Vapaus, May 12, 1956

              Sivu 2 Lioiant^m, toukok, 12 p. — Salurday. yiay 12,1956
3 BiaoTm QfllevOS. 4««2^;Msiia«er
l ^ ladepeodppt Labor ^ addnw: Box <»,jBudteuy, Ontario,
T' ' ^ b t S " * ^ jTteitflalion toe oTSter^.
Office Oepanment Ottava, Pub- ' TnLAUSHXNKÄT; ^
l i « b ^ tiJrice „ »4>eiay: Tveaöan,' CanajJaasa; S «k. 7 ^ « Kk. 3.75
TtivxUiaysanäBatuxaAysbyV»p»ii»y 3 kk, 225
PuWi»hing Company Ltd.. at 100-102 yhdywal}oi«a M i * . « A » « kk. 430
Elm 8 t W., Sudbuxy. Ont, Canada.} 3uomes»a: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Miffi muut sannrail BaedmgiB feeiki ja sen vaikitas
150 viiotfa Snölbnanin t&Jnni^f|nustä
• Lauantaina, toukokuun 12 päivänä tulee kuluneeksi 150
viibtia Suomen kansallisen herättäjän — viisaan suomalaisen
v^^pmiehen^ Juhana Vilhelm Snellmanin §yntymästa.
...Snellman; f i l c ^ valtiomies, suomalaisuuden suuri
herättäjä^ntyitoukok. 12 pnä 1806 Tukholmassa ja kuoli 75 ; epäonnistimut «ur/asti ja täydeiuses-,
vuoden ikäisenä, heinäkuun 4 päivänä 1831 Kirkkonummella. Annettakoon tämän kaasuputkJiin-ylioppilaaksi
Turussa 1822 ja .gl^^^^^^T^^^ ' : r
fiiricanaitaatiksi J 8 3 i . - ^f^v^^hnnrn f^i rfe.ff-Hni.wn rvhma " t e i ' t. i « «.
f : f;;.. I t & n n e oo MeJlUaen. «tö vJc» if
' U viidenlsS&a vuoden Jälkeen Trans-
Canada ^Ffpe l>ines-yfitid> cd voi r a - t
ftmtOA «der (kaasuptttkilinjan) Iän- [
ftlÄD osan rakentamisia; «isal l i i t t o - •
hamtua lupaa ottaa $78 miljoonaa
Pohjols-Ontariota varten varatuata j'
nhBaUiit&stä. Uistata ee TVans-Ca-t
tnadaUe potkilinjan rakentamiseksi,]
ffirinnlpeKlin asti.; iSm&.jnimioa olisi 1'
fmakaettavs takplsto ennen kuin tule« f
ajka rffmtkilinjan Pohjofs-Ontarion
> osan r£kentanil«e!le'. • '
' Milloin sitten tulee tämä aiica? . . . .
i Nyt tarvitaan hptikohtaLSesti koko- j
naan uutta Jaköal Trans Canada on
Unkarin fasavalian
väkilannoite tilanne
SITÄ
JA
[Ceylonia «taitteesta. fbmSfremain ;laajeimnaJle. guuri oeansa siinä on
I tyä)(to: 4 » a ^ alonaitaan Aa-1 olit» ciSä, « t tä Sandungis konienens-
2ian Ja MtOUai maMen edttsEajat,, £la pääteiodä tuki NeuvostoUitto. ^3Ie
Siksi B a n d o n ^ konferensU oli en- vapautuneiden' Idän maiden pyrkl-stmmäinen
Idän maldiett « d ymmärrettäviä, y . A . . .. . .
laaja kohtauÄflaisum. Jossa Ue Joka jBuIganinln, j a N. S . Khrusbcbevin f ^^^^^^ tasavaltaan
Uökarih teollisuus l^'väfcj]än-l
mntieiden tuotantoa inaataloatla •
vart»!/; Ensimmäisen
lääkärit -^Etfe saa ai
viisivnoUs-. heUenoe voimakasta fcahvl
vallaosa koko noapaUoD väe^ä»:>
tä. ' Kanndnyä^^ •^•"Tt
ten; i»xtid^^
konferiensslVa ön saoceti.
mrHäty». Sf tä «anofaaii 'jayifn
offceotetosU hlstorfaltisekri fjitiiab.
tumaksi Aasian fcassbjeDeläB^
sä.;;:.'Nykyfsisnr'l^
henki'' tvUot «ymbOoU Idän kaibr
pyrtJfDjiics^
' l i n n a k k j ^
r^fcMahonih tai Gairdnerin ryhmä tai ' telassa slirtomaasorron lopolIlseD
Vuodesta vuoteen 1834-36 hän esiintyi nuorison johtajana . maaktmtahaiiitusten j a liittohaiiituk- } Ukridoimisen puolesta.
sen;xastu8taessa ylempien viranomaisten holhous- ja valvon- > sen yhdistelmä, tärkeätä ön se. että
' ' ' aloitefaan työt putkilinjan kaikilla
On kolOASt roosi Aagbm J a
Afrikan 29 J B M » laf/OfsnMM»,
Joka liAtttän Banfaagf»» Ifab-
( i ^ im is-'24 iwiä l«Mi. Haiidrti-fconfomMffD
«salliftid
tajia 29 Aasian Ja AfrU^
ta, JoidM »äkllnko « » mclkän Idän ongelmat. Joista <m nyt tullut j t a n i ln o l i arvokas panos viiden peri- ' « « « " a l u s e t leniaai, jouu» uioiuiv^L j - ^ - - Z:i7_ ' r"
pooutolsu n t f f l » ^ he^AA^U. Aasian Ja AfrijBÄ kansojen oma a s i a . ! aatteen kä>tänn811iseen toteuttami-] PS* vakilannotteifa monta ^^'^•^1^^^^:^'^^^
boittaa hlotä.
