' • - Sehätt^ on sitten oma vikani Tiedättehän te, et(ä ei voi < nukk sulkematta silmiään. '^Kaiiutnik' USAn iiusinim Pariisi. Monet Pariisin lehd tä kommentoivat lauantaina Yhd; valtaln ^satelliittiflaskoa sarkastlsi sa äänilajissa. Auroressä pääkirjoituksen laati Robert Bony kohdistaa artikkelin suoraan. Ylidysvaltam ulkominisl riin Duilesiin. Teidän grape fruiti ne maiskahti: maahan, hän kirjo: taa, ja viime, päivien kiireisten r porttien jälkeen meidän on väike ta olla nauramatta vähän Teidi kustannukselLanne. V Combatin mielestä, epäonnistun nen • itsessääii et ole suurimerl^ty! sellinen, mutta lehden mielesi amerikkalaiset' oVat' osoittautunee jonkin verrau kömpelöiksi. Ami rikkalaisten ei; v^ttämättä tarvits ajaa venäläistä tekokuuta taka: Mutta toisaalta emme itsekään tii dä, onko 10 tai 100^ venäläistä Ti kettia pudonnut ennen kuin ensin mainen sputnik ^saatiin lentämääi Paris •• Journal pitää amerikkalaistei epäonnistumista liurleskinä, mutt lisää;' että se' oh antanut btfisteei heidän vilpittömyydestään. ' Lontoon lehdet .käsittelivät myoi kin-USÄU .tekokuukokeen ;epäon|ils tumista iS,elväSti vahingopiloiseei sävyyn. Lehdet: oVät: antaneet satel liitille monia, .pilkkanimiä, joisU useat viittaavat venäläisten "sput nik"-5anaan. Väheksyvm on "pyh nlk" jä terävin kenties. "k^pi^tnik", VäntokeiUe lentokoneen ohjaajalupa Moatreai: Liittohallituksen tr^hsporttiminis'teriöStä ilmoitettiin viikoU alusta, että piakkoin tullaan myöntämään Värisokeillekin anojille lentokoneen i:ohjaäjanlupa, niin opettelu- kuin yksitylstärkoitnlc-siinkin. Transporttiliiton koulukodiitean puheenjohtaja Jack Scholefied kuitenkin korostaa,, että värisokeiden ohjaajien ei sallita lentää öisin. Heidän saUitäan käyttää radiokont-rolloituja lentokenttiä vain siinä ta-pauksessai että heidäui koneessaan on radiolähetin Ja vastaanotin. Muita lentokenttiä' heidän sallitaan käyttää esteettömästi päivii-seen aikaan. KiiniQ qiuurista DEW-tiiiJaan asti Näin maallikon silmällä katsoen näyttää sUtä. että stitä paljon, puhutusta ; DEW'l^§st^ (bn - muodos^ tumqssa valmjist^^useotavaraa; ku-^ ten on muodos|^qiH'Sj]|U^^ ta, Magmotlmjasia ]ä Si^friedlin-jasta. .V. , ' ' _ ", , * Kuten tiedetään. ^SOOkUoinetriä pitkä Kiinanmuuri kälkee varsinaisen Kiuian^l>ohjöteigia^vAik^ kilpojen mukaan- sj^n^iFafeentiänunen aloitettiin 20O.luvulla e.krr-Mitä hyvänsä hjTÖtyä siitä on ollut, nyt sitä pidetään ^ t e n ä ihmeellisempänä museotavaran^^ vaUcka sitä ei :kolir takaan voida mihinkään museoon viedä- Maginotlinja, rakennettiin Ranskan itärajalle'Saksaa vastaan.: Se Ulottiä Sveitsistä Belgiaan asti ja RaQska juuri tarvinnutkaan. Mutta kun sota puhkesi, saksalaiset natsir joukot tulivat Belgian kautta Ranskaan jättäen kokn-Magmotlinjan museotavaraksL > Saksaan rakennettuna myös toista vmaailmansotaa: valmisteltaessa maailmanknultt Siegfriedlinja: TSmä Saksan länsirajan linnake valmistui ^ u r i "kreivin aikaan** eli -vuonna ^]939, mutta liittolaiset murskatival kokohomman i ennenkuin ^^toisen. maailmansodan -lelldstil lakattiin; Siihenr loppui tämäkin lom. ' Meillä .täällä Pohjois-Amerikassa on jfcylmän sodan ilmapiirissä kovalla kohulla rakennettu D E l ^ tutka- eli' radarlinja, jonka piti turvata meidät, vihollisen ilmahyökkäystä vastaan ainakin yhtä perusteellisesti: kuin Maginotlinjan piti suojella Ranskaa Ja Siegfriedlinjan piti suojella Baksaa. DEW tutkalinjäa rakennettiin noin SO^kuukautta.Ja rakennustöissä 6U 12,000' miestä. Se on vasta nyt valmistunut. : Vaikka DEW: linja on rakennettu suuren salaisuuden ilmapiirissä, niin kuitenkin tihetään, että-se on tulr lut tähän mennessä maksamaan 1,000 miljoonaa dollaria j a sen vuo^ tuiset; ylläpitokustannukset - nousevat 25,000.000 dollariin, kuten selitettiin; muuta turvaa e i f r joisin sanoen DEW linjan rakennustyöhöni käytetyillä varoilla voitaisiin rakentaa 300 sairaalaa; joiden hinta on $1.000.000 kappale. 