B o u v a : — Mutta vielä puolelta läUittellvät Ja analysoivat' matka Intiaan. Burmaan ja Afganis- rak«»ettijn pritiszin j a Boreodini hgnelle o n l a i h a ' ^ 7^
nvt t u U u t ' a n i l n ! nanos ^i^JZ~,\1iem»mset tehtaat. Jotka tuottavat ] P ^ a ^ ^ f » © « f
Konferenssi kuvasti kirkkaasti s i i r - ; s e e n , "rauhan vyöhykkeen" laajentaa ;
tomaakahlrfsta vapautuneiden Ja v a - j miseen. |
pautuvien idän kansojen kasvavaa • Huolimatta siitä, että siirtomakber- •
tUn niitä koko maassa. !
Mutta ^maatalouden kasvavia vä-! i;VH¥ESTI
Kaksi sotilasta tapasi tc
«osilla lähitulevien viikkojen aikana.
\ — Globe and MaU.
tatoimenpiteitä. V. 1840, ulkomailla ollessaan, Snellman jul­kaisi
^ kiistakirjoituksen; Almq^stia vastaätY^ Vuonna 1842 i l -
mföf3iv'Läranom^^s Hegeliin nojaten
€Sit^'tään, etfa valtion ytimenä on kansallishenki.
JMyÖhemmin,, ktiopion yläalkeiskoulun rehtorina olles­saan
Snellman ryhtyi 1844 julkaisemaan "Maamiehen Ystä-vaäJVja
ruotsinkielistä "Saima" (lakkautettiin i846) jolla hän
varsinaisesti aloitti käänteentekevän vaikutuksensa kansalli-, | minen calgarylaisen j a nevyorkiiaisen
öljyTiiiehen Frank > McMahonin ehdo­tukset
käasuputldilriJä
! Missä, on Bandunsjin konferenssin
niin suuren merkityksen Ja mehes-ja
lujittuvaa solidaarisuutta. Tämä , rat koettavat rikkoa Aasian j a A f r i - Mlannoitustarpeita ei tjady- ,a„nc33. n - „ o«
tapahtui vastoin' kalkkia siirtomaa-i kan maiden ybtenäisv^den, "Handun-1 ^ t ä kuitenkaan täydeUisesU. ^'^^^y'''^^^^^^^;
valtojen ^tyksiä lyödä kiito Idän | « t o henki" syöpyy vhä syvemmäOe I Päätetty rakentaa uusi kemialh-j — ^^y^^^^^.:
maiden kansojen väliin, saada ne r i l - ' näiden maiden kansojen Uetoisuuteen.' " e n tehdas Tiszapalköniin tuotanto-' — Lyhyt peti,
taan keskimaan sekä sosialistiseen l e i - ; Indoneesian parlamenttivaalit lujitU- i teholtaan 280.000 tonnia vuodess? , --
r i in kutilnvien maiden kansojen Ivat hiljattain tässä maassa voimia.! Tämän tehtaan rakentaminen on j o , r | « ^ | »
kanssa, ensi s l j a ^ k i i n a n kansan-| jotka edistävät Aasian j a Afrikan i ajoitettu j a « en ^pitäisi tulla v a K | J | * | | 3 | ; | | y | | | | | | | | | { ||
demokraattisen tasavallan kansojen kansojen kansaUista riippumatto-1 miJkst neljän vuden ^J^* -
kanssa; . k a n s a n Kiinan'oa^ ' » . r „ .. . —
nen. konferbissiin..'kuten t i ^ ^ .. ._ . .,
auttoi paljon sen mmestymistä.' .henki" kulkee voitokkaana Afrikan dasta, joka. rakennetaan toisella
Bahdimginkonferettöi osoitti/e^^^ mantereella, joka oU vielä aivan h i l - viisivuotiskaudella.
U u s i e n . tuotantolaitosten raken-sojen
'1 h i i k s i ncJJän viiden vuoden ku-umi-
mti^tta ja soUdaarisuutta niiden t a i s - ' ^«ttua. Tällä hetkellä suunniteUaan.j XAIlllinilKKA
ttua, telussa rauhan puolesta. "Bandungin Unkarissa^ neljättä väkilannoiteteh- ItVUIUpUHnV
Puolassa
USERAAULEHTI V A A t l l SELI-
!TrSTX UBEBAÄLIEN XIITTO-I
HAIXITUKSELTA
Liittohallituksen kielteinen suhtautu^
Aasian Ja/Afrikan maiden k a x t s o j e n l j a t t ^ . . , .
j . . . «...^ - soMdaarlsuus niiden taistelussa ^^^T^ jräin ovat [ taminen^ äfitaa mahdoll^^
^ tyksen salaisuus? Ensinnäkin dtoä. puniattomuuden. demokratian ja rau- i'muo«Jostuneet uudet, liippumatlomat sätä väkilannoitteiden käyttöä maa-
<että Aasian ja Afrikan 29 maan Ban- puolesta, o n n i i n suuri voima,vallat - Libya: Tuiiisia. Marokko j a taloudessa ' kyinmenkertaisesfi ia-
Idungin konferenssi kuvasti kh-kkaas- ^^^1^3^ siirtomaavallat voi olla otta-j Sudan. Liberia l^iajentaa myös kani —
i t i uuden kauden alkamista maaliman ^^^^ huomioon. j . . , ^ . - . - . ^ , X . ^ — Idän-maiden i sainvälisiäiyhteyksiään.; Egypti muut-historiassa
Jo"oinIdlan kansat osal- , 3 0 1 5 ^ ^ 3 ^ halvaannuttaa siirto- ; t u u yhä tärkeämmäksi tekijäksi k a n -
maa5orron;:^ipuettakoon: se millaisiin [sainvälisessä^politiikassa.:
uusiin muotoihin:tahansa.' ^ v v v ; ^ i "Bandunjgin hengen*V5ruumiillista-;
Mutta herähheläehAäsiaÄJ^Jä 'Afri-^^ minen rauhanomaisen rinnakkaiselon
kan maiden poliittinen kypsyjä ei ÖTe könkrettisUn muotoihin oh e i vain
danedelllseen aikaan verraten.
i Jistuvat aktiivisesti koko maailman
kohtaloiden ratkaisuun, muuttuvat
vaatii selitystä
kiskolsutut ei ole vain: mielenkiintoi­nen,
vaan hämmästyttävä seikka
uudeksi '• mahtavaksi vaikutusyolmäk-si
IsansainVälisissä giihteiasa:: ;Jo
den maiden edustajain neuvotteluko-
Ottawan kylmä- i kouksen koollekutsuminen ensi kerran
s^ri-^rijistyi^elamän va
Vuonna 1863 Snellnian nimitettiin senaattoriksi (erosi
1868). Senaattorina ollessaan, hän vaikutti ratkaisevaa
heni:että julkaistiin v:n 1863 asetus suomenkielen oikeuksista
ja saartoi onnelliseen päätökseen:!^ ^. , . ^ . . . . . ,
män tahakannan muutoksen. Snellmanin kootut teokset jul- jmyös siitä, kun Trans-Canadan put- [geimaa ratkaistu ilman siirtomaavai- i^**'^*^***
I f f l i ^ t i in «mm^k«!i 1928..^^ k i r i c e n v a i h t o o i i o l i s o n s a kanssa j köinja Jäisi Yhydysvaltaln jattllälsko- tojen edastajJa, jotka pitivät itspään : f^^.ll'jl*^^^
tullut ilmi vain niiden solidäaristiu- Aasian j a Afrikan. maiden kansojen, ] ta puroon vähän -matkaa täältä vii­naan
tunnusmerkillinen tapaus. Vielä I että nämä maat ovat tulleet maail-! sojen henki.
Monet canadalalset ovat.huolissaan;aivan hiljattain ei yhtään Idän o n - i " ^ P < * " 5 " ' ^ ° laajaU? näyttämölle.
kafstiiniitomeksi 1928-33, kirjeenvaihto puolisonsa kanssa
1923.
. • * • -
Toisin kuin eräät muiden maiden kansallistunnon herät-
: täjät, Snellman vastusti jyrkästi aseellisia seikkailuja koros­tamalla
taxia-on — siidstys.'
iJä vaikka Suomen porvarilliset politiikot ovatkin tdineet
huuUpalvelUsta Snellmanin suurille valtiomiesajatuksille,
niin kumoamaton totutis on kuitenkin se, että airta toisen
niaailmansodan loppupuolelle asti he hylkäsivät ilman muuta
Snellmanin kuningasajatuksen Suomen ulkopoliittisista suh­teista.
Samalla kun Snellman kehoitti yhteistyöhön suuren
itäisen naapurimaan- kansan kanssa ja opetti, että sotaseik-kailujen
asemesta "pikkumaan rvoima on sivistyksessä%^
menitseriäisyyskaudeh johtavat hahmot pitivät kaikkein tär­keimpänä
tehtävänä asfeistumista ja vihamielisyyden lietso-mistä
;suurta Itäistä naapurikansaa kohtaan.
ynnekäi Suomen kansalle ja valtiolle voidaan tänä nferk-.
kipäivänä'todeta,' että isiemme maassa on'tapahtunut'suuri
käänne; että bn omaksuttu J . V. Snellmanin kuningasajatus
näiden naapurimaiden välisten suhteiden kehit^piisestä ja
vvaklinnutiamlsesta rauhanomaisen rinnakkaiselcrn- iwperus-
, Vaikka'suomalainen työväenliike ei eHkäolekaaiflcäyt-tänyt
riittävässä määrässä: hyväkseen Snellmania^^^^^^^
ja ohjeita, niin kieltämätön tosiasia kuitenkin on, että^ \uuri
työvä^liikkeen ohjölmassa^ ja tavoitteissa seurata^n^^Snell-mpiMnj^
viitolt.tamaa kansallisuustunnon periaatteita.
"Työväenliike tuomitsee ehdoi^a kansallisuuskiihkollun
sen.kaikissä ilmenemismuodoissa. Työväenlikc on^kan^ain-
. välisen solidaarisuuden luja kulmakivi — mutta karisainyäli-syyskäsitykseen
kuuluu kaikkien kansallisuuksien,^ nfiyös
oman: kansallisuuden ja sen perinteiden kunnioiU
Tunnettuahan 6n, että miltei kaikkien maiden porvarit,' jotka .*
Hi^stpriaii • ;^ vaiheessa veivät kansallistunnon
lipun alla isänmaallista ja siis edistyksellistä osaa< ovat ny­kyään
kieltäneet oman mehneisyytensäkin ja ruvenneet puhu­maan
miten muka "kansallisuustunto" on tullut "vanhanai-
, kaiseksi" — miten on muka sen tai tämän tekosyyn perus­teella
luovuttava kansallisista eduis
stetta varsinkin pikkukansojen itsenäisyyden rajoittamiseenyv
supistamiseen ja kokonaan itsemääräämisoikeuden menetyk­seen.
I \
0n'patyöväenIiikkeenkih visseissä johtoportaissakin omak-
•^uttu tämä kosrnopoliittinen asenne viittaamalla jopa Marxin
ja Engelsin tunnettuun lausuntoon '•työläisillä ei ole isän­maata".
.
' itosä on tietenkiii unhoitettu se tosiasia, .että MarJiin ja
^Engelsin aikana ei työläisillä todellakaan ollut isänmaata
Karkoitettuna itse omasta isänmaastaan Saksasta, Marx joii*
(ui 'nauttimaan toisten • maiden työläisten vieraanvaraisuu­desta.