300 samanarvoista koulua; sekä 300 miljoonan n dollarin Jilntaista'. urheiluja ajanvietekeskusta nuorisolle ja sUti jäisi vielä $100;000.000 jolla summalla voitaisiin,rakentaa aluksi 10.000 asuintaloa jotka^maksaisivat $t(M)0O kappale-' ^' , . ' . m äia voida^^kleltää. etteiko tämän Pohjpis-Amerikan mantereen •^puolustukseen!? «de nlupatta kansan varoja! Selvyyden.-vuokä-^sanotta^^ koon, että vaikka osa OEW linjasta on Canadan alueella, nim sen kustannusten maksamisesta on huolehtinut Yhdysvallat, Jonka alaisuudessa^ ja/valvonnassa mainittu laitos on vieläkin. Canadalaisten veronmaksajain maksettavaksi jäi Mid- Canada nimellä tunnettaya tutkailu-ja seka^jisa Pinetree-nimisestä tut-kalmjastä, jonka toisen osan kustannukset maksoi Yhdysvallat. K u t ^ sanottu I>EW linja valmistui vastikään, .mutta suurista kustannuksistaan -huolimatta nyt liikkuu jo juttuja, että; se ^on ainakin yhtä vanhanaikainen - Imin b U a^ naan Maginotlinjä C:- jos ei ehkä aivan yhtä hyvää: musecAavai^aa'kuin on Kiin^muuri.^ ' ' " DEW linjan teh^vä on tutkalaitteiden avulla antaa! tiedbitus lähestyvistä vihollisen lentokoneista. Tarkoitus on siten antaa ennakolta ^"varoitus", että lapset osaavat ryömiä koulussa pulpetin alle Ja aikuiset painua kellareihin ennenkuin kokonaisia kaupunkeja ja muita yhdyskuntia poltetaan ydinaseiden hirvittävässä kuumuudessa. ., Maallikkona me emme luonnollisestikaan ymmärrä koko DEW tUt-kallnjasta juuri sen enempää kum sika ynunärtää tuulim^ystä. Mutta "isot pojat*? kertovat meU-le, että koko homma tuli vanhanaikaiseksi;- museotavaraksi ennen valmistumistaan. On kerrottu, että DEW Imja ei saa "haraviinsa" eli näköpilrihisa mannerten välialä bäl*- listisia ohjuksia' jotka kulkevat 16,000 maäm tuntinopeudella ja 600 mailin, korkeudessa. Toisin sanQen;^DEW linja voisi antaa meille - muutaman minuntin enei^män naikaa "kaivautua^ maahan", jos'hyökkäys'tehtäisiin "van-hanaikaisilla"' pommittajakoneilla. jotka lentävät ^•vain" 600 mailin tuntinopeudella, imitta ihikä "vihollinen" on se, joka esimerkiksi ruudin aikakaudella käyttäisi hyökkäys-välineenä kaaripys^a! N V ' Niinpä kerxotaankui,:että mont reälilaisen elektrboniliikkeen presidentti K. R. Patrick Wsan/>nut,etta kehitys on tehnyt' "läpimurron" DEW linjaan.' Öähen m:viönsa mukaan juuri «yalmistuneeh D W ii?' jan uudistamiseen pitäisi käyttää kaksi k e ^ sen aöniperäistä huitaa suurempi jahamäärä, eU 2,000 miljoonaa dollaria^ 30S mielimme saada ennakolta vait-oituksen vihollisen oh-juspomqrista! Asia erikseen on tietenkin se, että luitä voitaisiin teh^ varoituksen tultua silloin kun täUai-set ohjukset kulkevat ehkä puolessa t u n n i ^ Moskovasta New Yorkiin — jä pähivastoin?' Kaiken tunnetun ja tiedetyn perusteella' tuntuu ainakm nam kadun miehen näkövinkkelistä katsottuna, että ihmiskunnan pitäisi luopua kerta lr?»>^'';a" näistä muun-ja linja-ajatidEsi^I Tuhannesti parempi biisi että. keskitettäisiin kansakuntien:' varat ja voimat raUhan vakiinnuttmnisen ja kansojen välisen yhteisymmärryksen kehittäffli-sen Jvväksi. Loppujen Jopuksi näyttää siltä, että ihmisknnnsrfla ei ole kehityk^n nyfcsrvalheessa muuU pe-lasöiksen tieta.^ ^ Miksi; jEri^nme kätkeä jäniksen lailla paenne pensaaseen, fs- m>^ ^fbtavpkaiff - J^än^^ mmirimentab-teetin vat^Qon? - " ' • rr-m^nsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 14, 1957 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1957-12-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus571214 |
Description
Title | 1957-12-14-03 |
OCR text |
Sivu 2 Lauantaina, jouliik. 14 p. ~ Saturday, Dee. 14,1957
iHiiiiii
QtSKD^pf FlnaUa Canadian». Es- luttiib^l Nof, e,-19(7. 'Authorfzed
-a« «eoontf elioi msS^lir |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-12-14-03