Niissä olosuhteissa kehittyi perustus työväen kansain»
välisyysaatteelle — mitä me kaikin kunnioitamme ja puolus*
tamme loppuun asti.
] Mutta samalla kertaa Marx ja Engels viittasivat kirjoi­tuksissaan,
että kunkin maan työväenluokan täytyy tulla kan­salliseksi,
voimaksi. He kumpikin kiinnittivät erikoista huo­miota
oman maansa iyöläisten vapaustaisteluihin.. He leima­sivat
epätieteelliseksi määritelmän "maailman työläiset yhty­kää"
ja kirjoittivat sen tilalle "Kaikkien maiden työläiset
yhtykää".
; Työväen kansainvälisyysajatus ei siis missään mielessä
kiellä kansallistunnetta, eikä missään tapauksessa isänmaan­rakkautta.
Päinvastoin kansainvälisyyttä kannattava työväen­liike
kantaa nykyään päättävästi kansallisia tunnuksia;
tnikä tärkeintä, esiintyy kaikissa maissa isänmaallisten aattei­den
ja tekojen esitaistelijana.
Juuri tässä mielessä kunnioitetaan ja muistetaan J,. V.
Snellmanin elämäntyötä.
} koisten öljy- ja kaasuyhtiölden kont-
\ rolliin. McMahonin suunnitelmassa on
t vielä' se etuisuus, että hänen: raken­nuttamansa
kaasuputkilinja jäisi ca-nadalaisten
kontrolliin . . . — Toronto
Daily Star.
Idän kysymysten ratkaisussa- mono- 1
polisteina. Näin oli Bnndungin kon- i
ferensslin asti.
_ i teliä suurta osaa kansainvälisessä po-
' litukassa. Niiden solidaarisuus ei ole
osoittautunut sulkeutuneeksi, ^ vaan
Bandungln konferenssi oli kutsuttu : . «[»^ sellatoen voima. Joka
koolle viiden Aasian maan
SÄSKATCHEWANfSSA KtHinVMÄSSÄ
MAAMAYÄAUKANPPAttU
KIrJ. NELS^ON CLARKE
. CCF > Ja Liberaalipuolue ovat esit­täneet
- vaaliohjelmansa kesäkuussa
odotettavia Saskatchewanin maakun­tavaaleja
varten ja llnjoittautuminen
alkaa olla selvä,
LiberaaliJohtaja A. H . McDonald on
omaksunut voittonsa saavuttamiseksi -
sen kannan r ettävhän lupaa kaikille
jotain hyvää; Mr. McDonalit • kertoo
saskatchevanilaisiUe. että liberaali­nen
Hallitus Reginassa korjaisi 'kalk-.
kl ne epäkohdat, jotka on.-saatettu.
aikaan .Ottavassa^ liberaalisen' halli­tuksen
toimesta; sellaisen^ hallltif&sen;'
jolla ei ole sen innokkaampaa kan­nattajaa
kuin mr. McDotiald itse;
Mr, McÖonald kertoo, että liberaa­linen
' hallitus Reginassa - huojentaisi
kuntien 'verotaakkaa omaksumalla 50
prosenttia opetusmenoista; Mutta l i ­beraalinen
'h&1li^.us pttaW&ssa nyt Jo
kahmii 70 prosenttia Jokaisesta- vero-dollätlstä
'Canadassa J a käyttää ptio-let
siten'saämästaah-suinmästa^aseLs-tamlseen;
luovuttaenv vain mitättö­män
osan opetuskustannuksiin. .:
McDonald lupaa, että liberaalinen
hallitus Sa8katchewanissa .edistäisi
maakunnan teollistamista, mutta l i ­beraalinen
hallitus :Ottäwassa on
kieltäytynyt rakentamasta. South Sas-katchewanin
Joen patoa j a saboteeraa
Canadan kautta rakennettavaksi eh­dotettua
luonnonkaasuputkilinjaa s i -
t^n toimien kansallisetujen vastaisesti.
Mr. McDonald lupaa, että liberaali­nen
hallitus Saskatchewanissa: suoje­lisi
Ja edistäisi farmiperheiden turvaa,
mutta jos koskaan on ollut hallitusta
Joka kaivaa maata farmiperheiden
turvan alta. niin se on Juiu-l Otta-wassa
sijaitseva liberaalinen hallitus.
Mr. McDonald on ^nähnyt suuren
vaivan peittääkseen liittohallituksen
edesottamisla.: Hän. puolustaa sen
panlckilainakantaa. Hän ei sanalla­kaan
hiisku sen kauppapolitiikasta.
Ellei tulevien ..vaalien . yhteydessä
kerrota Saskatchewanin äänestäjille
totuutta sUtä kutiikff-liittohaUituksen
maatalous-. ja teolUöUUspoliUikka va­hingoittavat
Saskatchewanin taloutta,
niin on olemassa vaara siitä, että mr.
McDonaldin lupaukset j a Social Cre-dit-
puolueen loistavat puheet tulevai­suudesta
voivat saada vastakaikua
kansan keskuudessa, joka on tyyty­mätön
korkeiden verojen, huonojen
teiden, yhä nopeammin vähenevien
farmitulojen Ja hitaasti edistyvän
teollistamisen Johdosta.
Ihtiaii , edistää koko maailman rauhan lujit-
Burman. Iridoneesian, Pakistanin ja '
•:• ' • v - . . ^ . r . i L o p p u tiedonannossa konferenssin
I osanottajat kehoittavat laajaan t a -
. loudelliseen yhteistyöhön kesklnäis-
I hyödyn Ja kansallisen suvereentsuil-i
den kunniblttamjseh pohjalla ei väin
Aasian Ja Afrikan maiden, vaan myös
maailman täiäähibsan iilkopiuolelläkin;
plevien maiden, kesken. Konferenssi
kehoitti kulttuurikanssakäymisen ke-hittämiseeh:
korostaen erikoisesti, et­tei
se ota täfe^ kysymystä Aasian Ja
Afrikan maiden (eristäytymisen'' kan­nalla
eikä kilpailun.kannalta toisten
maiden jcftn&ia.. "konferenssi bn sitä
mieltä", sanotaan, tfedönajinössa. "et­tä
Aasian' J a :Afrikan 'maiden koit­on
"kehittyvä
:• koko" maailman yhteistyön n&kökul-
"Bandungin henki'? ei ole vain riip­pumattoman^
^kehityksen tielle astu­neiden
Aasian ja Afrikan kansojen
voitto, vaan se on maailman kaikkien
kansojen voitto, jotka taistelevat luot­tamuksen
lujittamiseksi eri maiden
kesken, rauhanomaisen rinnakkais­elon
puolesta. — V. Kurjavtsev;
Piiolan kansantasavallan
neuVpstö öii ;'iii]^nut: äsetuk
sen vuotisen koulupakon \
saattamisesta 'kaikkialla
4setus edellyttää, että kau
sä ja° inaaseudulla bn kalkl
ten saatava seitsenvuotinei
sivistys;-'Nuorisö, joka ei oh
sieitseaviiotista koulusivist:
ikävuoteen mennessä, on; s
ya 16 ikävuoteen mennes!
^ mattialöilla opiskelevan -
Kahden sotilaan uskotaan hukku- ] vuoden ikäisen nuorison o
n e e n j a kolmas, joka saatiin elävärj,saatava vähin
nä pois. trokista, kuoli pian. senjäl- koulusivistys ^•'^^yöläisnuo
keen, kun ,hänet kuljetettiin sai- luissa,
raalaan., Asetuä - velvoittaa tuotan
Kuolleiden sotilaiden nimiä ei ten johtajat turvaamaan työ
annettu, heti julkisuuteen, kunnes | risoUe välttämättömät ehdi
heidän omaisilleen ensiksi Umoi- ], lusivistyksen saäniiseen. San
Kolme sotilasta kuoli
trökin syöksyttyä puroon
Famham. — Kolme sotilasta sai
surmansa kun t r o k i - syöksyi s i l l aK
tettiin tapalituneesta.
PEk)TÄÄt(Kö liSlNSSIMAKSUJÄ
taistelua silla mielellä, että se :voisi
yhdistää maakunnan kansaa ja tor­jua
liberaalien Ja Social Credltiläis-ten
hyökkäyksen.
Pääministeri Douglas on esittänyt
12-kohtaisen "hyvinvoinnta ohjel- j
man". - Se on pääasiallisesti aivan \
samanlainen kuip mr. McDonaldinkin 1
ohjelma. Totta puhuen Jotkut s6n' .. , ...
kohdat eivät kuutosta aivan niinkään ' tuurikanssakäyminen
hyviltä. ' > '
_ , , , , ..„ , masta katsottuna."
Ilmeisestikin, yksistään sellainen Bandmigin 'konferenssin päätösten
merkitys mehee siis kauas - Aasian Ja
Afrikan mantereen rajojen ulkopub-leUe,,,
i^^ämä-;käy/^-«
kun muistamme köhferenssin ' iconi-muraikeaian
kuuluvan julkilausiiman
yleisen rauhai» ja yhteistyön edistä­misestä.
'^B:
ohjelma ei takaa vaalivoittoa CCFrlle.
Pääministeri Douglasin Ja C C P : n ön
vaikuttavasti esitettävä tämä perök-teelllnen
'ero 'maäkuniian äänestä!fdl6!i
He eivät tule sitä saavuttamaan
väittelemällä liberaalien kanssa.Josko
käytettäisiin $100 miljoonaa teiden
kunnostamiseksi sensijaan että käy­tettäisiin
$75 miljoonaa tai siitä, että
kykeneekö maakuntahallitus maksa­maan
tai ei maksamaan, puolet ope-tjusmenolsta.
He eivät voi :'vakuuttaia
äänestäjiä silläkään, että arvostelevat
ennen vuotta 1944 vallassa .ollutta l i - i
beraalista hallitusta '—Jota ccf:laiset
puhujat tekevät kokolailla paljon,,
Kaikkein vakuuttavin kohta mr.
Douglasin lausunnos^ "hyvinvoinnin
ohjelmaansa" esittäessä oli se, että
" C C F Jatkaa liittohamtuksen kehoit^-
tamista farmituotteiden -kunnollisten
hintojen asettamiseen, etumaksujen
maksamiseen farmeilla varastoidusta
vehnästä, farmituotteiden ylijäämien
kauppaamiseen siten etta hyväksy­tään
osittaisesti toisten maiden va­luuttaa
ja tehdään vaihtokauppaa se-:
kä solmitaan kaksipuolisia kauppaso­pimuksia,
. kansallisen eläinkauppa-suunnitelman
laatimiseen Ja South:
Saskatchewanin padon hetikohtaiseen
rakentamiseen." - •;
Asettautuen täten . liittohallitusta
vastaan Ja puolustaen uutta kansal­lista
politiikkaa sekä osoittaen m i t ^
farmitulojen . kohottamisen kautta
voitaisiin taata maakunnallisen ohjel­man
toteuttaminen, voisi CCF saat­taa
Saskatchewanin maakuntavaalien
keskeisimmät kysymykset oikeeseen
näköpiiriin ja siten antaa masentavia
iskuja liberaalijohta ja McDonaldin
politiikaUe.
Siinä on selitetty raubanomai- /
sen rinnakkaiselon viisi periaatet­ta.
Jotka ensi Jterran esitettiin
Aasiassa Kiinan ja- Intian aloit- ;
teestä. Näiden viiden periaatteen
hyväksyminen Bändein gin konfe-renssissa
laajensi paUÖn^ rauhaa
-omaisen rinnakkaiselon: aluetta, ~;
t& "rauhan; vyöhykettä".:; Nyt on :
. n j u ; : perlaa^eet oteitfi useiden [[
Euroopan. AaJsIan Ja Afrikan mai­den.
ke8kinäissnht^Iden;.pqhJak8L:
Xäsiasia Ja 'Afrikasta.'on ^^tnfIat ,
: ' ^ n d o n g i n hengen" kehib. ts.
niiden viiden periaaiteen kehto, ^
Jotka nykyisissä. < IcansalnväUsIssä :
>:saht«issa sopivat' parhaiten vai- ^
ttolHselta . ja , yhteiskonnalliselfa
rakenteeltaan <: erilaisten^ .maiden
r a n b ' a n omaisen rinnakltaiselon •
muodoksi.
Kuluneen vuoden aikana "Bandun­gln
henki" lujittui Ja levisi entista
Viime aikoina on ollut Jon-kun
verran puhetta CBCrnv
mahdollisesta laajentamisesta ••
j a siitä miten se kävisi talou­dellisesti
- mahdplliskesi; Äs­kettäin
nimitettiin kuninkaal­l
i n en komissio, Fowlerin ko­missio,
tutkimaan asiaa j a se
pitää parhaillaan kuulusteluja.
Luonnollisestikin suuren ra-han
edustajat mielellään järjes­täisivät
asian siten, että Cana­dan
yleisradio toimisi yksin­omaan
heidän etujensa mukai-sesti.
Julkaisemme torontolaiäen
Canadian,. Tiibune-lehden..asiaa .
käsittelevän V.toimituskirjoituk-.
sen, jossa osoitetaan, että lienee
sittenkin parasta, että C BC
säilytetään Canadan parlamen­t
i n valvonnan alaisena j a suu?
relta osalta valtibh rahoittama­na.
,* * *
: Emme voi muuta kuin ylistää
sitä: kannan määrittelyä millä C B C
(Canadan yleisradio — V.) lopetti
esityksensä Fowlerin radio- j a te-levisiokysyniyksiä
käsittelevällä ko­missiolle;
Siinä sanotaan: 5 .
"Televisiosysteemi- voisi o l l a suu-rimerkityksellinen;
tekijä n i i n nuo­r
i en kuin vanhempienkin canada-laisten
elämän rikastuttamiseksi;
meidän kahta kieltä puhuvan väes­tömme
kansallisten • perinteiden
edistämiseksi;- käns,allisen elämäm­me
; edistämisen auttainiseksi.!'
CBCrn systeemin kunniaksi on
laskettava. se, että se, mahdolli­suuksiensa
rajoittamana on yrittä­nyt
vähemmällä tai enemmällä me­nestyksellä
sagda tuota 'periaatetta
toteutetuksi kahdessa: miljoonassa
canadalaisessa kodissa.:.
Mutta miten voidaan edelleen ke­hittää,
laajentaa; innoittaa, parem­p
i in ohjelmiin, canadalaisempiin
ohjelmiin j a saada ne useimpien, i h ­misten
nautittavaksi?'
Tähän kysymykseen on vaikea
vastata.
. C B C : n esityksessä sanotaan kan­nan
julistuksestaan: "Se määrä mU.
hin näitä tehtäviä: voidaan toteut
taa . r i i p p u u ' siitä kuinka paljon
kansa on valmis .maksamaan
CBC* f jacvioij ' että nykyinen paU
velu. maksaa noiuc $15 'Vastaanotto-laitetta
kohden. Siihen se lisää
laajentamisesta koituvat kulut, ohr
jelmien lavastamiset; värilähetyk-s
i in siirtyminen j a tulee lopputu-lolcseen^
"$31 vastaanotinta kohden.
Se ehdottaa, että nämä varat ke­rättäisiin
siten,'että^perittäisiin : 11-
senssirahoja;^niin; radio- kuin tele-visiovastaanottimistakin,';
: asettaen
radiolisenssin • h m n a k s i . $1;50 ~
vaikka se; tunniistaakin: perimisessä
ilmenevät vaikeudet.. - ; " ^
Se vastiistaa sitä, että pyydettäi­siin
hallitukselta, vuotuisia apumää-rärahoja,
-sillä perusteella että sel­lainen
toimenpide johtaisi CBC:n
poliititseen kontrolliin j a 'puolueel­listen,
etujen palvelemiseen.
Me emme voi yhtyä CBC:n väit­teeseen.
,
Jo viitenä viime vuonna CBC:ta
on autettu valtiollisella $6,250,000
suuruisella vuotuisella määrärahal­la.
Miksi • tätä summaa ei voitaisi
kohottaa.ivsanokaamme vaikka $30
miljoonaan vuosittain — sillä eh­dolla,
että sitä tarkistettaisiin kol-
(Jatkuu 3. sivulla)
mä asetus velvoittaa tuotan!
ten johtajat läheiseen yhtei;
koul u j en * kanssa kasvatustyi
rittanriseksi työläisnuorisoi
kuudessa.
Vanhempien on myös luot.
silleen välttämättömät ehdot
sivistyksen saantiin.
Ihmisten kofiinpj
aiheuffaa ifkua
hammaskirislysti
WashIn°:ton. — (T-E) — Vt
partmentin taholta, sanottiin
viikolla hyvin uhkaavasti Puo
nettiläälle', että -hänen pitää
"painostamasta" tässä maassa
Puolan, kansalaisia palaamaar
maahansa.
Valtloviraston virkailijat sy
ettö '^Puolan lähetystön virkaUi
sivät täällä olevia Puolan karu
Ja yrittävät saada heidät pala
Puolaan". ^ j
Kirjelmässä./joka:- lähetettiin
lan;. suurlähettiläälle : Romiiald
soveskille sanbttita, että hänen (
kattava siitä heti".
Spasowskl sanoi' sanomaleht
tattelussa.-rettä ne kolme puoli
merimiestä, jotka Jättivät Yhdyi
viime .syksynä jav palasivat Pu
olivaj; - tulleet lähetystön ..virka
jjuheille omasta v tahdostaan,
kielsi - valtiodepartmentln syyi
todenperäisyyden, että lähetystä
kailljat "menevät omasta alol
taan Puolan kansalaisten pi
täällä-.,
Valtiodepartmentln nootissa
sanottiin, että Yhdysvaltain hi
pitää, että ulkomaisilla lähetyi
tulee olla. oikeus puhutella m
täällä - olevia kansala isiä. vaan
lisättiin, että "Amerikan kansa
täiset traditsionit Ja vapaus ev
oikeuden harjoittaa mlnkaan
painostusta".
Moskova. — Aikakauslehdessä
Ögohyokissa, j u l k a i s t i in sunnuntai:
na tri Mikhail P. Ghumakbvin kir­joitus,
jossa mm. sanottiin, eitä
Kiinasta ^ön tuotu Nieuvostoliittbon
apinoita, joiden munuaisista 'tul-
On sanottava aivan peittelemättä,] laan kuluvan vuoden aikana valmis-
OCP el. ole vielä alkanutkaan 1 tamaan Salk-rokotetta.
PÄIVÄN PAklNA
Mifeti iävisi pääm. King-vainajalle?
et^
Äitienpäivän vieftosta
Sunnuntaina, toukokuun 13 päivänä vietetään erikoista
äitienpäivää, jolloin osoitetaan pientä huomaavaisuutta miltei
rajattoman äidinrakkauden palkkioksi.
; Jos kukaan, nii^
suudenosoituksen ansainneet.; Monesti palkkatyössä käyden,
tai ulkotöitä tehden farmeilla, äidit joutuvat kotiaskareissaan,
lasten vaatteiden pesussa, paikkaamisessa ja parsimisessa
venyttämään työpäivänsä ainakin hevosenkengän muotoiseksi
f^ija'tätä jatkuu vuodesta toiseen ilman minkäänla
.lomaa". Ihmetellä täytyy, miten äidit lainkaan jaksavat
osaansa täyttää ja samalla sitä, että väsymyksestään huoli­matta
he voivat olla ystävällisiä ja huomaavaisia perheen
^jtnuita jäseniä kohtaan.
: ^: Vapaus puolestaan;yhtyy niihin, jotka tä^^
tavat äitejään ja yrittävät heidätilahduttaa^joko tavalla tai -
toisella. Erikoisesti lämmittää mieltä eri puolilta'Ganadää'
tulleet uutiset, missä kerrotaan, että CSJ:n haaleille on jär­jestetty
pääasiassa lasten ja nuoren kaartin toimesta erikoisia <
äitienpäivä-juhlia, missä esitetään tilaisuuteen sopivaa ohjel-^
mistoa, puhutaan päivän merkityksestä, kukitetaan äidit jn,e..i
Toinien ja erikoisesti äitejä ilahduttava seikka on se, että
kansainvälinen jännitystilanne on edelleen huojentunut: Äi­dit,
elämän antajana, toivovat hartaiinmin kuin mitään muuiä
sitä, että heidän lapsensa saisivat elää rauhassa ja rakentaa
itselleen vauraamman ja onnellisemman tulevaisuuden. Ja
osallistuessamme tämän ansaitun äitienpäivän juhlan viettoon
omalla vaatimattomalla tavallamme, meidän tulee korostaa
sitä seikkaa, että äidit eivät tule saamaan täyttä oikeutta
ennen kuin he nousevat tasa-arvoisiksi kansalaisiksi miestön
rinnalle — että he saavat saman palkan samasta työstä mies­ten
kanssa, että heille avautuu tasa-arvoisuuden perusteella
samanlaiset toimi- ja kehittymismahdollisuudet kuin miehille-"
fcin. Innoittakoon taffiä äitienpäivä juhla/toimintaa naisten
oikeuksien tunnustamisen ja toteuttamisen puolesta. ' -
Onneksi olkoon äidit.
N i i n , miten ^.kävisi entiselle pää­ministerillemme,
Rt. Hon; W i l l i am
Lyon Mackenzie Kingille, jos hän
yrittäisi t u l l a takaisin. Canadaän? -
Vaikka m r . - K i n g tunnetaan mie­henä,
j o k a on " o l l u t kauemman ai­kaa
Canadan pääministerinä kuin
kukaan m u u " j a vaikka hänen an­siollaan
on mm. r i k o s l a in pahamai­neisen
'98:nnen pykälän kumoami-nerf,
meäestyksöllinen johtokausi
t o i ^ h maailmansodan aikana jne,
me rohkeneinme feuifenkih epäillä,
että jos hän yrittäisi nyt tulla ta­k
a i s in Canadaan, hänet "karkoitet-t
a i s i in taitaisin sinne .mistä on tul­l
u t k i n .
Tosiasiassa, jos nykyinen suunta
jatkuu loppuun asti R t Hon. Wil-—kas vasemmistolainen'." oli?
JiamiLyöö Mackenzie K i n g e i v o i '
ainakaan Canadan: maan kamaran
kautta nousta viimeiseire tuoniiolle-käan,
^illä siirtolaisministeriömme'
lähettäisi poliisinsa sen estämään
j a lähettäisi hänet takaisin " r a j a n"
taakse.
.Uskomatontako? ,
.Tutkitaänpa asiaa? -
Me JIahdemme luonnollisesti siitä,
tosiasiasta, että l a k i on samanlainen
k a i l i a i e . * , .
Sitten < me huomioimme Windsö-rista..
toukokuun 8 pnä lahefettyn
CPtn uutistiedon. missä ken-ottiin
mm. seuraavaa: - - .
"New-yorkilainen varakas vasem­mistolainen,
Corliss Lamont otet­t
i i n tänääi) Canadan rajalla.-pois
junasta täicäläis'ten siirtolaisvirän-omaisten
toimesta. ; .
"Yhdysvaltain-^Neuvpstoliiton ys-:
tävyysjärjestön kansallisen neuvos­ton
entinen puheenjohtaja, 53rVuo-tias
Lamont, sanoi olevansa rtyrmis-tynyt'
tapahtumasta." '
Tämän jälkeen mainitussa uuti'
sessa kerrottiin, että mr. Lainont^
" k i r j a i l i j a j a Columbia' yliopiston
luennoitsija!' on - Thomas W. La-montin
poika j a tämä "vanha" La­mont
ei ollut sen;: vähempää eikä
enempää kuin itse J . P . Morganin
liikekumppani.
£ttäkö' m i l l a asialla tämä •'vara-
Toronto ; Huroanist Association
(Toronton:.: humanistien yhdistys)
o l i järjestänyt; kaksi luentotilai­suutta,
. missä mr. Lamontln piti
puhua n i i n "vaarallisesta" asiasta
k u i n "kansalaisvapauksista"!
Mr. Lamont sanoo' itse, ettei hä­nen
tarkoituksensa ollut luentojen-sa
yhteydessä . e d e s ; mainita Neu­vostoliiton
nimeä eikä. piihuä mi­tään
: kansainvälisistä kysymyksistä.
' Sitäpaitsi mr. Lamont sanoo, ettei
hän ole vuodesta 1950 alkaen ollut
missään tekemisissä Yhdysvaltain-ronton
Globe andi M a i l lehden tätä
asiaa.koskevauutistieto, missä mai­nitaan
mr. Lamontin karkoittamis^
määräyksen yhtenä "perusteluna''
se tosiasia, että sodan. aikana hän
johti " U . S. A i d to Bussia F u n d " n i ­mistä
järjestöä. Kuten tiedetään,
tämä' järjestö keräsi kansalaisilta
avustusta, mikä lähetettiin Neuvos­toliittoon.
sodan jalkoihin joutuneir
den avustamiseksi.
Tämä mr. Lahiontista. :
Ja sitten takaisin kunnioitettuun
pääministerivainajaamme.
Kuten tiedetään,^ Canadassa toimi
m§rös sodan aikana " A i d to Russia
F u n d " niminen Järjestö. Ja.mikäli
muistimme ei petä teknillisiltä koh-dita
silloinen pääministerimme, Rt.
Hön. Lyon Älackenzie' K i n g o l i Neu-^
vostoliitöh- kansalle avustusta ke­ränneen
canadalaisen järjestön
"suojelijana" tai "kunnianpuheen-johtajana."
Ja j o s mr. Lamont voidaan estää
pääsemä^tär^ Canadaan sen " r i k o k ­sen"
perusteella, että muun ohella
hän osallistui sodan aikana Neuvps-toljiton
avustamiseen, niin s s i l l o in
voidaan:- pitää itsestään . selvänä
asiana, että JOS pääministeri King-vainaja
yrittäisi palata takaisin Ca­nadaan.
hänet karkoitettaisiin myös
"takaisin sinne mistä on t u l l u t k i n ."
; Tämä. sellaisenaan osoittaa kuin­ka
tuomittavasti siirtolaisvirastom­me
v i r k a i l i j a t mr, Lamontin tapauk­sessa
esiintyivät. ,
Meillä e i ole mitään tietoa Toron­ton
humanistiyhdistyksen toimin­nasta
j a luentotilaisuuksien laadus­ta.
Neuvostol i i ton ystävyysjärjestön j a Mutta*"!»!!!! huonosti ei k a i k e t i
siihen verrattavien laitosten :kanssa. | maänune asiat ole, että korvamme
. lx>puksi .Toidaw on Coliim-b
i a yliopistoa luennoitsijalla i
tavaa kansalaisvapautta kosk<
' asioista? Loppujen lopuksi; y
valtalaisilla on kokemusta siits
ten: kansalaisvapaulcsia uhataar
t e e i i an ilmapiirissä!
L u u l i s i Ottawan saaneen o
Yhdysvaltain arvovallan lask
mikä johtuu nimenomaan juur
laisista epädemokraattisista toi
piteistä^: m i h i n • siirtolaisviranc
set nyt 'syyllistyivät mr. Lam<
suhteen. ,
. Maainme' hyvä n i m i maailma
r u i l l a , j a kansakuntamme ki
laisvapauksien säilyttäminen v
tiukasti, että moisista toimenpi
tä luovutaan alkuunsa. Ann
koon- mr. Lamontille mr. Paul
besonflle j a . m u i l l e vierailijoin»
keu^tullaj Canadaan j a esiintyi
nadalaisten:järjestämissä tilais
sista. — .Känsäkoura.'
J . K .
, Ylläkirjpitetim jälkeen ta
tui n u n , että oltuaan vuorokac
"karkoitettuna", professori Lan
sai kuitenkin luvan tulla Canad
j a samalla tilaisuuden pitäävtp
niistä vkahdesta luennosta, misU
sovittu.
Tämä sellaisenaan korostaa^e
leen ^sitä tosiasiaa, että hän
kohdistettu maahaiitulokielto;
aivan yhtä väärämielinen ja CIkeutettu kuin bli aikaisemffliO'
pahtiujut Paul Boliesomnkin ki^
Mitä pikemmin alinomaisia i
nauksia tekevä siirtolaismini;
riömine vapautuu näistä aroeril
laismallisista, mielipidesortoon,
nistuvista tyhmyyksistään, s tS
rempi [ se - kansakunnalle oliä.
Sama.. ' .-i